Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2018 toiseksi lisätalousarvioksi ( HE 215/2018 vp ): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti kaikissa valtiovarainvaliokunnan jaostoissa. 

Hallituksen esityksessä korotetaan varsinaisten tulojen arviota nettomääräisesti noin 483 milj. eurolla ja määrärahoja vähennetään noin 2 milj. eurolla. 

Tuloarvion taustalla on verotulojen (233 milj. euroa) ennakoitua myönteisempi kehitys ja valtion saamien sekalaisten tulojen kasvu (165 milj. eurolla). Sekalaisiin tuloihin vaikuttavat mm. maaseudun kehittämiseen EU:lta saatavien tulojen lisäys (110 milj. euroa) ja päästöoikeuksien hinnan nousun myötä kasvavat huutokauppatulot (72 milj. euroa). 

Osaajapulan helpottamiseksi hallitus ehdottaa koulutusmäärärahojen lisäämistä noin 40 milj. eurolla, joka kohdennetaan erityisesti lyhyisiin ja nopeavaikutteisiin koulutuksiin. Painopisteitä ovat mm. ohjelmisto-, rakennus- sekä sosiaali- ja terveysalan koulutus. Myös maahanmuuttajien kielikoulutusta ja tukipalveluja lisätään työllistymisen parantamiseksi. Muita merkittäviä määrärahalisäyksiä tehdään perusväylänpitoon (46 milj. euroa), pk-yritysaloiteohjelman laajentamiseen (35 milj. euroa), Merenkurkun laivaliikenteen kehittämiseen ja ylläpitämiseen (20 milj. euroa), veteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin (19,3 milj. euroa) sekä maatalouden kannattavuusongelman helpottamiseen (7,5 milj. euroa).  

Määrärahojen käyttöä puolestaan alentavat työttömyysturvan valtionosuuksiin (156,2 milj. euroa) ja toimeentulotukeen (80 milj. euroa) tehtävät vähennykset työllisyystilanteen parantumisen ja taloudellisen tilanteen kohentumisen myötä. Määrärahoja vähentää myös uusiutuvan energian tuotantotuen arvioitua alhaisempi käyttö (52 milj. euroa). 

Vuoden 2018 toinen lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 485 milj. eurolla. Valtion nettolainanotoksi arvioidaan vuonna 2018 noin 1,25 mrd. euroa. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2018 lopussa 107 mrd. euroa, mikä on noin 46 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.  

Pääluokka 35
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

YHTEENVETO

Hallituksen esityksessä ehdotetaan määrärahoihin 1 914 000 euron vähennystä, tuloarvioihin (pl. nettolainanotto ja velanhallinta) 482 686 000 euron lisäystä ja nettolainanottoon ja velanhallintaan 484 600 000 euron vähennystä.  

Ehdotettujen muutosten jälkeen olisivat kuluvan vuoden budjetoidut tuloarviot ja määrärahat varsinainen talousarvio sekä ensimmäinen ja toinen lisätalousarvio huomioon ottaen 56 192 283 000 euroa. 

Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus: 

Eduskunta hyväksyy hallituksen esitykseen HE 215/2018 vp sisältyvän ehdotuksen vuoden 2018 toiseksi lisätalousarvioksi edellä todetuin muutoksin.  

Eduskunta hylkää lisätalousarvioaloitteet LTA 42—50/2018 vp. 

Eduskunta päättää, että vuoden 2018 toista lisätalousarviota sovelletaan 1.12.2018 alkaen. 

Helsingissä 21.11.2018 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja Timo Kalli /kesk

varapuheenjohtaja Ville Vähämäki /ps

jäsen Timo Harakka /sd /(osittain)

jäsen Timo Heinonen /kok

jäsen Kauko Juhantalo /kesk

jäsen Toimi Kankaanniemi /ps

jäsen Pauli Kiuru /kok

jäsen Esko Kiviranta /kesk

jäsen Elina Lepomäki /kok

jäsen Antti Rantakangas /kesk

jäsen Markku Rossi /kesk

jäsen Eero Suutari /kok /(osittain)

jäsen Maria Tolppanen /sd

jäsen Matti Torvinen /sin

jäsen Kari Uotila /vas

jäsen Pia Viitanen /sd /(osittain)

varajäsen Markku Eestilä /kok /(osittain)

varajäsen Lasse Hautala /kesk

varajäsen Reijo Hongisto /sin

varajäsen Emma Kari /vihr

varajäsen Riitta Myller /sd

varajäsen Joona Räsänen /sd

varajäsen Harry Wallin /sd /(osittain)

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko

valiokuntaneuvos Mari Nuutila

tutkija Tanja Nurmi

Suomen talous on nyt vahvassa kasvussa monen vuoden taantuman jälkeen, ja työllisyyskehitys on juuri nyt vahvaa. Kasvun taustalla ovat erityisesti maailmantalouden hyvä veto ja euroalueen kysynnän vahvistuminen, joiden myötä Suomen vienti on kasvanut tuntuvasti. Samoin investoinnit ovat hyvässä vedossa. Kuluttajien luottamus talouteen on pitänyt yllä kotimaista kysyntää. Positiivista virettä on tukenut Euroopan Keskuspankin poikkeuksellisen kevyt rahapolitiikka ja finanssipolitiikan asteittainen keveneminen Euroopassa.  

Useat ennustelaitokset kuitenkin ennakoivat kasvun jo lähes puolittuvan ensi vuonna. Hyvä suhdannetilanne on oikea aika tehdä kasvua ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä vahvistavia uudistuksia. Hallituksen politiikan suurin heikkous on se, että talouspolitiikka laiminlyö kasvun edellytysten vahvistamisen ja samalla se syventää eriarvoisuutta. 

Koulutus on parasta työllisyyspolitiikkaa  

Koulutus ja korkea osaaminen ovat Suomen vahvuudet globaalissa kilpailussa. Tätä tosiseikkaa vasten hallituksen tekemät leikkaukset koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen näyttäytyvät entistä vastuuttomampina. Ensimmäistä kertaa olemme tilanteessa, jossa tulevien sukupolvien koulutustaso uhkaa jäädä aiempia matalammaksi. Suomessa oli maailman koulutetuin väestö, nyt koulutustason kasvu kasvaa muualla ja Suomi on putoamassa kelkasta. 

Hallituksen panostukset osaamiseen jäävät auttamattomasti näpertelyn tasolle, varsinkin kun otetaan huomioon hallituksen toimiin aiemmin kohdistamat leikkaukset. On ensiarvoisen tärkeää, että tulevaisuudessa pystymme turvaamaan koko ikäluokan koulutustason. Tästä syystä sosialidemokraatit ovat jo pitkään ajaneet oppivelvollisuusiän korottamista ja täysin maksuttoman toisen asteen koulutuksen toteuttamista. Sen ohella aikuiskoulutus on uudistettava, tavoitteena koko väestön osaamistason nousu ja turvalliset siirtymät työstä uuteen työhön ja ammatteihin. 

