Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennyksestä verovuosina 2021—2025 ( HE 196/2020 vp ): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. 

Verojaosto on kuullut (etäkuuleminen): 

• erityisasiantuntija  Antti  Sinkman  - valtiovarainministeriö
• veroasiantuntija  Tiia  Hyysalo  - valtiovarainministeriö
• teollisuusneuvos  Mikko  Huuskonen  - työ- ja elinkeinoministeriö
• johtava asiantuntija  Kari  Aaltonen  - Verohallinto
• johtava tutkija  Elias  Einiö  - Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
• erikoistutkija  Ilpo  Suoniemi  - Palkansaajien tutkimuslaitos
• talouspäällikkö  Jussi  Välimäki  - Aalto-yliopisto
• talouspäällikkö  Marika  Häggman  - Helsingin yliopisto
• lakimies  Viivi  Väisänen  - Helsingin yliopisto

Verojaosto on saanut kirjallisen lausunnon: 

• opetus- ja kulttuuriministeriö
• maa- ja metsätalousministeriö
• työ- ja elinkeinoministeriö
• Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
• Keskuskauppakamari
• Suomen Yrittäjät ry
• Veronmaksajain Keskusliitto ry

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvän tutkimusyhteistyön lisävähennyksestä verovuosina 2021—2025. Esityksen mukaan lisävähennykseen olisivat oikeutettuja kaikki elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavat verovelvolliset, jotka tekevät tutkimusyhteistyötä määritelmän täyttävän tutkimusorganisaation kanssa. Elinkeinotoiminnan ja maatalouden tulosta tehtävän lisävähennyksen määrä olisi 50 prosenttia yrityksen tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvien tutkimushankkeiden alihankintalaskuista. Lisävähennyksen enimmäismäärä verovuonna olisi 500 000 euroa ja alaraja 5 000 euroa. Kyseessä olisi uusi verotuki, joka ei olisi EU-oikeuden näkökulmasta valtiontukea. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2021 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2021 alusta. Lakia sovellettaisiin verovuosilta 2021—2025 toimitettavissa verotuksissa. 

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana. 

Esitystä on kannatettu laajasti valiokunnan asiantuntijakuulemisessa. Osa asiantuntijoista on kuitenkin kiinnittänyt huomiota lisävähennyksen edellytyksenä olevan alihankintalaskun markkinaehtoisuuteen ja tästä aiheutuvaan tulkintaongelmaan. Lisäksi asiantuntijakuulemisessa on esitetty huoli siitä, että alihankintalaskun markkinaehtoisuuden vaatimus rajoittaa lain soveltamisalan käytännössä tilaustutkimukseen. 

Valiokunta korostaa, että alihankintalaskulla tarkoitetaan verovelvollisen hyväksytylle tutkimus- tai tiedonlevittämisorganisaatiolle maksamaa alihankintalaskua siltä osin kuin alihankintalaskun erät liittyvät tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Alihankintalaskun hinnoittelun tulee valiokunnan mielestä olla sellaista, ettei laskun ali- tai ylihinnoittelun perusteella muodostu valtiontukisääntelyn näkökulmasta välitöntä tai välillistä kiellettyä valtiontukea. Lisävähennykseen oikeuttavassa alihankintalaskussa on tyypillisesti kyse toisistaan riippumattomien osapuolten hyväksymästä käyvästä vastikkeesta, joka on lähtökohtaisesti muodostunut kilpailullisilla markkinoilla. Täten alihankintalaskun ei tarvitse välttämättä sisältää voitonlisää tai katetta. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että lakia sovelletaan EU:n yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa tarkoitettuun tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Näin se lähtökohtaisesti kattaa perustutkimuksen, teollisen tutkimuksen, kokeellisen kehittämisen sekä toteutettavuustutkimuksen. Valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena rajata eri tutkimus- ja kehittämistoimintoja esimerkiksi sillä perusteella, onko kyse tilaustutkimuksesta tai tutkimusyhteistyöstä. Lisävähennykseen oikeuttaa laissa tarkoitettu tutkimus- ja kehittämistoiminta, kun muut lain edellytykset täyttyvät. Täten sääntely mahdollistaa laajasti eri tutkimusyhteistyöt tutkimusorganisaatioiden kanssa.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on korostettu esityksen seurannan tärkeyttä. Osa asiantuntijoista piti myös tarkoituksenmukaisena arvioida yrityksen omaan tutkimus- ja kehitystoimintaan ulottuvan verokannustimen käyttöönottoa. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa aktiivisesti esityksen vaikutusten lisäksi hallitusohjelmassa asetettua tavoitetta nostaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.  

Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 196/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 

Helsingissä 20.11.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Johannes  Koskinen  /sd   

varapuheenjohtaja  Arto  Pirttilahti  /kesk   

jäsen  Anders  Adlercreutz  /r   

jäsen  Tarja  Filatov  /sd   

jäsen  Inka  Hopsu  /vihr   

jäsen  Vilhelm  Junnila  /ps   

jäsen  Heli  Järvinen  /vihr   

jäsen  Anneli  Kiljunen  /sd   

jäsen  Esko  Kiviranta  /kesk   

jäsen  Katri  Kulmuni  /kesk   

jäsen  Merja  Kyllönen  /vas   

jäsen  Pia  Lohikoski  /vas   

jäsen  Matias  Marttinen  /kok   

jäsen  Raimo  Piirainen  /sd   

jäsen  Sari  Sarkomaa  /kok   

jäsen  Pia  Viitanen  /sd   

jäsen  Ville  Vähämäki  /ps   

varajäsen  Lulu  Ranne  /ps   

varajäsen  Jussi  Wihonen  /ps   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Ilkka  Lahti  /