Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

VaVM 25/2014 vp - HE 122/2014 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 19 päivänä syyskuuta 2014 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle vuoden 2015 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta ( HE 122/2014 vp ).

Lakialoitteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä seuraavat aloitteet:

  • LA 57/2013 vp Kimmo Tiilikainen /kesk ym. Laki sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013—2015 annetun lain kumoamisesta, laki verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n 12 momentin kumoamisesta ja laki tuloverolain 50 §:n muuttamisesta läh. 23.10.2013
  • LA 39/2014 vp Pia Kauma /kok ym. Laki tuloverolain 52 §:n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 5 §:n ja ennakkoperintälain 25 §:n muuttamisesta läh. 09.10.2014
  • LA 41/2014 vp Lauri Heikkilä /ps ym. Laki tuloverolain muuttamisesta läh. 02.10.2014
  • LA 63/2014 vp Maria Lohela /ps ym. Laki tuloverolain 127 b §:n muuttamisesta läh. 12.11.2014
  • LA 64/2014 vp Maria Lohela /ps ym. Laki tuloverolain 23 ja 124 §:n muuttamisesta läh. 12.11.2014
  • LA 68/2014 vp Kimmo Tiilikainen /kesk ym. Laki tuloverolain muuttamisesta läh. 12.11.2014
  • LA 70/2014 vp Kimmo Tiilikainen /kesk ym. Laki sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013—2015 annetun lain kumoamisesta, laki verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n 12 momentin kumoamisesta ja laki tuloverolain 50 §:n muuttamisesta läh. 12.11.2014
  • LA 71/2014 vp Kimmo Tiilikainen /kesk ym. Laki tuloverolain 33 a ja 33 b §:n muuttamisesta läh. 12.11.2014
  • LA 74/2014 vp Kimmo Tiilikainen /kesk ym. Vuoden 2015 tuloveroasteikkolaki ja laki tuloverolain 125 §:n muuttamisesta läh. 12.11.2014

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

  • ylitarkastaja Timo Annala , erityisasiantuntija Tarja Järvinen , finanssisihteeri Filip Kjellberg , valtiovarainministeriö
  • kulttuuriasiainneuvos Leena Laaksonen , opetus- ja kulttuuriministeriö
  • johtava lakimies Matti Merisalo , Verohallinto
  • veroasiantuntija Kristiina Virtanen , Keskuskauppakamari
  • johtaja Timo Sipilä , Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
  • johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara , Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • ekonomisti Helena Pentti , Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • veroasiantuntija Satu Grekin , Suomen Yrittäjät ry
  • toimitusjohtaja Teemu Lehtinen , Veronmaksajain Keskusliitto
  • toimitusjohtaja Irina Krohn , hallintojohtaja Niina Otva , Suomen elokuvasäätiö
  • toimitusjohtaja Tero Koistinen , Suomen Filmikamari ry
  • toiminnanjohtja Sari Väänänen , Suomen Elokuvatuottajien Keskusliitto SEK

Kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Suomen Kuntaliitto
  • Akava ry
  • Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
  • Taiteen edistämiskeskus.

Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa asiaan.

HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITTEET

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi vuoden 2015 tuloveroasteikkolaki. Ehdotettu laki sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon. Asteikon ylimmän tuloluokan euromääräistä rajaa ehdotetaan alennettavaksi 100 000 eurosta 90 000 euroon. Lisäksi asteikon tulorajoja, lukuun ottamatta kahta ylintä tulorajaa, korotettaisiin noin 1,5 prosentilla.

Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää ja kertymäprosenttia sekä kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin.

Lisäksi korotettaisiin kunnallisverotuksen eläketulovähennystä. Asuntovelan korkovähennyksen määrää alennettaisiin asteittain siten, että vuonna 2015 vähennyskelpoinen määrä olisi 65 prosenttia, 60 prosenttia vuonna 2016, 55 prosenttia vuonna 2017 ja 50 prosenttia vuonna 2018.

Verotuksessa otettaisiin käyttöön lapsivähennys verovuosille 2015—2017.

Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennysoikeutta kavennettaisiin kasvattamalla omavastuuosuutta 600 eurosta 750 euroon. Osan verovuotta työttömänä olleen omavastuuosuutta pienennettäisiin 55 euron sijasta 70 eurolla jokaista täyttä työttömyyskuukautta kohti.

Omavastuuosuuden korotuksen seurauksena työsuhdematkalipun verovapautta muutettaisiin siten, että työsuhdematkalippu olisi verovapaata tuloa 300 euroon asti ja 750 euroa ylittävältä osalta 3 400 euroon asti.

Pääomatulojen verotusta muutettaisiin alentamalla ylemmän verokannan tulorajaa 40 000 eurosta 30 000 euroon ja korottamalla ylempää verokantaa 32 prosentista 33 prosenttiin.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia siten, että edustusmenojen määrästä 50 prosenttia olisi vähennyskelpoista menoa elinkeinotoiminnan tulosta laskettaessa. Lisäksi kotimaiselle elokuvatuottajalle valtion tai Suomen elokuvasäätiön varoista myönnetyn tuotantotuen elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa säädetty verovapaus poistettaisiin. Tuki olisi veronalaista tuloa elinkeinotoiminnan tulosta laskettaessa.

Lisäksi elinkeinotulon verottamisesta annetusta laista kumottaisiin voimalaitosverolain nojalla suoritettavan veron vähennyskelvottomuutta koskeva säännökset, jotka on hyväksytty ja vahvistettu mutta joita ei ole saatettu voimaan.

Verohallinnosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että keskusverolautakunnan puheenjohtajan koulutusvaatimuksena olisi ylempi korkeakoulututkinto nykyisen ylemmän oikeustieteellisen tutkinnon asemesta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousar­vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2015 alusta. Tuloverolakiin lisättäviksi ehdotetut asuntovelan korkovähennysoikeutta ja lapsivähennystä koskevat väliaikaiset säännökset olisivat voimassa vuoden 2017 loppuun.

Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa. Asuntovelan korkovähennysoikeutta koskevaa tuloverolain muutosta sovellettaisiin kuitenkin ensimmäisen kerran vuodelta 2018 toimitettavassa verotuksessa.

Lakialoitteet

Lakialoitteissa LA 57/2013 vp ja LA 70/2014 vp ehdotetaan, että ns. bisnesenkelilaki kumotaan ja tuloverolakia muutetaan siten, että pääomatulolajin tap­pioon luetaan myös omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio.

Lakialoitteessa LA 39/2014 vp ehdotetaan, että tuloverolain 52 §:ään lisätään uusi 2 ja 3 momentti, joissa säädettäisiin tekijänoikeustulojen yritysmäisen käsittelyn verotuksesta ja verotuksen lykkääntymisestä, kunnes tekijänoikeudenhaltijan määräysvallassa oleva yhtiö myy tai muuten luovuttaa saamansa korvausoikeudet tai kun tekijänoikeudenhaltija menettää määräysvallan yhtiössä. Yhtiön saamien tulojen ve­ronalaisuus todettaisiin lisäksi EVL 5 §:ssä ja niihin kohdistuva pidätysvelvollisuus EPL 25 §:ssä.

