Vireilletulo

Eduskunta on 21 päivänä syyskuuta 2012 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle vuoden 2013 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta ( HE 87/2012 vp).

Eduskunta-aloitteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä seuraavat aloitteet:

• LA 23/2011 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Laki varallisuusverosta 2.11.2011

• LA 5/2012 vp Esko Kiviranta /kesk Laki tuloverolain muuttamisesta 28.3.2012

• LA 9/2012 vp Juha Sipilä /kesk ym. Laki tuloverolain 50 §:n muuttamisesta 3.5.2012

• LA 52/2012 vp Kaj Turunen /ps ym. Vuoden 2013 tuloveroasteikkolaki 17.10.2012

• LA 53/2012 vp Kaj Turunen /ps ym. Laki tuloverolain 127 b §:n muuttamisesta 17.10.2012

• LA 54/2012 vp Kaj Turunen /ps ym. Laki tuloverolain 23 ja 124 §:n muuttamisesta 17.10.2012

• LA 55/2012 vp Kaj Turunen /ps ym. Laki varallisuusverosta 17.10.2012

• LA 60/2012 vp Kimmo Tiilikainen /kesk ym. Laki tuloverolain muuttamisesta 17.10.2012

• TPA 10/2011 vp Annika Lapintie /vas Solidaarisuusveron asettaminen suurituloisille 3.11.2011

• TPA 29/2011 vp Jukka Kärnä /sd Tuloveroasteikon kiristäminen 6.3.2012

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan ­verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

• erityisasiantuntija Ilkka Lahti , finanssi­sihteeri Filip Kjellberg , valtiovarainminis­teriö
• johtava lakimies Matti Merisalo , Verohallinto
• yhteiskunta-asioiden päällikkö Mats Nyman , Akava ry
• johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara , Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
• johtaja Terhi Järvikare , Keskuskauppakamari
• johtaja Timo Sipilä , Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
• veroasiantuntija Simo Valtti , Perheyritysten liitto ry
• ekonomisti Helena Pentti , Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
• veroasiantuntija Jukka Hakola , Suomen ­Kuntaliitto
• johtaja Anna Lundén , Suomen Yrittäjät ry
• yhteiskuntasuhdepäällikkö Jukka Ihanus , ­Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
• pääekonomisti Minna Punakallio , Veronmaksajain keskusliitto

Kirkkohallitus ja Suomen ortodoksinen kirkollishallitus ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole huomauttamista asiaan.

Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2013 valtionverotuksessa sovellettavaksi progressiiviseksi ansiotulon tuloveroasteikoksi. Asteikkoon ehdotetaan lisättäväksi uusi ylin tuloluokka 100 000 euroa ylittäville tuloille. Eläketulon verotusta kiristettäisiin 45 000 euroa ylittävältä osalta.

Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää ja kertymäprosenttia sekä perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin. Kotitalousvähennys myönnettäisiin myös ulkomaisen yrityksen myymien palvelujen osalta, kun palvelu tarjotaan toisessa Euroopan talousalueen valtiossa.Esitys liittyy valtion vuoden 2013 talous­arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2013 alusta, ja niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa. Kotitalousvähennystä koskevaa muutosta sovellettaisiin verovelvollisen eduksi kuitenkin jo verovuodesta 2007.

Eduskunta-aloitteet

LA 23/2011 vp ja LA 55/2012 vp.

Lakialoitteissa ehdotetaan säädettäväksi uusi varallisuus­verolaki. Veroa kannettaisiin sen perusteella vuosittain 0,8 prosenttia 300 000 euroa suuremmasta verotettavasta omaisuudesta. Yhteisön varallisuusveroprosentti olisi entiseen tapaan 1.

LA 5/2012 vp ja LA 60/2012 vp.

Lakialoitteissa ehdotetaan, että omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) nojalla saatu omaishoidon tuki säädetään verovapaaksi tuloksi. Tuloverolakiin tulisi lisätä tätä koskeva uusi 92 d §.

LA 9/2012 vp.

Lakialoitteessa ehdotetaan tuloverolain 50 §:ää muutettavaksi siten, että pääomatulolajin tappioon luetaan myös omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio.

LA 52/2012 vp.

Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi vuoden 2013 tuloveroasteikkolaki. Se poikkeaisi hallituksen esittämästä vuoden 2013 tuloveroasteikosta tulorajojen ja niiden alarajojen kohdalla perittävien verojen osalta. Lisäksi 4. portaan marginaalivero olisi 32 prosenttia ja 5. portaan 36 prosenttia.

LA 53/2012 vp.

Lakialoitteessa ehdotetaan tuloverolain 127 b §:ää muutettavaksi niin, että ­verovelvollinen saa vähentää: 1) kotitalous­vähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sosiaaliturvamaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työt­tömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenki­vakuutusmaksun sekä lisäksi 30 prosenttia maksamastaan palkasta; 2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain (1118/1996) 25 §:ssä tarkoitetulle ennakko­perintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia; ja 3) tavanomaisesta koti­talous-, hoiva- ja hoitotyöstä tämän lain 22 §:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia.

LA 54/2012 vp.

Lakialoitteessa ehdotetaan tuloverolain 23 §:ää muutettavaksi niin, että lain 22 §:ssä tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen paitsi saamastaan elinkeino­tulosta myös 100 000 euroa vuodessa ylittävästä pääomatulosta 124 §:n 2 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan. Lisäksi se on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle 124 §:n 3 momentissa tarkoi­tetun tuloveroprosentin mukaan. Tuloverolain 124 §:n 2 momenttia tulisi muuttaa vastaavasti niin, että yleishyödyllisen yhteisön tulovero­prosentti pääomatulosta on 15.

TPA 10/2011 vp.

Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin suuria tuloja koskevan väliaikaisen solidaarisuus­veron säätämiseksi.

TPA 29/2011 vp.

Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin tuloveroasteikon kiristämiseksi perusteluissa esitetyn kaavan mukaisesti siten, että veroa peritään 100 000 euron vuositulosta ja sen alaraja on 10 %. Vero nousee yhden prosenttiyksikön jokaista 10 000 euron vuositulolisäystä kohden. Vero otetaan puhtaasta bruttotulosta, ja jäljelle jäävästä tulosta maksetaan edelleen tulovero valtiolle, kunnallisvero, kirkollisvero jne.

Perustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Hallituksen esitys on keskeinen osa niitä ­sopeutustoimia, joiden tarkoituksena on edistää tuloverotuksen keinoin valtiontalouden tasapainotavoitetta ja vahvistaa hyvinvointivaltion ­rahoituspohjaa. Toimenpiteistä on sovittu viime kevään kehyspäätöksessä[Valtiontalouden kehyksiä vuosille 2013—2016 on käsitelty tarkemmin valtioneuvoston selonteossa VNS 1/2012 vp. ]. Kehyspäätös noudattaa puolestaan hallitusohjelman talouspoliittista päätavoitetta saavuttaa valtiontalouden tasapaino ja kääntää valtion velkasuhde laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Kehyspäätöksessä on todettu lisäksi, että lisäsopeutustoimet ovat tarpeen, jotta valtion taloudenpidolle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.

Esityksen tarkoituksena on siis tukea hallitusohjelman ja kehyspäätöksen tasapainotavoitetta. Samanaikaisesti toteutetaan myös veroratkaisuja, joilla edistetään verotuksen oikeudenmukaisuutta sekä tuetaan talouskasvua ja innovaatiotoimintaa.

Hallitus esittää, että hallitusohjelmassa sovituista, ansiotuloverotukseen tehtävistä vuosittaisista tarkistuksista luovutaan väliaikaisesti vuosien 2013 ja 2014 tuloverotuksessa. Lisäksi suurten palkka- ja eläke­tulojen verorasitusta kasvatetaan väliaikaisesti lisäämällä tulovero­asteikkoon vuosiksi 2013—2015 uusi ylin veroluokka 100 000 euroa ylittäville tuloille. Tämän veroasteikkoon tehtävän muutoksen lisäksi suurista eläkkeistä perit­täisiin eläketulon lisäveroa siltä osin kuin eläke­tulo ylittää eläketulovähennyksen jälkeen 45 000 euroa.

Näiden verotusta kiristävien toimien rinnalla pienituloisten verotusta on tarkoitus keventää kasvattamalla työtulovähennystä ja kunnallis­verotuksen perusvähennystä. Kummankin vähennyksen enimmäismääriä esitetään korotet­taviksi, työtulovähennyksen 945 eurosta 970 euroon ja perusvähennyksen 2 850 eurosta 2 880 euroon. Lisäksi työtulovähennyksen kertymäprosenttia korotettaisiin 7,1 prosentista 7,3 prosenttiin. Muutokset pienentävät verotuottoja yhteensä arviolta 65 milj. euroa. Verotuotto­menetyksistä kunnille ja seurakunnille koituva osuus on tarkoitus kompensoida täysimääräisesti.

Esitykseen sisältyy lisäksi EU-oikeuden edellyttämä tarkennus kotitalousvähennykseen. Vähennyksen voisi saada jatkossa sen perusteella myös toisessa jäsenvaltiossa tehdystä työstä, jos vähennysoikeuden yleiset edellytykset täyttyvät. Ehdotus täyttää näin tältä osin työntekijöiden ja henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevat vapausoikeudet.

Valiokunnan yleisarvio

Valiokunta pitää esitystä perusteltuna ja hyväksyttävänä joustona hallitusohjelman työn verotusta koskeviin peruslinjauksiin nähden. Asteikkotarkistuksista luopuminen merkitsee yksin usean sadan miljoonan euron lisäkertymää valtion verotuotoissa vuositasolla siihen verrat­tuna, että tarkistus tehtäisiin viime vuosien tapaan. Ehdotuksella on näin väliaikaisenakin suuri merkitys valtion verotuottoihin. Muut ehdotukset ovat tuottovaikutuksiltaan edellistä selvästi vähäisempiä ja keskenään osin vastakkaisia. Niiden on arvioitu lisäävän valtion verotuloja kaikkiaan noin 15 milj. euroa, kun kunnille ja seurakunnille aiheutuvat verotulonmenetykset on kompensoitu.

Ehdotukset painottuvat valiokunnan mielestä myös hyväksyttävällä tavalla. Verorasituksen kasvu kohdistuu selvimmin suurituloisiin, joilla on keskimääräistä parempi veronmaksukyky. Toisaalta uusi veroluokka on tarkoitettu väli­aikaiseksi solidaarisuusveroksi, jonka on tarkoitus poistua vuonna 2015. Ehdotetun asteikon mukainen vero 100 000 euron kohdalla on 18 718,75 euroa ja alarajan ylittävän tulon osalta 31,75 prosenttia. Ylin marginaaliveroprosentti nousee näin kaksi prosenttiyksikköä nyky­tasosta. Veroasteen muutos on kuitenkin suurituloisten pääjoukossa, 110 000—120 000 euron tulotasolla, vain 0,02—0,17 prosenttiyksikköä[Kehyspäätöksessä on arvioitu, että ansio- ja pääomatuloveron tuotto kasvavaa vajaat 9 % vuonna 2013 ja 6 ½ % kehyskaudella keskimäärin. Ilman yleisradioveroa tuotto kasvaa noin 5 % vuodessa. Ansiotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3½ % ja pääoma­tulojen keskimäärin 4½ % vuodessa. Laskelmassa on oletettu hallituksen uusien sopeutuspäätösten mukaisesti, että vuosina 2013 ja 2014 veroperusteita ei tarkisteta inflaation tai ansiotason nousun mukaisesti.]. Muutos yksilötasolla on siten useimmille varsin kohtuullinen. Uusi veroluokka kohdistuu ylipäänsä melko pieneen joukkoon, noin 50 000 palkansaajaan, ja sen tuottamaksi kertymäksi arvioidaan ensi vuonna noin 30 milj. euroa.

Esitetyt muutokset kaventavat kaikkiaan hieman tuloeroja. Vaikka yksittäisten muutosten tulonjakovaikutukset ovat pieniä, esitys pienentää tulonjakoa kuvaavaa ns. Gini-kerrointa 0,1 yksikköä nykyisestä[Vaikutusarvio perustuu VATTin taustalaskelmiin. ]. Esitys toteuttaa siten myös verotuksen oikeudenmukaisuuteen liittyviä tavoitteita.

Valiokunta käsittelee seuraavassa lyhyesti vielä eläketulojen verotusta. Valiokunnalla ei ole huomautettavaa esitykseen siltä osin kuin siinä on kysymys kotitalousvähennykseen tehtävästä tarkennuksesta.

Eläketulon lisävero

Suurta eläketuloa saavien verotusta on siis tarkoitus kiristää tuloverolakiin lisättävällä uudella säännöksellä (TVL 124 § 5 mom.). Eläke­tulosta perittäisiin sen nojalla valtiolle eläke­tulon lisäveroa 6 prosenttia siltä osin kuin eläketulo ylittää eläketulovähennyksen jälkeen 45 000 euroa. Lisäveroa maksettaisiin nimensä mukaisesti progressiivisen tuloveroasteikon perusteella määrätyn tuloveron lisäksi.

Muutosehdotuksen ensisijaisena tarkoituksena on kerätä verotuloja niiltä, joilla on hyvä veronmaksukyky. Lisäksi sillä halutaan kaventaa eläketulon ja palkkatulon veroasteiden välistä eroa ja kannustaa eläkeikää lähestyviä jatkamaan työelämässä. Eläkkeiden nykyinen palkkatuloa kevyempi verotus vaikuttaa tältä osin käytännössä juuri vastakkaisella tavalla.

Ehdotus on valiokunnan mielestä perusteltu. Se kaventaa erityisesti suurten palkka- ja eläketulojen välistä veroeroa. Eläkkeen veroaste saavuttaisi 53-vuotiaan palkansaajan keskimääräisen palkkatulon veroasteen noin 95 000 euron vuosituloilla ja olisi sen jälkeen hieman palkkatulojen veroastetta korkeampi. Vertailussa on otettu silloin huomioon palkkatuloon kohdistuvat pakolliset maksut[Palkansaajien veroasteeseen on luettu hallituksen esityksessä myös ne pakolliset vakuutusmaksut, joita ei peritä eläketulosta. Näitä ovat työntekijän eläke­vakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä sairaanhoitovakuutuksen päivärahamaksu. Tarkoituksena on ottaa huomioon kaikki palkansaajien käytettävissä olevia tuloja pienentävät veroluonteiset maksut. Vertailu on sitten suoritettu näin saadun kokonaisrasituksen perusteella.] ja vuoden 2013 yleis­radiovero.

Alle 95 000 euron suuruisten eläketulojen verotus säilyy edelleen pääosin palkkatulojen verotusta kevyempänä, kuten hallituksen esityksen perusteluissa olevasta taulukosta 3 käy hyvin ilmi. Ero johtuu valtion- ja kunnallisverotuksessa tehtävästä eläketulovähennyksestä[Eläketulovähennys keventää pienituloisen eläkkeensaajan verotusta. Valtionverotuksen eläketulovähennys on tänä vuonna enintään 11 660 euroa tai sitä pienempi eläketulon määrä. Vähennyksen vaikutusalue ulottuu hieman yli 38 000 euroon saakka. Kunnallisverotuksen eläketulovähennys on vastaavasti enintään 8 530 euroa tai sitä pienempi eläketulon määrä. Kunnallisverotuksen eläketulovähennystä ei saa, kun tulot ovat hieman yli 24 000 euroa.].

Uusi eläketulon lisävero on vaikutuksiltaan rajallinen myös siihen nähden, että se koskee noin 45 000:ta eläkeläistä eli 3,5:tä prosenttia kaikista eläkkeensaajista. Heiltä kerättävän lisäveron tuotto olisi noin 50 milj. euroa. Vero­asteen muutos yksittäisellä eläkkeensaajalla on tulo­alueella 50 000—120 000 euroa 0,60—4,08 prosenttia eli noin 300—4 900 euroa vuodessa.

Eduskunta-aloitteet

Valiokunta ehdottaa, että eduskunta-aloitteet hylätään.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvalio­kunta ehdottaa,

että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina,

että lakialoitteet LA 23/2011 vp, LA 5/2012 vp, LA 9/2012 vp, LA 52/2012 vp, LA 53/2012 vp, LA 54/2012 vp, LA 55/2012 vp ja LA 60/2012 vp hylätään ja

että toimenpidealoitteet TPA 10/2011 vp ja TPA 29/2011 vp hylätään.

Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2012

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Kimmo Sasi /kok
vpj. Pentti Kettunen /ps
jäs. Leena Harkimo /kok
Pertti Hemmilä /kok
Jouko Jääskeläinen /kd
Timo Kalli /kesk
Sampsa Kataja /kok
Anneli Kiljunen /sd
Esko Kiviranta /kesk
Mika Lintilä /kesk
Markku Rossi /kesk (osittain)
Sari Sarkomaa /kok
Jouko Skinnari /sd
Astrid Thors /r
Kauko Tuupainen /ps
Kari Uotila /vas
Pia Viitanen /sd
Ville Vähämäki /ps
vjäs. Johanna Karimäki /vihr
Riitta Myller /sd
Sirpa Paatero /sd
Eero Reijonen /kesk (osittain)

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

Perustelut

Tuloveroasteikkolaki

Jokaisen työhön kykenevän Suomen kansalaisen on maksukykynsä perusteella maksettava veroja, jotta valtio pystyy kaventamaan tulo­eroja ja rahoittamaan palveluja. Jo nyt on havaittavissa, että valtion verokertymästä yhä suurempi osa tulee erilaisista tasaveroista, kuten arvon­lisä-, yhteisö- tai pääomaveroista. Lisäksi valtapuolueiden tekemät kevennykset valtion keräämiin tuloveroihin ovat johtaneet kunnallisverojen korottamiseen, ja näin veropolitiikalla on hyödytetty selvästi eniten suurituloisia. Monet verovähennyksetkin hyödyttävät lähinnä suurituloisia, ja niiden elinkeinopoliittinen merkitys on kyseenalainen.

Taloustieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, etteivät suurituloisten veronkorotukset johda heidän työnsä tarjonnan alenemiseen. Lisäksi riippumattomat suomalaiset asiantuntijat ovat laskeneet, että ottaen huomioon suomalaisen hyvinvointivaltion tulonjaolliset tavoitteet olisi Suomen suurituloisia aiheellista verottaa selvästi ankarammin kuin 15 viime vuoden aikana on tehty.

Näistä syistä esitämme 4. portaan (yli 70 300 euroa vuodessa) marginaaliveron korottamista 29,75 prosentista 32 prosenttiin. Lisäksi esitämme poikkeuksellisen suurituloisiin henkilöihin kohdistuvaa veronkorotusta lisäämällä uuden, 5. portaan valtion tuloveroasteikkoon alarajalla 100 000 euroa siten, että vero alarajan ylittävästä tulon osasta olisi 36 prosenttia.

Säätiöiden ja yhdistysten pääomatulon verotus

Veropohjaa tulisi laajentaa oikeudenmukaisella tavalla ottamalla verotuksen piiriin suurten säätiöiden ja yhdistysten saamat pääomatulot. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on arvioinut, että pelkästään viiden suurimman säätiön vuosittainen veroetu oli 29—45 miljoonaa euroa vuosina 2004—2005. Säätiöiden varallisuudeksi VTV arvioi 12—15 miljardia euroa. On kohtuutonta, että pienetkin yritykset, jotka toimivat markkinariskin alaisina, joutuvat maksamaan pääomaveroa, kun todella vauraat yhdistykset ja säätiöt saavat vakaat pääomatulonsa verottomina.

Ehdottamamme uudistus koskisi ainoastaan suurimpia säätiöitä ja hyvin varakkaita yhdistyksiä. Suomessa on lukuisia pieniä yhdistyksiä ja säätiöitä, joiden toiminta riippuu verottomista pääomatuloista, joten niiden pääomatulot voitaisiin jättää verovapaiksi 100 000 euroon asti. ­Verokanta voisi myös olla yleistä pääomaverokantaa alempi, 15 prosenttia. Täten uudistus ei koskettaisi lainkaan valtaosaa suomalaisista ­yhdistyksistä ja säätiöistä. Se ei myöskään haittaisi ns. Linnanmäki-tyypin yleishyödyllisiä säätiöitä ja yhdistyksiä, joiden tulot koostuvat muista kuin pääomatuloista. Säätiömuotoisia yliopistoja emme asettaisi pääomaverotuksen piiriin, sillä niistä on erikseen säädetty tuloverolain 21 a §:ssä, ja säätiömuotoisten yliopistojen toisenlainen kohtelu asettaisi ne epäedulliseen asemaan.

Kotitalousvähennys

Perussuomalaiset kantavat huolta Suomen työllisyydestä ja talouskasvusta. Mielestämme valtion tulisi nykyistä paremmin tukea pk-yritysten kasvua, sillä viimeisen vuosikymmenen aikana käytännössä kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-sektorille ja ennen kaikkea pieniin alle 5 henkilön yrityksiin.

