Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 lisätalousarvioksi ( HE 24/2020 vp ): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Hallitus on sopinut noin 15 mrd. euron tukipaketista, jolla turvataan työpaikkoja ja ihmisten toimeentuloa sekä helpotetaan yritysten taloustilannetta. Suurin yksittäinen panostus on Finnveran kautta tapahtuvan rahoituksen kasvattaminen siten, että yrityksille voidaan suunnata yhteensä noin 10 mrd. euron lisärahoitus. Tähän liittyvät lainsäädäntömuutokset toteutetaan mahdollisimman nopeasti.  

Nyt käsiteltävänä olevaan lisätalousarvioesitykseen sisältyvät em. tukipaketin mukaiset kiireelliset määrärahalisäykset, yhteensä noin 400 milj. euroa, joka osoitetaan mm. valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille. Lisärahoitusta esitetään myös mm. sisäministeriölle Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Pelastustoimen toimintamenoihin. 

Business Finlandin ja ELY-keskusten yrityksille häiriötilanteissa myöntämien avustusten valtuuksiin ehdotetaan yhteensä 200 milj. euron korotusta. Tämän lisäksi hallitus ehdottaa omavelkaisen, pääomaltaan enintään 600 milj. euron valtiontakauksen myöntämistä Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle Finnair Oyj:n työeläkkeiden takaisinlainauksen vakuudeksi.  

Valiokunta pitää esitettyjä lisäyksiä välttämättöminä, jotta yhteiskunnalle ja yrityksille koronaviruksesta aiheutuvia vaikutuksia voidaan lieventää. Koronaviruksesta ja sen leviämisen rajoittamisesta aiheutuvat vaikutukset ovat olleet etenkin yrityskentälle erittäin voimakkaita, ja useilla toimialoilla toiminta ja tulovirta ovat lyhyellä aikavälillä pysähtyneet jopa kokonaan. Myös terveyspalveluiden järjestäminen on lisännyt tuntuvasti palvelu- ja resurssitarpeita.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tilanne on viime päivien aikana muuttunut nopeasti ja määrärahatarve kasvanut merkittävästi lisätalousarvioesityksen antamisen jälkeen. Valiokunta ehdottaa siksi resurssien lisäämistä yritystoiminnan tukemiseen (momenteille 32.20.40 ja 32.30.42) sekä Huoltovarmuuskeskuksen hankintoihin (momentille 33.70.22).  

Lisätalousarvioesitys vastaa tässä vaiheessa vain aivan akuutteihin kipupisteisiin. On siten selvää, että hallituksen tulee reagoida jatkossakin nopealla aikataululla välttämättömiin määrärahatarpeisiin. Valiokuntaa tulee myös informoida joustavasti käytettävissä olevien resurssien kohdentamisesta. Valiokunta kiinnittää huomiota myös yritysten vastuulliseen toimintaan ja pitää tärkeänä valtion tuen ehdollisuutta siten, että julkista tukea saavat yritykset eivät esimerkiksi jaa samanaikaisesti osinkoa omistajilleen. 

Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esille lisäksi Kansaneläkelaitoksen kasvaneet resurssitarpeet. Saadun selvityksen mukaan mm. etuuksien sekä asiakaspalvelun kasvun arvioidaan aiheuttavan Kelalle vuonna 2020 noin 39 milj. euron lisäkustannukset, josta valtionosuuksien osuus on noin 30 milj. euroa. Myös kuntatalouden tilaa on jatkossa vahvistettava sekä löydettävä keinoja mm. kulttuurialan toiminnan tukemiseen.  

Valiokunnan ehdottamat määrärahalisäykset ovat yhteensä 686,5 milj. euroa, minkä lisäksi valiokunta ehdottaa avustusvaltuuksiin (Business Finland, ELY-keskukset) yhteensä 800 milj. euron korotusta. Valiokunnan ehdottamien muutosten jälkeen vuoden 2020 lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 1,1 mrd. eurolla. Valtion nettolainanotoksi arvioidaan vuonna 2020 noin 3,3 mrd. euroa. 

Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus: 

Eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen HE 24/2020 vp sisältyvän ehdotuksen vuoden 2020 lisätalousarvioksi edellä todetuin muutoksin.  

Eduskunta hylkää lisätalousarvioaloitteet LTA 1—8/2020 vp. 

Eduskunta päättää, että vuoden 2020 lisätalousarviota sovelletaan 31.3.2020 alkaen. 

Helsingissä 26.3.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Johannes  Koskinen  /sd   

varapuheenjohtaja  Esko  Kiviranta  /kesk   

jäsen  Anders  Adlercreutz  /r    

jäsen  Tarja  Filatov  /sd   

jäsen  Sanni  Grahn-Laasonen  /kok   

jäsen  Timo  Heinonen  /kok   /(osittain)   

jäsen  Vilhelm  Junnila  /ps   

jäsen  Anneli  Kiljunen  /sd   

jäsen  Jari  Koskela  /ps   

jäsen  Elina  Lepomäki  /kok   

jäsen  Markus  Lohi  /kesk   

jäsen  Pia  Lohikoski  /vas   

jäsen  Raimo  Piirainen  /sd   

jäsen  Arto  Pirttilahti  /kesk   

jäsen  Jussi  Saramo  /vas   

jäsen  Sari  Sarkomaa  /kok   

jäsen  Sami  Savio  /ps   

jäsen  Iiris  Suomela  /vihr   

jäsen  Pia  Viitanen  /sd   

jäsen  Ville  Vähämäki  /ps   

varajäsen  Sari  Essayah  /kd   /(osittain)   

varajäsen  Petri  Honkonen  /kesk   

varajäsen  Janne  Sankelo  /kok  /(osittain)   

Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet

valiokuntaneuvos  Hellevi  Ikävalko  /   

valiokuntaneuvos  Mari  Nuutila  /   

Vain muutaman viikon aikana koronaviruspandemia on muuttanut rajusti suomalaisten oletuksia ja toimintatapoja. Taudin leviämisen estämiseksi Suomi ja suurin osa maailman maista ovat valmiita pysäyttämään kansantaloutensa väliaikaisesti. Mitä rajumpi pysähdys BKT:n kasvussa, sen paremmin estetään taudin leviäminen. Onnistumisen mittaristo on siis kääntynyt päälaelleen.  

Kun pysäytämme talouden, melkein kaikki yhteiskunnassamme kärsivät. Kustannusta voidaan yrittää jakaa niin, että kenenkään taakasta ei tulisi kohtuutonta, mutta samaten olisi kohtuutonta, jos kaikki eivät maksaisi. Ilman sitä reiluutta ja maan sisäistä solidaarisuutta emme voi olettaa selviävämme edessä olevasta koitoksesta kunniallisesti. 

Perussuomalaiset tukevat hallituksen epidemian vastaista taistelua ja pyrkimyksiä talouden toimintaedellytysten säilyttämiseksi. Ymmärrämme, että yksikään hallitus ei mielellään hylkää ohjelmaansa sekä poliittisia tavoitteitaan. Se on nyt kuitenkin tehtävä pakon edessä.  

Julkisen sektorin tulot vähenevät ja menot kasvavat. Velkaa on otettava, että yhteiskunnan elintärkeät toiminnot voisivat jatkua, tarpeettomilta konkursseilta vältyttäisiin ja jokaisessa kodissa olisi valoa, lämpöä ja ruokaa. 

Ilmaston, humanitaarisen maahanmuuton, kehitysavun ja eurooppalaisen yhteistyön sijaan hallitus joutuu nyt keskittymään kansalaisiimme. Me joudumme kaikki valitsemaan, mikä on oikeasti välttämätöntä, ja luopumaan asioista, joita juuri nyt ei tarvita.  

Odottavan aika on pitkä. Suomalainen kestää aikansa kaikenlaista, mutta tarpeetonta epävarmuutta ei ole syytä sälyttää hänen kannettavakseen. Hallituksen on pikaisesti linjattava, millä tavoin se aikoo tukea yrityksiä ja työntekijöitä ja kuinka pitää huolta irtisanotuista. Se voi olla vähemmän kuin mihin on totuttu, ja se voi sisältää toisenlaisia ehtoja kuin mitä on nähty. Mutta varmuus siitä, mitä lähikuukausien aikana tulee tapahtumaan, tarvitaan. Moni yrittäjä miettii juuri nyt, lomauttaako hän työntekijänsä. He ansaitsevat selkeämmän viestin hallituksen tulevista toimista. Ennakoitavuus tuo luottamusta. 

Perussuomalaisten mielestä valtion on maksettava osa sellaisten työntekijöiden palkkakustannuksista, jotka vähentyneen kysynnän tai ovien sulkemisen vuoksi joutuisivat irtisanotuiksi. Samalla on tietysti tärkeää luoda valvontamekanismit sen varalle, ettei tällaista tukea valu muille kuin todellisissa ja koronasta johtuvissa vaikeuksissa oleville yrityksille. 

Samoin sairasajan palkkakustannukset on perusteltua siirtää valtiolle. Vuokraisäntien on syytä osallistua talkoisiin ja leikata voitto-osuus pois yritysten maksamasta vuokrasta. Monet ovat jo näyttäneet erinomaista esimerkkiä. 

Lähikuukausien ohella tarvitaan myös pidemmän aikavälin suunnitelma. Epidemian jälkeen moni keskeytetty investointi käynnistetään. Syntyy talouskasvua, johon mukaan pääseminen ensimmäisten joukossa on tärkeää. Hallituksen on siis laadittava lyhyen aikavälin ohjelman lisäksi jälleenrakennussuunnitelma.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 1  

Eduskunta edellyttää, että hallitus tunnustaa hallitusohjelmansa vanhentuneen ja laatii uuden, vain terveyden ja talouden kaksoiskriisin hoitoon keskittyvän hallitusohjelman.  

Vastalauseen lausumaehdotus 2  

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa tarkoituksenmukaisen rahoituksen pandemiasta vaikeimmin kärsineille toimialoille ja etenkin pienille yrityksille. Samalla hallitus turvaa yritysten työntekijöiden sekä yrittäjien toimeentulon myös toimintojen väliaikaisen pysähtymisen aikana. 

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii Suomen jälleenrakennussuunnitelman eli reitin epidemiakriisistä takaisin uuteen kasvuun ja velkakestävyyteen. Suunnitelman käsittelyyn on otettava mukaan kaikki puolueet.  

Vastalauseen lausumaehdotus 4 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ripeästi selvittää ed. Junnilan LTA 4/2020 vp mukaisen palkkatuen myöntämisen alle 250 henkilön yrityksissä ja samalla toteuttaa Suomen Yrittäjien yksityisyrittäjille ehdottaman kriisituen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 5 

Eduskunta edellyttää, että hallitus keskeyttää määräajaksi, esimerkiksi kolmeksi kuukaudeksi, kaikki työvoimatoimiston järjestämät kurssit, koulutukset ja työttömille työnhakijoille esitetyt aktiivisuusvaatimukset. Samalla kuitenkin pikaisesti koulutettaisiin tai kurssitettaisiin työttömäksi jääviä tai lomautettuja niihin tehtäviin, joissa tulee pikaista työvoiman tarvetta, kuten avustavat tehtävät terveydenhuollossa tai desinfiointitehtävissä.  

Vastalauseen lausumaehdotus 6 

Eduskunta edellyttää, että kehyksen ulkopuolinen 500 miljoonan euron erä otetaan välittömästi käyttöön. Käyttöönotto oli hallitusohjelman mukaan varattu tilanteeseen, jossa Suomen talous on supistunut kaksi perättäistä vuosineljännestä.  

Vastalauseen lausumaehdotus 7 

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee viipymättä uuden lisätalousarvion, jossa ensisijassa keskitytään epidemian nopeaan pysäyttämiseen, turvataan tarvittava suojavälineistö ja riittävä terveydenhoidon henkilöstö sekä parannetaan kuntien tilannetta. Toissijaisesti toteutetaan ripeät taloudelliset toimenpiteet, turvataan lomautettujen työntekijöiden toimeentulo ja tehdään kohdennettuja lisäpanostuksia yrityksille sekä varmistetaan hakemusten erittäin nopea käsittely. Turvataan lisäksi huoltovarmuus sekä tarvittava osaaminen ja välineistö julkisten tilojen desinfiointitoimenpiteitä varten. 

MÄÄRÄRAHAT 

TULOARVIOT 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että ehdotus vuoden 2020 lisätalousarvioksi hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisesti edellä todetuin muutoksin ja 

että edellä ehdotetut 8 lausumaa hyväksytään. 

Helsingissä 26.3.2020

Ville  Vähämäki  /ps   

Vilhelm  Junnila  /ps   

Jari  Koskela  /ps   

Sami  Savio  /ps   

Suomi ja koko maailma ovat poikkeustilassa. Koronavirus on levinnyt nopeasti kaikille mantereille. Uusien tartuntojen ja tautiin kuolleiden määrän kasvu on huolestuttavaa. Suomikaan ei valitettavasti ole säästynyt virukselta. 

Hallitus on ottanut järeitä toimia käyttöön koronaviruksen vastaisessa taistelussa. Kokoomus tukee hallituksen toimia, joilla pyritään hidastamaan ja rajoittamaan viruksen leviämistä. Nyt on ensisijaisen tärkeää turvata erityisesti riskiryhmiin lukeutuvien suomalaisten terveys. Tehdään mieluummin enemmän ja aikaisemmin kuin vähemmän ja liian myöhään. Kokoomus kannustaakin hallitusta toimimaan aikailematta ja tekemään kaikki vaadittavat toimet, joilla virus saadaan pysäytetyksi.  

Tiukassa paikassa me suomalaiset olemme parhaimmillamme. Aina, kun sille on ollut tarve, olemme kyenneet jättämään erimielisyydet taakse ja toimimaan yhdessä. Tänään tarvitsemme jälleen tuota kansallista yhtenäisyyden henkeä. 

Kokoomus tukee hallituksen lisätalousarviossa esittämiä toimia ja lisämäärärahoja. Pidämme kuitenkin hallituksen lisätalousarvioehdotuksessa esitettyjä ratkaisuja sekä terveydenhuollon resurssien että yritysten konkurssien välttämisen osalta riittämättöminä suhteessa tarpeeseen. Valtiovarainvaliokunta yhtyi mietinnössään kokoomuksen kritiikkiin ja lisäsi tuntuvasti rahoitusta yritysten tukemiseen sekä terveydenhuollon välttämättömiin hankintoihin ja testaamiseen. Näiltä osin kokoomuksen lisätalousarvioaloitteet tulivat hyväksytyiksi.  

On poikkeuksellista, että hallituksen lisätalousarvioehdotus muuttuu yhdessä yössä radikaalisti valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä. On myös selvää, että lisätalousarvioita tullaan tarvitsemaan kevään mittaan lisää. Edellytämme, että hallitus jatkossa informoi paremmin myös oppositiota ja pitää kaikki eduskuntapuolueet mukana asioiden valmistelussa. Tällöin kokoomuksen ei tarvitsisi jälkikäteen paikata lisätalousarvioaloitteilla hallituksen ehdotuksen puutteita.  

Tiedotusta on parannettava

Koronavirusepidemian hidastamiseksi ja tartuntojen ehkäisemiseksi sosiaalisten kontaktien vähentäminen on tärkeää. Riittävän ja ajantasaisen tiedon merkitystä tautiepidemian saamiseksi kuriin ei voi väheksyä. Kansalaiset voivat omalta osaltaan toimia koronatartuntojen ehkäisemiseksi vain, jos heillä on pääsy oikea-aikaisen ja ymmärrettävän tiedon ääreen. Ajantasaista tietoa epidemian ehkäisystä, taudin leviämistilanteesta ja sen hoidosta on oltava oikea-aikaisesti ja helposti saatavilla. 

Jokaisen on voitava suojella itseään ja läheisiään koronavirukselta. Tiedottamisessa on huomioitava laajasti eri kansalaisryhmien mahdollisuudet saada tietoa sekä heidän käyttämänsä erilaiset viestintäkanavat. Tietoa on tuotettava selkokielellä sekä myös erilaiset kielivähemmistöt huomioiden. 

Neuvontapuhelimet ovat tärkeässä roolissa siinä, että kansalaiset saavat ajantasaisesti tietoa heitä askarruttaviin kysymyksiin. Neuvontalinjoja on oltava riittävästi ja niistä on tiedotettava aktiivisesti. 

Testausta on lisättävä

Koronatestien määrää on merkittävästi lisättävä taudin leviämisen ehkäisemiseksi, sairauksien erotusdiagnostisiin tarkoituksiin sekä henkilökunnan työturvallisuuden parantamiseksi. Suomessa koronatestejä on tehty keskitetysti, kriteerit ovat olleet tiukat ja testien saatavuus on ollut rajoittunutta. Etelä-Koreassa epidemiakäyriä on saatu rajattua laajemmalla testaamisella, ja myös WHO suosittaa aktiivisempaa testausta kuin mitä Suomessa on tehty. 

Hallitus ehdottaa lisätalousarviossaan tartuntatautien valvontamenoihin 26 miljoonan euron lisäystä. Lisäys kohdentuu muun muassa testausten lisäämiseen. Kokoomus pitää lisäystä tarpeellisena, mutta riittämättömänä. Kokoomus esitti lisätalousarvioaloitteella summan korottamista, ja aloite meni valiokunnassa läpi. Kiitämme hallituspuolueita siitä, että kokoomuksen esittämä huoli otettiin vakavasti. 

Testien hintavuus ja byrokratian hitaus ovat estäneet myös testauksen laajentamisen yhteiskunnan yrittäessä hillitä kustannuksia. Kokoomuksen eduskuntaryhmä vaatii testausten saatavuuden parantamista sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Perusterveydenhuollossa ollaan ensi linjassa ottamassa infektiopotilaita vastaan. Myös siellä on oltava riittävät työkalut potilaiden tutkimiseksi ja epidemian ehkäisemiseksi. 

Sairaalahoitoa tarvitsevien testaaminen on tärkeää oikeanlaisen hoidon sekä hoitohenkilöstön riittävän suojautumisen varmistamiseksi. Lisäksi terveydenhuoltohenkilöstöä on testattava matalalla kynnyksellä ja testausten tulokset on saatava nopealla aikataululla, jotta tartuntojen leviäminen terveydenhuollossa voidaan estää. Testauskapasiteetin riittävyyden varmistaminen näille ryhmille on terveydenhuollon toimintakyvyn ja tartuntojen estämisen kannalta olennaista. 

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten osaamista ja kapasiteettia hyödynnetään koronaepidemian testauksen saatavuuden parantamisessa. Suomalaisten yritysten osaamista testireagenssien ja testivälineistön valmistamisessa on välttämätöntä hyödyntää.  

Testien saatavuuden laajentamisella on saavutettavissa myös selkeitä kustannushyötyjä, jos testauksilla saadaan vähennettyä tartuntoja ja sairaalahoitojaksoja. 

Yliopistosairaaloiden yhteyteen tarvitaan turvalaboratoriot, joissa virusdiagnostiikka saadaan tehtyä nopeasti ja turvallisissa olosuhteissa. Yliopistosairaalat tekevät yhteistyötä yliopistojen kanssa testidiagnostiikan saatavuuden ja kehittämisen mahdollistamiseksi. Turvalaboratorioita tarvitaan sekä nykytilanteessa että jatkossa tarttuvien tautien tutkimiseen ja testaukseen. Testidiagnostiikan kehittämiseksi yliopistot tarvitsevat asianmukaisen rahoituksen. 

Suojavarusteiden riittävyys turvattava

Koronaepidemian takia suojavarusteiden, kuten hanskojen, suojatakkien ja suu- ja nenäsuojusten, kysyntä ja käyttötarve on lisääntynyt koronaepidemian takia räjähdysmäisesti Suomen sairaaloissa, perusterveydenhuollossa, ensihoidossa ja laboratorioissa. Terveydenhuollon henkilöstön suojaaminen on tärkeää, jotta suojaamme heitä tartunnoilta ja meillä riittää henkilökuntaa sairaiden hoitamiseen.  

Hallitus ehdottaa lisätalousarviossaan tartuntatautien valvontamenoihin 26 miljoonan euron lisäystä. Lisäys kohdentuu muun muassa suojavarusteiden hankintaan. Kokoomus pitää lisäystä tarpeellisena, mutta riittämättömänä. Kokoomus esitti lisätalousarvioaloitteella summan korottamista, ja aloite meni valiokunnassa läpi. Kiitämme hallituspuolueita siitä, että kokoomuksen esittämä huoli otettiin vakavasti. 

Suojavarusteilla voidaan suojata myös asiakasta saamasta tartuntaa hoitohenkilökunnasta, esim. kun hoidetaan kotihoidon tai muiden riskiryhmien asiakkaita, joille infektio voisi olla kohtalokas. Jotta suojavarusteiden käyttö on turvallista, niitä on oltava riittävästi ja niitä on pystyttävä vaihtamaan riittävän usein. On huolestuttavaa, että varmuusvarastot on jouduttu jo avaamaan suojavarusteiden puutteiden takia. 

Kokoomuksen eduskuntaryhmä vaatii, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on käytössään tarpeelliset suojavälineet ja heidän työturvallisuudestaan huolehditaan heidän hoitaessaan nyt koronavirusepidemiaa ja jatkossa mahdollisesti muita tarttuvia tauteja. Huoltovarmuuden turvaamiseksi Suomen on välttämätöntä valmistaa tarvikkeita myös itse ja varmistaa sitä kautta huoltovarmuus suojavarusteiden osalta. Suomi ei voi jäädä sivustaseuraajaksi suojavarusteiden saatavuuden osalta. Suomen tulee turvata sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työturvallisuus että muiden kansalaisten terveys. 

Terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee riittävien suojavarusteiden lisäksi myös viimeisimpään tietoon perustuvan suojainten käyttöohjeen, jotta suojavarusteiden riittävyys epidemiahuipun yli voidaan turvata. Terveydenhuollon yksiköissä on nyt epäselvyyttä ohjeista. On henkilöstön oikeusturvan kannalta tärkeää, että ohjeet ovat avoimesti tiedossa. Terveydenhuollon henkilöstölle on kiireellisesti ohjeistettava suojainten käytön yhtenäiset kriteerit. 

Myös ikäihmisten ja muiden riskiryhmään kuuluvien parissa työskenteleville, kuten kotihoidon työntekijöille, on varmistettava riittävät suojavarusteet sekä asianmukainen ohjeistus. 

Palvelusetelit laajasti avuksi

Palvelusetelien käyttö on otettava vahvemmin osaksi keinovalikoimaa, jolla turvataan peruspalvelut poikkeusoloissa. Lainsäädäntö palvelusetelien käyttöön on kunnossa, mutta kuntia on ohjeistettava niiden parempaan hyödyntämiseen. Palvelusetelillä helpotettaisiin kuntien oman palvelutuotannon ja tärkeiden peruspalveluiden pitämistä toimintakykyisinä koronaepidemian aikana. 

Palveluseteleillä on onnistuttu monissa kunnissa luomaan uudenlaisia, ketteriä lähipalveluja. Siihen on erityisesti tällaisessa poikkeustilanteessa mittava tarve. Kuntien tulee laajentaa palvelusetelin käyttöä. Palveluseli helpottaisi palvelujen saatavuutta ilman viiveitä ja keventäisi koronaviruksen tuomaa kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuoltoon. 

Palveluseteliä tulee hyödyntää kunnissa esimerkiksi perusterveydenhuollon ja kotiin vietävien palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Monissa kunnissa on ennestään pitkät jonot terveyskeskuksiin ja tilanne on nyt vaarassa vaikeutua. Toimia tarvitaan nopeasti, että voimme poikkeustilassakin huolehtia ihmisten terveydestä. 

On välttämätöntä varmistaa, että jokainen riskiryhmään kuuluva saa tarvitsemansa avun kotiin. Taudilta suojautuvia, kotiinsa jääviä ikäihmisiä ja muita riskiryhmiin kuuluvia tulee tukea palvelusetelillä, jolla on mahdollisuus hankkia esimerkiksi kotiinkuljetuspalveluita lääkkeille ja ruualle. Kuntien tulee myöntää seteleitä heille, joilla ei muuten ole edellytyksiä saada apua asiointiin. 

Jokaisen toimeentulo turvattava

Epidemian edetessä sosiaali- ja terveydenhuollon varautuminen on mahdollisimman aikaisesta vaiheesta lähtien ulotettava myös koronakriisistä aiheutuvien muiden haittavaikutusten ennakoimiseen ja ehkäisemiseen. Työn ja toimeentulon menetyksen ja syrjään jäämisen vaikutukset voivat näkyä vuosia tai pahimmillaan vuosikymmeniä yhteiskunnassa. Kiireettömän hoidon, kuntoutuksen ja terapioiden siirtämisellä voi olla haittavaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille, mikä on omiaan aiheuttamaan merkittävää painetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja sosiaali-etuuksien määrässä tulevina vuosina.  

Kansaneläkelaitos Kelasta haettavien etuuksien määrä tulee kasvamaan merkittävästi koronavirusepidemian myötä. Epidemia vaikuttaa esimerkiksi sairauspäiväraha- ja tartuntatautipäivärahahakemusten määriin. Lomautusten ja työttömyyden lisääntyessä myös työttömyysturvan, yleisen asumistuen ja viimesijaisen perustoimeentulotuen hakemusmäärät ovat merkittävässä kasvussa. Resursseja tarvitaan lisää etuushakemusten jouhevan käsittelyn turvaamiseksi. 

Koronaepidemian vaikutuksiin vastaaminen tuo Kelalle myös kokonaan uusia tehtäviä. Hallituksen linjaama yrittäjille laajennettu työttömyysturva tarkoittaa kokonaan uuden tukimuodon tuomista Kelan palveluvalikoimaan. Uuden etuusmuodon luominen vaatii kokonaan uusien tietojärjestelmien kehittämistä.  

Poikkeusoloista aiheutuva Kelan työmäärän kasvu aiheuttaa tarpeita myös esimerkiksi henkilöstön, työtilojen ja työvälineiden lisäämiseksi. Kelan toimintamäärärahoja tuleekin kasvattaa siten, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten etuuksien maksatus pystytään turvaamaan. Kelalle on mahdollisimman pian varmistettava tieto lisäresursoinnista, jotta etuuskäsittelyt eivät ruuhkaannu. 

Yritysten ja työpaikkojen pelastaminen vaatii lisää toimia ja suoraa tukea

Yhteiskunnan useiden toimintojen pysähtyminen uhkaa kuitenkin kaataa muuten terveitä yrityksiä ja hävittää työpaikkoja. Meidän on yhteiskuntana autettava yritykset yli tilanteesta, johon ne eivät ole itse pystyneet vaikuttamaan tai varautumaan. Rajoitukset ovat käytännössä sulkeneet monet palvelualan yritykset kokonaan. Asiakkaat ovat hävinneet, mutta palkat, vuokrat ja lainanlyhennykset juoksevat normaalisti. 

Hallituksen tähän mennessä julkaisemat toimet ovat olleet oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä suhteessa yritysten akuuttiin hätään. Tarvitsemme nopeasti lisätoimia, joilla tuetaan kansalaisten toimeentuloa ja turvataan yritysten toimintaedellytykset kriisin yli. 

Hallitus on mainostanut tehneensä yritysten pelastamiseksi 15 miljardin euron paketin. Kokonaisuus koostuu käytännössä vain lainatakauksista ja maksulykkäyksistä. Nämäkin ovat tärkeitä toimia akuutissa tilanteessa, mutta loppulasku koronaviruksesta on jäämässä yrittäjien maksettavaksi — vain maksupäivää siirretään myöhemmäksi. 

Yritysten ongelmat johtuvat poikkeusolojen rajoituksista. Siksi valtion on kannettava vastuuta ja tuettava pahiten rajoituksista kärsiviä yrityksiä suoraan. Rajoituspäätösten rinnalla olisi aina tehtävä päätöksiä rajoituksista kärsivien yritysten suorista ja epäsuorista tuista. 

Hallitus on päättänyt esimerkiksi ravintoloiden ja kahviloiden sulkemisesta määräajaksi koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Päätös on epidemian torjunnan kannalta oikea, mutta ravintoloiden sulkeminen lailla on toisaalta vastoin perustuslain suomaa elinkeinonvapautta ja omaisuuden suojaa. Tämä edellyttää pääministeri Sanna Marinin hallitukselta erityistä kohdennettua tukipakettia ravintola- ja kahvila-alalle. 

Kokoomus edellyttää, että tämä paketti tuodaan eduskuntaan jo seuraavan lisätalousarvion yhteydessä. Tämä tukipaketti ei poista muiden yritysten akuuttia tarvetta suoralle tuelle, eikä se saa olla pois muilta suomalaisilta yrityksiltä. Enää ei voida puhua, että koronakriisi koskettaisi vain tiettyjä toimialoja, vaan kaikkia suomalaisia yrityksiä, pieniä ja isoja. 

Kokoomus teki lisätalousarvioaloitteet, joissa esitettiin Business Finlandin ja ELY-keskusten suorien tukien tuntuvaa kasvattamista. Hallituspuolueet ovat viimein kuulleet kokoomuksen ja yrittäjien viestin. Valiokunta on päättänyt moninkertaistaa yritysten suoriin tukiin varatut rahat. Pidämme kuitenkin erityisesti pienimmille yrityksille, joissa työskentelee yhdestä viiteen henkilöä, suunnattuun tukeen varattua summaa korotuksesta huolimatta riittämättömänä. Esitämme siksi ELY-keskusten tukirahoihin 150 miljoonan euron lisäystä. Näin huomioitaisiin ravintoloiden ja Uudenmaan rajojen sulkemisesta aiheutuneet uudet tukitarpeet myös pienissä yrityksissä ja toiminimiyrittäjien arjessa. Erityisesti tulojen hävitessä vuokramenot uhkaavat kaataa pieniä yrityksiä. 

Jos rahat loppuvat, on eduskunnalle tuotava välittömästi uusi lisätalousarvio. Lisäksi ehdotamme, että rahoituksen myöntämiskriteerejä on laskettava määräaikaisesti koronakriisin aiheuttamien lainarästien, oman pääoman heikentymisen ja maksuhäiriöiden osalta. 

Tilanteessa valtion aktiivinen finanssipolitiikka on perusteltua, mutta eurot on käytettävä fiksusti. Ensin on selvittävä akuuttivaiheen yli ja vasta sitten arvioitava laajempaa elvytystä ja talouden uudistamista. Hätä ei lue lakia, mutta pysyviä markkinavääristymiä ei myöskään pidä luoda tulevaisuuden kasvun esteeksi. 

Kokoomus kantaa huolta epävarmuuden ja epätoivon keskellä elävistä yrittäjistä sekä yritysten työntekijöistä, jotka pelkäävät työpaikkojensa puolesta. Vaikka terveys onkin juuri nyt etusijalla, me tarvitsemme yrityksemme kriisin jälkeisessä jälleenrakentamisessa.  

Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia. Kokoomus on tukenut yrityksiä ja hallituksen ponnisteluita tarjoamalla omia ehdotuksia, joilla yritykset ja työpaikat voidaan pelastaa. Hallitus on kokoomuksen esityksiä mukaillen muun muassa tuomassa yksinyrittäjät sosiaaliturvan piiriin, sujuvoittamassa lomautuskäytäntöjä ja poistamassa palkansaajilta työttömyysturvan omavastuupäivät. Kokoomus toivoo hallitukselta ripeyttä, jotta esitetyt asiat saadaan nopeasti käyttöön. Lisäksi toivomme, että hallituksen lupausten mukaisesti nyt suunnitellut joustot koskettavat kaikkia yrityksiä tasapuolisesti. 

Kokoomuksen listalla on myös työnantajamaksujen poisto määräajaksi, mahdollisuus lainata korotta alkuvuonna maksetut arvonlisäverot yritysten käyttöön sekä rajoituksia yrittäjien hätää hyödyttävien pikavippifirmojen kohtuuttomaan saalistukseen. Esitämme myös lukuisia toimia, jotka helpottaisivat sekä yritysten että virukselta koteihin suojautuneiden suomalaisten arkea. Väliaikaisilla veromuutoksilla ja palveluseteleillä saataisiin yrityksille töitä ja ihmisille palveluita kotioven taakse. 

Varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämiseen tukea ja selkeät ohjeet kunnille

Koronaviruksella on merkittäviä vaikutuksia opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Hallituksen linjausten mukaisesti lähiopetus on keskeytetty peruskouluissa, toisella asteella ja korkeakouluissa. Varhaiskasvatusta järjestetään normaalisti kaikille sitä tarvitseville lapsille. Lähiopetusta järjestetään esiopetuksen sekä peruskoulun 1.—3. vuosiluokkien oppilaille. Vahva suositus on, että mikäli mahdollista, vanhemmat ottaisivat lapsensa etäopetukseen. 

Epidemian vaikutukset kuntien järjestämisvastuulla oleviin palveluihin ovat merkittäviä. Kunnat ja koulutuksenjärjestäjät ovat haastavassa tilanteessa. Meneillään oleva koronavirusepidemia aiheuttaa kuntataloudelle ison loven. Kunnat ovat tilanteessa, jossa varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevien lasten määrä vähenee. Valtio on suosittanut, että kunnat hyvittäisivät varhaiskasvatuksen asiakasmaksut, mikäli vanhemmat jäävät lasten kanssa vapaaehtoisesti kotiin hoitamaan lapsia. 

Kuntaliiton karkeiden arvioiden mukaan kriisin aiheuttama lisärahoituksen tarve olisi vähintään 1,5 miljardia euroa. Hallituksen lisätalousarvion mukaan lisäystä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ei ole tulossa muutoin kuin Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenoihin. Tämä on väärä signaali kunnille ja koulutuksenjärjestäjille.  

Peruskoulut ovat venyneet viime viikkoina äärirajoilleen. Etäopetuksen käynnistäminen vain muutamien päivien varoajalla on vaatinut niin opettajilta kuin perheiltä paljon. Erilaisiin koulunkäynnin haasteisiin on hankalaa puuttua pelkän etäopetuksen keinoin. Lisäksi huoli oppilas- ja opiskelijahuollon osalta on todellinen. Tilanteessa, jossa lapset ovat pelkästään etäopetuksessa, tarvittavan tuen ja avun saaminen voi olla hankalaa. 

Poikkeusolojen vallitessa myös oppilaiden tuen tarve kasvaa. Tilanteen pitkittyessä hallituksen on varauduttava siihen, että tähän tullaan osoittamaan erilliset lisäresurssit. On varmistettava, että kun oppilaat ja opiskelijat palaavat lähiopetukseen, kukaan ei putoa opinpolulta ja jokaiselle taataan mahdollisuus riittävään tukiopetukseen ja muihin tukitoimiin. 

Tässä vallitsevassa tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää, että valtiovalta ei lisää miltään osin kuntien tehtäviä. Hallituksen on välittömästi luovuttava kaikesta kuntien lisävelvoitteiden valmistelusta, jotta kuntia ei aseteta kohtuuttomaan tilanteeseen tämän kriisin hoitamisessa. 

Koronaviruksen vaikutus on suuri myös kulttuurin, liikunnan ja nuorison osalta. Kulttuurin ja taiteen toimialalle hallitus on tekemässä pieniä panostuksia. Hallitus esittää koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenoihin 0,9 miljoonan euron lisäystä käytettäväksi avustuksina kulttuurialan henkilöille ja toimijoille. Hallituksen varaamat määrärahat ovat lähinnä kosmeettisia, eikä niillä pystytä varmistamaan alan toimintaedellytyksiä tässä haastavassa tilanteessa, joka on ajanut sekä suuret että pienet toimijat vakavaan ahdinkoon. Kokoomus esittääkin määrärahan korotusta 5 miljoonalla eurolla yhteensä 5,9 miljoonaan euroon. Tilanteen pitkittyessä on arvioitava lisärahoituksen tarvetta uudestaan. 

Liikunnan ja urheilun saralla tilanne on haastava. Harrastustoiminta on hallituksen linjausten mukaisesti ajettu minimiin. Useat seurat ovat hankalassa tilanteessa, kun ne ovat joutuneet luopumaan kuukausimaksuistaan toiminnan ollessa ajettuna alas. Erityisesti harrastustoiminnan väliaikainen lopettaminen voi aiheuttaa seuroille ja järjestöille isoja taloudellisia haasteita. 

Huoltovarmuudesta huolehdittava

Elintarvikkeiden saatavuus on tärkeä osa huoltovarmuutta, joten elintarviketeollisuuden työvoiman liikkuvuus on turvattava. Maatilojen osalta pitää varautua sairastumisten johdosta lomitusjärjestelyihin ja tilojen talouden heikkenemiseen. Lisäksi tuotantoon tarvittavien tarvikkeiden saaminen ulkomailta on turvattava. Tukivalvonnat ja muu byrokratia on nyt painettava minimiin. 

Kausityöntekijöiden tulo Suomeen on tulevan satokauden osalta turvattava, ja ratkaisut on juuri nyt löydyttävä nopeasti. Kriittisten työntekijöiden määrä ulkomailta on arviolta muutamia tuhansia. Samalla Suomesta pitää löytää uusia työntekijöitä elintarvikeketjun tehtäviin. Tämän johdosta erityisesti työttömyysturvan kannustavuuteen on poikkeusoloissa löydettävä nopeita ratkaisuja. 

On tärkeää, että pidämme huolta myös energiahuoltovarmuuden kannalta kriittisten työntekijöiden terveydestä. Samalla meidän on turvattava energialaitosten toimintakyky ja laitehuolto sekä kotimaisten lämmityspolttoaineiden saatavuus. 

Poliisin ja rajavartiolaitoksen resursseja on vahvistettava

Poliisin tehtävät ovat lisääntymässä poikkeusoloissa liikkumisen rajoitusten laajetessa. Sisäministeri on sanonut, etteivät poliisin resurssit riitä liikkumisen kattavaan valvontaan Uudenmaan sulkemisen osalta. Kansallisen turvallisuuden turvaamiseksi ja koronaviruksen pysäyttämiseksi vaadittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi olisi hallituksen syytä kasvattaa poliisin resursseja. 

Hallitus ehdottaa poliisille 5,6 miljoonan euron lisäystä koronavirusepidemiatilanteesta aiheutuviin lisämenoihin. Kokoomus pitää lisäystä hyvänä, mutta riittämättömänä. Kokoomus esittääkin poliisille yhteensä 10,6 miljoonan euron määrärahalisäystä, mikä on 5 miljoonaa hallituksen esitystä enemmän. 

Suomi on palauttanut väliaikaisesti EU:n sisärajoille rajavalvonnan, EU on palauttanut EU:n ulkorajavalvonnan. Hallitus ehdottaa rajavartiolaitokselle muun muassa rajavalvonnan lisäysten johdosta yhteensä 3,0 miljoonan euron lisämäärärahaa. Lisäys on kuitenkin poikkeukselliseen tilanteeseen nähden riittämätön, ja siksi kokoomus esittää määrärahan korottamista yhteensä 5 miljoonaan euroon.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 1

Eduskunta edellyttää, että hallitus informoi eduskuntaa paremmin koronavirukseen liittyvistä toimenpiteistä ja osallistaa kaikki eduskuntapuolueet toimenpiteiden valmisteluun. 

Vastalauseen lausumaehdotus 2

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla turvataan kansalaisten riittävä ja ajantasainen tiedonsaanti epidemian ehkäisystä, leviämistilanteesta ja hoidosta eri viestintäkanavissa.  

Vastalauseen lausumaehdotus 3

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla turvataan koronatestien määrän merkittävä lisääminen. Sairaalahoitoa tarvitsevien potilaiden sekä terveydenhuollon ammattilaisten testaaminen matalalla kynnyksellä on varmistettava kaikissa tilanteissa. Perusterveydenhuollossa infektiopotilaita hoitavilla paikoilla tulee olla myös mahdollisuus potilaiden testaukseen terveydenhuollon ammattilaisen arvion perusteella. Julkista tietoa testausmääristä ja testien kohdentamisesta on oltava ajantasaisesti saatavilla. Toimia testauskapasiteetin turvaamiseksi on tehtävä, kuten varmistettava tarvittavien osien ja reagenssien saatavuus. 

Vastalauseen lausumaehdotus 4

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan virusdiagnostiikan kehittäminen tulevaisuuden varalle. Virus- ja tartuntatautien tutkimukseen ja diagnostiikan kehittämiseen on varauduttava sekä perustettava yliopistosairaaloiden yhteyteen tähän työhön tarvittavia turvalaboratorioita. 

Vastalauseen lausumaehdotus 5

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla turvataan suojavarusteiden riittävyys. Ohjeet suojavarusteiden käytöstä on päivitettävä ja pidettävä päivitettyinä vastaamaan viimeisimpää tietoa koronaviruksesta. Vaaditaan hallitusta turvaamaan suojavarusteiden saatavuus ennakoivasti kaikissa olosuhteissa. Toimia kotimaisen suojavarusteiden tuotannon käyntiin saamiseksi on tehtävä. Suojavarusteita on hankittava niin, että ne riittävät sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon tarpeisiin sekä esimerkiksi kotihoidossa olevien ikäihmisten ja muiden riskiryhmään kuuluvien parissa työskenteleville. 

Vastalauseen lausumaehdotus 6

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla ennakoidaan riittävissä määrin koronavirusepidemian aiheuttamia pitkän aikavälin haittavaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille sekä varaudutaan näiden haittojen ennaltaehkäisyyn panostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon matalan kynnyksen palveluihin sekä varmistamalla sosiaalietuuksien saatavuus hakemusmäärien kasvaessa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 7

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan seuraavassa lisätalousarviossa Kansaneläkelaitos Kelan tarvitsemat välttämättömät toimintamäärärahat heikoimmassa asemassa olevien ihmisten etuuksien maksatuksen turvaamiseksi. Koronaepidemian ja poikkeusolojen vaikutus Kelan työmääriin ja hakemusten käsittelyyn on huomioitava Kelan toimintamäärärahoissa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 8

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla koronaviruksen rajoitustoimenpiteiden vuoksi akuuttiin kriisiin ajautuneita yrityksiä tuetaan suoraan rahallisesti esitettyä enemmän ja laajemmin. 

Vastalauseen lausumaehdotus 9

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee ja tuo eduskunnan päätettäväksi tukipaketin suljettavaksi määrättäville ravintoloille ja kahviloille. 

Vastalauseen lausumaehdotus 10

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla alkoholilakia muutetaan vuoden määräajaksi siten, että ulosmyyntioikeus 16-prosenttisiin alkoholituotteisiin on pelkällä ilmoituksella automaattisesti kaikilla toimijoilla, joilla on joko valmistus- tai anniskelulupa. Ulosmyyntioikeus ulotetaan koskemaan myös verkkokauppaa ja mahdollistetaan kotiintoimitukset. 