Lakialoitteessa LA 41/2014 vp ehdotetaan, että tuloverolakiin lisätään uusi 77 a §, jonka mukaan omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettua omaishoitajalle annettavaa hoitopalkkiota ei katsota veronalaiseksi tuloksi.

Lakialoitteessa LA 63/2014 vp ehdotetaan, että kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrää nostetaan 45 prosentista takaisin 60 prosenttiin ja vähennyskelpoisen palkan määrä 15 prosentista 30 prosenttiin.

Lakialoitteessa LA 64/2014 vp ehdotetaan, että yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen myös 100 000 euroa vuodessa ylittävästä pääomatulosta ja että tällaiseen tuloon sovellettava tuloveroprosentti on 15.

Lakialoitteessa LA 68/2014 vp ehdotetaan, että liikkeen- ja ammatinharjoittajille, henkilöyhtiöitten osakkaille sekä maa- ja metsätalouden harjoittajille annetaan viiden prosentin yrittäjävähennys. Tuloverolakiin lisättäisiin sitä koskeva uusi 31 a §.

Lakialoitteessa LA 71/2014 vp ehdotetaan, että First North -kauppapaikan osinkoverotusta muutetaan siten, että osinkoverotus säilyisi listaamattomien yhtiöiden verotuksellisen aseman mukaisena. Lisäksi aloitteessa ehdotetaan, että julkisesti noteeratuista yhtiöistä saatavat osingot olisivat verovapaita 1 000 euroon saakka.

Lakialoite LA 74/2014 vp liittyy vuoden 2015 talousarvioesitykseen, ja se on tarkoitus käsitellä yhdessä hallituksen esityksen HE 122/2014 vp kanssa. Se sisältää ehdotuksen vuoden 2015 tuloveroasteikkolaiksi ja työtulovähennyksen muuttamiseksi.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna. Muutosehdotus koskee elokuvatuottajan tuotantotukea, jonka verovapaus ehdotetaan säilytettäväksi ennallaan. Muulta osin esitys voidaan hyväksyä valiokunnan näkemyksen mukaan sellaisenaan, vaikka jotkin ehdotukset antavat aihetta verojärjestelmän linjakkuutta koskeviin huomautuksiin.

Taustaa

Esitys sisältää ehdotuksen ensi vuoden tuloveroasteikkolaiksi, joukon henkilöverotukseen ja elinkeinoverotukseen liittyviä muutosehdotuksia sekä kaksi teknisluonteista lakiehdotusta. Toinen niistä on aiheellinen voimalaitosveroa koskevan lain (1255/2013) kumoamisen vuoksi. Toinen on puolestaan perusteltu keskusverolautakunnan puheenjohtajan muodollisen kelpoisuusvaatimuksen väljentämiseksi käytännön tarpeita vastaavaksi. Valiokunnalla ei ole huomautettavaa näihin ehdotuksiin.

Muut lakiehdotukset sisältävät sen sijaan sekä verotuloja lisääviä että niitä vähentäviä muu­tosehdotuksia, jotka vaikuttavat laajasti ensi vuoden verotukseen. Niiden painotukset on valittu niin, että muutokset tukisivat mahdollisimman hyvin kotimaista kysyntää, ostovoimaa ja työllisyyttä ja helpottaisivat siten suhdannetilannetta. Samalla suurimpien ansio- ja pääomatulojen verotusta kiristettäisiin hieman. Erisuuntaiset muutokset vähentäisivät verotuloja kaikkiaan noin 271 milj. euroa[Verotulomenetyksistä kunnille kohdistuva osuus, noin 156 milj. euroa, on tarkoitus kompensoida täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta.] ja kaventaisivat hieman tuloeroja.

Ajatus veronkorotusten rinnalla tehtävistä kohdennetuista veronkevennyksistä perustuu viime keväänä hyväksyttyyn julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2015—2018, ja se on lausuttu julki myös pääministeri Stubbin hallitusohjelmassa. Hallitusohjelmaan on kirjattu lisäksi nimenomainen tavoite varmistaa, ettei pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotus kiristy vuonna 2015. Tämä näkyy esityksen painotuksissa.

Esitys sisältää tavanomaisten veroperustemuutosten lisäksi myös periaatteellisesti merkittävän ehdotuksen, kun tuloverolakiin on tarkoitus ottaa väliaikainen lapsivähennys verovuosiksi 2015—2017. Tämä poikkeaa lähes kaksikymmentä vuotta vallinneesta yleisestä linjasta ja on sikäli verojärjestelmän kannalta uudenlainen avaus. Esitykseen sisältyy lisäksi vero-oikeuden yleisten periaatteiden kannalta tärkeä ehdotus palauttaa edustuskulujen osittainen vähennyskelpoisuus.

Valiokunnan yleiskannanotto

Valiokunta pitää esitystä yleisesti hyvin kohdennettuna sekä veroasteikkoon ja tuloverolakiin ehdotettuja muutoksia pääosin perusteltuina.

Veronkevennysten kannalta merkittävimpiä ovat tuloveroasteikon kolmeen alimpaan luokkaan tehtävät inflaatiotarkistukset sekä työtulovähennykseen, kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen ja perusvähennykseen ehdotetut muutokset. Näiden yhteisvaikutus on noin 288 milj. euroa, ja ne keventävät pieni- ja keskituloisten eläkeläisten ja palkansaajien verotusta hallitusohjelmassa sovituin tavoin. Uusi, verosta tehtävä lapsivähennys keventää sekin verotusta arviolta noin 70 milj. euroa vuodessa, mutta sen arvioinnissa on syytä ottaa huomioon samanaikaisesti tehtävä leikkaus lapsilisiin. Vähennys onkin tarkoitettu lieventämään leikkauksen vaikutuksia väliaikaisen voimassaolonsa ajan.

Veronkiristykset kohdentuvat taas edellä todetuin tavoin suurimpiin ansiotuloihin, joita koskeva veroasteikon ylin luokka on tarkoitus säilyttää vuoteen 2018 saakka. Lisäksi sen tuloraja ehdotetaan alennettavaksi nykyisestä 100 000 eurosta 90 000 euroon. Muutoksen ar­vioidaan lisäävän valtion verotuloja vuositasolla noin 10 milj. euroa ja kehyskaudella kaikkiaan noin 54 milj. euroa.

Ehdotus perustuu julkisen talouden suunnitelmaan ja on sikäli hyväksyttävä osa veropoliittisia sopeutustoimia. Valiokunta huomauttaa kuitenkin, että kiristys kohdistuu osaavimman ja kansainvälisesti liikkuvimman työvoiman työn verotukseen. Jos Suomen menestys halutaan rakentaa myös jatkossa korkean osaamisen varaan, ylimpien ansiotulojen veroaste tulisi voida säilyttää kohtuullisena. Väliaikaiset veronkorotukset antavat tähän nähden vääränlaisen signaalin ja voivat vähentää luottamusta veropoliittisen linjan johdonmukaisuuteen.

