Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

VaVM 53/2010 vp - HE 126/2010 vp , HE 228/2010 vp
Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2011

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 16 päivänä syyskuuta 2010 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen valtion talousarvioksi vuodelle 2011 ( HE 126/2010 vp ).

Lisäksi eduskunta on 10 päivänä marraskuuta 2010 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan vuoden 2011 talousarvioesitystä täydentävän hallituksen esityksen ( HE 228/2010 vp ).

Valiokunta on käsitellyt esitykset yhdessä ja antaa niistä yhteisen mietinnön.

Talousarvioaloitteet

Valiokunta on käsitellyt esitysten yhteydessä seuraavat 10.11.2010 valtiovarainvaliokuntaan lähetetyt talousarvioaloitteet

  • TAA 1/2010 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen vapaan sivistystyön oppilaitoksille vapaan sivistystyön kehittämisohjelman toimeenpanoon 29.30.30
  • TAA 2/2010 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen seurantalojen ja työväentalojen ylläpitokustannuksiin 29.80.50
  • TAA 3/2010 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Eteläpohjalaisten Spelien järjestelyjen avustamiseen 29.80.52
  • TAA 4/2010 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Ojajärven kunnostamiseen Alajärven Luoma-aholla 30.50.20
  • TAA 5/2010 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Ähtävänjoen ­vesistön kunnostamiseen ja palauttamiseen lohivesistöksi 30.50.20
  • TAA 6/2010 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Lappajärven Itäkylässä kantatiellä 68 31.10.20
  • TAA 7/2010 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Alajärven Luoma-aholla kantatiellä 68 ja Luomantiellä 31.10.20
  • TAA 8/2010 vp Esko Ahonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 63 perusparantamiseen välillä Evijärvi—Kaustinen 31.10.20
  • TAA 9/2010 vp Eero Akaan-Penttilä /kok ym. Määrärahan osoittaminen Etelä-Suomen vesistöjen ja Itämeren suojeluun 35.10.77
  • TAA 10/2010 vp Paavo Arhinmäki /vas ym. Määrärahan osoittaminen oppivelvollisuuden ulottamiseksi 18 ikävuoteen oppisopimuskoulutuksen voimavaroja lisäämällä 28.90.30
  • TAA 11/2010 vp Paavo Arhinmäki /vas ym. Määrärahan osoittaminen oppivelvollisuuden ulottamiseksi 18 ikävuoteen ammatillisen koulutuksen voimavaroja lisäämällä 28.90.30
  • TAA 12/2010 vp Paavo Arhinmäki /vas ym. Määrärahan osoittaminen oppivelvollisuuden ulottamiseksi 18 ikävuoteen perusopetuksen ja lukio-opetuksen voimavaroja lisäämällä 28.90.30
  • TAA 13/2010 vp Paavo Arhinmäki /vas ym. Määrärahan osoittaminen perusopetuksen valtionosuuksiin ja luokkakokojen pienentämiseen 28.90.30
  • TAA 14/2010 vp Paavo Arhinmäki /vas ym. Määrärahan osoittaminen korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korottamiseen 29.70.55
  • TAA 15/2010 vp Paavo Arhinmäki /vas ym. Määrärahan osoittaminen suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen 31.30.63
  • TAA 16/2010 vp Paavo Arhinmäki /vas ym. Määrärahan osoittaminen rakennusperinnön hoitoon 35.20.64
  • TAA 17/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen Pirkanmaan poliisilaitoksen toimintaan 26.10.01
  • TAA 18/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen nuorisoliikunnan edellytysten parantamiseen 29.90.50
  • TAA 19/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoimintaan ja ehkäisevään huumetyöhön 29.91.51
  • TAA 20/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen Nokian ratapihan parkkialueen laajentamisen toteuttamiseen 31.10.20
  • TAA 21/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen Murhasaaren ­ohituskaistojen suunnitteluun valtatielle 11 Nokialla 31.10.20
  • TAA 22/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen tiesuunnitelman ­laatimiseen valtatien 12 muuttamiseksi moottoriliikennetieksi välillä Maatialan eritasoliittymä — Kahtalammi 31.10.20
  • TAA 23/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 3 laatutason yhtenäistämiseen Tampereelta Vaasaan 31.10.20
  • TAA 24/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen pääradan suunnitteluun välillä Tampere—Toijala 31.10.20
  • TAA 25/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen Nokian Sarkolantien kunnostamiseen ja päällystämisen aloittamiseen 31.10.20
  • TAA 26/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen Tampereen, Nokian ja Ylöjärven käynnistämän Kolmenkulman yritysalueen katuverkon rakentamiseen 31.10.20
  • TAA 27/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen pääteiden liikenneturvallisuuden parantamiseen 31.10.20
  • TAA 28/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 9 parantamiseen välillä Tampere—Orivesi 31.10.20
  • TAA 29/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen tasoristeysten vähentämiseen ja turvallisuuden parantamiseen 31.10.20
  • TAA 30/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen nuorten liikenneturvallisuusvalistukseen 31.20.01
  • TAA 31/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen Nokian vanhainkodin korjaushankkeeseen 33.60.37
  • TAA 32/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen itsemurhien ehkäisyyn 33.70.50
  • TAA 33/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen työkyvyttömyyseläkeläisten kuntouttamiseksi takaisin työelämään 33.70.50
  • TAA 34/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen luontopalveluiden kehittämiseen 35.10.52
  • TAA 35/2010 vp Marko Asell /sd Määrärahan osoittaminen Nokian keskustan päiväkodin pihan kunnostamiseen 35.10.77
  • TAA 36/2010 vp Maarit Feldt-Ranta /sd ym. Määrärahan osoittaminen Pohjankurun väylän syventämiseen 31.10.77
  • TAA 37/2010 vp Maarit Feldt-Ranta /sd ym. Määrärahan osoittaminen yleissitovien työehtosopimusten ruotsintamiseen 33.01.01
  • TAA 38/2010 vp Maarit Feldt-Ranta /sd ym. Määrärahan osoittaminen öljyntorjuntaan Suomenlahdella 35.10.65
  • TAA 39/2010 vp Tarja Filatov /sd Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaan 29.40.20
  • TAA 40/2010 vp Tarja Filatov /sd Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen rataosilla Helsinki—Riihimäki—Hämeenlinna ja Helsinki—Lahti 31.30.63
  • TAA 41/2010 vp Merikukka Forsius /kok Määrärahan osoittaminen poliisitalon saamiseksi Nummelaan 28.20.88
  • TAA 42/2010 vp Merikukka Forsius /kok Määrärahan osoittaminen home- ja kosteusvauriosta kärsivän Vihdin Nummelanharjun koulun korvaavien tilojen rakentamiseen 29.10.34
  • TAA 43/2010 vp Merikukka Forsius /kok Määrärahan osoittaminen kosteus- ja homeongelmista kärsivien peruskoulujen uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeisiin Uudellamaalla 29.10.34
  • TAA 44/2010 vp Merikukka Forsius /kok ym. Määrärahan osoittaminen Sipoon­korven kansallispuiston perustamiseen 35.10.63
  • TAA 45/2010 vp Merikukka Forsius /kok Määrärahan osoittaminen kunnostus- ja muihin ympäristötöihin Vihdin Enäjärvellä 35.10.77
  • TAA 46/2010 vp Christina Gestrin /r Määrärahan osoittaminen ruotsinkielisten lastentarhanopettajien peruskoulutusohjelmaan Helsingissä 29.40.50
  • TAA 47/2010 vp Christina Gestrin /r Määrärahan osoittaminen avustuksen maksamiseen Suomen Ammattikalastajaliitolle 30.40.51
  • TAA 48/2010 vp Christina Gestrin /r Määrärahan osoittaminen vesistöjen ravinnepitoisuuksien vähentämiseen poistokalastuksella 30.40.62
  • TAA 49/2010 vp Christina Gestrin /r Määrärahan osoittaminen vesihuollon ja tulvasuojelun tukemiseen 30.50.31
  • TAA 50/2010 vp Christina Gestrin /r Määrärahan osoittaminen valtatien 25 parantamiseen osuudella Hanko—Mäntsälä 31.10.20
  • TAA 51/2010 vp Christina Gestrin /r Määrärahan osoittaminen öljyntorjuntavalmiuden parantamiseen 35.10.20
  • TAA 52/2010 vp Christina Gestrin /r Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77
  • TAA 53/2010 vp Rakel Hiltunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen maahanmuuttajalasten yleissivistävään koulutukseen Uudellamaalla 29.10.30
  • TAA 54/2010 vp Maria Guzenina-Richardson /sd Määrärahan osoittaminen eroperheiden isien korvauksellisen vanhempainvapaan pitämiseen 33.30.60
  • TAA 55/2010 vp Lasse Hautala /kesk ym. Määrärahan osoittaminen korkeakoulupaikkakunnille ja osaamisorganisaatioiden vahvistamistyötä tekeville alueille 29.40.50
  • TAA 56/2010 vp Lasse Hautala /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yliopistokeskusten taloudellisen aseman vahvistamiseen 29.40.50
  • TAA 57/2010 vp Lasse Hautala /kesk Määrärahan osoittaminen Lossanmäen rautatien alikulkusillan korottamisen suunnitteluun Teuvalla 31.10.20
  • TAA 58/2010 vp Lasse Hautala /kesk Määrärahan osoittaminen seututien 274 ­peruskorjaukseen ja päällystämiseen välillä Kauhajärvi—Karvia 31.10.20
  • TAA 59/2010 vp Lasse Hautala /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 661 ­parantamiseen välillä Isojoki—Kauhajoen Päntäne 31.10.20
  • TAA 60/2010 vp Lasse Hautala /kesk Määrärahan osoittaminen seututien 6700 peruskorjaukseen välillä Kauhajoki—Karvia 31.10.20
  • TAA 61/2010 vp Lasse Hautala /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 17783 parantamiseen ja päällystämiseen välillä Viinikka—Purmojärvi, Kauhava ja Lappajärvi 31.10.20
  • TAA 62/2010 vp Lasse Hautala /kesk Määrärahan osoittaminen kantatien 44 ­peruskorjaukseen välillä Kauhajoki—Äetsä 31.10.20
  • TAA 63/2010 vp Timo Heinonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 54 parantamiseen välillä Tammela—Hollola 31.10.77
  • TAA 64/2010 vp Timo Heinonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen tiehankkeen valtatie 2 Helsinki—Pori lisätöihin 31.10.77
  • TAA 65/2010 vp Eero Heinäluoma /sd ym. Ansio- ja pääomatuloverokertymän nosto 11.01.01
  • TAA 66/2010 vp Eero Heinäluoma /sd ym. Windfall-veron arvioitu tuotto 11.10
  • TAA 67/2010 vp Eero Heinäluoma /sd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien val­tionosuuksiin peruspalveluiden turvaamiseksi 28.90.30
  • TAA 68/2010 vp Eero Heinäluoma /sd ym. Määrärahan osoittaminen perusväylänpitoon 31.10.20
  • TAA 69/2010 vp Eero Heinäluoma /sd ym. Määrärahan osoittaminen työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin 32.30.51
  • TAA 70/2010 vp Eero Heinäluoma /sd ym. Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen tarveharkinnan poistoon 33.20.52
  • TAA 71/2010 vp Eero Heinäluoma /sd ym. Määrärahan osoittaminen eläkkeensaajien asumistuen parantamiseen 33.40.60
  • TAA 72/2010 vp Eero Heinäluoma /sd ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutukseen 33.50.56
  • TAA 73/2010 vp Eero Heinäluoma /sd ym. Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen luontopalveluiden turvaamiseen 35.10.52
  • TAA 74/2010 vp Pertti Hemmilä /kok Maaseutuviraston toimintamenojen vähentäminen 30.01.03
  • TAA 75/2010 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen maatalouden neuvontatoimintaan 30.10.50
  • TAA 76/2010 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Kyrön eritasoliittymän rakentamiseen Pöytyällä 31.10.20
  • TAA 77/2010 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Salon Vartsalan kylän Kaninkolantien parantamiseen 31.10.20
  • TAA 78/2010 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Loimaa—Somero—Helsinki-tieyhteyden rakentamisen suunnitteluun 31.10.20
  • TAA 79/2010 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen ns. HAKU-tien ­rakentamisen suunnitteluun välillä Aura—Mynämäki—Mietoinen 31.10.20
  • TAA 80/2010 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen kantatien 52 ­Salon itäisen ohikulkutien rakentamisen aloittamiseen 31.10.78
  • TAA 81/2010 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen nuorten kuljetta­jien valistuksen ja opetuksen lisäämiseen 31.20.01
  • TAA 82/2010 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Suomessa palvelleiden ulkomaalaisten sotaveteraanien les­kien korvauksiin 33.50.54
  • TAA 83/2010 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen veteraanien kuntoutukseen ja kotihoitoon 33.50.56
  • TAA 84/2010 vp Pertti Hemmilä /kok Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin 35.10.52 35.10.63
  • TAA 85/2010 vp Anna-Maja Henriksson /r ym. Määrärahan osoittaminen kieli­asiainvaltuutetun virkaa koskevan selvityksen tekemiseen 25.01.01
  • TAA 86/2010 vp Anna-Maja Henriksson /r ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 68 ja Pietarsaaren sataman välisen tieyh­teyden suunnitteluun ja toteuttamiseen 31.10.20
  • TAA 87/2010 vp Anna-Maja Henriksson /r Määrärahan osoittaminen turvakotien toimintaan ja päihdeäitien kuntoutukseen 33.03.63 28.90.30
  • TAA 88/2010 vp Anna-Maja Henriksson /r ym. Määrärahan osoittaminen rokotteiden korvaamiseen sairausvakuutuksesta 33.30.60
  • TAA 89/2010 vp Anna-Maja Henriksson /r ym. Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen järjestämiseen 33.60 28.90.30
  • TAA 90/2010 vp Anna-Maja Henriksson /r ym. Määrärahan osoittaminen kuntien toimeentulotukikustannusten tasaamiseen 33.60.35
  • TAA 91/2010 vp Hannu Hoskonen /kesk Määrärahan osoittaminen kestävän metsä­talouden rahoitukseen 30.60.44
  • TAA 92/2010 vp Hannu Hoskonen /kesk Määrärahan osoittaminen rataosuuden ­Heinävaara—Ilomantsi peruskorjaukseen 31.10.20
  • TAA 93/2010 vp Hannu Hoskonen /kesk Määrärahan osoittaminen perusväylän­pitoon 31.10.20
  • TAA 94/2010 vp Susanna Huovinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 4 Hirvaskankaan eritasoliittymän rakentamisen loppuun saattamiseen Äänekoskella 31.10.20
  • TAA 95/2010 vp Susanna Huovinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen ympäristöministeriön toimintamenoihin 35.01.01
  • TAA 96/2010 vp Susanna Huovinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Suomen ­ympäristökeskuksen toimintamenoihin 35.01.04
  • TAA 97/2010 vp Susanna Huovinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen avustuksiin järjestöille ja ympäristönhoitoon 35.01.65
  • TAA 98/2010 vp Susanna Huovinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toimeenpanoon ja neuvontaan 35.10.61
  • TAA 99/2010 vp Susanna Huovinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtion vesihuoltotöihin 35.10.77
  • TAA 100/2010 vp Susanna Huovinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77
  • TAA 101/2010 vp Sinikka Hurskainen /sd Määrärahan osoittaminen Suomen ulkomailla toimiville kulttuuri- ja tiedeinstituuteille 29.80.50
  • TAA 102/2010 vp Sinikka Hurskainen /sd Määrärahan osoittaminen Karjalan radan Luumäki—Imatra-rataosuuden parantamiseen ja kaksoisraiteen rakentamiseen 31.10.77
  • TAA 103/2010 vp Tuomo Hänninen /kesk Määrärahan osoittaminen eritasoliittymän rakentamiseen valtatien 5 ja Järvenpääntien risteysalueelle Kuusamossa 30.10.20
  • TAA 104/2010 vp Tuomo Hänninen /kesk Määrärahan osoittaminen Nissinvaaran yksityistien parantamiseen Kuusamossa 31.10.50
  • TAA 105/2010 vp Tuomo Hänninen /kesk Määrärahan osoittaminen Ruostesuon yksityistien parantamiseen Kuusamossa 31.10.50
  • TAA 106/2010 vp Heli Järvinen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamisen suunnitteluun välille Anttola—Lähteelä Kerimäellä 31.10.20
  • TAA 107/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Varallisuusveron palauttaminen vuoden 2011 alusta 11.01
  • TAA 108/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Ansiotuloverokertymän arvioidun tuoton lisääminen 11.01.01
  • TAA 109/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Määrärahan osoittaminen kouluterveydenhuollon lastenpsykiatrian henkilöstön lisäämiseen 28.90.30
  • TAA 110/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Määrärahan osoittaminen vanhusväestön palvelujen turvaamiseen 28.90.30
  • TAA 111/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 12287 kunnostamiseen ja päällystämiseen Liedossa 31.10.20
  • TAA 112/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Määrärahan osoittaminen perusväylänpitoon 31.10.20
  • TAA 113/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Kehä III:n parannustöiden toisen vaiheen aloittamiseen 31.10.77
  • TAA 114/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Kehä­radan asemien suunnitteluvaiheen toteuttamiseen ja rakennustöiden käynnistämiseen 31.10.78
  • TAA 115/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Z-ju­nien ja Helsinki—Karjaa-junayhteyden junavuorojen säilyttämiseen 31.30.63
  • TAA 116/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Määrärahan osoittaminen työttömien työllistämiseen 32.30.51
  • TAA 117/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenoihin 33.01.03
  • TAA 118/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Määrärahan osoittaminen valtion mielisairaaloiden toimintamenoihin 33.01.04
  • TAA 119/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Määrärahan osoittaminen valtion koulukotien toimintamenoihin 33.01.05
  • TAA 120/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Määrärahan osoittaminen yksinhuoltajien lapsilisien korottamiseen 33.10.51
  • TAA 121/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Määrärahan osoittaminen perheen 1. ja 2. lapsen lapsilisien korottamiseen 33.10.51
  • TAA 122/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Määrärahan osoittaminen peruspäivärahan nostamiseen 33.20.51
  • TAA 123/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen nostamiseen 33.20.52
  • TAA 124/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Määrärahan osoittaminen toimeentulotuen perusosan nostamiseen 33.60.35
  • TAA 125/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Itäisen Suomenlahden kansallispuiston laajentamiseen 35.10.52
  • TAA 126/2010 vp Pietari Jääskeläinen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Helsingin, Espoon ja Vantaan sekä Uudenmaan muiden kuntien lähiöiden peruskorjaamiseen 35.20.55
  • TAA 127/2010 vp Antti Kaikkonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kaupunkiradan jatkamiseen Keravalta Riihimäen suuntaan 31.10.77
  • TAA 128/2010 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoimintaan 29.91.51
  • TAA 129/2010 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen tiesuunnitelman tekemiseen välillä Eurajoki—Panelia 31.10.20
  • TAA 130/2010 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen kiertoliittymän rakentamiseen valtatien 8 ja seututien 270 risteysalueelle 31.10.20
  • TAA 131/2010 vp Reijo Kallio /sd ym. Määrärahan osoittaminen Rauman meriväylätöihin 31.10.77
  • TAA 132/2010 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen henkilöjunaliikenteen käynnistämiseen kokeiluluonteisesti välillä Rauma—Kokemäki 31.30.63
  • TAA 133/2010 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen laivanrakennuksen innovaatiotukeen 32.30.46
  • TAA 134/2010 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen työllisyysperusteisten investointien siirtomenoihin 32.30.64
  • TAA 135/2010 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen velkaneuvonnan järjestämiseen 32.40.31
  • TAA 136/2010 vp Reijo Kallio /sd Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin 35.10.52
  • TAA 137/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyn nopeuttamiseen 26.40.01
  • TAA 138/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen kielipalvelukeskuksen perustamiseen Vaasaan 28.01
  • TAA 139/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulujen innovaatio- sekä tutkimus- ja kehittämisrahoitukseen 29.40.30
  • TAA 140/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry:n toiminnan tukemiseen 29.80.52
  • TAA 141/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen maantien 749 ja Ykspihlajan satamaan vievän rautatien eritasoliittymän rakentamiseen Kokkolassa 31.10.20
  • TAA 142/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 68 ja Pietarsaaren sataman välisen tieyhteyden suunnitteluun ja toteuttamiseen 31.10.20
  • TAA 143/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym Määrärahan osoittaminen perustieverkon ylläpitoon 31.10.20
  • TAA 144/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen lentologistiikka-alueen rakentamisen aloittamiseen Vaasan lentokentän yhteyteen 31.10.41
  • TAA 145/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden valtionavun lisäämiseen 31.10.51
  • TAA 146/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 osuuden Vaasa—Oravainen parantamiseen 31.10.77
  • TAA 147/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 kehittämiseen Kokkolassa välillä Piispanmäki—Vitikka 31.10.77
  • TAA 148/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen Suomen Yrityskummit ry:n toiminnan tukemiseen 32.20.41
  • TAA 149/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen vientiosaamisen edistämiseen pk-sektorin yrityksissä 32.20.45
  • TAA 150/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen starttirahan lisäämiseen 32.30.51
  • TAA 151/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen maakuntien kehittämiseen 32.50.43
  • TAA 152/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnuksen ja rintamalisän myöntämiseen vuonna 1926 syntyneille veteraaneille 33.50.50
  • TAA 153/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen sotainvalidien pitkäaikaiseen laitoshuoltoon 33.50.51
  • TAA 154/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen Inkeriläisten ja karjalaisten heimoveteraanien yhdistys ry:n toimintaan 33.50.54
  • TAA 155/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen toimeentulotuen ansiotulorajan korottamiseen 33.60.35
  • TAA 156/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen Kokkolan kaupunginsalmen Suntin kunnostamiseen 35.01.65
  • TAA 157/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen Merenkurkun maailmanperinnön kehittämiseen 35.10.52
  • TAA 158/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen Merenkurkun saariston maailmanluonnonperinnön vaalimiseen 35.10.52
  • TAA 159/2010 vp Bjarne Kallis /kd ym. Määrärahan osoittaminen uusien siirtoviemärihankkeiden käynnistämiseen ja toteuttamiseen 35.10.77
  • TAA 160/2010 vp Oiva Kaltiokumpu /kesk Määrärahan osoittaminen vankeinhoidon turvaamiseen Satakunnan vankilan Köyliön osastolla 25.40.01
  • TAA 161/2010 vp Oiva Kaltiokumpu /kesk Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin lähisuhdeväkivaltarikosten tutkintaan 26.10.01
  • TAA 162/2010 vp Oiva Kaltiokumpu /kesk Määrärahan osoittaminen poliisitoimen toimintamenoihin 26.10.01
  • TAA 163/2010 vp Oiva Kaltiokumpu /kesk Määrärahan osoittaminen Kokemäenjoen tulvasuojeluun Porissa 30.50.31
  • TAA 164/2010 vp Oiva Kaltiokumpu /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 Pori—Söörmarkku-osuuden rakennustöihin 31.10.77
  • TAA 165/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen palomiesten eläkeiän alentamiseksi 55 vuoteen 26.01.01
  • TAA 166/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen selvitystyöhön varallisuusveron palauttamiseksi 28.01.01
  • TAA 167/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen selvitystyöhön Ruotsista Suomeen muuttavien eläkeläisten verokohtelun korjaamiseksi 28.01.01
  • TAA 168/2010 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen Keuruun Haapamäen vankilan suunnittelua varten 28.20.88
  • TAA 169/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen vaikeavammaisten henkilöiden henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen 28.90.30
  • TAA 170/2010 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutuksen vahvistamiseen 29.30.32
  • TAA 171/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen Hankasalmen siirtovesilinjan rakentamiseen 30.50.43
  • TAA 172/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen Lahti—Jämsä-­oikoradan suunnitteluun 31.10.20
  • TAA 173/2010 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 4 Majalahden ja Oravasaaren eritasoliitty­mien ramppien rakentamiseen 31.10.20
  • TAA 174/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen Huopanan ja Aholanmäen välisen tieosuuden perusparantamiseen Viitasaarella 31.10.20
  • TAA 175/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen maantien 637 (ns. Vihreän väylän) kunnostamiseen Keski-Suomessa 31.10.20
  • TAA 176/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 4 ­perusparannustöihin Viisarimäki—Kanavuori-liittymien rakentamiseen 31.10.20
  • TAA 177/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen kantatien 58 ­uuden tielinjauksen tekemiseen välillä Kinnula—Lestijärvi—Reisjärvi 31.10.20
  • TAA 178/2010 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen perustien­pitoon 31.10.20
  • TAA 179/2010 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen puunjalostuksen innovaatio-ohjelmaan 32.20.40
  • TAA 180/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen selvitystyöhön työeläkkeiden taitetun indeksin muuttamiseen puoliväli-indeksiksi 33.01.01
  • TAA 181/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen diabeteslääkkeiden Kela-korvauksen laajentamiseen 33.30.60
  • TAA 182/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen aivoinfarktin sairastaneiden kansalaisten lääkkeiden erityiskorvattavuuteen 33.30.60
  • TAA 183/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen lääkärin määräämän hieronnan sairausvakuutuskorvauksiin 33.30.60
  • TAA 184/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeiden tason korottamiseen 33.40.60
  • TAA 185/2010 vp Matti Kangas /vas ym. Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatrisesta hoidosta aiheutuviin kustannuksiin 33.60
  • TAA 186/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen uusien kouluterveydenhoitajien palkkaamiseen 33.60.31
  • TAA 187/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten koulunkäyntiavusta­jien palkkaamiseen ja diabeteskoulutuksen antamiseen koulujen ja päiväkotien henkilökunnalle 33.60.31
  • TAA 188/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen työsuojelupiirien toimintamenoihin 33.70.01
  • TAA 189/2010 vp Matti Kangas /vas Määrärahan osoittaminen asuntojen korjausavustuksiin 35.20.55
  • TAA 190/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan vähentäminen lähialue­yhteistyöstä 24.20.66
  • TAA 191/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Suomen sovittelufoorumi ry:n toiminnan edistämiseen 25.01.50
  • TAA 192/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen hätäkeskusten toiminnan turvaamiseen 26.30.02
  • TAA 193/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen koulutuksen arviointineuvoston toimintamenoihin 29.01.04
  • TAA 194/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Pihtiputaan ja Viitasaaren koulujen rakentamiseen 29.10.34
  • TAA 195/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen ilmailualan koulutus- ja liiketoiminnan kehittämiseen Keski-Suomessa 29.30.51
  • TAA 196/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen maaseudun elinkeinoneuvontaan 30.10.50
  • TAA 197/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen 4H-toiminnan valtionapuun 30.10.55
  • TAA 198/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Maatilatalouden kehittämisrahastoon 30.20.61
  • TAA 199/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen vesihuoltotöihin 30.50.31
  • TAA 200/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen KEMERA-tukeen 30.60.44
  • TAA 201/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen meluesteiden rakentamiseen tieosuudelle Jyväskylä—Vaajakoski 31.10.20
  • TAA 202/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Kivijärvi—Perho-maantien kunnostamiseen 31.10.20
  • TAA 203/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen Haapamäen kautta kulkevien ratojen sähköistämiseen 31.10.20
  • TAA 204/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Uurainen—Kintaus-tien perusparantamiseen 31.10.20
  • TAA 205/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Keitele—Päijänne-kanavan siltojen korottamiseen 31.10.20
  • TAA 206/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen perus­tienpitoon 31.10.20
  • TAA 207/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden postinjakelun turvaamiseen 31.40.01
  • TAA 208/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen laajakaistahankkeen toteuttamiseen 31.40.50
  • TAA 209/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen kyläkauppojen ja kauppa-autojen tukemiseen 32.30.45
  • TAA 210/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen nuorten työllistämiseen 32.30.51
  • TAA 211/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen korkean työttömyyden alueiden erityistukeen 32.30.51
  • TAA 212/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahan sitomattomaan osuuteen 32.50.43
  • TAA 213/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen energianeuvontaverkoston rahoittamiseen 32.60.20
  • TAA 214/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen uusiutuvan energian teknologian edistämiseen 32.60.40
  • TAA 215/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen demonstraatioluonteisiin uusiutuvan energian investointeihin 32.60.40
  • TAA 216/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen Äänekosken biodiesellaitoksen investointitukeen 32.60.40
  • TAA 217/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen elatus­tuen korottamiseen 33.10.55
  • TAA 218/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd ym. Määrärahan osoittaminen työttömän sovitellun päivärahan suojaosuuteen 33.20.51
  • TAA 219/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin ja vesistöjen kunnostustöihin 35.10.77
  • TAA 220/2010 vp Ilkka Kantola /sd Määrärahan osoittaminen valvontarangaistusten valvontaan 25.40.01
  • TAA 221/2010 vp Ilkka Kantola /sd Määrärahan osoittaminen Maahanmuutto­viraston käsittelyaikojen lyhentämiseen 26.40.01
  • TAA 222/2010 vp Ilkka Kantola /sd Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoimintaan 29.91.51
  • TAA 223/2010 vp Ilkka Kantola /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 10 turvallisuuden parantamiseen Liedon keskustassa 31.10.20
  • TAA 224/2010 vp Ilkka Kantola /sd Määrärahan osoittaminen Turun kehätien parantamiseen välillä Kausela—Kirismäki 31.10.77
  • TAA 225/2010 vp Ilkka Kantola /sd Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden joukkoliikenteen tukemiseen 31.30.63
  • TAA 226/2010 vp Ilkka Kantola /sd Määrärahan osoittaminen saariston yhteysalusten hankintaan ja laitureiden kunnostukseen 31.30.64
  • TAA 227/2010 vp Ilkka Kantola /sd Määrärahan osoittaminen työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin 32.30.01
  • TAA 228/2010 vp Ilkka Kantola /sd Määrärahan osoittaminen rintamaveteraa­nien kuntoutukseen 33.50.56
  • TAA 229/2010 vp Ilkka Kantola /sd Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen luontopalveluiden opastustoimintaan 35.10.52
  • TAA 230/2010 vp Ilkka Kantola /sd Määrärahan osoittaminen tuulivoimarakentamista ohjaavien kaavojen laatimiseen 35.20.37
  • TAA 231/2010 vp Saara Karhu /sd ym. Määrärahan osoittaminen Tampere—Toijala-rataosan lisäraiteiden suunnitteluun 31.10.20
  • TAA 232/2010 vp Saara Karhu /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatielle 12 Teiskontien parantamiseen Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kohdalla 31.10.20
  • TAA 233/2010 vp Saara Karhu /sd ym. Määrärahan osoittaminen Pirkanmaalle ­alueellisten investointien ja teemahankkeiden rahoitukseen 31.10.20
  • TAA 234/2010 vp Saara Karhu /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtion työllisyysperusteisiin investointeihin 32.30.64
  • TAA 235/2010 vp Johanna Karimäki /vihr ym. Määrärahan osoittaminen ­Uudenmaan kevyen liikenteen teemapaketin toteuttamiseen 31.10.20
  • TAA 236/2010 vp Johanna Karimäki /vihr ym. Määrärahan osoittaminen pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen lipputukeen 31.30.63
  • TAA 237/2010 vp Johanna Karimäki /vihr Määrärahan osoittaminen luonnonsuojeluun ja uhanalaisten lajien suojeluun 35.10.21
  • TAA 238/2010 vp Elsi Katainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Paras-hankkeen kunnille aiheuttamien tietojärjestel­mien ylläpitokustannuksiin 28.90.20
  • TAA 239/2010 vp Elsi Katainen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yksityisteiden valtionapuun 31.10.50
  • TAA 240/2010 vp Sampsa Kataja /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 rakennustöihin välillä Turku—Pori 31.10.77
  • TAA 241/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen maahanmuuttajien palveluneuvontaan Päijät-Hämeessä 26.40.01
  • TAA 242/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen lasten edunvalvonnan kehittämiseen 28.90.30
  • TAA 243/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen koulunkäyntiavustajien lisäämiseen 29.10.30
  • TAA 244/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen Päijät-Hämeessä 29.10.30
  • TAA 245/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen 29.30.32
  • TAA 246/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen maaseudun rakenteen kehittämiseen 30.10.63
  • TAA 247/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen Heinolan lintutarhalle 30.30.20
  • TAA 248/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen vesihuoltotoimenpiteisiin tarkoitetun avustusmäärärahan korottamiseen 30.50.31
  • TAA 249/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 30.60.44
  • TAA 250/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen tasoristeyk­sien varoituslaitteisiin rataosalle Lahti—Loviisa 31.10.20
  • TAA 251/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen tasoristeysten varoituslaitteisiin rataosalla Lahti—Heinola 31.10.20
  • TAA 252/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kopsuontien maantien 3132 peruskorjaukseen Asikkalassa 31.10.20
  • TAA 253/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen Lahti—Mikkeli—Heinola-radan oikaisuun 31.10.20
  • TAA 254/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 12 Lahden eteläisen kehätien suunnitteluun 31.10.20
  • TAA 255/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 24 parantamiseen välillä Lahti—Vääksy—Padasjoki 31.10.20
  • TAA 256/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa 31.10.20
  • TAA 257/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen Z-junien toiminnan turvaamiseen Lahden oikoradalla 31.30.63
  • TAA 258/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen rataosuuksilla Riihimäki—Hämeenlinna ja Riihimäki—Lahti 31.30.63
  • TAA 259/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen Lahden matkakeskuksen suunnittelutyöhön 31.30.63
  • TAA 260/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen junien kaukoliikenteen ostoon 31.30.65
  • TAA 261/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen sosiaalisten yritysten toimintaedellytysten tukemiseen 32.30.51
  • TAA 262/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen Päijät-Hämeen maakunnan kehittämisrahan korottamiseen 32.50.43
  • TAA 263/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen psykiatrisiin hoitopaikkoihin 33.01.04
  • TAA 264/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen asumistuen parantamiseen 33.10.54
  • TAA 265/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen turvakotien kehittämiseen 33.90.50
  • TAA 266/2010 vp Matti Kauppila /vas ym. Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77
  • TAA 267/2010 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Vaalimaan raskaan liikenteen tullitarkastusten edistämiseen 28.10.02
  • TAA 268/2010 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen omaishoidon tuen ja tukipalveluiden lisäämiseen 28.90.30
  • TAA 269/2010 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen kansainvälisen tason teknologiakeskuksen ja moottoriradan perustamiseen Iittiin 29.90.50
  • TAA 270/2010 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kuivasensaaren paikallistien 14777 perusparantamiseen Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnissa 31.10.20
  • TAA 271/2010 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Savitaipaleelta Suomenniemelle kulkevan Partakosken tien perusparantamiseen 31.10.20
  • TAA 272/2010 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Imatran raja-aseman kansainvälistämiseen ja raide­yhteyksien kehittämiseen Imatrankosken asemalta rajalle 31.10.20
  • TAA 273/2010 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen kaksoisraiteen rakentamiseen ja palvelutason parantamiseen rataosalla Imatra—Luumäki 31.10.77
  • TAA 274/2010 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen yritysten ­investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen Rakenteellisen muutoksen tuki -kokeilun toteuttamiseksi Kaakkois-Suomessa 32.30.45
  • TAA 275/2010 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen kansainvälisen tason teknologiakeskuksen ja moottoriradan perustamiseen Iittiin 32.30.64
  • TAA 276/2010 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen työllisyysperusteisiin investointeihin Rakenteellisen muutoksen tuki -kokeilun toteuttamiseksi Kaakkois-Suomessa 32.30.64
  • TAA 277/2010 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Imatra ­Business Park -yrityspuiston rakentamiseen ja rajalogistiikkahankkeen edistämiseen 32.30.64
  • TAA 278/2010 vp Anneli Kiljunen /sd Määrärahan osoittaminen Imatran Ukonniemen alueen kehittämiseen 32.30.64
  • TAA 279/2010 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahan lisäämiseen Rakenteellisen muutoksen tuki -kokeilun toteuttamiseksi Kaakkois-Suomessa 32.50.43
  • TAA 280/2010 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen yksinhuoltajaperheiden lapsilisän korottamiseen 33.10.51
  • TAA 281/2010 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen ensimmäisen lapsen lapsilisän korottamiseen 33.10.51
  • TAA 282/2010 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen lapsilisän maksamiseen 17-vuotiaille 33.10.51
  • TAA 283/2010 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen toimeentulotuen lapsen perusosan korottamiseen 33.60.35
  • TAA 284/2010 vp Anneli Kiljunen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle erityisesti Pien-Saimaan valuma-alueella toteutettavaan haja-asutuksen jätevesineuvonnan pilottihankkeeseen 35.10.61
  • TAA 285/2010 vp Kimmo Kiljunen /sd Määrärahan osoittaminen Kehäradan Ruskeasannan liityntäaseman rakentamiseen 31.10.78
  • TAA 286/2010 vp Krista Kiuru /sd Määrärahan osoittaminen omaishoidon tukemiseen 28.90.30
  • TAA 287/2010 vp Krista Kiuru /sd ym. Määrärahan osoittaminen neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon uuden asetuksen mukaisiin toimenpiteisiin 28.90.30
  • TAA 288/2010 vp Krista Kiuru /sd Määrärahan osoittaminen tieyhteyden rakentamiseen Porin Pohjoiselta satamatieltä valtatielle 23 31.10.20
  • TAA 289/2010 vp Krista Kiuru /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 12 osuuden Eura—Raijala parantamiseen 31.10.20
  • TAA 290/2010 vp Krista Kiuru /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 2 perusparannuksen jatkamiseen välillä Vihti—Pori 31.10.77
  • TAA 291/2010 vp Krista Kiuru /sd Määrärahan osoittaminen rakennetyöttömyyden purkuun ja työttömien saamiseen yleisille työmarkkinoille Satakunnassa 32.30.51
  • TAA 292/2010 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen 30.60.44
  • TAA 293/2010 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen Sauvo—Pyhäloukas-tien perusparannukseen 31.10.20
  • TAA 294/2010 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.10.20
  • TAA 295/2010 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen yksityisteiden valtionapuun 31.10.50
  • TAA 296/2010 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen Salon itäisen ohikulkutien rakentamiseen kantatielle 52 31.10.77
  • TAA 297/2010 vp Esko Kiviranta /kesk Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77
  • TAA 298/2010 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Savonlinnan Oopperajuhlille 29.80
  • TAA 299/2010 vp Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen Joroisten musiikkipäivien järjestämiseen 29.80.52
  • TAA 300/2010 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Hevostietokeskukselle 30.20.46
  • TAA 301/2010 vp Katri Komi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maatalous- ja maaseutuyrittäjien voimavarakartoituksiin 30.20.61
  • TAA 302/2010 vp Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin 33.60
  • TAA 303/2010 vp Katri Komi /kesk Määrärahan osoittaminen Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutin rahoitusvajeen korjaamiseen 35.01.65
  • TAA 304/2010 vp Martti Korhonen /vas ym. Sähkökäyttöisiä ajoneuvoja koskeva autoverouudistus 11.10.07
  • TAA 305/2010 vp Martti Korhonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen ikäihmisten lakisääteisen hoivatakuun toteuttamiseen 28.90.30
  • TAA 306/2010 vp Martti Korhonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen pääradan ­peruskorjaukseen välillä Seinäjoki—Oulu 31.10.78
  • TAA 307/2010 vp Juha Korkeaoja /kesk ym. Määrärahan osoittaminen maaseutuneuvonnan rahoittamiseen 30.10.50
  • TAA 308/2010 vp Juha Korkeaoja /kesk ym. Määrärahan osoittaminen radan päällysrakenteen uusimiseen ja sähköistämisen edellyttämiin töihin välillä Lielahti—Kokemäki ja Pori—Mäntyluoto 31.10.77
  • TAA 309/2010 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen kalatalouden edistämiseen 30.40.51
  • TAA 310/2010 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen tieosuuden Huhdasjärvi—Pärnämäki peruskunnostuksen käynnistämiseen Kymenlaaksossa 31.10.20
  • TAA 311/2010 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen Kimolan ja Voikkaan sulkujen suunnitteluun 31.10.20
  • TAA 312/2010 vp Valto Koski /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 6 parantamiseen Korian kohdalla 31.10.20
  • TAA 313/2010 vp Valto Koski /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 12 ­parantamiseen tieosuudella Lahti—Kausala 31.10.77
  • TAA 314/2010 vp Johannes Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Hämeenlinnan oikeustalon suunnitteluun ja toteuttamisen aloittamiseen 25.10.03
  • TAA 315/2010 vp Johannes Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen tieosuuden Hämeenlinna—Lahti parantamiseen 31.10.77
  • TAA 316/2010 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen elinsiirto- ja elinluovutustoiminnan rahoitusvastuun selvittämiseen 33.60.32
  • TAA 317/2010 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen toimeentulotuen perusosan korottamiseen 33.60.35
  • TAA 318/2010 vp Marjaana Koskinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen vammaisten avustajakoiratoimintaan 33.90.50
  • TAA 319/2010 vp Risto Kuisma /sd Määrärahan osoittaminen työväen- ja seurantalojen ylläpitoon 29.80.50
  • TAA 320/2010 vp Risto Kuisma /sd Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien ­vesihuoltotoimenpiteisiin Uudellamaalla 30.50.31
  • TAA 321/2010 vp Risto Kuisma /sd Määrärahan osoittaminen Hyvinkään itäisen ohitustien suunnitteluun ja toteuttamiseen 31.10.20
  • TAA 322/2010 vp Risto Kuisma /sd Määrärahan osoittaminen Pornaisten—Nikkilän maantien peruskorjaukseen 31.10.20
  • TAA 323/2010 vp Risto Kuisma /sd Määrärahan osoittaminen perustienpidon rahoitukseen Uudellamaalla 31.10.20
  • TAA 324/2010 vp Risto Kuisma /sd ym. Määrärahan osoittaminen Loviisa—Lahti-radan peruskorjaukseen 31.10.77
  • TAA 325/2010 vp Risto Kuisma /sd Määrärahan osoittaminen päihdehoitojen tuloksellisuuden tutkimukseen 33.03.04
  • TAA 326/2010 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd Määrärahan osoittaminen eduskunnan painatusmäärärahojen lisäämiseen 21.10.01
  • TAA 327/2010 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd Määrärahan osoittaminen Valassaaren lakkautetun merivartioaseman kehittämiseen 26.20.01
  • TAA 328/2010 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd Määrärahan osoittaminen Pietarsaaren suomenkielisen lukion peruskorjauksen suunnitteluun 29.10.34
  • TAA 329/2010 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd Määrärahan osoittaminen Vaasan korkeakoulujen yhteiseen alueelliseen korkeakouluopettajan pätevyyden tuottamaan korkeakoulupedagogiikan ja opetusteknologian opintokokonaisuuteen 29.40.30
  • TAA 330/2010 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd Määrärahan osoittaminen itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen 29.70.55
  • TAA 331/2010 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoimintaan 29.91.51
  • TAA 332/2010 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd Määrärahan osoittaminen Pietarsaaren ratapihan ja kolmioradan suunnitteluun 31.10.20
  • TAA 333/2010 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd Määrärahan osoittaminen Vaasan seudun raideliikenteen lastausalueeseen ja logistiikkakeskuksen pistoraiteen rakentamisen aloittamiseen 31.10.20
  • TAA 334/2010 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd Määrärahan osoittaminen Vaasan sataman edustan väyläoikaisun suunnitteluun ja rakentamisen aloittamiseen 31.10.20
  • TAA 335/2010 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd Määrärahan osoittaminen rataosuuden Seinäjoki—Kaskinen kunnostamiseen 31.10.20
  • TAA 336/2010 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd Määrärahan osoittaminen äkillisen rakennemuutoksen kohteeksi joutuneelle Kaskisten kaupungin alueelle 32.30.45
  • TAA 337/2010 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd Määrärahan osoittaminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vaasan toimipaikan vahvistamiseen 33.03.04
  • TAA 338/2010 vp Miapetra Kumpula-Natri /sd Määrärahan osoittaminen Imetyksen tuki ry:n toiminnan tukemiseen 33.90.50
  • TAA 339/2010 vp Mikko Kuoppa /vas Määrärahan osoittaminen Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskuksen tiedotustoiminnan lisäämiseen 24.90.50
  • TAA 340/2010 vp Mikko Kuoppa /vas Määrärahan osoittaminen lukion oppikirjoihin 29.10.30
  • TAA 341/2010 vp Mikko Kuoppa /vas Määrärahan osoittaminen ammatillisen peruskoulutuksen oppikirjoihin 29.20.30
  • TAA 342/2010 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen viittomakielisen virtuaalikirjaston perustamiseen 29.80.52
  • TAA 343/2010 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.10.50
  • TAA 344/2010 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen lapsilisien korotukseen 33.10.51
  • TAA 345/2010 vp Mikko Kuoppa /vas Määrärahan osoittaminen ruokavaliokor­vausten nostamiseen budjettiperusteisesti 33.40.60
  • TAA 346/2010 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Määrärahan osoittaminen toimeentulotuen perusosan nostamiseen 33.60.35
  • TAA 347/2010 vp Mikko Kuoppa /vas Määrärahan osoittaminen mielenterveyspotilaiden hammashoitoon 33.70.50
  • TAA 348/2010 vp Merja Kuusisto /sd ym. Määrärahan osoittaminen rytmimusiikkiorkesterien tukemiseen 29.80.31
  • TAA 349/2010 vp Merja Kuusisto /sd ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen turvallisuutta parantavaan hankkeeseen Tuusulassa 31.10.20
  • TAA 350/2010 vp Merja Kuusisto /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kehä IV:n suunnitteluun pääkaupunkiseudulla 31.10.20
  • TAA 351/2010 vp Merja Kuusisto /sd ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 45 liikenneympyrän parantamiseen Kosken­mäentien ja Nahkelantien risteysalueella Tuusulassa 31.10.20
  • TAA 352/2010 vp Merja Kuusisto /sd ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palveluiden ostoon ja kehittämiseen 31.30.63
  • TAA 353/2010 vp Merja Kuusisto /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraisiin kuntoutusmäärärahoihin 33.30.60
  • TAA 354/2010 vp Merja Kuusisto /sd ym. Määrärahan osoittaminen Hyrylän itäisen siirtoviemärin rakentamiseen 35.10.77
  • TAA 355/2010 vp Merja Kuusisto /sd ym. Määrärahan osoittaminen pilaantuneiden maiden kunnostamiseen Uudellamaalla 35.10.77
  • TAA 356/2010 vp Merja Kyllönen /vas ym. Määrärahan osoittaminen vaikeavammaisten henkilöiden avustajapalvelujen kehittämiseen 28.90.30
  • TAA 357/2010 vp Merja Kyllönen /vas ym. Määrärahan osoittaminen alueteatteritoiminnan tukemiseen ja vakinaistamiseen 29.80.31
  • TAA 358/2010 vp Merja Kyllönen /vas ym. Metsähallituksen tulostavoite ja valtion metsien käsittely 30.63
  • TAA 359/2010 vp Merja Kyllönen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen luontopalveluiden toiminnan turvaamiseen nykytasolla 30.63.50
  • TAA 360/2010 vp Merja Kyllönen /vas ym. Määrärahan osoittaminen perusradanpitoon 31.10.20
  • TAA 361/2010 vp Merja Kyllönen /vas Määrärahan osoittaminen yksityisteiden val­tionapuun 31.10.50
  • TAA 362/2010 vp Merja Kyllönen /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtakunnallisen laajakaistahankkeen kuntarahoitusosuuksien turvaamiseen 31.40.50
  • TAA 363/2010 vp Merja Kyllönen /vas Määrärahan osoittaminen Kainuun kehittämisrahan korottamiseen tieverkoston kehittämiseksi 32.50.63
  • TAA 364/2010 vp Merja Kyllönen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kainuuseen suunniteltavan kansainvälisen kulttuurialan kehittämiskeskuksen toiminnan käynnistämiseen 32.50.63
  • TAA 365/2010 vp Merja Kyllönen /vas ym. Määrärahan osoittaminen yli 65-vuo­tiaiden vaikeavammaisten ja monisairaiden kuntoutukseen 33.30.60
  • TAA 366/2010 vp Merja Kyllönen /vas Määrärahan osoittaminen sotainvalidien kuntoutukseen ja hautausavustuksiin 33.50.51
  • TAA 367/2010 vp Merja Kyllönen /vas Määrärahan osoittaminen kotirintamalla toimineiden henkilöiden mahdollisuuteen rintamatunnukseen 33.50.55
  • TAA 368/2010 vp Merja Kyllönen /vas ym. Määrärahan osoittaminen kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien parantamiseen haja-asutusalueilla 35.10.61
  • TAA 369/2010 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen petoyhdyshenkilöiden polttoainekorvauksiin 30.40.42
  • TAA 370/2010 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen luontopalveluihin 30.63.50
  • TAA 371/2010 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen yhdystien 15870 perusparantamiseen Pohjois-Karjalassa 31.10.20
  • TAA 372/2010 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen yhdystien 15850 Kelvä—Jaakonvaara perusparantamiseen Lieksassa 31.10.20
  • TAA 373/2010 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen maantien 524 perusparannukseen välillä Lieksa—Kuhmo 31.10.20
  • TAA 374/2010 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen rataosuuk­sien Niirala—Säkäniemi ja Joensuu—Uimaharju—Lieksa—Nurmes sähköistämiseen 31.10.77
  • TAA 375/2010 vp Lauri Kähkönen /sd Määrärahan osoittaminen kuntien talous- ja velkaneuvontaan 32.40.31
  • TAA 376/2010 vp Lauri Kähkönen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen luontopalveluihin 35.10.52
  • TAA 377/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen pelastusopiston rahoitusvajeen kattamiseen 26.30.01
  • TAA 378/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen pelastushelikopteritoiminnan tukemiseen 26.30.20
  • TAA 379/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen maahanmuutta­jien kotoutumista edistävien yhdistysten toiminnan tukemiseen 26.40.03
  • TAA 380/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen kunnille ­yhteispalvelupisteiden perustamiseen ja ylläpitoon 28.40.03
  • TAA 381/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen Paras-hankkeen aiheuttamien tietojärjestelmien ylläpidon ylimääräisiin kustannuksiin 28.90.20
  • TAA 382/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen päihdehuollon laitoskuntoutukseen 28.90.30
  • TAA 383/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen kotipalveluiden lisäämiseen 28.90.30
  • TAA 384/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen kotihoidon tukeen 28.90.30
  • TAA 385/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen terveyskeskusten toiminnan tason parantamiseen 28.90.30
  • TAA 386/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen vanhustenhuollon palvelujen parantamiseen 28.90.30
  • TAA 387/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen valtionavustukseen kunnille koulujen homekorjaushankkeisiin 29.10.34
  • TAA 388/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksen lisäämiseen 29.20.30
  • TAA 389/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen viittomakielisen kirjaston perustamiseen 29.80.34
  • TAA 390/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen maaseudun elinkeinoneuvontaan 30.10.50
  • TAA 391/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen maaseudun kehittämiseen 30.10.50
  • TAA 392/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen 30.10.63
  • TAA 393/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen maaseudun vesi- ja viemärihuollon rakentamiseen 30.50.31
  • TAA 394/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen metsäkeskusten neuvontaresurssien lisäämiseen 30.60.42
  • TAA 395/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen Kuopion Haminalahden ja Karttulan Pihkainmäen välisen maantien 551 perusparannuksen suunnitteluun 31.10.20
  • TAA 396/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen Leppävirran Sorsakoskentien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 31.10.20
  • TAA 397/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen Länsirannantien ja Varpasenmaantien sekä Pulkonkoskentien perusparantamisen ja päällystämisen käynnistämiseen Maaningalla 31.10.20
  • TAA 398/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen Varkauden Puurtilantien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille valtatie 23 — Kopolanniemi 31.10.20
  • TAA 399/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen Luvelahti—Särkinen-maantien perusparannukseen ja päällystämiseen 31.10.20
  • TAA 400/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen Puutossalmen sillan rakentamiseen 31.10.20
  • TAA 401/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen valtatien 9 yleissuunnittelun aloittamiseen ja kiireellisimpien parantamiskohteiden toteutukseen välillä Kuopio—Suonenjoki 31.10.20
  • TAA 402/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen valtatien 17 tieosuuden Kuopio—Riistavesi perusparannuksen aloittamiseen 31.10.20
  • TAA 403/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen rautateiden päällysrakenteiden uusimiseen 31.10.20
  • TAA 404/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden valtionapuun 31.10.50
  • TAA 405/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen Savonradan perusparantamiseen 31.10.77
  • TAA 406/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen keskisuurten kaupunkien joukkoliikennetukeen 31.30.63
  • TAA 407/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen Itä-Suomen lentoliikenteen tukemiseen 31.30.63
  • TAA 408/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen 31.30.63
  • TAA 409/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen turvetutkimuksen lisäämiseen 32.20.01
  • TAA 410/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen korkean työttömyyden alueiden erityistukeen 32.30.51
  • TAA 411/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd ym. Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahan korottamiseen 32.50.43
  • TAA 412/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen energianeuvontaverkoston rahoittamiseen 32.60.20
  • TAA 413/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen energiatukeen 32.60.40
  • TAA 414/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen lapsilisän ulottamiseen 17-vuotiaisiin 33.10.51
  • TAA 415/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen rintamaveteraa­nien kuntoutukseen 33.50.56
  • TAA 416/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen valtion korvaukseen terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen kustannuksiin 33.60.33
  • TAA 417/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen valtionavustukseen kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon investointeihin 33.60.37
  • TAA 418/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen terveyskasvatuksen tehostamiseen 33.70.50
  • TAA 419/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen perheneuvonnan tukemiseen 33.90.50
  • TAA 420/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen kristillistä päihdetyötä tekeville järjestöille 33.90.50
  • TAA 421/2010 vp Kari Kärkkäinen /kd Määrärahan osoittaminen vesistöjen kunnostamiseen 35.10.77
  • TAA 422/2010 vp Esa Lahtela /sd ym. Varallisuusveron palauttaminen vuoden 2011 alusta 11.10
  • TAA 423/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Leminahon tilapäisen rajanylityspaikan toimintaedellytyksien parantamiseen Ilomantsissa 26.20.01
  • TAA 424/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Inarin rajavartioaseman perusparannukseen 26.20.01
  • TAA 425/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskuntakerhorakennuksen rakentamiseen 27.10.01
  • TAA 426/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskunnan sisääntulotien uudisrakentamiseen 27.10.01
  • TAA 427/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskunnan valvomon peruskorjaukseen 28.20.88
  • TAA 428/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Sotinpuron harjoitusalueen huoltotilojen rakentamiseen 28.20.88
  • TAA 429/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskunnan ajoneuvokatosten rakentamiseen 28.20.88
  • TAA 430/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan ampumaratojen lyijyn talteenottojärjestelmän rakentamiseen Kontiolahden kunnassa 28.20.88
  • TAA 431/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskuntasairaalan peruskorjaukseen 28.20.88
  • TAA 432/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen koulutus- ja liikuntahallin rakentamiseen ja urheilukentän peruskorjaukseen Kontiorannan varuskunnassa 28.20.88
  • TAA 433/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kasarmin 3 peruskor­jaukseen Kontiorannassa 28.20.88
  • TAA 434/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan Prikaatin esikuntarakennuksen laajennukseen ja peruskorjaukseen 28.20.88
  • TAA 435/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kontiorannan varuskunnan kasarmin 4 peruskorjaukseen ja Karjalan Sotilassoittokunnan tilojen laajennukseen 28.20.88
  • TAA 436/2010 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen omaishoidon tukeen kunnissa 28.90.30
  • TAA 437/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Uimaharjun koulun peruskorjaukseen 29.10.34
  • TAA 438/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kiteen Keskuskoulun II vaiheen peruskorjaukseen 29.10.34
  • TAA 439/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Enon kirkonkylän koulukeskuksen yläasteen peruskorjaukseen 29.10.34
  • TAA 440/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kiteen Evankelisen kansanopiston päärakennuksen peruskor­jaukseen 29.30.30
  • TAA 441/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Joensuun maakunta-arkiston laajentamiseen 29.40.02
  • TAA 442/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen vanhan Puhoksen yleissuunnitelman laatimiseen Kiteellä 29.80.50
  • TAA 443/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen vanhan meijerialueen kehittämiseen Kiteellä 29.80.50
  • TAA 444/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Parppeinvaaran investointihankkeeseen Ilomantsissa 29.80.50
  • TAA 445/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Möhkön ruukkialueen korjaukseen ja entisöimiseen Ilomantsissa 29.80.50
  • TAA 446/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Meijerinrannan yritys- ja kulttuurikeskuksen II vaiheen rakentamiseen Kiteellä 29.80.50
  • TAA 447/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pellavasniemen—Hiidenniemen arkeologisten kaivausten loppuun saattamiseen Kesälahdella 29.80.75
  • TAA 448/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen urheilun ja liikuntakasvatuksen tukemiseen Pohjois-Karjalassa 29.90.50
  • TAA 449/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Ilomantsin urheilukentän rakentamiseen 29.90.50
  • TAA 450/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Lieksan kaupungin jäähallin peruskorjaukseen 29.90.50
  • TAA 451/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Hyvärilän liikuntahallin rakentamiseen Nurmeksessa 29.90.50
  • TAA 452/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoimintaan ja ehkäisevään huumetyöhön Pohjois-Karjalassa 29.91.51
  • TAA 453/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen petoeläinten ja hylkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen Pohjois-Karjalassa 30.40.42
  • TAA 454/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Lieksan eteläpään kylien vesihuoltohankkeen II vaiheen rakentamiseen 30.50.31
  • TAA 455/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Liperin Salokylän vesihuoltohankkeeseen 30.50.31
  • TAA 456/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Suhmuran vesihuoltohankkeeseen 30.50.31
  • TAA 457/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Liperin itäisten kylien vesihuoltotöihin 30.50.31
  • TAA 458/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille Pohjois-Karjalassa 30.60.42
  • TAA 459/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen Pohjois-Karjalassa 30.60.44
  • TAA 460/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 6 sekä Villalan ja Teollisuusalue II:n välisen risteyksen turvallisuuden parantamiseen ja peruskor­jaukseen Kesälahdella 31.10.20
  • TAA 461/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen raskaan liikenteen kaistan leventämiseen Niiralan rajanylityspaikalla 31.10.20
  • TAA 462/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen maantielle 486 Tohmajärvellä 31.10.20
  • TAA 463/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille valtatie 17 — Outokumpu 31.10.20
  • TAA 464/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Puhossalon paikallistien peruskorjaukseen Kiteellä 31.10.20
  • TAA 465/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Oravisalon paikallistien perusparantamiseen Rääkkylässä 31.10.20
  • TAA 466/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Iiksenjoen paikallistien 15699 pinnoitukseen Pohjois-Karjalassa 31.10.20
  • TAA 467/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Revonjoen yksityistien ja Lounatlampi—Nurmes-paikallistien risteyksen turvallisuuden parantamiseen sekä Lounatlampi—Nurmes-tien perus­parantamiseen 31.10.20
  • TAA 468/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kunonniemen—­Haarajärven ja Ruppovaaran paikallisteiden peruskorjaukseen Pohjois-Karjalassa 31.10.20
  • TAA 469/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Polvijärven kirkonkylän ohitustien kevyen liikenteen väylän rakentamiseen 31.10.20
  • TAA 470/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen seututeiden 502 ja 504 parantamiseen Polvijärvellä 31.10.20
  • TAA 471/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Ohvanan ja Lotokan—Kostamon paikallisteiden peruskorjaukseen Pohjois-Karjalassa 31.10.20
  • TAA 472/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 6 liikennejärjestelyihin Matkailukeskus Pajarinhovin kohdalla Kiteellä 31.10.20
  • TAA 473/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Nunnanlahdentien peruskorjaamiseen Juuan kunnassa 31.10.20
  • TAA 474/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Läpikäytäväntien peruskorjaukseen ja päällystykseen Lieksassa 31.10.20
  • TAA 475/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Maljasalmen paikallistien 15654 peruskorjaukseen Outokummussa 31.10.20
  • TAA 476/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kaatamo—Paloniemi-tien peruskorjaukseen Liperissä 31.10.20
  • TAA 477/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen paikallistien Valtimo—Pajukoski—Lotma peruskorjaukseen 31.10.20
  • TAA 478/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kinahmon, Ruvaslahden ja Martonvaaran välisten tieosuuksien peruskorjaukseen Polvijärvellä 31.10.20
  • TAA 479/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kymijoki—Mäntyharju-kanavan suunnittelun loppuun saattamiseen 31.10.20
  • TAA 480/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Varmonniemen—Tasapään paikallistien peruskorjaukseen Kesälahdella ja Kiteellä 31.10.20
  • TAA 481/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Kitee—Koivikko 31.10.20
  • TAA 482/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Salpakankaan alikulkusillan rakentamiseen Joensuussa 31.10.20
  • TAA 483/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Wahlforsinkadun alikulkusillan rakentamiseen Joensuussa 31.10.20
  • TAA 484/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kinnasniemen paikallistien peruskorjaukseen Tuupovaarassa 31.10.20
  • TAA 485/2010 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen maantien 504 ­kevyen liikenteen järjestelyihin välillä Kolin kylä — Loma-Koli Lieksassa 31.10.20
  • TAA 486/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Joensuun Penttilänrannan kevyen liikenteen sillan rakentamiseen 31.10.20
  • TAA 487/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Runon ja rajan tien päällysrakenteen uusimiseen välillä Hattuvaara—Kitsi 31.10.20
  • TAA 488/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen eritasoliittymän rakentamiseen valtatielle 17 Ylämyllyn taajamassa 31.10.20
  • TAA 489/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Puhoksen Lepikon eritasoliittymän rakentamiseen valtatielle 6 31.10.20
  • TAA 490/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen perustienpidon rahoittamiseen Savo-Karjalan alueella 31.10.20
  • TAA 491/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen kantatien 70 perusparantamiseen välillä Onkamo — valtakunnan raja 31.10.20
  • TAA 492/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen tasoristeysten poistamiseen välillä Parikkala—Joensuu 31.10.20
  • TAA 493/2010 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen Liperin ja Varkauden välisen valtatien 23 perusparantamiseen 31.10.20
  • TAA 494/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Itkonsalon yksityistien rakentamiseen Outokummussa 31.10.50
  • TAA 495/2010 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.10.50
  • TAA 496/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen rataosuuksien Säkäniemi—Niirala ja Joensuu—Uimaharju—Nurmes sähköistämiseen 31.10.77
  • TAA 497/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Joensuun ratapihajärjestelyiden toteuttamiseen 31.10.77
  • TAA 498/2010 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 perusparannukseen välillä Imatra—Joensuu 31.10.77
  • TAA 499/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 17 paran­tamiseen välillä Viinijärvi—Vartiala 31.10.77
  • TAA 500/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Joensuun matkakeskushankkeeseen 31.30.63
  • TAA 501/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen toimintamenoihin 32.01.02
  • TAA 502/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen Itä- ja Pohjois-Suomessa 32.30.44
  • TAA 503/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Koidanvaaran mustakiviesiintymän louhintahankkeeseen Ilomantsissa 32.30.45
  • TAA 504/2010 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen työttömien liikkumisen edistämiseen Valtionrautateillä 32.30.51
  • TAA 505/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kummunkadun kor­jaukseen Outokummussa 32.30.64
  • TAA 506/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Itä-Suomen ilmailukeskuksen kehittämiseen Kiteellä 32.30.64
  • TAA 507/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Joensuun Tiedepuiston rakennusvaiheen 4 rakentamiseen 32.30.64
  • TAA 508/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen työllisyysperusteisiin investointeihin 32.30.64
  • TAA 509/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen työllisyysperusteisena valtionapuna peruskoulujen korjausinvestointeihin 32.30.64
  • TAA 510/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Puhoksen puunjalostusteollisuuden energiantuotannon uudistamiseen Kiteellä 32.60.40
  • TAA 511/2010 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen budjettiperusteiseen korottamiseen 33.20.52
  • TAA 512/2010 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen puolison tuloihin perustuvan tarveharkinnan poistamiseen 33.20.52
  • TAA 513/2010 vp Esa Lahtela /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kesälahden Aurinkorinteen palveluasumisyksikön peruskorjaukseen 33.60.31
  • TAA 514/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Kiteen terveyskeskuksen peruskorjaukseen 33.60.31
  • TAA 515/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Pääskynpesän kuntoutuslaitoksen investointeihin Ilomantsissa 33.90.50
  • TAA 516/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen öljyvahingoista aiheutuvaan vesijohtoverkostojen rakentamiseen 35.10.20
  • TAA 517/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen jätevedenpuhdistamoiden uusimiseen Pohjois-Karjalassa 35.10.61
  • TAA 518/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen veden laadun parantamiseen Tohmajärvellä 35.10.77
  • TAA 519/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen saastuneiden maa-­alueiden kunnostamiseen Pohjois-Karjalassa 35.10.77
  • TAA 520/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen Varparannan kylän viemäröintiin Kontiolahden kunnassa 35.10.77
  • TAA 521/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin vaikeasti työllistettävien työllistämiseksi 35.10.77
  • TAA 522/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen vesistöjen kunnostukseen ja muihin ympäristötöihin 35.10.77
  • TAA 523/2010 vp Esa Lahtela /sd Määrärahan osoittaminen korjausrakentamisen avustuksiin 35.20.55
  • TAA 524/2010 vp Reijo Laitinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Keski-Suomen laajakaistaverkon rakentamisen loppuun saattamiseen 31.40.50
  • TAA 525/2010 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen siviilikriisinhallintaan 24.10.21
  • TAA 526/2010 vp Annika Lapintie /vas ym. Sotilaalliseen kriisinhallintaan ehdotetun määrärahan vähentäminen 27.30.20
  • TAA 527/2010 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen Turun yliopiston perusrahoitukseen 29.40.50
  • TAA 528/2010 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen rauhantyön edistämiseen 29.80.50
  • TAA 529/2010 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoiminnan rahoituksen vakinaistamiseen 29.91.50
  • TAA 530/2010 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen Varsinais-Suomen rautateiden kunnostamiseen paikallisjunaliikenteelle soveltuviksi 31.10.20
  • TAA 531/2010 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 yhteysvälin Turku—Pori parantamisen käynnistämiseen 31.10.77
  • TAA 532/2010 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukeen 31.30.63
  • TAA 533/2010 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen toimeentulotuen myöntämisperusteiden muuttamiseen lapsilisän osalta 33.60.35
  • TAA 534/2010 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen Saaristomeren valuma-alueilla sijaitseviin siirtoviemärihankkeisiin 35.10.23
  • TAA 535/2010 vp Annika Lapintie /vas ym. Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen luontopalveluihin 35.10.52
  • TAA 536/2010 vp Jari Leppä /kesk Määrärahan osoittaminen Koirakiven ja Pertunmaan välisen paikallistien parantamiseen 31.10.20
  • TAA 537/2010 vp Jari Leppä /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 13 parantamiseen välillä Salmenkylä—Reinikkala 31.10.20
  • TAA 538/2010 vp Jari Leppä /kesk ym. Tilausvaltuuden osoittaminen valtatien 5 perusparantamiseen välillä Hurus—Hietanen 31.10.78
  • TAA 539/2010 vp Jari Leppä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenteen tukemiseen 31.30.63
  • TAA 540/2010 vp Jari Leppä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutin nuorisolakiin sisältyvän ympäristökoulutuksen järjestämiseen 35.01.65
  • TAA 541/2010 vp Hannes Manninen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Lapin yliopiston Arktiselle keskukselle EU:n arktisen tiedotuskeskuksen edistämiseen 24.90.50
  • TAA 542/2010 vp Hannes Manninen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Urho Kekkosen museon (Tamminiemen) peruskorjaukseen 29.80.75
  • TAA 543/2010 vp Hannes Manninen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Konsertti joka kouluun -hankkeeseen 29.91.50
  • TAA 544/2010 vp Hannes Manninen /kesk Määrärahan osoittaminen Suomen osallistumiseen EISCAT3D-hankkeeseen 32.20.40
  • TAA 545/2010 vp Markus Mustajärvi /vas Määrärahan osoittaminen petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 30.40.42
  • TAA 546/2010 vp Markus Mustajärvi /vas Määrärahan osoittaminen Metsäntutkimuslaitoksen Kolarin ja Sallan yksiköiden kehittämiseen 30.60.01
  • TAA 547/2010 vp Markus Mustajärvi /vas Määrärahan osoittaminen Martti—Tulppio-tien rakentamiseen Savukoskella 31.10.77
  • TAA 548/2010 vp Markus Mustajärvi /vas Määrärahan osoittaminen talous- ja velkaneuvonnan turvaamiseen 32.40.31
  • TAA 549/2010 vp Markus Mustajärvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen työttömyysturvan peruspäivärahan korottamiseen 33.20.51
  • TAA 550/2010 vp Markus Mustajärvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen tasokorotukseen 33.20.52
  • TAA 551/2010 vp Markus Mustajärvi /vas ym. Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen luontopalveluiden turvaamiseen 35.10.52
  • TAA 552/2010 vp Markus Mustajärvi /vas Määrärahan osoittaminen Pöyliö­järven kunnostamiseen Kemijärvellä 35.10.77
  • TAA 553/2010 vp Markus Mustajärvi /vas Määrärahan osoittaminen Lapin matkailualueiden ympäristötöiden rahoittamiseen 35.10.77
  • TAA 554/2010 vp Markus Mustajärvi /vas Määrärahan osoittaminen Luirojoen kunnostamiseen 35.10.77
  • TAA 555/2010 vp Outi Mäkelä /kok ym. Määrärahan osoittaminen Maakunnan kehittämisrahan sitomattoman osuuden korottamiseen 32.50.43
  • TAA 556/2010 vp Elisabeth Nauclér /r ym. Määrärahan osoittaminen yleissitovien työehtosopimusten ruotsintamiseen 33.01.01
  • TAA 557/2010 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen puolustusvoimien kuva-arkiston jatkosodan kuvien digitoimiseen 27.10.01
  • TAA 558/2010 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 27.10.50
  • TAA 559/2010 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Kansallisen digitointikeskuksen digitointitoiminnan vakinaistamiseen 29.40.02
  • TAA 560/2010 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen Mikkelin ja Puumalan välisen tien perusparannukseen 31.10.20
  • TAA 561/2010 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamiseen tieosuudella Pitkäjärvi—Asema Mikkelissä 31.10.20
  • TAA 562/2010 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Mäntyharjun kanavahankkeen edistämiseen 31.10.77
  • TAA 563/2010 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen 32.40.31
  • TAA 564/2010 vp Olli Nepponen /kok Määrärahan osoittaminen rintama-avustuksen maksamiseen kaikille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille 33.50.54
  • TAA 565/2010 vp Olli Nepponen /kok ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutukseen 33.50.57
  • TAA 566/2010 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten ennalta ehkäisevään psykiatriseen hoitoon 28.90.30
  • TAA 567/2010 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen presidentti Martti Ahtisaaren muistomerkin rakentamiseen 29.80.50
  • TAA 568/2010 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Suomi-koulujen toimintaan 29.80.50
  • TAA 569/2010 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Iitin Säyhteen tien 14501 parantamiseen 31.10.20
  • TAA 570/2010 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Riihimäen kolmioraiteen rakentamiseen 31.10.77
  • TAA 571/2010 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 24 parantamiseen välillä Lahti—Vääksy—Padasjoki 31.10.77
  • TAA 572/2010 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 12 Lahden eteläisen kehätien rakentamiseen 31.10.77
  • TAA 573/2010 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Lahden seudun joukkoliikenteen tukemiseen 31.30.63
  • TAA 574/2010 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Lahden ja Helsingin välillä kulkevan Z-junaliikenteen turvaamiseen 31.30.63
  • TAA 575/2010 vp Tuija Nurmi /kok ym. Määrärahan osoittaminen Lahden ympäristöteknologian tiedepuistolle 32.20.40
  • TAA 576/2010 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen varusmiesten kotiuttamisrahaan 33.10.53
  • TAA 577/2010 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen alle 7-vuotiaan lapsen vanhemmalle lapsen kotihoidosta kertyvään eläkkeeseen 33.40.53
  • TAA 578/2010 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen opiskeluaikana sairastuneen opiskelijan eläketurvaan 33.40.60
  • TAA 579/2010 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen asevelvollisten eläkeoikeuden toteuttamiseen 33.40.60
  • TAA 580/2010 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen etujen myöntämiseen viimeiselle sotaveteraanipolvelle 33.50.55
  • TAA 581/2010 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Päijät-Hämeen keskussairaalalle pikkulasten psykiatriaan 33.60.31
  • TAA 582/2010 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen HPV-rokotteen ottamiseksi kansalliseen rokotusohjelmaan 33.70.20
  • TAA 583/2010 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Orimattilan kaupungin Niinikosken kylän Kairessuo-Mieliäissuon luontopolun tauko-/tulipaikan rakentamiseen ja ylläpitämiseen 35.10.21
  • TAA 584/2010 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen Heinolan lintutarhan toimintamenoihin 35.10.21
  • TAA 585/2010 vp Tuija Nurmi /kok Määrärahan osoittaminen lintuvesien suojeluun Kymenlaaksossa 35.10.21
  • TAA 586/2010 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen tullille vahvistetun tuottavuusohjelman mukaisen henkilöstömäärän palkkaamiseen 28.10.02
  • TAA 587/2010 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen lisäämiseen Itä-Uudellamaalla 29.20.30
  • TAA 588/2010 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen ammattiopettajakoulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen Åbo Akademissa 29.40.20
  • TAA 589/2010 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen vesihuollon ja tulvasuojelun tukemiseen 30.50.31
  • TAA 590/2010 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen Lapinkyläntien—Heikinkyläntien päällystystyön loppuun saattamiseen Lapinjärvellä 31.10.20
  • TAA 591/2010 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen Porvoon saaristotien rakentamiseen 31.10.20
  • TAA 592/2010 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen perustienpitoon 31.10.20
  • TAA 593/2010 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen Loviisa—Lahti-radan perusparantamiseen 31.10.77
  • TAA 594/2010 vp Mikaela Nylander /r ym. Määrärahan osoittaminen saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoihin ja kehittämiseen 31.30.64
  • TAA 595/2010 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen poikkihallinnollisen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelmaan 33.03.04
  • TAA 596/2010 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen neuvontapuhelimen perustamiseen lähisuhdeväkivallan ja muun sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteena oleville 33.03.04
  • TAA 597/2010 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen mielenterveyspotilaiden hoitoon 33.60
  • TAA 598/2010 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen öljyntorjuntakeskuksen vuosikustannusten kattamiseen 35.10.20
  • TAA 599/2010 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen Lapinjärven kunnostamiseen 35.10.77
  • TAA 600/2010 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen Strömforsin ruukin kunnostamiseen 35.20.64
  • TAA 601/2010 vp Mikaela Nylander /r Määrärahan osoittaminen Vanhan Porvoon rakennusten ja ympäristön säilyttämiseen 35.20.64
  • TAA 602/2010 vp Mats Nylund /r ym. Määrärahan osoittaminen maaseutuneuvontaan 30.10.50
  • TAA 603/2010 vp Mats Nylund /r ym. Määrärahan osoittaminen 4H-toiminnan turvaamiseen 30.10.55
  • TAA 604/2010 vp Mats Nylund /r ym. Määrärahan osoittaminen hedelmien ja vihannesten käytön lisäämiseen kouluissa 30.20.41
  • TAA 605/2010 vp Mats Nylund /r ym. Määrärahan osoittaminen kasvihuone-elinkeinon kehittämiseen 30.20.46
  • TAA 606/2010 vp Mats Nylund /r ym. Määrärahan osoittaminen hirvieläinten ­aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 30.40.41
  • TAA 607/2010 vp Mats Nylund /r ym. Määrärahan osoittaminen happamien sulfaattimaiden kartoitukseen ja ehkäisemis­ohjelman laatimiseen 30.50.20
  • TAA 608/2010 vp Mats Nylund /r ym. Määrärahan osoittaminen Pietarsaaren ­kaupungin, Pedersören sekä Kruunupyyn kuntien yhdysvesijohto- ja siirtoviemärihankkeen toteuttamiseen 30.50.31
  • TAA 609/2010 vp Mats Nylund /r ym. Määrärahan osoittaminen maaseudun jätevesijärjestelmien rakentamiseen 30.50.31
  • TAA 610/2010 vp Mats Nylund /r ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen maantielle 741 Pe­dersören kunnassa 31.10.20
  • TAA 611/2010 vp Mats Nylund /r ym. Määrärahan osoittaminen maantien 7390 sekä yhdystien 17903 peruskorjaukseen Pedersören kunnassa 31.10.20
  • TAA 612/2010 vp Mats Nylund /r ym. Määrärahan osoittaminen liikenneturvallisuuden parantamiseen seututiellä 748 Kruunupyyssä 31.10.20
  • TAA 613/2010 vp Mats Nylund /r ym. Määrärahan osoittaminen Pännäisten risteysaseman laajentamiseen sekä Pännäisten ja Alholman rataosuuden sähköistämiseen 31.10.20
  • TAA 614/2010 vp Mats Nylund /r ym. Määrärahan osoittaminen liikenneturvallisuuden parantamiseen kantatiellä 63 Evijärven ja Kaustisen välillä 31.10.20
  • TAA 615/2010 vp Mats Nylund /r ym. Määrärahan osoittaminen hyljetietokeskuksen perustamiseen Pohjanmaalle 35.01.65
  • TAA 616/2010 vp Mats Nylund /r ym. Määrärahan osoittaminen Lapväärtinjoen alajuoksun väylien kunnostukseen 35.10.77
  • TAA 617/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen erikoispoliisikoirien koulutukseen 26.10.01
  • TAA 618/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Keuruun varuskunnan toimintojen kehittämiseen 27.10.01
  • TAA 619/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen avolaitosvankilan suunnitteluun ja rakennustöiden aloittamiseen 28.20.88
  • TAA 620/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen kotirintamalot­tien eläketurvan parantamiseen Keski-Suomessa 28.50.16
  • TAA 621/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen vahvistamiseen Keski-Suomessa Keuruulla 29.20.21
  • TAA 622/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen kesäyliopistotoiminnan aloittamiseen Keurusseudulla 29.30.30
  • TAA 623/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen lääkäri- ja ­hammaslääkärikoulutuksen lisäämiseen 29.40.50
  • TAA 624/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen elokuvafestivaaleille 29.80.52
  • TAA 625/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Uusi Nousu -projektille 30.10.61
  • TAA 626/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen palkkion maksamiseen suurpetojen kaatajille 30.40.42
  • TAA 627/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Haapamäen kautta kulkevien ratojen sähköistämisen selvittämiseen 31.10.20
  • TAA 628/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen maantien 607 peruskorjaukseen välillä Korpilahti—Petäjävesi 31.10.20
  • TAA 629/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen rautateiden tavaraliikenteen valtakunnallisen keskusterminaalin suunnittelemiseen Haapamäen risteysasemalle 31.10.20
  • TAA 630/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen teiden perusparantamiseen ja päällystämiseen Keski-Suomessa 31.10.20
  • TAA 631/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen tienpitoon Kuhmoisissa ja Jämsässä 31.10.20
  • TAA 632/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen valtatien 4 Oravasaaren liittymän rakentamiseen 31.10.20
  • TAA 633/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen Jyväskylä—Vaasa-valtatien (valtatie 18) rakennustöiden jatkamiseen välillä Multia—Ähtäri 31.10.77
  • TAA 634/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen kahden taajamajunaparin lisäämiseen rataosille Seinäjoki—Haapamäki, Haapamäki—Tampere ja Haapamäki—Jyväskylä 31.30.63
  • TAA 635/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen rautatiekaluston kunnossapitoon 31.30.63
  • TAA 636/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen taajamajunaparin säilyttämiseen osuudella Seinäjoki—Haapamäki—Jyväskylä 31.30.63
  • TAA 637/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen työttömien yhdistysten, katulähetysyhdistysten ja muun kolmannen sektorin lisärahoitukseen erityisesti Keski-Suomessa 32.30.51
  • TAA 638/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen erityisesti Keski-Suomessa 32.40.31
  • TAA 639/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen lääkäreiden yöpäivystyksen sekä ambulanssi- ja terveyskeskusten palvelutason turvaamiseen erityisesti Keski-Suomessa 33.60.31
  • TAA 640/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen kotimaisen rokotetuotannon aloittamiseen pandemian ja muiden uhkien varalta 33.70.20
  • TAA 641/2010 vp Lauri Oinonen /kesk Määrärahan osoittaminen nuorten raittiin ja päihteettömän elämäntavan edistämiseen Keski-Suomessa 33.90.50
  • TAA 642/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Puoluetukeen ehdotetun määrärahan vähentäminen 23.20.50
  • TAA 643/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan ehdotetun määrä­rahan vähentäminen 26.40.63
  • TAA 644/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan vähentäminen sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoista 27.30.20
  • TAA 645/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen vammaiskuljetuksiin Varkaudessa 28.90.30
  • TAA 646/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen kunnille vanhusten laitoshoidon parantamiseen 28.90.30
  • TAA 647/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen kotihoidon tuen nostamiseen 28.90.30
  • TAA 648/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen omaishoidon tuen lisäämiseen 28.90.30
  • TAA 649/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen kuntien so­siaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden korottamiseen 28.90.30
  • TAA 650/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen köyhyyden torjuntaan Suomessa 28.90.30 24.30.66
  • TAA 651/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen lapsiperheiden kotipalvelun kehittämiseen 28.90.30
  • TAA 652/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen ruotsinsuomalaisten finska.nu-projektiin 29.01.21
  • TAA 653/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Svenska Finlands folkting -nimiselle järjestölle ehdotetun määrärahan vähentäminen 29.01.50
  • TAA 654/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen karjalan kielen kouluopetuksen aloittamiseen 29.10.30
  • TAA 655/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen karjalankielisen oppikirjatuotannon käynnistämiseen 29.10.30
  • TAA 656/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen tehostettuun opetukseen ja pienryhmien perustamiseen 29.10.30
  • TAA 657/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Kekkosen syntymäkodin Lepikon torpan toiminnan turvaamiseen 29.80.32
  • TAA 658/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen karjalankielisten kielipezien aloittamiseen viidellä paikkakunnalla 29.80.50
  • TAA 659/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Joensuun toimivan karjalan kielen ja kulttuurin osaamiskeskuksen toimintaan 29.80.50
  • TAA 660/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Raatteen tien Raatteenportin ympäristön ja Purasjoen taistelulinjan kunnostamiseen Suomussalmella 29.80.50
  • TAA 661/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Utajärven urheilukentän perusparannukseen 29.90.50
  • TAA 662/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen valtakunnallisten nuorisokeskusten toiminnan ja investointien tukemiseen 29.91.50
  • TAA 663/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen 4H-toiminnan valtionapuun 30.10.55
  • TAA 664/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Maatila­talouden kehittämisrahaston avustuksiin 30.20.61
  • TAA 665/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen hirvivahinkojen korvaamiseen 30.40.41
  • TAA 666/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen maaseudun vesi- ja viemärihuollon rakentamiseen 30.50.31
  • TAA 667/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen majavatuhojen korvaamiseen 30.50.48
  • TAA 668/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen mäntyruskopistiäisen aiheuttamien tuhojen torjuntaan 30.60.43
  • TAA 669/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Kontiolahden Kivirannantien ja Herajärventien yhdistämiseen 31.10.20
  • TAA 670/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Kontiolahden kirkonkylän taajama-alueen liikenneturvallisuuden parantamiseen 31.10.20
  • TAA 671/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen raideliikenteen tutkimus- ja kehittämistoimenpiteisiin välillä Suonenjoki—Iisalmi 31.10.20
  • TAA 672/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välillä Kirkonkylä—Pappilanmäki Rautavaaran kunnassa 31.10.20
  • TAA 673/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Keski- ja Pohjois-Lapin rautatien suunnitteluun 31.10.20
  • TAA 674/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Rautavaaran Karissa sijaitsevan päällystämättömän tien asfaltointiin 31.10.20
  • TAA 675/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen sisävesirahti- ja turistiliikenteen kehittämiseen ja suunnitteluun 31.10.20
  • TAA 676/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen sisävesiliikennöinnin tukemiseen ja kehittämiseen 31.10.20
  • TAA 677/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Siilinjärven kunnan alueen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen 31.10.20
  • TAA 678/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Siilinjärven ja Tahkovuoren välisen tieyhteyden kehittämiseen 31.10.20
  • TAA 679/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen tien 569 liikenneturvallisuuden parantamiseen Nilsiäntien ja Hietapohjantien välisellä risteys­alueella Juankoskella 31.10.20
  • TAA 680/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Varpaisjärven Jonsantien peruskorjaukseen 31.10.20
  • TAA 681/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Koskentien varrelle Leppävirralla 31.10.20
  • TAA 682/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Siilinjärven keskustaajaman liikennejärjestelyiden sekä moottoritiehen liittymisen uudelleensuunnitteluun ja toteutukseen 31.10.20
  • TAA 683/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen maantien 610 peruskorjaukseen välillä Kärkistensalmi—Joutsa 31.10.20
  • TAA 684/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Kontiolahden kunnan Puntarikosken tien turvallisuuden parantamiseen 31.10.20
  • TAA 685/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Kontiolahden ja Joensuun välillä 31.10.20
  • TAA 686/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen kantatien 77 varrelle Maaningalla välillä Hamula—Kinnulanlahti 31.10.20
  • TAA 687/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen maantien 637 peruskorjauksen aloittamiseen välillä ­Tankolampi—Sumiainen Keski-Suomessa 31.10.20
  • TAA 688/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 5 parantamiseen välillä Siilinjärvi—Pöljä 31.10.20
  • TAA 689/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen tien 569 liikenneturvallisuuden parantamiseen Juankosken ja Nilsiän välillä 31.10.20
