Vireilletulo

Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta 2011 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta ( HE 54/2011 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta lausunnon (StVL 6/2011 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan ­verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

• ylitarkastaja Tanja Nurmi , valtiovarainministeriö
• hallitusneuvos Ismo Tuominen , sosiaali- ja terveysministeriö
• tulliylitarkastaja Markus Teräväinen , Tullihallitus
• lakimies Sami Hämäläinen , Matkailu- ja ­Ravintolapalvelut MaRa ry
• toimitusjohtaja Elina Ussa , Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto
• toimitusjohtaja Osmo Laine , Päivittäistavarakauppa ry
• tietohallintopäällikkö Lennart Wahlfors , ­Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvonta­virasto
• tiedottaja, asiamies (ma.) Susanna Heikkinen , Suomen Alkoholijuomakauppayhdistys ry (SAJK)
• varapuheenjohtaja Anssi Pyysing , Suomen Pienpanimoliitto
• erikoistutkija Esa Österberg , Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
• pääekonomisti Minna Punakallio , Veron­maksajain keskusliitto

Kirjallisen lausunnon ovat antaneet

• Alkoholijuomateollisuusyhdistys
• Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
• Elintarviketeollisuusliitto ry
• sisäasiainministeriö
• Suomen Yrittäjät ry
• valtiovarainministeriö.

Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua lakia muutettavaksi. Oluen ja mietojen käymisteitse valmistettujen alko­holijuomien valmisteveroa korotettaisiin noin 15 prosenttia ja muiden alkoholijuomien valmisteveroa noin 10 prosenttia. Keskimäärin alko­holijuomien valmisteveroa korotettaisiin 13,1 prosenttia. Korotuksen vuoksi alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat nousisivat keskimäärin 4,5 prosenttia.

Esitys liittyy valtion vuoden 2012 talous­arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Yleisperustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä verotaulukkoa koskevin vähäisin tarkennuksin. Muutosehdotusta on perusteltu yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Esityksen taustaa

Esitys on osa hallitusohjelmassa sovittuja etupainotteisia sopeutustoimia, joiden tarkoituk­sena on lisätä valtion verotuloja ja parantaa valtiontalouden tasapainoa. Korotusten arvioidaan lisäävän valtion verotuloja nykyisestä noin 115 milj. euroa vuodessa, jolloin alkoholi- ja alko­holijuomaveron vuotuinen kokonaiskertymä nousisi noin 1,4 miljardiin euroon.

Esityksen tarkoituksena on myös toisaalta vähentää alkoholin aiheuttamia haittoja koko väestön tasolla. Ehdotetut veronkorotukset kohdis­tuvat kaikkiin alkoholijuomaryhmiin mutta painottuvat olueen ja muihin mietoihin käymis­teitse valmistettuihin juomiin. Painotuksen tarkoituksena on suojella nuoria ja vähentää alaikäisten alkoholin kulutusta. Linjaus vastaa hallitusohjelman päihdepoliittisia tavoitteita.

Valiokunta pitää näitä esityksen yleisiä lähtökohtia perusteltuina ja kannatettavina.

Korotusesitys ja alkoholin kulutus

Oluen ja mietojen käymisteitse valmistettujen juomien veroa korotettaisiin siis 15 prosenttia ja muiden alkoholijuomien veroa 10 prosenttia ­nykyisestä. Korotukset on tarkoitus saattaa voimaan ensi vuoden alusta, ja niiden odotetaan nostavan alkoholijuomien vähittäismyyntihintoja keskimäärin 4,5 prosenttia nykyisestä.

Esitys on jatkoa vuosina 2008 ja 2009 toteutetuille kolmelle aiemmalle korotukselle. Niillä kaikilla on pyritty nostamaan verotasoa maltil­lisesti niin, ettei kotimaan myynti korvaudu merkittävässä määrin matkustajatuonnilla.

Veronkorotukset ovat nostaneet alkoholin ­reaalihintoja ja vähentäneet alkoholin tilastoitua kulutusta kolmen viimeisen vuoden aikana 8,7 litrasta 8,1 litraan absoluuttista alkoholia asukasta kohden laskettuna. Suurin muutos on kohdistunut väkeviin alkoholijuomiin, joiden myynti Suomessa on laskenut noin 12 prosenttia viimeisen kolmen vuoden aikana. Vaikka tilastoimaton kulutus on kasvanut samaan aikaan 1,8 litrasta 1,9 litraan, alkoholin kokonaiskulutus on laskenut 10,5 litrasta 10,0 litraan asukasta kohden laskettuna. Samalla alkoholijuomaverojen vuotuinen tuotto on kasvanut veronkorotusten vuoksi reilusta miljardista hieman vajaaseen 1,3 miljardiin euroon.