Vaikutuksia arvioitaessa on niin ikään syytä huomata, että ansiotuloon kohdistuvat veromuutokset vaikuttavat myös yrittäjäkenttään. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien mukaan pääosa, lähes 3/4, yrittäjien tuloista verotetaan ansiotulona[ Yrittäjien tulot ja verot -selvitys 04/2014, Suomen Yrittäjät].

Samantapainen muutos koskee myös suurimpia pääomatuloja, joihin sovellettavaa korotettua tuloveroprosenttia on tarkoitus nostaa 32 prosentista 33 prosenttiin. Lisäksi korotetun veron tuloraja alennettaisiin nykyisestä 40 000 eurosta 30 000 euroon. Näiden muutosten verotuloja lisääväksi vaikutukseksi on arvioitu vajaat 40 milj. euroa vuositasolla ja ensi vuonna noin 18 milj. euroa. Vaikka ehdotukset ovat hyväksyttävä osa sopeutustoimia, viimeaikaiset, tiheästi toteutetut muutokset ovat verokohtelun ennustettavuuden kannalta ongelmallisia. Pääomatulojen verotuksessa tulisi myös muistaa, että verotus kohdistuu nimellistuloon, josta ei ole poistettu inflaation vaikutusta.

Valiokunnalla ei ole huomautettavaa esitykseen siltä osin kuin se koskee asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten omavastuuosuuden korotusta 600 eurosta 750 euroon tai asuntovelan korkojen vähennysoikeuden asteittaista puolittamista vuoteen 2018 mennessä. Molemmat vähennykset kohdistuvat suureen verovelvollisjoukkoon, minkä vuoksi niiden vaikutukset jäävät yksilötasolla vähäisiksi[Esimerkiksi korkovähennys pienenisi 2 prosentin korkotasolla ensi vuonna noin 30 euroa ja vuonna 2018 noin 120 euroa, kun lainamäärä on 100 000 euroa.]. Muutokset lisäisivät kuitenkin verotulokertymää ensi vuonna hieman yli 70 milj. euroa ja vuonna 2018, kun korkovähennys on pienentynyt puoleen, noin 175 milj. euroa[Tuottovaikutus voi olla aikanaan myös tätä suurempi, jos hallituksen keväällä käynnistämä uudistushanke kilometripohjaisesta vähennyksestä toteutuu. Uudistuksesta on vireillä tutkimushanke Suomen ympäristökeskuksessa, joka arvioi kilometripohjaisen mallin vaikutuksia. Arvioitavana ovat taloudelliset vaikutukset, vaikutukset työvoiman liikkuvuuteen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, liikenteelliset vaikutukset ja yhteisvaikutukset. Hankkeen ohjausryhmässä ovat mukana ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä valtiovarainministeriö. Tulosten on tarkoitus valmistua ensi vuoden alkupuolella.]. Lisäksi asuntovelan korkojen leikkaus kaventaa omistus- ja vuokra-asumisen verokohtelun eroa, mitä on pidetty veroneutraliteetin kannalta suotavana asuntopoliittisena kehityssuuntana.

Valiokunta käsittelee seuraavassa lyhyesti vielä erikseen lapsivähennystä sekä edustusmenojen vähennyskelpoisuutta. Lopuksi perustellaan valiokunnan ehdotusta pysyttää elokuvatuottajien tuotantotuen verovapaus ennallaan.

Lapsivähennys

Esityksen kenties kiistanalaisin ehdotus koskee väliaikaista lapsivähennystä. Sen tarkoituksena on lieventää lapsilisiin kohdistetun 110 milj. euron leikkauksen vaikutuksia vuosittain noin 70 milj. eurolla, kuten edellä on jo todettu. Vähennys kattaa verovuodet 2015—2017, ja se koskee noin 770 000:ta pieni- ja keskituloista verovelvollista, näistäkin osaa vain osittain. Koska vähennys on henkilökohtainen, määräytyy tulojen perusteella ja tehdään verosta, vähennyksen soveltamisalan ulkopuolelle jää lähes 300 000 verovelvollista. Tähän joukkoon kuuluvat myös ne henkilöt, joiden verot eivät riitä vähennyksen tekemiseen. Näitä kaikkein pienituloisimpia verovelvollisia on esityksen perusteluiden mukaan noin 16 500[Luvut koskevat vain lapsivähennystä. Niissä ei ole otettu huomioon toimeentulotuen nousun vaikutusta.].

Esitys on eittämättä myönteinen niille lapsiperheille, joihin se kohdistuu. Siihen voidaan kohdistaa kuitenkin periaatteellista kritiikkiä monesta syystä: Vähennys muokattiin ensinnäkin, kun osoittautui, ettei lapsilisäleikkausta onnistuttu pienentämään menokehyksen sisäisin muutoksin, kuten olisi ollut luontevinta. Toisaalta se poikkeaa pitkään jatkuneesta linjasta, jonka mukaan lapsiperheiden tuki on perustunut verotuksen ulkopuolisiin suoriin tulonsiirtoihin. Lisäksi se on vastoin lapsilisäjärjestelmän perusperiaatetta, jonka mukaan lapsista aiheutuvat perhekustannukset on tasattu kaikille yhtäläisin perustein. Nyt vähennyksen ulkopuolelle jää iso joukko lapsiperheitä. Koska vähennys on henkilökohtainen ja tulosidonnainen, perheen saama hyöty riippuu myös siitä, miten tulot jakautuvat vanhempien kesken. Vähennyksessä näkyy näin verotuen suoraa tukea heikompi osumatarkkuus.

Vähennys edellyttää näiden periaatteellisten näkökohtien lisäksi myös merkittäviä muutoksia Verohallinnon tietojärjestelmiin. Julkisuudessakin arvostelua herättänyt kustannuserä — 2,5 milj. euroa — johtuu mm. siitä, ettei Verohallinnolla ole riittävää tietopohjaa vähennyksen toteuttamiseksi. Hallinto joutuu siis luomaan kokonaan uudet tietovirrat väestötietojärjestelmästä ja ottamaan huomioon monet erilaiset ja vaihtuvat huoltajasuhteet, ml. ulkomaiset perhetilanteet. Muutostyöt ovat kalliita myös siihen nähden, että vähennys on tarkoitettu väliaikaiseksi.

Periaatteellisista näkökohdista huolimatta vähennys lievittää lapsilisän leikkauksesta aiheutuvaa menetystä useimmissa lapsiperheissä. Vaikuttavuutta lisää se, että vähennys tehdään verosta, kuten edellä on todettu. Tuki on siten vaikutusalueellaan tasasuuri, 50 euroa jokaisesta huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta enintään neljän lapsen perusteella. Ratkaisevaa on väestötietojärjestelmässä vuoden viimeisenä päivänä oleva tieto huoltajuudesta. Jos lapselle on merkitty kaksi huoltajaa, molemmat saisivat vähennyksen, jos heidän tulonsa ovat vähennyksen vaikutusalueella. Yksinhuoltajille vähennys myönnettäisiin kaksinkertaisena. Tuki voisi olla enimmillään siis 400 euroa vuodessa.