  • TAA 690/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen perustien­pitoon 31.10.20
  • TAA 691/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen yksityisteiden rakentamiseen ja kunnossapitoon 31.10.50
  • TAA 692/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Varkauden ja Savonlinnan lentoreittien liikennöinnin tukemiseen 31.30.63
  • TAA 693/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen tukemiseen 31.30.63
  • TAA 694/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen turvetutkimuksen ilsäämiseen 32.20.01
  • TAA 695/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen työttömien sosiaalisen ja terveydellisen toimintakyvyn ylläpitoon 32.30.51
  • TAA 696/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen valtionapuun sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan 33.50.53
  • TAA 697/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen Ruotsissa asuvien rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan 33.50.56
  • TAA 698/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien avustajatoimintaan 33.50.56
  • TAA 699/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien päiväkuntoutukseen 33.50.56
  • TAA 700/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menoihin 33.50.56
  • TAA 701/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen sotaorpojen vertaistukitoimintaan 33.90.50
  • TAA 702/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Määrärahan osoittaminen poliisien määrän lisäämiseen Lapissa 26.10.01
  • TAA 703/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Määrärahan osoittaminen tullivalvonnan laitteiston ja kaluston nykyaikaistamiseen Lapissa 28.10.02
  • TAA 704/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Määrärahan osoittaminen Vartiuksen raja-aseman ja tullin laajennushankkeeseen 28.10.02
  • TAA 705/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Määrärahan osoittaminen Raja-Joosepin raja-aseman ja tullin rakentamiseen 28.10.02
  • TAA 706/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd ym. Määrärahan osoittaminen Sallan Värriön tutkimusaseman toiminnan turvaamiseen 29.40.20
  • TAA 707/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Määrärahan osoittaminen saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen 29.80.50
  • TAA 708/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Määrärahan osoittaminen Köngäs—Tepasto-tieosuuden perusparannukseen Kittilässä 31.10.20
  • TAA 709/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Määrärahan osoittaminen Meltauksen ja Unarin välisen tieyhteyden perusparannukseen Rovaniemellä 31.10.20
  • TAA 710/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Määrärahan osoittaminen uuden sillan rakentamiseen Kittilän Kaukosessa 31.10.20
  • TAA 711/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Määrärahan osoittaminen Ivalon ja Nellimin välisen tieyhteyden perusparannukseen 31.10.20
  • TAA 712/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 4 perusparannukseen ja muuttamiseen kaksiajorataiseksi välillä Rovaniemi—Alakorkalo 31.10.20
  • TAA 713/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Määrärahan osoittaminen Muonion ja Kilpisjärven välisen tieyhteyden perusparannukseen valtatiellä 21 31.10.20
  • TAA 714/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Määrärahan osoittaminen Kemin ­Ajoksen sataman tuloväylän syventämiseen 31.10.77
  • TAA 715/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Määrärahan osoittaminen yleiseen käyttöön tarkoitettujen moottorikelkkailureittien perustamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon 31.10
  • TAA 716/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen 32.30.44
  • TAA 717/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Työllisyysperusteisten investointimäärärahojen myöntövaltuuksien korottaminen 32.30.64
  • TAA 718/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Määrärahan osoittaminen Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenoihin 33.01.03
  • TAA 719/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Määrärahan osoittaminen koti­palvelujen tarjoamiseksi haitta-asteeltaan vähintään 10 prosentin sotainvalideille 33.50.51
  • TAA 720/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Määrärahan osoittaminen luontopalvelujen turvaamiseen 35.10.52
  • TAA 721/2010 vp Johanna Ojala-Niemelä /sd Määrärahan osoittaminen haja-­asutusalueen jätevesijärjestelmien kustannusten kohtuullistamiseen 35.10.61
  • TAA 722/2010 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Hämeen linnan välttämättömien korjaustöiden jatkamiseen 29.80.75
  • TAA 723/2010 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin 30.50.31
  • TAA 724/2010 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Riihimäen rautatieaseman peruskorjaushankkeen suunnitteluun 31.10.20
  • TAA 725/2010 vp Kirsi Ojansuu /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Vanajavesikeskuksen toimintaan 35.10.77
  • TAA 726/2010 vp Sirpa Paatero /sd ym. Määrärahan osoittaminen raskaan liikenteen tarvitseman erillisen rajanylityspaikan rakentamiseen Vaalimaalla 28.10.02
  • TAA 727/2010 vp Sirpa Paatero /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kotkan poliisitalon rakentamiseen 28.20.88
  • TAA 728/2010 vp Sirpa Paatero /sd ym. Määrärahan osoittaminen Vaalimaan rekkaparkin rakentamiseen 31.10.20
  • TAA 729/2010 vp Sirpa Paatero /sd ym. Määrärahan osoittaminen E18-tien Haminan ohitustien rakentamisen käynnistämiseen 31.10.77
  • TAA 730/2010 vp Sari Palm /kd ym. Määrärahan osoittaminen lapsiperheiden ennalta ehkäisevään kotipalveluun 28.90.30
  • TAA 731/2010 vp Sari Palm /kd ym. Määrärahan osoittaminen opinto-ohjauksen lisäämiseen yleissivistävässä koulutuksessa 29.10.30
  • TAA 732/2010 vp Sari Palm /kd ym. Määrärahan osoittaminen opinto-ohjauksen lisäämiseen ammatillisessa koulutuksessa 29.20.30
  • TAA 733/2010 vp Sari Palm /kd ym. Määrärahan osoittaminen opintotuen indeksisidonnaisuuden kustannuksiin 29.70.55
  • TAA 734/2010 vp Sari Palm /kd ym. Määrärahan osoittaminen perusväylän­pitoon 31.10.20
  • TAA 735/2010 vp Sari Palm /kd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 parantamishankkeen loppuun saattamiseen Ko­rialla 31.10.77
  • TAA 736/2010 vp Sari Palm /kd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 15 parantamiseen tieosuudella Kotka—Kouvola 31.10.77
  • TAA 737/2010 vp Sari Palm /kd ym. Määrärahan osoittaminen nuorten työllistämistoimiin 32.30.51
  • TAA 738/2010 vp Tuula Peltonen /sd Määrärahan osoittaminen kuntien talous­tilanteen helpottamiseen ja tilapäiseen luopumiseen kuntien alijäämän kattamisvelvoitteesta 28.90.30
  • TAA 739/2010 vp Tuula Peltonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen koulutuksen arvioinnin toimintamenoihin 29.01.01
  • TAA 740/2010 vp Tuula Peltonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen kymppiluokkien toimintaan 29.10.30
  • TAA 741/2010 vp Tuula Peltonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen 29.10.30
  • TAA 742/2010 vp Tuula Peltonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen perusopetuslain muuttamisesta aiheutuvien erityisopetusta koskevien menojen kattamiseen 29.10.30
  • TAA 743/2010 vp Tuula Peltonen /sd Määrärahan osoittaminen Kankarisveden yläkoulun ja lukion rakennuksen peruskor­jaukseen Jämsässä 29.10.34
  • TAA 744/2010 vp Tuula Peltonen /sd Määrärahan osoittaminen homekoulujen kunnostamiseen Viitasaarella ja Pihtiputaalla 29.10.34
  • TAA 745/2010 vp Tuula Peltonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen aikuiskoulutukseen 29.30.21
  • TAA 746/2010 vp Tuula Peltonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen opetusharjoittelua antavien harjoittelukoulujen toimintaan 29.40.50
  • TAA 747/2010 vp Tuula Peltonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen julkisoikeudellisten yliopistojen toimintaan 29.40.50
  • TAA 748/2010 vp Tuula Peltonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen työväen- ja seurantalojen ylläpitoon 29.80.50
  • TAA 749/2010 vp Tuula Peltonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen nopean ­ratayhteyden Jyväskylä—Jämsä—Lahti—Helsinki suunnitteluun 31.10.20
  • TAA 750/2010 vp Tuula Peltonen /sd Määrärahan osoittaminen yhdystien 6483 Kannonhaara—Kallio perusparannukseen Karstulassa 31.10.20
  • TAA 751/2010 vp Tuula Peltonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 56 peruskorjaukseen tieosuudella Jämsä—Mänttä 31.10.20
  • TAA 752/2010 vp Tuula Peltonen /sd Määrärahan osoittaminen kantatien 58 perusparannukseen Kinnulasta Reisjärvelle 31.10.20
  • TAA 753/2010 vp Tuula Peltonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtateiden 4, 9, 13, 18 ja 24 liikenneturvallisuuden parantamiseen 31.10.20
  • TAA 754/2010 vp Tuula Peltonen /sd Määrärahan osoittaminen henkilöjunaliikenteen käynnistämiseen rataosuudella Jämsä—Jyväskylä—Äänekoski 31.30.63
  • TAA 755/2010 vp Tuula Peltonen /sd ym. Määrärahan osoittaminen työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin 32.30.51
  • TAA 756/2010 vp Sanna Perkiö /kok Määrärahan osoittaminen Kiasman ARS11-näyttelylle koululaisten monikulttuurisuuskasvatuksen tukemiseen 29.80.52
  • TAA 757/2010 vp Raimo Piirainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutuksen turvaamiseen 29.40.50
  • TAA 758/2010 vp Raimo Piirainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Vuoreslahdentien päällystämiseen Kainuussa 31.10.20
  • TAA 759/2010 vp Raimo Piirainen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Itä-Suomen yöjunaliikenteen järjestämiseen 31.30.65
  • TAA 760/2010 vp Veijo Puhjo /vas Määrärahan osoittaminen Rauman maauimalan peruskorjauksen suunnitteluun 29.90.50
  • TAA 761/2010 vp Veijo Puhjo /vas Määrärahan osoittaminen lähijunaliikenteen suunnitteluun välillä Pori—Kokemäki—Rauma 31.10.20
  • TAA 762/2010 vp Veijo Puhjo /vas Määrärahan osoittaminen Jämijärvi—Ikaalinen-tien peruskunnostuksen suunnitteluun 31.10.20
  • TAA 763/2010 vp Veijo Puhjo /vas Määrärahan osoittaminen keskiviiva- ja reuna­jyräyksiin valtatien turvallisuuden lisäämiseksi välillä Pori — Pohjanmaan maakunnan raja 31.10.20
  • TAA 764/2010 vp Veijo Puhjo /vas Määrärahan osoittaminen kiertoliittymän rakentamiseen Merikarvian Tuorilassa liikenneturvallisuuden lisäämiseksi 31.10.20
  • TAA 765/2010 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 44 parantamiseen tieosuudella Ala-Honkajoki — Pohjanmaan maakunnan raja 31.10.20
  • TAA 766/2010 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin 32.30.51
  • TAA 767/2010 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen sairausvakuutuslain vähimmäispäivärahoihin 33.30.60
  • TAA 768/2010 vp Veijo Puhjo /vas ym. Määrärahan osoittaminen Punkalaitumen ja Huittisten välisen siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentamiseen 35.10.61
  • TAA 769/2010 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen petoeläinten ­aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 30.40.42
  • TAA 770/2010 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen vesihuollon ja tulvasuojelun tukemiseen 30.50.31
  • TAA 771/2010 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen 30.63.50
  • TAA 772/2010 vp Erkki Pulliainen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Metsähal­lituksen julkisista hallintotehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen 30.63.50
  • TAA 773/2010 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen 31.10.50
  • TAA 774/2010 vp Erkki Pulliainen /vihr Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoidon ja opastustoiminnan menoihin 35.10.52
  • TAA 775/2010 vp Erkki Pulliainen /vihr ym. Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoidon ja opastustoiminnan menoihin 35.10.52
  • TAA 776/2010 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikön uudelleen perustamiseen 26.10.01
  • TAA 777/2010 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen poliisitoimen toimintamenoihin 26.10.01
  • TAA 778/2010 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen Pelastusopiston rahoitusvajeen kattamiseen 26.30.01
  • TAA 779/2010 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin 26.40.01
  • TAA 780/2010 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen pakolaisista kunnille maksettavien laskennallisten korvausten korottamiseen 26.40.30
  • TAA 781/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen omaishoidon kehittämiseen 28.90.30
  • TAA 782/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen Varkauden teatterin käyttömenoihin 29.80.31
  • TAA 783/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen nuorten kalastusharrastuksen edistämiseen 29.91.50
  • TAA 784/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen kylätoiminnan tukemiseen 30.10.63
  • TAA 785/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen vesistö- ja vesihuoltotöihin 30.50.20
  • TAA 786/2010 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen maaseudun vesi- ja viemärihuollon rakentamiseen 30.50.31
  • TAA 787/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen Saimaa—Päijänne-kanavoinnin suunnittelun käynnistämiseen 31.10.20
  • TAA 788/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 17 kehittämiseen välillä Kuopio—Riistavesi 31.10.20
  • TAA 789/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen Juankosken ke­vyen liikenteen väylän jatkamiseen Kaavin suuntaan maantiellä 569 31.10.20
  • TAA 790/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen Puurtilantien ­kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Varkaudessa välille valtatie 23 — Kopolanniemi 31.10.20
  • TAA 791/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen Nilsiän Valkeiskylän risteys- ja tiejärjestelyihin 31.10.20
  • TAA 792/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen maantien 567 liittymien pääsuuntien muuttamiseen Västiniemi—Juankoski-tieyhteyden parantamiseksi 31.10.20
  • TAA 793/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen Vuonamonsalmen tie- ja siltajärjestelyihin Keiteleellä 31.10.20
  • TAA 794/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Leppävirta — Sorsakosken teollisuusalue 31.10.20
  • TAA 795/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen valtatien 23 Joensuu—Viinijärvi-tieosuuden peruskorjaukseen 31.10.20
  • TAA 796/2010 vp Kari Rajamäki /sd ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen tukemiseen 31.30.63
  • TAA 797/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseen 32.30.51
  • TAA 798/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen kuntouttavan työtoiminnan tukemiseen 33.20.31
  • TAA 799/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen terveydenhuollon maksukattojen yhdistämiseen 33.30.60
  • TAA 800/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen rintamaveteraa­nien kuntoutukseen 33.50.57
  • TAA 801/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan 33.60.63
  • TAA 802/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon 33.60
  • TAA 803/2010 vp Kari Rajamäki /sd Määrärahan osoittaminen sydänpotilaiden kuntoutukseen 33.90.50
  • TAA 804/2010 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen ennalta ehkäisevään päihdetyöhön 28.90.30
  • TAA 805/2010 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen vammaispalveluiden turvaamiseen 28.90.30
  • TAA 806/2010 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen ennalta ehkäisevään mielenterveystyöhön 28.90.30
  • TAA 807/2010 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen kouluterveydenhuollon toimintaan 28.90.30
  • TAA 808/2010 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen vanhustenhuollon tason parantamiseen 28.90.30
  • TAA 809/2010 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen erityisopetuksen lisääntyneisiin tarpeisiin 29.10.30
  • TAA 810/2010 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen yliopistojen rahoitukseen 29.40.50
  • TAA 811/2010 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille 29.80.50
  • TAA 812/2010 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen kristillisten lehtien tukemiseen 29.80.52
  • TAA 813/2010 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen vaikeasti työllistettävien erityistoimiin 32.30.51
  • TAA 814/2010 vp Leena Rauhala /kd ym. Määrärahan osoittaminen perhehoita­jien etuuksien parantamiseen 33.10.52
  • TAA 815/2010 vp Leena Rauhala /kd Määrärahan osoittaminen Maahanmuuttajavammaisten tukiyhdistys ry:n toimintaan 33.90.50
  • TAA 816/2010 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Hautolahti—Jouhteninen-maantien parantamiseen Karttulassa 31.10.20
  • TAA 817/2010 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välille Siilinjärven kunnan raja — Maaningan Kinnulanlahti 31.10.20
  • TAA 818/2010 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Mäntyjärven paikallistien parantamiseen ja päällystämiseen välillä Mäntsälä—Losomäki Kaavilla 31.10.20
  • TAA 819/2010 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Pihkainmäki (Karttula) — Haminalahti-maantien perusparantamiseen 31.10.20
  • TAA 820/2010 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Saikarin tien peruskorjaukseen ja päällystämiseen Sisä-Savossa 31.10.20
  • TAA 821/2010 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Vuonamonsalmen kevyen liikenteen sillan rakentamiseen Keiteleellä 31.10.20
  • TAA 822/2010 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Päijänne—Saimaa-kanavan suunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiin 31.10.20
  • TAA 823/2010 vp Markku Rossi /kesk Määrärahan osoittaminen Luvelahti—Särkinen-maantien perusparannukseen ja päällystämiseen 31.10.20
  • TAA 824/2010 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 9 parantamiseen välillä Kuopio—Jyväskylä 31.10.20
  • TAA 825/2010 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Savonradan perusparantamiseen välillä Pieksämäki—Kuopio 31.10.77
  • TAA 826/2010 vp Markku Rossi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen 31.30.63
  • TAA 827/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan vähentäminen lähialueyhteistyöstä 24.20.66
  • TAA 828/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen ­Rikosseuraamuslaitoksen toimintaedellytyksien turvaamiseen 25.40.01
  • TAA 829/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen palomiesten eläkeiän alentamisen selvittämiseen 26.30.01
  • TAA 830/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä tukeviin toimenpiteisiin 26.40.03
  • TAA 831/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen 27.10.50
  • TAA 832/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 28.90.30
  • TAA 833/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen lapsiperheiden kotipalveluihin 28.90.30
  • TAA 834/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen 29.10.30
  • TAA 835/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen oppilaitosten peruskorjaushankkeisiin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla 29.10.34
  • TAA 836/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen opintorahan sitomiseksi indeksiin 29.70.55
  • TAA 837/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarojen lisäämiseen nuorisotyön edistämiseksi 29.91.50
  • TAA 838/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen vesihuollon ja tulvasuojelun tukemiseen Uudenmaan ELY-keskuksen alueella 30.50.31
  • TAA 839/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen teille 1551 ja 1552 välille Tarkkinen — Voolahden risteys Porvoossa 31.10.20
  • TAA 840/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen Helsinki—Pietari-rautatien jatkoselvityksiin 31.10.20
  • TAA 841/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen tien 1605 parantamiseen välillä Porvoo—Myrskylä 31.10.20
  • TAA 842/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon Uudellamaalla 31.10.20
  • TAA 843/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen Patentti- ja rekisterihallitukselle säätiöiden rahankäytön valvontaan 32.40.03
  • TAA 844/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen energiansäästön ja uusiutuvan energian käytön edistämiseen 32.60.20
  • TAA 845/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen lapsilisien korottamiseen 33.10.51
  • TAA 846/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen valtionosuuteen kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin 33.60.35
  • TAA 847/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen Irti Huumeista ry:n toiminnan tukemiseen 33.90.50
  • TAA 848/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamiseen Itä-Uudellamaalla 35.10.77
  • TAA 849/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen siirtoviemärihankkeiden valmistumisen nopeuttamiseen 35.10.77
  • TAA 850/2010 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen poliisitoimen toimintamenoihin 26.10.01
  • TAA 851/2010 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon 28.90.30
  • TAA 852/2010 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 28.90.30
  • TAA 853/2010 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen perusväylänpidon määrärahan korottamiseen 31.10.20
  • TAA 854/2010 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen rataosan Helsinki—Riihimäki välityskyvyn parantamiseen 31.10.77
  • TAA 855/2010 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen 31.30.63
  • TAA 856/2010 vp Päivi Räsänen /kd ym. Määrärahan osoittaminen kristillistä päihdetyötä tekevien järjestöjen tukemiseen 33.90.50
  • TAA 857/2010 vp Tero Rönni /sd Määrärahan osoittaminen raskaan liikenteen valvontayksikön perustamiseen 26.10.01
  • TAA 858/2010 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen poliisin toimintamenoihin 26.10.01
  • TAA 859/2010 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Mustion koulukeskuksen laajennukseen ja peruskorjaukseen 29.10.34
  • TAA 860/2010 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Siuntion Suitian linnan ylläpitokustannuksiin 29.80.04
  • TAA 861/2010 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Uudenmaan ympäristökeskukselle Uudenmaan järvien kunnostus- ja hoitosuunnitelmien toteuttamiseen 30.50.20
  • TAA 862/2010 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen hirviaidan rakentamiseen valtatien 1 tieosuudelle Veikkola—Lohjanharju 31.10.20
  • TAA 863/2010 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Hangon satama-altaan laajentamiseen liikenneturvallisuuden parantamiseksi 31.10.20
  • TAA 864/2010 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen meluesteen rakentamiseen Turunväylälle Veikkolaan 31.10.20
  • TAA 865/2010 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Espoo—Lohja-kaupunkiradan suunnitteluun 31.10.20
  • TAA 866/2010 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 25 peruskorjaukseen tieosuudella Mustio—Meltola 31.10.20
  • TAA 867/2010 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 2 Karkkila—Jokioinen-tieosuuden peruskunnostukseen 31.10.20
  • TAA 868/2010 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Klaukkalan ohitustien rakennustöiden aloittamiseen 31.10.20
  • TAA 869/2010 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Hanko—Hyvinkää-radan sähköistykseen 31.10.77
  • TAA 870/2010 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen sotaveteraanien kuntoutukseen 33.50.56
  • TAA 871/2010 vp Matti Saarinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Hormajärven hoitoon ja kunnostamiseen 35.10.61
  • TAA 872/2010 vp Mauri Salo /kesk ym. Määrärahan osoittaminen kantatien 52 ­kehittämis- ja perusparannussuunnitelman tekemiseen 31.10.20
  • TAA 873/2010 vp Arto Satonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Aitoo—­Pälkäne-yhdysvesijohdon ja siirtoviemärin rakentamisen aloittamiseen 30.50.31
  • TAA 874/2010 vp Arto Satonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Tampere-Pirkkalan lentoaseman terminaalin 2 kor­jausinvestointiin 31.10.41
  • TAA 875/2010 vp Arto Satonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Hämeenkyrön ohitustien rakentamisen aloittamiseen valtatiellä 3 31.10.77
  • TAA 876/2010 vp Arto Satonen /kok ym. Määrärahan osoittaminen Punkalaidun—Huittinen-siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentamisen aloittamiseen 35.10.77
  • TAA 877/2010 vp Janne Seurujärvi /kesk ym. Määrärahan osoittaminen saamelaiskäräjille inarin- ja koltansaamenkielisten oppimateriaalien tuottamiseen 29.01.02
  • TAA 878/2010 vp Paula Sihto /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Ristimäentien 17403 perusparannukseen ja päällystämiseen Ilmajoella 31.10.20
  • TAA 879/2010 vp Paula Sihto /kesk ym. Määrärahan osoittaminen yhdystien 7233 Viemerö—Rannanjärvi sekä seututien 723 Rannanjärvi—Ilomäki peruskorjaukseen ja päällystämiseen Etelä-Pohjanmaalla 31.10.20
  • TAA 880/2010 vp Minna Sirnö /vas Määrärahan osoittaminen siviilikriisinhallinnan asiantuntijamenoihin 24.10.21
  • TAA 881/2010 vp Minna Sirnö /vas Määrärahan osoittaminen varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 24.30.66
  • TAA 882/2010 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen YK:n kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen (CEDAW) tunnettavuuden lisäämiseen 24.90.50
  • TAA 883/2010 vp Minna Sirnö /vas Määrärahan osoittaminen oikeusaputoimistojen ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenoihin 25.10.04
  • TAA 884/2010 vp Minna Sirnö /vas Määrärahan osoittaminen vankiloiden toimintaedellytysten turvaamiseen 25.40.01
  • TAA 885/2010 vp Minna Sirnö /vas Määrärahan osoittaminen etsivän kotouttamistyön aloittamiseen kunnissa 26.40.30
  • TAA 886/2010 vp Minna Sirnö /vas Määrärahan osoittaminen pakolaisten sijoittamisesta maksettavien laskennallisten korvausten korottamiseen 26.40.30
  • TAA 887/2010 vp Minna Sirnö /vas Määrärahan osoittaminen yliopistojen työttömyysvakuutusmaksuvajeen korvaamiseen 29.40.50
  • TAA 888/2010 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen yliopistojen perusrahoitukseen 29.40.50
  • TAA 889/2010 vp Minna Sirnö /vas Määrärahan osoittaminen opintorahan budjettiperusteiseen sitomiseen kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan kansaneläkeindeksiin 29.70.55
  • TAA 890/2010 vp Minna Sirnö /vas Määrärahan osoittaminen ylimääräisten taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeiden lukumäärän nostamiseen ja tason ylläpitämiseen 29.80.16
  • TAA 891/2010 vp Minna Sirnö /vas Määrärahan osoittaminen nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja nuorten työpajatoiminnan varmistamiseen 29.91.50
  • TAA 892/2010 vp Minna Sirnö /vas Määrärahan osoittaminen nuorten työpajatoimintaan 29.91.51
  • TAA 893/2010 vp Minna Sirnö /vas Määrärahan osoittaminen langattomien mikrofonien hankintoihin teattereille, musiikki- ja kongressitaloille sekä konsertti- ja tapahtumajärjestäjille 31.40.01
  • TAA 894/2010 vp Minna Sirnö /vas Määrärahan osoittaminen Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ruuhkien purkamiseen 33.01.03
  • TAA 895/2010 vp Minna Sirnö /vas Määrärahan osoittaminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle mielenterveyskuntoutujien omaisten tilannetta ja palvelutarpeita koskevaan selvitystyöhön 33.03.04
  • TAA 896/2010 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen ohjelman toteuttamiseen 33.03.63
  • TAA 897/2010 vp Minna Sirnö /vas Määrärahan osoittaminen budjettiperusteisesti tapaturma- ja sairausvakuutuksen ulottamiseksi koskemaan alle neljän kuukauden apurahan saajia 33.40.54
  • TAA 898/2010 vp Minna Sirnö /vas ym. Määrärahan osoittaminen takuueläkkeen tasokorotukseen 33.40.60
  • TAA 899/2010 vp Jouko Skinnari /sd ym. Määrärahan osoittaminen Hämeen Rykmentin opetuskorjaamon rakentamiseen 28.20.88
  • TAA 900/2010 vp Jouko Skinnari /sd ym. Määrärahan osoittaminen Hämeen Rykmentin rakennuksen 26 peruskorjaukseen 28.20.88
  • TAA 901/2010 vp Jouko Skinnari /sd ym. Määrärahan osoittaminen uuden ­oikeustalon rakentamiseen Päijät-Hämeen käräjäoikeudelle 28.20.88
  • TAA 902/2010 vp Jouko Skinnari /sd ym. Määrärahan osoittaminen Käkisalmen sillan suunnitteluun Asikkalassa 31.10.20
  • TAA 903/2010 vp Jouko Skinnari /sd Määrärahan osoittaminen Lahti—Ori­mattila—Loviisa-radan peruskorjaukseen 31.10.20
  • TAA 904/2010 vp Jouko Skinnari /sd ym. Määrärahan osoittaminen Lahti-Vesivehmaan lentokentän kehittämiseen 31.10.41
  • TAA 905/2010 vp Johanna Sumuvuori /vihr Määrärahan osoittaminen rauhantyön edistämiseen 29.80.50
  • TAA 906/2010 vp Jacob Söderman /sd Määrärahan osoittaminen kansallisen ihmisoikeusinstituution perustamiseen 21.20.01
  • TAA 907/2010 vp Jacob Söderman /sd Määrärahan osoittaminen korruptionvastaiseen toimintaan 25.01.01
  • TAA 908/2010 vp Jacob Söderman /sd ym. Määrärahan osoittaminen saariston ­yhteysalusliikennepalvelujen ostoon 31.30.64
  • TAA 909/2010 vp Jacob Söderman /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtioneuvoston saaristopoliittisen periaatepäätöksen toteuttamiseen 32.50.43
  • TAA 910/2010 vp Jacob Söderman /sd Määrärahan osoittaminen selvitystyöhön työeläkeindeksin muuttamiseksi oikeudenmukaisemmaksi 33.01.01
  • TAA 911/2010 vp Jacob Söderman /sd ym. Määrärahan osoittaminen korvauksen maksamiseen vuosina 1944—1946 internoiduille lapsille 33.50.30
  • TAA 912/2010 vp Jacob Söderman /sd ym. Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen luontopalvelujen rahoitukseen 35.10.52
  • TAA 913/2010 vp Jacob Söderman /sd ym. Määrärahan osoittaminen Sipoonkorven kansallispuiston perustamiseen 35.10.63
  • TAA 914/2010 vp Satu Taiveaho /sd ym. Määrärahan osoittaminen Hämeenlinnan vankilan perusparannuksen toteuttamiseen 28.20.88
  • TAA 915/2010 vp Satu Taiveaho /sd ym. Määrärahan osoittaminen ammattikorkeakoulu- ja toisen asteen opiskelijoiden terveydenhuoltoon 28.90.30
  • TAA 916/2010 vp Satu Taiveaho /sd ym. Määrärahan osoittaminen vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun toteuttamiseen 28.90.30
  • TAA 917/2010 vp Satu Taiveaho /sd ym. Määrärahan osoittaminen vanhustenhuollon laadun parantamiseen 28.90.30
  • TAA 918/2010 vp Satu Taiveaho /sd ym. Määrärahan osoittaminen viittomakielisen kirjaston perustamiseen 29.80.50
  • TAA 919/2010 vp Satu Taiveaho /sd ym. Määrärahan osoittaminen Ravinteiden kestävä kierto -hankkeeseen (ns. PhRAKKI) 30.50.20
  • TAA 920/2010 vp Satu Taiveaho /sd ym. Määrärahan osoittaminen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) turvaamiseen 30.60.45
  • TAA 921/2010 vp Satu Taiveaho /sd ym. Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen luontopalveluiden turvaamiseen 30.63.50
  • TAA 922/2010 vp Satu Taiveaho /sd ym. Määrärahan osoittaminen elatustuen korottamiseen 33.10.55
  • TAA 923/2010 vp Satu Taiveaho /sd ym. Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen luontopalveluiden turvaamiseen 35.10.52
  • TAA 924/2010 vp Satu Taiveaho /sd ym. Määrärahan osoittaminen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) turvaamiseen 35.10.63
  • TAA 925/2010 vp Tarja Tallqvist /kd ym. Määrärahan osoittaminen tuomioistuinten toiminnan tehostamiseen 25.10.03
  • TAA 926/2010 vp Tarja Tallqvist /kd ym. Määrärahan osoittaminen yleisten edunvalvojien toimintamenoihin 25.10.05
  • TAA 927/2010 vp Tarja Tallqvist /kd ym. Määrärahan osoittaminen syyttäjälaitoksen toimintamenoihin 25.30.01
  • TAA 928/2010 vp Tarja Tallqvist /kd ym. Määrärahan osoittaminen omaishoidon ja tukipalvelujen laajentamiseen 28.90.30
  • TAA 929/2010 vp Tarja Tallqvist /kd ym. Määrärahan osoittaminen perustienpitoon pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen ja meluntorjunnan teemahankkeiden toteutukseen 31.10.20
  • TAA 930/2010 vp Tarja Tallqvist /kd ym. Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen tarveharkinnan rajan korottamiseen 33.20.52
  • TAA 931/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen saamelaiskäräjien resurssien lisäämiseen 25.01.50
  • TAA 932/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen harkinnanvaraisen valtionavustuksen myöntämiseen Utsjoen kunnalle 28.90.30
  • TAA 933/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen inarinsaamelaisten lasten oppikirjojen tuottamiseen 29.10.20
  • TAA 934/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen kaivosinsinöörikoulutuksen aloittamiseen Rovaniemen ammattikorkeakoulussa 29.40.30
  • TAA 935/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Kittilän kunnan liikuntahallin rakentamiseen 29.90.30
  • TAA 936/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen kulttuuri-, urheilu- ja nuorisotalon rakentamiseen Sodankylään 29.90.52
  • TAA 937/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen petovahinkojen todentamisesta poromiehille aiheutuneiden työaikamenetysten korvaamiseen 30.40.42
  • TAA 938/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Metlan Kolarin aseman toiminnan turvaamiseen 30.60.01
  • TAA 939/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Metlan toiminnan turvaamiseen Sallassa 30.60.01
  • TAA 940/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen virkistyspalvelujen turvaamiseen 30.63.50
  • TAA 941/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Armassaaren ja Ylitornion keskustan välille 31.10.20
  • TAA 942/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen kevyen ­liikenteen väylän rakentamiseen Kersilön kylän raitille Sodankylässä 31.10.20
  • TAA 943/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen kevyen ­liikenteen väylän rakentamiseen Mattisenperälle Tervolan kunnassa 31.10.20
  • TAA 944/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Venetti—Venejärvi—Vaattojärvi—Sieppijärvi-tien peruskorjaamiseen Kolarin kunnassa 31.10.20
  • TAA 945/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen alikulkutunnelin rakentamiseen Kemin rautatieasemalle 31.10.20
  • TAA 946/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Ivalo—Nellim-tien peruskorjaukseen Inarin kunnassa 31.10.20
  • TAA 947/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Kemin sataman väylän syventämiseen 31.10.20
  • TAA 948/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen Ounasjokivarren kylien kohdalle Rovaniemellä 31.10.20
  • TAA 949/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Sallan kuntakeskuksesta Sallatunturin matkailupuistoon 31.10.20
  • TAA 950/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Ylitornion kirkonkylän ja Aavasaksan välille 31.10.20
  • TAA 951/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Kittilän Kaukosesta Kolariin johtavan maantien peruskorjauksen jatkamiseen välillä Kaukonen—Kurtakko 31.10.20
  • TAA 952/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Kolarista Ylläkselle ja Leville jatkettavan radan suunnitteluun 31.10.20
  • TAA 953/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Könkään ja Tepaston välisen tien peruskorjaukseen Kittilän kunnassa 31.10.20
  • TAA 954/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Sodankylän, Kelujärven ja Tanhuan välisen tien kunnostamiseen 31.10.20
  • TAA 955/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Tolja—Saukkojärvi—Portimo-tien peruskorjaamiseen Ranualla 31.10.20
  • TAA 956/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Muonion ja Ylimuonion välisen tieyhteyden parantamiseen 31.10.20
  • TAA 957/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen uuden sillan rakentamiseen Kittilän Kaukosessa 31.10.20
  • TAA 958/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen ohituskaistan rakentamiseen Simon Viantien kohdalle sekä Simon kirkonkylän ja Iin välille nelostiellä 31.10.20
  • TAA 959/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen ohituskaistojen rakentamiseen Sodankylän ja Kevitsan väliselle tielle 31.10.20
  • TAA 960/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen lentoliikenteen tukemiseen Enontekiöllä 31.30.63
  • TAA 961/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen harvaan asuttujen alueiden talouksien tukemiseen nopean laajakaistayhteyden hankinnassa 31.40.50
  • TAA 962/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen yllä­pitokorvauksen korottamiseen koulutus- ja aktivointitoimenpiteen ajalta 32.30.51
  • TAA 963/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen maakunnan kehittämisrahan korottamiseen 32.50.43
  • TAA 964/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Kemin biodiesellaitoksen rakentamisen tukemiseen 32.60.40
  • TAA 965/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ym. Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen puolison tuloihin perustuvan tarveharkinnan poistamiseen 33.20.52
  • TAA 966/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Keminmaan Kallinrannan vanhusten hoivayksikön laajentamiseen 33.60.31
  • TAA 967/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen ilmaisen punkkirokotteen antamiseen Pohjois-Suomessa 33.70.20
  • TAA 968/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen virkistyspalvelujen turvaamiseen 35.10.52
  • TAA 969/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Lapin haja-asutusalueilla asuvien pienituloisten jätevesilaitehankintoihin 35.10.61
  • TAA 970/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen Tornion Kaupunginlahden kunnostamiseen 35.10.77
  • TAA 971/2010 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Määrärahan osoittaminen ympäristötöiden lisäämiseen Lapissa 35.10.77
  • TAA 972/2010 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Kymijoen Korkeakosken kalatien rakentamiseen 30.40.77
  • TAA 973/2010 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Repoveden kansallispuiston luontokeskuksen suunnitteluun sekä toiminnan kehittämiseen 30.63.50
  • TAA 974/2010 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen pääkaupunkiseudulta suoraan itään kulkevan ranta­radan suunnittelun aloittamiseen 31.10.20
  • TAA 975/2010 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 6 peruskunnostuksen loppuun suorittamiseen välillä Koskenkylä—Kouvola 31.10.77
  • TAA 976/2010 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kotolahden ratapihan rakentamiseen 31.10.77
  • TAA 977/2010 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen Haminan ohitus­tien rakentamiseen E18-tiellä 31.10.77
  • TAA 978/2010 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Motiva Oy:n toimintaedellytysten takaamiseen ja parantamiseen 32.60.20
  • TAA 979/2010 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen kansaneläkkeen pohjaosan palauttamisen vaatimaan selvitys- ja lisätyöhön 33.40.60
  • TAA 980/2010 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen 15 prosentin haitta-asteen sotainvalidien avopalvelujen korvaamiseen 33.50.51
  • TAA 981/2010 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen ilmastolain toteuttamiseen vuonna 2011 35.01.01
  • TAA 982/2010 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen ympäristöministeriön tutkimus- ja kehittämishankkeisiin 35.01.01
  • TAA 983/2010 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen kansalaistoiminnan rahoittamiseen Hiitolanjokeen nousevan Laatokan lohen tulevaisuuden turvaamiseksi 35.01.65
  • TAA 984/2010 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen järjestöille ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnonsuojeluun 35.01.65
  • TAA 985/2010 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen kansalaisjärjestöille öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntavalmiuden parantamiseen Suomenlahdella 35.01.65
  • TAA 986/2010 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen öljyntorjuntakaluston uusimiseen ja kehittämiseen 35.10.20
  • TAA 987/2010 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Kymenlaakson lintuvesien suojeluun 35.10.21
  • TAA 988/2010 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Metsähallituksen julkisten palvelutehtävien hoitamiseen 35.10.52
  • TAA 989/2010 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen ympäristötöihin 35.10.77
  • TAA 990/2010 vp Pentti Tiusanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen korjaustoiminnan avustuksiin 35.20.55
  • TAA 991/2010 vp Pentti Tiusanen /vas Määrärahan osoittaminen rakennusperinnön hoitoon 35.20.64
  • TAA 992/2010 vp Lenita Toivakka /kok ym. Määrärahan osoittaminen eräiden ammattikorkeakoulujen tutkimustoimintaan 29.40.30
  • TAA 993/2010 vp Lenita Toivakka /kok ym. Määrärahan osoittaminen Olavinlinnan katto-, muuri- ja muiden rakenteiden korjaamiseen ja uusimiseen 29.80.75
  • TAA 994/2010 vp Erkki Tuomioja /sd ym. Määrärahan osoittaminen rauhanjärjestöjen rahoituksen turvaamiseen 29.80.50
  • TAA 995/2010 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen Espoon kaupunkiradan suunnitteluun 31.10.20
  • TAA 996/2010 vp Kari Uotila /vas Määrärahan osoittaminen länsimetron rakentamisen suunnitteluun välille Matinkylä—Espoonlahti 31.10.35
  • TAA 997/2010 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen lähisuhdeväkivaltayksikön perustamiseen 33.03.04
  • TAA 998/2010 vp Kari Uotila /vas ym. Määrärahan osoittaminen asuntojen peruskorjausavustuksiin 35.20.55
  • TAA 999/2010 vp Jutta Urpilainen /sd Määrärahan osoittaminen Kokkolan talvitanssit -tapahtumaan 29.80.52
  • TAA 1000/2010 vp Jutta Urpilainen /sd Määrärahan osoittaminen Kokkolan talviharmonikka -tapahtumaan 29.80.52
  • TAA 1001/2010 vp Jutta Urpilainen /sd Määrärahan osoittaminen Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ry:n toimintaan 29.80.52
  • TAA 1002/2010 vp Jutta Urpilainen /sd Määrärahan osoittaminen West Coast Opera Kokkolan toimintaan 29.80.52
  • TAA 1003/2010 vp Jutta Urpilainen /sd Määrärahan osoittaminen ohituskaistojen rakentamiseen tieosuudelle Uusikaarlepyy—Kokkola valtatiellä 8 31.10.77
  • TAA 1004/2010 vp Jutta Urpilainen /sd Määrärahan osoittaminen Keskipohjanmaan litiumklusterin perustamiseen 32.50.43
  • TAA 1005/2010 vp Raija Vahasalo /kok ym. Määrärahan osoittaminen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen 29.20.30
  • TAA 1006/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan kehittämiseen 28.90.30
  • TAA 1007/2010 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotukseen 28.90.30
  • TAA 1008/2010 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen opintorahan asumislisän maksamiseen budjettiperusteisesti koko kalenterivuodelta 29.70.55
  • TAA 1009/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen valaistuksen rakentamiseen Lahnajärven risteyksen kohdalle valtatiellä 28 välillä Kajaani—Kokkola 31.10.20
  • TAA 1010/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän päällystämiseen Vihannin Läntisrannalla kantatien 88 varressa 31.10.20
  • TAA 1011/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Vihannin Vanhan Raahentien kunnostuksen aloittamiseen 31.10.20
  • TAA 1012/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen liikennejärjestelyihin Tauvon tienhaarassa Siikajoella 31.10.20
  • TAA 1013/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Siikajoen Tauvon sataman uudistamiseen 31.10.20
  • TAA 1014/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen liittymäjärjestelyjen aloittamiseen valtatien 8 varrella Revonlahden kohdalla Siikajoella 31.10.20
  • TAA 1015/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Kalajoella Hiekkasärkiltä Rahjaan 31.10.20
  • TAA 1016/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamisen aloittamiseen valtatien 8 varrella Hiihtomajantieltä Viirretiin Pyhäjoella 31.10.20
  • TAA 1017/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Ketunperäntien peruskorjauksen aloittamiseen Raahessa 31.10.20
  • TAA 1018/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen maantien 7891 perusparantamisen aloittamiseen Pyhäjoen pohjoispuolella 31.10.20
  • TAA 1019/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Koskenkankaantien perusparantamisen aloittamiseen Sammalkankaan ja Huumolan välillä Siikajoella 31.10.20
  • TAA 1020/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Siikajoen ja Revonlahden välisen eteläpuolen tien peruskorjauksen ja päällystämisen aloittamiseen 31.10.20
  • TAA 1021/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Piehingin Ylipääntien varrelle Raahessa 31.10.20
  • TAA 1022/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen maantien 18565 parantamiseen välillä Mattilanperä—Kopsa Raahessa 31.10.20
  • TAA 1023/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen paikallistien 18217 kunnostamisen ja päällystämisen aloittamiseen Oulaisissa ja Merijärvellä 31.10.20
  • TAA 1024/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Savontien sillan leventämisen ja liikennejärjestelyiden aloittamiseen Ylivieskassa 31.10.20
  • TAA 1025/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Pyhäjoen ja Vihannin välisen maantien 790 perusparantamisen aloittamiseen 31.10.20
  • TAA 1026/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen valtatien 8 perusparantamisen aloittamiseen Raahessa 31.10.20
  • TAA 1027/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Ylivieskasta ­Haapaveden kautta Pulkkilaan kulkevan tieyhteyden kehittämisen aloittamiseen 31.10.20
  • TAA 1028/2010 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen haja-asutusalueiden tiestön kunnossapitoon ja peruskorjaukseen 31.10.20
  • TAA 1029/2010 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen 31.10.20
  • TAA 1030/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen keliakiaa sairasta­vien ruokavaliokorvauksen korotukseen 33.30.60
  • TAA 1031/2010 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnusten myöntämiseen 33.50.50
  • TAA 1032/2010 vp Unto Valpas /vas ym. Määrärahan osoittaminen lievästi vammautuneiden sotainvalidien haitta-asterajojen poistamisesta aiheutuviin kustannuksiin 33.50.51
  • TAA 1033/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen rintamaveteraa­nien ja heidän puolisoidensa kuntoutukseen 33.50.56
  • TAA 1034/2010 vp Unto Valpas /vas Määrärahan osoittaminen Raahen vanhan seminaarin kiinteistökannan peruskorjauksen aloittamiseen 35.20.64
  • TAA 1035/2010 vp Unto Valpas /vas Työeläkkeiden niin sanotun taitetun indeksin korjaaminen
  • TAA 1036/2010 vp Pauliina Viitamies /sd Määrärahan osoittaminen vakuutusoi­keuden toimintamenoihin 25.10.03
  • TAA 1037/2010 vp Pauliina Viitamies /sd Määrärahan osoittaminen koulujen oppilashuoltoon ja kouluterveydenhoitoon 28.90.30
  • TAA 1038/2010 vp Pauliina Viitamies /sd Määrärahan osoittaminen omaishoidon tukeen 28.90.30
  • TAA 1039/2010 vp Pauliina Viitamies /sd Määrärahan osoittaminen terveydenhuoltolain toimeenpanoon 28.90.30
  • TAA 1040/2010 vp Pauliina Viitamies /sd ym. Määrärahan osoittaminen Savonlinnan opettajankoulutukseen 29.40.50
  • TAA 1041/2010 vp Pauliina Viitamies /sd Määrärahan osoittaminen kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksien jatkamiseen 32.30.01
  • TAA 1042/2010 vp Pauliina Viitamies /sd Määrärahan osoittaminen vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden työllistämismahdollisuuksien parantamiseen 32.30.51
  • TAA 1043/2010 vp Pauliina Viitamies /sd Määrärahan osoittaminen Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenoihin 33.01.03
  • TAA 1044/2010 vp Pauliina Viitamies /sd Määrärahan osoittaminen kuulokojeiden paristojen korvaamiseen sairausvakuutuskorvauksena sairaanhoitovakuutuksesta 33.30.60
  • TAA 1045/2010 vp Pauliina Viitamies /sd Määrärahan osoittaminen eläkkeensaajan asumistuen parantamiseen 33.40.60
  • TAA 1046/2010 vp Pauliina Viitamies /sd Määrärahan osoittaminen sotainvali­dien puolisoiden ja leskien kuntoutukseen 33.50.53
  • TAA 1047/2010 vp Pauliina Viitamies /sd Määrärahan osoittaminen sotaorpojen kuntouttamisen aloittamiseen 33.50
  • TAA 1048/2010 vp Pauliina Viitamies /sd Määrärahan osoittaminen kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemiseen 33.90.50
  • TAA 1049/2010 vp Pauliina Viitamies /sd Määrärahan osoittaminen Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot -ohjelman toteuttamiseen 35.20.01
  • TAA 1050/2010 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Kylmäkosken vankilan laajentamiseen 28.20.88
  • TAA 1051/2010 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen eläinkokeiden vaihtoehtojen tukemiseen 30.30.20
  • TAA 1052/2010 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen henkilöliikenteen kehittämiseen Tampere—Mänttä-Vilppula-rataosalla 31.30.65
  • TAA 1053/2010 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnuksen ja rintamalisän myöntämiseen vuonna 1926 syntyneille nostomiehille 33.50.50
  • TAA 1054/2010 vp Pia Viitanen /sd ym. Määrärahan osoittaminen hissien rakentamiseen 35.20.55
  • TAA 1055/2010 vp Pia Viitanen /sd ym. Vuokra-asuntojen korkotukilainoituksen ehtojen parantaminen 35.20.60
  • TAA 1056/2010 vp Erkki Virtanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtionosuuteen kunnille peruspalvelujen järjestämiseen 28.90.30
  • TAA 1057/2010 vp Erkki Virtanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen perusradanpitoon 31.10.20
  • TAA 1058/2010 vp Erkki Virtanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen joukkoliikenteen ostoihin 31.30.63
  • TAA 1059/2010 vp Erkki Virtanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenoihin 33.01.03
  • TAA 1060/2010 vp Erkki Virtanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtion korvaukseen terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan 33.60.32
  • TAA 1061/2010 vp Erkki Virtanen /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtion korvaukseen terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin 33.60.33
  • TAA 1062/2010 vp Pertti Virtanen /ps Määrärahan osoittaminen säveltaiteen edistämiseen 29.80.52
  • TAA 1063/2010 vp Pertti Virtanen /ps Määrärahan osoittaminen huippu-urheilijoiden henkiseen valmentamiseen ja kokoaikaiseen valmennukseen 29.90.50
  • TAA 1064/2010 vp Pertti Virtanen /ps Määrärahan osoittaminen valtatien 18 suunnitteluun välillä Multia — Ähtärin Myllymäki 31.10.20
  • TAA 1065/2010 vp Pertti Virtanen /ps Määrärahan osoittaminen liikenneturvallisuuden parantamiseen valtatiellä 9 Alasjärven eritasoliittymän ja Ruutanan tasoliittymän välisellä osuudella 31.10.20
  • TAA 1066/2010 vp Pertti Virtanen /ps Määrärahan osoittaminen valaistuksen ja ke­vyen liikenteen väylän rakentamiseen välille valtatie 3 — Parkanon rautatieasema Parkanossa 31.10.20
  • TAA 1067/2010 vp Pertti Virtanen /ps Määrärahan osoittaminen Nerkoontien 727 perusparantamiseen Kihniöllä 31.10.20
  • TAA 1068/2010 vp Pertti Virtanen /ps Määrärahan osoittaminen Itämeren nimen muuttamista valmistelevalle työryhmälle 35.01.01
  • TAA 1069/2010 vp Pertti Virtanen /ps Määrärahan osoittaminen Juupajoki—Hirsilä—Orivesi-siirtoviemärin rakentamiseen 35.10.77
  • TAA 1070/2010 vp Pertti Virtanen /ps Määrärahan osoittaminen Niskoslammen, Niskosjoen ja Viinamäenlahden kunnostamiseen Kihniöllä 35.10.77
  • TAA 1071/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen korkeimman oikeuden tuomarinvirkojen lisäämiseen 25.10.01
  • TAA 1072/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen korkeimman hallinto-oikeuden tuomarinvirkojen lisäämiseen 25.10.02
  • TAA 1073/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen ali-, hovi- ja hallinto-oikeuksien ja sekä vakuutus- että markkinaoikeuden tuomarinvirkojen lisäämiseen 25.10.03
  • TAA 1074/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen syyttäjien toimintaresurssien vahvistamiseen 25.30.01
  • TAA 1075/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen poliisin ­talousrikostutkinnan tehostamiseen 26.10.01
  • TAA 1076/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen varusmiesten kotiuttamisrahan palauttamiseen 27.10.01
  • TAA 1077/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Euroopan unionille suoritettaviin maksuihin ehdotetun määrärahan ja Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän jäsenmaksuhelpotuksen vähentäminen 28.92.69
  • TAA 1078/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Lehtimäen opiston käyttökustannuksiin 29.30.30
  • TAA 1079/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Suomalaisuuden liitto ry:n lippuvalistustyön tukemiseen 29.80.50
  • TAA 1080/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen turkistarhojen suojaus- ja turvajärjestelyihin 30.10
  • TAA 1081/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen luonnontuotteiden varastointitukeen 30.20.46
  • TAA 1082/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen maasuurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen 30.40.42
  • TAA 1083/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen kalatalouden edistämiseen 30.40.51
  • TAA 1084/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen metsän uudistamiseen, nuoren metsän hoitoon ja energiapuun keräämiseen sekä terveyslannoitukseen 30.60.44
  • TAA 1085/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Pappilantien 17339 peruskorjaukseen Kurikassa 31.10.20
  • TAA 1086/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Säntintien ja Myllytöyräntien peruskorjaukseen Kurikassa 31.10.20
  • TAA 1087/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen liikenneturvallisuuden parantamiseen valtatien 16 ja kantatien 68 risteyksessä Alajärvellä 31.10.20
  • TAA 1088/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Laasalan ja Jokivarren välisen maantien peruskorjaamiseen Soinissa 31.10.20
  • TAA 1089/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Koskenvarrentielle välille Alajärven keskusta — Koskenniskantie 31.10.20
  • TAA 1090/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Soinin ja Karstulan välisen Lehtomäen paikallistien peruskorjaukseen 31.10.20
  • TAA 1091/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Koivusillantien ja Rintapääntien peruskorjaukseen Kurikassa 31.10.20
  • TAA 1092/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen Lustilan paikallistielle 17129 Kauhajoella 31.10.20
  • TAA 1093/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Polvenkyläntien ja Hakunintien peruskorjaukseen Kurikassa 31.10.20
  • TAA 1094/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen maantien 6520 perusparantamiseen välillä Möttönen—Kivijärvi 31.10.20
  • TAA 1095/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen paikallistien 17109 peruskorjaukseen ja päällystämiseen välillä kaatopaikan tienhaara — Kauhajoen kunnan raja 31.10.20
  • TAA 1096/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen tielle 17218 välille Aronkylä—Harjankylä Kauhajoella 31.10.20
  • TAA 1097/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen valtatielle 19 välille Rengonharju—Luopajärvi 31.10.20
  • TAA 1098/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen maanteiden Halla-aho—Koivumäki ja Koivumäki—­Uusikylä perusparantamiseen Alajärvellä 31.10.20
  • TAA 1099/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen maantien 750 parantamiseen välillä Sääksjärvi—Patana Pohjanmaalla 31.10.20
  • TAA 1100/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen ns. Koveron risteyksen muuttamiseen eritasoliittymäksi Lapualla 31.10.20
  • TAA 1101/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 18 oikaisuun välillä Tuuri—Hakojärvi Töysässä 31.10.20
  • TAA 1102/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen yhdystien 17685 perusparantamiseen välillä Vaasantie—Ala-Hella Lapualla 31.10.20
  • TAA 1103/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 19 parantamiseen Lapualla 31.10.20
  • TAA 1104/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen perusradanpitoon 31.10.20
  • TAA 1105/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen valmistumiseen alkuperäisessä aikataulussa 31.10.78
  • TAA 1106/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen vanhusasiavaltuutetun viran perustamiseen 33.01.01
  • TAA 1107/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Työterveyslaitokselle työpaikkakiusaamista tutkivan yksikön perustamiseen 33.03.50
  • TAA 1108/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen kertaluonteiseen avustukseen köyhien tukemiseksi 33.10
  • TAA 1109/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen lääkärin määräämän hieronnan sairausvakuutuskorvauksiin 33.30.60
  • TAA 1110/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen rintamasotilastunnuksen ja rintamalisän myöntämiseen vuonna 1926 syntyneille veteraaneille ja vuonna 1944 nostomiehinä palvelukseen astuneille 33.50.50
  • TAA 1111/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen ylimääräisen rintamalisän korottamiseen 33.50.50
  • TAA 1112/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen sotilasvammakorvauksien lisäämiseen 33.50.51
  • TAA 1113/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen sotaorpojen laitos- ja avokuntoutustoiminnan aloittamiseen 33.50
  • TAA 1114/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen myöntämiin talousjätevesiavustuksiin 35.10.61
  • TAA 1115/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Madesjärven kunnostamiseen Jalasjärvellä ja Parkanossa 35.10.77
  • TAA 1116/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Räyringinjärven kunnostamiseen Vetelissä 35.10.77
  • TAA 1117/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Valkiajärven kunnostamiseen Seinäjoella ja Jalasjärvellä 35.10.77
  • TAA 1118/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Alajärven kunnostamiseen 35.10.77
  • TAA 1119/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Lappajärven rehevöitymisen ehkäisyyn 35.10.77
  • TAA 1120/2010 vp Raimo Vistbacka /ps ym. Määrärahan osoittaminen Vimpelin­joen tulvasuojeluun ja kunnostukseen 35.10.77
  • TAA 1121/2010 vp Antti Vuolanne /sd ym. Määrärahan osoittaminen tasoristeysten poistamiseen rataosuudella Tampere—Pori 31.10.20
  • TAA 1122/2010 vp Tuula Väätäinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustoiminnan kehittämiseen 25.01.04
  • TAA 1123/2010 vp Tuula Väätäinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen käräjä­oikeuksien toimintamenoihin 25.10.03
  • TAA 1124/2010 vp Tuula Väätäinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen syyttäjälaitoksen toimintamenoihin 25.30.01
  • TAA 1125/2010 vp Tuula Väätäinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoihin 25.40.01
  • TAA 1126/2010 vp Tuula Väätäinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtionavustuksena kunnille koulujen homekorjaushankkeisiin 29.10.34
  • TAA 1127/2010 vp Tuula Väätäinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintaan ja valitusruuhkien purkuun 33.01.03
  • TAA 1128/2010 vp Tuula Väätäinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen päihdeäitien kuntoutukseen 33.03.63
  • TAA 1129/2010 vp Tuula Väätäinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen yleisen asumistuen parantamiseen 33.10.54
  • TAA 1130/2010 vp Tuula Väätäinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen työmarkkinatuen ja työttömyyspäivärahan budjettiperusteiseen korottamiseen 33.20.52
  • TAA 1131/2010 vp Tuula Väätäinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen laitoshuollon korvaamiseen 20 prosentin haitta-asteen sotainvalideille 33.50.51
  • TAA 1132/2010 vp Tuula Väätäinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen avopalveluiden korvaamiseen 15 prosentin haitta-asteen sotainvalideille 33.50.51
  • TAA 1133/2010 vp Tuula Väätäinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen monikkoperheiden lapsikohtaisten isäkuukausien budjettiperusteiseen pidentämiseen 33.60.31
  • TAA 1134/2010 vp Tuula Väätäinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtionavustuksena kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon investointeihin 33.60.37
  • TAA 1135/2010 vp Tuula Väätäinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen valtion korvaukseen terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen kustannuksiin 33.60.33
  • TAA 1136/2010 vp Jyrki Yrttiaho /vas ym. Määrärahan osoittaminen syyttäjälaitokselle harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan 25.30.01
  • TAA 1137/2010 vp Jyrki Yrttiaho /vas ym. Määrärahan osoittaminen omaishoidon tuen ja tukipalvelujen lisäämiseen 28.90.30
  • TAA 1138/2010 vp Jyrki Yrttiaho /vas ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 8 parantamiseen tieosuudella Turku—Pori 31.10.77
  • TAA 1139/2010 vp Jyrki Yrttiaho /vas ym. Määrärahan osoittaminen Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen käynnistämisen edellyttämään selvitystyöhön ja suunnitteluun 31.30.63
  • TAA 1140/2010 vp Jyrki Yrttiaho /vas ym. Määrärahan osoittaminen yhteisö­radioiden ja viestintäyhteisöjen toiminnan tukemiseen 31.40
  • TAA 1141/2010 vp Jyrki Yrttiaho /vas ym. Määrärahan osoittaminen laivanrakennuksen innovaatio- ja ympäristötukeen sekä Turun seutukunnan työllisyyden tukemiseen 32.20.40
  • TAA 1142/2010 vp Jyrki Yrttiaho /vas Määrärahan osoittaminen Maakaasuputki Varsinais-Suomeen -hankkeen toteutukseen 32.60.40
  • TAA 1143/2010 vp Jyrki Yrttiaho /vas ym. Määrärahan osoittaminen asbestille ­altistuneiden terveysneuvontaan ja kuntoutukseen 33.70.50

