Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

VaVM 37/2012 vp - HE 177/2012 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013—2015 ja laiksi verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 11 päivänä marraskuuta 2012 ­lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmiste­levasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013—2015 ja laiksi verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n muuttamisesta ( HE 177/2012 vp).

Lakialoite

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä seuraavan aloitteen:

  • LA 83/2012 vp Juha Sipilä /kesk Laki ­tuloverolain 50 §:n muuttamisesta 11.12.2012

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan ­verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

  • neuvotteleva virkamies Jari Salokoski , valtio­varainministeriö
  • johtava lakimies Matti Merisalo , johtava asiantuntija Kari Aaltonen , Verohallinto
  • professori Heikki Niskakangas , Aalto-yliopisto
  • johtaja Anna Lundén , Suomen Yrittäjät

Kirjallisen lausunnon on antanut Elinkeino­elämän Keskusliitto EK ry.

HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITE

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013—2015. Kohdeyhtiöstä riippumaton yksityinen sijoittaja voisi laissa säädetyin edellytyksin vähentää pääomatulostaan 50 prosenttia vuosina 2013—2015 lain voimaantulon jälkeen osakeyhtiöön sijoittamansa osakepääoman määrästä. Vähennyksen vähimmäismäärä olisi 5 000 euroa ja enimmäismäärä 75 000 euroa vuodessa. Yksittäinen sijoittaja voisi tehdä sijoituksia ­useampiin kohteisiin, jolloin vähennyksen enimmäismäärä olisi yhteensä 150 000 euroa vuodessa. Kohdeyhtiön veronhuojennukseen oikeuttava sijoitusten enimmäismäärä olisi 2 500 000 euroa 12 kuukauden aikana.

Sijoitus tulee tehdä pieneen yritykseen. Pieni yritys määriteltäisiin yritykseksi, jolla on enintään 50 työntekijää ja jonka taseen loppusumma ja liikevaihto ovat alle kymmenen miljoonaa euroa.

Vähennystä vastaava määrä palautettaisiin ­sijoittajan tuloon osakkeita myöhemmin luovutettaessa.

Verotusmenettelystä annettuun lakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan sijoituksen vastaanottaneen kohdeyhtiön olisi annettava sijoituksesta Verohallinnolle vuosi-ilmoitus.

Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013—2015 on tarkoitettu tulemaan voimaan vuonna 2013 sen jälkeen, kun ­Euroopan unionin komissio on hyväksynyt ehdotetun valtiontuen. Laki verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan samasta ajankohdasta. La­kien voimaantuloajankohdasta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Lakeja sovellettaisiin verovuosilta 2013—2015 toimitettavissa verotuksissa lain voimaantuloajankohdasta alkaen.

Lakialoite

LA 83/2012 vp.

Lakialoite on rinnakkaisaloite hallituksen esitykselle laiksi sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013—2015 ja laiksi verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n muuttamisesta. Siinä esitetään tuloverolain 50 §:ää muutettavaksi siten, että pääomatulo­lajin tappioon luetaan myös omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.

Esityksen tavoitteena on kannustaa yksityishenkilöitä sijoittamaan uutta pääomaa kasvaviin, alkuvaiheen yrityksiin ja jakamaan liike­toimintaosaamistaan yhtiöiden käyttöön. Tuki on suunnattu pk-sektorille, ja sillä halutaan ­tukea uuden yritystoiminnan kasvua maassamme. Valiokunta pitää tähän nähden tärkeänä saattaa laki voimaan mahdollisiman pian asian kiireisestä käsittelyaikataulusta huolimatta. Tämä tarve korostuu, kun otetaan huomioon, että laki on määräaikainen ja tulee voimaan vasta, kun komissio on hyväksynyt esitetyn tuen.

Veronhuojennus koskee toisaalta vain osakeyhtiömuotoisia yrityksiä ja edellyttää useiden erityisten ehtojen täyttymistä. Sääntelyssä tulee ottaa lisäksi huomioon myös unionin valtion­tukisäännösten rajoitukset. Valiokunta pitää näistä syistä tärkeänä seurata esityksen vaikutuksia ja verotuen käyttöä yritystoiminnan tukena. Seurantatietojen perusteella tulee myös ­arvioida lain kehitystarpeita. Valiokunta ehdottaa seurantaa koskevaa lausumaa (Valiokunnan lausuma­ehdotus).