Valiokunta on valmis puoltamaan esitystä näiden huomioiden jälkeen. Vähennyksestä on kuitenkin syytä luopua siirtymäkauden jälkeen, kuten lienee tarkoitus. Esitys antaa valiokunnan mielestä lisäksi aiheen pohtia, tulisiko kehysjärjestelmää kehittää sitovammaksi myös tulopuolelta.

Edustusmenojen vähennyskelpoisuus

Valiokunta pitää perusteltuna ja myönteisenä ehdotusta palauttaa edustuskulujen vähennysoikeus sellaisena kuin se on ollut vakiintuneesti voimassa ennen tätä vuotta. Ratkaisu eheyttää verojärjestelmää ja tukee ennalta arvioiden juuri niitä kohteita, joiden arvioitiin kärsivän eniten vähennyskelpoisuuden poistosta vuosi sitten. Näitä ovat mm. edustustarkoitukseen tarjottavien matkailu-, ravintola- ja festivaalipalveluiden järjestäjät.

Muutosta ei voida saattaa kohtuullisin toimenpitein voimaan takautuvasti tältä vuodelta, koska verovuosi 2014 on jo päättynyt osalla verovelvollisista. Valiokunta on valmis hyväksymään sen vuoksi ehdotetun voimaantulon, jonka mukaan lainmuutosta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa.

Elokuvatuottajan tuotantotuki

Valiokunta ei pidä aiheellisena poistaa elokuvantuottajien tuotantotuen verovapautta, joka on ollut voimassa vuodesta 1984. Verovapaus koskee kotimaiselle elokuvantuottajalle valtion tai Suomen elokuvasäätiön varoista myönnettyä tukea.

Verovapauden poistoa on perusteltu esityksessä tavoitteella laajentaa veropohjaa yritystukia karsimalla. Lisäksi se on osa julkisen talouden sopeutustoimia. Näillä näkökohdilla ei ole kuitenkaan olennaista merkitystä, koska muutoksen verotuottovaikutukseksi on arvioitu 4 milj. euroa vuositasolla. Tämäkin tuotto on kyseenalaistettu valiokunnan asiantuntijakuulemisessa, jossa niin opetus- ja kulttuuriministeriö kuin alan toimijatkin ovat puoltaneet verovapautta tuotantokohtaisena projektitukena. Ala on myös yleisesti ottaen sangen tappiollinen, joten verovapauden poisto pienentäisi pääasiassa vain tuotantoyhtiöille vahvistettavia tappioita. Sillä ei olisi siten välitöntä vaikutusta valtion verotuloihin.

Valiokunta on ottanut lisäksi huomioon, että verotuki rajoittuu täällä verotettavaan elinkeinotoiminnan tuloon. Koska ulkomaisen tuotannon tulos verotetaan yleensä aina muualla kuin Suomessa, säännöstä ei jouduta käytännössä soveltamaan mahdollisiin ulkomaisiin tuensaajiin. Sen vuoksi verotuki itsessään ei muodosta valiokunnan käsityksen mukaan sellaista kilpailunvääristymää, joka pitäisi ottaa sääntelyssä huomioon.

Lakialoitteet

Valiokunta ehdottaa, että lakialoitteet hylätään.

Yksityiskohtaiset perustelut

3. Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta
6 §:n 5 kohta.

Lainkohdassa säädetään kotimaiselle elokuvantuottajalle myönnetyn tuotanto­tuen verovapaudesta. Valiokunta ehdottaa, että säännös jää edelleen voimaan nykyisessä muodossaan. Muutos vaikuttaa lakiehdotuksen johtosääntöön, josta poistetaan pykälän kumoamista koskevat osiot.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että 1. ja 2. sekä 4. ja 5. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina,

että 3. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotus) ja

että lakialoitteet LA 57/2013 vp, LA 39/2014 vp, LA 41/2014 vp, LA 63/2014 vp, LA 64/2014 vp, LA 68/2014 vp, LA 70/2014 vp, LA 71/2014 vp ja LA 74/2014 vp hylätään.

Valiokunnan muutosehdotus

3.

Laki

elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) (poist.) 16 §:n 11 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1238/2013,

muutetaan 16 §:n 10 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1238/2013, sekä

lisätään 8 §:n 1 momenttiin siitä lailla 1238/2013 kumotun 8 kohdan tilalle uusi 8 kohta seuraavasti:

8 ja 16 §

(Kuten HE)


Voimaantulosäännös

      (Kuten HE)


Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2014

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Kimmo Sasi /kok
vpj. Pentti Kettunen /ps
jäs. Leena Harkimo /kok (osittain)
Pertti Hemmilä /kok
Jouko Jääskeläinen /kd
Timo Kalli /kesk
Sampsa Kataja /kok
Esko Kiviranta /kesk (osittain)
Mika Lintilä /kesk
Mats Nylund /r (osittain)
Heli Paasio /sd
Kari Rajamäki /sd (osittain)
Matti Saarinen /sd
Sari Sarkomaa /kok
Jouko Skinnari /sd
Osmo Soininvaara /vihr
Kari Uotila /vas
Ville Vähämäki /ps
vjäs. Riitta Myller /sd
Antti Rantakangas /kesk (osittain)
Eero Reijonen /kesk
Ismo Soukola /ps
Harry Wallin /sd (osittain)
Anne-Mari Virolainen /kok (osittain)

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

VASTALAUSE 1

Perustelut

Vuoden 2015 tuloveroasteikko

Keskusta esittää vastalauseessa oman mallinsa vuoden 2015 tuloveroasteikoksi ja työtulovähennykseksi. Keskustan esittämillä muutoksilla veronmaksajan maksukyky huomioitaisiin Stubbin hallituksen esittämää veroratkaisua oikeudenmukaisemmin. Aloitteella kevennettäisiin pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta sekä keventämällä tuloveroasteikon alimpien portaiden verotusta että korottamalla työtulovähennystä. Vastaavasti keskusta on valmis kiristämään hyvätuloisten verotusta. Keskustan esitys keventäisi vuodessa enintään noin 68 500 euroa tienaavien verotusta ja kiristäisi puolestaan tämän rajan ylittävien verotusta. Keskustan esityksen mukaan tuloveroasteikkoon tehtävät muutokset keventävät verotusta kokonaisuudessaan 94 miljoonalla eurolla.

Keskustan malli tuloveroasteikoksi ja työtulovähennykseksi on esitelty yksityiskohtaisemmin lakialoitteessa LA 70/2014 vp — Kimmo Tiilikainen /kesk ym.

Metsätaloudesta saatavan pääomatulon verottaminen

Hallituksen esittämä pääomatuloveron progressiivisuuden tiukentaminen uhkaa metsätalouden osalta johtaa siihen, että puukauppoja ryhdytään suunnittelemaan siten, että pääomatulot saadaan pysymään alemman pääomatuloverokannan mukaisina, mikä voi johtaa puukauppojen keskikoon pienentymiseen ja sitä kautta vaikeutumiseen puun saatavuuden.