Vastalauseen lausumaehdotus 11

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla tuetaan määräaikaisesti ruoka-annosten ja päivittäistavaroiden kotiinkuljetusta verotuksella sekä palveluseteleillä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 12

Eduskunta edellyttää, että kaikki hallituksen esittämät työelämän lainsäädännön muutokset, joilla joustavoitetaan yritysten lomautuskäytäntöjä, koskettavat tasapuolisesti kaikkia yrityksiä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 13

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin, joilla paikallisen sopimisen kiellot poistetaan lainsäädännöstä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 14

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin, joilla työnantajamaksut poistetaan yrityksiltä kolmeksi kuukaudeksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 15

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin, joilla yritykset voivat korotta lainata käyttöönsä alkuvuonna maksamansa arvonlisäveron. 

Vastalauseen lausumaehdotus 16

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin, joilla yksityishenkilöiden perintää ja viivästyskorkoa säätelevä säädöstö ulotetaan määräajaksi koskemaan pk-yrityksiä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 17

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen riittävät tukitoimenpiteet oppilaille, opiskelijoille ja opettajille koronakriisin päättymisen jälkeen.  

Vastalauseen lausumaehdotus 18

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnan käsittelyyn ripeästi kuntatalouden kriisipaketin, jossa kunnille aiheutuvia menetyksiä tullaan kompensoimaan.  

Vastalauseen lausumaehdotus 19

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla tuetaan kulttuurin, liikunnan ja urheilun toimijoita ja varmistetaan seurojen, yhdistysten sekä alan yksityisten toimijoiden toimintaedellytykset kriisin jälkeen. 

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 

80. Taide ja kulttuuri 

01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Koronaviruskriisi vaikuttaa merkittävästi kulttuuritoimijoihin. Ensimmäisiä kärsijöitä tapahtumien ja tilaisuuksien kieltämisen osalta ovat olleet taide- ja kulttuurialan toimijat, joiden tulovirrat muodostuvat ennen kaikkea näiden järjestämisestä.  

Tapahtumien ja tilaisuuksien rajoittaminen aiheuttaa merkittävän haasteen taiteen ja kulttuurin toimialalla työskentelevien henkilöiden toimeentuloon. Rajoitustoimenpiteet ovat perusteltuja, mutta valtion on kuitenkin tultava vastaan, jotta turvataan riittävät edellytykset toiminnan jatkumiseksi myös koronakriisin päätyttyä. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kulttuurialan henkilöiden sosiaaliturva on myöskin pirstaleinen, sillä alan tulonmuodostus on hyvin hajanainen. 

Taiteen edistämiskeskuksen määrärahoilla voidaan tukea niin yksilöitä kuin yhteisöjä. Yhtä tärkeää on, että näinä aikoina, kun ihmiset ovat mahdollisuuksien mukaan kotiolosuhteissa, myös kulttuuripalveluiden saavutettavuutta ja saatavuutta voidaan lisätä. Erityisen tärkeää olisi, että valtion toimesta tuettaisiin kotiin vietävien kulttuuripalveluiden järjestämistä etäyhteyksin. Tällä hetkellä, kun teatterit ja konserttitalot ovat sulkeneet ovensa, erityisesti vanhusväestölle suunnattuja kulttuuripalveluja on vahvistettava. 

Hallitus esittää koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten vähentämiseksi Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenoihin 0,9 miljoonan euron lisäystä käytettäväksi avustuksina kulttuurialan henkilöille ja toimijoille. Hallituksen varaamat määrärahat ovat lähinnä kosmeettisia, eikä niillä pystytä varmistamaan alan toimintaedellytyksiä tässä haastavassa tilanteessa, joka on ajanut sekä suuret että pienet toimijat vakavaan ahdinkoon. Kokoomus esittääkin määrärahan korotusta 5 miljoonalla eurolla yhteensä 5,9 miljoonaan euroon. Tilanteen pitkittyessä on arvioitava lisärahoituksen tarvetta uudestaan. 

Lisämääräraha kohdennetaan huhtikuun haussa jaettavaksi muun muassa freelance-taiteilijoille, joiden työtilanteeseen koronaepidemia on konkreettisesti vaikuttanut. Tämän lisäksi tarvitaan lukuisia muita toimenpiteitä, joilla ala pääsee poikkeustilanteen yli. Toimenpiteitä pitää kohdistaa lisää myös tukemaan luovan alan yrityksiä ja yrittäjiä. Kokoomus näkee myös välttämättömäksi, että jakamatonta veikkausvoittovaraa kohdennetaan nyt pikaisesti taiteelle, kulttuurille, liikunnalle ja urheilulle. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.80.01 lisätään 5 000 000 euroa Taiteen edistämiskeskukselle kulttuurin ja taiteen tukemiseen. 

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA  

30. Työllisyys ja yrittäjyys 

42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 

Hallitus ehdottaa pk-sektorin yritysten tukemiseen 50 miljoonan euron valtuuden lisäystä ELY-keskuksille. Tukea kohdennetaan erityisesti palvelualojen yrityksille koronaviruksesta aiheutuvien vaikutusten hallintaan ja ehkäisemiseen. Kokoomus katsoo hallituksen ehdottaman tuen olevan riittämätön suhteessa yksinyrittäjien ja toiminimiyrittäjien erityisen tukalaan tilanteeseen. Onneksi valiokunta korjasi hallituksen esityksen puutteellisuutta kokoomuksen aloitteesta. Katsomme silti, että esimerkiksi ravintoloiden ja Uudenmaan rajojen sulkemisen myötä mietinnössä esitetty tukisumma on edelleen riittämätön. Siksi kokoomus esittää määrärahan korottamista 150 miljoonalla eurolla. 

Kokoomus tukee hallitusta tavoitteessa tukea yrityksiä selviämään koronaviruksen aiheuttamista liiketoiminnan laajoista ja vakavista vaurioista. ELY-keskusten myöntämää tukea pystyvät ennakkotietojen mukaan hakemaan myös toiminimiyrittäjät. Onkin ongelmallista, että pienten yritysten kannalta kriittisen ELY-keskusten myöntämän tuen hakemis- ja myöntämisprosessi on lähtenyt hitaammin liikkeelle kuin Business Finlandin vastaava tuki yhtiömuotoisille pk-yrityksille. 

Meidän on yhteiskuntana autettava yritykset yli tilanteesta, johon ne eivät ole itse pystyneet vaikuttamaan tai varautumaan. Rajoitukset ovat käytännössä sulkeneet monet palvelualan yritykset kokonaan. Asiakkaat ovat hävinneet, mutta palkat, vuokrat ja lainanlyhennykset juoksevat normaalisti. 

Yritysten ongelmat johtuvat poikkeusolojen rajoituksista. Siksi valtion on kannettava vastuuta ja tuettava pahiten rajoituksista kärsiviä yrityksiä suoraan. Hallituksen 15 miljardin euron paketti on käytännössä takauksia ja maksujen lykkäyksiä. Nämä ovat tärkeitä toimia akuutissa tilanteessa, mutta loppulasku koronaviruksesta on jäämässä yrittäjien maksettavaksi — vain maksupäivää siirretään myöhemmäksi.  

Kokoomus esittää, että pienille yrityksille hakemuksesta myönnettävää suoraa tukea pitää korottaa 150 miljoonalla eurolla. Jos tukiraha uhkaa loppua, on hallituksen tuotava eduskunnalle uusi lisätalousarvio. Terveitä yrityksiä ei saa päästää kaatumaan koronakriisin vuoksi. Yksinyrittäjät tarvitsevat pikaisesti apua erityisesti vuokramenoihin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.30.42 lisätään 150 000 000 euroa ja momentin perusteluihin lisätään maininta, että määrärahaa voi käyttää ELY-keskusten kautta pienimmille yrityksille ja toiminimiyrittäjille myönnettävään suoraan tukirahoitukseen. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että ehdotus vuoden 2020 lisätalousarvioksi hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena edellä todetuin muutoksin ja  

että edellä ehdotetut 19 lausumaa hyväksytään. 