Valiokunta toteaa lisäksi, että esityksen suomenkieliseen versioon on jäänyt erehdyksessä eräitä vanhentuneita perusteluosiota. Valio­kunta esittää selvyyden vuoksi perustelut siinä muodossa kuin ne on ollut tarkoitus hyväksyä:

s. 13.

Valtiontukien kasautuminen ja valvonta -otsikon alla yleisperusteluissa oleva toinen kappale tulisi olla kokonaisuudessaan poistettu ("Laissa säädettäväksi ehdotetun vähennyksen verovuosittaisen enimmäismäärän lisäksi ehdotetaan, jne.").

s. 15  2 §.

Määritelmiä. Pykälän 3 kohdassa määritellään pieni yritys. Yhtenä edellytyksenä on mm. se, että yhtiön liikevaihto tai taseen loppusumma eivät saisi ylittää kymmentä miljoonaa euroa. Perusteluihin on jäänyt erehdyksessä ja-sana.

s. 19  8 §.

Vähennyksen lukeminen tuloksi. ­Pykälän 1 momentin mukaan tehdyn osakesijoituksen perusteella pääomatuloista vähennetty määrä vähennettäisiin hankintamenosta vähennykseen oikeuttaneiden osakkeiden luovutus­voiton määrää laskettaessa. Tekstiin on jäänyt vanhempi muotoilu, jossa pääomatulosta vähennetty määrä lisättäisiin luovutusvoittoon.

Lakialoite

Valiokunta ehdottaa, että lakialoite hylätään.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvalio­kunta ehdottaa,

että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina,

että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus) ja

että lakialoite LA 83/2012 vp hylätään.

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ­seuraa esityksen vaikutuksia sekä ehdotetun väliaikaisen veronhuojennuksen toimivuutta ja vaikuttavuutta käytännössä. Hallituksen tulee arvioida lain jatkokehitystarpeita saamansa tiedon perusteella ja tehdä tarvittaessa esityksen tavoitteiden kannalta tarpeelliseksi osoittautuvat muutosehdotukset.

Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2012

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Kimmo Sasi /kok
jäs. Leena Harkimo /kok
Jouko Jääskeläinen /kd
Timo Kalli /kesk
Sampsa Kataja /kok
Anneli Kiljunen /sd
Esko Kiviranta /kesk
Mika Lintilä /kesk
Matti Saarinen /sd
Sari Sarkomaa /kok
Astrid Thors /r
Kauko Tuupainen /ps
Kari Uotila /vas
Pia Viitanen /sd
Ville Vähämäki /ps
vjäs. Risto Kalliorinne /vas
Maria Lohela /ps
Marjo Matikainen-Kallström /kok
Riitta Myller /sd
Sirpa Paatero /sd
Antti Rantakangas /kesk

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

VASTALAUSE

Perustelut

Hallituksen esitys laiksi sijoitustoiminnan verohuojennuksesta on parempi kuin aiemmin lausuntokierroksella ollut ehdotus, jonka sekä bisnesenkelit että yrittäjät tyrmäsivät täysin toimimattomana.

Keskustan eduskuntaryhmä ei vastusta mietintöön sisältyvää hallituksen esitystä, mutta katsoo, että edustaja Sipilän rinnakkaislakialoitteeseen LA 83/2012 vp sisältyvä ehdotus olisi sel­keämpi, oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi tapa kannustaa sijoittamaan uusiin kasvu­yrityksiin. Lakialoitteessa esitetään, että tulo­verolakia muutetaan siten, että pääomatulolajin tappioon luetaan myös omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio.

Suomi tarvitsee yrityksiä, jotka kasvavat ja työllistävät. Maassamme on satsattu paljon, noin 4 % bruttokansantuotteestamme, tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Satsaukset ovat hiipumassa, emmekä ole löytäneet käytännön keinoja yksityishenkilöiden rohkaisemiseksi sijoittamaan kasvuhakuisiin pk-yrityksiin.