Pääomatulon progressiivisuuden tiukentamisen seurauksena omaisuudesta saatavaa tuottoa kohdellaan eriarvoisesti sen perusteella, tuottaako omaisuus tasaisesti pientä tulovirtaa, kuten vaikkapa vuokra-asunto tai osakeyhtiön osinkotulot, vai tuloutuvatko omaisuudesta saatavat tulot kertaluonteisesti yhdelle vuodelle pidemmältä ajanjaksolta, kuten on kyse puukaupoissa.

Lapsilisäleikkauksen peruminen

Keskusta on esittänyt, että lapsilisäleikkausta ei toteuteta. Tällöin ei myöskään ole tarvetta ottaa käyttöön verotusta monimutkaistavaa ja verohallinnollisesti kalliiksi tulevaa verotuksen lapsivähennysjärjestelmää. Keskusta on esittänyt, että lapsilisäleikkauksen peruminen rahoitettaisiin perumalla lapsivähennysjärjestelmä ja kiristämällä tupakkaveroa 31 senttiä askilta.

Matkakustannusten vähennysoikeutta ei saa heikentää

Keskusta ei hyväksy, että asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten verovähennysoikeutta ei kavenneta hallituksen esittämällä tavalla korottamalla omavastuuosuutta 750 euroon, vaan omavastuuosuus säilytetään nykyisellä tasollaan. Hallituksen esitys kiristäisi verotusta monelta sellaiselta tavalliselta töissä käyvältä suomalaiselta, joka ei asu työpaikan välittömässä läheisyydessä. Hallitus antaa täysin vääränlaisen viestin työnteon kannattavuudesta. Hallituksen esittämä linja on omiaan vähentämään työnteon kannustavuutta ja näin heikentämään työntarjontaa.

Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio luettava mukaan pääomatulolajin tappioon

Keskusta esittää, että ns. bisnesenkelilaki kumotaan ja tuloverolakia muutetaan siten, että pääomatulolajin tappioon luetaan myös omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio.

Keskustan malli on esitelty tarkemmin lakialoitteessa LA 70/2014 vp — Kimmo Tiilikainen /kesk ym.

Yrittäjävähennys otettava käyttöön

Keskusta ehdottaa, että liikkeen- ja ammatinharjoittajille, henkilöyhtiöitten osakkaille sekä maa- ja metsätalouden harjoittajille annetaan viiden prosentin yrittäjävähennys. Nämä yritykset eivät hyötyneet vuoden 2014 alusta voimaan tulleesta yhteisöveron aleantamisesta, koska se koski ainoastaan osakeyhtiöitä.

Keskustan malli on esitelty tarkemmin lakialoitteessa LA 68/2014 vp — Kimmo Tiilikainen /kesk ym.

Pienten osinkojen verovapaus ja First North — listan verotus

Keskustan osinkoveromallissa listatuista yrityksistä nostettavat enintään 1 000 euron osingot olisivat verovapaita. Muutoin listattujen yhtiöiden osingot olisivat kokonaan pääomaverotuksen piirissä.

Keskustan mallissa verokohtelu kevenee nykyiseen verrattuna kaikilta niiltä, jotka saavat vuodessa alle 6 700 euron osinkotuloja pörssiyhtiöistä. Tämä vastaa noin 150 000—200 000 euron osakesalkkua. Lukumääräisesti keskustan mallissa verrattuna hallituksen esitykseen 500 000 osakkeenomistajan osinkoverokohtelu kevenee ja 74 000 osakkeenomistajan osinkoverokohtelu kiristyy.

Keskusta esittää lisäksi First North -kauppapaikalle listautuneiden yhtiöiden osinkoverotuksen säilyttämistä listaamattomien yhtiöiden verotuksen mukaisena. Näin kannustetaan yrityksiä hakemaan markkinaehtoista kasvurahoitusta ja samalla yksityisiä ihmisiä osakesäästämiseen ja kansankapitalismiin.

Keskustan malli on esitelty tarkemmin laki­aloitteessa LA 71/2014 vp — Kimmo Tiilikainen /kesk ym..

Tekijänoikeuskorvauksien verokohtelu

Keskusta on esittänyt toimenpidealoitteessa TPA 32/2014 vp — Kimmo Tiilikainen/kesk ym., että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin mahdollistaakseen tekijänoikeuskorvauksien maksamisen taiteilijan yritykselle yrityksen tulona, jos taiteilija tekee työtään yrittäjänä. Lakialoitteessa LA 39/2014 vp — Pia Kauma /kok ym. vastaa tarkoitukseltaan keskustan esittämää toimenpidealoitetta, ja näin ollen keskusta tukee sitä.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 3.—5. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena,

että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään hallituksen esityksen sekä lakialoitteiden LA 39/2014 vp, LA 68/2014 vp, LA 70/2014 vp, LA 71/2014 vp ja LA 74/2014 vp pohjalta muutettuina (Vastalauseen muutosehdotukset) ja

että lakialoitteen LA 70/2014 vp pohjalta hyväksytään uusi 6. ja 7. lakiehdotus. (Vastalauseen uudet lakiehdotukset)

Vastalauseen muutosehdotukset

1.

Vuoden 2015 tuloveroasteikkolaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero ­progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittä- västä tulon osasta, %
16 500—24 700 8,00 5,75
24 700—40 300 479,50 16,75
40 300—60 000 3 092,50 21,00
60 000—90 000 7 229,50 31,00
90 000—160 000 16 529,50 34,00
160 000— 40 329,50 36,00

2 §

(Kuten VaVM)


2.

Laki

tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tuloverolain (1535/1992) 33 a §:n 1 momentti, 33 b:n 1 momentti, 50 §:n 1 momentti, 58 §:n 2 momentti, (poist.) 93 §:n (poist.) 4 momentti, 101 §:n 2 momentti, 106 §, 124 §:n 2 momentti ja 125 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 58 §:n 2 momentti, 106 § ja 125 §:n 2 momentti laissa 1246/2013, 64 §:n 2 momentti laissa 1251/2009, 93 §:n (poist.) 4 momentti laissa 1208/2009, 50 §:n 1 momentti ja 101 §:n 2 momentti laissa 1410/2010, 33 a §:n 1 momentti, 33 b §:n 1 momentti sekä 124 §:n 2 momentti laissa 1237/2013, ja

lisätään lakiin uusi 31 a §, 52 §:ään uusi 2 ja 3 momentti sekä väliaikaisesti uusi 58 b ja 126 a § seuraavasti:

31 a § (Uusi)

Yrittäjävähennys

Tämän lain 30 §:n mukaisesta jaettavasta yritystulosta vähennetään 5 % yrittäjävähennyksenä.

33 a § (Uusi)

Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko

Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu enintään 1 000 euron osinko on verovapaata tuloa. Yli 1 000 euron osinko on kokonaisuudessaan pääomatuloa. Tämä ei kuitenkaan koske First North -listalla ja siihen rinnastettavilla kauppapaikoilla noteerattavia yhtiöitä.