Edellisellä vaalikaudella hallitus panosti vahvasti peruskoulun tasa-arvoon ja varasi sitä varten vuosittain tuntuvan rahoituksen. On valitettavaa, että tällä kaudella rahoitus ensin poistettiin. Vasta myöhemmin rahoitusta on hieman paikattu.  

Aidosti aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan 

Hyvää työllisyyspolitiikka ei tehdä kepillä vaan ihmisiä tukien ja heidän toimintaedellytyksiään vahvistaen. Kilpailukykysopimus, aktiivimalli ja viimeisimpänä nuorten työsopimusten määräaikaisuuksien lisääminen kertovat omaa kieltään hallituksen suhtautumisesta työttömiin ja työllisyyspolitiikkaan. Kestäviä tuloksia saadaan panostamalla aktiiviseen työvoimapolitiikkaan suuntaamalla määrärahoja työnhakupalveluiden kehittämiseen, palkkatuen turvaamiseen ja nuorisotakuun pelastamiseen. 

Työmarkkinoilla vallitsee tällä hetkellä myös työn kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelma. Toisaalta kyse on työssä vaadittavasta osaamisesta ja toisaalta taas maantieteellisestä sijainnista. Jotta hyvää työllisyyskehitystä voidaan edelleen vahvistaa, on työvoiman ammatilliseen ja alueelliseen liikkuvuuteen kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Tämä merkitsee nuorten ammatillisen koulutuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämistä turvaamaan siltaa yli tilanteiden, joissa hankittu ammattitaito ei välttämättä vastaa työmarkkinoiden muuttunutta tilannetta.  

Työvoiman alueellista liikkuvuutta tulee myös edesauttaa vahvan asuntopolitiikan ja määrätietoisen liikennepolitiikan keinoin. Nyt asumisen hinnan kohoaminen kasvukeskuksissa toimii yhä useammalle esteenä työn perässä muuttamiselle. Asuntokaavoituksen lisääminen ja vahvempi kytkentä maankäytön, asuinrakentamisen ja liikenteen välillä edistäisi asuntotuotantoa ja poistaisi pullonkauloja. Uudet investoinnit liikenneverkkojen kehittämiseen laajentaisivat työssäkäyntialueita ja näin ollen parantaisivat myös työmarkkinoiden kohtaantoa.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

Eduskunta edellyttää, että hallitus muuttaa talouspolitiikan suuntaa ja tarkistaa linjansa eriarvoisuutta vähentäväksi ja kasvun pitkän aikavälin edellytyksiä tukevaksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 2 

Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa aktiivisen työvoimapolitiikan, nuorten aikuisten osaamisohjelman ja nuorisotakuun tehokkaan toteuttamisen edellyttämät määrärahat.  

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Eduskunta edellyttää, että hallitus nostaa oppivelvollisuusikää ja tekee toisen asteen koulutuksen aidosti maksuttomaksi. 

Vastalauseen lausumaehdotus 4 

Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa välittömästi aikuiskoulutuksen uudistamisen. 

Yksityiskohtaiset perustelut 

MÄÄRÄRAHAT 

Pääluokka 24 

ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA 

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 

YK:n Agenda 2030:n mukaisten kestävän kehityksen tavoitteiden kantavana teemana on, ettei ketään jätetä kehityksessä jälkeen. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa haasteet edellyttävät valtioilta määrätietoista sitoutumista kansainväliseen yhteistyöhön ja yhteisesti laadittuihin sopimuksiin. Kasvattamalla tukeaan monenkeskiseen yhteistyöhön Suomi osallistuu aktiivisesti kansainvälisten sitoumusten toimeenpanoon sekä tukee sääntöperusteisen järjestelmän vakautta ja legitimiteettiä. Aktiivinen rooli kehitysyhteistyön toimijana on osa globaalia vastuunkantoa, jota kehitysyhteistyön määrärahaleikkaukset ovat horjuttaneet. 

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että Suomi ja muut maat osoittavat 0,7 prosenttia BKTL:sta kehitysyhteistyöhön. Ilman näitä satsauksia kestävän kehityksen Agenda 2030 uhkaa jäädä toteutumatta asetetussa aikataulussa. Hallituksen tuoreen esityksen mukaan varsinaisen kehitysyhteistyön osuus vuonna 2019 on 583,7 miljoonaa euroa merkiten vain 0,41 tasoa BKTL:sta. Suomen vähiten kehittyneille maille kohdennettu tuki tulee nostaa nykyisestä 0,13 %:n osuudesta Addis Abeban kehitysrahoituskokouksessa sovittuun 0,2 %:n tasoon kansantulosta. Yli hallituskausien ulottuvaa pitkäjänteistä työtä on jatkettava myös rahoituksen sukupuolisensitiivisyyden lisäämiseksi siten, että EU:n tavoitteiden mukaisesti 85 % kaikista uusista ohjelmista täyttää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävät tavoitteet. 

Ilmastonmuutoksen seuraukset uhkaavat voimakkaimmin heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja maita, kuten esimerkiksi Afrikan maita, joista monet kamppailevat voimakkaan väestönkasvun sekä kasvavan nuorisopullistuman kanssa. Tulevalla puheenjohtajuuskaudella Suomella on mahdollisuus ottaa keskeinen rooli Euroopan unionin jäsenmaiden kehitysyhteistyön koordinoijana ja nostaa Afrikka keskeiseksi kehitysyhteistyön kohdealueeksi. Huolehtimalla kehityspolitiikan sosiaalisesta ulottuvuudesta työmarkkinoita, koulutusta ja sosiaaliturvarakenteita kehittämällä valetaan yhteiskunnille kestävämpää pohjaa sekä ehkäistään nuorten syrjäytymistä. Kestävän kehityksen toimet ovat tekoja myös naisten tasa-arvoisemman aseman puolesta. 

Viime vuosien kehitysyhteistyörahoitukseen tehdyt leikkaukset ovat kaventaneet merkittävästi kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia. Järjestökentän kansainväliset verkostot ovat kuitenkin merkittävässä roolissa ruohonjuuritason vaikuttamistyössä, minkä vuoksi järjestöjen kehitysyhteistyötukea on nostettava 15 prosenttiin määrärahoista. Tarvitsemme myös uusia keinoja vapaaehtoisuuteen perustuvan pienimuotoisen kansalaisjärjestöyhteistyön tukemiseksi. Valtioiden rajat ylittävällä sekä yhteiskunnan eri tasoja läpäisevällä yhteistyöllä kasvatamme ymmärrystä kulttuureja kohtaan, joista on tullut osa arkeamme. Avoin dialogi purkaa ennakkoluuloja ja lisää ihmisten välistä luottamusta ehkäisten yhteiskunnallisen eriarvoistumisen kierrettä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 24.30.66 lisätään 130 000 000 euroa varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 5 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahan korottamiseksi. 