Syntyneet tappiot voidaan suomalaisessa tappiontasausjärjestelmässä yleensä vähentää kymmenenä seuraavana vuotena syntyneistä voitoista. Tappiontasaus toimitetaan tulolajeittain ja ­tulolähteittäin. Näin ollen ansiotulolajin tappio vähennetään vain ansiotuloista ja pääomatulo­lajin tappiot pääomatuloista. Elinkeinotulo­lähteen tappio ja maatalouden tulolähteen tappio vähennetään elinkeinotoiminnan ja maa­talouden tuloksesta seuraavan kymmenen verovuoden aikana sitä mukaa kuin tuloa syntyy.

Tästä linjakkaasta tappiontasauksesta poik­keuksena ovat luovutustappiot. Niitä ei voida vähentää muista pääomatuloista, vaan ainoastaan luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna. Luovutustappioista on siis muodostettu oma erillinen luokkansa pääoma­tulolajin sisään.

Luovutustappioiden hyvin rajatulle vähentämisoikeudelle ei ole riittäviä perusteita. Luovutustappiot eivät usein tule lainkaan vähennettäviksi, koska tappioita kärsinyt verovelvollinen ei säännönmukaisesti saa luovutusvoittoja viiden vuoden aikana. Näin hän joutuu liikaverotuksen kohteeksi, koska pääomatulot ovat koko ajan verotuksen kohteena, mutta pääomatulolajiin kuuluvat luovutustappiot eivät tule vähennetyiksi.

Verolainsäädännön lähtökohtana tulee olla tasapuolisuus ja selkeys. Pienten kasvuhakuisten yritysten pääomarahoitus sisältää aina suuren riskin. Suurin ongelma verotuksessa on, että sijoitustoiminnassa tulevat luovutustappiot saa vähentää vain luovutusvoitoista. Sijoitustoiminta on luonteeltaan pitkäjänteistä. Voitot ja tap­piot saattavat ajoittua kauas toisistaan. Tämä ongelma näkyy esimerkiksi ns. bisnesenkeleiden verotuksessa. Tällä toimialalla luovutustappiot ovat tavallisia. Voittoja tulee harvemmin — vaikkakin ne saattavat toteutuessaan olla suuria. Jos verovelvollinen ei saa vähentää luovutus­tappioitaan muista pääomatuloista, ehkäisee tämä riskinottoa. Kuitenkin kasvuyritysten rahoituksen riittävyyden turvaamiseksi tarvittaisiin tahoja, jotka ovat valmiita taloudellisen riskin kantamiseen. Verotuksessa tulisi mieluummin kannustaa sijoitusriskin ottamiseen kuin ­nimenomaisesti rangaista tästä toiminnasta.

Lakialoitteessa ehdotettu malli on tasapuolinen kaikkia yrityksiä ja sijoittajia kohtaan. Kaikilla verovelvollisilla tulisi olla oikeus luovutustappioiden vähentämiseen samalla tavalla kuin he vähentävät muut pääomatulolajin tappiot. Näin päästäisiin normaalitapauksessa oikeampaan verotukselliseen lopputulokseen. Jos luovutustappiot saataisiin vähentää kaikista pääomatuloista kymmenen vuoden aikana, yksinkertaistuisi verotus ja verotuksen tuloksena olisi oikeamääräinen nettoverotus. Ruotsissa malli on otettu käyttöön ja kokemukset ovat hyviä.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 1 ja 2. lakiehdotus hyväksytään ­valiokunnan mietinnön mukaisina ja

että hyväksytään lakialoitteen LA 83/2012 vp pohjalta uusi 3. lakiehdotus ­(Vastalauseen uusi lakiehdotus).

Vastalauseen uusi 3. lakiehdotus

Laki

tuloverolain 50 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tuloverolain (1535/1992) 50 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1410/2010, seuraavasti:

50 §

Luovutustappio

Pääomatulolajin tappioon luetaan myös omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio.



Tämä laki tulee voimaan    päivänä    kuuta 20  .


Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2012

Mika Lintilä /kesk
Timo Kalli /kesk
Esko Kiviranta /kesk
Antti Rantakangas /kesk

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.