33 b § (Uusi)

Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko

Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä tai First North -listalla tai siihen rinnastettavilla kauppapaikoilla noteerattavista yhtiöistä saadusta osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siihen määrään saakka, joka vastaa varojen arvostamisesta verotuksessa annetussa laissa (1145/2005) tarkoitetulle osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle laskettua kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa. Siltä osin kuin verovelvollisen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 150 000 euroa, osingoista 85 prosenttia on pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.


50 § (Uusi)

Luovutustappio

Pääomatulolajin tappioon luetaan myös omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio.


52 § (Uusi)

Eräät aineettomiin oikeuksiin perustuvat kor­vaukset


Verovelvollisen ei kuitenkaan katsota saavan tekijänoikeudesta veronalaista pääoma- tai ansiotuloa silloin, jos yleisesti verovelvollinen tekijänoikeudenhaltija luovuttaa oikeutensa suomalaisen tekijänoikeusjärjestön maksamiin korvauksiin määräysvallassaan olevalle suomalaiselle elinkeinotoimintaa harjoittavalle osakeyhtiölle. Tekijänoikeudenhaltijalla katsotaan olevan määräysvalta yhtiössä silloin, kun hän omistaa yli 50 % yhtiön osakkeista ja äänistä. (Uusi)

Yhtiön myydessä tai muuten luovuttaessa 2 momentin nojalla saamansa korvausoikeudet, yhtiön saama korvaus verotetaan tekijänoikeudenhaltijan pääoma- tai ansiotulona. Tekijänoikeudenhaltijan menettäessä määräysvallan yh­tiössä, johon hän on 2 momentin nojalla luovuttanut oikeutensa suomalaisen tekijänoikeusjärjestön maksamiin korvauksiin, yhtiön saamat korvaukset katsotaan tekijänoikeudenhaltijan pääoma- tai ansiotuloksi siitä hetkestä alkaen, jolloin määräysvalta on menetetty. (Uusi)

58 ja 58 b §

(Kuten VaVM)

64 §

Luontoisetu


2 mom. (Poist.)

93 §

Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset

1 mom. (poist.)


Jos verovelvollinen on verovuoden aikana saanut työttömyysturvalain mukaista työttömyyspäivärahaa, työmarkkinatukea tai päivärahaa toimeentulon turvaamiseksi, hänen omavastuuosuuttaan pienennetään 70 eurolla jokaiselta täydeltä korvauskuukaudelta. Omavastuuosuus on kuitenkin vähintään 110 euroa. Täyteen korvauskuukauteen katsotaan kuuluvan 21,5:tä korvauspäivää vastaava määrä.

101, 106 §

(Kuten VaVM)

124 §

Veron määräytyminen


Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosenttia (pääomatulon tuloveroprosentti). Siltä osin kuin verovelvollisen muusta kuin metsätaloudesta saatavan verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 33 prosenttia (pääomatulon korotettu tuloveroprosentti). Yhteisön tuloveroprosentti on 20. Yhteisetuuden tuloveroprosentti on 28. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien veron jakautumisesta eri veronsaajien kesken säädetään verontilityslaissa (532/1998).


125 §

Työtulovähennys


Vähennys on 10,4 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 1 050 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 1,23 prosentilla puhtaan ansiotulon 33 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

126 a §

(Poist.)

Voimaantulo

1 mom.

(Kuten VaVM)

Lain 58 b § (poist.) on voimassa 31 päivään joulukuuta 2017.

3 mom.

(Kuten VaVM)


Vastalauseen uudet lakiehdotukset

6.

Laki

sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013—2015 annetun lain kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan sijoitustoiminnan verohuojennuksesta verovuosina 2013—2015 annettu laki (993/2012).

2 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.


7.

Laki

verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n 12 momentin kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 16 §:n 12 momentti, sellaisena kuin se on laissa 994/2012.


Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2014

Timo Kalli /kesk
Mika Lintilä /kesk
Esko Kiviranta /kesk
Eero Reijonen /kesk

VASTALAUSE 2

Perustelut

Vasemmisto pitää elvytystä välttämättömänä. Vasemmiston vaihtoehto vuoden 2015 talousarvioksi lähtee tällöin siitä, että nyt on järkevää kattaa veronkorotuksilla enintään pysyvät menolisäykset. Sen sijaan tilapäiset menolisäykset on perusteltua kattaa lainanlisäyksellä. Ehdotamme verojen keräämistä oikeudenmukaisemmin.

Vasemmiston verovaihtoehto on kokonaisuudessaan seuraava:

  • tuloverotuksessa korotetaan ylimpien tulojen solidaarisuusveroa ja toteutetaan kahteen alimpaan tuloryhmään inflaatiotarkistus + 97
  • säilytetään Windfall-vero (voimalaitosvero) + 100
  • panostetaan harmaan talouden torjuntaan 39 milj. euroa, jolloin nettotulovaikutus vuonna 2015 on + 40
  • otetaan uudelleen käyttöön varallisuusvero + 150
  • rajoitetusti verovelvollisille maksettavista osingoista ryhdytään perimään lain edellyttämä lähdevero, jollei osingon tosiasiallisesta saajasta ja hänen oikeudestaan pienempään veroon esitetä luotettavaa selvitystä + 200

Verotulojen turvaamiseksi ja tuloerojen kaventamiseksi on perusteltua nostaa suurimpien tulojen veroa. Vasemmistoliitto ehdottaakin solidaarisuusveron nostamista ja verotuksen porrastamista siten, että porrastetaan solidaarisuusvero kahteen luokaan (70 000 euroa ja 150 000 euroa), minkä lisäksi hallituksen esittämää inflaatiokevennystä pienennetään kolmannesta tuloluokasta alkaen.

Vasemmisto pitää välttämättömänä pääomatulojen ja palkkatulojen verotuksen lähentämistä asteittain. Tällöin palkka- ja eläketulojen verotus voi keventyä, jos pääomatulojen verotus puolestaan lisää tuloja. Kokonaisharkinta joudutaan kuitenkin tällöin tekemään suhteessa menotarpeisiin.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että 3.—5. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena ja

että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina. (Vastalauseen muutosehdotukset)

Vastalauseen muutosehdotukset

1.

Vuoden 2015 tuloveroasteikkolaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero ­progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittä- västä tulon osasta, %
16 500—24 700 8,00 6,50
24 700—39 700 541,00 17,50
39 700—70 000 3 166,00 21,50
70 000—150 000 9 680,50 31,75
150 000— 35 080,50 33,75

2 §

(Kuten VaVM)

2.

Laki

tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tuloverolain (1535/1992) 58 §:n 2 momentti, 64 §:n 2 momentti, (poist.) 101 §:n 2 momentti, 106 §, 124 §:n 2 momentti ja 125 §:n 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 58 §:n 2 momentti, 106 § ja 125 §:n 2 momentti laissa 1246/2013, 64 §:n 2 momentti laissa 1251/2009, (poist.) 101 §:n 2 momentti laissa 1410/2010 sekä 124 §:n 2 momentti laissa 1237/2013, ja

lisätään lakiin väliaikaisesti uusi 58 b ja 126 a § seuraavasti:

58, 58 b ja 64 §

(Kuten VaVM)

93 §

(Poist.)

101, 106, 124, 125 ja 126 a §

(Kuten VaVM)

Voimaantulosäännös

    (Kuten VaVM)


Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2014

Kari Uotila /vas

VASTALAUSE 3

Perustelut

Kannustava ja oikeudenmukainen työn verotus

Jo nyt on havaittavissa, että valtion verokertymästä yhä suurempi osa tulee erilaisista tasaveroista, kuten arvonlisä- tai energiaveroista. Monet verovähennyksetkin, kuten esimerkiksi vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen vähennysoikeus, hyödyttävät lähinnä suurituloisia, ja niiden elinkeinopoliittinen merkitys on kyseenalainen. Taloustieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, etteivät suurituloisten veronkorotukset johda heidän työn tarjontansa alenemiseen, mutta pientuloisten verotuksen alentaminen sen sijaan nostaa kannustetta ottaa vastaan myös osa-aikaista työtä. Lisäksi riippumattomat suomalaiset asiantuntijat ovat laskeneet, että ottaen huomioon suomalaisen hyvinvointivaltion tulonjaolliset tavoitteet Suomen suurituloisimpia olisi aiheellista verottaa selvästi ankarammin kuin mitä viimeisten 15 vuoden aikana on tehty.

Edellä mainituista syistä perussuomalaiset ehdottaa, että 1 000 euroa kuussa voisi ansaita ansiotuloverosta vapaasti. Tämä tarkoittaisi sitä, että 12 000 euroa vuodessa ansaitseva ei maksaisi valtion tuloveroa eikä kunnallisveroa. Tämä olisi oikeudenmukainen uudistus, ja se tekisi myös työn vastaanottamisesta nykyistä kannattavampaa. Lisäksi se vähentäisi erilaisten tukien tarvetta. Tämä uudistus pienentäisi merkittävästi niin sanottua tuloloukkuongelmaa eli tilannetta, jossa työttömällä ei ole taloudellisesti kannattavaa ottaa työtä vastaan. Muutos toteutettaisiin kustannusneutraalisti niin, että 40 000 euroa ja sitä vähemmän vuodessa ansaitsevien verotus kevenisi ja sitä suurempituloisten kiristyisi. Muutoksen ansiosta 12 000 euroa vuodessa ansaitsevan käteen jäävät tulot nousisivat melkein 400 euroa ja kaikkien suurituloisimpien verotaakka kasvaisi noin 500 euroa.

Tämän lisäksi ehdotamme valtion tuloveron 4. portaan (yli 71 400 euroa vuodessa) ja 5. portaan (yli 90 000 euroa vuodessa) marginaaliverojen korottamista. 4. portaan marginaalivero korotetaan 29,75 prosentista 32 prosenttiin ja 5. portaan 31,75 prosentista 36 prosenttiin. Tämän niin sanotun Wahlroos-veron jälkeenkin korkein marginaaliveroprosenttimme olisi kansainvälisessä vertailussa varsin kohtuullinen.

Yritys- ja osinkoveroon järkeä

Perussuomalaiset pitää vuoden alussa voimaan tullutta osinkoverouudistusta epäonnistuneena. Uudessa osinkoveromallissa on porsaanreikiä ja se suosii suurituloisia. Uudistaisimme osinkoverotusta oikeudenmukaisemmaksi ja kasvua paremmin tukevammaksi, sillä verottaisimme pieniä osinkoja hallitusta kevyemmin ja suuria osinkoja ankarammin. Tukeaksemme pienyrittäjiä haluamme kuitenkin jättää listaamattomille pk-yrityksille selvän verokannustimen.

Mallissamme listattujen yhtiöiden osingoista 50 % olisi veronalaista pääomatuloa 1 000 euroon asti ja 100 % veronalaista siitä ylöspäin. Listaamattomien yritysten osingot taas olisivat huojennetun verotuksen piirissä siltä osin kuin ne eivät ylitä 6 %:a yhtiön nettovarallisuudesta. Tämän tuottoasteen ylittävät osingot olisivat 75-prosenttisesti veronalaista ansiotuloa. Huojennetun verotuksen piirissä olevat osingot olisivat 10 %:n veronalaista pääomatuloa 10 000 euroon saakka, 35 %:n veronalaista pääomatuloa välillä 10 000—40 000 euroa, 50 %:n veronalaista pääomatuloa välillä 40 000—100 000 euroa, 75 %:n veronalaista pääomatuloa välillä 100 000—150 000 euroa ja 100 %:n veronalaista pääomatuloa 150 000 euroa suurempien osinkojen osalta.

Edellä mainittu uudistus keventäisi kaikkien muiden paitsi kaikkein suurituloisimpien verotusta. Uudistuksemme alentaisi lähes kaikkien yrittäjien verotusta, sillä Suomen Yrittäjien mukaan yli 75 % yrittäjistä sai vuonna 2012 alle 10 000 euroa osinkoa.

Perussuomalaiset pitävää myös hallituksen päätöstä alentaa vuoden alusta yhteisöveromme kantaa 24,5 prosentista 20 prosenttiin hätiköitynä ratkaisuna. Katsomme, että hallituksen tekemän yhteisöveroalen hyöty on kyseenalainen, ja kuvaavaa on, että esimerkiksi Stora Enson toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström on todennut, ettei yhteisöveron tasolla ole yhtiölle suurta merkitystä. Ymmärrämme hyvin, että maamme on vastattava lähimpien kilpailijamaidemme aloittamaan verokilpailuun, mutta emme hallituksen tavoin olisi valmiita kiihdyttämään verokilpailua edelleen. Verokilpailun kiihtymisestä onkin jo merkkejä, sillä Ruotsissa yritysverotusta pohtinut työryhmä on ehdottanut verokannan alentamista 16,5 prosenttiin. Näin ollen mielestämme yhteisövero on syytä asettaa samalle 22 prosentin tasolle kuin se on nykyään Ruotsissa. Tästä säästyneet varat käyttäisimme maamme työllisyyden ja talouskasvun selkärangan, pk-sektorin, tukemiseen.

Kotitalousvähennystä on korotettava

Kotitalousvähennyksen korottaminen on oiva keino tukea yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Kotita­lousvähennys on synnyttänyt uutta yritystoimintaa ja on monen pienen palveluyrittäjän liiketoiminnan elinehto. Tämän lisäksi kotitalousvähennyksen korotus torjuu harmaata taloutta, kun se kannustaa kotitalouksia teettämään pienet työt rehellisillä yrittäjillä. Perussuomalaiset ovatkin tyytyväisiä siihen, että hallitus on tämän vuoden alusta korottanut kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 400 euroon. Pidämme kuitenkin tätä riittämättömänä ja ehdotamme, että kotita­lousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrää nostetaan 45 prosentista takaisin 60 prosenttiin.

Suursäätiöt verolle

Perussuomalaiset haluaa laajentaa veropohjaa oikeudenmukaisella tavalla ottamalla verotuksen piiriin suurten säätiöiden ja yhdistysten saamat pääomatulot, kuten osingot, vuokratulot ja myyntivoitot. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on arvioinut, että pelkästään viiden suurimman säätiön vuosittainen veroetu oli 29—45 miljoonaa euroa vuosina 2004—2005. Säätiöiden varallisuudeksi VTV arvioi 12—15 miljardia euroa.

Nykyinen verojärjestelmä on luonut suursäätiöille eräänlaisen veroparatiisin, jonka puitteissa varakkaat yksilöt voivat paeta verotusta lähes kokonaan, ja suursäätiöiden kautta he voivat harjoittaa merkittävää yhteiskunnallista valtaa. On kohtuutonta, että pienetkin yritykset, jotka toimivat markkinariskin alaisina, joutuvat maksamaan pääomaveroa, kun todella vauraat yhdistykset ja säätiöt saavat vakaat pääomatulonsa verottomina.

Perussuomalaisten kaavailema uudistus koskisi ainoastaan suurimpia säätiöitä ja hyvin va-rakkaita yhdistyksiä. Suomessa on lukuisia pieniä yhdistyksiä ja säätiöitä, joiden toiminta riippuu verottomista pääomatuloista, joten niiden pääomatulot Perussuomalaiset jättäisi verovapaiksi 100 000 euroon asti. Verokanta olisi yleistä pääomaverokantaa alempi, 15 %.

Säätiömuotoisia yliopistoja emme asettaisi pääomaverotuksen piiriin. Uudistus ei myöskään koskisi lainkaan valtaosaa suomalaisista yhdistyksistä ja säätiöistä. Se ei haittaisi ns. Linnanmäki-tyypin yleishyödyllisiä säätiöitä ja yhdistyksiä, joiden tulot koostuvat muista kuin pääomatuloista.

Ei lapsilisäleikkauksille

Lapsissa ja nuorissa on Suomen tulevaisuus, ja heidän arvonsa tulisi nähdä myös poliittisessa päätöksenteossa. Lapsilisä on yksi tärkeimmistä lapsiperheiden tulonsiirroista. Eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan lapsilisien reaaliarvo on vuonna 2015 ensimmäisen lapsen osalta lähes 30 % pienempi ja toisen lapsen osalta jo lähes 40 % pienempi vuoden 1994 tasoon verrattuna. Lapsilisien reaaliarvo on tällä hallituskaudella painettu leikkausten ja indeksijäädytysten avulla alemmas kuin kahteenkymmeneen vuoteen. Lapsiperheiden taloudellisesta pärjäämisestä huolehtiminen on yhteiskuntamme velvollisuus, ja esitämmekin lapsilisäleikkausten perumisen lisäksi myös indeksikorotusten toteuttamista. Siksi haluamme jättää verotusta monimutkaistavan lapsivähennyksen tekemättä.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 3.—5. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena ja

että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään hallituksen esityksen sekä lakialoitteiden LA 63/2014 vp ja LA 64/2014 vp pohjalta muutettuina. (Vastalauseen muutosehdotukset)

Vastalauseen muutosehdotukset

1.

Vuoden 2015 tuloveroasteikkolaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Vuodelta 2015 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero ­progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajan kohdalla, euroa Vero alarajan ylittä- västä tulon osasta, %
16 500—24 700 8,00 6,50
24 700—40 300 541,00 17,50
40 300—71 400 3 271,00 21,50
71 400—90 000 9 957,50 32,00
90 000 15 909,50 36,00

2 §

(Kuten VaVM)


2.

Laki

tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tuloverolain (1535/1992) 23 §:n 1 momentti, 58 §:n 2 momentti, 64 §:n 2 momentti, 93 §:n 1 ja 4 momentti, 101 §:n 2 momentti, 106 §, 124 §:n 2 momentti, 125 §:n 2 momentti ja 127 b §,

sellaisina kuin niistä ovat 58 §:n 2 momentti, 106 § ja 125 §:n 2 momentti laissa 1246/2013, 64 §:n 2 momentti laissa 1251/2009, 93 §:n 1 momentti laissa 946/2008 ja 4 momentti laissa 1208/2009, 101 §:n 2 momentti laissa 1410/2010, 124 §:n 2 momentti laissa 1237/2013 sekä 127 b § laissa 785/2012 ja

lisätään lakiin väliaikaisesti uusi 58 b § (poist.) seuraavasti:

23 § (Uusi)

Yleishyödyllisen yhteisön verovelvollisuus

Edellä 22 §:ssä tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta. Se on myös verovelvollinen 100 000 euroa vuodessa ylittävästä pääomatulosta 124 §:n 2 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan. Lisäksi se on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle 124 §:n 3 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan.


58, 58 b, 64, 93, 101 ja 106 §

(Kuten VaVM)

124 §

Veron määräytyminen


Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosenttia (pääomatulon tuloveroprosentti). Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 33 prosenttia (pääomatulon korotettu tuloveroprosentti). Yhteisön tuloveroprosentti on 22. Yhteisetuuden tuloveroprosentti on 28. Yleishyödyllisen yhteisön tuloveroprosentti on 15. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien veron jakautumisesta eri veronsaajien kesken säädetään verontilityslaissa (532/1998).


125 §

Työtulovähennys


Vähennys on 13 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 1 205 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 12 000 euroa, mutta ollen kuitenkin korkeintaan 36 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 0,78 prosentilla puhtaan ansiotulon 12 000 euroa ylittävältä, mutta korkeintaan 36 000 euroa olevalta osalta. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 36 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 2,58 prosentilla puhtaan ansiotulon 36 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä.

126 a §

(Poist.)

127 b §

Kotitalousvähennyksen peruste

Verovelvollinen saa vähentää:

1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sosiaaliturvamaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 30 prosenttia maksamastaan palkasta;

2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain (1118/1996) 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveron alaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä;

3) tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tämän lain 22 §:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia.


Voimaantulosäännös

1 mom.

(Kuten VaVM)

Lain 58 b § (poist.) on voimassa 31 päivään joulukuuta 2017.

3 mom.

(Kuten VaVM)


Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2014

Pentti Kettunen /ps
Ville Vähämäki /ps
Ismo Soukola /ps

VASTALAUSE 4

Perustelut

Kaikkia yrittäjiä tulee kohdella yhdenvertaisesti. Nyt osakeyhtiömuotoiset yrittäjät saavat verotuksessa etuja, jotka eivät koske muita yritysmuotoja.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että 1. ja 3.—5. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena ja

että 2. lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi, että lakiin lisätään uusi 31 a § lakialoitteen LA 68/2014 vp pohjalta. (Vastalauseen muutosehdotus)

Vastalauseen muutosehdotus

31 a §

Yrittäjävähennys

Tämän lain 30 §:n mukaisesta jaettavasta yritystulosta vähennetään 5 % yrittäjävähennyksenä.


Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2014

Osmo Soininvaara /vihr

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.