Pääluokka 29 

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 

20. Ammatillinen koulutus 

30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen (arviomääräraha) 

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi on vaikutuksiltaan erittäin merkittävä uudistus. Perusopetuksen päättävästä ikäluokasta noin puolet jatkaa ammatillisessa koulutuksessa. Asiantuntijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että reformin valmistelussa ja lainsäädännössä olisi tullut katsoa ja arvioida enemmän koko toista astetta yhdessä. Nuorten koulutuksessa lukio- ja ammatillisen koulutuksen tulisi muodostaa perusopetuksen päättäneille saumaton jatkumo duaalimalli säilyttäen. Mm. Kuntaliitto kantoi huolta siitä, että mahdollinen koulutusjärjestelmärakenteen eriytyminen nuorten toisen aseen koulutuksessa saattaa pidemmällä aikavälillä heikentää perusopetuksen päättävien ikäluokan kouluttautumismahdollisuuksia. Koko toista astetta olisikin pitänyt käsitellä lainsäädännössä laajemmin ja syvällisemmin. 

SDP pitää toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistuksen tavoitteita pääosin kannatettavina, mutta niiden onnistunut toteuttaminen olisi edellyttänyt merkittävää kohennusta ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Nykyisessä rahoitustilanteessa reformin tavoitteiden toteutuminen on epävarmaa, ja siksi esitämme, että ammatillisen koulutuksen rahoituksen riittävyys tulisi ottaa uudelleen tarkasteluun.  

Jos rahoitusta halutaan vähentää, leikkaukset olisi pitänyt toteuttaa strategisemmin reformin yhteydessä ja useammalle vuodelle jaksottaen siten, että ne olisivat aiheuttaneet mahdollisimman vähän haittaa ammatillisen koulutuksen uudistamiselle. Nyt reformin synonyymiksi tulee helposti leikkaus, ja hyvätkin tavoitteet uhkaavat jäädä rahoitusleikkauksen varjoon. 

Ammatillisen koulutuksen reformin tärkein tavoite tulisi olla koulutuksellisen eriarvoisuuden vähentäminen — ei sen lisääminen luomalla eriarvoisuuden syntymiselle sokeita rakenteita. 

Oppivelvollisuutta on laajennettava 

Suomi oli koulutuksen mallimaa vielä 2000-luvun alussa. Nuorten oppimistulokset olivat erinomaisia, ja suomalaisten koulutustaso oli nousussa. Sen jälkeen menestys on hiipunut. Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten nuorten koulutustaso on 2000-luvulla pudonnut maailman kärjestä kehittyneiden maiden keskikastiin. Koko työikäisen väestön koulutustason osalta vertailu on synkempi. Suomalaisen työvoiman koulutustason nousu tulee pysähtymään lähivuosina, 20 vuotta ennen muita kehittyneitä maita. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että koulutustason putoamisen lisäksi oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa 2000-luvulla. Perusopetuksessa oppimistulosten ero heikoimmin ja parhaiten pärjäävän kymmenyksen välillä on kasvanut huimasti. Arviolta joka kymmenes perusasteen päättävistä ei saavuta sellaista lukutaidon tasoa, jota yhteiskunnassa pärjääminen edellyttää. Myös tyttöjen ja poikien väliset erot lukutaidossa ovat kansainvälisesti vertailtuna suuria. 

Suomalaisen koulutusjärjestelmän menestys on heikentynyt samanaikaisesti, kun yhteiskunnan ja työelämän muutos edellyttäisivät kaikilta suomalaisilta yhä enemmän ja yhä parempaa osaamista. Työelämässä tarvittavien taitojen merkitys korostuu entisestään. 

Jokainen nuori tarvitsee riittävät tiedot ja taidot muuttuvassa maailmassa pärjäämiseen. Kyse on ennen kaikkea mahdollisuudesta työelämässä menestymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Tällä hetkellä toisen asteen koulutuksesta syrjäytyminen ennustaa korkeasti koulutettuihin verrattuna heikompaa terveydentilaa, useampia työttömyysjaksoja sekä merkittävästi lyhempää työuraa. Tämä kehitys saattaa edelleen voimistua työelämän osaamisvaatimusten kasvun myötä. 

Opiskelun jatkaminen toisella asteella tulee olla kaikkien perusasteen päättävien nuorten oikeus. Myös erityistä tukea tarvitsevilla vammaisilla sekä muilla tuen tarpeessa olevilla on oikeus toisen asteen opintoihin. Opinto-ohjauksella on ratkaiseva rooli jatko-opintoihin hakeutumisessa. Nuoren on tärkeää saada ohjausta eri ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen vaihtoehdoista. On myös tärkeää tunnistaa ja tarjota moniammatillista tukea niille nuorille, joilla ei ole edellytyksiä siirtyä suoraan peruskoulusta toisen asteen tutkintoa suorittamaan. Erityisen tärkeää ohjaus on niille nuorille, joiden lähipiirillä ei ole opiskeluun liittyvää tietoa tai jotka eivät saa tukea kotoa koulutusvalintojen tekemiseen. 

Jotta oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa, tulee meidän yhteiskuntana pystyä vaatimaan nuorilta panostamista omaan osaamiseensa ja tarjota tukea tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tämän vuoksi oppivelvollisuus tulee pidentää kattamaan toisen asteen koulutusta. Oppivelvollisuuden pidentyessä toisen asteen koulutuksen maksuttomuus toteutuu. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.20.30 lisätään valtionavustuksena 190 000 000 euroa ammatilliseen koulutukseen,  

että momentille 29.20.30 lisätään 20 000 000 euroa oppivelvollisuusiän pidentämiseen ja maksuttomaan toiseen asteeseen ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 6 

Eduskunta edellyttää, että ammatillisen koulutuksen leikkaukset perutaan ja kunnille varataan riittävät valtionosuudet laadukkaan ammatillisen koulutuksen järjestämiseen.  

Pääluokka 31 

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Liikenneverkko 

20. Perusväylänpito 

Kärkihankerahoituksen poistuessa perusväylänpidolta hallitusohjelman mukaisesti kääntyy väyläverkon 2,5 miljardin euron korjausvelka taas kasvuun. Hallitus luopuu viime kaudella työnsä päättäneen parlamentaarisen korjausvelkatyöryhmän tavoitteesta ja jättää korjausvelan seuraavan hallituksen huoleksi rahoituksen romahtaessa ensi vuonna. Korjausvelkaohjelman jatkamiseen tulisi varautua jo kuluvan vuoden talousarviossa.  

Väyläverkon toiminta- ja palvelukyvyn kannalta tärkeän korjausvelkatyön jatkamiseksi esitämme 100 000 000 euron lisäystä korjausvelan torjumiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 31.10.20 lisätään 100 000 000 euroa perusväylänpitoon. 