Lisäksi valiokunta on käsitellyt esitysten ­yhteydessä seuraavat 23.11.2010 valtiovarainvaliokuntaan lähetetyt talousarvioaloitteet

  • TAA 1144/2010 vp Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym. Määrärahan osoittaminen käräjäoikeuksien toimintamenoihin 25.10.03
  • TAA 1145/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon varatun määrärahan vähentäminen 26.40.63
  • TAA 1146/2010 vp Pentti Oinonen /ps ym. Määrärahan osoittaminen pienteuras­tamoiden tarkastusmaksujen kohtuullistamisesta aiheutuviin menoihin 30.30.20
  • TAA 1147/2010 vp Kimmo Kiljunen /sd Määrärahan osoittaminen Kehäradan Ruskeasannan liityntäaseman rakentamiseen 31.70.78

Lausunnot

Eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n 3 momentin mukaan kukin erikoisvaliokunta voi omasta aloitteestaan antaa toimialaansa koskevan ­lausunnon valtion talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtio­varainvaliokuntaan.

Vuoden 2010 talousarvioesityksestä ovat määräajassa lausunnon antaneet

Määräajan jälkeen ovat lisäksi lausunnon antaneet

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti valtiovarainvaliokunnan kaikissa jaostoissa.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

YLEISPERUSTELUT

Talouskehitys.

Vuonna 2009 Suomi kävi läpi erään koko taloushistoriansa syvimmistä taantumista, jolloin bruttokansantuote aleni yli 8 prosenttia; tämä vastaa noin 13,3 mrd. euron pudotusta vuodesta 2008. Kokonaistuotanto aleni vielä kuluvan vuoden alussa, mutta kevään ja kesän aikana kansantalous alkoi jälleen kasvaa. Tämän vuoden talouskasvun arvioidaan olevan noin 2 prosenttia, ja ensi vuonna sen arvioidaan olevan noin 3 prosenttia.

Suomen talouskasvu perustuu etenkin viennin lisääntymiseen, jota maailmantalouden kasvu vauhdittaa; maailmantalouden arvioidaan kasvavan tänä ja ensi vuonna yli 4 prosenttia. Kasvua ovat tukeneet eri maiden toteuttamat tuki- ja elvytystoimet, mutta maailmantaloutta on vetänyt kasvuun erityisesti kehittyvien maiden talouskasvu. Myös Yhdysvaltain talous on jossakin määrin toipunut, mutta elpyminen on osoittautunut ennakoitua hitaammaksi ja työttömyys on kasvanut jo lähes 10 prosenttiin. USA:n talouden ongelmat voivat jatkossa hidastaa myös globaalin talouden kasvua.

Euroalueen kasvu on ollut vaatimattomampaa kuin muiden isojen markkina-alueiden kasvu, mutta komissio on kuitenkin marraskuussa julkistamassaan ennusteessa nostanut jonkin verran talouden kasvua koskevaa arviota. Keväällä komissio arvioi, että euromaiden talous kasvaa tämän vuoden aikana 0,9 prosenttia, mutta syysennusteen mukaan talouden arvioidaan kasvavan 1,7 prosenttia.

Talouden lievästä elpymisestä huolimatta etenkin euroalueen näkymät ovat erittäin epävakaat. Kreikalle ja Irlannille myönnetyt mittavat tukipaketit ovat rauhoittaneet näiden maiden tilannetta, mutta ne eivät ole vakauttaneet koko euroalueen rahoitusmarkkinoita. Mikäli kriisi leviää vielä muihin euromaihin, ovat koko ­unionialueen julkiset taloudet poikkeuksellisen suurten ongelmien edessä. Levitessään kriisi vaikuttaisi laajemminkin kansainvälisiin markkinoihin.

Vientituloista voimakkaasti riippuvaisena maana Suomen talouden suunta määräytyykin merkittävässä määrin maailman- ja euroalueen kehityksestä. Kuten Yhdysvalloista liikkeelle lähtenyt talouskriisi osoitti, Suomella ei ole ­kovin suuria mahdollisuuksia estää globaalin talouskriisin leviämistä omaan kansantalouteemme.

Työllisyyskehitys.

Vuosi sitten työttömyyden arvioitiin nousevan tämän vuoden aikana yli 10 prosenttiin, mutta mm. taloutta elvyttävien toimien ansiosta työllisyystilanne heikkeni arvioitua vähemmän. Talousarvioesityksessä työttömyysasteen arvioidaan olevan ensi vuonna 8,2 prosenttia, mutta työ- ja elinkeinoministeriö on sittemmin arvioinut työttömyyden alenevan alle kahdeksaan prosenttiin. Työttömyys on kuitenkin noussut taantumaa edeltävistä luvuista, ja vaarana on pysyvän rakennetyöttömyyden ko­hoaminen, mikä heikentäisi entisestään julkisen talouden kestävyyttä.

Valiokunta viittaa jäljempänä pääluokan 32 kohdalla esitettyyn, mutta korostaa myös tässä yhteydessä toimia, joilla parannetaan edelleen nuorten työllisyyttä ja joilla estetään työttömyyden pitkittyminen. Toimenpiteiden vaikuttavuutta on seurattava ja varauduttava siihen, että tarvittaessa resursseja lisätään.

Finanssipolitiikan linja ja julkisen talouden tasapaino.

Hallituksen noudattama finanssipolitiikka on pehmentänyt taantuman vaikutuksia tuotantoon ja työllisyyteen. Vuosille 2009 ja 2010 painottuneet elvytystoimet ja -hankkeet jatkuvat jossakin määrin vielä ensi vuonna, mutta valtaosa toimista on jo päättymässä. Energia-, jäte- ym. veronkorotusten myötä finanssipolitiikan linja onkin muuttumassa vähitellen kireämpään suuntaan.

Valiokunta pitää tätä perusteltuna, sillä taantuman ja taloutta elvyttävien toimien vuoksi valtionvelka on kasvanut voimakkaasti. Sen arvioidaan olevan vuoden 2011 lopussa noin 84 mrd. euroa, joka on 30 mrd. euroa enemmän kuin ennen kriisiä vuonna 2008. Velan määrän suhteessa bruttokansantuotteeseen arvioidaan olevan ensi vuoden lopussa noin 45 prosenttia ja vuoden 2012 lopussa noin 47 prosenttia.

Suomen julkinen velka on kansainvälisesti vertaillen vielä melko alhainen, mutta tilanteesta tekee huolestuttavan velan kasvuvauhti; vuodesta 2008 vuoteen 2012 velka-aste uhkaa kasvaa noin 18 prosenttia. Matalasta korkotasosta johtuen valtionvelan korkomenojen arvioidaan kuitenkin olevan ensi vuonna pienemmät kuin vuonna 2008. Mikäli yleinen korko­taso nousee lähemmäksi pitkän aikavälin keskiarvoa, kasvaneen velkakannan myötä on odotettavissa mittava korkomenojen kasvu.

Velkaantumisen myötä julkisen talouden tasapaino on heikentynyt merkittävästi. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan ylittävän tänä vuonna kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisen kolmen prosentin alijäämärajan. Ensi vuonna julkisen talouden tilan arvioidaan paranevan, mutta pysyvän edelleen 1,4 prosenttia alijäämäisenä suhteessa kokonaistuotantoon. Budjettitalouden alijäämän arvioidaan olevan ensi vuonna 8,1 mrd. euroa, joka katetaan ottamalla lisävelkaa.

Taantuman aiheuttaman velkaantumisen ohella julkisen talouden kestävyyttä varjostaa huoli työvoiman riittävyydestä. Työvoima on tosin toistaiseksi vähentynyt ennakoitua vähemmän, mutta vuodesta 2011 lähtien vähenemisen arvioidaan olevan 10 000—20 000 henkilöä vuodessa maahanmuutosta riippuen. Saman­aikaisesti väestön ikääntymisen tuomat menopaineet kasvavat. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Suomi on sitoutunut noin 10 mrd. euron laina- ja takaussitoumuksiin, jotka ovat liittyneet pääasiassa euromaiden rahoitusvakauden turvaamiseen. Lisäksi ilmastopolitiikkaan alkaa sisältyä yhä enemmän valtiontalouteen vaikuttavia toimenpiteitä.

Väestön voimakkaan ikääntymisen vuoksi Suomen julkisen talouden kestävyysvaje oli jo ennen taantumaa useita muita EU-maita suurempi. Kun taantuman aikana Suomen julkinen talous heikkeni vielä selvästi euroalueiden keskiarvoa enemmän, tulee huoli julkisen talouden kestävyydestä viitoittamaan lähivuosien talous- ja finanssipoliittisia linjauksia.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä turvataan. Tämä edellyttää yhtä vaalikautta pidemmälle aikavälille ulottuvaa ohjelmaa, jolla luodaan edellytykset talouskasvulle ja jolla huolehditaan myös riittävistä ja kattavista peruspalveluista. Valiokunta korostaa mm. toimia, joilla edistetään työllisyysasteen nousua ja tuottavuutta parantavia rakenteita ja toimintatapoja. Suomen tulevaisuuden kannalta on myös aivan keskeistä huolehtia koulutukseen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan suunnattavien resurssien riittävyydestä.

Valtion tuottavuusohjelma

Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt tuloksellisuutta koskevan tarkastuksen, jonka tavoitteena oli selvittää tuottavuusohjelman vaikuttavuuden edellytyksiä ja muodostaa perusta myöhemmin toteutettavalle tuottavuusohjelman vaikutuksia koskevalle tarkastukselle. Tarkastuskertomuksen (207/2010) mukaan tuottavuusohjelman alkaessa vuonna 2003 tuottavuuden parantaminen näytti aidosti olleen ohjelman ensisijainen tavoite, mutta vuoden 2005 hallituksen kehyspäätöksestä lähtien ensisijaiseksi tavoitteeksi näyttää tulleen valtion henkilöstön vähentäminen. Valiokunta viittaa myös tarkastusvaliokunnan mietintöön TrVM 8/2010 vp , jossa on käsitelty mm. edellä kuvattua tuloksellisuustarkastusta.

Valtiovarainvaliokunnan mielestä valtion tuottavuus­ohjelma on tarpeellinen tulevan työvoimatarpeen ja talouskasvun turvaamiseksi. Tuottavuutta parantavat toimet ovat perusteltuja myös julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi.

Valiokunta korostaa, että tuottavuuden parantamiseen tähtäävillä henkilöstövähennyksillä on saavutettava aidosti tuottavuuden paranemista. Viimeisimmän Tilastokeskuksen tuottavuustilaston mukaan valtion virastojen ja laitosten tuottavuus on kuitenkin heikentynyt vuonna 2009 edelliseen vuoteen verrattuna.

Valiokunta toteaa, että pelkkä henkilötyövuosien vähentäminen ja toiminnan ulkoistaminen eivät takaa työn tuottavuuden paranemista. Henkilöstöä ei tule vähentää etenkään tilanteessa, jossa henkilövähennykset johtavat valtion tulojen menetyksiin. Esimerkiksi harmaan talouden torjunta on tehtävä, jossa henkilöstön vähentäminen voi johtaa siihen, että valtion tuloja jää saamatta. Tehtävien ulkoistaminen voi puolestaan jopa lisätä julkisen sektorin menoja.

Valiokunta toteaa, että tietotekniikka antaa edelleen huomattavia mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen. Myös työtapoihin liittyvän lainsäädännön kehittämistarpeet tulee selvittää. Henkilöstövähennyksiä tehtäessä on myös kiinnitettävä huomiota valtionhallinnon mahdollisuuksiin selviytyä tehtävistään. Valiokunta korostaa, että henkilöstön vähentämiseen on myös varattava riittävästi aikaa, jotta käytännössä on mahdollisuus aitojen tuottavuustoimien suunnitteluun ja toteutukseen.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota siihen, että Suomen väestömäärä sekä työvoima ovat kasvaneet enemmän kuin tuottavuus­ohjelmaa käynnistettäessä ar­vioitiin. Tällöin on vaarana, että valtion henkilöstö on mitoitettu ­liian pieneksi, jotta se voisi huolehtia asianmukaisesti sille kuuluvista tehtävistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että jatkossa arvioidaan, onko ­väestömäärän kasvun johdosta tarpeen muuttaa tuottavuusohjelman mukaisia henkilöstövähennyksiä.

Työn tuottavuutta parannettaessa on myös kiinnitettävä huomiota hyvään henkilöstöpolitiikkaan sekä tekijöihin, joilla parannetaan työssä jaksamista ja työviihtyvyyttä. Näin voidaan edistää ikääntyneiden jaksamista työelämässä ja vähentää työvoimapulaa.

Kehysmenettely ja sen kehittämistarpeet

Valiokunta katsoo, että nykymuotoinen kehysmenettely on toiminut pääosin hyvin. Noususuhdanteen aikana pystyttiin tehokkaasti hillitsemään menojen kasvua ja valtion velkaa onnistuttiin alentamaan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vastaavasti taantuman aikana automaattiset vakauttajat ovat toimineet suunnitellulla tavalla, jolloin kehyksen ulkopuolella olevat suhdanneluonteiset menot ovat kasvaneet, mutta kehykseen sisältyvät menot ovat pysyneet sovittujen raamien sisällä.

Valiokunta korostaa vaalikauden ensimmäisen kehyspäätöksen merkitystä, sillä siinä sovitaan koko vaalikauden menotason mitoituksesta. Vaalikauden ensimmäinen kehyspäätös on siksi valmisteltava huolella, ja sen laatimiseen on varattava riittävästi aikaa.

Vaalikauden ensimmäisen kehyspäätöksen merkittävyyden vuoksi se on jatkossakin perusteltua käsitellä eduskunnassa selontekona. Kuten valiokunta on mietinnössään VaVM 8/2009 vp todennut, jatkossa on kuitenkin syytä arvioida, voitaisiinko menettelyä vaalikauden muina vuosina keventää. Kehyspäätöksen mukaan vuosittaisilla kehyspäätöksillä ei muuteta hallitusohjelmassa määriteltyä menolinjaa, vaan tarkistetaan vaalikauden kehys teknisesti vastaamaan hinta- ja kustannustasossa sekä talousarvion rakenteessa tapahtuneita muutoksia. Jos kehyspäätöksessä on kysymys vain teknisluonteisten tarkistusten tekemisestä, voitaisiin kehyspäätös valiokunnan mielestä käsitellä tällöin esimerkiksi pääministerin ilmoituksen pohjalta.

Valiokunta pitää hyvänä, että kehysmenettelyyn sisältyy vuosittainen lisäbudjettivaraus, joka on ollut tällä vaalikaudella 300 miljoonaa euroa. Varaus on kuitenkin suhteellisen suuri, kun otetaan huomioon, että suhdanneluonteiset menot rahoitetaan kehyksen ulkopuolelta. Valiokunnan mielestä jatkossa tulisikin harkita vaihtoehtoa, jossa vuosittainen lisäbudjettiva­raus on nykyistä pienempi, mutta jossa varataan määrärahoja vaalikauden puolivälissä tehtävää tarkastelua varten. Tällainen ylimääräinen jakamaton varaus olisi tarpeen esim. tilanteessa, jossa määrärahataso on joltain osin arvioitu alun perin selvästi liian alhaiseksi tai jossa talouden nopeat muutokset edellyttävät ennalta arvaamattomia määrärahamuutoksia.

Valiokunnan mielestä nykyinen kehysmenettely ei myöskään tue suurten investointien taloudellista ja tehokasta toteuttamista. Kun kehyksen tasoa ei vaalikauden aikana nosteta, ei suurten hankkeiden vaatimaan rahoitukseen voida aina reagoida riittävän joustavasti. Kehyksen määrärahataso ei ole esimerkiksi antanut mahdollisuutta Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen tasaiseen ja pitkäjänteiseen rahoitukseen, mistä johtuen hankkeen toteutus on viivästynyt ja sen kokonaiskustannukset nousevat. Valiokunnan mielestä suurten investointien käsittelyä kehyksessä onkin arvioitava uudelleen ja otettava huo­mioon myös erilaisten rahoitusmallien toimivuus. Valiokunta katsoo, että kehys ei saa vaikuttaa rahoitusmallin valintaan ja johtaa esim. jälkirahoitteisten investointien suosimiseen.

Valiokunnan mielestä menokehykseen ei tulisi myöskään sisällyttää väylähankkeiden kustannuksia niiltä osin, jotka joku ulkopuolinen rahoittaja maksaa. Nykyisin menokehyksiin sisältyy myös kunnilta ja muilta ulkopuolisilta rahoittajilta saatu rahoitus, joka ei kuitenkaan lisää valtion nettomenoja.

Valiokunta viittaa aiempiin kannanottoihinsa (mm. VaVL 5/2008 vp, VaVM 9/2008 vp) ja toteaa myös tässä yhteydessä, että kehyksen läpinäkyvyyttä voitaisiin parantaa erottamalla investointimenot ja käyttömenot toisistaan nykyistä selvemmin.

Lisäksi valiokunta viittaa jäljempänä luvun 31.10 kohdalla todettuun.

Määrärahalisäykset.

Valiokunta on tehnyt talousarvioon yhteensä 59 miljoonan euron määrärahalisäykset. Valiokunta toteaa, että nimenomaan henkilöstön palkkaukseen tarkoitetut määrärahalisäykset on tarkoitettu pysyviksi ­lisäyksiksi. Tällaisia ovat momenteille 25.10.02, 25.10.03, 31.40.01, 33.70.01 sekä 35.20.01 tehdyt lisäykset.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Ulkoasiainhallinto

01. Ulkoasiainhallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoista noin kaksi kolmasosaa kohdistuu edustustoverkkoon, joka kattaa 98 toimipistettä, ja lisäksi Helsingistä toimii neljä kiertävää suurlähettilästä. Edustustoverkon toimintamenoista kiinteiden menojen osuus on yli 70 prosenttia. Käytännössä siis tekemisen puitteet maksavat huomattavasti enemmän kuin itse toimenpiteet.

Vuonna 2009 edustustojen kiinteistöistä oli 83 omistuksessa ja 97 vuokrattuja. Omistamisen ja vuokraamisen väliset ratkaisut ovat hyvin moninaisia sekä tilanne- ja maakohtaisia. Toimi­tilojen omistaminen vaatii merkittäviä kerta­investointeja, joita erityisesti valtion talouden ­kiristyessä on pyritty välttämään, ja vuokraus on tarjonnut tällöin vaihtoehdon hankkia tiloja ­ilman suuria pääomainvestointeja.

Valiokunta toteaa, että tilojen omistus- ja vuokrausvaihtoehtoja tulee tarkastella valtion kokonaisedun näkökulmasta. Niissä maissa, missä Suomi on paikalla edustustojensa kautta näillä näkymin pysyvästi, tulisi aina harkita omistuskiinteistön hankintaa. Vaikka toimitilojen ostaminen tai uudisrakentaminen edellyttää merkittäviä kertainvestointeja, taloudelliset resurssit niihin tulisi löytyä silloin, kun kiinteistön omistus arvioidaan pitkällä aikavälillä taloudellisimmaksi vaihtoehdoksi.

Suomi toimii turvallisuuden suhteen haasteellisissa asemamaissa, missä länsimaihin, ja enenevässä määrin myös Pohjoismaihin, kohdistuva uhka on selkeästi kasvanut. Haasteellisin kohde on Kabul, jossa Suomen lähetystön toimitilat ja asunnot siirretään uusiin turvahuoneen sisältäviin tiloihin vuoden 2011 alkuun mennessä. Uudet tilat on valmisteltu yhdessä Ruotsin kanssa. Lisäksi henkilökunnan suojaus saatetaan vastaamaan nykyistä turvallisuustilannetta. Myös Pakistanin, erityisesti pääkaupunki Islamabadin, turvallisuustilanne on heikentynyt suhteellisen nopeasti. Sielläkin on vireillä yhteiskansliahanke Ruotsin kanssa. Toiminta uusissa tiloissa voisi käynnistyä vuonna 2012. Lisäksi molemmissa suurlähetystöissä joudutaan lisäämään panssaroituja ajoneuvoja ja henkilökohtaisia suojavälineitä sekä täydentämään turvallisuuskoulutusta. Tarvittavat turvajärjestelyt ovat väistämättä suhteellisen hintavia ja edellyttävät varmuutta niiden todellisesta tehokkuudesta.

Ulkoasiainministeriön näkökulmasta EU:n ulkosuhdehallinnon nähdään tässä vaiheessa rakentuvan Suomen oman edustustoverkoston rinnalle ja täydentävän merkittävällä tavalla omaa ulkosuhdehallintoamme. Sillä ei katsota olevan vaikutusta lähitulevaisuudessa itse edustustoverkostoomme.

Suomen ulkoasiainhallinnon määrärahataso ei ole kuitenkaan nykyisellään riittävä hallinnonalan tarpeisiin nähden, ellei myös edustustoverkon rakennetta tarkastella kriittisesti. Vaikka verkostoon kohdistuu jatkuvia poliittisia, kauppapoliittisia ja kansalaispalveluiden kysyntään liittyviä lisäyspaineita, edustustojen tehtäviä ja resursseja joudutaan analysoimaan tarkkaan, ja joidenkin edustustojen sulkeminen ajankohtaistunee lähitulevaisuudessa. Uusia edustustoja ei käytännössä voida perustaa ilman entisten sulkemista.

Säilytettävien ja uusien edustustojen valinnan lisäksi on tärkeää myös arvioida laajasti erityyppisten edustustojen toimivuutta yhden henkilön toimistosta kiertävään lähettilääseen sekä yhteistyömahdollisuuksia muiden maiden kanssa. Valiokunta pitää myös hyvänä ulkoasiainministeriön ajatusta "House of Finland" -toimintakonseptista, jossa julkisrahoitteisten organisaatioiden ulkomaanverkostojen (esim. UM-edustustot, Finpro, Tekes, kulttuuri-instituutit) päällekkäisyyksiä puretaan ja rakennetaan maksimaalista vaikuttavuutta. Valiokunta pitää tärkeänä edustustoverkon uudistamisprosessia ja korostaa, että tulevista suunnitelmista tulee informoida myös eduskuntaa.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa lähetystöjen turvallisuuden parantamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 200 437 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

20. Lähialueyhteistyö

66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 15 500 000 euron määrärahaa, joka on 4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2010.

Suomen lähialueyhteistyö Venäjän kanssa perustuu maiden välillä vuonna 1992 tehtyyn sopimukseen. Lähialueyhteistyö edesauttaa useilla sektoreilla viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistyöedellytyksiä Venäjän kanssa. Yhteistyön tavoitteet on määritelty ennen kaikkea Suomen omien intressien pohjalta.

Valiokunta toteaa, että taloudellinen ja eri alojen turvallisuutta parantava yhteistyö on Suomen etujen mukaista. Taloudellisen yhteistyön tuloksena on syntynyt rajat ylittäviä liike-elämän kumppanuuksia ja suomalaisen osaamisen ja teknologian vientimahdollisuuksia on pystytty edistämään. Ympäristöalan yhteistyössä keskeisiä ovat Itämeren suojelun kannalta tärkeät jätevesi- ja maatalouden ympäristöhankkeet. Ydinturvallisuuden alalla on parannettu suomalaisasiantuntijoiden avulla paikallista osaamista ja siirretty hyviä käytäntöjä Venäjälle, mikä näkyy laitosten parantuneena turvallisuutena. Yhteistyötä tehdään myös mm. oikeudellisten asioiden parissa sekä tartuntatautien ja rikollisuuden torjunnassa ja huumeiden leviämisen ehkäisemisessä.

Talousarvioesityksen mukaan lähialueyhteistyötä kehitetään tasavertaiseen suuntaan ja Venäjän odotetaan lisäävän rahoitustaan niin, että yhteistyön kokonaisvolyymi voi Suomen rahoituksen vähenemisestä huolimatta säilyä viime vuosien tasolla. Tämä on erittäin toivottavaa, sillä valiokunnan määrärahalisäyksestä huolimatta Suomen määrärahojen väheneminen johtaa hanketoiminnan kaventumiseen.

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 16 000 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Valtuus

(Kuten HE 126/2010 vp)

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan olevan vuonna 2011 yhteensä 1 073,8 miljoonaa euroa, joka vastaa 0,58 prosenttia bruttokansantulosta. Ulkoasiainministeriön pääluokkaan momentille Varsinainen kehitysyhteistyö esitetään yhteensä 844,2 miljoonan euron määrärahaa, joka kasvaa yli 100 miljoonaa euroa vuodesta 2010. Teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin pääoman korottamiseen esitetään 15 miljoonaa euroa. Arvio muiden hallinnonalojen ODA-osuudesta on 254,2 miljoonaa euroa.

Suomi on sitoutunut osana EU:ta Kööpenhaminan ilmastopuitesopimuksen toteuttamiseen. Vuosina 2010—2012 tämä tarkoittaa Suomen osalta 110 miljoonaa euroa, joka rahoitetaan kasvavista kehitysyhteistyömäärärahoista. Vuoden 2011 talousarvioesitykseen sisältyy arviolta 40 miljoonaa euroa sitoumukseen luettavaa ilmastorahoitusta.

Valiokunta korostaa, että Suomi on yksi niistä harvoista maista, jotka pystyvät kasvattamaan kehitysyhteistyön määrärahoja sekä suhteellisesti että absoluuttisesti taloudellisesta taantumasta huolimatta. Kehitysyhteistyön määrärahatasoa on kansainvälisten sopimusten mukaisesti sitouduttu edelleen nostamaan 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.

Määrärahojen ja kansainvälisen toimintaympäristön haasteiden kasvaessa on pidettävä huolta myös ulkoasiainministeriön hallintoresursseista ja taattava osaavien ammattilaisten riittävä määrä sekä kotimaassa että kohdemaissa. Tarvittaessa on pystyttävä myös ylittämään asetettu 5 prosentin raja hallintokuluissa suhteessa kehitysyhteistyömäärärahoihin, jotta kyetään varmistumaan määrärahojen perillemenosta ja avun vaikuttavuudesta.

Suomen kehityspolitiikan tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Tavoitteen saavuttamisen kannalta on oleellista pitää kiinni sitoumuksista kaikkein köyhimpien maiden saaman tuen osuuden kasvattamisesta 0,15 prosenttiin bruttokansantulosta sekä siitä, että kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta kohdistetaan vähintään 50 prosenttia Afrikkaan.

Ulkoasiainministeriö on vuosittain tuottanut kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä koskevan kertomuksen, jossa raportoidaan toteutuneesta toiminnasta ja esitetään tulevaisuuteen suuntautuvia tavoitteita. Valiokunta pitää tärkeänä myös kokonaisarviointia Suomen kehityspoliittisen ohjelman toteutuksesta ja sen onnistumisesta sekä edellyttää arvioinnin toimittamista eduskunnalle.

90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

50. Eräät valtionavut (kiinteä määräraha)

Valiokunta kiinnittää huomiota (kuten VaVM 45/2009 vp) Kuurojen maailmanliiton avustamiseen. Kuurojen maailmanliitto on Suomessa sijaitseva kansainvälinen kansalaisjärjestö, jolla on jäseniä 130 maassa. Järjestö tekee merkittävää työtä kuurojen kielellisten oikeuksien ja kehitysmaiden kuurojen aseman parantamiseksi sekä kuurojen omien järjestöjen vahvistamiseksi. Se edustaa jäseniään myös YK:ssa, jossa sillä on virallinen asema. Kuurojen maailmanliitto kerää jäsenjärjestöiltään vuosittaisen jäsenmaksun. Suurin osa jäsenjärjestöistä sijaitsee kuitenkin köyhissä kehitysmaissa, joten jäsenmaksuilla pystytään rahoittamaan vain pieni osa organisaation toiminnasta. Valiokunta pitää Kuurojen maailmanliiton toimintaa erittäin tarpeellisena ja korostaa, että vammaisten henkilöiden ­oikeuksien kunnioittaminen ja turvaaminen sisältyy myös valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittisen selonteon linjauksiin.

Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkostolle (KATU) esitetään 70 000 euron avustusta. Verkostossa toimii 25 suomalaista konfliktien ehkäisemisen ja kehitysyhteistyön parissa toimivaa järjestöä ja organisaatiota. Yhdistys on mm. Itä-Timorin rauhanvälityshankkeen käynnistäjä ja hallinnollinen tukija. KATU on osoittanut asiantuntemuksensa rauhanvälitystoiminnassa. Suuremman avustuksen turvin yhdistys voisi hyödyntää asiantuntemustaan ruohonjuuritasolla entistä laajemmin.

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Kuurojen maailmanliitolle ja 30 000 euroa ­Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkostolle (KATU).

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 870 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Käyttösuunnitelma euroa
   
Kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotus 515 000
Suomen YK-liitto 315 000
Suomen toimikunta Euroopan ­turvallisuuden edistämiseksi 110 000
Saamelaisneuvosto 75 000
Etyj:n toimintaa tukevat järjestöt sekä ihmisoikeusjärjestöt 45 000
SPR:n kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja Geneven sopimusten tunnetuksi tekeminen Suomessa 65 000
Kansalaisjärjestöjen konfliktin­ehkäisyverkosto KATU 100 000
Suomen Atlantti-seura 130 000
Crisis Management Initiative ry 450 000
Muut kansainvälistä toimintaa ­harjoittavat järjestöt 65 000
Yhteensä 1 870 000

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Ministeriö ja hallinto

01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtioneuvosto teki 4.2.2010 periaatepäätöksen demokratian edistämisestä Suomessa. Periaatepäätökseen sisältyy useita demokratiatutkimuksen vahvistamista koskevia toimenpidelinjauksia, joilla halutaan turvata demokratian tilan ja kehityksen pitkäjänteinen seuranta. Demokratiaseurannan keskeinen osa on vaalien yhteydessä suoritettava vaalitutkimus sekä keskeisen vaaleihin liittyvän aineiston kokoaminen.

Vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaalien yh­teydessä toteutettiin vaalitutkimukset, jotka rahoitettiin osin oikeusministeriön ja osin yliopistojen määrärahoilla. Ensi vuoden talousarvioon ei kuitenkaan sisälly resursseja vastaavan tutkimuksen tekemiselle.

Valiokunta pitää perusteltuna ja tärkeänä, että myös vuoden 2011 eduskuntavaaleista voidaan tehdä vaalitutkimus. Suomessa ei ole olemassa pitkiä demokratian kehitystä kuvaavia aikasarjoja, ja vaalitutkimuksen tekemättä jättäminen keskeyttäisi vasta alulle saadun demokratiaseurannan. Se olisi myös vastoin vastikään tehtyä valtioneuvoston periaatepäätöstä.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa vaalitutkimuksen tekemiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 704 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

03. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jossa ehdotetaan hyväksyttäväksi lokakuussa 2007 tehty Euroopan neuvoston yleissopimus lasten suojelemisesta seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. Sopimuksen hyväksymiseen liittyvät lainsäädäntömuutokset on tarkoitus saattaa voimaan vuonna 2012. Ehdotuksen mukaan lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisessä käytettävään rikosrekisteriotteeseen merkittäisiin myös pornografia- ja seksuaalirikoksista tuomitut sakkorangaistukset.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tästä johtuvat tietojärjestelmämuutokset aiheuttavat Oikeusrekisterikeskukselle noin 280 000 euron kustannukset vuonna 2011. Uudistusta ei ole kuitenkaan mahdollista toteuttaa ilman vastaavia lisäresursseja.

Valiokunta lisää momentille 280 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 129 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

50. Avustukset (kiinteä määräraha)

Raha-automaattiyhdistys on Rikosuhripäivystyksen päärahoittaja, minkä lisäksi toimintaa on avustettu myös oikeus- sekä sisäasiainministe­riöiden määrärahoista. Rikosuhripäivystyksen toiminta on vaarassa supistua, sillä Raha-automaattiyhdistyksen tuki on vähenemässä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Rikosuhripäivystyksen toiminta turvataan. Valiokunta katsoo, että jatkossa on huolehdittava siitä, että Rikosuhripäivystyksen rahoitus saadaan kestävälle ja vakaalle pohjalle, mikä antaa mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen ja sen jatkamiseen alueellisesti kattavana.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 2 621 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)
   
Avustukset saamelaisten kulttuuri-­itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 1 751
Avustukset saamelaiskulttuurikeskuksen hallintotilojen irtokalusteiden ja AV-laitteiden hankintaan (enintään) 250
Muut avustukset (enintään) 620
Yhteensä 2 621

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu

02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määräraha alenee hieman kuluvan vuoden tasosta, sillä eduskunnan viime vuonna tekemää kertaluonteista korotusta ei ole otettu huomioon ensi vuoden talousarvioesityksessä.

Korkeimman hallinto-oikeuden määräraha­tilanne on kuitenkin edelleen tiukka. Asiamäärät ovat nousseet, työtilanne on vaikeutumassa ja ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika on pitenemässä. Korkeimman hallinto-oi­keuden käsittelemät asiat liittyvät mm. verotukseen, kaavoitukseen, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä julkisiin hankintoihin, joihin liittyvät intressit edellyttävät asioiden nopeaa käsittelyä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännöllä on myös yleisempi hallintolainkäyttöä ja hallinnon toimivuutta ohjaava merkitys. Tämän vuoksi on tärkeää, että se pystyy toimimaan mahdollisimman joutuisasti.

Valiokunta lisää momentille 350 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 10 340 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 228/2010 vp)

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määrärahaan ehdotetaan miljoonan euron korotusta talousrikosasioiden käsittelyn ­tehostamiseksi sekä niin ikään miljoonan euron korotusta lähisuhdeväkivallan torjuntaan liitty­vien asioiden käsittelemiseksi. Merkittävä päänavaus on myös tuomioistuimien ja syyttäjien asianhallintajärjestelmän uudistamishankkeen käynnistäminen, johon osoitetaan yhden miljoonan euron alkurahoitus. Tuottavuusohjelman toimeenpanon vuoksi momentilta vähennetään noin 1,4 miljoonaa euroa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tuomioistuimien määrärahatilannetta koskevat ennusteet ovat synkistyneet kuluneen syksyn aikana. Menot ovat kasvaneet ennakoitua enemmän etenkin tietotekniikka- ja toimitilamenojen lisäännyttyä ja myös siksi, että tuottavuushankkeisiin liittyvät henkilöstömuutokset eivät ole kaikilta osin toteutuneet suunnitellussa aikataulussa.

Ensi vuotta koskeva määrärahavaje oli nousemassa jo neljään miljoonaan euroon, mikä olisi johtanut noin 100 henkilötyövuoden vähentämiseen. Tilanne on kuitenkin sittemmin helpottunut, sillä talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä sekä myös neljännessä lisätalousarviossa momentin määrärahaan on tehty yhteensä noin 3 miljoonan euron korotus.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa onkin noussut voimakkaasti esille huoli tuomioistuinten resurssien riittävyydestä ja toimintamahdollisuuksista. Tuomioistuinten työmäärät ovat monin paikoin kasvaneet ja juttujen luonne vaikeutunut. Talouden taantumasta johtuen esim. summaaristen velkomusasioiden määrät ovat kasvaneet voimakkaasti, ja myös velkajärjestelyasioiden määrän arvioidaan vielä nousevan tuntuvasti.

Työmäärän kasvu ja jatkuva kova työtahti uhkaavat henkilökunnan jaksamista. Esim. Helsingin käräjäoikeuden tekemässä työhyvinvointia kartoittaneessa selvityksessä todetaan, että erityisesti käräjätuomareiden työmäärä on niin suuri, ettei nykyisillä henkilöresursseilla saada riittävää työnhallintaa millään työjärjestelyllä. Myös juttujen vaikeutuminen asettaa yhä suurempia vaatimuksia niin lainkäyttöjärjestelmän toimivuudelle kuin henkilöstön ammatillisille taidoille. Lähivuosina suuri määrä tuomareita on jäämässä eläkkeelle, mikä kasvattaa entisestään henkilökunnan työtaakkaa ja hidastaa asioiden käsittelyä.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että tuomioistuinten toimintaedellytykset turvataan ja että käsittelyajat eivät pääse enää kasvamaan. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on jo antanut Suomelle useita kymmeniä langettavia ratkaisuja liian pitkien käsittelyaikojen vuoksi.

Valiokunta lisää momentille 1 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 235 579 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 228/2010 vp)

20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta

01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden torjunnan kannalta tärkeä edistysaskel on ulosoton erikoisperintään ja konkurssipesien valvontaan osoitettu 1,3 miljoonan euron pysyvä lisäys. Tarkoituksena on puuttua harmaaseen talouteen ja talousrikollisuuteen koko maan kattavalla erikoisperintäorganisaa­tiolla ja tehostetuilla menetelmillä.

Ulosottolaitoksen määrärahatilanne on kuitenkin tiukka, sillä tuottavuusohjelman vuoksi määräraha alenee ensi vuonna noin miljoonalla eurolla. Kun tuottavuusohjelman mukaiset säästövelvoitteet on nyt toteutettu, on virkoja vähennetty viiden viime vuoden aikana kaikkiaan noin 170. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan näin voimakas virkojen supistaminen on johtanut siihen, että henkilöstöstä on tällä hetkellä suuri osa ikääntynyttä ja uupunutta.

Ulosoton perimistulos riippuu paljolti siitä, kuinka paljon henkilökuntaa on käytettävissä perintätyöhön. Valiokunta pitää tärkeänä, että henkilöstön vähentäminen ei vaaranna perintätehtävän hoitamista ja siten pienennä valtion tuloja.

30. Syyttäjät

01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Syyttäjälaitoksen määrärahatilanne on nyt viime vuotta parempi. Eduskunnan kuluvan vuoden talousarvioon tekemä 1,65 miljoonan euron lisäys on muutettu pysyväksi tasokorjaukseksi määrärahakehykseen. Lisäksi syyttäjälaitoksen resursseja vahvistetaan 500 000 eurolla harmaan talouden torjumiseksi sekä yhteensä noin 1,4 miljoonalla eurolla WinCapita-jutun käsittelyä ja lähisuhdeväkivallan torjuntaa varten.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan syyttäjälaitoksen henkilöstömäärä voidaan näin ollen säilyttää vuoden 2010 tasolla, mutta käsittelyaikojen lyhentämiseen ei ole mahdollisuuksia. Jutut ovat monimutkaistuneet, ja niissä on usein kansainvälisiä kytköksiä, jotka edellyt­tävät mm. oikeusapupyyntöjen tekemistä vastaajien saamiseksi Suomeen. Mikäli kokonaiskäsittelyaikoja halutaan lyhentää, on henkilötyövuosien määrää lisättävä.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että Haagissa toimivan Eurojustin Suomen osastolla on riittävät resurssit työn tulokselliseen ja tehokkaaseen hoitamiseen ja että tarvittaessa henkilöresurs­seja vahvistetaan.

40. Rangaistusten täytäntöönpano

01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vankimäärä on tänä vuonna edelleen jonkin verran alentunut, ja tämän suuntauksen arvioidaan jatkuvan myös ensi vuonna. Toiminnan painopistettä siirretään edelleen suljetuista laitoksista avolaitoksiin ja laitosseuraamuksista yhdyskuntaseuraamuksiin. Ensi vuonna on tarkoitus ottaa käyttöön myös uusi valvontarangaistus, jossa lyhyt vankeustuomio suoritetaan sähköisessä valvonnassa, esimerkiksi jalkaan kiinnitetyn seurantalaitteen avulla.

Vankiloiden vuokramenoihin ja pienimuotoisiin korjaushankkeisiin esitetään noin 1 milj. euron lisäystä, mutta toimitila- ja tietotekniikkamenojen kasvu kiristää lähivuosina talousnäkymiä.

Valiokunta kiinnittää huomiota vankein­hoidon henkilökunnan jaksamiseen. Saadun selvityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksen sairauspoissaoloja oli 14,9 työpäivää/htv vuonna 2009, kun valtionhallinnon yleinen taso oli 8,6 työpäivää/htv. Erot johtuvat suurelta osin työn sisältöön liittyvistä tekijöistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että sairauspoissaolojen vähentämiseen etsitään uusia keinoja ja että varhaisen puuttumisen malli otetaan käyttöön kaikissa laitoksissa ja toimipisteissä.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että seuraavassa kehyspäätöksessä on otettava huomioon Rikosseuraamuslaitoksen asiakastietojärjestelmän uusimistarve. Nykyinen järjestelmä tulee elinkaarensa päähän viimeistään vuonna 2016, ja järjestelmien vanheneminen aiheuttaa merkittävän riskin täytäntöönpanon luotettavuudelle. Valiokunta toteaa, että nykyisen kehyspäätöksen puitteissa ei ole myöskään mahdollisuutta kaikkien ns. paljusellien poistamiseen.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Hallinto

01. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Siviilikriisinhallinta.

Momentin määrärahasta on tarkoitus osoittaa siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin 1,7 miljoonaa euroa, johon sisältyy 200 000 euron tasokorotus. Siviilikriisinhallinnan osallistumisen kustannukset, 18,348 miljoonaa euroa, maksetaan ulkoasiainministe­riön pääluokasta (mom. 24.10.21). Esitetyt määrärahat mahdollistavat noin 160 asiantuntijan rekrytoinnin ja koulutuksen sekä pienen osallistumistason nousun.

Kansallisten valmiuksien toimintaa ja kehittämistä ohjaa valtioneuvoston vuonna 2008 hyväksymä siviilikriisinhallinnan kansallinen strategia. Lisäksi kotimaan valmiuksia kehitetään valtioneuvoston linjausten mukaisesti turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (2009), kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan strategian (2009), kansallisen 1325-toimintaohjelman (2008) ja hallituksen tasa-arvo-ohjelman (2008) puitteissa. Siviilikriisinhallinnalla on siten ­vahva poliittinen viitekehys. Eurooppalainen asiantuntijayhteisö (ECFR) onkin vertailussaan arvioinut Suomen Euroopan parhaaksi maaksi siviilikriisinhallinnan valmiuksien kehittämisessä.

Suomen siviilikriisinhallinnasta 90 prosenttia kohdistuu EU:n operaatioihin. EU:n kriisinhallinnan rakenteet ja mekanismit ovat muuttumassa uuden ulkosuhdepalvelun myötä. Myös Suomen kotimaan valmiuksien osaamista on tarkoitus hyödyntää EU:n uuden siviilikriisinhallinnan konseptin kehittämisessä. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksiin perehtyneen ­asiantuntijan sijoittaminen EU-edustustoon vahvistaa Suomen vaikutusmahdollisuuksia ja on myös siviilikriisinhallinnan kansallisen strate­gian mukaista.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa siviilikriisinhallinnan asiantuntijan lähettämiseksi Suomen pysyvään EU-edustustoon.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 025 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

03. Hallinnon tietotekniikkakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hallinnon tietotekniikkakeskus (HALTIK) tuottaa sisäasiainministeriön hallinnonalalle sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton tarvitsemia tieto- ja viestintäteknisiä palveluita.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa HALTIKin uuden toimitalon kalustamiseen ja muuttokustannusten kattamiseen. Talo valmistuu syksyllä 2011.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 471 000 euroa.

10. Poliisitoimi

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 685 553 000 euron määrärahaa, joka on 2,58 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2010.

Talousrikostorjuntaan, joka sisältää myös harmaan talouden vähentämisen, esitetään kohdennettavaksi 2 miljoonan euron lisärahoitus. Talousarvioesityksessä vahvistetaan myös muiden talousrikoksia käsittelevien viranomaisten, kuten syyttäjälaitoksen, tuomioistuinten ja ulosoton, resursseja. Määrärahalisäykset ovat valiokunnan edellisen talousarviomietinnön (VaVM 45/2009 vp ) linjausten mukaisia.

Valiokunta pitää myös tarpeellisena suojelupoliisille esitettyä 850 000 euron lisämäärärahaa kansallisen terrorismin torjunnan strategian täytäntöönpanoon. Määräraha mahdollistaa vuonna 2010 käynnistetyn yhdysmiestoiminnan jatkumisen Suomen edustustoissa.

Poliisiasiaintietojärjestelmän kokonaisuudistuksen (Vitja-hanke) jatkamiseen on kohdennettu 2 miljoonan euron määräraha. Uusi toiminnan tuottavuutta parantava järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2013. Kokonaisuudistuksen yhteydessä toteutetaan vuoden 2011 kesäkuun loppuun mennessä mm. ase- ja turvallisuusalan valvontarekisterit.

Poliisin taloudellinen tilanne on kokonaisuudessaan tiukka, ja operatiiviseen toimintaan käytettävissä olevaa määrärahaa vähentävät mm. edellä mainitun Vitja-hankkeen lisäksi muut mittavat tietojärjestelmähankkeet (Kieku, Biometria, Brum), tietohallinnon palvelumaksut ja toimitilahankkeet. Kiinteistöjen kustannuspaineita lisää erityisesti käytössä olevien homevaurioisten tilojen suuri määrä. Myös lupapalvelujen kehittämishankkeet vaativat suurehkoja investointeja, joita ei ole mahdollista rahoittaa kokonaisuudessaan olemassa olevalla määrärahakehyksellä. Operatiivista toimintaa vaikeuttaa lisäksi siirtyvän erän pieneminen noin 20 miljoonalla eurolla vuoteen 2010 verrattuna.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan taloudelliseen tilanteeseen pyritään hakemaan aktiivisesti säästökohteita esimerkiksi priorisoimalla tietojärjestelmähankkeita ja etsimällä niihin ulkopuolista rahoitusta EU:n rahastoista. Jos rahoitusta ei kuitenkaan saada, hankkeita joko lykätään tai ne toteutetaan huomattavasti sup­peampana kuin on suunniteltu.

Valiokunta nostaa lisäksi esiin uudessa aselaissa määritellyn ns. ampuma-asekouluttajajärjestelmän (HE 106/2009 vp). Poliisin järjestämäksi määrätty kouluttajakoulutus on määritelty luonteeltaan maksuttomaksi viranomaistoiminnaksi. Valiokunta toteaa, että ­uuden järjestelmän luomisesta aiheutuu poliisille kustannuksia, joita ei ole huomioitu talousarvioesityksessä. Huomioon ei ole otettu myöskään vuoden 2011 alussa voimaan tulevasta lähisuhdeväkivallan torjumista tukevasta lainsäädännöstä poliisille aiheutuvia rikostutkintamenoja, jotka johtuvat alaikäiseen, läheiseen ja työntekijään hänen työtehtäviensä vuoksi kohdistuvien lie­vien pahoinpitelyjen siirtymisestä virallisen syytteen alaisiksi (HE 78/2010 vp).

Poliisien määrä.

Poliisimiesten työllisyystilanne on parantunut vuosina 2009 ja 2010 myönnetyllä lisärahoituksella. Poliisien kokonaismäärä oli ennen työllistämistoimia 7 500 henkilötyövuotta, ja vuonna 2011 sen arvioidaan olevan 7 718 henkilötyövuotta.

Vuoden 2010 neljännessä lisätalousarviossa työttömien poliisien työllistämiseen osoitetulla 3 miljoonan euron määrärahalla helpotetaan henkilöstön vähentämistä kehystasolle työllisyystilannetta huonontamatta. Vuoden 2011 eläke- ja muu poistuma on noin 180 henkilötyövuotta suurempi kuin valmistuvien poliisimiesten määrä. Lisämäärärahalla virkasuhteita voidaan tarpeellisin osin jatkaa vuoden 2011 aikana siten, että työttömien poliisien määrän arvioidaan vähenevän noin pariinkymmeneen ja tilanne saadaan tasapainotettua. Epävarmuutta valiokunnalle esitettyyn laskelmaan tuo se, että yhä useampi poliisihallinnon virkamies haluaa jatkaa palvelustaan aiempaa pidempään, mikä sinänsä on myönteistä.

Poliisin toimintamenojen rahoitus on kuluvalla kehyskaudella laskeva johtuen pääosin asetetuista valtion tuottavuusohjelman vähennys­tavoitteista. Vuoteen 2015 mennessä poliisitoiminnoilta edellytetään vielä 670 henkilötyövuoden vähennystä. Tuottavuusohjelman vaatimia henkilöstön vähennyksiä on tähän saakka pystytty tekemään organisaation ja prosessien muutosten kautta. Poliisin varsinaiseen toimintaan suunnattujen varojen pienentyessä ja mittavan tuottavuustavoitteen myötä on kuitenkin vakavasti uhattuna myös poliisimiesten määrä, mitä ei voida pitää hyväksyttävänä. Tässä yhteydessä on myös huomioitava Poliisi 2020 -raportin keskeinen viesti, jonka mukaan poliisimiesten määrää tulisi päinvastoin lisätä hallitusti vuoteen 2020 mennessä.

Valiokunta korostaa, että määrärahojen pitää olla oikeassa suhteessa pitkäjänteiseen resurssipolitiikkaan ja tuottavuusohjelman vähennystavoitteet tulee saavuttaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta heikentämättä, tarvittaessa asetettuja vähennystavoitteita tulee myös voida tarkistaa.

Keskusrikospoliisin ja liikkuvan poliisin toimi­tilahanke.

Keskusrikospoliisin Vantaan toimitalo on rakennusteknisesti hyvässä kunnossa. Rakennus on kuitenkin alkujaan suunniteltu 400 henkilön työtilaksi, mutta siellä työskentelee yli 500 henkilöä. Hyväksytty kaavamuutos mahdollistaa lisärakentamisen käytössä olevan toimitalon viereen. Lisärakennukseen voisivat sijoittua keskusrikospoliisin lisäksi erityisesti liikkuva poliisi ja mahdollisesti myös Poliisihallitus, Tullin rikostorjunta sekä Poliisin tekniikkakeskuksen tilat pääkaupunkiseudulta. Valiokunta pitää tärkeänä toimitilojen suunnittelun aloittamista ja toteaa, että yhteiskäyttöön suunniteltujen tilojen avulla saavutetaan kustannustehokkuutta mm. työprosesseja tehostamalla.

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa uuden aselain ja lähisuhdeväkivallan torjumista tukevan lainsäädännön aiheuttamiin lisätarpeisiin sekä poliisin operatiiviseen toimintaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 687 053 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

20. Rajavartiolaitos

01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Rajavartiolaitos toimeenpanee vuosina 2009—2019 sisäisen 250—300 henkilötyövuoden voimavarasiirron, jonka seurauksena henkilöstön määrä vähenee valtakunnallisen painopiste­alueen ulkopuolella sijaitsevalla alueella Lapissa, Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanlahdella. Voimavaravähennystä kompensoidaan ja tuottavuutta parannetaan kehittämällä rajavalvonnan toimintamallia, jossa on keskeistä liikkuvuuden ja tietotekniikan hyödyntäminen.

Valiokunta pitää myönteisenä Rajavartiolaitoksessa jo toteutettuja mittavia tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä. Tuleville vuosille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa suurimpana kysymyksenä on kuitenkin resurssien riittävyys ja se, miten paljon teknisillä valvontavälineillä ja ‐järjestelmillä voidaan todellisuudessa korvata henkilöstöä vaarantamatta rajaturvallisuutta.

Talouden taantuma vähensi tilapäisesti Rajavartiolaitoksen tarvetta kohdentaa lisäresursseja rajatarkastustehtäviin sekä antoi lisäaikaa rajatarkastusten osittaiseen automatisointiin. Rajaliikenne on kuitenkin palautunut aiemmalle kasvu-uralle, ja kaakkoisrajalla sen arvioidaan kasvavan vuosikymmenen aikana noin kaksinkertaiseksi.

Kasvava rajaliikenne lisää myös riskiä rajat ylittävän rikollisuuden lisääntymisestä. Kansainvälisen rikollisuuden torjuntaan ja laittoman maahantulon estämiseen tarvitaan tiivistä yhteistyötä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välillä sekä kansainvälistä tiedonvaihtoa potentiaalisten lähtö- tai kauttakulkumaiden viranomaisten kanssa. Valiokunnan saaman tiedon mukaan EU:n itärajan valvonnassa on puutteita, joista aiheutuu laitonta maahantuloa myös Suomeen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että muidenkin EU-jäsenmaiden rajavalvonta toimii vaaditulla tavalla ja että esiin tulleet puutteet otetaan avoimesti esiin EU-tason neuvotteluissa.

Valiokunta on huolestunut Rajavartiolaitoksen voimavaroista tehtävien lisääntyessä ja to­teaa, että Rajavartiolaitokselle tulee turvata riittävät henkilöstö- ja muut resurssit rajaturvallisuuden takaamiseksi. Esitettyjä ilma- ja vartioalusten sekä partioveneiden hankintoja ja valvontalaitteiden uusimista valiokunta pitää tarpeellisena nykyisen kaluston teknisen käyttöiän tultua täyteen.

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa teknisen valvonnan kehittämiseen Itärajalla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 221 071 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

40. Maahanmuutto

01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 18 643 000 euron määrärahaa. Siihen sisältyy kehyksen ylittävänä määräaikaisena lisäyksenä 2,88 miljoonaa euroa viraston määräaikaisen henkilöstön (40 htv) palk­kauksen jatkamiseen turvapaikkapäätöksenteossa. Esitykseen sisältyy myös miljoona euroa lisäyksenä muilta ulkomaalaisasioiden sähköisen asiankäsittelyohjelman (UMA) käyttäjiltä (poliisi, Rajavartiolaitos ja ulkoasiainministeriö).

Oleskelulupahakemukset.

Vireille tulleiden oleskelulupahakemusten määrä on vuoden 2010 syyskuun loppuun mennessä kasvanut 13 prosenttia ollen yhteensä lähes 18 000 kappaletta. Keskimääräiset käsittelyajat vaihtelevat huomattavasti hakuperusteen mukaan. Esimerkiksi opiskelijan oleskelulupapäätöksen käsittely on kestänyt keskimäärin 25 vuorokautta, kun taas muun omaisen kuin aviopuolison, lapsen tai Suomen kansalaisen perheenjäsenen perheen­yhdistämishakemuksen käsittely on kestänyt keskimäärin 533 vuorokautta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan suurin kasvu oleskelulupahakemusten osalta on ollut nimenomaan perhesidehakemuksissa, mikä on pidentänyt myös käsittelyaikoja. Hakemuksia on vireillä yhteensä noin 9 600 kappaletta. Hakemuksista yli puolet koskee luku- ja kirjoitustaidottomia hakijoita, joita joudutaan kuulemaan suullisesti. Heiltä puuttuu usein myös luotettava asiakirjanäyttö sekä henkilöllisyydestä että perhesiteestä. Maahanmuuttovirasto avustaa edustustoja perhesidehaastatteluiden suorittamisessa. Vuonna 2011 Addis Abebassa työskentelee kaksi haastattelijaa, jotka pystyvät hoitamaan viikossa saman verran kuulemisia kuin hakemuksia tulee päivässä. Nykyisillä resursseilla Maahanmuuttovirasto pystyy käsittelemään arviolta vain 1 000 henkilökohtaisen haastattelun vaatimaa hakemusta vuodessa, kun vuoden 2010 lopussa kyseisiä hakemuksia arvioidaan olevan vireillä noin 7 000 kappaletta.

Tilanne on erittäin ongelmallinen, sillä ­perheenyhdistämiselle on EU-direktiivin (2003/86/EY) ja ulkomaalaislain mukaisesti säädetty enintään 9 kuukauden käsittelyaika, vaikka poikkeuksellisissa olosuhteissa määräaika voidaan ylittää. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on jo antanut Maahanmuuttovirastolle huomautuksen ylitetyistä käsittelyajoista.Valiokunnan asiantuntijakuulemisen perusteella 20 henkilötyövuoden lisäresurssi nopeuttaisi perheenyhdistämishakemusten käsittelyä merkittävästi ja vähentäisi hakemusten ruuhkautumista.

Turvapaikkahakemukset.

Turvapaikanhakijoiden määrä on puolestaan kääntynyt laskuun. Vuonna 2010 arvioidaan saapuvan yhteensä noin 4 000 hakijaa, jota pidetään olettamana myös vuoden 2011 talousarvioesityksessä.

Valiokunta edellytti vuoden 2009 talous­arviomietinnössään (VaVM 45/2009 vp ), että Suomen turvapaikkapolitiikkaa koskevat lin­jaukset ja käytännöt sekä hakijoille maksettavat kor­vaukset saatetaan mahdollisimman yhtenäisiksi Pohjoismaiden ja vertailukelpoisten EU-maiden kanssa. Vuonna 2010 onkin tehty useita lakimuutoksia edellytettyyn tilanteeseen pääsemiseksi. Esimerkiksi EU-kansalaisten mahdollisuutta olla vastaanottopalveluiden piirissä rajattiin 1.7.2010 alkaen, ulkomaalaislakiin lisättiin säädökset hakijan iän selvittämiseksi oikeuslääketieteellisellä tutkimuksella ja turvapaikkahakijoiden työnteko-oikeutta tiukennettiin. Myös toimeentulotuen rahana maksettavaa osuutta on pienennetty.

Valiokunta pitää tehtyjä toimenpiteitä tarpeellisina, ja saadun selvityksen mukaan ne ovat osaltaan vaikuttaneet myös turvapaikkaa hake­vien määrän vähenemiseen. Turvapaikkaprosessia on onnistuttu myös kokonaisuudessaan tehostamaan vuonna 2010 poliisille, Maahanmuuttovirastolle ja Helsingin hallinto-oikeudelle osoitettujen lisäresurssien ansiosta. Valiokunta korostaa edelleen koko ketjun (mukaan lukien maasta poistaminen) tiiviin yhteistyön merkitystä prosessin nopeuttamisessa. Nopea käsittely on osaltaan signaali, joka vähentää aiheettomia turvapaikkahakemuksia.

03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 1 281 000 euron määrärahaa. Määrärahalla toteutetaan vuosina 2010—2013 poikkihallinnollista Osallisena Suomessa ‐ohjelmaa ja sitä kohdennetaan mm. kotouttamista edistävään tiedotukseen ja etnisen syrjinnän ehkäisyyn.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota kansalaisyhteiskunnan rooliin maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa. Maahanmuuttajien omien järjestöjen kieli- ja kulttuuriosaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän esimerkiksi omakielisten palveluiden, neuvonnan ja tiedon tarjoamisessa. Verkostojensa avulla järjestöt voisivat myös viranomaisia tehokkaammin tarjota tukea vaikeasti tavoitettaville kohderyhmille, kuten vanhusväestölle, luku- ja kirjoitustaidottomille sekä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

Valiokunta pitää hyvänä sisäasiainministe­riön ehdotusta maahanmuuttajien omien järjestöjen tukemisesta rahallisesti hanketoiminnan kautta. Erityisesti voitaisiin rahoittaa järjestöjen hankkeita, joissa kieli- ja kulttuuriosaaminen sekä verkostot ovat toiminnan onnistumisen kannalta keskeisessä asemassa ja joita ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa viranomaistoimin, mutta ne kuitenkin tukevat sisäasiainministe­riön tavoitteita.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa maahanmuuttojärjestöjen toteuttamaan hanketoimintaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 381 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1.—5. kohta kuten HE 126/2010 vp)

(6. kohta kuten HE 228/2010 vp)

(3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha)

Kunnille esitetään korvattavaksi pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden aiheuttamia kustannuksia 100,066 miljoonaa euroa. Näistä noin 30 miljoonaa euroa on ns. laskennallisista korvauksista pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittamiseksi. Laskennallisia korvauksia maksetaan kolmen vuoden ajalta kuntaan muutosta. Muut korvattavat kustannukset muodostuvat mm. toimeentulo­tuen maksamisesta, huomattavien ja pitkäaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä tulk­kauksen järjestämisestä.