Valiokunta pitää kehitystä monin osin myönteisenä. Muutos näkyy alkoholihaittojen, mm. rattijuopumusten ja alkoholin käyttöön liitty­vien kuolemantapausten vähentymisenä näiden kolmen vuoden aikana. Lisäksi erityisesti nuoret aikuiset suhtautuvat aiempaa kriittisemmin alkoholin väärinkäyttöä kohtaan. Terveyspoliittiset seikat puoltavat siis suhteellisen korkeaa verotasoa.

Matkustajatuonti

Suomi sijoittuu verotasollaan neljän korkeinta veroa perivän maan joukkoon EU-alueella ­yhdessä Ruotsin, Ison-Britannian ja Irlannin kanssa. Oluen, viinien ja välituotteiden verotaso on korkein Suomessa, ja lisäksi etyylialkoholin verotus on toiseksi kireintä Ruotsin jälkeen. ­Veroero esimerkiksi Viroon ja Saksaan on suuri kaikissa tuoteryhmissä.

Alkoholijuomien hintatasolla ja matkus­tajatuonnilla tiedetään olevan selvä keskinäinen yhteys. Tähän on viitattu myös valiokunnan asiantun­tijakuulemisessa. Veronkorotukset näkyvät siten kasvaneena matkustajatuontina ja vastaavasti tältä osin menetettyinä verotuloina. Alkoholin aiheuttamat haitat ovat kuitenkin samanlaisia.

Matkustajatuonti muodostaa pääosan, noin kolme neljäsosaa, Suomen tilastoimattomasta kulutuksesta. Tilastoimaton kulutus vastaa taas noin 19 prosenttia kaikesta kulutetusta alko­holista. Matkustajatuonti on siis alkoholipoliit­tisesti ja fiskaalisesti merkittävä ilmiö. Lisäksi se vaikuttaa myös suomalaisten yritysten kilpailuasemaan ja mahdollisuuksiin ylläpitää työpaikkoja täällä. Nämä näkökohdat on siten syytä ottaa aina huomioon verotasoa vahvistettaessa.

Hintaero Suomen lähialueisiin aiheuttaa siis kaikkiaan paineita matkustajatuontiin ja yllä­pitää kiinnostusta laittomiin markkinoihin. Se saattaa lisätä myös epävirallista alkoholin välitystä ja myötävaikuttaa laittomaan ravintola­toimintaan, kuten asian valiokuntakäsittelyssä on tuotu esiin. Ilmiö ei ole kuitenkaan yritys­kyselyjen mukaan vielä ensisijaisia harmaan ­talouden ongelmia ravintola-alalla[ TrVM 9/2010 vp — M 8/2010 vp, Harmaan talouden katvealueet (Suomen kansainvälistyvä harmaa talous) ja sen taustalla oleva tutkija Pekka Lithin raportti 26.2.2010. Raportissa esiteltiin tärkeimpiä harmaan talouden ongelmia ravintola-alalla. Näitä olivat ­pimeän työvoiman käyttö (176 pistettä), kirjanpidon ohittava ruokamyynti (133 p.), kirjanpidon ohittava olut- ja muu alkoholin myynti (76 p.), konkurssi­keinottelu (37 p.) ja vasta viidentenä alkoholin myynti ilman anniskelulupaa (34 p.).].

Valiokunta pitää tärkeänä, että tietopohja päätöksenteolle on mahdollisimman kattava ja luotettava. Tietoa tarvitaan matkustajatuonnin ­lisäksi myös alkoholin laittomasta tuonnista ja siihen liittyvistä vakavista ilmiöistä. Tilanne on tältä osin Tullin tietojen mukaan melko vakaa mutta vaatii jatkuvaa seurantaa erityisesti itä­rajalla.

Matkustajatuonnin kyselytutkimus

Matkustajatuontia seurataan vakiintuneesti kyselytutkimuksella, jonka keskeiset viranomaiset — Valvira ja THL — ovat tilanneet yhdessä alan toimijoiden, mm. panimoteollisuuden, alkoholijuomakauppiaiden, päivittäistavarakaupan ja ­tupak­kateollisuuden kanssa. Kyselytietojen perusteella julkaistaan vuosittain raportti, joka kuvaa matkustajatuonnin muutoksia 12 kuukauden pituisella tarkastelujaksolla.