Helsingissä 26.3.2020

Timo  Heinonen  /kok   

Sanni  Grahn-Laasonen  /kok   

Elina  Lepomäki  /kok   

Janne  Sankelo  /kok   

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee hallituksen päätöstä valmiuslain käyttöönottamiseksi sekä muita vahvoja toimia koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Tässä tilanteessa valtion pitää tehdä kaikkensa, jotta terveydenhuolto ja muut yhteiskunnan keskeiset toiminnot saavat tarvittavat resurssit. Samalla hallituksen pitää ryhtyä välittömästi vaikuttaviin toimenpiteisiin vähentääkseen rajoitustoimien taloudellisia vaikutuksia. Kunnat, yritykset ja toimeentulonsa menettävät yksityiset ihmiset tarvitsevat välittömästi tukea päästäkseen vaikean tilanteen yli. Muuten edessä on konkurssiaalto ja pitkäaikaiset negatiiviset vaikutukset työllisyyteen. 

Hallituksen esityksessä ( HE 24/2020 vp ) vuoden 2020 ensimmäiseksi lisätalousarvioksi on huomioitu näitä tarpeita. Tässä vaiheessa esitetyt määrärahalisäykset ovat kuitenkin riittämättömiä. Meillä ei ole aikaa odottaa, vaan toimenpiteet pitää kohdentaa ja mitoittaa niin, että tilanne pysyy hallittuna. Tärkeää on myös lähettää selkeä viesti siitä, että valtio tulee lievittämään talouden äkkipysähdyksestä aiheutuvia ongelmia. Näin luodaan ihmisille ja yrityksille uskoa tulevaisuuteen. 

Hallituksen päätös velvoittaa yli 70-vuotiaat eristäytymään on oikea. Tällä päätöksellä pyritään suojelemaan niitä ihmisiä, joille koronavirus on kaikkein vaarallisin. On tärkeää, että tässä tilanteessa pystymme tarjoamaan tukea ja tarvittavia palveluita niitä tarvitseville. Kotihoidon resursseja on lisättävä tässä tilanteessa. Kotihoidon työntekijät tarvitsevat suojavarusteita, ja sairastuneiden kotihoidon työntekijöiden tilalle tarvitaan lisähenkilökuntaa. Samoin vanhustenhoidon resursseja pitää lisätä. 

Tehohoidon kapasiteetti tulee olemaan yksi suurimmista huolenaiheista tulevina viikkoina. Tehohoitoon koulutettua henkilökuntaa ja siihen tarvittavaa välineistöä on saatava lisää. Jo nyt on ollut pulaa suojavarusteista. Suojavarusteiden hankintaa pitää tehostaa ja kotimaista tuotantoa lisätä. Päätös avata huoltovarmuusvarastot ja keskittää hankintoja on oikea. Suojavarusteiden hankintoihin tarvitaan kuitenkin selkeä lisäpanostus tässä tilanteessa. 

Tarvitsemme sairaanhoidon henkilökunnan pikakoulutusta ja myös lisää henkilökuntaa. Juuri eläköityneitä ammattilaisia ja opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita voidaan palkata tukemaan vakituista sairaalahenkilökuntaa. Kaikkien työntekijöiden jaksamisesta on pidettävä huolta. Tähän kaikkeen tarvitaan riittävät resurssit. 

Koronaviruksen leviämisen hidastamisessa avainasemassa on testaus. Sairastuneet pitää pystyä tunnistamaan, jotta heidät voidaan eristää tehokkaasti ja kohdentaa oikea-aikaisesti hoitotoimenpiteitä. Testausta pitää lisätä myös siksi, että voimme tunnistaa paremmin taudin jo sairastaneet. Erityisen tärkeää on tunnistaa terveydenhuollon henkilöstöstä ne henkilöt, joilla on kehittynyt immuniteetti ja voivat näin jatkaa työtään. Rajoitustoimia voidaan myös nopeammin purkaa, kun on tiedossa, kuinka suuri osuus väestöstä on parantunut. 

Sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen korostuu kriisitilanteissa. Hallituksen esityksessä lisätään poliisin ja rajavartiolaitoksen määrärahoja, mutta lisäykset ovat erittäin vähäisiä. Tilanteen pitkittyessä turvallisuusviranomaiset tarvitsevat merkittävästi lisää määrärahoja. Ylityökorvauksille ja lisähenkilöstön palkkaamiseen tarvitaan panostuksia, jotta turvallisuusviranomaiset pystyvät hoitamaan lisätehtävät. Tässä tilanteessa on myös huomioitava lisääntyvät sairauspoissaolot. 

Ihmishenkien pelastaminen on tällä hetkellä ehdoton ykkösprioriteetti. Seuraavana on huolehdittava niiden lukuisten työntekijöiden ja yrittäjien tukeminen, jotka ovat vaarassa menettää työpaikkansa, yrityksensä ja toimeentulonsa. Monien pienyrittäjien maksuvalmius on jo nyt heikentynyt. Hallitukselta tarvitaan päättäväisiä ja oikein mitoitettuja toimia, joilla pelastetaan suomalaisia yrityksiä ja työpaikkoja. Verotuksen lykkäämiset ja yrityslainat eivät yksin riitä. Yrittäjiä ja työnantajia pitää tukea elvyttävällä finanssipolitiikalla ja palkkojen sivukulujen määräaikaisella alentamisella. Yritykset tarvitsevat myös suoraa tukea. Huoltovarmuuden turvaamiseksi esimerkiksi maatalousyrittäjien lomitusjärjestelmän pitää toimia sairastilanteissa. 

Edellä olevan perusteella ehdotan hyväksyttäväksi seuraavat lausumat:  

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

Eduskunta edellyttää, että hallitus huomioi vanhustenhoidon tarpeet kotihoidossa ja laitoshoidossa lisäämällä resursseja vanhustenhoitoon turvallisen hoidon takaamiseksi poikkeustilanteessa. 

Vastalauseen lausumaehdotus 2  

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin terveydenhuollon suojavarusteiden hankinnan tehostamiseksi sekä kotimaisen tuotannon aloittamiseksi välittömästi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää terveydenhuollon rahoitusta merkittävästi lisähenkilökunnan palkkaamiseksi sekä henkilökunnan pikakoulutukseen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 4  

Eduskunta edellyttää, että hallitus lisää koronaviruksen testaamista ja lisää testauskapasiteettia merkittävästi.  

Vastalauseen lausumaehdotus 5 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn kriisin aikana. 

Vastalauseen lausumaehdotus 6 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin yritysten tukemiseksi, jotta ne pystyvät jatkamaan toimintaansa kriisin päätyttyä.  

Vastalauseen lausumaehdotus 7 

Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa maatalouden lomitusjärjestelmää huoltovarmuuden turvaamiseksi kriisin aikana. 

Edellä olevan perusteella ehdotan, 

että ehdotus vuoden 2020 lisätalousarvioksi hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena edellä todetuin muutoksin ja 

että edellä ehdotetut 7 lausumaa hyväksytään. 

Helsingissä 26.3.2020

Sari  Essayah  /kd