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 

Hallitusohjelma on panostanut perusväylänpitoon korjausvelan taittamiseksi, ja rahoitus otetaan valtiontalouden kehyksistä uusilta, nimeämättömiltä liikennehankkeilta. Hallituksen valinta kasvattaa osaltaan investointivelkaamme väyläverkkoihin, moni liikenteen, asumisen ja elinkeinopolitiikan kehityksen vaatima väyläinvestointi jää tulevien hallituksien tehtäväksi. Myös investointien hyödyt yhteiskunnalle lykkääntyvät, tai ne menetetään kansainvälisessä kilpailussa kokonaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 31.10.77 lisätään 100 000 000 euroa väyläverkon kehittämiseen. 

Pääluokka 32 

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka 

01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 

Työllisyyden kuntakokeilut päättyvät, vaikka lain valmistelun yhteydessä jo tiedettiin kokeiluajan olevan lyhyt sekä näköpiirissä oli jo, että mahdollinen maakuntauudistukseen voimaantulon aikataulu oli ylioptimistinen. Nyt tiedetään, että maakunnan ovat toiminnassa aikaisintaan 1.1.2020. Aikaväli on siis pitkä ennen kuin maakunnat toimivat. Kuntakokeiluissa on saavutettu rohkaisevia tuloksia — etenkin Pirkanmaalla, johon pelkästään Tampereen kaupunki investoi 10 miljoonaa euroa. 

Työttömien haastattelut kasvokkain, ilman ryhmähaastatteluja ovat avainasemassa onnistuneessa polussa takaisin työelämään. Etenkin kun hallituksen lupaamat haastattelut näyttävät kuihtuneen usein työttömän itse itselleen nettiyhteydellä laatimaksi työllistymissuunnitelmaksi. Tämä ei ole oikeaa työvoimapolitiikkaa, etenkään vähänkään vaikeammin työllistyvien kohdalla — saati henkilöillä, joilla ei ole mahdollisuutta nettiyhteyden käyttöön. 

Eduskunnassa käsittelyssä olevat sote- ja maakuntalait eivät mitenkään takaa, että nykyinen, noin yhden miljardin euron kuntien panostus työllisyyden hoitoon säilyisi uudessa hallituksen ajamassa valtion aluehallinnon uudistuksessa, eli rahoitus työllisyyteen tulee vähenemään. 

Asiaa ei helpota mitenkään tuon rahoitusvajeen lisäksi pitkä siirtymäaika alueilla, joilla kokeilut ovat saavuttaneet hyviä tuloksia. Selvä tarve on niiden jatkamiselle, ettei alueilla jouduta esimerkiksi irtisanomaan kokeiluihin siirtyneitä kokeneita TE-toimistojen työntekijöitä. Siksi määrärahan lisäys tulee kohdistaa kuntien ja TE-toimistojen toimintamenoihin. Kokeilukulttuuria ei pidä käyttää työntekijöiden piilosaneerauksena itse työttömiksi tai alan palveluja tarjoaviksi pakkoyrittäjiksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.30.01 lisätään 5 000 000 euroa kuntakokeilun jatkamiseen. 

51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 

Järjestöjen palkkatuen haitalliset rajoitukset on poistettava 

Vuoden 2018 talousarvioesityksessä hallitus esitti ja vei eduskunnassa läpi järjestöille maksettavan palkkatuen 3 000 henkilön enimmäismäärän.  

Tämä lähinnä järjestöjen työllistämiseen tähdätty leikkaussäännös vaikeutti ja tulee vaikeuttamaan juuri vaikeimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Kolmannen sektorin toimijoiden 100 %:n palkkatuen 3 000 hengen kiintiö on johtanut siihen, että järjestöt eivät enää työllistä yhtä paljon vaikeimmassa asemassa olevia kuin ennen. Se, että palkkatuettua työtä ohjataan enemmän yrityksiin, on positiivista, koska niillä on parhaat tulokset jatkotyöllistymisestä. Mutta se, että samaan aikaan ajetaan alas järjestöjen työllistämistä, johtaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien työttömien palkkatyön tekemismahdollisuuksien kaventumiseen ja merkittävää yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävän järjestötyön alasajoon. Rajoitus esimerkiksi vaikeuttaa palvelujen järjestämistä yksin asuville eläkeläisille arjen askareiden sujumiseen. 

Esimerkiksi työpajojen kautta osatyökykyisten tai pitkään työttömänä olleiden paluu työelämään on palkkatuetulla työllä yksi reitti avoimille työmarkkinoille. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentin perusteluiden toisen kappaleen 3 kohdan päätösosaa muutetaan siten, että järjestöihin työllistettävien enimmäisraja 3 000 henkilöä sekä palkkakatto poistetaan ja että hyväksytään seuraava lausuma: 

Vastalauseen lausumaehdotus 7 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin poistaakseen momentin 32.30.51 päätösosassa mainitun 3 000 henkilötyövuotta koskevan rajoituksen kolmannen sektorin toimijoille maksettavasta palkkatuesta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että ehdotus vuoden 2018 toiseksi lisätalousarvioksi hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena edellä todetuin muutoksin ja 

että edellä ehdotetut 7 lausumaa hyväksytään. 

Helsingissä 21.11.2018

Timo Harakka /sd

Pia Viitanen /sd

Maria Tolppanen /sd

Riitta Myller /sd

Joona Räsänen /sd

Juha Sipilän hallitus on tämän vaalikauden aikana leikannut useita satoja miljoonia suomalaisten perusturvasta, miljardin koulutuksesta ja pari miljardia verotuloista. 

Silloin, kun taloudessa meni huonosti, hallitus leikkasi tulonsiirroista ja julkisista palveluista tavalla, joka heikentää nimenomaan pienituloisimpien ja julkisista palveluista riippuvaisten asemaa — ja vastasyklisyydessään pahentaa taantumaa. 

Nyt, kun taloussuhdanne on huipussa, ei hallituksen mukaan edelleenkään ole varaa tehdä ihmiskasvoista politiikkaa ja paikata aiempia, hyvinvointiyhteiskuntaamme rapauttaneita heikennyksiä. Päinvastoin leikkauspolitiikkaa jatketaan, kuten on asian laita esimerkiksi indeksisidonnaisten perusturvaetuuksien osalta. Ensi vuoden talousarvioon sisältyvät takuueläkkeen ja minimipäivärahojen korotukset ovat tervetulleita, mutta niiden mittakaava ja vaikutukset ovat hyvin pieniä, kun katsoo hallituskauden leikkauspolitiikan isoa kuvaa.  

Vuoden 2018 toisen lisätalousarvion yhteydessä hallitus kertoo valtion kuluvan vuoden tulojen olevan 483 miljoonaa euroa ennakoitua suuremmat. Lisäksi työttömyysturvaan on mennyt 156 miljoonaa ja toimeentulotukeen 80 miljoonaa vähemmän kuin oli arvioitu. Tämän lisäksi myös muita menoja on ollut arvioitua vähemmän: esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantotukeen ennakoidusta rahapotista jää käyttämättä 52 miljoonaa euroa.  

Yksistään vuoden 2018 toisen lisätalousarvion lisätulot riittäisivät helposti kattamaan kaikki kansaneläkeindeksiin sidottujen perusturvaetuuksien leikkaukset, ja rahaa jäisi vielä ylikin. Se, että tätä ei haluta tehdä, kertoo paljon hallituksen arvoista. 

Vasemmistoliitto ei hyväksy perusturvan ja hyvinvointivaltion jatkuvaa heikentämistä, pienitu-loisimpien kurittamista ja eriarvoisuuden kasvattamista.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavan lausuman: 

Vastalauseen lausumaehdotus 

Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viipymättä eduskunnan käsiteltäväksi täydentävän talousarvioesityksen, joka kompensoi täysimääräisesti kansaneläkeindeksiin ja siihen sidottuihin etuuksiin hallituskaudella tehdyt leikkaukset.  

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että ehdotus vuoden 2018 toiseksi lisätalousarvioksi hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena ja 

että edellä ehdotettu lausuma hyväksytään. 

Helsingissä 21.11.2018

Kari Uotila /vas

Suomen talous lähti vuoden 2017 aikana vahvaan kasvuun maailmantalouden vahvistumisen ansiosta. Euroopan keskuspankin roskalainojen osto-ohjelma on elvyttänyt muuta euroaluetta jo useita vuosia. Se on pitänyt korkotason hyvin matalana myös Suomessa ja näin vaikuttanut talouskasvuun. Taloussuhdanteen huippu on kuitenkin jo saavutettu. Ensi vuodelle on ennustettu talouskasvun hidastumista 1,7 %:n tasolle, merkittävimpänä rakennusinvestointien supistumisen takia. Tänä vuonna inflaatio kiihtyy 1,1 %:n tasolle, ja verojen nousun vaikutus on tästä yli 0,3 %-yksikköä. Huolta on synnyttänyt sekä työvoiman kohtaanto-ongelman kasvu että kotitalouksien korkea velkaantumisaste. 

Vielä toistaiseksi talousnäkymät ovat lyhyellä aikavälillä hyvät. Perussuomalaiset vaativat, että työllisyystilanteen parannuttua ja työttömyysturva- ja toimeentulotukimenojen vähennyttyä merkittävästi säästyneet rahat käytetään niiden epäkohtien ja pullonkaulojen korjaamiseen, joita pitkän taantuman ja tehtyjen leikkausten seurauksena yhteiskuntaamme on syntynyt. Lisäksi voimavaroja on käytettävä niin paljon kuin mahdollista kasvua vahvistaviin ja vakauttaviin tarkoituksiin, jotta työllisyystilanne pysyisi hyvänä myös maailmantalouden kasvun hiipuessa. Hallituksen tärkeimpänä tavoitteena tulee olla Suomen ja suomalaisten etu, maamme kilpailukyvyn varmistaminen ja työpaikkojen säilyminen Suomessa. 

Korkeat asumiskustannukset ja liikkumisen kustannusten kasvu työllisyyden kasvun jarruna

Useimpien suomalaisten palkkapussista merkittävä osa kuluu asumisen ja liikkumisen kustannuksiin. Hallitus on vähentänyt uuden auton hankinnan verotusta, mutta samaan aikaan autoilun muut kustannukset ovat nousseet. Erityisesti dieselin hinta on noussut merkittävästi, mikä vaikuttaa erityisesti kuljetusalan ja työnsä takia paljon ajavien kustannuksiin. Hallitus lupasi polttoaineveroa nostaessaan ottaa polttoaineveron tason uuteen tarkasteluun öljyn maailmanmarkkinahinnan noustessa. Tätä lupausta ei kuitenkaan ole pidetty. Perussuomalaiset painottavat, että monilla tavallisilla duunareilla ei ole edelleenkään varaa uuteen autoon, ja tällä hetkellä Suomen autokanta on Pohjoismaiden vanhin sekä koko Euroopan viidenneksi vanhin — autokantamme keski-ikä on lähes 13 vuotta. Autoverotuksen ohjausvaikutus vähäpäästöisempiä autoja kohden ei toimi, kun riittävän edullisia vähäpäästöisiä autoja ei ole tarjolla. Romutuspalkkiojärjestelmä on toiminut kädenojennuksena lähinnä niille, joilla olisi muutenkin varaa uuden auton hankintaan, mutta vanhempien autojen päästöjä vähentäviä kaasu- ja etanolikonversioita ei ole tuettu riittävästi. Perussuomalaiset vaativat, että liikkumisen kustannustasoa on laskettava, koska pitkien etäisyyksien maassa autoilun kasvanut hinta heikentää sekä työllistämisen että työllistymisen edellytyksiä suurimpien kaupunkien ulkopuolella ja vaarantaa maamme kilpailukyvyn. 

Myöskään kohtuuttomiksi kasvaneisiin asumiskustannuksiin hallitus ei ole puuttunut: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on nostanut ongelman esiin jo kahtena peräkkäisenä vuonna osana vaihtoehtobudjettiaan ja tarjonnut hallituksen käyttöön konkreettisia keinoja asumiskustannusten halpuuttamiseksi, keskeisinä osina sähkön siirtohintojen alentaminen ja asumiseen kohdistuvan verotuksen keventäminen. Tästä hyötyvät eniten ne pienituloiset, joiden tuloista suuri osa kuluu asumiseen. Olemme esittäneet myös kohdennetun muuttoavustuksen käyttöönottoa, jotta sellaisen työpaikan, johon liittyy pitkä koeaika, vastaanottamiseen toiselta paikkakunnalta ei liittyisi työntekijälle niin merkittävää riskiä. Lisätalousarviossa ei ole tähän kohdistettuja panostuksia. Aktiiviset toimenpiteet asumisen halpuuttamiseksi edistäisivät työvoiman liikkuvuutta ja vähentäisivät asumistuen tarvetta. 

Maahanmuuton kustannukset edelleen korkealla tasolla

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää epäjohdonmukaisena, että turvapaikkakriisistä aiheutuvien menojen taso jatkuu korkeana siitä huolimatta, että vastaanottotoiminnan piirissä olevien henkilöiden lukumäärä on laskenut merkittävästi vuodesta 2015. Kun käyttäjien määrä on laskenut, kustannuksiltaan kalliimpia vastaanottokeskuksia olisi tullut sulkea ja siten keskimääräisissä yksikkökustannuksissa tulisi näkyä merkittävää laskua. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan yksikkökustannukset ovat kasvaneet. Suomen tulisi pyrkiä karsimaan vastaanottotoiminnasta kaikki ylimääräiset kustannukset sekä vähentää sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka lisäävät maamme houkuttelevuutta turvapaikanhakijoiden silmissä. 

Hallituksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa 12/2015 edellytetään lukuisia toimenpiteitä, jotka toteutettuina vähentäisivät Suomen vetovoimatekijöitä sekä siten maahamme kohdistuvaa turvapaikanhakijavirtaa. Sekä kansallisen turvallisuuden että kustannusvaikutusten näkökulmasta olisi ensiarvoisen tärkeää, että nämä toimenpiteet toteutettaisiin viipymättä. Perussuomalaiset vaatii hallituksen turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista täysimääräisinä. 

Koulutuspanostukset suomalaisten nuorten työllistymiseen, ei maahanmuuttoon

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli syyskuussa edelleen 170 000 työtöntä, josta nuorisotyöttömyyden osuus oli 39 000 henkilöä. Tästä huolimatta esimerkiksi ohjelmisto-, rakennus- ja sote-aloilla on työvoimapulaa. Hallitus panostaa lisätalousarviossaan koulutukseen, mutta panostukset ovat riittämättömät huomioiden takavuosien leikkaukset erityisesti ammatillisesta koulutuksesta. Työttömyyden ja työvoimapulan kaksoisongelma odottaa nopeita ratkaisuja. Kasvua vahvistavan ja vakiinnuttavan osaamisen sekä tutkimuksen, kehitystoiminnan ja innovaatioiden edistämiseen tarkoitettua panostusta tulee nopeasti vahvistaa. Ensisijainen tavoite tulee olla nuorisotyöttömyysongelman ratkaiseminen varmistamalla suomalaisille nuorille riittävä ja laadukas koulutustarjonta, joka takaa työllistymisen. Lähiopetuksen resursseista ei tule tinkiä ja opinto-ohjauksen resursseja on vahvistettava. Rohkea panostus osaamiseen ja kasvuun palautuu moninkertaisena takaisin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi seuraavat lausumat: 

Vastalauseen lausumaehdotus 1 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy aktiivisiin toimenpiteisiin asumisen kustannusten halpuuttamiseksi. Asumiseen liittyvää verorasitusta tulee alentaa sekä ryhtyä toimenpiteisiin, jotka edistävät työvoiman liikkuvuutta maan sisällä työvoiman alueellisten kohtaanto-ongelmien korjaamiseksi. Erityistä huomiota tulee kiinnittää sähkön siirtohintojen alentamiseen. 

Vastalauseen lausumaehdotus 2 

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy aktiivisiin toimenpiteisiin liikkumisen ja erityisesti autoilun kustannusten alentamiseksi. Polttoaineverotusta tulee alentaa kohtuulliselle tasolle, jotta polttoaineen kohonnut hinta ei vaaranna kuljetusalan kilpailukykyä eikä haja-asutusalueilta työssäkäynnin edellytyksiä. 

Vastalauseen lausumaehdotus 3 

Eduskunta edellyttää, että hallitus panostaa ammatillisen koulutuksen lähiopetuksen resurssien nostamiseen ja riittävään opinto-ohjaukseen sekä laatii kattavan osaamisen ja kasvun kehittämisohjelman toimenpiteistä osaamisen tason nostamiseksi, työvoiman kohtaanto-ongelmien ehkäisemiseksi sekä tervettä kasvua tukevan tutkimuksen, kehitystoiminnan, innovaatioiden ja digitalisoinnin edistämiseksi ja lisää tuntuvasti panostuksia näihin tarkoituksiin. 

MÄÄRÄRAHAT 

Pääluokka 24 

ULKOMINISTERIÖN HALLINNONALA 

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö 

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v) 

Perussuomalaiset esittää vaihtoehtoista kehitysapumallia, joka perustuu vapaaehtoisuuteen ja ruohonjuuritason auttamiseen. Perussuomalaiset haluaa, että suomalaisten tuloksellisten järjestötoimijoiden painoarvoa kehitysyhteistyörahaston toiminnassa pitää kasvattaa. Kehitysavun painopistettä siirretään veroporkkanan avulla vapaaehtoisille lahjoituksille ja kehitysyhteistyön läpinäkyvyyttä on lisättävä, jotta toiminnan vaikuttavuuden seuranta on mahdollista ja rahat voidaan keskittää tehokkaimmille ja hyödyllisimmille toimijoille. 

Passiivisen rahanjaon sijasta kehitysavun tarkoituksena tulee olla konfliktien ehkäiseminen ja ratkaiseminen sekä auttaa kohdemaita tulemaan toimeen omillaan. Samaan aikaan hiilijalanjälkeä lisäävä massasiirtolaisuus tulee lopettaa, koska ei ole sen enempää lähtömaiden kuin Euroopan maiden kannalta järkevää, että kehitysmaiden väestö siirtyy Eurooppaan laajamittaisesti sosiaaliturvan varaan tai hanttihommiin sen sijaan, että osallistuisi kotimaansa ongelmien ratkaisemiseen. 

Perussuomalaiset korostavat sitä, että naisten ja tyttöjen aseman parantaminen on tärkein yksittäinen teko kehitysmaiden ongelmien ratkaisemiseksi pitkällä tähtäimellä. Tyttöjen on saatava käydä koulunsa ja osallistua tasavertaisina yhteiskunnan rakentamiseen sen sijaan, että heidät alistetaan lapsentekokoneiksi ollessaan vielä itsekin lapsia. Tähän ongelmaan puuttumalla korjataan myös koko maapallon kannalta merkittävin ongelma, liikakansoitus. Kehitysavun saamisen ehdoksi tulee asettaa, että kohdevaltio esittää suunnitelman väestönkasvun saamiseksi kuriin. 

Perussuomalaisten mallissa veronmaksaja voi veroilmoituksessaan ilmoittaa vapaaehtoisen summan kehitysapuun. Tämä ei kuitenkaan riitä. Suomen tulee irtautua haitallisista kehitysapukohteista ja keskittyä vain ruohonjuuritason työhön, kuten opetuksen järjestämiseen sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseen, joiden tulee olla prioriteettien kärjessä myös tulevaisuudessa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentilta 24.30.66 vähennetään 10 000 000 euroa varsinaisen kehitysyhteistyön kustannuksista. 