Kysely toteutetaan viikoittain 500 hengen suuruisella otannalla puhelimitse, ja se edustaa parhainta saatavilla olevaa tietoa. Elinkeinoelämän edustajat ovat pitäneet tuloksia kuitenkin osin puutteellisina mm. siksi, koska kysely kohdistuu vain suomalaisiin matkustajiin. Siitä ei siis ilmene esimerkiksi täällä käyvien virolaisten työn­tekijöiden mukanaan tuomat juomat.

Alkoholijuomiin kohdistuva verotus edellyttää kaikkiaan oikeasuhtaista tasapainoa alko­holihaittojen ehkäisyn ja veropohjan kestävyyden kesken. Mahdollisimman kattava ja luotettava tieto on sen vuoksi välttämätöntä. Valiokunta pitää perusteltuna sitä, että käytössä olevaa ­kyselyä kehitetään nykyistä edustavammaksi. Huomioon tulisi ottaa mm. säännöllisesti Suomessa työskentelevien virolaisten matkustajatuonti.

Seuranta ja muu ohjaus

Säännöllinen seuranta on siis edellä todetuin tavoin tarpeen, jotta alkoholijuomien verotusta voidaan kehittää pitkäjänteisesti ja ennustet­tavasti myös alan toimijoiden kannalta.

Valiokunta korostaa toisaalta myös yleisen ­alkoholivalistuksen ja asenneohjauksen tarpeellisuutta. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on toivottu tältä osin nykyistä aktiivisempaa otetta. Valiokunta yhtyy tähän näkemykseen.

Yksityiskohtaiset perustelut

Lain liitteenä oleva verotaulukko.

Valiokunta ehdottaa, että verotaulukon tuoteryhmän 23 ­(Viinit ja muut käymisteitse valmistetut alko­holijuomat, joiden etyylialkoholipitoisuus yli 5,5 mutta enintään 8 tilavuusprosenttia) veron määrä olisi 224,00 senttiä litralta valmista alkoholijuomaa esityksessä olevan 244,00 sentin sijasta. Kysymys on teknisen virheen oikaisusta.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvalio­kunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutet­tuna (Valiokunnan muutosehdotus).

Valiokunnan muutosehdotus

Laki

alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain (1471/1994) liite, sellaisena kuin se on laissa 1128/2010, seuraavasti:

---

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

Liite

VEROTAULUKKO
Etyylialkoholipitoisuus tilavuus­prosentteina	Tuoteryhmä	Veron määrä
Olut
— yli 0,5 mutta enintään 2,8	11.	4,00 senttiä senttilitralta etyylialkoholia
— yli 2,8	12.	29,90 senttiä senttilitralta etyylialkoholia
Viinit ja muut käymisteitse valmistetut alkoholijuomat
— yli 1,2 mutta enintään 2,8	21.	11,00 senttiä litralta valmista alkoholijuomaa
— yli 2,8 mutta enintään 5,5	22.	159,00 senttiä litralta valmista alkoholijuomaa
— yli 5,5 mutta enintään 8	23.	224,00 senttiä litralta valmista alkoholijuomaa
— yli 8 mutta enintään 15	24.	312,00 senttiä litralta valmista alkoholijuomaa
Viinit
— yli 15 mutta enintään 18	25.	312,00 senttiä litralta valmista alkoholijuomaa
Välituotteet
— yli 1,2 mutta enintään 15	31.	379,00 senttiä litralta valmista alkoholijuomaa
— yli 15 mutta enintään 22	32.	625,00 senttiä litralta valmista alkoholijuomaa
Etyylialkoholi
tullitariffin nimikkeeseen 2208 kuuluvat tuotteet:
— yli 1,2 mutta enintään 2,8	41.	4,00 senttiä senttilitralta etyylialkoholia
— yli 2,8	45.	43,40 senttiä senttilitralta etyylialkoholia
Muut	46.	43,40 senttiä senttilitralta etyylialkoholia

---

Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

vpj. Pentti Kettunen /ps
jäs. Leena Harkimo /kok
Pertti Hemmilä /kok
Jouko Jääskeläinen /kd
Timo Kalli /kesk (osittain)
Sampsa Kataja /kok
Esko Kiviranta /kesk
Mika Lintilä /kesk
Heli Paasio /sd
Matti Saarinen /sd
Sari Sarkomaa /kok
Astrid Thors /r
Kauko Tuupainen /ps
Pia Viitanen /sd
vjäs. Risto Kalliorinne /vas
Johanna Karimäki /vihr
Sirpa Paatero /sd (osittain)
Ismo Soukola /ps
Tapani Tölli /kesk
Tuula Väätäinen /sd

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen