Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan vuonna 2021 olevan kokonaisuudessaan yhteensä 1,245 mrd. euroa, joka vastaa noin 0,52 prosenttia bruttokansantulosta. Summa on 215 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2020. Kokonaismäärä koostuu valtionhallinnossa kehitysyhteistyöksi raportoitavista menoista, joista suurimpia ovat ulkoministeriön lisäksi valtiovarainministeriön, sisäministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön pääluokista maksettavat menoerät.  

Valiokunta pitää esitettyä korotusta tarpeellisena, ja on hyvä, että hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen kehitysrahoituksen nostaminen YK:n tavoitteen mukaisesti 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Suomi on vastuullinen globaalitoimija, ja on myönteistä, että hallitus on ryhtynyt toimiin aikataulutetun tiekartan valmistelemiseksi tavoitteeseen pääsemiseksi. Valmistelussa on tärkeää huomioida parlamentaarinen näkökulma jatkuvuuden varmistamiseksi yli vaalikausien. 

Tuomioistuinten määrärahat nousevat kuluvaan vuoteen verrattuna runsaat 31 milj. euroa, josta 2,7 milj. euroa on pysyvää lisärahoitusta oikeudenkäyntien sujuvoittamiseksi. Määräaikaisia lisäresursseja osoitetaan myös mm. sakon muuntorangaistuksen uudistamiseen liittyvään työmäärän kasvuun (5,1 milj. euroa), koronaviruspandemiaan liittyvään ruuhkan purkamiseen (2,5 milj. euroa), näytön keskittämiseen käräjäoikeuksiin (0,5 milj. euroa) sekä turvapaikka-asioiden käsittelyyn (4,6 milj. euroa). Valiokunta on myös tyytyväinen Vaasan hovioikeudelle ehdotettuun 1,7 milj. euron lisärahoitukseen, joka on tarkoitettu vesi- ja ympäristöasioihin liittyvän ruuhkan purkamiseen.  

Koronavirustilanne on vaikuttanut tuntuvasti tuomioistuinten toimintaan, sillä mm. monien suullista käsittelyä vaativien asioiden käsittely on keskeytynyt. Saadun selvityksen mukaan käräjäoikeuksissa oli 11.10.2020 noin 3 600 koronan vuoksi keskeytettyä ja edelleen vireillä ollutta rikosasiaa ja 800 siviiliasiaa. Hallitus on julkisen talouden suunnitelman yhteydessä päättänyt, että viranomaisille korvataan koronavirustilanteen hoidosta syntyneet tavanomaisesta poikkeavat kustannukset toteutunutta vastaavasti. Tuomioistuinten resursseja onkin jo lisätty, ja niiden tarve on otettava huomioon myös vuoden 2021 lisätalousarvioissa.  

Vaikka tuomioistuinten rahoitusta on pystytty parantamaan, valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esille vakava huoli rahoituksen pitkään jatkuneesta niukkuudesta ja tuomioistuinten tehtävien ja resurssien jatkuvasta epätasapainosta. Tuomioistuinten ratkaistavaksi tulee laajoja ja yhä vaikeampia juttukokonaisuuksia ja oikeudellisia kysymyksiä, mikä lisää työmäärää, vaikka varsinaista työmäärää lisääviä lainsäädäntöuudistuksia ei olisikaan. Lisäksi määrärahoja on viime vuosina leikattu, vaikka niihin ei ole liittynyt sellaisia lainsäädäntömuutoksia, joilla olisi ollut konkreettisia säästövaikutuksia. Tuomioistuimille osoitetut lisämäärärahat ovat lähinnä kompensoineet mm. säästöistä, ja asiamäärän kasvusta johtuvia resurssitarpeita ja toimintaa on jouduttu rahoittamaan myös siirtyvillä määrärahoilla. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että käsittelyaikojen lyhentämiseen esitetty 2,7 milj. euron määräraha on käytännössä laskennallinen lisäys, joka ei paranna mahdollisuuksia käsittelyaikojen lyhentämiseen.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen tuomioistuimet toimivat myös eurooppalaisittain vertailtuna vähäisin resurssein, minkä lisäksi huomiota on kiinnitetty siihen, että Suomessa on kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen paljon määräaikaisia tuomareita ja esittelijöitä. Tämän on katsottu vaarantavan tuomioistuinten rakenteellista riippumattomuutta.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Tuomioistuimissa on erittäin motivoitunut ja vastuuntuntoinen henkilöstö, joka työskentelee varsin yleisesti ja osin myös jatkuvasti yli laskennallisen säännöllisen työaikansa. Valiokunnan mielestä on perusteltua selvittää lainkäyttöhenkilöstön työaikaa ja työhyvinvointia kattavalla kaikkiin tuomioistuimiin ulottuvalla selvityksellä. Näin saataisiin ajantasainen kuva työn kuormittavuudesta, työhyvinvoinnista ja resurssien riittävyydestä. Lakivaliokunnan lausuntoon ( LaVL 8/2020 vp ) viitaten valiokunta pitää myös perusteltuna sen selvittämistä, kuinka paljon oikeusministeriön hallinnonalan eri toimijat tarvitsisivat määrärahoja, jotta oikeusvaltion toiminnan ja oikeudenhoidon rahoitus olisi riittävää ja kestävällä pohjalla. 

Valiokunta korostaa tuomioistuinlaitoksen perusrahoituksen riittävyyttä, sillä mahdollisuudet toimintatapojen muuttamiseen ovat vähäiset, koska tuomioistuinten tehtävät ja menettelyt ovat lakisidonnaisia ja perustuvat merkittäviltä osin kansainvälisiin velvoitteisiin. Valiokunta painottaa toimivan oikeusjärjestelmän ja oikeudenhoidon keskeistä merkitystä eräänä demokratian peruspilarina, jonka resursoinnista on kaikissa tilanteissa huolehdittava.  

Toiminnan tehostamiseksi on huolehdittava myös tietojärjestelmien kehittämisestä ja erityisesti pitkään vireillä olleen tuomioistuinlaitoksen ja syyttäjien yhteisen AIPA-hankkeen loppuun saattamisesta. Työn kuormittavuuden vuoksi on varmistuttava siitä, että tietojärjestelmä tehostaa työtä, tuottaa aitoja kustannushyötyjä ja toimii moitteettomasti erilaisissa toimintaympäristöissä.  

Valiokunta katsoo, että toimintansa 1.1.2020 aloittaneen Tuomioistuinviraston rahoituksen läpinäkyvyyttä on syytä parantaa. Tällä hetkellä sen toiminta rahoitetaan momentilta 25.10.03, mutta momentin päätös- tai selvitysosasta ei ilmene, miten viraston toimintaa resursoidaan.  

Kuntatalouden tila.

Kuntatalouden näkymät ovat poikkeuksellisen haastavat. Kuntatalouden tila on ollut vaikea jo usean vuoden ajan, ja tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalous jatkoi edelleen heikkenemistään vuonna 2019, jolloin kuntatalouden toimintakate heikkeni noin 1,3 mrd. euroa ja vuosikate noin 0,3 mrd. euroa vuoteen 2018 verrattuna. Myös kuntakonsernien vuosikate heikkeni edelleen ja lainakanta kasvoi selvästi. Tämän jälkeen koronaviruspandemia ja sitä seuranneet rajoitustoimet ovat vaikeuttaneet kuntien tilannetta, kun kuntien vero- ja maksutulot ovat pienentyneet ja menopaineet ovat lisääntyneet monin eri tavoin.  

Valiokunta pitää tärkeänä ja myös välttämättömänä hallituksen linjausta, jonka mukaan valtio korvaa kunnille täysimääräisesti koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Kuluvan vuoden aikana kuntataloutta onkin tuettu tuntuvasti. Vuoden 2020 neljänteen lisätalousarvioon sisältyi 1,4 mrd. euron tukipaketti, kuudennessa lisätalousarviossa koronatestaukseen osoitettiin 200 milj. euron lisäys ja seitsemänteen lisätalousarvioon sisältyi yhteensä 950 milj. euron lisätuki kunnille ja sairaanhoitopiireille. Yleiskatteellisen valtionosuusrahoituksen lisäys kunnille on ollut tänä vuonna yhteensä noin 1,5 mrd. euroa. Kun huomioon otetaan kaikki koronakriisiin liittyvät kuntiin kohdistuneet tukitoimet vuonna 2020, valtion panostukset nousevat noin 3 mrd. euroon.  

Kuntatalous on näin vahvistunut heikkoon viime vuoteen verrattuna. Positiivista kehitystä edistävät osaltaan verotulojen ennustettua parempi kehitys sekä myös menojen hidas kasvu. Kuntatalouden vuosikatteen arvioidaan kasvavan vuonna 2020 ennätyslukemiin, yli 4 mrd. euroon, ja tilikauden tuloksen arvioidaan olevan noin 1,2 mrd. euroa positiivinen. Kuntatalouden vahvistumista kuvaa myös se, että 39 kuntaa on ilmoittanut korottavansa kunnallisveroprosenttia ensi vuonna, kun tälle vuodelle veroprosenttiaan korotti 53 kuntaa. 

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että valtionosuusmenettelyn kautta myönnetty koronatuki on laskennallista, eikä sen kautta pystytä ottamaan kovin tarkasti huomioon kuntien todellisia epidemiaan liittyviä kustannuksia. Näin valtionosuuden lisäykset ovat olleet joidenkin kuntien kohdalla suurempia kuin epidemian aiheuttamat lisäkustannukset. Valiokunta painottaa, että koronaan liittyvien tukien myöntöperusteissa on otettava aiempaa selkeämmin huomioon kuntien todelliset kustannukset. Valiokunnan mielestä jatkossa on myös tarpeen selvittää, miten kunnat ovat käyttäneet koronatukea ja miten hyvin se on esim. edistänyt peruspalvelujen järjestämistä ja vähentänyt kuntien sopeuttamistoimia.  

Vuoden 2021 talousarvioesitys.

Kohentuneesta kuntatalouden tilanteesta huolimatta on välttämätöntä, että koronavirusepidemian jatkuessa kuntataloutta tuetaan myös ensi vuonna. Mm. kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia korotetaan kertaluonteisesti 300 milj. eurolla ja kuntien yhteisöveron jako-osuuden 10 prosentin korotusta jatketaan, mikä kasvattaa paikallishallinnon verotuloja 510 milj. eurolla vuonna 2021. Kuntatalouden kannalta on myös tärkeää, että hallituksen linjauksen mukaisesti kunnille ja sairaanhoitopiireille korvataan täysimääräisesti koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Tässä talousarvioesityksessä näihin toimiin ehdotetaan 1,6 mrd. euroa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle. Valiokunta pitää niin ikään merkittävänä hallituksen linjausta siitä, että hoito- ja palveluvelan purkamiseen ohjataan 450 milj. euroa vuosina 2021—2023.  

Peruspalvelujen valtionosuus on ensi vuonna 7,7 mrd. euroa, joka on noin 624 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Edellä mainittujen korotusten lisäksi määrärahan nousuun vaikuttavat indeksikorotus (174 milj. euroa) sekä kuntien uusiin tai laajeneviin tehtäviin liittyvä 100 prosentin valtionosuus (112 milj. euroa). Keskeisiä uusia tehtäviä ovat oppivelvollisuuden laajentaminen, varhaiskasvatuksen tuki, oppilas- ja opiskelijahuollon vahvistaminen, vanhuspalvelulain muutos, hoitajamitoitus sekä sote-asiakasmaksulain uudistus. Valtionosuusprosentti nousee 25,67 prosenttiin vuonna 2021, kun se oli 25,49 prosenttia vuonna 2020.  

Valtion toimenpiteet vahvistavat kokonaisuutena kuntataloutta 865 milj. eurolla vuonna 2021 vuoden 2020 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Suuri osa kuntataloutta vahvistavista toimista on määräaikaisia, mutta hallitus päätti budjettiriihen yhteydessä käynnistää myös kuntapolitiikan tulevaisuuden suuntaviivoja koskevan valmistelutyön.  

Valiokunta toteaa, että koronaepidemian vuoksi myönnetyt valtionosuuksien lisäykset eivät poista kuntatalouden rakenteellisia ongelmia, vaan haasteena on sopeutuminen kohti koronakriisin jälkeistä aikaa ja kohti normaalia rahoitusuraa. Kuntatalouden suurin ongelma koronakriisin tuomien lisähaasteiden lisäksi on jo pitkään jatkunut tulojen ja menojen rakenteellinen epäsuhta. Ikäihmisten määrän kasvu on monen vuoden ajan lisännyt palvelutarvetta ja sote-menoja, ja tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan myös alkavalla vuosikymmenellä. Samanaikaisesti työikäisen väestön määrän pieneneminen heikentää verotuloja.  

Tarve kuntasektorin kestävyyttä parantaviin rakenteellisiin uudistuksiin on siten yhä ajankohtaisempaa, ja kuntien laajan itsehallinnon kautta nimenomaan kuntien omilla toimenpiteillä on keskeinen rooli kuntatalouden tasapainottamisessa. Kuntien on tehtävä rakenteellisia uudistuksia, jotka parantavat tuottavuutta, vaikuttavuutta, työllisyyttä ja talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Kuntien on myös pyrittävä luomaan sellaista elinvoimaisuutta ja taloudellista toimeliaisuutta, joka lisää verotuloja ja vähentää mm. työttömyydestä aiheutuvia menoja.  

Valiokunta painottaa myös kuntien digitaalisten palvelujen kehittämistä sekä toimintatapojen ja palveluprosessien vaikuttavuuden vahvistamista. On myös tärkeää, että uusia ja hyviksi koettuja toimintamalleja hyödynnetään muissa kunnissa.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös kuntarakenteen kehittämistarpeisiin. Kuntien tilanteesta on laadittu kokonaisvaltainen arviointi (Kunnat käännekohdassa, Kuntien tilannekuva 2020, VM:n julkaisuja 2020:13), jonka mukaan mm. taloudelliselta kantokyvyltään ahtaalle joutuneissa kunnissa tehtäviä on pyritty hoitamaan kuntien välisillä yhteistoimintarakenteilla. Monimutkaiset yhteistoiminta- ja sopimusrakenteet ovat kasvattaneet kuntien hallinnollista taakkaa ja heikentäneet vaaleilla valittujen toimielinten asemaa. Samanaikaisesti kuntien vastuulla saattaa olla huonosti toimiva palveluinfrastruktuuri.  

Tätä taustaa vasten on tärkeää, että hallitus on antanut esityksen kuntarakennelain muuttamisesta, jolla poistetaan kuntien vapaaehtoisten yhdistymisten taloudellisia esteitä ja kannustetaan vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin. Kuntien yhdistymiset vähentäisivät kuntien yhteistoiminnan tarvetta sekä myös hallintoa ja päällekkäisiä toimintoja. Kuntarakennelain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta, mutta yhdistymisavustukseen varattavasta määrärahasta päätettäisiin vasta vuoden 2022 talousarvion yhteydessä ( HaVM 26/2020 vp — HE 158/2020 vp ). 

Esitykseen sisältyy monia merkittäviä lisäyksiä, joilla vahvistetaan varhaiskasvatuksen ja -opetuksen laatua ja tasa-arvoa, jatkuvaa oppimista sekä oppilas- ja opiskelijahuoltoa.  

Varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämiseen esitetään yhteensä 50 milj. euron määrärahaa, jonka puitteissa kehitetään varhaiskasvatukseen sopivaa tuen mallia ja toteutetaan loppuun 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu. Myös neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä vahvistetaan. Lisäksi varhaiskasvatuslain uudistamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen osoitetaan kertaluonteinen 15 milj. euron lisäys, jolla kehitetään mm. lapsen tukemiseen liittyvää kokonaisuutta. Merkittävää on niin ikään se, että varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan 1.8.2021 lukien, minkä arvioidaan lisäävään varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää sekä työllisyyttä. Uudistuksen kustannusvaikutus on 70 milj. euroa, ja sen myötä arviolta 20 000 uutta perhettä siirtyy nollamaksuluokkaan.  

Valiokunta on tyytyväinen myös siihen, että vuosina 2021—2024 toteutetaan kaksivuotisen esiopetuksen pilotointi ( SiVM 11/2020 vp — HE 149/2020 vp ). Kokeilu on osa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa parantavaa Oikeus oppia -kehittämisohjelmaa, ja sen tarkoituksena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa. Kokeiluun on varattu yhteensä 30 milj. euron rahoitus.  

Valiokunta pitää lisäresursseja merkittävinä varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon parantamiseksi, mutta samalla on varmistettava, että uudistusten ja ohjelmien toimeenpano toteutuu alueellisesti tasavertaisesti ja että ne eivät heikennä kuntataloutta.  

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen aloituspaikkojen riittävyys varmistetaan. Vaikka koulutuspaikkoja on lisätty, valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että ne eivät ole vielä riittäviä, jotta päiväkodeissa on vuoteen 2030 mennessä varhaiskasvatuslain edellyttämä henkilöstörakenne. Koulutusmääriä on lisättävä myös ruotsinkielisen sekä saamenkielisen varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksiin.  

Perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämiseen on varattu kolmen vuoden aikana 180 milj. euroa, josta ensi vuodelle kohdennetaan 75 milj. euroa. Tarkoituksena on mm. vähentää oppimistulosten eriytymistä, vahvistaa oppimisen tukea ja koulutuksen laatua sekä tukea joustavia ja yksilöllisiä siirtymiä varhaisina vuosina. Lisäksi talousarvioesitystä täydentävään esitykseen sisältyy vielä 8 milj. euron korotus, joka on tarkoitettu laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan sitouttavan kouluyhteistyön käynnistämiseen.  

Perusopetuksen laadun ja tasa-arvon vahvistaminen on nyt entistäkin ajankohtaisempaa, sillä koronapandemia on lisännyt lisä- ja tukiopetuksen tarvetta. Viime kevään etäopetusjakson on arvioitu voimistaneen polarisaatiota huonosti ja hyvin voivien perheiden lasten välillä. Muun muassa vanhempien osaaminen, kuten digi-, kieli- ym. taidot ovat hyvin erilaisia, ja näin mahdollisuudet lasten koulunkäynnin tukemiseen vaihtelevat huomattavasti. Tämä on osaltaan heikentänyt mahdollisuutta yhdenvertaiseen opetukseen ja oppimiseen. Oppimisvaje ja myös yksinäisten ja ahdistuneisuutta kokevien lasten määrä lisääntyivät kevään poikkeusolojen aikana, ja etäopiskeluajan kielteiset vaikutukset näyttävät kasautuneen samoille perheille ja lapsille.  

Kevään aikana syntyneen oppimisvajeen paikkaamiseen on osoitettu 84 milj. euron lisämääräraha, joka on käytettävissä lukuvuonna 2020—2021. Määrärahasta 70 milj. euroa on osoitettu perusopetukseen ja 14 milj. euroa varhaiskasvatukseen. Valiokunta painottaa, että tuen ja resurssien tarvetta on edelleen seurattava, sillä arvioiden mukaan koronan aiheuttamat poikkeusolot ovat aiheuttaneet huomattavaa oppimisvajetta ja myöhempää lisätuen tarvetta. Hallituksella tulee siten olla valmiutta tarvittaviin lisäpanostuksiin. Toiminnan kehittämisen ja resurssitarpeiden kannalta on myös perusteltua laatia selvitys siitä, miten viime kevään poikkeusolot vaikuttivat oppimiseen ja minkälaisia oppimisvajeita etäopetusjakson aikana syntyi.  

Oppivelvollisuuden laajentamisen kustannuksista 

Hallitus on ehdottanut oppivelvollisuuden laajentamista ( HE 173/2020 vp ), jossa oppivelvollisuus laajennetaan koskemaan perusopetuksen jälkeistä toisen asteen koulutusta siihen asti, kun henkilö täyttää 18 vuotta. Perusopetuksen jälkeen suoritettava ammatillinen tutkinto tai lukiokoulutus ja sen päätteeksi suoritettava ylioppilastutkinto ovat maksuttomia sen kalenterivuoden loppuun saakka, jona henkilö täyttää 20 vuotta. Muutosten piiriin tulee yksi ikäluokka kerrallaan, jolloin lisämäärärahatarve kasvaa asteittain. Ensi vuodelle uudistuksen toimeenpanoon ehdotetaan yhteensä noin 27 milj. euron lisäystä, ja määräraha nousee 129 milj. euroon vuonna 2024, jolloin uudistus on astunut kokonaan voimaan. Uudistuksen kustannukset aiheutuvat pääasiassa oppimateriaali- ja matkakustannuksista, jotka siirtyvät kuntien vastuulle. Eduskunta on hyväksynyt lain sisällön sivistysvaliokunnan mietinnön mukaisena ( SiVM 15/2020 vp ).  

Hallituksen esityksessä on arvioitu kattavasti uudistuksen kustannusvaikutuksia, mutta valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille huoli resurssien riittävyydestä ja arvioitu, että määrärahoista puuttuisi noin 10—40 milj. euroa. Oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutusten arvioidaan myös kohdentuvan eri kunnille eri tavoin toisaalta sen mukaan, miten paljon kunnassa on oppivelvollisuusikäisiä nuoria, ja toisaalta sen mukaan, toimiiko kunta lukio- tai ammatillisen koulutuksen järjestäjänä.  

Valiokunta toteaa, että kyseessä on merkittävä uudistus, joka tähtää koulutus- ja osaamistason nostamiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon parantamiseen. Nykyinen oppivelvollisuuden suorittaminen ei tarjoa riittävää osaamista työelämässä pärjäämiseen, jolloin peruskoulun varassa olevat nuoret jäävät helposti koulutuksen ja työvoiman ulkopuolelle. Hallituksen esityksen mukaan oppivelvollisuusiän pidentämisen arvioidaan parantavan nuorten työllisyys- ja tulokehitystä tulevaisuudessa. Pitkällä aikavälillä muutos heijastuisi näin myös julkisen talouden tilaan kasvavina verotuloina ja alenevina sosiaaliturvamenoina.  

Jotta uudistuksella saavutetaan sille asetetut tavoitteet, on välttämätöntä, että sen toimeenpanoon varataan riittävät resurssit. Tämä vastaa hallitusohjelman kirjausta, minkä lisäksi valiokunta viittaa myös kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin (1704/2009), jonka 55 §:n 2 momentin mukaan uudet ja laajenevat valtionosuustehtävät korvataan kunnille 100-prosenttisesti valtionosuusrahoitteisesti ja otetaan huomioon kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa.  

Valiokunta painottaa, että hallituksen tulee seurata tarkkaan uudistuksen toimeenpanoa ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Kuntien heikko taloudellinen tilanne sekä valtionosuuksien ja koulutuksen toteutuneiden kustannuksien välinen epäsuhta voivat johtaa tilanteeseen, jossa uusien tehtävien riittävä ja tasa-arvoinen resursointi ei ole paikallisella tasolla mahdollista. Myös oppilaspaikkoja tulee olla riittävästi. Hallituksen tulee kaiken kaikkiaan varmistaa uudistuksen laadukas ja alueellisesti tasa-arvoinen toimeenpano ja huolehtia siitä, että kuntien voimavarat riittävät uudistuksen toimeenpanoon.  

Korkeakouluopetuksen ja tieteen määräraha on 3,36 mrd. euroa, joka on 78 milj. euroa enemmän kuin tänä vuonna. Korkeakoulujen indeksikorotusten osuus kasvusta on noin 50 milj. euroa, muutoin kyse on pääosin vuoden 2020 lisätalousarvioiden tutkimusmäärärahavaltuuden kertaluonteisen kasvun määrärahavaikutuksista vuonna 2021.  

TKI-panostukset.

Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden ministerityöryhmä hyväksyi viime keväänä (21.4.2020) kansallisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kartan, jonka toimenpiteillä parannetaan suomalaisen TKI-ympäristön globaalia vetovoimaa ja kannustetaan yrityksiä TKI-investointien lisäämiseen Suomessa. Tavoitteena on nostaa Suomen TKI-menojen bkt-osuus nykyisestä 2,7 prosentista 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.  

Valiokunta pitää tiekarttaa erittäin tärkeänä, sillä Suomen suhteellinen asema osaamisyhteiskuntana on heikentynyt, koulutustason nousu on pysähtynyt ja nuorten osaamistaso on laskenut. Suomalaisen tutkimuksen taso on maailman keskitason yläpuolella, mutta jäljessä monista tärkeistä verrokkimaista.  

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin merkittäviä julkisia ja yksityisiä panostuksia. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että 4 prosentin tavoitteen saavuttaminen edellyttää julkiselta sektorilta 1 mrd. euron lisäpanostusta, jolloin vuositasolla tarvittaisiin 100 milj. euron lisäys tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Lisäksi yritysten tulisi osoittaa 2 mrd. euron lisäpanostukset.  

Tavoitetasot ovat julkisen talouden haasteiden vuoksi vaikeasti saavutettavia. On siksi tärkeää, että budjettiriihessä sovitun mukaisesti hallitus laatii Suomen kestävän kasvun ohjelman, jolla toteutetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen tavoitteet ja jossa koulutus ja tutkimus- ja innovaatiotoiminta on yksi elvytyksen painopisteistä. 

Vaikka ensi vuoden talousarvioesitys ei sisällä merkittäviä TKI-rahoituksen lisäyksiä, on tärkeää, että vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa kohdennettiin merkittäviä lisäpanostuksia osaamiskeskittymien ja innovaatiokeskittymien tukemiseen. Valiokunta pitää myös myönteisenä lainmuutosta tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021—2025 ( VaVM 24/2020 vp — HE 196/2020 vp ).  

Valiokunta korostaa rahoituksen pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. On myös tärkeää, että julkisen rahoituksen ratkaisuilla kannustetaan yliopistoja, ammattikorkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä edistämään innovaatiopotentiaalia omaavien osaamiskeskittymien luomista ja kehittymistä. Valiokunta viittaa myös hallitusohjelmaan, jonka mukaan ammatillista osaamisketjua vahvistetaan korostamalla ammattikorkeakoulujen, oppilaitosten ja pk-yritysten merkitystä suomalaisessa TKI-järjestelmässä.  

Aloituspaikat, rahoitus.

Hallitus on asettanut tavoitteen kasvattaa korkeakoulutettujen määrää siten, että 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon vuonna 2030. Tämä tavoite on tärkeä mm. Suomen kansainvälisen menestyksen ja kasvun kannalta, ja sen saavuttamiseksi on jo päätetty lisätä noin 10 000 aloituspaikkaa vuosina 2020—2022. Vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäykseen osoitettiin yhteensä 124 milj. euron lisärahoitusta, jolla tavoiteltiin 4 800 aloituspaikan lisäämistä.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että lisätalousarviossa myönnetyt määrärahat eivät vielä riitä kattamaan aloituspaikoista aiheutuvia kustannuksia. On myös arvioitu, että suuremmat opiskelijamäärät edellyttävät suurempaa ohjaustarvetta. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määräraha riittää molemmilla korkeakoulusektoreilla vuoden 2020 lisäaloituspaikoista aiheutuviin kustannuksiin ja osittain myös vuosina 2021—2022 toteutettaviin aloituspaikkalisäyksiin. Koulutuslaajennuksiin sitoutuneille korkeakouluille annetaan myös rahoituskehyksen sisällä lisäresursseja, jolloin sitoutuneisuus yhteisiin tavoitteisiin heijastuu korkeakoulujen väliseen määrärahojen kohdentumiseen. Korkeakoulujen rahoitustilannetta parantaa myös vuonna 2020 toteutettu perusrahoituksen pysyvä parannus, kun yliopistojen perusrahoitusta nostettiin 40 milj. eurolla ja ammattikorkeakoulujen 20 milj. eurolla. On niin ikään tärkeää, että kustannustason nousu (33,7 milj. euroa ja 16,5 milj. euroa) otetaan täysimääräisesti huomioon.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoituksen riittävyyttä seurataan ja että korkeakoulujen laadukas opetus varmistetaan. On myös huolehdittava varhaiskasvatuksen opettajakoulutusmäärien riittävyydestä, jotta päiväkodeissa on varhaiskasvatuslain (540/2018) mukainen henkilöstörakenne vuonna 2030, jolloin pätevyysvaatimuksiin liittyvä siirtymäaika päättyy.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että korkeakoulutuksen alueellinen riittävyys varmistetaan, mihin on kiinnitetty huomiota myös hallitusohjelmassa. Tämä edellyttää opiskelupaikkojen lisäämistä Uudellamaalla, jossa on saadun selvityksen mukaan liian vähän aloituspaikkoja hakijoiden määrään ja ikäluokkien kokoon nähden. Esim. vuonna 2018 yliopistojen aloituspaikoista 27 prosenttia oli Uudellamaalla, mutta uusista ylioppilaista 32 prosenttia on uusmaalaisia. Opiskelupaikan saamiseksi uusmaalaiset nuoret joutuvat näin muita useammin muuttamaan muualle, minkä lisäksi aloituspaikkojen suhteellinen niukkuus ylläpitää hakijasumaa ja lisää osaltaan suomalaisen osaamisen vuotamista ulkomaille. 

Taiteen ja kulttuurin määrärahatasoksi esitetään 577 milj. euroa. Tämä on 92 milj. euroa kuluvaa vuotta enemmän, mikä aiheutuu suurelta osin (88,6 milj. euroa) taiteen perusopetuksen valtionosuusmäärärahojen siirtämisestä tähän lukuun. Koko taide- ja kulttuurikentän kannalta on erityisen tärkeää, että rahapelitoiminnan tuottojen lasku kompensoidaan ensi vuonna. Tällä on suuri merkitys työvoimavaltaiselle kulttuurin kentälle, joka on kärsinyt huomattavasti koronaepidemian aiheuttamista rajoituksista.  

On myös myönteistä, että esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen on varattu kehyskauden lopulla 12 milj. euron lisämääräraha vuoteen 2019 verrattuna. Museoiden, teattereiden ja orkestereiden valtionosuuksiin varatut määrärahat kasvavat 3,7 milj. euroa, mikä aiheutuu pääosin kustannustason muutoksista. Valiokunta on niin ikään tyytyväinen kulttuurimatkailun ja lastenkulttuurin lisäpanostuksiin sekä valtakunnallisesti merkittävien kulttuurirakennushankkeiden etenemiseen (Kansallisteatterin peruskorjaus, Kansallismuseon lisärakennus, saamelaismuseo Siidan perusparannus ja laajennus). Kansallisteatterin peruskorjauksen rahoituksessa on vielä varauduttava lisäkustannuksiin, jotka aiheutuvat valitusprosessin tuomista viiveistä.  

Koronaepidemia on aiheuttanut merkittäviä menetyksiä ja suurta haittaa kotimaiselle kulttuurialalle ja luovien alojen ammattilaisille. Vuoden 2020 lisätalousarvioihin on jo sisältynyt tukitoimia, mutta koronatilanteen pitkittyessä kulttuurialan työntekijöiden toimintamahdollisuudet on turvattava siten, että luovat alat pystyvät jatkamaan toimintaansa epidemian päätyttyä. Luovilla aloilla on suuri merkitys hyvinvoinnin vahvistamisessa, minkä lisäksi niillä on suuri työllistävä vaikutus (kulttuuriammateissa noin 135 000 henkeä) ja ne muodostavat lähes neljä prosenttia Suomen bkt:sta. Luoviin aloihin liittyy edelleen merkittävää kasvupotentiaalia ja luovien alojen edistäminen on nostettu vahvasti esille myös hallitusohjelmassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että hiljattain valmistuneessa Luovan talouden tiekartassa (TEM:n julkaisuja 2020:48) linjataan toimenpiteitä, joilla tavoitellaan sekä luovien alojen yritysten että muiden toimialojen yritysten kasvua.  

Valiokunta kiinnittää huomiota myös Euroopan parlamentin syyskuussa liittyvään päätöslauselmaan, jossa parlamentti vaatii komissiota ja jäsenmaita varaamaan elpymis- ja palautumistukivälineestä vähintään kaksi prosenttia kulttuurialan elvytykseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös Suomi suuntaa elpymis- ja palautumistukivälineen rahoitusta kulttuurialan laaja-alaiseen elvytykseen.  

Liikuntatoimeen ehdotetaan 161 milj. euroa, mikä on noin 5 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Vaikka rahapelitoiminnan tuotot ovat vähentyneet, toimintoja rahoitetaan budjettivaroin, minkä lisäksi tuoton alenemaa kompensoidaan arpajaisveroa alentamalla. Liikuntatoimen rahoitus säilyy näin lähes kuluvan vuoden tasolla.  

Hallitusohjelman linjauksiin viitaten valiokunta painottaa liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden nostamista kaikissa ikä- ja väestöryhmissä, sillä edelleen suuri osa lapsista ja aikuisista liikkuu liian vähän. Tehtyjen tutkimusten mukaan lapsista ja nuorista sekä aikuisista vain noin kolmannes ja ikäihmisistä vain muutama prosentti liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Vähäinen fyysinen aktiivisuus aiheuttaa lisäkustannuksia terveydenhuollon suorissa kustannuksissa sekä tuottavuuskustannuksissa menetettyjen työpanosten osalta. Tehtyjen selvitysten mukaan väestön liian vähäisen liikunnan yhteiskunnalliset kustannukset ovat vuositasolla arviolta vähintään runsaat 3 mrd. euroa. Liikkumattomuuden yhteiskunnallisten kustannusten säästöpotentiaali on siten erittäin suuri.  

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että Liikkuva-ohjelmiin osoitetaan edelleen 5 milj. euron rahoitus, jonka tavoitteena on lisätä liikunnallista elämäntapaa kaikissa ikä- ja väestöryhmissä. Jatkon kannalta on keskeistä, että ohjelmat juurtuvat osaksi normaalia toimintaa, joka jatkuu myös erillisrahoituksen päätyttyä. On myös myönteistä, että ikäihmisten liikkumishankkeen pilotointiin on varattu 0,8 milj. euroa. Väestön ikääntyessä on tärkeää, että yhä useamman ikäihmisen kunto säilyy hyvänä mahdollisimman pitkään, mikä tukee osaltaan kotona asumista ja vähentää tarvetta kalliisiin laitoshoitoihin. Valiokunnan mielestä liikuntaan kannustavat palvelut tulisi huomioida aiempaa vahvemmin myös kunnallisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.  

Valiokunta pitää tärkeänä, että tämän vuoden alussa asetettu poikkihallinnollinen Liikuntapolitiikan koordinaatioelin toimii aktiivisesti liikuntapoliittisen selonteon toimeenpanemiseksi.  

Nuorten urheilijoiden toimeentulo.

Valtion liikuntatoimen budjetista jaetaan erityisesti nuorille urheilijoille osoitettuja urheilija-apurahoja, joihin on varattu ensi vuodelle enintään 2,3 milj. euroa. Tämä vastaa kuluvan vuoden tasoa. Huippu-urheilua tuetaan myös mm. urheiluakatemioille ja valmennuskeskuksille suunnattavilla määrärahoilla sekä lajien tehostamistuella (ml. vammaisurheilu).  

Valiokunta pitää tärkeänä, että rahoituksen vaikuttavuutta seurataan ja selvitetään, miten akatemiatoimintaan kohdistetulla lisärahoituksella on onnistuttu parantamaan urheilijoiden tukipalveluja ja harjoittelun edellytyksiä. Myös apurahajärjestelmän toimivuutta on syytä arvioida ja selvittää, miten nuorten urheilijoiden toimeentuloa ja sosiaaliturvaa voitaisiin parantaa. Samalla on perusteltua arvioida laajemminkin urheilijoiden sosioekonomisen tilanteen parantamista.  

Nuorisotyöhön ehdotetaan 80,8 milj. euroa, jota rahoitetaan sekä budjettivaroilla että rahapelitoiminnan tuotoilla. Työpajatoimintaan osoitetaan ensi vuonna 16,3 milj. euroa ja etsivään nuorisotyöhön 15,8 milj. euroa.  

Saadun selvityksen mukaan tuore vaikuttavuustutkimus (Hoikkala & Vauhkonen, 2020) osoittaa, että työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat vaikuttavia ja ne tuottavat yhteiskunnalle kustannussäästöjä mm. vähentyvinä syrjäytymisen kustannuksina.  

Valiokunta korostaa työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön merkitystä tilanteessa, jossa koronaepidemia on entisestään vaikeuttanut niiden nuorten asemaa, joilla on ollut haasteita jo ennen epidemiaa. Saadun selvityksen mukaan tuen tarve on kasvanut ja yhä enemmän on kysyntää kuntoutusta sisältäville palveluille.  

Maatalouden kannattavuus 

Valiokunta on huolissaan, kuten usein aiemminkin ( VaVM 20/2019 vp , VaVM 28/2018 vp ), maatalouden kannattavuudesta. Riittävä kannattavuus on edellytys tuotantoa kehittäville investoinneille ja sille, että maatiloilla on jatkajia. Vain kannattavuuden kautta voidaan taata kotimaisen elintarviketuotannon huoltovarmuus.  

Valiokunta toteaa, että Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos arvioi maataloussektorin yrittäjätulon olevan vuonna 2021 noin kolmasosan heikompi kuin kymmenen vuotta sitten, jolloin yrittäjätulo oli yhteensä lähes 1,5 mrd. euroa. Luonnonvarakeskus puolestaan arvioi yrittäjätulon pysyvän vuonna 2020 vuoden 2019 tasolla 15 500 eurossa, kun laskelmasta on jätetty pienimmät tilat pois. Vuonna 2017 vastaava yrittäjätulo oli 17 400 euroa yritystä kohden.  

Lisääntyvät panos- ja tuotoshintojen vaihtelut sekä heikot satotasot ovat tuoneet mukanaan maksuvalmiusongelmat ja sen myötä velkaantumisen ja vakavaraisuusongelmat. Yritysten keskimääräistä kannattavuutta eivät ole myöskään kohentaneet tilakoon kasvu ja tehdyt investoinnit. 

Valiokunta korostaa, että tuet muodostavat maatalouteen vakaan ja ennustettavan komponentin, jonka osuus on ollut viime vuosina 32 prosenttia maatalouden kokonaistuotosta. Näin ollen on myönteistä, että EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ratkaisu takaa maatalouden julkisen kokonaisrahoituksen pysymisen lähes ennallaan vuonna 2021. Myös maatalouden investointien kokonaisrahoitus säilyy ennallaan. 

Keinoja tilanteen parantamiseen  

Valiokunta toteaa, että mitään yksittäistä keinoa maatalouden kannattavuuden parantamiseen ei edelleenkään löydy. Valiokunta viittaa vuonna 2019 tehtyyn selvitykseen ”Uusi alku — Maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino”Uusi alku — Maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino, Reijo Karhinen, Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:3., jossa tarkasteltiin monipuolisesti maatalouden tilaa ja tehtiin konkreettisia esityksiä yrittäjätulon nostamiseksi 500 milj. eurolla. Toimien toteuttaminen ja tulosten seuraaminen on edelleen oleellista. 

Valiokunta painottaa tilakohtaisen tuottavuuden parantamista. Kannattavuus vaihtelee tuotantosuunnittain, mutta erityisesti tilojen välillä. Tuottavuutta on pystyttävä lisäämään neuvonnan, tutkimuksen ja koulutuksen avulla ja siirtämällä painopiste tuotantoprosessikysymyksistä enemmän talouskysymyksiin. Maatalousyrittäjien huomio tulisi kiinnittää oman yrityksen ja kannattavimpien yritysten toiminnan vertailuun, parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon sekä yrityksen kokonaisvaltaiseen johtamiseen.  

Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella huolestuttavana, että maatalouden koulutusjärjestelmä ei kaikin osin vastaa tulevaisuuden maatalousyrittäjien tarpeita. Tästä syystä on selvitettävä maatalousopetuksen nykytilaa ja muutostarpeita. 

On myös tärkeää, että maatalouden riskienhallinnan kehittäminen etenee ja aktiiviviljelyyn sekä elintarvikkeiden vienninedistämiseen panostetaan entistä voimakkaammin. Kausityövoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat on ratkaistava ja siihen liittyvää hallintoa on kevennettävä. Samoin oleellista on elintarvikemarkkinavaltuutetun riittävät resurssit ja rohkea reagointi markkinahäiriöihin ja markkinaylivoiman väärinkäyttöön. 

Valiokunta korostaa myös alkuperämerkintöjen selkeyttä ja tuotteiden hiilijalanjäljen laskennan edelleen kehittämistä ja laajaa käyttöönottoa. Kuluttajien valintoihin vaikuttaa yhä enenevässä määrin ruuan tuotannon vastuullisuus. Luotettavan tiedon tarjoaminen on yksi keino parantaa maatalouden kannattavuutta, jos sillä voidaan lisätä kuluttajien maksuhalukkuutta heidän mieltymystensä mukaan tuotetusta ruuasta.  

On myös hyvä, että valmisteilla on ilmastoruokaohjelma, jonka tavoitteena on tukea siirtymistä kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää, ja sektorin sisäistä yhteistyötä kehitetään mm. yhteinen ruokapöytä -hankkeella. 

Metsähallituksen liiketoiminnan tavoitteiden asettamisessa on huomioitu uudet omistajapoliittiset linjaukset, joten toiminnassa sovitetaan yhteen nykyistä paremmin taloudellinen kannattavuus, luonnon monimuotoisuus ja ilmastokestävyys. Tähän liittyviä toimenpiteitä ovat mm. monikäyttömetsien hiilinielun vahvistaminen (esim. lisäämällä kasvua edistävää lannoitusta), valuma-aluekohtainen vesiensuojelun toimenpiteiden suunnittelu, peitteisen metsänkäsittelyn pinta-alan lisääminen uudisluonteisissa hakkuissa sekä aktiivisten luonnonhoitotoimenpiteiden ohjelman toteuttaminen.  

Liiketoiminnalle vuonna 2021 asetettavaa tulostavoitetta on alennettu noin viidenneksellä vuoteen 2020 verrattuna näiden uusien linjausten ja puumarkkinoiden epävarman kehityksen vuoksi. Alustavasti tulostavoitteeksi on asetettu 98,6 milj. euroa, josta on tarkoitus tulouttaa valtiolle 98 milj. euroa vuonna 2022.  

Suomen talous ja vienti ovat kärsineet merkittävästi koronapandemiasta, mikä on muistuttanut talouden sopeutumiskyvyn tärkeydestä. Kriisistä toipumisessa suomalaisten yritysten nykyistä monipuolisempi vientitoiminta ja menestyminen kansainvälisissä arvoverkostoissa olisi erittäin tärkeää.  

Tilastokeskuksen mukaanTilastokeskuksen asiantuntija-artikkeli: Pienet ja keskisuuret sekä korkeakoulu­taustaiset yritykset pärjänneet muita paremmin korona-ajan ulkomaankaupan haasteissa; Lindroos, Liukkonen, Myllymäki, Nurmi, 17.11.2020. koronapandemia on näyttäytynyt vientiyrityksissä eri tavoin ja toimialan sisäistä vaihtelua on paljon. Viennin romahdus vuoden 2020 alussa on kohdistunut erityisesti suuriin yrityksiin, kun taas pienet ja keskisuuret yritykset ovat pärjänneet ulkomaankaupassa paremmin erityisesti palvelualoilla. Tämä on heijastunut laajasti työntekijöihin, koska suurten yritysten vienti koskettaa suurempaa työntekijäjoukkoa kuin pk-yritysten vienti. 

Valiokunta tuo esiin, että Suomi tarvitsee koronakriisistä noustakseen entistä enemmän kansainvälistä kasvua tavoittelevia, innovatiivisia yrityksiä sekä ulkomaisia Suomeen investoivia yrityksiä. Tämän päämäärän saavuttamiseen tarvitaan panostuksia ja yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. 

Tarve kestävän kasvun ja hiilineutraalin Suomen ja Euroopan rakentamiselle on edelleen yhtä akuutti kuin ennen koronakriisiä. Suomella on mahdollisuus toimia hiilineutraaliuden edelläkävijänä ja tarjota ratkaisuja globaaleille markkinoille. Hiilineutraalius voi onnistuessaan olla merkittävä osa Suomen kasvupolitiikkaa, jolla edistetään myös toipumista koronakriisistä ja tuetaan työllisyystavoitteiden saavuttamista.  

Asetettu hiilineutraalisuustavoite on kuitenkin haastava, koska se edellyttää mittavia investointeja nykyiseen infrastruktuuriimme. VTT:n arvioidenKoljonen, T., Aakkula, J., Honkatukia, J., Soimakallio, S., Haakana, M., Hirvelä, H., Kilpeläinen, H., Kärkkäinen, L., Laitila, J., Lehtilä, A., Lehtonen, H., Maanvilja, L., Ollila, P., Siikavirta, H., Tuomainen, T. 2020. Hiilineutraali Suomi 2035 - Skenaariot ja vaikutusarviot. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy. VTT Technology, No. 366. https://doi.org/10.32040/2242-122X.2020.T366 mukaan vuosittaiset investointitarpeet kasvavat huipussaan yli 20 mrd. euroon vuosina 2030—2035. 

Valiokunta painottaa, että talouden kääntäminen kasvu-uralle vaatii, että Suomessa yrityksillä on kannusteita investoida ja uudistua. Suomessa tarvitaan lisää tutkimusta, kehittämistä ja innovaatiotoimintaa harjoittavia yrityksiä. 

Vuoden 2020 aikana on päätetty lukuisista toimista koronavirustilanteen hoitamiseksi, niin viruksen leviämisen hillitsemiseksi kuin kansalaisten ja yritysten tukemiseksi. Valiokunta tuo esiin, että koronapandemia voi vaikuttaa jatkossakin työmarkkinoihin vahvasti ja yllättävästi, joten toimia tilanteen helpottamiseksi tulee vielä jatkaa. Naisten työllisyys on heikentynyt selvästi enemmän kuin miesten, koska palvelusektori, joka on hyvin naisvaltainen, on kärsinyt kriisissä suhteellisesti eniten. Tämä kehitys tulisi ottaa jatkossa huomioon. 

Korkea työllisyys edellyttää hyvin toimivia työmarkkinoita ja aktiivista työllisyyspolitiikkaa. Hallitus on sopinut merkittävistä panostuksista työllisyyteen. Tavoitteena on nostaa systemaattisesti työllisyysastetta satsaamalla työllisyyspalveluihin. Valiokunta korostaa, että työllisyysasteen lisäksi on kiinnitettävä huomiota tuottavuuskehitykseen, yritysten kykyyn uusiutua ja talouskasvun edellytysten vahvistamiseen. Lisäksi on kannettava huolta julkisen talouden kestävyyden parantamisesta. 

Valiokunta painottaa, että vienti tarjoaa keskeisen talouden kasvuväylän. On huolestuttavaa, että esimerkiksi kauppakamareiden tuoreen kyselyn tulosten mukaan yli puolta yrityksistä vaivaa osaajapula, joka on jatkunut myös korona-aikana. Osaajapula rajoittaa monien yritysten kasvua ja liiketoiminnan kehittymistä.  

Koronapandemian vuoksi yritykset ovat tarvinneet rahoitusta kriisistä selviytyäkseen. Tässä yhteydessä on noussut esiin, että yritysten ongelmana on ollut saada sopivan hintaista pankkilainaa. Valiokunta pitää tilannetta huolestuttavana, koska se ei tue valtion ponnisteluja tukea elinvoimaisia yrityksiä kriisin yli.  

01. Hallinto 

01. Valtioneuvoston kanslian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Oikeusvaltion yksi keskeisimmistä periaatteista on hyvä hallinto, jonka puolueettomuuteen kansan tulee voida luottaa. Tältä osin Suomessa ei oikeusvaltioperiaate toteudu, koska valtionhallinnon ylimmät virkamiehet, ministeriöiden kansliapäälliköt, nimitetään pääsääntöisesti poliittisin perustein. Lisäksi hallituspuolueille on tapana jakaa muitakin korkeita virkoja keskenään puoluepoliittisin perustein. Tällainen menettely on viime aikoina kärjistynyt jopa niin, että avoimeksi tullutta kansliapäällikön virkaa ei ole asianmukaisesti täytetty. 

Perussuomalaiset katsoo, että kansliapäälliköiden virkojen täyttämisessä tulee noudattaa tarkoin oikeusvaltioperiaatetta vahvistavaa tapaa. Nimityksissä perusteena tulee olla pätevyys ja laaja kokemus eri valtionhallinnon aloilta, koska kansliapäälliköt toimivat myös poikkihallinnollisesti yhteistyössä. Puolueen jäsenkirja ei saa minkään nimityksen kohdalla ohittaa pätevyysperusteita, kuten on tapahtunut.  

Suomen valtionhallinto on vuosikymmenten ajan paisunut lähes hallitsemattomasti ja ilman kriittistä tarkastelua. Tämä on johtanut tehottomuuteen ja kustannusten jatkuvaan kasvuun. Valtioneuvoston kanslian ja sitä johtavan pääministerin vastuulla on uudistaa koko hallinto purkamalla vanhoja rakenteita, vastuuttamalla ministeriöt selkeästi ja ottamalla käyttöön nykyaikaiset ja tehokkaat toimintatavat. Tärkeänä osana uudistusta on tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja koordinointi selkeästi vahvan johdon alaisuuteen. On syytä selvittää poikkihallinnollisen tietoyhteiskuntaministerin nimittäminen esimerkiksi valtioneuvoston kansliaan johtamaan ja koordinoimaan tietohallinnon kehittämistä, hankintoja ja tietoturvaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 20 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin luodakseen kansliapäälliköiden valintaan toimintamallin, jossa poikkihallinnollisen osaamisen edistämiseksi edellytetään, että valittavalla kansliapäälliköllä on työkokemusta eri hallinonaloilta.  

Vastalauseen lausumaehdotus 21 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumista Suomessa ja luopuu poliittista virkanimityksistä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 22 

Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää välittömästi koko valtionhallinnon uudistamisen siten, että vanhentuneet rakenteet puretaan, tarpeettomat toiminnot ja virat lakkautetaan, koko hallintoa tehostetaan, vastuut selkeytetään, nykyaikaiset tietoon pohjautuvat menetelmät otetaan käyttöön ja kustannuksia alennetaan. 

02. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha)

Pääministeri Marinin hallitus perusteli erityisavustajien ja poliittisten valtiosihteerien ennätyssuurta määrää EU-puheenjohtajakaudella. Puheenjohtajakausi tuli ja meni, mutta erityisavustajien ja poliittisten valtiosihteereiden määrä säilyy ennallaan. Esitetystä perustelusta huolimatta poliittisin perustein palkattujen henkilöiden määrän kasvu uhkaa jäädä pysyväksi. Tästä aiheutuu veronmaksajille useiden miljoonien eurojen vuosittainen lisäkustannus edeltäneeseen hallituskauteen verrattuna, eikä käytetty lisäraha näy ainakaan hallitustyöskentelyn parantumisena. Lisäys onkin perusteltu heikosti, ja määrärahan kasvatus on tulkittavissa piilopuoluetueksi. Perussuomalaiset esittää, että erityisavustajien ja poliittisten valtiosihteereiden määrä sekä palkkaamiseen varattu määräraha vähennetään Sipilän hallituskauden tasolle. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 23.01.02 vähennetään 5 000 000 valtiosihteerien ja erityisavustajien määrän palkkauksiin ja että hyväksytään seuraava lausuma:  

Vastalauseen lausumaehdotus 23 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vähentää poliittisten erityisavustajien määrää ja uudistaa valtiosihteerijärjestelmän. 

25. Terveet tilat 2028 (siirtomääräraha 3 v)

Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan Suomessa on 800 000 ihmistä, jotka päivittäin altistuvat sisäilman ongelmille niin kodeissa kuin työpaikoillakin. Sisäilmaongelmista kärsivät ovat kuitenkin jääneet aivan liian vähälle huomiolle. Sisäilmasairaus alkaa usein ärsytysoireilla, kuten nuhalla, yskällä ja silmien punoituksella. Lopuksi voidaan olla tilanteessa, jossa edessä ovat neurologiset ja reumaattiset oireet sekä astma. Ongelmat koskevat Suomessa liian usein kouluja ja päiväkoteja, jolloin sekä lapset että opettajat altistuvat sisäilmaongelmille, vaikka kotona sisäilmaongelmia ei olisi.  

Tänäkin päivänä sisäilman aiheuttamat oireet tulkitaan helposti psykosomaattisiksi. Sairastuneille on tarjottu avuksi terapiaa tai heitä on jopa pidetty mielenterveysongelmaisina. Koska diagnoosia ei ole saatavilla, vaihtoehtona on monelle ottaa sinänsä väärä mielenterveysdiagnoosi. Tilanteeseen on saatava muutos, koska asianmukaisen diagnoosin puute voi johtaa siihen, ettei sairastunut henkilö esimerkiksi saa hänelle kuuluvia tukia eikä häntä voida todeta työkyvyttömäksi. Lapsen fysiologiset oireet voidaan kuitata keksityiksi väittämällä, että vanhemmilla on mielenterveysongelmia. Selkeästi nykyistä enemmän määrärahoja tulisi kohdistaa home- ja kosteusvauriosairauden tutkimukseen, diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 24 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa Terveet tilat -ohjelman rahoituksen olevan todelliseen tarpeeseen nähden paremmin mitoitettu. 

10. Omistajaohjaus 

Valtion omistamien yritysten hyvä ja läpinäkyvä johtaminen on tärkeää sekä väärinkäytösten ja virheiden ehkäisemiseksi että valtion taloudellisen edun turvaamiseksi. Hyvä omistajaohjaus osaltaan turvaa valtion taseen suotuisaa kehitystä ja työmarkkinarauhan säilymistä sekä minimoi markkinahäiriöiden syntymistä.  

Omistajaohjauksen osalta tärkeää on myös varmistaa kansallinen pitkän tähtäimen etu niin työllisyyskehityksen, alueellisen kehityksen kuin huoltovarmuudenkin näkökulmasta. Valtio-omistaja voi ja sen tulee painottaa omistajaohjauspolitiikassaan keskeisenä osana Suomen kansallista etua. Perussuomalaiset katsoo, että valtion määräysvalta tulee säilyttää erityisesti sellaisissa yhtiöissä, jotka hoitavat sellaisia tehtäviä, joilla on keskeinen merkitys yhteiskunnan toiminnan turvaamisessa kriisitilanteissa esimerkiksi energiahuollon tai liikenteen toimialoilla.  

Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja yritysten toimintamahdollisuuksien kannalta on tärkeää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan posti- ja jakelupalveluiden säilyminen vähintään nykyisellä tasolla koko maassa. Mahdolliset tehostamistoimenpiteet eivät saa näkyä loppukäyttäjän kannalta huonontuneena palveluna. Myös palveluiden säilymiseen kohtuuhintaisina on kiinnitettävä erityistä huomiota.  

Yhtiöiden osingonjakopolitiikkaan tulee myös kiinnittää erityistä huomiota, ja tilanteissa, joissa yhtiön taseeseen kertyy varoja, jotka eivät ole välttämättömiä yhtiön toiminnan kannalta pitkällä aikavälillä, valtio-omistajan tulisi nostaa ylimääräiset varat osinkoina ja sijoittaa varat tuottavasti esimerkiksi koulutuksen ja tutkimuksen tukemiseen sekä alueellisesti työllistävien kasvuyritysten tukemiseen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 25 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa valtion omistajaohjausta erityisesti niiden yhtiöiden osalta, jotka toimivat kansalaisrajapinnassa ja joilla on tärkeä yhteiskunnallinen palvelutehtävä tai suuri henkilöstö, kuten mm. Posti ja VR, joiden tärkeys ja oikeiden toimintatapojen välttämättömyys ovat pandemian myötä korostuneet entisestään.  

Vastalauseen lausumaehdotus 26 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pitää valtion määräysvallassa ne yhtiöt, joilla on huoltovarmuuden tai alueellisen kehityksen kannalta tärkeä merkitys.  

Vastalauseen lausumaehdotus 27 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pidättäytyy myymästä valtion tuottavaa tai strategisesti tärkeää omaisuutta.  

Vastalauseen lausumaehdotus 28 

Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää konkreettisia toimenpiteitä, joilla turvataan nykyisen tasoisten yleispostipalveluiden säilyminen koko maassa. Mahdolliset tehostustoimenpiteet on kohdistettava jakelulogistiikkaan, jota voidaan yhdistää yksityisen sektorin toimijoiden kanssa, mutta tehostamistoimenpiteet eivät saa heikentää palveluiden loppukäyttäjien palvelutasoa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 29 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää valtionyritysten toimintojen läpinäkyvyyttä ja julkisuutta, että äänestäjillä, oppositiolla ja lehdistöllä olisi edellytykset seurata valtionyritysten toimintojen kehittämistä ja arvioida yritysten johdon sekä poliittisen ohjauksen tavoitteellista ja periaatteellista onnistumista.  

Vastalauseen lausumaehdotus 30 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kannustaa valtion kehitysyhtiö Vakea luomaan uusia teknologioita pandemian torjumiseksi ja sen kanssa elämiseksi sekä tukemaan hankkeita, joilla nyt tilapäisesti vaikeuksiin ajautuneet, mutta myöhemmän kasvun kannalta välttämättömät pienemmät lentoasemat Kemi-Tornio, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani ja Kokkola voisivat pysyä toiminnassa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 31 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy omistajaohjauksessa toimenpiteisiin valtion hallinnassa olevien kiinteistöyhtiöiden, kuten Senaatti-kiinteistöjen, asiakastyytyväisyyden nostamiseksi keskeiseksi tekijäksi yhtiöiden toimintastrategiassa ja johdon palkitsemisen perusteena.  

Vastalauseen lausumaehdotus 32 

Eduskunta edellyttää, että hallitus omistajaohjauspolitiikassaan huomioi työllisyyden ja päivittää nykyisiä omistamisen kapeita tavoitteita huomioimaan laajempia hyötyjä kansantaloudellemme, mikä edellyttää laaja-alaisia yhtiökohtaisia hallinto-ohjesäännön päivityksiä ja omistuksen kehittämistä muun muassa spin-off-mahdollisuuksien hyödyntämisessä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 33 

Eduskunta edellyttää, että hallitus huomioi julkisten avustusten suuntaamisessa kolmannelle sektorille yhtenä myöntämisperusteena työllisyyden edistämisen. Erityisesti STEA:n ja Veikkauksen avustustoiminnassa mahdollisuudet työkykyä ylläpitävien hankkeiden osalta ovat huomattavat. Esimerkiksi ergonomian, liikunnan ja valistuksen saralla paljon on vielä tekemättä. 

20. Poliittisen toiminnan avustaminen 

50. Puoluetoiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Vuodesta toiseen poliittiset puolueet ovat saaneet valtiolta mittavia puoluetukiaisia. Puoluetukiin tehtiin vuodelle 2020 mittava, yli kuuden miljoonan euron korotus. Koronaepidemiasta johtuva valtion heikentynyt taloustilanne huomioiden puoluetuen korotus on nyt syytä perua ja puoluetukea leikata. Suomalaisia johdetaan edestä ja esimerkin voimalla, ja siksi puolueiden tulisi näyttää esimerkkiä ja osallistua yhteisiin säästötalkoisiin, varsinkin kun puoluetukijärjestelmämme on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen antelias. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 23.20.50 vähennetään 10 000 000 euroa puoluetoiminnan tukemiseen osoitetusta määrärahasta. 

01. Ulkoasiainhallinto 

01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomen lähetystöverkosto on kallis ja laajan kansainvälisen peiton omaava järjestelmä, jolla on fyysisen läsnäolon ohella myös kattavaa paikallistietämystä sijaintimaan politiikasta ja elinkeinoelämästä. Perinteisen diplomatian ohella olisi siis suotavaa hyödyntää tätä ainutlaatuista järjestelmää nykyistä laajemmin taloutemme ja ulkomaankaupan kasvattamisessa. 

Perinteisten vientiponnistelujen ohella lähetystöverkostoa tulisi hyödyntää nykyistä enemmän myös matkailunedistämisessä. Ennen koronakriisiä matkailu Suomeen oli voimakkaassa kasvussa. Kriisistä myöhemmin toipuessamme matkailun kasvua rajoittavaksi tekijäksi uhkaa muodostua lentokenttä- ja hotellikapasiteetti. Jotta positiivista työllisyyskehitystä saadaan vahvistettua ja sekä matkailu- että vientiyritykset saavat kansantaloutemme kannalta tärkeälle toiminnalleen tarvitsemansa tuen, tulee hallituksen panostaa ulkomaanedustustojen toiminnassa nykyistä enemmän vienninedistämiseen ja Suomeen kohdistuvan matkailun tukemiseen. Ulkomaanedustustojen toiminnassa keskeiseksi painopisteeksi tulee nostaa vientikaupan mahdollisuuksien tunnistaminen, erityisesti pk-yritysten tukeminen vientiponnisteluissa sekä aktiivinen yhteistyö matkailualan toimijoiden kanssa Suomeen kohdistuvan matkailun edistämiseksi.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 34 

Eduskunta edellyttää, että hallitus siirtää taloudellisia ja henkilöresursseja kaikissa ulkomaisissa edustustoissa vientimme edistämiseen ja Suomeen matkailun kasvattamiseen.  

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Varsinaista kehitysapua on kritisoitu jo vuosia sen toimimattomuudesta. Vaikka apu on kasvanut vuosi vuodelta, ei se ole tuonut toivottua kehitystä. Nykyisessä muodossaan kehitysapu ylläpitää korruptiota ja tappaa talouden kehittymisen mahdollisuudet. Kehitysapu on tehnyt pysyväksi huonon hallinnon ja köyhyyden.  

Vuoden 2021 valtion budjetin mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 1,2 miljardia euroa, joka on lähes 200 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2020. Käyttösuunnitelman mukaan varoja ollaan kohdistamassa eniten monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön. Suurin osa monenkeskisen kehitysyhteistyön määrärahoista käytetään Maailmanpankin lisärahoituksiin ja YK:n yleisavustuksiin.  

Vallitsevassa kansallisessa taloustilanteessa kehitysyhteistyömenojen lisäys ei ole hyväksyttävää ja vaikka kehitysyhteistyön poliittiset suositukset ovat merkittäviä, eivät kaikki luo Suomelle sitovia oikeudellisia velvoitteita.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 24.30.66 vähennetään 500 000 000 euroa varsinaisesta kehitysyhteistyöstä ja että hyväksytään seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 35 

Eduskunta edellyttää, että hallitus painottaa kehitysavun tarkoituksena konfliktien ehkäisemistä ja ratkaisemista sekä toimintamalleja, joissa kohdemaita autetaan tulemaan toimeen omillaan.  

Vastalauseen lausumaehdotus 36 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, kuinka Suomen T&K-panostuksia voitaisiin hyväksyä OECD:n ODA-laskennassa kehitysavuksi sikäli, kun innovaatiot ovat kestävän kehityksen mukaisia.  

Vastalauseen lausumaehdotus 37 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vähentää kehitysyhteistyön maakohtaisia tukia ja painottaa finanssisijoituksia kehitysyhteistyön muotona.  

01. Ministeriö ja hallinto 

Kansalaisten oikeustajun mukaan rikokset, jotka kohdistuvat lapsiin, ovat törkeämpiä kuin muut rikokset. Rikoksen uhrina lapsi on usein haavoittuvammassa asemassa kuin aikuinen ja lisäksi joutuu keskimäärin elämään pitempään rikoksen aiheuttamien vammojen tai traumojen kanssa. Tämä tekee kyseisistä rikoksista myös yhteiskunnalle kalliita etenkin, kun rikokset haavoittavat yleensä useita lähisukulaisiakin. 

Suomessa on ollut havaittavissa maailmalla suositun poliittisen korrektiuden kulttuurin suosion ja levinneisyyden kasvua. Yhtenä seurauksena tästä on ollut, että loukkaavaksi koettua puhetta tai epämiellyttäviä tosiasioitakin on alettu kutsua vihapuheiksi. Tämä on ongelmallinen vyyhti, ja on jo nyt havaittavissa, että ihmiset ja yritykset ovat alkaneet rajoittaa puheittensa aiheita ja sisältöä välttääkseen jonkun tahon todellisen tai liioitellun loukkaantumisen.  

Sanan-, mielipiteen- ja uskonnonvapaus ovat länsimaisen demokratian peruskiviä, ja pelkästään löysästi yhteiskuntarauhan säilyttämiseen tai varsinaisten vihatekojen ehkäisemiseen nojaten ei näitä perusvapauksia tule rajoittaa. Nykyiseen perusoikeuksien jo tapahtuneeseen tai potentiaalisesti tapahtuvaan kaventumiseen on syytä suhtautua vakavasti, ja erityistä huomiota olisi syytä kiinnittää sosiaalisen median jättiyhtiöiden omituiseen asemaan yksityisinä yrityksinä, jotka kuitenkin käytännössä tuottavat yleishyödyllisiksi katsottavia palveluita.  

Perussuomalaiset katsoo, että rikoksista tuomittavien rangaistusten tulee olla selkeässä yhteydessä teon vakavuuteen ja moitittavuuteen. Erityisesti lapsiin kohdistuvien seksuaali- ja väkivaltarikosten tuomioiden matala taso on omiaan koettelemaan kansalaisten oikeustajua. Lapset ovat uhreina erityisen haavoittuvassa asemassa, ja lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat tästä syystä erityisen moitittavia. Lapsiin kohdistuvien seksuaali- ja väkivaltarikosten tunnusmerkistöt sekä rangaistusasteikot tulee ottaa kriittisen arvioinnin kohteiksi, jotta tekijä ei selviäisi vähäisemmällä rangaistuksella esimerkiksi siksi, että uhria on nuoren iän vuoksi vaikeaa kuulla todistajana, ja jotta tuomittavat rangaistukset olisivat linjassa tekojen törkeyden ja uhrille aiheutetun vahingon kanssa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 38 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lapsiin kohdistuvien sekä seksuaali- että väkivaltarikosten rangaistusten kiristämiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 39 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sanan-, mielipiteen- ja uskonnonvapauden turvaamiseksi Suomessa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 40 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa yritysten oikeusturvaa uudistamalla säädöksiä sekä järjestämällä oikeusneuvontaa, millä voidaan säästää etenkin aloittavien yritysten aikaa ja kustannuksia.  

Vastalauseen lausumaehdotus 41 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa velkaneuvonnan toimintaa lyhentämällä jonoja ja antamalla takuun velkaneuvontaan pääsystä esimerkiksi viikon kuluessa ensimmäisestä yhteydenotosta. Tämä vahvistaa yritysten oikeusturvaa uudistamalla säädöksiä. 

03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Oikeusministeriön alaisuudessa toimii useita eri valtuutettuja: lapsiasiavaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu, tietosuojavaltuutettu ja tiedusteluvaltuutettu. Perussuomalaiset esittää oikeusministeriön alaisuudessa toimivien valtuutettujen toimintojen yhdistämistä saman katon alle tiedusteluvaltuutettua lukuun ottamatta. Muodostettaisiin oikeusturvatalo, jossa eri valtuutettujen toimitilat ja tukitoiminnot yhdistettäisiin. Tämä edistäisi kansalaisten oikeusturvan toteutumista, kun oikeusturvaan liittyvät palvelut toteutettaisiin yhden luukun periaatteella, säästäisi yhteiskunnan rahoja tukitoimintojen yhdistämisestä vapautuneiden määrärahojen myötä ja helpottaisi muun muassa sijaisuuksien järjestämistä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 42 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin oikeusministeriön alaisten valtuutettujen toimistojen yhdistämiseksi oikeusturvataloksi, jotta oikeusturvaan liittyvät palvelut voitaisiin tuottaa kansalaisille yhden luukun periaatteella.  

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 

Perussuomalaiset katsoo, että keskeinen ongelma oikeusturvan toteutumisessa Suomessa ovat usein mittaviksi nousevat oikeudenkäyntikulut, jotka riita-asioissa jäävät hävinneen osapuolen maksettaviksi. Merkittäväksi ongelma nousee erityisesti silloin, kun vastakkain ovat yksityishenkilö ja suuryritys, esimerkiksi vakuutusyhtiö. Suuren kuluriskin takia asioita ei voi käytännössä viedä oikeuteen, vaan lautakuntaratkaisut ovat lopullisia silloinkin, kun esimerkiksi potilasvahinkoasioissa oikeusturvalle olisi tarvetta. Perussuomalaiset katsoo, että valtion tulisi puuttua tähän ongelmaan ja ryhtyä toimenpiteisiin, jotta oikeusturva toteutuisi. Yhtäältä maksuttoman oikeusavun tulisi olla käytettävissä esimerkiksi potilasvahinkoasioita käsittelevissä lautakunnissa, ja toisaalta tilanteissa, joissa oikeudenkäynnin osapuolet ovat hyvin epätasavertaisessa asemassa, kynnys oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiseen tulisi olla merkittävästi nykyistä alempi.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 43 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamiseksi niin, että suomalaisten oikeusturva varmistuu.  

Vastalauseen lausumaehdotus 44 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pyrkii palauttamaan oikeushallinnon palveluita keskeisiin seutukaupunkeihin.  

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Korkeimman hallinto-oikeuden toimintaan on vuodesta 2015 alkaen merkittävästi vaikuttanut turvapaikka-asioiden määrän nopea kasvu. Turvapaikka-asioiden määrän merkittävä kasvu heijastuu vastaavasti myös muihin ulkomaalaisasioihin. Turvapaikka- ja oleskelulupa-asioiden määrä onkin pysyvästi jäänyt aiempaa merkittävästi korkeammalle tasolle. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen vuonna 2018 saapuneista asioista noin 60 prosenttia oli ulkomaalaisasioita.  

Ulkomaalaisasioiden määrän merkittävä kasvu ruuhkauttaa tuomioistuimen toimintaa. Tuomioistuimen ruuhkautuminen johtaa puolestaan käsittelyaikojen pitkittymiseen ja siten oikeusturvan vaarantumiseen kaikissa asiaryhmissä. Ulkomaalaisasioiden käsittely syö lisäksi kohtuuttoman paljon resursseja, ja näiden asioiden käsittelyyn joudutaankin usein kohdentamaan resursseja muista asiaryhmistä. Seurauksena on lainkäytön resurssien kohdentuminen tavalla, joka ei ole lainkäyttöasioiden käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaisin.  

Toistuvaa lisämäärärahan kohdentamista ulkomaalaisasioiden käsittelyyn ei voida pitää kestävänä ratkaisuna pitkällä aikavälillä. Sen sijaan tulisi puuttua niihin juurisyihin, joiden vuoksi korkein hallinto-oikeus kuormittuu näiden asioiden johdosta. Korkeimman hallinto-oikeuden voimavaratilannetta tulee siksi parantaa ennen kaikkea vähentämällä saapuvien ulkomaalaisasioiden määrää. Tämä tapahtuu muuttamalla lainsäädäntöä siten, että kaikki turvapaikka-, oleskelulupa-, perheenyhdistämis-, vastaanotto- ja etuusjärjestelmään liittyvät houkutustekijät poistetaan. Näin tuomioistuimen resursseja saataisiin vapautettua muiden yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeiden valitusasioiden käsittelyyn. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi taloudellista toimintaa (esim. kilpailu ja julkiset hankinnat), lastensuojelua ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat asiat. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 25.10.02 vähennetään 1 255 000 euroa korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenoista.  

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallinto-oikeuksien toimintaan on vuodesta 2015 alkaen merkittävästi vaikuttanut turvapaikka-asioiden määrän nopea kasvu. Turvapaikka-asioiden määrän merkittävä kasvu heijastuu vastaavasti myös muihin ulkomaalaisasioihin. Turvapaikka- ja oleskelulupa-asioiden määrä onkin pysyvästi jäänyt aiempaa merkittävästi korkeammalle tasolle.  

Ulkomaalaisasioiden määrän merkittävä kasvu ruuhkauttaa tuomioistuinten toimintaa. Tuomioistuinten ruuhkautuminen johtaa puolestaan käsittelyaikojen pitkittymiseen ja siten oikeusturvan vaarantumiseen kaikissa asiaryhmissä. Ulkomaalaisasioiden käsittely syö lisäksi kohtuuttoman paljon hallintotuomioistuinten resursseja, ja näiden asioiden käsittelyyn joudutaankin usein kohdentamaan resursseja muista asiaryhmistä. Seurauksena on lainkäytön resurssien kohdentuminen tavalla, joka ei ole lainkäyttöasioiden käsittelyn kannalta tarkoituksenmukaisin.  

Toistuvaa lisämäärärahan kohdentamista ulkomaalaisasioiden käsittelyyn ei voida pitää kestävänä ratkaisuna pitkällä aikavälillä. Sen sijaan tulisi puuttua niihin juurisyihin, joiden vuoksi hallintotuomioistuimet kuormittuvat näiden asioiden johdosta. Hallintotuomioistuinten voimavaratilannetta tulee siksi parantaa ennen kaikkea vähentämällä tuomioistuimiin saapuvien ulkomaalaisasioiden määrää. Tämä tapahtuu muuttamalla lainsäädäntöä siten, että kaikki turvapaikka-, oleskelulupa-, perheenyhdistämis-, vastaanotto- ja etuusjärjestelmään liittyvät houkutustekijät poistetaan. Näin hallintotuomioistuinten resursseja saataisiin vapautettua muiden yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeiden valitusasioiden käsittelyyn. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi taloudellista toimintaa (esim. kilpailu ja julkiset hankinnat), lastensuojelua ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat asiat. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 25.10.03 vähennetään 4 360 000 euroa hallintotuomioistuinten toimintamenoista. 

04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Turvapaikanhakijoiden valitusmahdollisuudet ja oikeusturva ovat jo tällä hetkellä hyvällä tasolla. Muutoksenhakujärjestelmä kokonaisuutena turvaa sekä oikeusturvan saatavuuden ja riittävyyden että asian käsittelyn niin joutuisasti kuin se oikeusturvavaatimuksen valossa on mahdollista. Turvapaikanhakijoiden oikeusavun tai oikeusturvan vahvistamiseen ei siksi ole tarvetta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 25.10.04 vähennetään 140 000 euroa oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenoista. 

10. Poliisitoimi 

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vielä vuonna 2010 virkaa tekeviä poliiseja oli Suomessa vajaa 8 000. Nyt luku on lähellä seitsemäätuhatta, ja vaikka hallitus on korottamassa koulutettavien poliisien määrää niin, että henkilötyövuodet nousevat 7 500:aan, tarve on suurempi. Ensi vuodeksi ei koulutuspaikkoihin tai poliisimiesten henkilötyövuosiin ole tulossa korotuksia lainkaan. 

Suomessa on ylivoimaisesti vähiten poliiseja asukasta kohti Pohjoismaissa ja jopa vähiten koko Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsissa on kaksi poliisia tuhatta asukasta kohden, kun suhdeluku on Suomessa 1,3. Silti Ruotsin poliisi on ongelmissa esimerkiksi humanitaarisen maahanmuuton aiheuttaman lähiöväkivallan, tuhotöiden ja terrorismiuhan alla. Näin ollen myös suojelupoliisin ja keskusrikospoliisin toimintaedellytyksiä on parannettava. 

Suomen turvallisuustilanne ei ole parantunut sitä myötä, kun poliisien määrä on vähentynyt — päinvastoin. Kansalaisten turvallisuuden takaaminen on valtiovallan ensisijaisia tehtäviä, ja perussuomalaiset olisivat valmiita satsaamaan poliisin työhön tuntuvasti. 

Kyse ei ole pelkästään siitä, että ulkona on turvallista liikkua, vaan myös oikeusturvasta. Kun poliisin resursseja vähennetään, tutkinta-ajat kasvavat entisestään ja rikosten selvittämisprosentti heikkenee. Poliisikoulutuksen aloituspaikkoja onkin lisättävä merkittävästi niin, että poliisien määrä vaiheittain nousee vähintään tuhannella. 

Lisättävää määrärahaa on tarkoitus käyttää myös eläinpoliisitoimintaan kymmentä henkilötyövuotta vastaavan määrän verran. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 26.10.01 lisätään 20 000 000 euroa poliisin toimintamenoihin ja että hyväksytään seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 51 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa poliisin toimintaedellytyksiä niin, että sisäinen turvallisuus varmistetaan koko maassa ja rikosten selvitysaste nousee nykyisestä. Tämä edellyttää, että poliisien määrä nostetaan vuoteen 2025 mennessä pysyvästi vähintään 8 000:een. 

Vastalauseen lausumaehdotus 52 

Eduskunta edellyttää, että hallitus panostaa talousrikollisuuden ja harmaan talouden vastaiseen tutkintaan ja torjuntaan.  

Vastalauseen lausumaehdotus 53 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa, että kaikki lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset tutkitaan nopeasti ja tehokkaasti.  

Vastalauseen lausumaehdotus 54 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa poliisille riittävän resursoinnin nettipedofilian ja verkkorikollisuuden torjuntaan. 

20. Rajavartiolaitos 

01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Jotta rajamme säilyvät turvattuina myös rauhan aikana, on varmistettava Rajavartiolaitoksen riittävät resurssit. Rajavartiolaitoksen toiminnan turvaaminen EU:n ulkorajoilla sekä Suomen merialueilla on kiristyvässä maailmanpoliittisessa tilanteessa ensiarvoisen tärkeää.  

Rajavartiolaitoksen tehtäviin kuuluvat niin maanpuolustukselliset kuin pelastuksellisetkin toimenpiteet esim. öljyvahingon tai muun onnettomuuden sattuessa. EU:n ulkorajavalvonta Venäjän rajalla on toiminut moitteetta pienillä resursseilla, mutta on hyvä varautua uusiin siirtolaiskriiseihin, koska esimerkiksi Kreikan ulkorajaa on koeteltu lujaa tänäkin vuonna. Myös Suomen rajojen yleisen koskemattomuuden turvaaminen ja valvonta kuuluu Rajavartiolaitoksen tehtäviin. 

Rajavartiolaitos on talouden taantuman aikana käynyt läpi tiukkoja säästötoimia suoriutuen tehtävistään silti hyvin. Toimintaa ei tule kuitenkaan kiristää liikaa, sillä jos taso laskee, laskee myös turvallisuuden taso Suomessa. 

Sisäministeriö ei ole käyttänyt kansainvälisten sopimusten mahdollistamaa oikeutta ottaa käyttöön tilapäiset rajatarkastukset, joilla rajaviranomaiset olisivat voineet estää ilman asianmukaisia ja lakiemme edellyttämiä maahantuloasiakirjoja olleet tulemasta Suomeen. Useat Schengen-valtiot toimivat näin ja ylläpitivät rajatarkastuksia useiden vuosien ajan.  

Suomeen tuli tuhansia paperittomia henkilöitä, joista valtaosa oli nuoria miehiä. Suomessa on eräiden arvioiden mukaan jopa 5 000—10 000 laittomasti maassa olevaa, joiden tulo olisi voitu estää, jos sisäministeriö olisi toiminut maamme etujen mukaisesti ja loukkaamatta kenenkään oikeuksia tai kansainvälisiä sopimuksia. Perussuomalaiset vaatii, että hallitus luo nopeat valmiudet torjua tarvittaessa ilman asianmukaisia asiakirjoja maahan pyrkivien pääsyn maahamme kaikista maista kuten tapahtuu Venäjän osalta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 26.20.01 lisätään 10 000 000 euroa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin ja että hyväksytään seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 55 

Eduskunta edellyttää, että hallitus säilyttää itsellään aloitteen ottaa rajatarkastuksia käyttöön Suomen ulkorajoilla ketterästi tilanteen mukaan tilapäisesti, määräaikaisesti, alueellisesti, suunnattuna tiettyihin kulkuvälineisiin tai tiettyjen reittien tai lähtömaiden matkustajiin suunnattuna. 

Vastalauseen lausumaehdotus 56 

Eduskunta edellyttää, että hallitus luo viipymättä valmiuden kansainvälisten sopimusten sallimien, kaikkia rajanylityspaikkoja koskevien tarkastusten nopeaan ja määräaikaiseen käyttöönottoon siltä varalta, että maahamme vyöryy henkilöitä, joilla ei ole asianmukaisia maahantuloon oikeuttavia asiakirjoja. 

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Pelastustoimi noudattaa pelastuslakia, joten sen tavoitteena on "parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Lain tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti niin, että ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi." 

Suomessa asiat ovat keskimäärin hyvin ja pelastustoimi on tehokasta, mutta se kärsii resurssipulasta väen vanhetessa ja haja-asutusalueiden väen harvetessa. Kuitenkin myös haja-asutusalueella inhimillinen vasteaika hätätilanteessa on turvattava. Tämä lisää ihmisten välistä tasa-arvoa asuinpaikasta riippumatta, sillä kaikilla on oltava yhtäläinen oikeus turvallisuuden tunteeseen. Mikäli alan osaamisemme onnistuttaisiin vientituotteistamaan, se lisäisi omaa osaamistamme sekä alan resursseja.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että hyväksytään seuraava lausuma:  

Vastalauseen lausumaehdotus 57 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tutkii mahdollisuudet suomalaisen pelastusalan koulutuksen tuotteistamiseen ja koulutuksen aktiiviseen markkinointiin ulkomaalaisille toimijoille sekä kiinnittää erityistä huomiota vientiponnistuksissa Suomen palolaitoksiin ja metsäpalosammutusosaamiseen. 

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hätäkeskukseen tulleiden hätäilmoitusten määrän arvioidaan kasvavan noin 6 000:een päivystäjää kohti. On tärkeää, että hätäkeskuksen tutkitusti nopea ja asiantunteva palvelu pidetään yllä myös ruuhkahuippuina, jolloin vastausajat saattavat venyä. Siksi on syytä lisätä määrärahoja hätäkeskuspäivystäjien palkkamenoihin.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 58 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa hätäkeskusten riittävän resursoinnin yhtäältä henkilöstön työssäjaksamisen turvaamiseksi ja toisaalta hätäpuheluihin vastaamisen vasteaikojen pitämiseksi sellaisella tasolla, jolla kansalaisten turvallisuus ei vaarannu. 

40. Maahanmuutto 

01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus esittää talousarvioesityksessään maahanmuutosta aiheutuviin kustannuksiin yhteensä 206 925 000 euron määrärahaa. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoihin on esitetty huimaa, liki 12 miljoonan euron määrärahalisäystä, vaikka Suomeen asti pääsevien turvapaikanhakijoiden määrä on koronapandemian seurauksena ja siitä aiheutuvan Schengen-sisärajavalvonnan palauttamisen ansiosta vähentynyt merkittävästi. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon varattu määräraha on edelleen 107,6 miljoonaa euroa ja vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettuihin tukiin on varattu 28,5 miljoonaa euroa. 

Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että 20—24-vuotiaana Irakista tulevan maahanmuuttajan keskimääräinen elinkaarivaikutus Suomen julkiselle taloudelle on  -690 000 euroa ja lasten vaikutukset mukaan ottaen -844 000 euroa. Keskimääräisen Somaliasta tulevan maahanmuuttajan elinkaarivaikutus on -951 000 euroa ja lasten vaikutukset huomioiden -1 343 000 euroa.  

Valtion budjetissa maahanmuutto löytyy suoraan vain kahdesta menoerästä: sisäministeriön maahanmuuton määrärahoista, jotka koostuvat suurimmaksi osaksi turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten vastaanottomenoista ja Maahanmuuttoviraston menoista, sekä työ- ja elinkeinoministeriölle kotouttamiseen varatuista määrärahoista.  

Nämä budjetista suoraan löytyvät menot koskevat vain 3—4 ensimmäistä maassaolovuotta. Suomalaisen veronmaksajan maksettavaksi lankeavat negatiiviset julkisen talouden nettovaikutukset karttuvat kuitenkin koko eliniän ajalta, eivät vain muutamalta ensimmäiseltä vuodelta. 

Valtion budjettikehys ei paljasta kuin murto-osan maahanmuuton kustannuksista. Perussuomalaiset pitää tärkeänä, että kustannukset esitetään kokonaisuudessaan. Perussuomalaisella maahanmuuttopolitiikalla olisi mahdollisuus saada huomattavasti suurempia säästöjä kuin budjetissa mainituista maahanmuuton menoista voidaan päätellä.  

Koska niin sanotut humanitaariset maahanmuuttajat maksavat keskimäärin 20 maassaolovuodenkin jälkeen vain vähän veroja ja saavat paljon tulonsiirtoja heikon työllisyytensä vuoksi, laskua maksetaan vuosikymmeniä. Yksi humanitaarinen maahanmuuttaja maksaa veronmaksajille keskimäärin 20 000 euroa vuodessa. Kun tämä lasketaan yli koko eliniän ja otetaan huomioon myös näiden maahanmuuttajien lasten heikko pärjääminen, yksi humanitaarinen maahanmuuttaja maksaa suomalaisille veronmaksajille vähintään miljoona euroa. Luvut ovat minimisummia, koska niissä huomioidaan vain suorat julkisen talouden vaikutukset, ei esimerkiksi väkivaltarikosten uhrien kuntouttamiseen uppoavia euroja.  

Vuoden 2015 siirtolaiskriisin myötä turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan jouduttiin lyhyellä varoitusajalla luomaan merkittävä kapasiteetti ja solmimaan kyseenalaiseksi katsottavia, kaikki kulut plus kateprosentti -tyylisiä sopimuksia niin sanotun kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Uutistietojen perusteella on syytä epäillä, että siirtolaiskriisin varjolla on tehty mittavaa ja erittäin hyvin kannattavaa liiketoimintaa. 

Hallitus esittää laittomasti maassa oleskelevien sosiaalihuollon kustannusten korvaamista kunnille. Nämä palvelut toimivat vetovoimatekijänä ja edistävät laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden jäämistä Suomeen sen sijaan, että heidät pyrittäisiin poistamaan maasta. Suomalaisten veronmaksajien tehtävänä ei ole kustantaa laittomasti maassa olevien palveluita, vaan palvelut tulisi rajata suomalaisen yhteiskunnan jäsenille, jotka rahoittavat kyseiset palvelut verovaroillaan. 

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulisi ottaa säilöön ja poistaa maasta viipymättä päätöksen jälkeen. Viranomaisille tulisi säätää velvollisuus ilmoittaa poliisille havaitsemistaan laittomasti maassa oleskelevista henkilöistä. Siltä osin kuin kyse on toisen EU-jäsenvaltion kansalaisista, kaikki heidän terveyden- ja sosiaalihuollostaan aiheutuvat kustannukset tulee periä takaisin heidän kotivaltioiltaan sen sijaan, että kustannus jää suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi.  

Edes Suomeen töihin tulevat maahanmuuttajat eivät ole julkisen talouden ja veronmaksajan kannalta läheskään aina hyödyksi, varsinkaan silloin, kun on kyse Euroopan ulkopuolelta tulevasta halpatyövoimasta. Suurin osa Euroopan ulkopuolelta Suomeen tulevasta työperäisestä maahanmuutosta on halpatyövoiman maahanmuuttoa. 

Hallituksen talousarvioesityksessä kaikkea "työperäistä maahanmuuttoa" — eli niin saksalaista insinööriä kuin irakilaista ravintolatyöntekijää — käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Kun hallitus ehdottaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä, sen laatuun ei kiinnitetä huomiota. 

Tiedämme kuitenkin tilastojen perusteella, että Euroopan ulkopuolelta tuleva halpatyövoima tulee kalliiksi suomalaiselle veronmaksajalle: Näiden maahanmuuttajien työllisyysaste tippuu parin vuoden maassaoloajan jälkeen kantaväestön työllisyysasteen alle. Tällöin nettotulonsiirrot verrattuna kantaväestöön ovat noin 5 000 euroa enemmän yhdeltä maahanmuuttajalta vuodessa.  

Perussuomalaiset katsoo, että vastaanottokeskusten olot sekä turvapaikanhakijoille maksetut tuet on järjestetty sellaisiksi, että ne toimivat vetovoimatekijänä ja kannustavat sekä laittomaan maahanmuuttoon että perusteettomaan turvapaikanhakuun Suomessa.  

Vaikka tilanne rajoillamme on rauhallinen juuri nyt, on oletettavaa, että väliaikaiset esteet muuttoreiteillä ja koronapandemian aiheuttamat liikenneseisokit ja rajatarkastukset päättyvät vielä.  

Ulkomaalaislaissa on laiton maahantulo säädetty rangaistavaksi teoksi. Sen sijaan laiton maassa oleskelu ei ole laissa säädetty rikos. Perussuomalaiset vaatii, että myös laiton maassaolo säädetään rikokseksi, josta seuraa mahdollisuus pidättää epäilty tutkintavankeuteen ja rangaista sekä karkottaa maastamme. Näin voidaan palauttaa laillinen järjestys ja säästetään monia yhteiskunnan kustannuksia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 26.40.01 vähennetään 20 000 000 euroa Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenoista ja että hyväksytään seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 59 

Eduskunta edellyttää, että hallitus teettää puolueettoman ja perusteellisen selvityksen vuonna 2015 ja sen jälkeen toiminnassa olleiden vastaanottokeskusten rahankäytöstä ja hallinnosta ja tuo selvityksen eduskunnan käsittelyyn.  

Vastalauseen lausumaehdotus 60 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden, luvattomasti maassa olevien henkilöiden poistamista Suomesta.  

Vastalauseen lausumaehdotus 61 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää ja julkaisee viipymättä turvapaikan hakijoista aiheutuvat vuotuiset ja elinaikaiset kokonaiskustannukset.  

Vastalauseen lausumaehdotus 62 

Eduskunta edellyttää, että hallitus korjaa pikaisesti Maahanmuuttoviraston toiminnassa havaitut viivästymiset käsiteltäessä erikoisasiantuntijoiden työperäisiä oleskelulupia.  

Vastalauseen lausumaehdotus 63 

Eduskunta edellyttää, että maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden seurantaa ja maasta karkottamista tehostetaan sekä lakkautetaan maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden kunnalliset palvelut.  

Vastalauseen lausumaehdotus 64 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin laittoman maassaolon säätämiseksi ulkomaalaislaissa ja rikoslaissa rangaistavaksi teoksi kuten on säädetty laiton maahantulo. 

Vastalauseen lausumaehdotus 65 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa tiukkaa ja työllisyyttä vahvistavaa maahanmuuttopolitiikkaa, joka ei heikennä julkisen talouden kestävyyttä, muun muassa palauttamalla käyttöön sosiaaliturvakarenssit. 

Vastalauseen lausumaehdotus 66 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa käyttöön muiden maiden maahanmuuton pisteytysjärjestelmistä Suomen olosuhteisiin sovitetun kansallisen pisteytysmekanismin.  

01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 

01. Puolustusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomen turvallisuusympäristö on tällä hetkellä verraten vakaa, mutta tilanne voi kärjistyä nopeastikin, kuten esimerkiksi Ukrainan kriisi on osoittanut. Siksi sotilaallisesta suorituskyvystämme ei pidä tinkiä.  

Uskottavaa kykyä ei rakenneta kriisin koittaessa. Perussuomalaiset arvostaa Puolustusvoimien henkilökuntaa ja heidän tekemäänsä työtä. Edellytämme, että Puolustusvoimien määrärahat pidetään sellaisella tasolla, jossa Puolustusvoimien toimintakyky ei pääse heikkenemään nykyisestä vaan päinvastoin kehittyy pitkäjänteisellä tavalla.  

Puolustusvoimat on maailman ja koulutustapojen muuttuessa lakkauttanut lukuisia varuskuntia vuosikymmenten aikana. Jotkut lakkautukset ovat olleet perusteltuja, mutta suuri osa on tehty vain säästösyistä ja ne ovat heikentäneet Puolustusvoimien koulutus- ja toimintakykyä.  

Puolustustoimintojen riittävä alueellinen hajautus ei pelkästään edistä koko maan pitämistä puolustettuna, vaan se myös suojaa puolustustoimintoja hajauttamalla riskejä. Puolustusvoimien ensimmäinen tehtävä on koko maan puolustaminen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 68 

Eduskunta edellyttää, että puolustushallintoa alueellistetaan muun muassa avaamalla uudestaan Kontiolahden ja Kauhavan varuskunnat. 

10. Sotilaallinen maanpuolustus  

01. Hallinto 

Ajantasainen ja luotettava talousinformaatio on sekä toimivan kansalaisyhteiskunnan että myös informoidun taloudellisen päätöksenteon edistämiseksi tärkeää.  

Suomen valtionhallintoa on vuosikymmenten ajan paisutettu ja henkilöstöä lisätty ilman kriittistä kokonaistarkastelua. Tästä on seurannut julkisten menojen lähes hallitsematon kasvu. Liittyminen Euroopan unioniin synnytti lisää kotimaistakin byrokratiaa sekä keskushallintoon että maakuntiin. Suuri osa kansallisesta päätösvallasta on siirtynyt Euroopan unionille, jonka oma byrokratia on valtava, ja Suomen nettomaksuosuus on iso ja kasvussa.  

Suurimman vastuun veronmaksajien ja koko kansan etujen vastaisesta kehityksestä kantaa valtiovarainministeriö. Perussuomalaiset vaatii, että ministeriö ryhtyy toimenpiteisiin valtion virastojen ja laitosten uudistamiseksi ja tehostamiseksi. Tavoitteena tulee olla kansalaisten ja elinkeinoelämän edellytysten parantaminen ja avoimen sektorin painoarvon vahva lisääminen julkista hallintoa supistamalla talouden kuntoon saattamiseksi. 

Koronapandemia johtaa väistämättä koko julkisen talouden syvään ja pitkäaikaiseen kriisiin. Jo pandemiaa edeltäneenä aikana Suomi eli yli varojensa. Sama tapahtuu muissa maissa ja erityisesti euromaissa, joihin Suomi valitettavasti on kohtalokkaasti kytketty. Koko euroalueen hajoaminen on todennäköistä. Siitä seuraa Suomelle vaikeat ajat, joihin on varauduttava. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 80 

Eduskunta edellyttää, että hallitus julkistaa keskeisten esitystensä taustaoletukset ja laskentaperusteet lähteineen kattavasti ja kansantajuisesti talousarvioesitysten ja julkisen talouden suunnitelmien yhteydessä.  

Vastalauseen lausumaehdotus 81 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotka lisäävät omistusten julkisuutta erityisesti julkisesti listattujen yhtiöiden osalta. Omistustietoihin tutustumisen tulisi olla mahdollista nykyistä laajemmin ja kohtuullisin kustannuksin. Mahdollisuus tähän voitaisiin toteuttaa esimerkiksi aluehallintovirastojen yhteydessä. Kun eduskunta sääti uutta lakia arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta, eduskunta päätti samalla lisätä omistusten julkisuutta. 

Vastalauseen lausumaehdotus 82 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii julkisen talouden tasapainottamissuunnitelman, jolla lasketaan siirto- ja kulutusmenoja tavoitteellisesti vuosittain niin, että valtion talous on tasapainossa vuonna 2027. Suunnitelma ei sisällä verojen tai maksujen korotuksia vaan perustuu valtion tehtävien priorisointiin sekä julkisen hallinnon menojen nettosäästöihin tuottavuuden kasvun avulla. 

Vastalauseen lausumaehdotus 83 

Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää valmistelun puitelaiksi, joka mahdollistaa automaattisen päätöksenteon laajamittaisen ja nopean käyttöönoton julkisen hallinnon prosesseissa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 84 

Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää julkisen hallinnon kattavan ja vuosittain tavoitteellisesti kasvavn tehostamisen edellyttämät toimet digitalisaation, automaattisen päätöksenteon ja jatkuvan ketterän kehittämisen keinoin.  

Vastalauseen lausumaehdotus 85 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viipymättä valtion keskus- ja aluehallinnon virastojen ja laitosten uudistamiseen julkisten palvelujen tehostamiseksi ja kustannusten alentamiseksi ja painopisteen siirtämiseksi verovaroin rahoitettavista toiminnoista avoimen sektorin kehittämiseen erityisesti nyt, kun valtio velkaantuu hallitsemattomasti ja koko julkista taloutta uhkaa vakava ja pitkäaikainen rahoituskriisi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 86 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii suunnitelman, jolla osa julkisen alan työntekijöistä siirtyy yksityisen sektorin palvelukseen, ja tästä saatavia oppeja hyödynnetään laadittaessa laajempi julkisen sektorin tehostamishanke. 

Vastalauseen lausumaehdotus 87 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa talousarvion kaikkien määrärahojen työllisyysvaikutuksia sisällyttämällä kaikkeen päätöksentekoon työllisyysvaikutusarvion. 

Vastalauseen lausumaehdotus 88 

Eduskunta edellyttää, että hallitus palkitsee kuntien valtionosuuslisillä niitä kuntia, jotka pystyvät vähentämään sairauspoissaoloja eniten, millä olisi merkittävä tuottavuutta lisäävä vaikutus. 

10. Verotus ja tulli 

01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Arvonlisäveropetokset ovat yksi talousrikollisuuden yleinen muoto, joka aiheuttamiensa suorien taloudellisten menetysten ohella aiheuttaa muun muassa valvonnan ja raportoinnin saralla epäsuoria kustannuksia, jotka päätyvät myös asiansa kunniallisesti hoitavien yritysten maksettaviksi.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 89 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää verohallinnon resursseja erityisesti arvonlisäverotuksen valvonnan kehittämiseksi ja talousrikollisuuteen puuttumiseksi.  

02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Jotta rajamme säilyvät turvattuina myös rauhan aikana, on varmistettava Tullin riittävät resurssit. Tämä ennaltaehkäisee ennen kaikkea rikollisuutta kuten ihmis- ja huumekauppaa sekä talousrikoksia.  

Tullin toimintamenoihin on saatava enemmän resursseja harmaan talouden torjuntaan. Tullin yhteistyö poliisin kanssa harmaan talouden torjunnassa on ensiarvoisen tärkeää. Nopeastikin saavutettavissa oleva nettohyöty on laskettavissa kymmenissä miljoonissa euroissa, jos tuntuva lisäresursointi toteutetaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 28.10.02 lisätään 5 000 000 euroa Tullin toimintamenoihin ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 90 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että Tullilla on käytössään riittävät resurssit, jotta erityisesti rajat ylittävää talousrikollisuutta sekä sähköiseen kaupankäyntiin liittyvää rikollisuutta pystytään torjumaan tehokkaasti. 

80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 

30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha)

Ahvenanmaan maakunnalla on kansainvälisin sopimuksin vahvistettu itsehallinto. Ahvenanmaalle voidaan maksaa valtakunnan varoista lakisääteisen osuuden lisäksi ylimääräistä rahaa ja lisäavustusta harkinnan mukaan. Ahvenanmaalla on erityisoikeuksia ja -vapauksia. Vuosikymmenten aikana maakunnan taloudellinen kehitys ja valtion laaja tuki ovat johtaneet siihen, että tulo- ja varallisuustaso siellä on selkeästi muuta Suomea korkeampi. Perusteita maakunnalle osoitetun suuruiseen siirtoon valtion budjetista ei ole. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 91 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla Ahvenanmaan tasoitusmaksun taso lasketaan kohtuulliselle tasolle maakunnan velattomuus ja Manner-Suomeen verrattuna erittäin hyvä taloudellinen tilanne huomioiden.  

90. Kuntien tukeminen 

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Kuntatalous on ollut pitkään tiukka. Tämä johtuu mm. kuntien lakisääteisten tehtävien kasvusta, tulopohjan heikkenemisestä, heikosta johtamisesta ja hallinnosta, virheellisistä ja huonosti suunnitelluista investoinneista ja korruptiotyyppisistä menettelytavoista. Maaseutukuntien ahdinko johtuu suurelta osin epäonnistuneesta aluepolitiikasta, joka juontuu EU:n Suomen oloihin sopimattomista säädöksistä ja hallituksen politiikasta. Kuntatalous ei korjaannu lisärahoituksella vaan ongelmat ja epäkohdat korjaamalla. Kuntien tehtävät on priorisoitava. Kuntien on keskityttävä tärkeisiin tehtäväalueisiin. 

Kunnille ei pidä säätää uusia tehtäviä ja velvoitteita kuten oppivelvollisuuden pidentämistä, vaan niitä tulee määrätietoisesti purkaa.  

Koronapandemia on lisännyt kuntien ja kuntayhtymien tehtäviä ja kustannuksia. On perusteltua, että valtio on korvannut nämä poikkeukselliset menot. Korvaukset ovat kuitenkin kohdistuneet kunnittain epäoikeudenmukaisesti. Monet kunnat ovat saaneet koronakustannuksiinsa nähden ylikompensaatiota ja osa kunnista alikompensaatiota. Tämä on kansalaisten epätasa-arvoista kohtelua. 

Syrjäytyminen ja koulupudokkuus ovat vakavia uhkia yksilölle itselleen sekä myös koko yhteiskunnalle. Hallituksen esitys oppivelvollisuuden laajentamisesta 18 ikävuoteen sekä toisen asteen koulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi on erittäin kallis hanke, jolla ei kuitenkaan ole mahdollista ehkäistä edellä mainittuja ilmiöitä. Perussuomalaiset katsovat, että uudistusta ei tule toteuttaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 92 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä edistämään hallinnon digitalisaatiota ja osoittaa valtionavustuksia hankkeisiin, joilla taloushallintoprosesseja yhtenäistetään ja pyritään yhtenäistämisellä saavuttamaan taloushallintoprosesseissa digitalisaation mahdollistamat kustannussäästöt täysimääräisinä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 93 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin kuntatalouden kriisin ratkaisemiseksi mm. kunta—valtio-suhdetta uudistamalla ja kuntien tehtäviä karsimalla. Kuntia tulee myös kannustaa tarkastelemaan organisaatioitaan, päätöksentekoaan, toimintatapojaan, hankintojaan ja investointejaan äärimmäisellä kriittisyydellä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 94 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa alue-, rakenne- ja työllisyyspolitiikkaa kuntatalouden tulopohjan vahvistamiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 95 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii suunnitelman kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 96 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tarkentaa koronapandemian johdosta kuntakorvausten jakoa niin, että kukin kunta saa täyden korvauksen todellisiin koronakuluihinsa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 97 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin oppivelvollisuuden laajentamisen perumiseksi ja lisää määrärahoja perusopetukseen. 

92. EU ja kansainväliset järjestöt 

69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)

Euroopan unioni on muuttunut Suomen jäsenyyden aikana sisämarkkinatyyppisestä yhteistyöalueesta lähes kaiken kattavaksi, keskusjohtoiseksi byrokratiaksi. Suomen nettomaksuosuus on kasvanut samalla, kun kansallinen päätösvaltamme on kaventunut. Tämä kehitys ei vastaa sitä, mitä jäsenyydeltä odotettiin. Suomen etu on olla kansainvälinen ja kuulua laajaan eurooppalaiseen sisämarkkina-alueeseen, mutta ei jatkuvasti kansallista päätösvaltaamme kaventavaan ja läheisyysperiaatetta polkevaan liittovaltiotyyppiseen unioniin. 

EU:n koronan varjolla rakentama 750 mrd. euron suuruinen ns. kasvu- ja uudelleenrakennusrahasto (RRF) merkitsee Suomelle yhteensä noin 13 mrd. euron sitoumusta, josta noin 6,5 mrd. euroa on vastuuta yhteisestä velasta ja vastaava summa takuuta muiden jäsenmaiden mahdollisen maksukyvyttömyyden synnyttämästä vastuusta. Summat ovat historiallisen suuria ja merkitsevät erityisesti nykyisessä taloutemme kriisissä suurta riskiä vuosikymmeniksi eteenpäin. 

Suomi rahoittaa noin 3,4 mrd. euron osuudella mm. Italiaa ja Espanjaa, joiden maksukyky on heikko ja merkitys Suomen vientiteollisuudelle on lähes olematon. Varat pitää käyttää tehokkaasti oman kansamme etujen mukaisesti mm. työllisyyden edistämiseen kotimaassa. 

EU:n 750 mrd. euron tukipaketti on todellisuudessa yhteisvaluutta euron pelastamisoperaatio. Ilman tätä lahjarahaamme eteläisille euromaille niiden talous romahtaa ja euro kaatuu. Todennäköistä on se, että tämä paketti ei riitä pelastamaan yhteisvaluuttaa, vaan hyvin pian tarvitaan uusi ja isompi tukipaketti. Tälle tielle Suomen ei tule lähteä. 

Tukipakettiin liittyy EU:lle syntyvä verotusoikeus. Se muuttaa unionin luonnetta oleellisesti. Perussuomalaiset vaatii Suomen EU- ja europolitiikan muuttamista siten, että kansamme etu toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Torjumme unionin liittovaltiollistamisen ja tukipaketin (RRF). Samalla torjumme uudet EU-verot ja unionin muuttumisen velka-tulonsiirtoyhteisöksi, jossa Suomi olisi maksajana. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 98 

Eduskunta edellyttää, että hallitus torjuu EU/EMU-alueen liittovaltioistumisen, yhteisvastuun kasvattamisen ja sellaiset valtiosopimukset, jotka kasvattaisivat nettojäsenmaksuamme, ja laatii Suomelle suunnitelman EMU:n/euron hajoamisen varalle.  

Vastalauseen lausumaehdotus 99 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toimii siten, että Suomen nettomaksuosuus Euroopan unionille ei kasva koronapandemian varjolla tai paisuttamalla lisätalousarvioiden määriä tai kokoja kuluvalla rahoituskaudella.  

Peruskoulujen määrä koko maassa on vähentynyt vuodesta 2005 noin tuhannella koululla valtion poistettua pienille kouluille suunnatun lisän. Monessa kunnassa suunnitellaan edelleen koulujen lakkauttamisia. Koulujen lakkauttamisista johtuen päivittäiset koulumatkat voivat pidentyä erityisesti pienimpien koululaisten kannalta kohtuuttomiksi. Perussuomalaiset katsoo, että hallituksen tulee ryhtyä alueellisen tasa-arvon varmistamiseksi toimenpiteisiin, joilla kylä- ja lähikoulujen toimintaedellytykset turvataan.  

Koulutus on menestyvän kansakunnan olemassaolon elinehto. Koulutuksessa täytyy huomioida yritysten, tieteen, taiteen ja hallinnon tulevaisuuden tarpeet, mutta samalla myös varmistaa, että koulutusjärjestelmä toimii kustannustehokkaasti, huomioi oppilaiden eroavaisuudet ja jättää mahdollisimman harvan yksin, jälkeen tai kiusatuksi. Syrjäytymisen ehkäiseminen on tärkeää sekä yleisinhimillisten, terveydellisten että taloudellisten syiden takia.  

Vuonna 2017 Suomessa oli noin 111 748 pelkän perusasteen suorittanutta 20—29-vuotiasta henkilöä, noin 16 prosenttia ikäluokasta. Osuus on noussut 2000-luvun alusta. Tilastokeskuksen mukaan koulutustasolla on suuri vaikutus nuorten työllistymismahdollisuuksiin: korkeakoulutettu alle 30-vuotias työtön työllistyy noin 50 prosentin todennäköisyydellä, keskiasteen opinnot suorittanut lähes 40 prosentin todennäköisyydellä ja peruskoulun käynyt vain 17 prosentin todennäköisyydellä. Sekä nuoren itsensä että yhteiskunnan näkökulmasta olisi perusteltua ohjata nuoret jatko-opintoihin.  

Oppivelvollisuus päättyy sinä vuonna, jona nuori täyttää 17 vuotta. Valtaosa peruskoulun keväällä päättäneistä jatkaa elokuussa lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Tässä nivelvaiheessa muutama tuhat nuorta ei kuitenkaan pääse tai hakeudu keskiasteen oppilaitoksiin. Työpaikkoja alaikäisille ei juuri ole tarjolla. Ne nuoret, jotka eri syistä jäävät kokonaan koulutuksen ulkopuolelle tai keskeyttävät opinnot, ovat suuressa vaarassa syrjäytyä. Tästä heille, heidän läheisilleen ja koko yhteiskunnalle syntyy pitkävaikutteisia ongelmia ja kustannuksia.  

Nuorisotakuulla pyrittiin turvaamaan nuorille opiskelu tai työharjoittelu. Se ei kuitenkaan ole onnistunut, koska nuorilla ei ole velvollisuutta niihin osallistumiseen. Perussuomalaiset ei kannata oppivelvollisuuden jatkamista, koska se olisi kallista ja pääosin tarpeetonta. Esitämme, että peruskoulun päättäneille kuitenkin säädettäisiin opiskeluvelvollisuus. Heidän tulisi opiskella esim. kieliä, tietotekniikkaa, kansalais- ja taloustietoa sekä muita sellaisia aineita, jotka heitä kiinnostavat. Opiskeluvelvollisuus voisi sisältää opiskelua esim. 20 tuntia viikossa. Velvollisuus päättyisi sinä vuonna, kun nuori saavuttaa täysi-ikäisyyden eli täyttää 18 vuotta. Yhteiskunnan tulisi järjestää tähän mahdollisuudet.  

Perussuomalaiset katsoo, että pakollinen toisen kotimaisen kielen opiskelu ei ole tarkoituksenmukaista ja vapaalla kielivalinnalla voitaisiin saada merkittäviä etuja kielivalikoiman laajentumisen muodossa esimerkiksi matkailualan tarpeisiin. Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta keskeisten kielten opetuksen lisääminen olisi tarpeen, jotta esimerkiksi Kiinasta ja Venäjältä Suomeen suuntautuvan matkailun tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan. Ruotsinkielisen väestön palveluiden turvaaminen ei edellytä sitä, että jokainen Suomen kansalainen osaa ruotsia, vaan tarkoituksenmukaisempaa olisi palkata riittävä määrä ruotsia hyvin osaavia virkamiehiä niihin tehtäviin, joissa ruotsin kielen taidolle on todellinen tarve. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 100 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa resursseja koko maassa eri koulutusmuodoille ja kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen, vapaan sivistystyön oppilaitoksissa annettavaan koulutukseen ja täydennyskoulutukseen sekä laaja-alaiseen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan.  

Vastalauseen lausumaehdotus 101 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lukutaidon parantamiseksi erityisesti poikien osalta, toisen kotimaisen kielen säätämiseksi valinnaiseksi ja tärkeiden maailmankielten opetuksen lisäämiseksi kouluissa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 102 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa kylä- ja lähikoulujen sekä päiväkotien toimintaedellytykset ja oppilaiden kohtuulliset päivittäiset koulumatka-ajat.  

Vastalauseen lausumaehdotus 103 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin oppivelvollisuuden laajentamisen perumiseksi ja panostaa osan näin säästyneistä varoista varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun nostoon, ryhmäkokojen kohtuullistamiseen, erityistukeen ja oppilasohjaukseen sekä koulukiusaamisen kitkemiseen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 104 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi ja epätyypillisten moduulipohjaisten vaihtoehtoisten koulutusohjelmien toteuttamiseksi erityisesti tavoitteena Suomen väestön arviolta 200 000 osatyökykyisen työllistymisedellytysten parantaminen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 105 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kehittää ammatillista koulutusta lyhentämällä opintoaikoja ja nostamalla tasoa, ottaen nykyistä paremmin huomioon erilaisten yritysten tarpeet. 

Vastalauseen lausumaehdotus 106 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kehittää nuorisotakuuta siten, että yhä useampi peruskoulun päättänyt suorittaisi toisen asteen tutkinnon. 

Vastalauseen lausumaehdotus 107 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kehittää oppisopimuskoulutusta ja laajentaa sitä useammalle ammattialalle ja edelleen parantaa sen ehtoja. 

Vastalauseen lausumaehdotus 108 

Eduskunta edellyttää, että hallitus parantaa pk-yritysten johtajien mahdollisuuksia johtajakoulutuksen hankkimiseen hyödyntämällä verkkopohjaisten palveluiden mahdollisuuksia, jolloin osallistumiskustannuksia ja läsnäolopakkoa saataisiin vähennettyä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 109 

Eduskunta edellyttää, että hallitus mahdollistaa epätyypilliset koulutuspolut ja moduulipohjaiset opinnot. Tämä tarkoittaa siirtymistä oppilaitos- ja tutkintokeskeisyydestä kohti taito- ja osakokonaisuuskeskeisyyttä, mikä asettaa haasteita muun muassa oppilaitosten rahoitukselle ja niiden sääntelylle. 

Vastalauseen lausumaehdotus 110 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää koko työiän aikaista täydennys- ja uudelleenkoulutusta sekä huolehtii opettajien täydennyskoulutuksen vastaamisesta yritysmaailman tarpeisiin.  

Vastalauseen lausumaehdotus 111 

Eduskunta edellyttää, että hallitus keskittyy perusopetuksessa lopputuloksen tasoon siten, että valmistuvilla oppilailla olisi mahdollisimman korkea osaamistaso omiin henkilökohtaisiin edellytyksiinsä nähden. Samalla on pyrittävä varmistamaan, että kaikilla peruskoulusta valmistuneilla olisi osa-aluekohtainen minimiosaamistaso mm. lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen kaltaisissa perusasioissa.  

10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö 

Sisäilmaongelmat ovat sekä oppimistehokkuutta että oppilaiden ja opetushenkilökunnan terveyttä haittaava ilmiö. Sisäilmaongelmat aiheuttavat myös merkittäviä kustannuksia terveydenhuollolle ja myöhemmälle työkyvylle ja elämänlaadulle.  

Monissa kouluissa kärsitään sisäilmaongelmista, ja ongelmat voivat pahimmillaan jatkua vuosikausia ennen kuin niitä edes yritetään korjata. Perussuomalaiset katsoo, että sekä opiskelijoilla että opettajilla koulutusasteesta riippumatta on oikeus terveelliseen työskentely-ympäristöön, ja tästä syystä välttämättömiin korjaustoimiin sisäilmaongelmista kärsivissä kouluissa ja päiväkodeissa on ryhdyttävä viipymättä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 112 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan opiskelijoille ja opetushenkilökunnalle terveellinen ja sisäilmaongelmista vapaa toimintaympäristö koulutusasteesta riippumatta. 

Vastalauseen lausumaehdotus 113 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla oppilaiden terveyttä ja turvallisuutta suojaava lainsäädäntö ja sitä koskeva virkavastuu toteutuu riittävän pakottavana myös käytännössä. 

20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Hallitus on valmistellut lakiesityksen oppivelvollisuuden laajentamisesta. Lakiesitys on tarkoitus antaa budjettilakina syksyn 2020 aikana, ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2021. Esitämme, että hallitus luopuu oppivelvollisuuden laajentamisesta ja käyttää oppivelvollisuuden laajentamiseen talousarvioesityksessä varatun määrärahan perusopetuksen erityisopettajien lisäämiseen ja pienryhmäopetuksen mahdollistamiseen.  

Kuntaliitto on arvioinut oppivelvollisuuden laajentamista lausunnossaan 28.5.2020: "Jokaisella perusopetuksen päättävällä nuorella tulee olla tosiasialliset valmiudet toisen asteen opiskeluun ammatillisessa tai lukiokoulutuksessa. Tällä hetkellä näin ei ole. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että perusopetusta ja sen rakenteita kehitetään sekä järjestämisen joustavoittamiseen pyritään nykyistä voimallisemmin koulutusjatkumon vahvistamiseksi."  

Myös Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan tinkimättömäksi tavoitteeksi on asetettava, että jokaisella perusopetuksen päättävällä on toisen asteen opiskelun edellyttämät taidot, tiedot ja opiskeluvalmiudet. 

Perusopetuksessa syntynyttä osaamisen vajetta tai haasteita hyvinvoinnissa ei voida ratkaista laajentamalla oppivelvollisuutta. Nykyisin 84 prosenttia nuorista suorittaa toisen asteen tutkinnon. Noin 16 prosentilla nuorista toisen asteen tutkinto jää suorittamatta. Ilman toisen asteen tutkintoa jäävien ongelmat eivät synny toisen asteen tutkinnon kynnyksellä vaan vuosien mittaan oppivelvollisuusiän kuluessa. 

Voimassa olevan perusopetuslain (21.8.1998/628) mukaan opetukseen osallistuvilla on oikeus saada "riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä". OAJ:n mukaan erityisluokkia ja pienryhmiä on lakkautettu viime vuosina todella paljon, mutta samalla oppimisen erityistä tukea on leikattu, vaikka sitä oli tarkoitus lisätä. 

Yleisopetuksen ryhmäkoot ovat suuria. Tehostetun tuen oppilaiden määrä on kasvanut, mutta se ei ole vaikuttanut erityisopettajien lukumäärään. Monissa kunnissa inkluusiomallia on jouduttu käyttämään säästökeinona, ja erityisopetusryhmiä on vähennetty järjestämättä korvaavaa tukea. Liian yleisiä ovat tilanteet, joissa erityisen tuen oppilaat opiskelevat kokoaikaisesti muun opetuksen yhteydessä täysin ilman tukitoimia. Perusopetuksen inkluusiomalli on johtanut monin paikoin siihen, että sekä yleisopetuksen että erityisopetuksen oppilaat alisuoriutuvat omalla tasollaan. Painopiste on siirrettävä korjaavasta työstä ennaltaehkäiseviin toimiin.  

Koulukiusaaminen sekä nuorten mielenterveysongelmat ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia, joista puhutaan paljon, mutta joiden ratkaisemiseksi tehdään yhteiskunnassamme valitettavan vähän. Sen lisäksi, että kiusaamisen kohteeksi joutuminen voi jättää yksilölle elinikäiset arvet, syrjäytymisestä ja mielenterveysongelmista vuosittain aiheutuvat kulut ovat valtiolle valtavat, kun nuori jää pois työelämästä ja joutuu yhteiskunnan turvaverkon varaan. Laissa on myös säädetty suojasta koulukiusaamista vastaan, mutta lain toteuttamisessa on puutteita. Perussuomalaiset katsoo, että näihin ongelmiin on puututtava tehokkaasti ottamalla käyttöön koulurauha-asiamiehet, lisäämällä koulukuraattorien määrää, lisäämällä erityisesti nuorille suunnattuja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja tekemällä lainsäädäntöön tarvittavat korjaukset, jotta lainsäädäntö mahdollistaa kiusaamiseen puuttumisen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 29.10.20 lisätään 22 000 000 erityisopettajien ja pienryhmäopetuksen lisäämiseen ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 114 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää ja käynnistää pilotoinnin koulurauha-asiamiesten käyttöönotosta perusopetuksen piirissä.  

20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus 

21. Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu viime vuosina rankalla kädellä. Tämä on käytännössä tarkoittanut opetuksen vähentämistä, kun opettajien määrää on karsittu. Koska laki ei säätele lähiopetuksen määrää ammattikouluissa, oppilaille voidaan tarjota itsenäisesti suoritettavia verkkokursseja tai muuta itsenäistä opiskelua. Kun vielä pari vuosikymmentä sitten ammattikouluissa opiskeltiin 38 tuntia viikossa opettajien ohjauksessa, nykyään lähiopetuksen määrä on enää 28 viikkotunnin tasoa ja muu opiskelu on opiskelijan omalla vastuulla.  

Perussuomalaiset katsoo, ettei ammatillisen koulutuksen rahoitus ole riittävä, ja vaatii lisäpanostuksia ammatillisen koulutuksen laadun turvaamiseksi. Ammattikouluihin tulee turvata riittävä määrä sekä lähiopetusta että opettajia ja opinto-ohjaajia. Tavoitteet opettajien ja opinto-ohjaajien määristä suhteessa opiskelijamääriin tulisi huomioida ja myöntää tähän tarkoitukseen riittävät määrärahat. Pandemia asettaa haasteita lähiopetuksen järjestämiselle, ja turvallisuusnäkökulmien huomioimiseen todennäköisesti tarvitaan lisäpanostuksia.  

Talouselämän keskeinen tuotannontekijä on asianmukaisesti ja yrityselämän tarpeita vastaavasti koulutettu työntekijä. Joidenkin toimialojen kasvu edellyttää, että koulutuspanostuksia suunnataan vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen. Suomi tarvitsee jatkossakin ammattiosaajia, ja perussuomalaiset kantaa suurta huolta näiden ammattiosaajien kouluttamisesta ja osaamistason varmistamisesta, jotta yrityksillämme on tarjolla osaavaa työvoimaa ja suomalaisilla nuorilla työtä. Parasta työvoimapulan paikkaamista on kouluttaa suomalaiset nuoret ammatteihin, joissa heillä on edellytykset työllistyä. Työvoiman tarve on suuri muun muassa ohjelmisto-, rakennus- ja sote-aloilla, joilla aloituspaikkojen määrää tulisikin lisätä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 115 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin erityisesti it-, rakennus- ja sote-alojen aloituspaikkojen lisäämiseksi ammatillisessa koulutuksessa, jotta työvoiman lisääntyvään kysyntään näillä aloilla voitaisiin vastata. 

80. Taide ja kulttuuri 

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha) 

Suomessa on lähes 1 000 paikallismuseota, joista 730 on kuntien, yhdistysten ja säätiöiden ylläpitämiä. Paikallismuseot ovat kirjastojen jälkeen alueellisesti kattavin kulttuuripalveluverkostomme. Paikallismuseoissa on vuosittain yhteensä miljoona kävijää, niiden kokoelmissa on yhteensä 2,4 miljoonaa kohdetta ja hoidossa 3 000 rakennusta.  

Paikallismuseot ovat pääosin ei-ammatillisesti hoidettuja museoita, joissa arvokasta vapaaehtoistyötä tekee vuosittain 10 000 ihmistä. Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan jokainen museokävijä kasvattaa museon lähialueen taloutta 32—49 eurolla. Monessa kotiseutumuseossa toimii myös alueen kotiseutuarkisto.  

Kansallista kulttuuriamme on syytä vaalia ja paikoin raskastakin historiaamme tuntea ja ymmärtää. Mikään muu maa ei sitä Suomen puolesta tee, ja meillä on erityisen painavat syyt olla sinut menneisyytemme kanssa, sillä se auttaa meitä nykyhetkessä ja tulevaisuuden hahmottamisessa.  

Suomessa olisi syytä olla Suomen itsenäisyyden museo, jossa kuvataan Suomen kansan vaiheet ja tie itsenäiseen Suomeen. Koska tämä hanke on laaja ja vaatii kaikkien poliittisten puolueiden tuen, niin tässä vaiheessa esitämme tukea Suomen itsenäisyyden kannalta olennaisille museoille, joita ovat mm. Sotamuseo, Panssarimuseo, Ilmatorjuntamuseo, Suomen Ilmailumuseo, Jalkaväkimuseo, Sotilaslääketieteellinen museo, Mobilia, Forum Marinum ja Museo Militaria, joka koostuu Pioneerimuseosta, Tykistömuseosta ja Viestimuseosta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 116 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää tukea kotiseutumuseoille ympäri maata paikallishistorian tuntemuksen lisäämiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 117 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää rahoitusta kansallisesti tärkeiden museoiden toimintaan.  

91. Nuorisotyö 

50. Rahapelitoiminnan tuotot nuorisotyön edistämiseen (arviomääräraha) 

Vuodesta toiseen poliittiset puolueet ovat saaneet valtiolta mittavia puoluetukiaisia. Puoluetukijärjestelmämme on kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen antelias. Varsinaisen puoluetukijärjestelmän lisäksi poliittisille nuorisojärjestöille maksetaan erillisiä tukia opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista ja monet järjestöt nostavat tukia useilta eri tahoilta, kuten kuntien budjeteista.  

Opetus- ja kulttuuriministeriön tuelle on ollut tyypillistä "saavutetuista eduista ei tingitä" -toimintamalli, jossa takavuosien suurten puolueiden nuorisojärjestöjen tukisummat ovat jämähtäneet tietylle, varsin korkealle tasolle, josta ei tingitä, vaikka puolueiden painoarvo vähenisi merkittävästi. Vastaavalla tavalla niiden puolueiden, jotka ovat kasvaneet vasta tällä vuosikymmenellä, nuorisojärjestöt ovat saaneet merkittävästi pienempiä tukisummia. Tällainen menettely on epäreilu ja asettaa eri puolueiden nuorisojärjestöt hyvin eriarvoiseen asemaan keskenään. 

Perussuomalaiset katsoo, että puolueiden tulisi tukea poliittisten nuorisojärjestöjensä toimintaa saamistaan puoluetukirahoista vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi puolueiden naisjärjestöjä tuetaan ja muu yhteiskunnan taloudellinen tuki poliittisille nuorisojärjestöille tulisi lakkauttaa. Tällöin puolue voisi itse osoittaa nuorisotoimintaansa tarpeelliseksi katsomansa rahoituksen, ja rahoituksen suuruus heijastelisi puoluetukien mukana puolueiden vaalimenestystä sekä keskinäisiä voimasuhteita. Erityisen perustelluksi leikkauksen tekee se, että Veikkauksen tuottoennuste on laskenut merkittävästi koronakriisin seurauksena.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 29.91.50 vähennetään 5 000 000 euroa poliittisten nuorisojärjestöjen tukemiseen osoitetusta määrärahasta. 

Suomalaisten kansallinen etu on aina perussuomalaisen politiikan ytimessä ja sen lähtökohtana. Tarjoamme työtä, turvaa ja oikeudenmukaisuutta suomalaisille. Ketään ei jätetä yksin. Kaikille suomalaisille taataan hyvät edellytykset menestymiseen työn ja yrittämisen kautta.  

Puolustamme myös suomalaista maaseutua ja työteliästä maaseutuyrittäjyyttä; viljelijöiden ammattitaidolle on annettava sille kuuluva arvostus. Viljelijöiden kohtuullinen tulotaso on turvattava liitännäiselinkeinot huomioiden. Liitännäiselinkeinojen hyödyntäminen on tärkeää, jotta maaseutu pystyttäisiin pitämään elävänä ja harjoittamaan maataloutta koko maassa. 

Viime vuosikymmeninä sekä maataloussektorilla että koko maaseudulla on haluttu keskittyä tilakokojen suurentamiseen viljelijän kustannuksella. Tämä on seurausta EU:n harjoittamasta yhteisestä maatalouspolitiikasta. Viljelijöiden tulot ovat jälleen vähenemässä seuraavan EU:n yhteisen maatalousbudjetin (2021—2027) myötä, mikä näkyy tukien voimakkaana alenemisena. Tämä johtaa siihen, että pientilojen maat täytyy pahimmassa tapauksessa myydä halvalla isoja investointitukia saaville suurtiloille lisämaiksi, mistä seuraa maaseudun autioituminen.  

Jotta tällainen maaseudun autioitumislinja saataisiin pysäytettyä, tarvitsevat suomalaiset pienviljelijät tukea. Kyse on muiden muassa rahallisesta tuesta, jota voitaisiin maksaa sellaisille pientilallisille, joiden tilakoko on maksimissaan 25 hehtaaria.  

Lomitusjärjestelmää on uudistettu yrittäjälähtöisesti jo viime vaalikaudella. Tämän johdosta lomitusjärjestelmään on tehty myös rahallisia leikkauksia. Sekä perussuomalaisten valiokuntaryhmä että eduskuntaryhmä näkevät, että lomituspalveluiden kehittämistä tulee vahvistaa edelleen pidemmällä aikavälillä eikä heikentää niitä. Lisäksi näemme eduskuntaryhmänä, että kehittämistoimien määräaikojen tulee olla riittävän pitkiä, jotta toimijat pystyisivät reagoimaan tai valmistautumaan mahdollisiin muutoksiin paremmin. Haluamme kiinnittää myös siihen huomiota, että sekä lomituksen järjestäminen että sen toimiminen on yrittäjien jaksamisen kannalta oleellisen tärkeää. Samalla se vaikuttaa eläinten hyvinvointiin keskeisesti.  

Samaten on tärkeää, että maamme susikanta saadaan pidettyä kohtuullisella tasolla etenkin tietyissä osissa maatamme. Sudet ovat tappaneet runsaasti tuotanto- ja kotieläimiä sekä metsästäjien koiria eri puolilla maata. Yleisessä tiedossa on, että korvaukset ovat petovahingoista tippuneet rajusti jo viime vuonna. Tilanne vaatii perussuomalaisten mielestä korjausrahaa, jotta esimerkiksi tilalliset pystyvät hakemaan vahingonkorvauksia. Kun yhtälöön lisätään vielä edellä mainittu porotalous, joka on tärkeä pää- ja sivuelinkeino Pohjois-Suomessa, on tarpeellista esittää lisämäärärahaa petojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi. Samaten pedoille menetettyjen metsästyskoirien korvaus tulee olla todellisen arvon mukainen.  

Muutoinkin me perussuomalaiset korostamme sitä, että metsästys on osa suomalaista elämänmuotoa. Täten vastuullinen metsästysharrastus tulee sallia myös luonnonsuojelualueilla. Valiokuntaryhmänä haluamme myös muistuttaa siitä, että riistan ja petojen kaatoluvat eivät kaipaa Brysselin ohjeita vaan niiden tulee olla päätettävissä paikallisesti läheisyysperiaatteen mukaisesti.  

Kannattava maatalous mahdollistaa elinvoimaisten (maa)tilojen säilymisen ja tätä kautta maaseudun työllisyyden ylläpitämisen maaseutumaisilla alueilla. Maatalous puolestaan ylläpitää paitsi kotimaista ruuantuotantoa myös huoltovarmuutta maassamme. Tätä tavoitetta tukee myös tietoliikenne- ja laajakaistayhteyksien parantaminen maaseudulla. Pandemia on muistuttanut meitä ja muitakin karulla tavalla huoltovarmuuden tärkeydestä ja haja-asutusalueiden potentiaalista etätyön ja -opiskelun lisääntyessä. Tähän panostaminen lisää myös elinvoimaisuutta, kuten muuta yritystoimintaa maaseudulla sekä haja-asutusalueilla.  

Maatalous on ajautunut EU:n, kotimaisen politiikan ja kahden katovuoden seurauksena vakavaan kriisiin. Jos vahvoihin toimenpiteisiin ei nopeasti ryhdytä, on selvää, että maatalouden ongelmat ajavat tuhansia tiloja vararikkoon. Tämän seurauksena myös kymmenettuhannet elintarvikeketjun työpaikat ovat vaarassa. Kehitys uhkaa jo kansallista turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Perussuomalaiset vaatii, että Suomeen säädetään esimerkiksi elintarvikeketjun tulolaki. Tällä lailla tulee taata se, että kuluttajan maksamasta hinnasta kohtuullinen osuus menee erityisesti alkutuottajille, mutta myös jalostukselle, kuljetuksiin ja kaupalle. Näin voidaan ilman kuluttajahintojen nousua viljelijöille tuleva osuus kasvattaa kattamaan tuotantokustannukset, investoinnit ja kohtuullinen palkka tehdystä työstä. Samalla haluamme kiinnittää huomiota myös siihen suureen byrokratian määrään, jonka eteen lähestulkoon kaikki viljelijät joutuvat työssänsä. Toisilla tiloilla tilanne on jo niin paha, että lähes puolet työajasta menee muuhun kuin itse päätyöhön eli esimerkiksi viljelyyn. Tähän tulee saada jatkossa muutos — ja muutoksen tulee lähteä EU:n suunnalta.  

Perussuomalaiset kantaa huolta maanviljelyselinkeinon tulevaisuudesta Suomessa. Haluamme, että jatkossa viljelijöille on tarjolla nykyistä paremmat mahdollisuudet hoitaa yhä aktiivisemmin metsiään — ja täten taata metsäteollisuudelle puunsaanti myös jatkossa. Tämä tapahtuu parhaiten lisäpanostuksin kestävän puuntuotannon tuen turvaamiseen esimerkiksi Kemera-ohjelman kautta. On myös erityisen tärkeää, että turvemaiden viljely sekä niiden raivaaminen sallitaan myös jatkossa vähintäänkin siltä osin kuin se on elinehto monille tiloille niiden jatkon kannalta. Samaten haluamme, että satovakuutuksia on paremmin saatavilla viljelijöille.  

Lihantuotanto Suomessa on jo vastuullista ja ekologista. Muutoinkin maataloudessa on tehty paljon toimia ympäristön ja ilmaston eteen. Maanviljelijöiden syyllistäminen on perusteetonta.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 118 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toimii siten, että Suomen maa- ja elintarviketaloudessa turvataan kaikissa oloissa oman kansan tarvetta vastaava tuotanto keskeisissä tuotteissa. Tämä toteutetaan parhaiten kansallisella tuella, joka vähentää samalla viljelijöiden hallinnollista taakkaa sekä hallintomenoja. 

Vastalauseen lausumaehdotus 119 

Eduskunta edellyttää, että hallitus parantaa maatalouden kannattavuutta niin, että viljelijät saavat muihin ammattiryhmiin verrattavan tulotason.  

Vastalauseen lausumaehdotus 120 

Eduskunta edellyttää, että hallitus nykyisen tukikauden jälkeen tulevissa EU:n CAP-neuvotteluissa tulee hyväksymään vain sellaisen ratkaisun, joka yksinkertaistaa järjestelmää ja lisää kansallista päätösvaltaa ja EU:n rahoitusneuvotteluissa turvaa maatalouden ja maaseudun kehittämisrahoituksen tukitason.  

Vastalauseen lausumaehdotus 121 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee viljelijöiden uuden julkisvetoisen satovahinkovakuutusjärjestelmän, jossa pyritään huomioimaan yksityisen vakuutusjärjestelmän kokemukset ja havaitut puutteet.  

Vastalauseen lausumaehdotus 122 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii kalatalouden ja kalastusmatkailun kehittämisohjelman.  

Vastalauseen lausumaehdotus 123 

Eduskunta edellyttää, että hallitus luo petopolitiikan, jolla susien määrä kohtuullistetaan ja petovahingot korvataan täysimääräisesti.  

Vastalauseen lausumaehdotus 124 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin valkoposkihanhien määrän voimakkaaksi vähentämiseksi ja niiden viljelijöille aiheuttamien vahinkojen täysimääräiseksi korvaamiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 125 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin merkinnän saamiseksi elintarvikkeisiin sen varmistamiseksi, että kuluttaja saa tiedon tuotteen alkuperästä ja tuotantotavan eettisyydestä.  

Vastalauseen lausumaehdotus 126 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin pienten aktiivitilallisten tukemiseksi vaimentaakseen tilamäärien jatkuvaa laskua ja helpottaakseen pientilallisten ahdinkoa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 127 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin turvatakseen maatalouslomituksen maatalousyrittäjien jaksamisen helpottamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 128 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin salametsästyksen ehkäisemiseksi muun muassa valvontaa parantamalla ja rangaistuksia tehostamalla. 

Vastalauseen lausumaehdotus 129 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin suomenhevosen julistamiseksi Suomen itsenäisyyden juhlaeläimeksi. 

20. Maa- ja elintarviketalous 

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Perussuomalaiset haluavat nähdä maaseudun sekä elinvoimaisena että monimuotoisena myös tulevaisuudessa. Maaseutu on maamme turva ja voimavara. Suomalainen arvostaa maaseutua sekä puhdasta kotimaista ruokaa. Jo tämänkin johdosta haluamme turvata suomalaisen maataloustuotannon siten, että koko maassa pystytään edelleen asumaan ja harjoittamaan maataloutta.  

Samaten haluamme puolustaa suomalaista maaseutua ja työteliästä maaseutuyrittäjyyttä. Viljelijöiden ammattitaidolle on annettava sille kuuluva arvostus. Työskentelemme myös vahvasti sen eteen, että viljelijöiden kohtuullinen tulotaso turvataan liitännäiselinkeinot huomioiden. Liitännäiselinkeinojen hyödyntäminen on tärkeää, jotta maaseutu pystyttäisiin pitämään elävänä.  

Viime vuosikymmeninä sekä maataloussektorilla että koko maaseudulla on haluttu keskittyä tilakokojen suurentamiseen viljelijän kustannuksella. Tämä on seurausta EU:n harjoittamasta yhteisestä maatalouspolitiikasta. Taas on tulossa viljelijöille tulojen alennus seuraavan EU:n yhteisen maatalousbudjetin (2021—2027) myötä, mikä näkyy tukien voimakkaana alenemisena. Tämä puolestaan johtuu pitkälti vihervaateiden lisääntymisestä edelleen. Tällainen kehitys on tarkoittanut sitä, että pientilojen maat on pitänyt myydä halvalla investointitukia saaville suurtiloille lisämaiksi, että saadaan kaupunkien sosiaaliluukuille muutama entinen viljelijä lisää. Jotta tällainen maaseudun autioittamislinja saataisiin pysäytettyä, Perussuomalaiset esittävät suomalaiselle pienviljelijälle tukea siten, että sitä voisivat saada tilalliset aktiiviviljelijät, joiden tilakoko on maksimissaan 5—40 hehtaaria (ha). Tuki maksettaisiin maatalouden kansallisista tuista. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 130 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin pienviljelijöiden tukemiseksi. 

40. Luonnonvaratalous 

22. Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 

Valtion hyvinvoinnin edellytykset lähtevät niistä luonnonvaroista, joita sillä on. Luonnonvarat eivät kuitenkaan muutu itsekseen talouden käyttövoimaksi ja synnytä uusia teollisuuden ja palvelujen aloja, vaan koko klusteria pitää ensin kehittää ja mahdollistaa toiminta lainsäädännöllä ja luomalla turvalliset ja ennustettavat puitteet luonnonvarojen hyödyntämiseen. Osa luonnonvaroistamme on ominaisuuksiltaan ainutlaatuisia, mikä tuo automaattisesti kansainvälistä kilpailukykyä. Osa niistä on myös uusiutuvia, mikä takaa pitkäaikaisen hyödyntämisen mahdollisuuden ja siten klusterien syntymisen. On myös muistettava, että maa, joka saa elantonsa etenkin uusiutuvista luonnonvaroista, todennäköisemmin pitää luonnostaan huolta — ja edellyttää sitä myös muilta mailta.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 131 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan hyvä metsänhoito sekä puuraaka-aineen mahdollisimman kattava ja tarkoituksenmukainen käyttö. Tavoitteena tulee olla Suomen asema puurakentamisen huippumaana, puupohjaisten tuotteiden innovatiivinen kehittäminen sekä sellaisen puuaineksen, jota ei pystytä hyödyntämään muussa teollisessa tuotannossa, mahdollisimman tehokas hyödyntäminen energiantuotannossa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 132 

Eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä ryhtyy toimenpiteisiin turvealan yrittäjien konkurssien estämiseksi ja turpeen energiakäytännön turvaamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 133 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin puun, turpeen ja biomassan poltosta syntyvän tuhkan käytön lisäämiseksi metsien lannoitteena.  

Vastalauseen lausumaehdotus 134 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin käynnistääkseen kansallisen suotalousohjelman, jossa kartoitetaan suoalueiden kaupallisen hyödyntämisen mahdollisuudet, yhdessä elinkeinoelämän kanssa.  

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Kemera-ohjelman tarkoituksena on edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä ja täten taata myös riistalle suojaa, mikä auttaa samaten metsästäjiä pitämään luonnonsuojelua yllä metsästyksen kautta. Ohjelma yhdistää erityisellä tavalla puuntuotantoa turvaavia metsänhoito- ja metsänparannustöitä, luonnontuhoista aiheutuvia metsän uudistamistöitä ja biologista monimuotoisuutta ylläpitävää luonnonhoitoa ja -suojelua.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 135 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Kemera-ohjelman määrärahan korottamiseksi. 

Suomalaisten kansallinen etu on aina perussuomalaisen politiikan ytimessä ja sen lähtökohtana. Tarjoamme työtä, turvaa ja oikeudenmukaisuutta suomalaisille. Ketään ei jätetä yksin. Kaikille suomalaisille taataan hyvät edellytykset menestymiseen työn ja yrittämisen kautta.  

Tämän johdosta pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa kilpailukykyinen yrityssektori vaatii eduskuntaryhmämme mielestä toimivan liikenneverkon. Tieverkkomme yli kahden miljardin euron korjausvelkaa on niin vaalikauden aikana kuin muutoinkin alennettava ja samalla pidettävä huolta myös koko liikenneverkkomme edelleen kehittämisestä yli vaalikausien. Tässä toiminnassa tulee huomioida myös ns. alempiasteinen tieverkosto, sillä sen kehittäminen on erittäin tärkeää sekä maaseutualueiden elinvoimaisuuden säilyttämiseksi että elinkeinoelämän kuljetuksille — ja siten koko maamme elinvoimalle ja kilpailukyvylle.  

Kohtuuhintainen yksityisautoilu on kansalaisten perusoikeus ja välttämättömyys varsinkin maaseudulla. Siksi suhtaudumme hallituksen esityksissä oleviin polttoaineverokorotuksiin erittäin kriittisesti. On myös huolehdittava, että emme omatoimisesti lisää EU-sääntelyn rinnalle enää yhtään kansallista ylisääntelyä sektorilla. Emme myöskään lämpene minkäänlaiselle ruuhkamaksujen käyttöönotolle nyt emmekä tulevaisuudessa. Sen sijaan pidämme erittäin tärkeänä sitä, että ulkomaalaisille raskaanliikenteen rekoille saadaan pikaisesti käyttöön tiemaksu maamme maanteiden käyttämisestä. Suomalaisille rekoille tuo maksu — jos sellainen tarvitaan EU:n vaatimuksesta — maksettaisiin sitten takaisin EU:n mahdollistaman maksimieuromäärän mukaisesti. Täten siitä ei aiheutuisi kuluja suomalaisille toimijoille.  

Taksilaki on uudistettava ainakin siten, että myös maamme haja-asutusalueilla voi saada taksikyydin normaaliin tapaan niin kuin aikaisemminkin. Yhtä tärkeänä näemme myös lentoliikenteen kehittämisen siten, että maakuntakentät voidaan säilyttää maassamme. Ne toimivat kuitenkin tärkeänä osana liikennekulttuuriamme. Samaten ne antavat tietyntyyppisille yrityksille, kuten Pohjois-Suomen matkailuyrityksille, mahdollisuuden myös laajentaa toimintaansa maakuntien suuntaan. Emme myöskään halua unohtaa eduskuntaryhmänä juna- ja muun joukkoliikenteen kehittämistä. Tähän liittyen tulee myös huolehtia tietotekniikan kehittämisestä sekä siihen liittyvistä riittävistä voimavaroista. Keskeisimmistä junayhteyksistä, kuten Helsingin ja Tampereen välillä ja siitä eteenpäin nopeiden yhteyksien osalta etenkin Ouluun (ns. neljän tunnin juna) ja aina Jyväskylään asti tulee huolehtia. Samaten tulee huolehtia Itä-Suomen yhteysvälien nopeuttamisesta. Tässä yhteydessä tulee huolehtia myös ns. TEN-T:N rahoituksesta.  

Perussuomalaiset haluaa edelleen turvata jatkoa ajatellen puolueettoman uutistarjonnan Suomessa. Tällaisessa tehtävässään STT eli Suomen Tietotoimisto on omiaan, sillä se on suurimmassa osin yksityisten mediatalojen yhdessä omistama uutiskanava, joka täten takaa pohjatiedot suurelle osalle uutisista. Täten näemme, että tällaisen tietokanavan jatkuvuus on tärkeää. Mediakentässä meidän perussuomalaisten mielestä on myös kritisoitavaa. Eräs tällainen kritiikin kohde ryhmässämme on ollut jo kauan Yleisradio (Yle). Yleä olemme kritisoineet lähinnä siitä, että se ei aina ole tasapuolinen kaikkia toimijoita kohtaan, vaikka sen tulisi sitä olla — erityisesti silloin, kun toimitaan verovaroilla. Täten haluammekin, että hallitus tuo kansalaisille mahdollisuuden suunnata maksamaansa Yle-veroa vastaavan määrän paikalliselle tai aatteelliselle radiolle/tv:lle tai haluamalleen sisällöntuottajalle käytettäväksi ensi sijassa uutis- ja ajankohtaistuotantoon.  

Päättyvä vuosi on ollut liikenteen kannalta poikkeuksellinen, sillä koronapandemian myötä ihmisten liikkuminen on vähentynyt merkittävästi. Osa muutoksesta saattaa olla pysyvää käyttäytymisen muutosta kotitalouksien ja yritysten uusiessa toimintatapojaan. Samanaikaisesti tietoverkkojen merkitys on kasvanut etätyön ja -opetuksen yleistymisen myötä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 136 

Eduskunta edellyttää, että hallitus nostaa Kyberturvallisuuskeskuksen rahoituksen riittävälle tasolle, jolla keskus voi kehittyä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiinsa, ja että keskuksen itsenäinen asema turvataan.  

Vastalauseen lausumaehdotus 137 

Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii ennakoivasti tietoverkkojen riittävästä kapasiteetista.  

Vastalauseen lausumaehdotus 138 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, joilla henkilötunnuksen käyttäminen henkilöllisyyden toteamiseen lainan hakemisen yhteydessä sekä sellaisissa kaupan muodoissa, joissa maksu ei tapahdu ostotapahtuman yhteydessä, säädetään rangaistavaksi. Oikeustoimi, jossa osapuolta ei ole tunnistettu vahvan tunnistautumisen keinoin, on samalla säädettävä pätemättömäksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 139 

Eduskunta edellyttää, että hallitus korjatessaan taksiuudistuksessa ilmenneitä epäkohtia pitää tavoitteinaan maaseudun taksipalvelujen palauttamista, harmaan talouden kitkemistä taksialalta sekä matkustajien turvallisuuden varmistamista. 

Vastalauseen lausumaehdotus 140 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää panostuksia liikenneväylien korjausvelan lyhentämiseen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 141 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa maaseudun tiestön asianmukaisen hoidon ja kunnossapidon koko maassa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 142 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pyrkii turvaamaan riittävät ja kohtuuhintaiset joukkoliikennepalvelut koko maassa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 143 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa sen, että TEN-T-ydinverkkoon kuuluvien väylien rahoitus järjestetään tämän hallituskauden kuluessa ja toteutus vuoteen 2029 mennessä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 144 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa rahtiliikenteen toimintaedellytykset lauttaliikenteessä myös RoRo- ja RoPax-alusten osalta.  

Vastalauseen lausumaehdotus 145 

Eduskunta edellyttää, että hallitus yhtenäistää satamien luotsimaksuista aiheutuvia kustannuksia alueellisten kilpailuedellytysten turvaamiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 146 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toimii siten, että Suomessa on monipuolinen ja riippumaton media, ja turvaa Suomen Tietotoimiston (STT) rahoituksen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 147 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kansalaisille mahdollisuuden suunnata maksamaansa Yle-veroa vastaavan määrän paikalliselle tai aatteelliselle radiolle/tv:lle tai haluamalleen sisällöntuottajalle käytettäväksi ensisijassa uutis- ja ajankohtaistuotantoon.  

Vastalauseen lausumaehdotus 148 

Eduskunta edellyttää, että hallitus panostaa päärataverkon ja sen haarojen parantamiseen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 149 

Eduskunta edellyttää, että pandemian hellittäessä hallitus panostaa lentotoiminnan kehittämiseen edistämällä Suomen asemaa lentoliikenteen solmuna eli hubina, työnimellä Helsinki Hub.  

Vastalauseen lausumaehdotus 150 

Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää lentotoimintaa kehittämällä lentokenttiä etenkin pohjoisessa muun muassa Lapin matkailuelinkeinotoiminnan ja kotimaisen ja ulkomaisen turismin virkistämiseksi. 

10. Liikenne- ja viestintäverkot 

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 3 v)

Väylämaksun poistaminen kokonaan auttaisi etenkin merenkulkua ja helpottaisi kyseiselle elinkeinolle tulleita taloudellisia rasituksia. Muutos parantaisi suomalaisten yritysten asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Muutos vaikuttaisi hintoja laskevasti sekä vienti- että tuontisektorilla, joten siitä saatavat talouden dynaamiset vaikutukset ovat todennäköisestä merkittävät. Väylämaksuja ei peritä esimerkiksi Ruotsissa, mikä on yksi Ruotsin eduista maidemme välisessä taloudellisessa kilpailussa. Koronasta toivuttaessa talouden ja yritysten elvytystoimena tämä olisi perussuomalaisista mitä parhainta teollisuuspolitiikkaa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 151 

Eduskunta edellyttää, että hallitus luopuu meriliikenteen väylämaksujen keräämisestä. 

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Väyläverkon hyvä ja luotettava laatu on pitkien välimatkojen, runsaiden tavarakuljetusten sekä vaihtelevien vuodenaikojen maassamme erittäin tärkeää. Hyvä väyläverkko osaltaan myös vaimentaa alueellisten erojen kasvua ja siten vähentää tarvetta maan sisäisille tulonsiirroille.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 152 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii rataverkon kehittämisohjelman, johon sisältyy tärkeiden ratayhteyksien kapasiteetin parantamistarpeet, mahdollisuudet nopeuksien poistamiseen, turvalaitteiden uudistaminen sekä tasoristeysten poistaminen.  

20. Liikenteen ja viestinnän palvelut 

60. Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Ehdotuksemme mukaan valtion televisio- ja radiorahastolle suoritettavan rahoituksen määräraha olisi 419 134 000 euroa vuonna 2021. Hallituksen esityksessä määräraha on 543 286 000 euroa. Ehdotuksessamme vuoden 2019 tason määrärahasta vähennetään 100 000 000 euroa ja poistetaan siihen vuosille 2020 ja 2021 tehdyt indeksitarkistukset. 

Yleisradiosta on esitetty huomattavasti arvostelua. Etupäässä epäkohtana on pidetty Yle-veroa. Yle-veron lakkauttamista koskien pantiin vireille myös kansalaisaloite (Yle-vero on lakkautettava 15.5.2016, OM 15/52/2016). Kansalaisaloite keräsi 22 670 kannatusilmoitusta. Toisaalta vuonna 2016 Yle-vero poistui 300 000 pienituloisimmalta (Ylen rahoitusta ja asemaa miettineen yleisparlamentaarisen työryhmän yhteisymmärrys 30.6.2016). 

Arvostelu on kohdistunut myös siihen, ettei Yle ole poliittisesti sitoutumaton. Tämä ilmenee mm. poliittisesti valitusta hallintoneuvostosta. Hallintoneuvoston jäsenet valitsee eduskunta vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä. Tästäkin syystä myös Yleisradion ohjelmistoa on pidetty epätyydyttävänä. Toisaalta Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:ään sisältynyt säännös julkisen palvelun ohjelmatoimintaa koskeneesta "monikulttuurisuuden edistämisestä" muutettiin lailla (28.6.2017/436) suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimiseen ja kulttuuriseen moninaisuuteen. Keskeistä on, että tiedotusvälineet vaikuttavat aktiivisesti siihen, mistä keskustellaan. 

Yleisradiota on pidetty nykyaikana myös tarpeettomana, koska internetin käyttö tärkeimpänä viestintävälinenä on kiistaton. Erityisesti sosiaalinen media on varsinkin nuorten käytössä, ja sen kattavuus on maailmanlaajuinen. Myös kaupallinen media on laajentunut merkittävästi. Yleisradiota ylläpidetään verorahoilla, ja sitä koskevaa sääntelyä selittävät merkittävällä tavalla myös taloudelliset taustatekijät. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 153 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ohjeistaa Yleisradiota supistamaan toimintojaan merkittävästi, ja tästä syntyvillä kustannussäästöillä on laskettava Yle-veroa.  

Koronapandemian jälkeen talouskasvun käynnistäminen ja velkakestävyyden tavoittelu on entistäkin tärkeämpää. Käytännössä se tulee edellyttämään yrittäjyyden ja työllisyyden lisäämistä eli muun muassa vaikeasti työllistettävien työllistymisen auttamista, uudelleenkouluttamista, työn perässä muuttamisen helpottamista, oikein mitoitettua ja suunnattua aluepolitiikkaa sekä valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa.  

Aloittavan yrittäjän arki on hankala, sillä monet lakisääteiset velvoitteet käynnistyvät heti toiminnan aloittamisen jälkeen tai jo alhaisilla tulotasoilla. Osaltaan tämä saa monet välttämään yrittäjyyttä, ja etenkin pienimuotoisen ja sivutoimisen yrittäjyyden harrastaminen on vaikeaa. On myös muistettava, että monille eri syistä vaikeasti työllistyville yrittäjyys on ainoa keino myydä työpanostaan sellaisilla ehdoilla, jotka kelpaavat myös asiakkaille. 

Tätä yrittäjän taloushallinnon taakkaa helpottamaan on nykyään perustettu useita laskutuspalveluyrityksiä, jotka huolehtivat laskutuksesta, arvonlisäveron tilittämisestä, lakisääteisistä vakuutuksista ja niin edelleen. Kyseisten yritysten olemassaolo on seurausta siitä, että valtio ei ole onnistunut tarjoamaan helppokäyttöistä, asiakkaan ehdoilla toimivaa, suoraviivaista ja yhden luukun periaatteella toimivaa järjestelmää. Vaikeakäyttöisyys lisää virheiden ja kustannusten määrää, mikä lannistaa pää- tai sivutoimiseksi yrittäjäksi haikailevia ja tuo aiheetonta kilpailuetua varttuneemmille yrityksille ja lisäksi ruokkii harmaata taloutta.  

Aloittavan yrittäjän yksi kompastuskivistä on yrittäjän eläkevakuutus YEL. Se on pakollinen työtulon ylittäessä noin 8 000 euroa vuodessa. Etenkin aloittavalle palvelualan yrittäjälle YEL-maksu näyttäytyy 19 prosentin verona, joka peritään koko työtulolta, kun työtulo ylittää YEL-alarajan. Tämä luo yrittäjälle kannustimen välttää YEL-alarajan ylittämistä. Suomen Yrittäjät on aiemmin esittänyt, että yrittäjän pakollisen eläkevakuuttamisen alaraja tulisi nostaa työttömyysturvan alarajalle. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 154 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee kustannustehokkaan pienyrittäjän työtilimallin, jolla kevennetään yrittäjän taloushallinnollista taakkaa ja kannustetaan yrittäjäksi ryhtymiseen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 155 

Eduskunta edellyttää, että hallitus alkaa valmistella YEL-alarajan korottamista.  

Vastalauseen lausumaehdotus 156 

Eduskunta edellyttää, että hallitus käynnistää alueellisena pilottihankkeena yksinyrittäjien toimintaedellytyksien ja aseman parantamista koskevan hankkeen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 157 

Eduskunta edellyttää, että hallitus luopuu ylimitoitetusta ilmastopolitiikasta ja panostaa varat työllisyyden parantamiseen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 158 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo maaliskuun 2021 loppuun mennessä eduskunnalle tiedonantona suunnitelmansa Suomen talouden saattamiseksi kasvun ja velkakestävyyden tielle koronarokotusten jälkeen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 159 

Eduskunta edellyttää, että hallitus säilyttää työperäisen maahanmuuton saatavuusharkinnan ja lisäksi panostaa kotimaisen työvoiman elinikäiseen oppimiseen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 160 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selkeyttää työperäisten oleskelulupien sekä sosiaaliturvan piiriin kuulumisen ehtoja. Erityisesti on palattava pari vuotta aiemmin vallinneeseen tilanteeseen, jossa EU:n ulkopuolisille henkilöille oikeus sosiaaliturvaan tuli vain kohtalaisten työtulojen ja karenssin jälkeen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 161 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kiinnittää työllisyystoimenpiteissään erityistä huomiota alityöllistyviin väestöryhmiin, kuten osatyökykyisiin ja ikääntyneisiin kansalaisiin. 

Vastalauseen lausumaehdotus 162 

Eduskunta edellyttää, että hallitus luo laajamittaisen tukipaketin Neste Oilin Naantalin yksikön sidosryhmäläisille.  

Vastalauseen lausumaehdotus 163 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin laadukkaan bitumin tuotannon turvaamiseksi kotimaassa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 164 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa kuntapuolella kokeiluna pitkät, 24 kuukauden palkkatuet kaikkein heikoimmassa asemassa oleville työttömille työnhakijoille. 

Vastalauseen lausumaehdotus 165 

Eduskunta edellyttää, että hallitus panostaa työelämän ja yritystoiminnan akateemiseen tutkimukseen ja kehittämiseen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 166 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pyrkii alue- ja elinkeinopolitiikassa vahvistamaan kunkin alueen luontaisten elinkeinojen edellytyksiä ja kilpailuetujen vahvistamista. 

Vastalauseen lausumaehdotus 167 

Eduskunta edellyttää, että hallitus hyödyntää EU-tuet työllisyyttä lisääviin ja elinkeinoja vahvistaviin kohteisiin. 

Vastalauseen lausumaehdotus 168 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää työhön ja yrittämiseen kannustavaa opetusta kaikilla koulutusasteilla yrittäjyysluokka-mallin mukaisilla sisällöillä, joissa kaikkia oppiaineita pyritään peilaamaan yrittäjyyden kautta. 

Vastalauseen lausumaehdotus 169 

Eduskunta edellyttää, että hallitus luo nuorten yrittäjien kannustejärjestelmän, jolla varmistetaan, että yläkoululaisten keskuudessa vallitseva yrittäjyyden korkea suosio ei hiipuisi opintojen jatkuessa toisella asteella.  

Vastalauseen lausumaehdotus 170 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tukee yrityskummitoimintaa, jossa hiljaista tietoa omaavien yrittäjyydestä eläköityneiden tai konkurssin läpikäyneiden henkilöiden osaamista ja kokemusta siirretään eteenpäin.  

Vastalauseen lausumaehdotus 171 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää politiikan ja työ- ja yrityselämän toimijoiden välistä tiedonvaihtoa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 172 

Eduskunta edellyttää, että hallitus siirtää elinkeinopolitiikan painopisteitä säilyttävästä ja ylläpitävästä tukipainotteisesta toiminnasta kohti kasvua ja työllistämistä tavoittelevia yrityksiä ja toimialoja. 

Vastalauseen lausumaehdotus 173 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pyrkii edistämään taloudellisten ekosysteemien muodostumista ja pysymistä Suomessa, jotta arvoketjusta ja arvonlisäyksestä mahdollisimman suuri osa säilyisi Suomessa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 174 

Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää pienydinvoimaloiden rakentamista. Erityisesti kaukolämmön tuotannossa ja aluepolitiikassa tämä tulee olemaan ratkaisevan tärkeää ilmastotavoitteidenkin kannalta. 

Vastalauseen lausumaehdotus 175 

Eduskunta edellyttää, että hallitus mahdollistaa yrittäjille henkilökohtaisen konkurssin ja uudelleen yrittämisen tilaisuuden. 

Vastalauseen lausumaehdotus 176 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa työvoimapalveluita yhteistyössä kuntien ja työnantajien kanssa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 177 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vähentää säätely- ja lupaliiketoimintaa esimerkiksi henkilön ammattitaidon toteamisen menettelyä keventämällä ja lupien voimassaoloaikoja pidentämällä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 178 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pyrkii helpottamaan kevyt- ja sivuyrittäjyyden byrokraattista taakkaa yrittäjyyden lisäämiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 179 

Eduskunta edellyttää, että hallitus estää ulkomaisen työvoiman alipalkkauksen, mikä ehkäisee halpatyömarkkinan syntymistä sekä muuten vaikeasti torjuttavissa olevaa rajat ylittävää rikollisuutta. 

05. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Kotimaahamme suuntautuvan matkailun edistämisen pitäisi tapahtua kannattavaan ja taloudellisesti kestävään liiketoimintaan pyrkimisen ehdoilla, hyödyntäen teknologisia muutoksia ja kulloinkin vallitsevia muotivirtauksia. Koronarokotusten jälkeen todennäköisesti koetaan jonkinasteinen matkailubuumi, ja Suomen on pystyttävä hyödyntämään tilanne. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 180 

Eduskunta edellyttää, että hallitus korottaa koronapandemian väistymistä ennakoiden Business Finlandin toimintamenoja matkailun edistämiseksi Business Finlandin Visit Finland -ohjelman osalta.  

20. Uudistuminen ja vähähiilisyys 

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Malminetsintä on osoittanut Suomessa elpymisen merkkejä muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen. Suomessa malmia etsivät lähinnä kanadalaiset ja australialaiset yhtiöt. Kiinnostus kohdistuu erityisesti kupariin, nikkeliin ja kultaan. Suomen kaivospolitiikka on ollut liian epäitsekästä ja kansallisen edun vastaista: Suomi on käytännössä julistanut mineraalinsa koko maailman yhteiseksi omaisuudeksi siten, ettei suomalaisilla ole mineraaleihin ulkomaalaisia parempaa oikeutta eikä kaivoksista peritä erillistä kaivosveroa. Suomen tulee uudistaa kaivospolitiikkaansa kansallisen edun näkökulmasta ja luoda edellytykset kotimaisen malminetsintään ja kaivosteollisuuteen keskittyvän yhtiön toiminnalle varmistaakseen, että jatkossa suurempi osa kaivostoiminnan voitoista jää Suomeen.  

Teknologinen kehitys ja huoli ilmastonmuutoksesta ovat johtamassa tilanteeseen, jossa akkuteollisuuden tarvitsemien raaka-aineiden kysyntä on todennäköisesti kasvamassa, ja Suomen jo tunnetut ja todennäköisesti löydettävissä olevat raaka-aine-esiintymät voivat siten jatkossa näytellä merkittävää roolia teollisen tuotannon ja klusteriosaamisen kasvussa.  

Yleisellä tasolla yritystukia olisi pystyttävä säännöllisesti uudelleentarkastelemaan ja tarvittaessa myös lakkauttamaan, jos esimerkiksi jonkin toimialan tai yrityksen saama väliaikaiseksi kaavailtu yritystuki ei ole johtanut kannattavuuden paranemiseen tai investointien lisääntymiseen tai jos nopeampaa kasvua ja tehostumista olisi saavutettavissa suuntaamalla tuki jollekin toiselle toimialalle tai yritykselle.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 181 

Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää kotimaista malminetsintää ja kaivosteollisuutta erityisesti akkutoimialan kehittämiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 182 

Eduskunta edellyttää, että hallitus karsii viipymättä haitalliset, tehottomat ja kilpailua vääristävät elinkeinotuet kuitenkin niin, että maatalouden tuet turvataan.  

Vastalauseen lausumaehdotus 183 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee ripeästi pienten ja keskisuurten yritysten viennin tehostamiseen malleja, kuten kansainvälisiä kokonaistoimituksia tavoittelevat konsortiot.  

Vastalauseen lausumaehdotus 184 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa turpeen energia- ja muun käytön ottaen huomioon vesistöjen suojelun. 

44. Kiertotalouden investointituki (siirtomääräraha 3 v)

Lämmön- ja energiantuotannon tukijärjestelmään esitämme muutosta kotimaisen raaka-aineen osuuden kasvattamiseksi. Sahoilla on paljon purua ja kuorta, joka ei mene polttoaineeksi tai jatkojalostukseen. Tämä johtuu tukijärjestelmän epäkohdista, jotka tulee korjata. 

Biokaasuhankkeet ovat ilmastonmuutoksen torjunnan, kiertotalouden edistämisen sekä energiahuollon ja -omavaraisuuden kannalta tärkeitä. Lisäksi kyseiset hankkeet ovat merkittävä mahdollisuus maamme taloudelle sekä myöhemmin mahdollisesti myös vientiala osaamisen ja teknologian saralla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 185 

Eduskunta edellyttää, että hallitus panostaa kotimaisten sahojen sivutuotteiden jatkojalostukseen ja hyödyntämiseen sähkön ja lämmön tuotannossa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 186 

Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää hallitusohjelmassa esitettyjä biokaasuhankkeita jatkamalla jo käynnistettyjen hankkeiden vaikutuksien ja palautteen seurantaa ja tarvittaessa päivittää säädöksiä ja selvittää valtiontukikysymyksiin liittyviä ongelmia ripeällä aikataululla. 

30. Työllisyys ja yrittäjyys 

40. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Lappiin kohdistuva matkailu on nostanut suosiotaan ennen pandemiaa, ja erityisesti kiinalaisturistien määrä on kasvanut. Lappiin kohdistuvalla matkailulla on potentiaalia kasvaa pandemian jälkeen. Matkailutuloja lisätäkseen hallituksen tulisi varautua pandemian väistymiseen ja huolehtia, että kasvua haittaavia pullonkauloja poistetaan muun muassa edistämällä suorien lentojen operoimista Kiinasta Lapin kentille.  

Matkailualan jakamis- ja alustatalouden kehittämiseksi tulee myös ryhtyä kehittämistoimiin, jotta tällä sektorilla voidaan vastata paremmin alan tulevaisuuden haasteisiin.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 187 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa edellytykset koko maan asumiskelpoisena pitämiseen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 188 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää panostuksia taantuvien alueiden elinkeinojen kehittämiseen ja työllisyysasteen nostamiseen alueelta poismuuton hillitsemiseksi ja elinvoiman lisäämiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 189 

Eduskunta edellyttää, että hallitus huomioi ja vähentää tuulivoimaloiden aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja.  

Vastalauseen lausumaehdotus 190 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin suomalaisen saunan ja saunomiskulttuurin edistämiseksi ja vientimahdollisuuksien kasvattamiseksi.  

46. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha)

Raskaan teollisuuden merkitys on Suomen kansantaloudelle huomattava. Koronapandemian myötä vientiteollisuuden näkymät ovat heikentyneet, ja koemme tärkeäksi helpottaa teollisuuden hintakilpailupaineita muuttamalla lakia niin, että teollisuus voisi hakea päästökauppakompensaatiota nykyistä suuremman määrän, kuten yritystemme kilpailijat useissa muissa EU-maissa voivat nykyisin tehdä. 

Vaikka päästökauppakompensaatio on päättymässä kuluvan vuoden jälkeen, tällä viime hetken muutoksella on mahdollista lähettää teollisuudelle signaali, että Suomeen kannattaa investoida. Erityisesti signaali olisi arvokas pandemian ja tulevaan teollisuuden sähköistämisen tukeen liittyvän epävarmuuden takia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 191 

Eduskunta edellyttää, että hallitus korottaa teollisuudelle maksettavaa päästökauppakompensaatiota ja huolehtii, että kompensaation nyt päättyessä tilalle tuleva järjestelmä ei vaaranna suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä. 

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Lähellä yritys- ja työelämää tapahtuva oppiminen on niille, joille lähtökohtiensa tai elämäntilanteensa takia perinteinen opiskelu ei sovi, usein sopivin vaihtoehto. Valtion velvollisuus ja etu on turvata työikäisten sujuva oppiminen työelämän murroksessa. Palkkatyön ja opiskelun yhdistävä oppisopimuskoulutus on erinomainen väylä osaamisen päivittämiseen etenkin aikuisiällä. Oppisopimuskoulutuksen käyttöalaa on siksi laajennettava. Lisäksi käytännön työssä ammattitaitonsa hankkineille tarvitaan nykyistä joustavampia malleja saada osaamistaan vastaava tutkinto.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 192 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kasvattaa ja kehittää oppisopimuskoulutuksen käyttöä. 

50. Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen 

03. Kotoutumisen ja työvoiman maahanmuuton edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Onnistunut kotoutuminen edellyttää riittävän laajoja sekä syviä kotoutustoimia, että voidaan varmistua mahdollisimman monen maahanmuuttajan riittävän hyvistä edellytyksistä osallistuvan suomalaiseen yhteiskuntaan täysipainoisina jäseninä. On vältettävä nykyistä tilannetta, jossa suurin osa esimerkiksi humanitaarisista maahanmuuttajista on työelämän ulkopuolella vielä vuosien kuluttua Suomeen saapumisesta.  

Tulevien sosiaalimenojen pienentäminen ja verotulojen kasvattaminen voivat tehdä tässä hetkessä kotoutustoimista kannattavia sijoituksia, mutta vain sillä edellytyksellä, että kotouttamistoimet ovat oikeasti kotoutumista edistäviä. Samanaikaisesti on ymmärrettävä, että käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ovat rajalliset.  

Korkean verotuksen, kalliiden asumiskustannusten ja humanitaarisille maahanmuuttajille hyvän sosiaaliturvan yhdistelmä on luonut tilanteen, jossa Suomi ei ole erityisen houkutteleva kohde työperäiselle maahanmuutolle, mutta se on yksi maailman houkuttelevimmista, ellei houkuttelevin, kohde sellaisille henkilöille, joille kattava, elinikäinen ja vastikkeeton sosiaaliturva on vetovoimatekijä.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 193 

Eduskunta edellyttää, että hallitus kehittää kotouttamistoiminnan seurantaan mittarit ja kriteerit sekä asettaa kotouttamistoimenpiteille enimmäiskeston.  

Vastalauseen lausumaehdotus 194 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää käytössä olevien kotouttamistoimenpiteiden tehokkuuden sekä luopuu sellaisista kotouttamistoimenpiteistä, jotka eivät edistä maahanmuuttajien integroitumista osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja kannustavat ylläpitämään maahanmuuttajille kantaväestöstä erillisiä palvelumuotoja.  

Vastalauseen lausumaehdotus 195 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla vähennetään kotouttamisen kuluja merkittävästi sekä lisätään prosessien tehokkuutta. 

30. Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha)

Hallitus esittää talousarvioesityksessään kotouttamiskorvauksiin 171 160 000 euron määrärahaa. Suomen kannalta hyödyllistä maahanmuuttoa on työperäinen maahanmuutto, ja työ on parasta kotouttamista. Suomalainen yhteiskunta ei kuitenkaan aseta vastuuta kotoutumisesta juurikaan maahanmuuttajalle itselleen, kun kyse on humanitaarisesta maahanmuutosta. Jotta maahanmuuttajalla olisi motivaatiota kotoutua Suomeen ja suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä elättää itse itsensä sekä osallistua hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon, maahanmuuttajille ei tulisi maksaa muista yhteiskunnan jäsenistä poikkeavia korvauksia tai muita etuuksia.  

Kotouttamistoimeksi riittää kansalliskielen opetus, johon osallistumisen tulee olla pakollista. Tulkkauspalveluita ei tule maksaa veronmaksajien rahoista Suomessa pysyvästi oleskeleville henkilöille, vaan oleskeluluvan saamisen ehdoksi on asetettava sellainen kielitaito, että henkilö pystyy selviytymään yhteiskunnassa ilman tulkkipalveluiden käyttöä. Vaihtoehtoisesti henkilö voi järjestää halutessaan tulkkipalvelut itse ja maksaa kustannukset omista varoistaan.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 196 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin kotouttamisen kulujen maltillistamiseksi vaatimalla kotouttamistoiminnalta tulosvastuullisuutta. 

01. Hallinto 

Perussuomalaiset haluaa auttaa niitä, jotka eivät pysty itse auttamaan itseään, ja antaa äänen niille, joiden ääntä ei yhteiskunnassamme riittävästi kuunnella. Haluamme varmistaa lapsillemme terveellisen ja turvallisen ympäristön, jossa kasvaa ja oppia. Haluamme, että kenenkään suomalaisen ei tarvitse tinkiä ruuasta voidakseen hankkia tarvitsemansa lääkkeet eikä kenenkään tarvitse työskennellä tai opiskella vuosikausia ympäristössä, jossa sairastuu.  

Kiusaamiseen tulee puuttua muutenkin kuin pelkästään puheiden tasolla ja mielenterveysongelmista kärsiville tulee järjestää heidän tarvitsemansa apu. Perussuomalaiset asettaa omat kansalaiset etusijalle sen sijaan, että hukkaisimme rahat muiden taskuihin. Haluamme turvata hyvän vanhustenhoidon, kotihoidon, omaishoidon, saattohoidon sekä vammaispalvelut yhdenvertaisesti koko Suomessa.  

Suomessa joka kymmenes lapsiperhe on köyhä. Lapsiperheköyhyys kolminkertaistui 1990-luvun laman jälkeen vuoteen 2007 mennessä, eikä ongelmaa ole saatu 2010-luvulla korjattua. Lapsiperheiden köyhyyttä ovat heikentäneet tulonsiirtojen reaaliarvon aleneminen sekä monet verotuksen ja maksujen muutokset. Perussuomalaiset katsoo, että perhetukijärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä lapsiperheiden toimeentulon ja hyvinvoinnin takaamiseksi ja syntyvyyden kääntämiseksi kasvuun.  

Omaishoitajia on tuettava heidän raskaassa ja vaativassa tehtävässään. Omaishoitajissa on sekä ikääntyneitä että nuorempia henkilöitä, ja heille kaikille tulee tarjota mahdollisuus myös pysyä läheistensä hoitajina. Omaishoidon tuki on merkittävästi pienempi kuin omaishoidon yhteiskunnalliset säästöt muun muassa hoitomenojen osalta ovat. Omaishoidon tuen verovapaus sekä lakisääteisten vapaapäivien toteutumisen varmistaminen auttaisivat pienituloisia omaishoitajia pärjäämään arjessa.  

Vakuutuslääkäreiden asema suomalaisessa terveydenhuollossa on ollut erikoinen. Vakuutuslääkärit ovat voineet laatia arvionsa potilaasta ilman, että heidän tarvitsee allekirjoittaa asiakirjoja "kunnian ja omantunnon kautta" toisin kuin muun terveydenhuollon ammattihenkilöstön. He ovat voineet päätöksissään kävellä yliopistollisten sairaaloiden erikoislääkäreiden todistusten yli ja evätä korvaukset potilasta itse tapaamatta. Maksamatta jätetyt satojen miljoonien eurojen korvaukset ovat jääneet vakuutusyhtiöiden kassaan ja omaisuudeksi. Summa on jaettu osinkoina osakkeenomistajille, valtiolle ja kunnille sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöille, ja kärsijöinä ovat olleet kansalaiset. 

Tämä epäoikeudenmukaisuus on korjattava muuttamalla lakia siten, että vakuutusyhtiöiden korvaus- ja eläkepäätökset tehdään lähtökohtaisesti vakuutetun oman lääkärin diagnoosin pohjalta. Korvaustilanteissa vakuutusyhtiöihin tulee soveltaa käännettyä todistustaakkaa siten, että vakuutusyhtiö voi vapautua korvauksen maksamisesta vain, jos se kykenee lääketieteellisin perustein todistamaan diagnoosin, jolla korvaus vakuutetulle maksettaisiin, olennaisilta osin virheelliseksi.  

Saattohoito on hyvää ja arvokasta potilaan hoitamista lähestyvän kuoleman edessä. Saattohoidon tulisi olla hyvinvointivaltioon kuuluvana subjektiivinen oikeus, nykyisin pehmeämpien normien varassa olevien saattohoitopaikkojen riittävän määrän tulee olla kirjattu lakiin ja myös saattohoitohenkilöstön ammatillinen osaaminen tulee varmistaa. Nykylainsäädäntö ja pehmeämmät ohjauskeinot, kuten saattohoitosuositukset, eivät nykyisellään pysty turvaamaan hyvää saattohoitoa jokaiselle sitä tarvitsevalle. Saattohoidon järjestämisessä ja osaamisessa on vaihtelua eri puolilla Suomea, samoin kuin saattohoitoa tarvitsevia on enemmän kuin saattohoitopaikkoja. Terveydenhuollon taloudellisten resurssien heikentyminen ja yleinen yhteiskunnallinen eriarvoistuminen voivat lisäksi vaarantaa hoidon oikeudenmukaisen saatavuuden. Nykytilan korjaamiseksi tarvitaan laki, jossa määritellään hyvän saattohoidon edellytykset. Laki takaisi hyvän hoidon saatavuuden jokaiselle saattohoitoa tarvitsevalle koko Suomessa. Laki on tarkoitettu tulevan voimaan mahdollisimman pikaisesti. Hallituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin huolehtiakseen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kouluttamisesta erityisesti saattohoidon, toimintakyvyn arvioinnin ja teknologian saralla.  

Suomessa liian moni nuori voi pahoin, ja jopa neljänneksellä on diagnosoitu mielenterveyden ongelmia. Huolimatta panostuksista nuorisotyöhön emme ole onnistuneet tavoittamaan sitä kohderyhmää, joka on eniten tuen tarpeessa. Kolmas sektori muodostaa tukiverkkoa ja lähipiiriä erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa oma perhe ei sitä tarjoa, ja on moniongelmaisille nuorille luontevampi auttajataho kuin viranomainen. Erityisesti kiusaaminen syrjäyttää lapsia hyvinkin nuoresta iästä alkaen. Kouluhyvinvointia tukeva työ pitää tuoda mukaan koulun arkeen luontevasti ja myönteisesti: osoittamalla lapsille, kuinka tärkeää on pitää huolta toisesta ja kannustaa. Kouluihin tarvitaan tavoitetta tukevia kampanjoita ja vierailukäyntejä. Perussuomalaiset vaatii hallitukselta toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvointiohjelman laatimiseksi vahvistamaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja sekä tehostamaan koulujen ja terveydenhuollon yhteistyötä ongelmien ennalta ehkäisemiseksi.  

Perhehoito on vähemmän tunnettu hoidon muoto. Suomessa tulisi hyödyntää ja tukea perhehoitoa koko maassa laajemmassa mittakaavassa kuin nyt tapahtuu. Myös vanhusten hoitoa voidaan mielestämme tuoda mukaan perhehoitoon.  

Sote-uudistukseen liittyy merkittäviä riskitekijöitä. Erityisesti keskustan ajamaa maakuntamallia, jossa vastuualueita luodaan huomattavan suuri määrä ja HUS:n toiminta-alue pilkotaan, tulee arvioida kriittisesti. Hyvin toimivia kokonaisuuksia ei kannata pilkkoa, ellei tästä ole osoitettavissa konkreettisia hyötyjä, ja toisaalta sote-järjestäjien koko pitäisi määrittää niin, että palveluiden järjestäminen on riittävän vankoilla harteilla. Keskustan ideologisten tavoitteiden toteuttamisen ja muun suhmuroinnin sijasta sote-uudistus tulisi valmistella parlamentaarisesti niin, että pääasiallisena tavoitteena olisi laadukkaiden sote-palveluiden tarjoaminen mahdollisimman lähelle asiakasta kohtuullisin kustannuksin yhteiskunnalle.  

Yksinyrittäjien määrä on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samanaikaisesti yksinyrittäjien merkitys koko yhteiskunnalle on kasvanut. Toimivien yritysten lukumäärän kasvu on toivottavaa. Työ ja yrittäminen vaikuttavat talouden kykyyn luoda uusia työpaikkoja ja hyvinvointia. Yrityskannan muutoksiin voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä, yritysverotuksella ja yritystuilla. Pienyrittäjän heikkoon asemaan, kun yritystoiminta ei menesty suunnitellulla tavalla, pitää saada muutos. Yksinyrittäjien tukemiseksi tulee parantaa konkurssi-, työttömyys-, työterveys-, tapaturma- ja muuta vastaavaa turvaa.  

Työeläkejärjestelmää tulee uudistaa siten, että eläkkeiden ostovoiman kehitys vastaisi nykyistä enemmän palkkakehitystä ja samansuuruisesta eläketulosta käteen jäävä tulo vastaisi palkkatuloa. Samansuuruisesta tulosta tulee saada käteen yhtä suuri euromäärä. Lisäksi esitämme, että ryhdytään toimenpiteisiin, joilla verotuksen jälkeen palkan tai eläkkeen saajan käteen jäävä euromäärä on aina vähintään 1 000 euroa kuukaudessa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 197 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa, että omaishoitajien lakisääteiset vapaapäivät toteutuvat ja omaishoidettavien sijaishoito on laadukasta, sekä selvittää mahdollisuudet omaishoitajien hoitopalkkion säätämiseksi verovapaaksi siten, että omaishoitajat eivät menetä oikeuttaan eläkekertymään, tai vaihtoehtoisesti selvittää mahdollisuudet ottaa verotuksessa käyttöön omaishoitajavähennys.  

Vastalauseen lausumaehdotus 198 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin perhehoidon saamiseksi tunnetuksi ja sen varmistamiseksi, että ikääntyneiden mahdollisuutta päästä perhehoitoon tuetaan yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 199 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin lääkkeiden vuosiomavastuun vähentämiseksi summalla, jonka suuruus vahvistetaan erikseen valtioneuvoston asetuksella.  

Vastalauseen lausumaehdotus 200 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin diabeteslääkkeiden omavastuuosuuden pienentämiseksi siten, että hoidollisista syistä kalliimpien lääkkeiden käyttäjiksi joutuneiden taloudellinen rasite ei olisi liian suuri.  

Vastalauseen lausumaehdotus 201 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvauksen palauttamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 202 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee uuden perhetukijärjestelmän siten, että lapsiperheiden tuloerot supistuvat, perheiden valinnanvapaus säilyy ja kaikille perheille taataan riittävä toimeentulo.  

Vastalauseen lausumaehdotus 203 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sairaanhoidon maksujen järjestelmän uudistamiseksi siten, että järjestelmästä tulisi yhtenäinen ja asiakasmaksuista kohtuullisia.  

Vastalauseen lausumaehdotus 204 

Eduskunta edellyttää, että hallitus korottaa lääkekorvauksia pieni- ja keskituloisten osalta.  

Vastalauseen lausumaehdotus 205 

Eduskunta edellyttää, että hallitus nopeuttaa 0,7 hoitajamitoituksen täyden voimaan saattamisen vuoteen 2022 mennessä hoitohenkilökunnan jaksamisen ja työssä pysymisen varmistamiseksi sekä hoidon korkean tason turvaamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 206 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa saattohoitolain säätämisen eduskunnalle tehdyn ed. Juvosen lakialoitteen mukaisesti.  

Vastalauseen lausumaehdotus 207 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pitää huolta terveydenhuollon sankareistamme ja edellyttää koronalisän maksamisesta hoitajille esimerkiksi Oulun mallin mukaisesti. 

Vastalauseen lausumaehdotus 208 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lain muuttamiseksi siten, että vakuutusyhtiöille ja vakuutuslääkäreille säädetään totuusvelvoite ja käännetty todistetaakka työkyvyttömyyseläkehakemuksia käsiteltäessä.  

Vastalauseen lausumaehdotus 209 

Eduskunta edellyttää, että hallitus jatkaa työtä itsemurhien ehkäisemiseksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 210 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja ja tehostaa koulujen ja terveydenhuollon yhteistyötä ongelmien ennalta ehkäisemiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 211 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varmistaa, että sotiemme veteraanit saavat elämänsä loppuun asti täysimääräisesti kuntoutus- ja kotiin vietävät palvelut.  

Vastalauseen lausumaehdotus 212 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin yksinyrittäjien konkurssi-, työttömyys-, työterveys-, tapaturma- ja muun vastaavan turvan parantamiseksi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 213 

Eduskunta edellyttää, että hallitus varaa STEA:n tuotosta 150 miljoonan euron apupotin asunnottomien, syrjäytyneiden, koulupudokkaiden ja muiden vastaavista ongelmista kärsivien tukemiseen yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 214 

Eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä uusii ruoka-apujärjestöjen tukijärjestelmän ja korottaa ruohonjuuritason toimijoiden tukia. 

Vastalauseen lausumaehdotus 215 

Eduskunta edellyttää, että hallitus luo "hoitajat kotimaahan" -toimenpideohjelman, jolla pyritään houkuttelemaan Suomesta ulkomaille lähteneitä sairaanhoitajia takaisin. 

Vastalauseen lausumaehdotus 216 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa perheitä tukevan ja työllisyyttä edistävän perhevapaauudistuksen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 217 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan nopean työllistymisen kannustimen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 218 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pienentää kotihoidontuen kannustinloukkua oikeudenmukaisella tavalla. 

05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Aluehallintovirastojen koostaman selvityksen mukaan useilla kunnilla on vaikeuksia toteuttaa lastensuojelun tehtäviä määräajassa. Lastensuojelulain mukaan palvelutarpeen arviointi on aloitettava seitsemän arkipäivän kuluessa. Lastensuojelutarpeen selvityksen on puolestaan valmistuttava kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Tämä ei monessa kunnassa toteudu. Monilla kunnilla on ollut ongelmia myös muun muassa lastensuojelun henkilöstömäärissä, sijaishuollon valvonnan toteutumisessa ja menettelytavoissa. Osaavia ja ammattitaitoisia työntekijöitä ei ole tarpeeksi, ja heillä on aivan liikaa asiakkaita. Perussuomalaiset katsoo, että lastensuojelun työntekijämäärä on korjattava sellaiseksi, että lastensuojelulain mukaiset vaatimukset kyetään täyttämään ja lastensuojelun asiakkaille kyetään tarjoamaan heidän tarvitsemiaan palveluita laadukkaasti ja oikea-aikaisesti.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 219 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin kriisiytyneen lastensuojelun ongelmien ratkaisemiseksi. 

03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Ruoka-avun tarve on kasvanut, ja leipäjonoissa käy entistä enemmän vähävaraisia. Koronaepidemiasta aiheutuneen talouskriisin johdosta entistä useampi suomalainen elää köyhyys- tai syrjäytymisriskin alla. Eniten ruoka-apua tarvitsevat pienellä kansaneläkkeellä elävät yksinäiset naiset, pienten lasten yksinhuoltajaäidit, osa-aikatyötä tekevät ja opiskelijat. Heitä yhdistää se, että he elävät perusturvan varassa ja monelle heistä ruoka-apu on viimeinen keino saada hankittua välttämättömät ruokatarvikkeet.  

Valtion on perusteltua myöntää tukea toimijoille, jotka tarjoavat ruoka-apua hädässä oleville. Huomioon tulee ottaa erityisesti ruohonjuuritasolla työtä tekevät järjestöt. Tuen myöntämisessä täytyy ottaa huomioon toiminnan vaikuttavuus ja läpinäkyvyys. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 33.03.63 lisätään 2 000 000 ruoka-avun tarjoamiseksi erityisen tuen tarpeessa oleville henkilöille.  

30. Sairausvakuutus 

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Vuoden 2017 alusta muutettiin diabeteslääkkeiden omavastuita siten, että aiemmin 100 %:n korvausluokassa olleet suolistohormonit siirtyivät 65 %:n korvausluokkaan.  

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että diabeteslääkkeiden korvaustasoa on nostettava sen varmistamiseksi, että pienituloisilla diabeetikoilla on mahdollisuus hankkia tarvitsemansa lääkitys. 

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin sen selvittämiseksi, millä keinoin varmistettaisiin, että vähävaraisetkin pystyvät tosiasiallisesti hankkimaan tarvitsemansa lääkkeet. Keinona voisi olla esimerkiksi joko lääkkeiden omavastuun poistaminen, jaksottaminen tai merkittävä laskeminen kahden vähätuloisimman tulodesiilin osalta tai vaihtoehtoisesti yhdistetyn lääke- ja matkakulukaton käyttöönotto. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 220 

Eduskunta edellyttää, että hallitus korottaa pienituloisimpien lääkekorvauksia omavastuuosuutta laskemalla. 

40. Eläkkeet 

Eläkeläisköyhyys on vakava ongelma. Eläkeläisten määrä kasvaa entisestään, eivätkä pelkät nimelliset takuueläkkeen nostot riitä. Kansaneläkettä nauttivista suuri osa joutuu elämään erittäin pienillä tuloilla. Eläkeläiset joutuvat tulemaan toimeen usein alle tuhannella eurolla kuukaudessa. On kohtuutonta, että eläkeläiset, jotka ovat tätä maata rakentaneet, voivat huonosti ja edelleen ovat Suomen pienituloisimpien joukossa.  

Puoliväli-indeksin palauttaminen koskemaan kaikkia eläkkeitä ei ole kestävä ratkaisu, sillä eläkevarojen tuotto ei riitä kattamaan niitä eläkekorotuksia, jotka syntyisivät puoliväli-indeksillä, ilman tuntuvia työntekijän eläkemaksujen korotuksia. Nimenomaan pienituloisimpien työeläkeläisten asemaa on korjattava. Tavoitteemme on palauttaa asteittain ns. puoliväli-indeksi käyttöön nimenomaan pienimpien työeläkkeiden korottamiseksi, jotta nämä eläkkeet seuraisivat palkkakehitystä paremmin kuin ns. taitetun indeksin perusteella tapahtuu.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 221 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee työeläkejärjestelmään muutoksen, jolla ns. taitettu indeksi palautetaan 50/50-indeksiksi kansanedustaja Ritva Elomaan lakialoitteen LA 9/2019 vp mukaisesti. 

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 

37. Valtion korvaus kunnille laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin (arviomääräraha)

Hallitus esittää talousarvioesityksessään laittomasti maassa oleskelevien sosiaalihuollon kustannusten korvaamista kunnille. Perussuomalaiset katsoo, että suomalaisten veronmaksajien tehtävänä ei ole kustantaa laittomasti maassa olevien palveluita, vaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulisi poistaa maasta viipymättä päätöksen jälkeen ja maasta poistamisen toteutumisen varmistamiseksi ottaa säilöön sen sijaan, että heidät päästetään liikkumaan vapaasti maassamme, potentiaalisesti vaarantamaan kansallisen turvallisuuden ja käyttämään kunnallisia palveluita.  

Laittomasti maassa oleskeleville veronmaksajien rahoista maksettavat tuet toimivat vetovoimatekijänä ja edistävät laittomasti maassa olevien mahdollisuuksia jäädä pysyvästi oleskelemaan Suomeen. Tällaisen toiminnan tukeminen ei ole suomalaisen yhteiskunnan edun mukaista. Tästä syystä perussuomalaiset esittää laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannusten kuntakorvaukseen varatun määrärahan poistamista talousarviosta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 222 

Eduskunta edellyttää, että hallitus pyrkii minimoimaan laittomasti maassa oleskelevista aiheutuvia kuluja lopettamalla muun muassa kiireellisen sosiaalihuollon.  

80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 

40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (arviomääräraha)

Maatalousyrittäjien jaksamisen turvaamiseksi on tärkeää, että yrittäjät voivat pitää vuotuiset lomansa. Lomituspalveluiden kehittämistä tulee vahvistaa edelleen pidemmällä aikavälillä. Lisäksi kehittämistoimien määräaikojen tulee olla riittävän pitkiä, jolloin toimijat pystyisivät reagoimaan tai valmistautumaan mahdollisiin muutoksiin paremmin. Tämän johdosta perussuomalaiset esittää toimia lisärahoituksen muodossa, jotta maatalousyrittäjien jaksaminen turvataan pidemmällä aikavälillä. Tärkeää on, että lomittajia on myös saatavilla riittävä määrä kaikilla alueilla.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 223 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin maatalouden ja porotalouden harjoittajien lomituspalvelujen parantamiseksi.  

Asumisen järjestelyillä on ihmisten hyvinvointiin ja työhön sekä asuinalueen yleisilmeeseen ja elinvoimaan syvästi vaikuttavia ominaisuuksia.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 224 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tehostaa työttömien ja avointen työpaikkojen kohtaantoa mm. asuntopolitiikalla ja muuttoavustuksilla. 

Vastalauseen lausumaehdotus 225 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää ns. asuntojen romutuspalkkiokokeilun mahdollisuutta hankalimpien muuttotappiokuntien osalta. 

10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 

21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)

Vaikka luonnonsuojelu on sinänsä tärkeää tietyillä alueilla maassamme, sektorille ei tarvitse palkata uutta määräaikaista henkilöstöä, ei ainakaan nyt. Istuva hallitus on lisäämässä henkilöstömenoja siten, että se lisäisi roimasti henkilöstön määrää ja menoja nimenomaisesti juuri määräaikaisissa luonnonsuojelua valmistelevissa työtehtävissä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 35.10.21 vähennetään 18 000 000 euroa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmasta (METSO) sekä elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelmasta (HELMI). 

22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)

Vaikka luonnonsuojelu on sinänsä tärkeää, hallituksen vuonna 2020 toteuttamat ja vuodelle 2021 kaavaillut määrärahalisäykset ovat kohtuuttomia huomioiden maamme vaikean taloudellisen tilanteen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 35.10.22 vähennetään 15 000 000 kaikista Ilmastopaneeliin liittyvistä menoista, ympäristötutkimuksen ja ympäristöhallinnon resursseista, ympäristötehtävien ohjauksesta ja kehittämisestä, ympäristötehtävien palveluiden hankinnasta sekä Itämeren ja vesiensuojelun edistämisestä. 

52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Vaikka luonnonsuojelu on sinänsä tärkeää, hallituksen vuonna 2020 toteuttamat ja vuodelle 2021 kaavaillut määrärahalisäykset ovat kohtuuttomia huomioiden maamme vaikean taloudellisen tilanteen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 35.10.52 vähennetään 28 000 000 euroa EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuudesta ja niitä koskevista menoista, muiden luonnonsuojelualueiden ja kohteiden hankinta- ja hoitomenoista (ml. maanhankinta), tietojärjestelmien ylläpidosta ja hankinnasta (ml. luonnonsuojeluhallinnon yhteishankinnat), luonnonsuojelualueiden rakennusten ostoista ja koneiden, laitteiden ja kaluston hankinnasta. 

61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Vaikka luonnonsuojelu on sinänsä tärkeää, hallituksen vuonna 2020 toteuttamat ja vuodelle 2021 kaavaillut määrärahalisäykset ovat kohtuuttomia huomioiden maamme vaikean taloudellisen tilanteen.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 35.10.61 vähennetään 9 000 000 euroa luontohankkeista aiheutuvien vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä Kestävä kaupunki -ohjelmaan, jolla edistetään kestävää kaupunkikehitystä, aiheutuvien menojen maksamiseen varatusta määrärahasta. 

63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)

Vaikka luonnonsuojelu on sinänsä tärkeää, hallituksen vuonna 2020 toteuttamat ja vuodelle 2021 kaavaillut määrärahalisäykset ovat kohtuuttomia huomioiden maamme vaikean taloudellisen tilanteen.  

Suomalainen luonto on sekä laadultaan, puhtaudeltaan että eksoottisuudeltaan ainutlaatuinen kokonaisuus maailmassa. Alkutuotannon ja raaka-aineiden lisäksi se tarjoaa kansalaisillemme virkistymis- ja liikuntamahdollisuuksia ja luo vankan perustan matkailualalle.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 35.10.63 vähennetään 22 000 000 euroa maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen varatusta määrärahasta ja että hyväksytään seuraava lausuma:  

Vastalauseen lausumaehdotus 226 

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää keinoja pitää vaelluskalojen reittejä avoimina. 

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute sekä asuntojen hintojen nousu etenkin kasvukeskuksissa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa asumiskustannukset vievät monilla ihmisillä yli kolmanneksen palkasta. Tämä on merkittävä kansantaloudellinen ja inhimillinen ongelma. Asuinalueiden segregaatio ja alueellinen koettu turvattomuuden tunne ovat ajankohtaisia ilmiöitä, jotka johtavat mm. eri alueiden asuntojen hintakehityksen ja opetuksen tason erkaantumiseen ja jopa jengiytymisilmiöihin.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 227 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee viipymättä toimenpiteet asumiskustannusten alentamiseksi muun muassa panostamalla vuokra-asuntotuotantoon ja korjausrakentamiseen, alentamalla lämmityskustannuksia, kiinteistöveroa ja varainsiirtoveroa ja puuttumalla kohtuuttomiin vuokriin sekä tukemalla työpaikan saamisen tai vaihtamisen johdosta syntyviä muuttokustannuksia.  

Vastalauseen lausumaehdotus 228 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin asuntokaavoituksen merkittäväksi lisäämiseksi erityisesti kasvukeskuksissa sitomalla maankäyttö-, asumis- ja liikennepolitiikan tiiviisti yhteen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 229 

Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii, että asumisoikeusasuntojen haltijoiden oikeuksista ja edusta pidetään huolta. 

32. Avustukset asunnottomuuden poistamiseksi ja asunnottomuuden tilastoinnin kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Kaikkien Suomen kansalaisten tulee saada nauttia hyvinvointivaltion eduista eli saada tukea kohtuuhintaisen asumisen järjestämisessä ja päästä tarvittavien sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden piiriin. Toisaalta viime aikoina on tunnustettu ja tunnistettu, että asunnottomien joukossa on paljon ihmisiä, joiden asuminen ei onnistu ilman erityistoimenpiteitä ja lisäresursseja asunnon hankinnassa. Kantaväestölle tulee luoda polkuja ulos asunnottomuudesta siten, että polun loppupäässä on mahdollista selviytyä asumisesta ja elämisestä itsenäisesti ilman erityistukea.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 230 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee toimenpiteet suomalaisten asunnottomuuden poistamiseksi samalla nopeudella kuin se järjesti asumisen suurelle turvapaikanhakijain joukolle.  

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä katsoo, että sisäilmasairauksista kärsivien auttamiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä yhteiskunnan eri tasoilla. Rakentamisen laatuun sekä rakennusten ilmanlaatuun tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota ja havaittuihin sisäilmaongelmiin on reagoitava viipymättä. Sisäilmaongelmien hoitamatta jättäminen aiheuttaa tulevaisuudessa vakavia terveysongelmia yksilötasolla sekä merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle niin sairauspoissaolojen, hoitokustannusten kuin työkyvyttömyydenkin muodossa. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että niin työntekijöille kuin oppilaillekin taataan oikeus terveelliseen työskentely- ja oppimisympäristöön.  

Sisäilmaongelmille altistuneet tulee siirtää turvaan kelvollisiin väistötiloihin mahdollisimman nopeasti, ennen kuin sairaus pahenee työkyvyttömyyttä aiheuttavaksi. Sairastuneille pitää tarjota mahdollisimman tehokas kuntoutus sekä turvata oikeudenmukainen sosiaaliturva. Pysyvästi työkyvyttömät tulee saada kunniallisesti eläkkeelle. Lasten sairastumisesta johtuvat perusopetuksen epäkohdat tulee korjata ja koulusta syrjäytyminen sisäilmaongelmien takia estää. Määrärahoja tulee kohdentaa home- ja kosteusvauriosairauden tutkimukseen, diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen. Lisäksi hallituksen tulee varmistaa sisäilmasairauksien riittävät hoitoresurssit sote-uudistuksen osana ja perustaa sisäilmapoliklinikat jokaisen yliopistosairaalan yhteyteen. 

Sisäilmaongelmat ja sisäilmasairaudet ovat mittava ongelma maassamme. Taloudellisilta vaikutuksiltaan kyseessä on miljardiluokan asia, sillä varovaisestikin arvioituna jopa 800 000 henkilöä päivittäin altistuu home- ja kosteusvaurioille niin päiväkodeissa, kouluissa kuin työpaikoillakin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 231 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin rakennusten sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. 

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 

01. Ansio- ja pääomatuloverot

03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta 

01. Nettolainanotto ja velanhallinta

20. Eduskunnan oikeusasiamies 

01. Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian toimintamenot (arviomääräraha)

Oikeusasiamiehen kanslian tehtävää valvoa ja edistää ikäihmisten oikeuksien toteutumista on vahvistettava. Vanhukset ja heidän omaisensa kantelevat vähän, minkä vuoksi valvonnan on oltava oma-aloitteista ja ennakoivaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 21.20.01 lisätään 300 000 euroa vanhusten oikeuksien toteutumisen valvontaan vanhuspalveluissa.  

01. Hallinto 

02. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset (arviomääräraha)

Ministereiden, valtiosihteerien ja erityisavustajien palkkausmäärärahoihin ehdotetaan ensi vuoden talousarviossa yhteensä lähes 5 miljoonaa euroa korotusta suhteessa vuoden 2019 tilinpäätökseen. Kasvu aiheutuu ministerien, valtiosihteerien ja erityisavustajien määrän noususta sekä palkkojen korotuksista. Kasvua on yhteensä lähes 80 prosenttia. Valtiosihteerien määrä on kasvanut edellisestä hallituskaudesta neljästä valtiosihteeristä 19 valtiosihteeriin ja erityisavustajien määrä 42 erityisavustajasta 66 erityisavustajaan. Lisäksi ministerien määrää on lisätty kahdella.  

Hallitus ei ole esittänyt kunnon perusteluita omien palkkojensa ja avustajiensa määrän lisäämiseen. Suomen EU-puhteenjohtajuuskausi tuotti ymmärrettävästi lisätöitä, mutta lisähenkilöitä ei ole esitetty väliaikaisiksi alun perinkään ja puheenjohtajuuskausikin on jo takana päin. Näin mittavalle avustajien määrän noin kaksinkertaistamiselle ei ole päteviä perusteita. Siksi esitämme lisäyksen kohtuullistamista ja määrärahan kasvun puolittamista.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentilta 23.01.02 vähennetään 2 500 000 euroa ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkakustannuksista.  

30. Kansainvälinen kehitystyö 

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Kokoomuksen mielestä Suomen tulee laatia uskottava usean vaalikauden polku kohti pitkän aikavälin 0,7 prosentin tavoitetta. Kestävä kehitys vaatii kestävää ja pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä. Naisten ja tyttöjen oikeuksien edistäminen sekä demokratian vahvistaminen ovat Suomen kehitysyhteistyön keskiössä. 

Kokoomuksen mielestä keskeisiä periaatteita ovat johdonmukaisuus, toiminnan kestävyys ja vaikuttavuus. Kokoomus pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä ja haluaa osoittaa tukensa pitkäjänteiselle työlle. Kehitystä voi tapahtua vain silloin, jos kehitysmaat ovat itse sitoutuneet kehitykseen ja haluavat vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Tavoitteena on saavuttaa kestäviä tuloksia, jotta kehitysmaat voivat lopulta pärjätä omillaan, ilman riippuvuutta länsimaiden avusta. 

Vuodesta 2016 osa Suomen kehitysavusta on ollut finanssisijoituksia. Finanssisijoitukset ovat myös osa maailmanlaajuista trendiä. Taustalla on laskelmat siitä, ettei YK:n kestävän kehityksen tavoitteita saavuteta ilman yksityisiä toimijoita ja investointeja. Kokoomuksen mielestä on olennaista ajaa finanssisijoitusten vahvistamista kehitysyhteistyön vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentilta 24.30.66 vähennetään 50 000 000 euroa kehitysyhteistyön määrärahoista kehitysavun korotuksen pienennyksenä. 

89. Kehitysyhteistyön finanssisijoitukset (siirtomääräraha 3 v)

Sijoitusmuotoisen kehitysyhteistyön on todistettu olevan yksi menestyksekkäimpiä kehitysyhteistyön muotoja. Ulkoministeriön kehityspolitiikan tulosraportissa vuodelta 2018 käy ilmi, että edellisen hallituksen ajama sijoitusmuotoinen ja yrityspainotteinen kehitysyhteistyö ovat moninkertaistaneet kehitysyhteistyön tulokset. Tulosraportissa suositellaan, että tämänkaltainen sijoitusmuotoinen kehitysyhteistyö jatkuu. 

Vuodesta 2016 osa Suomen kehitysavusta on ollut finanssisijoituksia. Finanssisijoitukset ovat myös osa maailmanlaajuista trendiä. Taustalla on laskelmat siitä, ettei YK:n kestävän kehityksen tavoitteita saavuteta ilman yksityisiä toimijoita ja investointeja. Kokoomuksen mielestä on olennaista ajaa finanssisijoitusten vahvistamista kehitysyhteistyön vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 24.30.89 lisätään 50 000 000 euroa sijoitusmuotoiseen kehitysyhteistyöhön. 

30. Syyttäjät 

01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kokoomus haluaa lisätä syyttäjien määrää. Suomen Syyttäjälaitoksen resurssit ovat suhteessa yleiseurooppalaiseen tasoon huomattavan alhaiset. Suomessa on seitsemän syyttäjää 100 000 asukasta kohti, kun taas Euroopan keskiarvo on 11 syyttäjää 100 000 asukasta kohti. Kokoomuksen mielestä syyttäjien määrää on nostettava 440 syyttäjällä, jolloin taso nousisi kahdeksaan syyttäjään 100 000 asukasta kohti. Tähän esitämme 4,5 miljoonan euron pysyvää lisämäärärahaa. 

Kokoomus edellyttää, että koko rikosketjun toimijoiden resurssit turvataan. On muistettava, että kun poliisin määrärahoja lisätään, lisää se työmäärää ja resurssitarpeita myös muissa rikosketjun osissa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 25.30.01 lisätään 4 500 000 euroa Syyttäjälaitokselle henkilöstön määrän lisäämiseen ja käsittelyaikojen lyhentämiseen. 

40. Rangaistusten täytäntöönpano 

01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Selvityksen mukaan vajaan 1,5 vuoden aikana jo 17 vanginvartijaa on joutunut sellaisten pahoinpitelyjen kohteeksi, joissa tekoihin kytkeytyy järjestäytynyt rikollisuus. Vanginvartijoihin kohdistunut systemaattinen väkivalta on järkyttävää. Yhdenkään viranomaisen ei pitäisi Suomessa joutua pelkäämään väkivaltaa.  

Kokoomus edellyttää, että vartijoiden hätähuuto kuullaan ja vankiloiden turvallisuutta vahvistetaan. Lisäksi kokoomus näkee tärkeänä, että hallitus varaa riittävät resurssit, jotta Hämeenlinnan uusi naisvankila saadaan käyttöön täydessä laajuudessa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 25.40.01 lisätään 1 800 000 euroa Rikosseuraamuslaitokselle vankiloiden turvallisuuden vahvistamiseksi ja Hämeenlinnan uuden naisvankilan saamiseksi käyttöön täydessä laajuudessa. 

10. Poliisitoimi 

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Riittävä poliisien määrä kaikkialla Suomessa takaa turvallisen arjen. Asuinpaikasta riippumatta on voitava luottaa siihen, että apu on saatavilla ja rikokset eivät jää selvittämättä. 

Ennen vaaleja kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat poliisien määrän nostamiseen 7 850 henkilötyövuoteen. Vaalien jälkeen hallituspuolueiden takki kuitenkin kääntyi. Hallituksen tavoite on vain 7 500 henkilötyövuotta vuoteen 2022 mennessä. Määrä on todettu julkisessa keskustelussa asiantuntijoiden toimesta riittämättömäksi. 

Viime hallituskaudella poliisin henkilötyövuosimäärä käännettiin kokoomuksen johdolla viimein nousuun. Tällä tiellä kokoomus haluaa jatkaa. Kokoomus on sitoutunut siihen, että poliisin henkilötyövuosimäärä nostetaan nykytasolta yli 8 000 henkilötyövuoteen. 

Suomessa on tälläkin hetkellä kymmeniä virkaa vailla olevia poliiseja, jotka olisi poliittisen tahdon löytyessä mahdollista palkata töihin nopeastikin. Esittämäämme määrää koulutettuja poliiseja ei kuitenkaan ole hetkessä mahdollista löytää. Siksi ensimmäisinä vuosina pääosa varoista ohjattaisiin poliisien koulutuksen laajentamiseen ja poliisin toimintakyvyn parantamiseen erityisesti tietotekniikan ja muun välineistön hankinnoilla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 26.10.01 lisätään 40 000 000 euroa uusien poliisien palkkaamiseen, poliisien koulutuksen laajentamiseen ja poliisin toimintakyvyn parantamiseen erityisesti tietotekniikan ja muun välineistön hankinnoilla ja että hyväksytään seuraava lausuma:  

Vastalauseen lausumaehdotus 27 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin poliisien määrän nostamiseksi nykytasolta yli 8 000 henkilötyövuoteen. 

40. Maahanmuutto 

01. Maahanmuuttoviraston ja valtion vastaanottokeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomen työikäinen väestö vähenee samaan aikaan, kun ikääntyneiden määrä kasvaa. Yhtälö haastaa hyvinvointimme perustaa. Pienenevän työikäisen joukon on kyettävä omalla työllään kannattelemaan kasvavan työelämän taakseen jättäneen joukon hyvinvointia. Jotta hyvinvointiyhteiskunnan palveluista voidaan huolehtia kestävästi ja palkansaajien verotus pitää kohtuullisena, tarvitsemme lisää työikäisiä työntekijöitä Suomeen.  

Osaavan työvoiman puute muodostaa pahimmillaan esteen yritysten kasvulle ja uusille investoinneille. Yrityksen laajentaminen ja työpaikan täyttäminen ei saa jäädä kiinni lupaprosessien kankeudesta tai hitaudesta. 

Kokoomus on esittänyt, että Suomeen luodaan yrityksille reilun työnantajan sertifikaatti, jolla työnantajan palvelukseen ulkomailta tuleville työntekijöille luvataan nopea kahden viikon lupamenettely. Sertifikaatin saava yritys sitoutuu omavalvontaan sekä raportointiin. Työlupahallintoa on automatisoitava ja digitalisoitava. 

Lisäksi nyt kolmelle ministeriölle hajautunut sekava ja byrokraattinen työlupaprosessi tulisi koota yhteen tulosvastuulliseen yksikköön. Suomalaisesta korkeakoulusta valmistuvalle ulkomaan kansalaiselle on myönnettävä automaattinen oleskelulupa sekä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulleille opiskelijoille lukukausimaksujen verovähennysoikeus Suomessa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 26.40.01 lisätään 10 000 000 euroa Maahanmuuttoviraston työperäisten oleskelulupien käsittelyn tehostamiseen. 

90. Kuntien tukeminen 

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 

53. Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Tulevaisuuden kasvu ja kilpailukyky syntyvät osaamisesta. Haaste osaavan työvoiman saatavuudesta on ratkaistava panostamalla jatkuvaan oppimiseen. Suomeen on laadittava osaamisen tulevaisuussopimus yhteistyössä valtion, työmarkkinajärjestöjen ja koulutuksen järjestäjien kesken. 

Jatkuvan oppimisen reformin tavoitteena on luoda uusia osaamisen päivittämisen mahdollisuuksia kaikille aloille. Erityisesti jatkuvan oppimisen ja osaamisen päivittämisen mahdollisuuksia on lisättävä aloilla, joilla paine rakennemuutokselle on kova, ja aloilla, joilla koulutustaso on matala. 

Vastalauseen lausumaehdotus 31 

Eduskunta edellyttää, että jatkuvan oppimisen lisämäärärahat käytetään uuden viraston perustamisen sijaan toimintaedellytysten luomiselle jatkuvalle oppimiselle ja osaamisen päivittämiselle. 

10. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus ja vapaa sivistystyö 

20. Perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaan sivistystyön yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Joka vuosi jopa 6 000 nuorta päättää peruskoulun ilman riittäviä kirjallisia ja matemaattisia valmiuksia. Tuhannet nuoret ovat joka vuosi vaarassa jäädä yhteiskunnasta syrjään. Myös suomalaisten oppimistulosten pitkään jatkunut positiivinen kehitys on pysähtynyt, eivätkä kaikki koululaiset pysy mukana.  

Koulutusjärjestelmämme vaikuttavin osa piilee varhaisissa vuosissa. Tarvitsemme tasa-arvoa ja oppimisen mahdollisuuksia vahvistavia toimia heti koulupolun alkupäähän. Myöhemmin on vaikeaa korjata sitä, mikä on jäänyt oppimatta varhaislapsuudessa ja peruskoulun ensimmäisinä vuosina. Siksi panostamalla varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja peruskoulun ensiaskeliin turvaamme nykyistä vahvemman, kannustavamman ja tasa-arvoisemman koulutien ihan kaikille lapsille. 

Peruskoulun on taattava jokaiselle riittävät tiedot ja taidot myöhemmälle koulupolulle. Osaamisen varmistaminen on nostettava keskiöön. Hyvä luku-, kirjoitus- ja laskutaito on hankittava perusasteella, sillä vahvat perusvalmiudet ovat edellytys jatko-opinnoissa ja elämässä pärjäämiseksi.  

Jokaisen tukea tarvitsevan oppilaan on sitä saatava asuinpaikasta riippumatta. Käynnistetään asiantuntijavalmistelu ja -arviointi kolmiportaisen tuen ja integraatioperiaatteen toimivuudesta ja sen käytännöistä. Uudistetaan kolmiportaista tukea siten, että se takaa kaikille riittävän tuen. Vähennetään hallinnollista taakkaa ja ylimääräistä byrokratiaa. Pidetään tuen keinovalikoima laajana siten, että myös pienryhmäopetus on oppilaiden tarpeen niin vaatiessa mahdollista. Hallitus ei ole korjaamassa tuen saamiseen liittyviä ongelmia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 32 

Eduskunta edellyttää, että hallitus muuttaa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tasa-arvon ja laadun kehittämiseen varatut kertaluonteiset määrärahat pysyviksi.  

Viime vaalikaudella toteutettiin onnistunut maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu. Tämän jatkumoa on toteuttaa valtakunnallisesti kaksivuotinen esiopetus. Kaksivuotisella esiopetuksella voidaan tasoittaa koulupolun alkua ja luoda oppimisen edellytyksiä. 

Eduskunta on hyväksynyt kaksivuotisen esiopetuksen kokeilulain. Hallituksen kunnianhimon taso on tämän osalta liian alhainen. Kokoomus katsoo, että tavoitteena on oltava kaksivuotisen esiopetuksen saattaminen vakinaiseksi toimintamalliksi osaksi koulutusjärjestelmää. 

On lisäksi huomautettava, että hallitus on todennut rahoittavansa kokeilun varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman määrärahoista. On kuitenkin ongelmallista, että tämä ohjelma päättyy vuonna 2022. Käytännössä hallitus ei ole varannut resursseja, joilla kunnille tämä kokeilu kompensoidaan täysimääräisesti.  

Kokoomus rahoittaisi kaksivuotiseen esiopetukseen siirtymisen vaiheittain: ensin varhaiskasvatuksen määräaikaisten rahojen muuttamisella pysyväksi ja vuodesta 2024 kohdentamalla hallituksen määrärahoja oppivelvollisuuden laajentamiseksi vaikuttavammin varhaisiin vuosiin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 33 

Eduskunta edellyttää, että kaksivuotinen esiopetus vakinaistetaan kokeilussa saatujen tulosten perusteella valtakunnalliseksi toimintamalliksi. 

30. Valtionosuus ja -avustus esi- ja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Joka vuosi jopa 6 000 nuorta päättää peruskoulun ilman riittäviä perustietoja ja -taitoja toisella asteella pärjäämiseksi. Puutteita on luku-, kirjoitus- ja laskutaidoissa. PISA-menestyksemme on myös kärsinyt viime vuosina. On selvää, että katseet on käännettävä peruskouluun. 

Peruskoulu on ollut historiallinen innovaatio. Olemme jopa tuudittautuneet siihen niin, että emme ole osanneet riittävän ajoissa puuttua siellä esiintyviin haasteisiin. Tarvitsemme ennakkoluulotonta perusopetuksen uudistamista, jotta vahva osaamispohja varmistetaan jokaiselle lapselle ja nuorelle. 

Koronatilanne on aiheuttanut merkittäviä haasteita opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. On uhka, että poikkeukselliset opetusjärjestelyt jatkuvat käytännössä ainakin osittain ensi vuonna. Tämän päälle hallitus on tuomassa kunnille ja koulutuksen järjestäjille uusia velvoitteita keskellä koronakriisiä. Nyt on aika panostaa siihen, että jokaisen oppimisen perusta on kunnossa. Tarvitsemme toimenpiteitä, joilla varmistamme, että jokaisella peruskoulun päättävällä on riittävät tiedot ja taidot toisella asteella opiskeluun ja elämässä pärjäämiseen. 

Hallituksen on myös ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin, joilla yksityisen koulutuksen järjestäjän kotikuntakorvaus korotetaan vastaamaan todellisia kustannuksia ja näin varmistetaan kaikkien oppilaiden yhdenvertainen asema koulutuksen järjestäjästä riippumatta. 

Edellä olevan perusteella esitämme, 

että momentille 29.10.30 lisätään 21 000 000 euroa perustietojen ja -taitojen saavuttamisen tukemiseksi sekä koronaepidemian aiheuttamien oppimisvajeiden kuromiseksi. 

20. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus 

30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha)

Koulutus on tutkitusti tehokas keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Tällä hetkellä liian moni jää pelkän peruskoulun varaan. Ilman toisen asteen koulutusta asema työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa on heikko.  

Jaamme tavoitteen siitä, että jokainen suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää on pyrittävä määrätietoisesti vähentämään. Tämä edellyttää myös hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä. Kenenkään koulupolku ei saa katketa liian korkeisiin kustannuksiin. 

Asiantuntijanäkemysten mukaan oppivelvollisuusiän pidentäminen ei ole vaikuttava tapa puuttua lasten ja nuorten syrjäytymiseen ja koulupudokkuuteen. Oppivelvollisuusiän pidentäminen on mekaaninen toimenpide, jolla ei itsessään varmisteta sitä, että opiskelijat saavuttavat koulutuksen aikana riittävän osaamisen myöhempää koulutuspolkua ja työelämää varten.  

Kokoomus katsoo, että oppivelvollisuuden korottamisen sijaan tarvitsemme oikea-aikaista tukea koko koulupolulle varhaisista vuosista toiselle asteelle. Oppivelvollisuusiän nostamiseen varatut määrärahat kohdistaisimme mahdollisimman vaikuttaviin toimiin, kuten oppimisen tukeen, opinto-ohjauksen vahvistamiseen ja jälkiohjausvelvoitteeseen. Oppilaalla on oltava oikeus tukeen ja opinto-ohjaukseen opinnot keskeytettyään. Tukea on kohdistettava erityisesti niille nuorille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä.  

Ammatillinen koulutus tarvitsee pysyvää lisäystä perusrahoitukseen. Määrärahalla saadaan 1 000 uutta opettajaa, lisätään ohjauksen tukitoimia sekä varmistetaan ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon saattaminen loppuun.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 34 

Eduskunta edellyttää, että hallitus muuttaa opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen sekä opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin varatut kertaluonteiset määrärahat pysyviksi.  

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 

51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)

Ilmastonmuutos, koronakriisistä selviäminen sekä monet muut globaalit haasteet edellyttävät merkittäviä tutkimuspanostuksia. Vain korkeatasoisella tieteellä ja tutkimuksella pystymme vastaamaan aikamme isoihin haasteisiin. Suomen on oltava edelläkävijä ja houkutteleva tieteellisen tutkimuksen ympäristö. 

Suomi on maailman paras ja kansainvälisesti vetovoimaisin maa tehdä tutkimusta ja kehittää uusia tuotteita. Valitsemme taitavasti vahvuudet, joihin keskitymme ja investoimme. Julkinen valta tukee kovatasoisten tutkimus- ja osaamiskeskusten syntyä vakaalla ja ennakoitavalla tutkimusrahoituksella sekä esimerkiksi tutkimuksen Lippulaiva-toiminnan jatkamisella. 

Julkisen toimijan rinnalla tarvitsemme vahvaa yksityistä sektoria, joka panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Avainkysymys onkin, miten saamme yksityiset yritykset investoimaan Suomessa tutkimukseen ja innovaatiotyöhön. 

Panostamme vahvasti tutkimukseen ja korkeaan osaamiseen. Pääomitamme ammattikorkeakouluja ja yliopistoja miljardilla eurolla. Tämä vahvistaa korkeakoulujen taloudellista autonomiaa sekä on todellinen tulevaisuusinvestointi. Kokoomus vaatii TKI-toiminnan julkista pysyvää rahoitusta nostettavaksi 100 miljoonalla eurolla joka vuosi seuraavan kymmenen vuoden ajan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 29.40.51 lisätään 25 000 000 euroa Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoihin käytettäväksi nuorten tutkijoiden uriin. 

70. Opintotuki 

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Lompakon paksuus ei saa olla kenenkään koulupolun esteenä. Viime vaalikaudella toteutettua oppimateriaalilisää on jatkettava ja sen vaikutuksia arvioitava. Oppimateriaalilisä parantaa erityisesti pienituloisten perheiden lukio- tai ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden taloudellista asemaa. Jokaisella on oltava varallisuudesta riippumaton mahdollisuus kouluttautua. Kokoomuksen näkemyksen mukaan oppimateriaalilisää on jatkettava ja sen tasoa on parannettava. Oppimateriaalilisästä voidaan tehdä myös etupainotteisempi, jolloin suurempi tuki kohdistuu opintojen alkuvaiheeseen, jolloin opiskelijat joutuvat tekemään taloudellisesti suurempia hankintoja, kuten kannettavan tietokoneen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 35 

Eduskunta edellyttää, että hallitus peruu oppivelvollisuusiän korottamisen ja lisää 1,9 miljoonaa euroa oppimateriaalilisän jatkamiseksi. 

Opiskelijoiden arkea helpotetaan nostamalla nykyisiä opintotuen tulorajoja 50 prosentilla. Tällöin yhdeksän kuukauden ajan opintotukea nostavan opiskelijan vuosituloraja kasvaa 6 000 eurolla 18 000 euroon. Opintotukijärjestelmän nykyiset tulorajat haittaavat opiskelijaa hankkimasta lisätuloa. Liiasta ahkeruudesta sakotetaan nopeasti.  

Kela on perinyt opintotukea takaisin tänä vuonna lähes 40 000 opiskelijalta tulorajojen vuoksi. Palkansaajien tutkimuslaitoksen raportin mukaan tulorajojen 50 prosentin nosto lisää julkisyhteisöjen nettotuloja arviolta noin 6 miljoonaa euroa vuodessa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 36 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo ripeällä aikataululla esityksen opintotukilain muuttamisesta, jolla vapaan tulon enimmäismäärää nostetaan 50 prosentilla.  

Maatalouden kannattavuustilanne on jatkunut vaikeana, ja kokonaiskuva on talouden tunnuslukujen valossa heikko. Vaikka maatalouden tilakoko on kasvanut ripeästi, taloudelliset tulokset ovat heikentyneet vuosituhannen vaihteesta vuoteen 2016. Silloin saavutettiin 2000-luvun heikoin tulos. Lievää korjausta on tapahtunut kahden viime vuoden aikana, mutta se ei riitä kannattavuusongelman ratkaisemiseen. Hallitus on tarttunut selvitysmies Reijo Karhisen ehdottamiin toimenpiteisiin liian hitaasti. Suomalaisesta maataloustuotannosta on tehtävä yrittäjämäisempää ja houkuttelevampaa erityisesti nuorille toimijoille.  

Ruuantuotannon tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on maatalouden kannattavuuden kehittyminen. Mitä parempi on tuotteista saatava hinta, sitä terveempi ja elinvoimaisempi markkinaympäristö sen seurauksena syntyy. Näkemyksemme mukaan maatalouden tuet on ohjattava aktiivisen ja uudistavan maatalouden edistämiseen. Valvontajärjestelmää on kehitettävä viljelijälähtöiseksi ja valmentavaksi. Kannustamme hallitusta toimiin, joilla tuetaan maatilojen välistä yhteistyötä. Yhteistyötä voidaan kehittää esimerkiksi biokaasutuotannossa. Samoin myös tuottajien osaamiseen on panostettava ja hallinnollista taakkaa on syytä keventää.  

Huomautamme myös, että viljelijöille maksettavat korvaukset valkoposkihanhien aiheuttamista tuhoista ovat kasvaneet jälleen. Hallituksen on tuotava nopealla aikataululla eduskunnalle esitys valkoposkihanhien siirtämisestä metsästyslain piiriin. Ympäristöministeriöllä ja maa- ja metsätalousministeriöllä on erilainen näkemys asian ratkaisemisesta erityisesti budjettitekniikan vuoksi. Hallinnolliset erimielisyydet on työnnettävä sivuun viljelijöiden kokeman hädän vuoksi. Ruotsissa ja Virossa lintudirektiivin mahdollistamaa joustoa on hyödynnetty siten, että valkoposkihanhi on metsästyslain piirissä oleva laji ja lintudirektiivin implementointi on metsästyslain kautta. 

Kiinnitämme huomiota kymmenvuotiseen elinympäristöjen tilan parantamisen toimintaohjelman toimeenpanoon. Näemme, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen perinneympäristöillä, niityillä, kedoilla ja metsälaitumilla onnistuu paremmin aktiiviviljelyn tukemisella kuin jälkikäteen tehdyillä ennallistamistoimilla. Kokoomus korostaa suojelutoimissa vapaaehtoisuutta. Pakkoon perustuvat suojelutoimet aiheuttavat häiriöitä ja tarpeetonta vastarintaa metsänomistajien keskuudessa. Suometsiä pitää voida hyödyntää puunsaannin kannalta jatkossakin. Näemme tärkeänä vapaaehtoisen METSO-ohjelman rahoituksen jatkamisen. Ohjelmalla on laaja kannatus metsänomistajien sekä asiantuntijoiden keskuudessa.  

Hallituksen puheet ruokaviennin suhteen ovat huomattavasti suurempia kuin itse teot. Ruokaviennin edistäminen on liialti yksittäisten ja irrallisten hankkeiden varassa. Tämän takia tulee perustaa Food from Finland -osakeyhtiö, joka keskittyy kaikella tarmolla ja pysyvällä asiantuntemuksella tuloksekkaaseen vientiin. Rahoitus saadaan säästyneistä hankerahoista. Osakeyhtiön perustaminen vaatii maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön nopeaa yhteistyötä. Liian hajautetut vientiponnistelut eivät ole tuottaneet tulosta. Se näkyy elintarvikkeiden negatiivisen kauppataseen huolestuttavana jämähtämisenä. Uudet ruokainnovaatiot pitää voida kehittää ja toteuttaa Suomessa ja myydä Suomesta maailmalle. Kannatamme lähiruuan ja tilojen suoramyynnin edistämistä osana elintarvikeyrittäjyyden vahvistamista. Sen vuoksi lainsäädännön tulee sallia nykyistä helpommin ruuan kokonaisvaltainen lähijalostus ja suoramyynti, mukaan lukien liha. Tilojen suoramyyntioikeuksia on edistettävä ja laidunteurastus sallittava. Lisäksi teurastamoiden ja muiden elintarvikelaitosten kilpailukykyä on parannettava alentamalla valvonta-, tarkastus- ja lupamaksuja.  

Metsästys ja erityisesti koirilla metsästäminen kuuluu vahvasti suomalaiseen kulttuuriperimään. Olemme huolissamme, että tietyillä alueilla jatkuvasti oleskelevat susilaumat estävät kansalaisia harjoittamasta omaa perinteistä kulttuuria, kuten koirilla metsästämistä. Susikantamme on mitä elinvoimaisin ja ylittää tällä hetkellä sen rajan, jota on normaalisti pidetty edellytyksenä susien elinvoimaisuuden kannalta. Jatkuvasti uusia alueita valtaavat sudet aiheuttavat monissa ihmisissä myös pelkoa siinä määrin, että he eivät uskalla käyttää jokamiehenoikeuttaan esimerkiksi marjojen poimimiseen. Ehdotammekin, että hallitus tarttuu viimein toimeen ja sallii suden kannanhoidollisen metsästyksen.  

Hallituksen tulee pitää kiinni omasta hallitusohjelman kirjauksestaan, jonka mukaan metsästysharrastuksen edellytykset turvataan ja uusien harrastajien tuloa lajin pariin edistetään. Tämä tarkoittaa sitä, että kansalaisten metsästysedellytyksiä ei saa kieltää asettamalla uusia metsästyskieltoja luonnonsuojelualueilla. Myös suurpedoista poronhoidolle aiheutuvat vahingot ovat jatkuvasti kestämättömällä tasolla. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 37 

Eduskunta edellyttää, että maatalouden tuet ohjataan aktiivisen ja uudistavan maatalouden edistämiseen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 38 

Eduskunta edellyttää, että valkoposkihanhi siirretään metsästyslain piiriin vuoden 2021 alkupuolella.  

Vastalauseen lausumaehdotus 39 

Eduskunta edellyttää, että hallitus toteuttaa mahdollisimman nopeasti ravinneohjelman, jolla varmistetaan, että ylijäämälanta ohjautuu biokaasun ja kiertoravinteiden tuotantoon.  

Vastalauseen lausumaehdotus 40 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo nopealla aikataululla eduskunnalle selvityksen ruokaviennin kehityssuunnista ja tulevaisuuden toimenpiteistä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 41 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskuntaan esityksen, jolla edistetään maatilojen suoramyyntiä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 42 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskuntaan kiireellisen esityksen, joka mahdollistaa susien kannanhoidollisen metsästyksen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 43 

Eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä muuttaa petopolitiikkaa siten, että maksettavat vuosittaiset petokorvaukset saadaan hallitusti putoamaan selvästi alle kymmenen miljoonan euron. Petokorvausten kokonaismäärä 11,25 miljoonaa euroa on ylittämässä reilusti kymmenen miljoonan euron kipurajan. 

10. Liikenne- ja viestintäverkot 

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Kokoomus vauhdittaa asuntotuotantoa Valtion asuntorahaston varoilla. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaama asiantuntijaselvitys asuntopolitiikasta suosittelee rahaston likvidien varojen ohjaamista kaupunkirakennetta kehittävien ja asumista edistävien liikennehankkeiden rahoitukseen. Asuntorahaston varoja käyttämällä voidaan purkaa asuntorakentamisen pullonkauloja.  

Käytettävissä olevaa varallisuutta on arviolta noin 2 miljardia euroa, josta käytämme miljardin vauhdittamaan asuntotuotantoa edistäviä liikennehankkeita. Tämä ei asiantuntijaraportin mukaan vaaranna rahaston myöntämiä avustuksia tai muuta toimintaa.  

Kokoomus esittää, että rahoista 273 miljoonaa euroa ohjataan pääradan välin Helsinki—Riihimäki toisen vaiheen rakentamiseen sekä 137,5 miljoonaa euroa Turun tunnin junan ensimmäisen vaiheen eli Espoon kaupunkiradan rakentamiseen. Lisäksi esitämme liikenneverkon avustuksiin ohjattavaksi 67,5 miljoonaa euroa.  

Kokoomus edistää asumista ja liikennettä tukevien paikallisten hankkeiden toteuttamista Koko Suomi kuntoon -paketilla, johon varataan rahoitusta 522 miljoonaa euroa. Idea on, että valtio osallistuu sellaisten kaupunkien ja kuntien hankkeiden rahoitukseen, jotka tukevat kestävää liikkumista ja uutta asuntorakentamista.  

Osa rahoituksesta tulee suunnata jaettavaksi kaupunkiseutujen ja valtion välisissä MAL-neuvotteluissa. Kokoomuksen tavoitteena on lisärahoituksella turvata, että kaupungit ja koko Suomi menestyvät, luovat hyvinvointia ja kasvavat ympäristön kannalta kestävästi.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 31.10.77 lisätään 552 000 000 euroa uusien väylien rakentamiseen ja suunnitteluun.  

20. Liikenteen ja viestinnän palvelut 

43. Meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantaminen (arviomääräraha)

Miehistötukena varustamoille palautetaan meripalkoista suoritettavat ennakonpidätykset ja eräät työnantajan sosiaaliturvamaksut siten, että tarkoituksena on tukikelpoisten verojen ja sosiaaliturvamaksujen palauttaminen kokonaan. Rahtialusten osalta tuki on periaatteessa perusteltu merenkulkualan kilpailutilanne huomioiden. Kuitenkin suuri osa tuesta kohdistuu nykymuotoisessa tukiohjelmassa ns. viihdemerenkulkuun. Merellä tarjottavat ravintola- ja viihdepalvelut kilpailevat maissa sijaitsevan toiminnan kanssa ja saavat epäreilua kilpailuetua miehistötuesta. Viihdemerenkulku ei juuri tuota suoria verotuloja valtiolle.  

Hallituksen asettama valtiosihteeri Jari Partasen yritystukityöryhmä arvioi, että kilpailuneutraliteetin parantamiseksi viihdemerenkulun tukea olisi mahdollista vähentää huoltovarmuuden vaarantumatta.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:  

Vastalauseen lausumaehdotus 44 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla viihdemerenkulun miehistötukea leikataan 40 miljoonalla eurolla.  

51. Avustukset liikenteen ja viestinnän palveluihin (siirtomääräraha 3v)

Ennaltaehkäisevä liikenneturvallisuustyö on rahoitettu vuodesta 2016 lähtien vakuutusyhtiöiltä kerättävällä liikenneturvallisuusmaksulla. Se perustuu liikenneturvallisuusmaksusta annettuun lakiin (471/2016), jonka mukaan moottoriajoneuvojen liikennevakuutuksista kertyvästä vakuutusmaksutulosta ohjataan yhden prosentin määräraha tieliikenteen turvallisuuden edistämiseen. Vakuutusmaksuista saatava tulokertymä on jäänyt viime vuosina arvioitua pienemmäksi, jolloin vajetta on jouduttu paikkaamaan budjettirahoituksella. Saadun selvityksen mukaan tulokertymä on pienentynyt pääasiassa vakuutusmaksujen halpenemisen ja liikennekäytössä olevien ajoneuvojen vähenemisen vuoksi; tulokertymän pienentyminen näyttää olevan pysyvää. 

Ensi vuodelle tieliikenteen turvallisuustoimintaan osoitetaan 8,1 milj. euron rahoitus, joka on 1 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Liikenneturvallisuuden parantamista on painotettu hallitusohjelmassa, ja myös EU on asettanut liikenneturvallisuuden parantamiseen liittyviä tavoitteita. Vaikka vakuutuksista saatu osuus tulee autoilijoilta, turvallisuustyö edistää kaikkien liikenteessä liikkujien, kuten kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta. Liikenteen turvallisuustyön riittävän rahoituksen taso on turvattava ja laskenut maksujen osuus kompensoitava korottamalla määrärahan tasoa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,  

että momentille 31.20.51 lisätään 1 000 000 euroa tieliikenteen turvallisuustoimintaan.  

90. Kuntien tukeminen