Perussuomalaiset pitävät tänä vuonna tehtyä kotitalousvähennyksen supistamista virheenä. Vähennyskelpoista on enää 45 prosenttia yrityksille maksetusta työkorvauksesta, kun osuus oli aiemmin 60 prosenttia. Myös vähennyksen määrä on laskenut 2 000 euroon vuodessa, kun se oli aiemmin 3 000 euroa. Kotitalousvähennys on synnyttänyt uutta yritystoimintaa ja on monen pienen palveluyrittäjän liiketoiminnan elinehto. Perussuomalaiset katsovatkin, että kotitalous­vähennyksen korottaminen on oiva keino tukea yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Tämän lisäksi koti­talousvähennyksen korotus torjuu harmaata ­taloutta, kun se kannustaa kotitalouksia teet­tämään pienet työt rehellisillä yrittäjillä. Perussuomalaiset ehdottavatkin, että kotitalousvähennyksen vähennyskelpoisen työkorvauksen määrää nostetaan 45 prosentista 60 prosenttiin.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

lakiehdotukset hyväksytään muutettuina (Vastalauseen muutosehdotukset).

Vastalauseen muutosehdotukset

1.

Vuoden 2013 tuloveroasteikkolaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Vuodelta 2013 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:

Verotettava ansiotulo, euroa	Vero ala­rajan kohdalla, euroa	Vero ala­rajan ylittävästä tulon osasta, %
16 583—24 259	8,00	6,50
24 259—39 393	507,00	17,50
39 393—70 300	3 155,00	21,50
70 300—100 000	9 800,00	32,00
100 000—	19 304,00	36,00

2 §

( Kuten VaVM)

---

2.

Laki

tuloverolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tuloverolain (1535/1992) 23 §:n 1 momentti,106 §, 124 §:n 1, 2 ja 4 momentti, 125 §:n 2 momentti ja 127 b §,

sellaisina kuin niistä ovat 106 §, 124 §:n 2 momentti, 125 §:n 2 momentti ja 127 b § laissa 1515/2011, ja

lisätään 124 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 533/1998 ja 1515/2011, siitä lailla 533/1998 kumotun 5 momentin tilalle uusi 5 momentti seuraavasti:

23 § (Uusi)

Yleishyödyllisen yhteisön verovelvollisuus

Edellä 22 §:ssä tarkoitettu yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen saamastaan elinkeinotulosta. Se on myös verovelvollinen 100 000 euroa vuodessa ylittävästä pääomatulosta 124 §:n 2 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan. Lisäksi se on verovelvollinen muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen käytetyn kiinteistön tai kiinteistön osan tuottamasta tulosta kunnalle ja seurakunnalle 124 §:n 3 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan.

---

106 §

(Kuten VaVM)

124 §

Veron määräytyminen

(1 mom. kuten VaVM)

Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosenttia (pääomatulon tuloveroprosentti). Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 50 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 32 prosenttia (pääomatulon korotettu tuloveroprosentti). Yhteisön ja yhteisetuuden tuloveroprosentti on 26. Yleishyödyllisen yhteisön tuloveroprosentti pääomatulosta on 15. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien ­veron jakautumisesta eri veronsaajien kesken säädetään verontilityslaissa (532/1998). (Uusi)

---

(4 ja 5 mom. kuten VaVM)

125 §

(Kuten VaVM)

127 b §

Kotitalousvähennyksen peruste

Verovelvollinen saa vähentää:

1) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamansa työnantajan sosiaaliturvamaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun sekä lisäksi 30 prosenttia maksamastaan palkasta;

2) kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintälain (1118/1996) 25 §:ssä tarkoitetulle ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia; vastaava vähennys voidaan tehdä myös toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tehdystä työstä maksetusta työkorvauksesta, jos verovelvollinen osoittaa, ettei suorituksen saajalla ole ennakkoperintälain 26 §:ssä tarkoitettuja laiminlyöntejä;

3) tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tämän lain 22 §:ssä tarkoitetulle yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta 60 prosenttia.

---

Voimaantulosäännös

(Kuten VaVM)

---

Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2012

Pentti Kettunen /ps
Kauko Tuupainen /ps
Ville Vähämäki /ps