PÄÄLUOKKA 26 

SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Poliisitoimi 

01. Poliisitoimen toimintamenot 

Kun poliisiasemaverkostoa on harvennettu ja liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä poliisin näkyminen katukuvassa on vähentynyt, kansalaisten turvallisuudentunne on heikentynyt. Poliisien voimavarojen heikentäminen on näkynyt käytännössä myös poliisien työssäjaksamisen heikentymisenä. Perussuomalaiset haluaa panostaa lisää kansalaisten turvallisuuteen ja varmistaa poliisille riittävän resursoinnin tekemäänsä yhteiskunnan kannalta elintärkeään työhön. Hallitus poisti eduskunnan kertaluontoisen lisäyksen nettipedofilian ja verkkorikollisuuden torjuntaan. Palautamme tämän tärkeän määrärahan ja esitämme poliisin toimintamenoihin lisäystä käytettäväksi poliisimiesten palkkaamiseen sekä nettipedofilian ja verkkorikollisuuden torjuntaan. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 26.10.01 lisätään 11 200 000 euroa poliisin toimintamenoihin käytettäväksi poliisimiesten palkkaamiseen sekä nettipedofilian ja verkkorikollisuuden torjuntaan. 

20. Rajavartiolaitos 

01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot 

Perussuomalaiset haluavat lisäpanostuksia rajojemme valvontaan. Tämä ennaltaehkäisee ennen kaikkea rikollisuutta, kuten ihmis- ja huumekauppaa sekä talousrikoksia. Harmaan talouden torjunta tuo myös suoria tuloja valtiolle. Tullin, Rajavartiolaitoksen ja poliisin hyvällä yhteistyöllä on mahdollisuus saada huomattavia lisätuloja valtiolle, kun rikollinen harmaa talous saadaan kuriin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 26.20.01 lisätään 1 000 000 euroa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin käytettäväksi ihmis- ja huumekaupan sekä rajat ylittävän talousrikollisuuden torjuntaan. 

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta 

01. Pelastustoimen toimintamenot 

Kuluvana vuonna metsäpaloista johtuen on kulunut merkittävästi pelastustoimen resursseja. Oma erikoisuutensa pelastustoimen vapaaehtoiskentässä ovat palolennot. Näillä lennoilla vapaaehtoiset harrasteilmailijat partioivat metsäalueita muutaman tunnin ajan kerrallaan etsien metsäpaloja. Havaituista savuista tehdään ilmoitus palokunnille. Lääninhallitukset maksavat lentoja suorittavien koneiden polttoaineen, mutta itse lennot tehdään palkatta. Haluamme varmistaa, että palolentojen turvaamiseksi jatkossakin on käytettävissä riittävät resurssit, ja esitämme tähän tarkoitukseen miljoonan euron lisämäärärahaa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 26.30.01 lisätään 1 000 000 euroa palolentotoiminnan resurssien turvaamiseen. 

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot 

Hätäkeskuksissa tehdään kansalaistemme arjen turvallisuuden kannalta korvaamattoman arvokasta työtä. Hätäkeskuspäivystäjä joutuu ensimmäisenä arvioimaan, millaista apua tarvitaan, kun pulassa oleva ihminen soittaa. Työvuorot ovat 12 tunnin mittaisia. Niitä tehdään niin arkena kuin pyhänä. Kaikissa Suomen kuudessa hätäkeskuksessa vastataan vuositasolla yhteensä yli 2,6 miljoonaan puheluun. Hätäkeskuksia kuitenkin vaivaa merkittävä henkilöstöpula, ja koko maassa tarvittaisiin välittömästi 35 uutta hätäkeskuspäivystäjää, jotta hätäpuheluihin vastaaminen ei hidastuisi. Eniten vajetta on Keravalla ja Turussa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 26.30.02 lisätään 2 000 000 euroa hätäkeskuslaitoksen henkilöstöpulan korjaamiseksi. 

40. Maahanmuutto 

21. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto 

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä pitää epäjohdonmukaisena, että turvapaikkakriisistä aiheutuvien menojen taso jatkuu korkeana siitä huolimatta, että vastaanottotoiminnan piirissä olevien henkilöiden lukumäärä on laskenut merkittävästi vuodesta 2015. Kun käyttäjien määrä on laskenut, kustannuksiltaan kalliimpia vastaanottokeskuksia olisi tullut sulkea ja siten keskimääräisissä yksikkökustannuksissa tulisi näkyä merkittävää laskua. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan yksikkökustannukset ovat kasvaneet. Suomen tulisi pyrkiä karsimaan vastaanottotoiminnasta kaikki ylimääräiset kustannukset sekä vähentää sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka lisäävät maamme houkuttelevuutta turvapaikanhakijoiden silmissä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentilta 26.40.21 vähennetään 6 000 000 euroa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. 

63. Vastaanottotoiminnan asiakkaille maksettavat tuet 

Perussuomalaiset katsoo, että maahanmuuton kustannuksista voitaisiin löytää merkittävästi säästökohteita. Turvapaikanhakijoille maksettavat avokätiset tuet toimivat vetovoimatekijänä, joka lisää maamme houkuttelevuutta ja siten aiheettomien turvapaikkahakemusten määrää. Rahallinen panostus tulisi suunnata turvapaikkahakemusten nopeampaan käsittelyyn sekä kielteisten turvapaikkapäätösten nopeampaan täytäntöönpanoon, jolloin vastaanottotoiminnan asiakkaiden määrä sekä vastaanottotoiminnan kustannukset laskisivat. Hallituksen tulisi toteuttaa turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelmansa täysimääräisenä ja ryhtyä tarvittaessa lisätoimenpiteisiin, jotta turvapaikanhakijamäärä sekä siten vastaanottotoiminnan asiakasmäärä saataisiin laskuun. Perussuomalaiset katsoo, että maastapoistamisprosessia tulee tehostaa ja käyttää esitetyt määrärahat muihin käyttökohteisiin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentilta 26.40.21 vähennetään 11 200 000 euroa vastaanottokeskusten asiakkaille maksettavista tuista. 

PÄÄLUOKKA 29 

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 

Korkea osaaminen ja innovaatiot ovat Suomen menestyksen selkäranka. Perussuomalaiset katsoo, että Suomen kilpailukyky tulevaisuudessa nojaa tähän tekijään. Talouden lähdettyä kasvuun on panostuksia koulutukseen lisättävä. Lisäpanostuksia tarvitaan koko koulutussektorilla, mutta erityisesti ammatillisessa koulutuksessa sekä korkeakoulusektorilla tutkimuksessa osaavan työvoiman tarjonnan takaamiseksi elinkeinoelämän tarpeisiin myös tulevaisuudessa. 

01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 

53. Eräät turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista aiheutuvat avustukset 

Perussuomalaiset katsoo, että maahanmuuttajien vastuuta omasta kotoutumisestaan on syytä lisätä. Sen sijaan, että maahanmuuttajille tarjottaisiin erillisiä palveluita, on tarkoituksenmukaista panostaa kielikoulutukseen, jotta maahanmuuttajat oppivat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa riittävän suomen kielen taidon pystyäkseen käyttämään samoja palveluita kuin kantaväestö. Tällöin ei tarvita erillisiä maahanmuuttajien palveluita tai tulkkipalveluita, maahanmuuttajien integraation sekä työllistymisen edellytykset paranevat ja yhteiskunta säästää.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentilta 29.01.53 vähennetään 2 500 000 euroa. 

10. Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus 

31. Valtionosuus ja -avustus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin  

Perussuomalaiset esittää 1 000 000 euron lisäpanostusta vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin digitaalisten oppimissisältöjen kehittämiseksi. Tämä tukisi elinikäistä oppimista ja aikuisoppimista. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.10.31 lisätään 1 000 000 euroa vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin digitaalisten oppimissisältöjen kehittämiseksi sekä elinikäisen oppimisen tukemiseksi. 

20. Ammatillinen koulutus 

30. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen koulutukseen 

Perussuomalaiset haluaa ammatilliseen koulutukseen lisäpanostuksen, jolla vahvistettaisiin ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opinto- ja työllistymisedellytyksiä. Nuorisotyöttömyys on edelleen vakava ongelma, kun samaan aikaan tietyillä tulevaisuudessa merkittävillä aloilla on pulaa osaavasta työvoimasta. Kaivosteollisuus, matkailuala ja matkailun palvelutuotanto sekä koodaus ja peliala ovat tulevaisuuden ammatillisen osaamisen kulmakiviä. Esitämme 10 000 000 euron lisäpanostusta näille aloille, jotta yritysten kokemaan työvoimapulaan saadaan vastattua ja suomalaiset nuoret töihin. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.20.30 lisätään 10 000 000 euroa ammatilliseen koulutukseen käytettäväksi erityisesti kaivos-, matkailu- ja ohjelmistoalan koulutuksessa. 

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus 

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot 

Koulutuksesta ja tutkimuksesta on leikattu merkittävästi voimavaroja. Talouden lähdettyä kasvuun on panostuksia niihin lisättävä. Erityisesti ammattikorkeakoulutus tarvitsee lisäpanostuksia. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 29.40.20 lisätään 6 200 000 euroa elinkeinoelämää tukevaan ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. 

PÄÄLUOKKA 31 

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 

10. Liikenneverkko 

20. Perusväylänpito 

Parlamentaarinen liikenneverkkotyöryhmä totesi kuluvan vuoden alussa vakavan vajauksen liikenneverkon rahoituksessa. Korjausvelka lähtee jälleen voimakkaaseen kasvuun. Tästä on seurauksena elinkeinopolitiikan sekä liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden heikkeneminen. Kun ajoneuvoyhdistelmien kokonaismassoja on nostettu, tieverkon kunnon parantaminen on entistäkin tärkeämpää. Perussuomalaiset esittävät tähän tarkoitukseen lisäpanostusta. 

Seutukunnissa, maaseudulla ja etenkin syrjemmässä asuvilla asukkailla on suuri huoli väyläverk-komme kunnosta. Teiden kunto kärjistyy etenkin talviaikana, kun tiestössä on korjausvelkaa, teiden hoito on ketjutettu alihankkijoille ja työnjohtaja ei anna lupaa tarvittaville hoitotoimenpiteille. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 31.10.20 lisätään 30 000 000 euroa perusväylänpitoon.  

77. Väyläverkon kehittäminen 

Harvaan asutussa maassamme kuljetusetäisyydet ovat pitkiä ja erityisesti maakunnissa sijaitsevien yritysten kannalta on tärkeää, että väyläverkko takaa yrityksille asianmukaiset toimintaedellytykset. Väylänpidon rahoituksessa on suuri vaje. Väyläverkon kehittäminen vastaamaan elinkeinoelämän ja muiden tienkäyttäjien tarpeita on liikenneturvallisuuskysymyksen lisäksi myös kilpailukykykysymys. Haluamme lisätä tätä varten rahoitusta elinkeinopolitiikan edistämiseksi. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 31.10.77 lisätään 25 000 000 euroa aluetaloutta ja paikallista elinkeinopolitiikkaa tukeviin väylähankkeisiin. 

PÄÄLUOKKA 32 

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 

Perussuomalaiset katsoo, että yhteiskunnan panostukset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen ovat elintärkeitä maamme tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta. Yrityksemme eivät menesty ilman suotuisaa toimintaympäristöä, jota yhteiskunta voi edistää koulutuksen lisäksi muun muassa pääomasijoituksilla. Perussuomalaiset näkevät mahdollisuuksia työllisyysasteen lisäämiseen ja vientimme edistämiseen erityisesti matkailun alalla toimivilla yrityksillä. Tästä syystä haluamme kohdistaa näille aloille lisäpanostuksia. 

01. Hallinto 

40. Valtionavustus yritysten kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen 

Kalatalous on suurilta osin hyödyntämätön elintarvikealamme. Suomalainen perusjärvikala on säilöttynä useille ulkomaalaisille suurta herkkua. Tällöin myös jalostusaste on korkeimmillaan. Suomalaiset järvet ovat pääosin hyvin vähäisessä käytössä olevia kala-aittoja. Myös kalastusmatkailun edistäminen tulisi olla vahvemmin esillä. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.01.40 lisätään 1 000 000 euroa kalataloutemme kansainvälistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen. 

20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka 

06. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot 

Matkailu on kovassa nosteessa. Lappiin tulee ennätysmäärä charter-lentoja. Kun Lappi täyttyy talvella, niin tässä vaiheessa täytyy alkaa panostaa kesäkauteen ja markkinoida jo seuraavaa kesää. Lisäksi matkailupanostuksia tulee suunnata siten, että myös Pohjois-Suomi ja Keski-Suomi nähdään houkuttelevina talvikohteina ulkomaalaisten näkökulmasta. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentille 32.20.06 lisätään 2 500 000 euroa Business Finlandin toimintamenoihin Visit Finlandille matkailun edistämiseen. 

70. Kotouttaminen 

03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen 

Perussuomalaiset katsoo, että maahanmuuttajien vastuuta omasta kotoutumisestaan on syytä lisätä. Sen sijaan, että maahanmuuttajille tarjottaisiin erillisiä palveluita, on tarkoituksenmukaista panostaa kielikoulutukseen, jotta maahanmuuttajat oppivat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa riittävän suomen kielen taidon pystyäkseen käyttämään samoja palveluita kuin kantaväestö. Tällöin ei tarvita erillisiä maahanmuuttajien palveluita tai tulkkipalveluita, maahanmuuttajien integraation sekä työllistymisen edellytykset paranevat ja yhteiskunta säästää.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme, 

että momentilta 32.70.03 vähennetään 2 500 000 euroa. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että ehdotus vuoden 2018 toiseksi lisätalousarvioksi hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena edellä todetuin muutoksin ja 

että edellä ehdotetut 3 lausumaa hyväksytään. 

Helsingissä 21.11.2018

Ville Vähämäki /ps

Toimi Kankaanniemi /ps