Laskennallisia korvauksia korotettiin 10 prosentilla vuoden 2010 alusta. Tästä huolimatta kuntien halukkuus vastaanottaa pakolaisia ja oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita on edelleen erittäin pieni. Maksettavien korvausten ei koeta riittävän kattamaan kunnille aiheutuvia menoja.

Lokakuun 2010 lopussa kuntasijoituspaikkaa odotti 296 kiintiöpakolaista ja vastaanottokeskuksissa asui lähes 400 oleskeluluvan saanutta henkilöä. Vastaanottokeskuspaikan keskimääräiset kustannukset ovat noin 15 000 euroa vuodessa. Esimerkiksi 400 oleskeluluvan saaneen henkilön majoittaminen vastaanottokeskuksessa maksaa noin 500 000 euroa kuukaudessa eli noin 6 miljoonaa euroa vuodessa. Oleskeluluvan saaneiden henkilöiden majoittaminen vastaanottokeskuksessa hidastaa kotoutumista ja on muutenkin epätarkoituksenmukaista sekä inhimillisistä että taloudellisista syistä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vastaanottokeskuksia on tuettu ohjaamaan luvan saaneita muuttamaan itse kuntiin, ja näin on saatu yli 900 henkilöä siirtymään vapaaehtoisesti pois keskuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa maksusitoumuksen antamista asunnon takuuvuokraan.

Valiokunta on kuitenkin huolissaan näiden omatoimisesti kuntiin asettuvien henkilöiden kotouttamisesta. He jäävät usein vaille kotouttamispalveluita, jolloin integroituminen muuhun yhteiskuntaan jää helposti toteutumatta. Valiokunta pitää tilannetta erittäin huolestuttavana ja pitää välttämättömänä, että kuntapaikkoja saadaan riittävästi.

Valiokunta lisää edellä olevan perusteella momentille 1 850 000 euroa pakolaisten kuntiin sijoittamisesta kunnille maksettavien laskennallisten korvausten korottamiseen 10 prosentilla yli 7 vuotta täyttäneiden osalta ja 140 000 euroa kiintiöpakolaisten laskennallisten korvausten piirissä oloajan pidentämiseen 1.9.2011 alkaen kolmesta vuodesta neljään vuoteen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 102 056 000 euroa.

(2.—5. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Sotilaallinen maanpuolustus

01. Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä noin 2 853 miljoonan euron määrärahaa vuonna 2011, mikä on noin 5,3 prosenttia enemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen lisäys aiheutuu pääosin puolustusmateriaalin tilausvaltuuksien menoajoitusmuutoksista, palkkausten sopimuskorotuksista sekä ennakollisista hinta- ja kustannustasotarkistuksista. Valuuttakurssien mahdollisista muutoksista aiheutuvat lisätarpeet eivät sisälly esitykseen, ja ne tulee tarvittaessa arvioida erikseen vuoden 2011 lisätalousarvioesitysten yhteydessä.

Materiaalin kunnossapidon edellytykset paranevat, mutta muuten vuosi 2011 on toiminnan kannalta puolustusvoimille haastavampi kuin vuosi 2010. Hallinnollisia ja henkilöstömenoihin kohdistuvia säästöjä jatketaan vuoden 2010 mukaisesti. Varusmiesten maastovuorokausien osalta on tavoitteeksi asetettu 30 vuorokautta, kun koulutusjärjestelmä perustuu 40 maastovuorokauteen. Alusvuorokausien määrä on puolestaan vähennetty 1 700:sta 1 300:aan ja Hornet-kaluston lentotuntien määrä on laskettu 9 200:sta 8 900:een. Meno- ja kustannuspaineita aiheuttavat myös kunnossapitovajeen korjaaminen, räjähtävän materiaalin varastoinnin parantaminen sekä asevelvollisten etuuksien kehittäminen ja puolustusvoimien yhä kalliimpi henkilöstörakenne.

Kokonaisrahoituksen kannalta puolustusvoimat on tulossa tilanteeseen, jossa kustannuskehitys, materiaalin vanheneminen vuosikymmenen puolivälissä ja asevelvollisten ikäluokkien pienentyminen eivät mahdollista nykyisen suuruista puolustusvoimien ylläpitoa.

Toimitilojen kunnossapito ja tyhjillään olevat kiinteistöt.

Puolustushallinnon kiinteistöuudistuksen yhteydessä todettiin, että puolustusvoimien käytettävissä olevat toimitilat ovat huonokuntoisia ja syntyneen huomattavan suuren korjausvelan poistamiseksi kunnossapidon tasoa tulisi nostaa. Valiokunta kiinnitti ongelmaan huomiota jo vuoden 2010 budjettimietinnössään (VaVM 45/2009 vp ) ja toteaa asian olevan edelleen ajankohtainen. Tilanne on johtanut siihen, että kiinteistöjen korjausvelka kasvaa vuosi vuodelta suuremmaksi.

Valtion kokonaistaloudellisen hyödyn kannalta valiokunta pitää välttämättömänä, että valtion käyttökelpoisten tilojen kunnostamisesta huolehditaan ja turvataan valtion omaisuuden arvo kiinteistöuudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön tulee keskinäisissä neuvotteluissaan löytää asiaan ratkaisu. Kiinteistöasioiden hoito ei voi kaatua siihen, etteivät valtion eri tahot pysty sopimaan, miltä valtion talousarvion momentilta tarvittavat määrärahat maksetaan.

Puolustusvoimilla on hallinnassaan myös tyhjiä kiinteistöjä, joiden vuokra-aika päättyy vuoden 2012 lopussa. Puolustusvoimien ja Senaatti-kiinteistöjen välisen puitesopimuksen mukaan puolustusvoimilla on oikeus vain huomattavan toiminnan supistamisen tai lakkauttamisen johdosta irtisanoa vuokrasopimus kokonaan tai yhteisesti sovittavin osin.

Tarpeettomista tiloista aiheutuu puolustusvoimille noin miljoonan euron kustannukset vuosittain, johon sisältyy myös ylläpitokustannuksia, koska rakennuskantaa ei omistajatahon linjauksen mukaisesti pidetä kylmillään. Kiinteistöjen jatkovuokraus ulkopuolisille tahoille ei ole useimmiten mahdollista syrjäisen sijainnin tai huonon kunnon takia. Varuskunta-alueen sisällä oleviin rakennuksiin puolestaan liittyy turvallisuusvaatimuksia alueen muun toiminnan johdosta.

Valiokunta toteaa, että valtiokonsernin tilahallintaa tulee yleisemminkin kehittää niin, että valtionhallintoon luotaisiin joustavat toimintatavat tarpeettomien toimitilojen ohjaamiseen mahdolliseen muuhun käyttöön ja että epätarkoituksenmukaisesta varallisuudesta voitaisiin luopua myös rakennuksia purkamalla. Purkukuntoisten toiminnalle tarpeettomien rakennusten tyhjillään pitäminen ja lämmittäminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Terveydenhuolto.

Valiokunta pitää hyvänä, että varusmiesten mielenterveysongelmiin saa moninaista keskustelutukea terveydenhuollon, ­sosiaalikuraattorien ja pappien avulla. Varuskuntien terveysasemat tekevät yhteistyötä myös sairaanhoitopiirien kanssa, ja Väestöliiton kautta on järjestetty tukipuhelin. Joukko-osastoissa toimii lisäksi monialaisia kriisiryhmiä äkillisten järkyttävien tilanteiden jälkeisen tuen järjestämiseksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ongelmien tunnistamista ja ehkäisemistä helpottaisi mm. se, että kaikki varusmiehet kävisivät ennen varusmiespalveluksen aloittamista heille järjestetyissä terveystarkastuksissa.

Laissa puolustusvoimista (551/2007, 43 §) on säädetty, että ammattisotilaan tulee ylläpitää virkatehtäviensä edellyttämiä sotilaan perustaitoja ja kuntoa. Saadun selvityksen mukaan sekä kantahenkilökunnan että puolustusvoimien työterveyshuollon puolella on ilmennyt epätietoisuutta työterveyshuollon laajuudesta koskien lain vaatiman kunnon ylläpitämisen yhteydessä sattuneita tapaturmia. Valiokunta pitää tärkeänä, että tilanne selvitetään nopeasti ja ettei mahdollisten vammojen hoito pitkity ainakaan epäselvän vastuujaon vuoksi.

Viime sotien aikaisten valokuvien digitointi.

Eduskunta osoitti 100 000 euron määrärahan vuodelle 2010 viime sotien aikaisten valokuvien digitoinnin aloittamiseen. Työ on sujunut hyvin, ja määrärahalla on tallennettu noin 11 000 talvisodan ja noin 15 000 jatkosodan kuvanegatiivia sekä liitetty kuviin käsinkirjoitetuissa kuvauspäiväkirjoissa olleet metatiedot. Valiokunta pitää tärkeänä jäljellä olevien noin 134 000 jatkosodan negatiivin ja kuvauspäiväkirjojen digitoinnin jatkamista. Historiatiedon säilyminen tuleville sukupolville tulee varmistaa ja saattaa kuva-arkisto samalla laajan yleisön käyttöön.

Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa varusmiesten maastovuorokausitavoitteen saavuttamiseksi ja 250 000 euroa jatkosodan aikaisten valokuvien digitoinnin loppuun saattamiseksi.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 698 738 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Valtuudet

(1.—6. kappale kuten HE 126/2010 vp)

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 737 755 000 euron määrärahaa. Uskottavan kansallisen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi on linjattu, että materiaaliseen ylläpitoon ja kehittämiseen tulisi käyttää keskimäärin noin kolmannes puolustusmäärärahoista. Valiokunta korostaa, että tavoitteeseen tulee edelleen pyrkiä.

Varaosavaje.

Valiokunta on useassa mietinnössään (kuten VaVM 33/2008 vp , VaVM 45/2009 vp ) ottanut esiin puolustusvoimien kaikkia puolustushaaroja koskevan varaosavajeen. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella kunnossapito- ja varaosatarpeen on laskettu olevan jopa huomattavasti suurempi kuin vielä alkuvuodesta 2010 arvioitiin johtuen epäyhtenäisistä laskentaperusteista. Tästä syystä näyttää siltä, ettei asetettua tavoitetta varaosavajeen poistamisesta saavuteta aiemman suunnitelman mukaisesti vuoteen 2015 mennessä.

Puolustusvoimat valmistelee kehysehdotuksessaan vuosille 2012—2015 vajeen kattamista kohdentamalla edelleen materiaalihankintojen määrärahaa kunnossapitoon. Suunnitelma laaditaan voimassa olevan kehyspäätöksen mukaisesti, joka sisältää selonteon mukaisen vuosittaisen 2 prosentin tasokorotuksen sekä kustannustason nousun kompensoinnin.

Valiokunta pitää puolustusvoimien suorituskyvyn kannalta välttämättömänä toteutettavissa olevaa suunnitelmaa varaosavajeen poistamisesta ja pitää myönteisenä, että puolustusvoimissa on ryhdytty määrätietoisiin toimiin tilanteen korjaamiseksi.

Kotimainen puolustusmateriaaliteollisuus.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuonna 2011 ei ole näkyvissä suuria investointeja, joissa kotimainen puolustusmateriaaliteollisuus voisi olla merkittävässä määrin mukana. Asetettu tavoite puolustusmateriaalihankintojen 50 prosentin kotimaisuusasteesta voidaankin saavuttaa ainoastaan teollisen yhteistyön mekanismien eli vastakauppojen avulla. Samalla pystytään turvaamaan tarvittavan osaamisen saaminen ja kehittyminen Suomessa sekä varmistamaan sotilaallinen huoltovarmuus.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa vuonna 2011 hallituksen esitys, jolla toimeenpannaan kansallisesti puolustus- ja turvallisuushankintojen direktiivi. Sen kansallinen implementointi tulee vaikuttamaan myös nykyisiin vastakauppakäytäntöihin. Valtiovarainvaliokunta pitää puolustusvaliokunnan (PuVL 8/2010 vp) tavoin tärkeänä, että hallituksen esitystä valmisteltaessa painotetaan huoltovarmuudellisia näkökohtia. Oleellista on myös, että Suomi etenee puolustusmateriaalihankintojen avaamisessa ja toteutettavissa käytännöissä vastaavalla tavalla kuin muut EU:n jäsenvaltiot.

Kotimaisen puolustus- ja turvallisuusteollisuuden menestymisen ehtona ovat kansainvälistyminen ja uudistumiskyky, jotka edellyttävät riittävää panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Yksittäisten osa-alueiden huippuosaamisen ohella yritysten osaamista tulee kyetä yhdistämään verkottuneeksi kansainvälisesti kilpailukykyiseksi osaamispohjaksi.

Puolustusvoimien keskeinen toimenpide teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi on mm. teollisuuden informointi puolustusvoimien tarpeista ja strategisista linjauksista. Tärkeää on myös osaamiskeskusten määrittely ja toteuttaminen sekä puolustusvoimien ja teollisuuden yhteistyön edelleen kehittäminen. Kansainvälistyminen edellyttää lisäksi aktiivista viennin edistämistä.

Kotimaisen ruuti- ja ampumatarviketuotantokyvyn osalta turvallisuus- ja puolustuspoliit­tisessa selonteossa linjattiin, että niitä pidetään yllä toistaiseksi ja että vuoden 2010 loppuun mennessä laaditaan selvitys puolustusvoimien käyttöön pitkällä aikavälillä hankittavien raskaiden ampumatarvikkeiden ja ruudin kotimaisesta tuotantotarpeesta. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvityksen tulokset raportoidaan myös kotimaiselle ruutiteollisuudelle.

50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen (kiinteä määräraha)

Momentille esitetään 2 241 000 euron määrärahaa.

Määrärahasta on tarkoitus kohdentaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle 1,975 miljoonaa euroa. Valiokunnan saaman selvityksen ­mukaan esitettävällä tuella, puolustusvoimien ­tilauksilla ja toiminnasta saatavilla tuloilla kyetään järjestämään asetettujen tavoitteiden mukainen koulutus.

Maanpuolustuksen Tuki ry anoo puolustusministeriöltä keskitetysti tukea neljän jäsenjärjestönsä (Suomen Reserviupseeriliitto ry, Reserviläisliitto — Reservin Aliupseerien Liitto ry, Maanpuolustuskiltojen Liitto ry ja Naisten Valmiusliitto ry) toimintaan. Myönnetty tuki on ollut useita vuosia noin 150 000 euroa. Järjestöjen toiminta on kuitenkin merkittävästi laajentunut mm. naisten osallistumisen osalta. Myös uusi aselaki (HE 106/2009 vp) tuo lisävelvoitteita ampumaseuroina toimiville reserviläisyhdistyksille, joita on niin Reserviläisliitossa kuin Reserviupseeriliitossakin. Jatkossa käsiaseluvan voi saada vain kahden vuoden ennakkoharjoittelun jälkeen. Ampuma-asekouluttajajärjestelmän luominen aiheuttaa seuroille lisäkustannuksia, joihin tarvitaan lisärahoitusta.

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa kohdistettavaksi Maanpuolustuksen Tuki ry:n kautta reserviläisjärjestöille ampuma-asekouluttajajärjestelmän aiheuttamiin kustannuksiin. Vastaavasti uudesta aselaista aiheutuvat lisäkustannukset tulisi ottaa huomioon myös ampumaurheilun seuratoiminnan osalta.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 2 291 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

30. Sotilaallinen kriisinhallinta

20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 58 620 000 euron määrärahaa. Kosovon KFOR-operaation supistumisen myötä osallistumistaso sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa laskee vuoden 2010 loppuun mennessä noin 300 sotilaaseen. Huomioitava on, että kalusto- ja hallintomenoja joudutaan kohdistamaan operaation purkuun ja materiaalin huoltoon myös operaatioiden supistuessa tai niiden päätyttyä. Joukkojen ylläpitomenot, 58,332 miljoonaa euroa, maksetaan ulkoasiainministe­riön hallinnonalalta (mom. 24.10.20).

Vuonna 2011 Suomi valmistautuu lähettämään alusyksikön Somalian rannikkovesillä toimivaan Atalanta-operaatioon. Lisäksi valmistaudutaan asettamaan noin 300 sotilasta EU:n nopean toiminnan joukkojen valmiusvuoroihin vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Mahdollisuuksia osallistua YK-johtoiseen sotilaalliseen kriisinhallintaan vuoden 2011 jälkipuoliskolla selvitetään.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisen mukaan painetta rahoituksen riittävyyteen tuo kriisinhallinnan erityismateriaalin lisätarpeet. Erityisesti Afganistanin operaation vahvuuden nosto 195 sotilaaseen lisää panssaroiduista ajoneuvoista ja muusta suojatason parantamisesta johtuvia kustannuksia. Määrärahojen lisätarpeen arvioidaan kokonaisuudessaan olevan noin 10 miljoonaa euroa.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että suomalaisille kriisinhallintaan osallistuville sotilaille taataan kaikissa tilanteissa paras mahdollinen suojavarustus, ja lisää 1 000 000 euroa kriisinhallinnan erikoismateriaalin hankintaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 59 620 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Käyttösuunnitelma euroa
     
01. Suomen Kosovon kriisinhallintajoukon menot (KFOR-operaatio) 11 100 000
02. Suomen Bosnia-Hertsegovinan kriisinhallintajoukon menot (EUFOR/ALTHEA-operaatio) 210 000
03. Sotilastarkkailijatoiminnan menot 3 020 000
04. SKJA:n menot (ISAF-­operaatio), Afganistan 19 100 000
05. YKSOS:n menot (UNMIS-operaatio), Sudan 40 000
06. Liberian kriisinhallinta­operaation menot (UNMIL-operaatio) 40 000
07. Kriisinhallintaoperaatioiden yhteiset menot 4 497 000
08. Kriisinhallinnan joukkojen kehittämisohjelma 10 000 000
09. EU:n taisteluosastojen koulutusajan palkkaus-, muutto- ja asumismenot sekä siirtokorvaukset 4 465 000
11. EUTM/Somalian koulutusoperaation menot 320 000
12. Tshadin ja Keski-Afrikan tasavallan kriisinhallintaoperaation menot 1 500 000
13. Atalanta-operaation menot 4 600 000
20. Varalla käynnissä olevien operaatioiden lisämenoihin ja niiden jatkamiseen, mahdollisiin uusiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä muihin kriisinhallintamenoihin 728 000
Yhteensä 59 620 000

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

20. Palvelut valtioyhteisölle

88. Senaatti-kiinteistöt

Valtion liikelaitos saa antaa takauksia ensi vuoden alusta voimaan tulevan uuden valtion liikelaitoslain mukaan vain sen tytäryhtiöinä toimi­vien osakeyhtiöiden lainoista ( HE 63/2010 vp — EV 146/2010 vp ). Momentissa tulisi ottaa huomioon, ettei takausoikeus koske enää liikelaitoksen osakkuusyhtiöitä. Valiokunta on tehnyt momentin päätösosan Investoinnit-kohdan toiseen kappaleeseen tätä koskevan korjauksen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 126/2010 vp)

1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet

(1. kappale kuten HE 228/2010 vp)

(2.—5. kappale kuten HE 126/2010 vp)

2. Investoinnit

(1. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Senaatti-kiinteistöt saa antaa vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia tytäryhtiöinä toimivien kiinteistöosakeyhtiöiden lainoista (poist.) yhteensä enintään 50 milj. euron arvosta.

3. Lainanotto

(Kuten HE 126/2010 vp)

4. Valtuudet

(1. ja 2. kappale kuten HE 228/2010 vp)

90. Kuntien tukeminen

Kuntatalous näyttää selviävän talouskriisistä arvioitua pienemmin vaurioin. Aiempaa myönteisempiin arvioihin ovat vaikuttaneet mm. valtion toimenpiteet, kuten yhteisöveron nosto vuosille 2009—2011, kansaneläkemaksun poisto sekä kiinteistöverorajojen nosto. Näiden toimenpiteiden vaikutus on noin 700 miljoonaa euroa. Myös yleinen talouskehitys on ollut ennakoitua parempaa ja työttömyyden kasvu on jäänyt arvioitua pienemmäksi. Kunnat ovat myös saaneet hidastettua toimintamenojensa kasvua.

Kuntien valtionavut lisääntyvät ensi vuonna yhteensä 410 miljoonaa euroa, jolloin peruspalvelubudjetin val­tionavut ovat yhteensä 10,1 mrd. euroa. Valtionosuuksien lisäyksistä suurimmat aiheutuvat automaattisista muutoksista, kuten väestön ja ikärakenteen muutoksista. Harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin voidaan käyttää 20 miljoonaa euroa, kuten tänäkin vuonna, ja kuntien yhdistymisavustuksiin noin 114 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna kuntien rahoitusasema heikkenee 42 miljoonaa euroa kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna, mikä johtuu lähinnä vuonna 2010 myönnetyn väliaikaisen 30 miljoonan euron valtionosuuslisäyksen poistumisesta sekä uusien tai laajenevien tehtävien aiheuttamista menolisäyksistä. Kuntatalouden kokonaisvolyymiin nähden heikentävä vaikutus on kuitenkin vähäinen.

Ennakoitua paremmasta talouskehityksestä huolimatta kuntien menopaineet ovat erittäin suuret, ja myös kansainvälisen talouden epä­vakaus voi heijastua Suomen kansantalouteen ja kuntatalouteen. Kuntatalouden kannalta on keskeistä, että kunnilla on taloudellista vastuullisuutta ja että etenkin peruspalvelujen tuottavuutta parannetaan. Valiokunta pitää hyvänä, että 20 suurinta kaupunkia on käynnistänyt tuottavuusohjelmatyön, jonka pohjalta valmistellaan tuottavuusohjelmien laadintaohjeet sekä ehdotus valtakunnallisista tuottavuustavoitteista kaikille kunnille, kuntayhtymille ja muille palvelujen järjestäjille.

Valiokunta pitää tärkeänä, että kuntien tuottavuusohjelmista ei muodostu henkilöstön vähentämisohjelmaa, vaan että lähtökohtana on palvelurakenteiden ja -tuotannon sekä palvelujen sisällön kehittäminen. Kustannusten kasvun hillitsemiseksi on keskeistä, että säästötoimilla saavutetaan kokonaistaloudellisia hyötyjä ja että säästöpäätökset eivät pelkästään siirrä menoja tuleville vuosille tai jonkun toisen tahon maksettavaksi. On myös tärkeää, että kunnat uudistavat rohkeasti toimintatapojaan ja ottavat käyttöön palveluinnovaatioita sekä sellaisia uuteen teknologiaan perustuvia toimintamalleja, jotka parantavat tuottavuuden ohella myös palvelujen laatua.

Sähköiset palvelut ovat avainasemassa kustannustehokkaiden palveluiden toteuttamisessa. Kuntien tietojärjestelmät ovat tällä hetkellä selkeä este palvelurakenteiden kehittämiselle; tietojärjestelmien yhteensopimattomuus aiheuttaa myös ylimääräisiä kustannuksia kuntaliitosten ja yhteistoiminta-alueiden käynnistämisessä. Valiokunta pitää myönteisenä, että talous­arvioon sisältyy resursseja sähköisten asiointijärjestelmien kehittämiseen.

Laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palveluiden järjestäminen edellyttää myös hankintoihin liittyvän osaamisen parantamista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuntasektorin kaikkien ostojen volyymin arvioidaan olevan tänä vuonna noin 16 mrd. euroa. Yhteensä koko maassa arvioidaan järjestettävän noin 8 000 tarjouskilpailua, joihin liittyvät prosessikulut ovat noin 250 miljoonaa euroa. Hankintatoimen rakenteet ovat kuitenkin vielä hajanaisia niin kuntakohtaisesti, alueellisesti kuin valtakunnan tasolla.

On selvää, että hankintatoimen kehittämisellä voidaan saavuttaa mittavia tuottavuushyötyjä. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että hankintatoimen kehittäminen otetaan kuntien tuottavuusohjelmassa erääksi painopisteeksi.

Valiokunta korostaa, että kunnilla on kuitenkin oltava selkeä käsitys siitä, mitä kannattaa kilpailuttaa ja mitkä palvelut voidaan tuottaa edullisemmin kehittämällä kunnan omia toimintatapoja. On myös keskeistä, että kunnat vastaavat itse keskeisten ydinpalvelujen tuottamisesta. Valiokunta pitää myös tärkeänä huolehtimista siitä, että hankinta-alueet säilyvät kooltaan sellaisina, että paikalliset toimijat voivat jatkossakin toimia palvelujen tuottajina.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on jo vauhdittanut kuntaliitoksia sekä kuntien yhteistoimintaa, ja kunnat täyttävät pääosin puitelain mukaiset väestöpohjavelvoitteet. Uudistus on kuitenkin merkinnyt sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat monin paikoin jakautuneet kahdelle hallintotasolle, mikä on johtanut monimutkaisiin ja hajanaisiin palvelurakenteisiin. Palvelut ovat myös etääntyneet kuntalaisista, ja palvelujen saumattomuus on heikentynyt.

Valiokunta onkin tyytyväinen, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettua lakia on tarkoitus muuttaa vuoden 2013 alusta siten, että yhteistoimintavelvoite täsmennetään koskemaan koko sosiaalihuoltoa lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Näin varmistetaan, että sosiaali- ja terveydenhuolto muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Esityksen mukaan kunnat voidaan myös velvoittaa 20 000 asukkaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueisiin.

Valiokunta pitää tärkeänä, että toiminnan vaikuttavuutta seurataan; on luotava yhtenäisiä ja läpinäkyviä valtakunnallisia kriteerejä ja mittareita, joiden avulla voidaan luotettavasti vertailla sekä palvelujen taloudellisuutta ja vaikuttavuutta että myös niiden laatua ja saatavuutta. Valiokunnan mielestä kuntien yhdistymisavustuksiin tulisi myös liittää elementtejä, jotka kannustavat tuottavuuden sekä palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseen sekä myös rakenteellisten uudistusten toteuttamiseen.

Valiokunta kiinnittää huomiota vielä siihen, että hallintorakenteita uudistettaessa turvataan kunnallisten päättäjien vaikutusmahdollisuudet ja että edellytykset kansanvaltaiselle ohjaukselle ja johtamiselle säilyvät myös tilanteissa, joissa vastuu jakautuu useammalle hallintotasolle.

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Yleistä.

Koulutus- ja tiedepolitiikassa painopisteenä ensi vuonna on sekä perusopetuksen että korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen laadun kehittäminen. Niin kutsuttua POP-rahoitusta suunnataan valtionavustuksina 30 miljoonaa euroa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja 8 miljoonaa euroa kerhotoimintaan. Lisäksi 15 miljoonaa euroa suunnataan tehostetun ja erityisen tuen vahvistamiseen ensi vuonna voimaan tulevien perusopetuslain muutosten johdosta. Säännösmuutosten tavoitteena on siirtää oppilaalle annettavan erityisen tuen painopistettä nykyistä selkeämmin varhaiseen tukeen ja ennalta ehkäisevään toimintaan sekä vahvistaa oppilaalle annettavan tuen suunnitelmallisuutta.

Kehysylityksenä lisätään opintoaikojen ­nopeuttamiseksi yleissivistävän koulutuksen ohjauksen ja oppilashuollon vahvistamiseen 5 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää oikeina budjettiriihessä päätettyjä toimenpiteitä, joilla tuetaan nuorten siirtymistä tutkintoon johtavaan koulutukseen, vähennetään keskeyttämistä ja joudutetaan valmistumista.

Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut turvaavat korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuuden. Valiokunta korostaa, että yliopistojen rahoitus kasvaa vuonna 2011 merkittävästi ja niiden rahoitusasema on myönteinen verrattuna muihin valtion rahoittamiin yksiköihin.

Kulttuuribudjetin painotuksilla vahvistetaan kulttuurin perustaa, luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä sekä kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia ja kulttuurin taloutta.

Liikuntabudjetin määrärahoilla tuetaan muun muassa liikuntapaikkarakentamista, liikunnan kansalaistoimintaa ja terveyttä edistävää liikuntaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että urheilun ja huippu-urheilun tulevissa ratkaisuissa ja rahoitusta uudistettaessa varmistetaan panostusten kohdistaminen seuroihin ja urheilijoihin hallinnon sijaan.

Valiokunta korostaa, että nuorisotyön määrärahoilla on tarkoitus erityisesti edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien kannalta on tärkeää nuorisolain 8 §:n toimeenpano. Uudella sääntelyllä järjestetään nuorille mahdollisuus osallistua ­alueellista ja paikallista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn, ja nuoria kuullaan heitä koskevissa asioissa.

Etsivää nuorisotyötä tuettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008, ja vuonna 2009 voitiin tavoittaa jo 3 400 nuorta ja 2 400 nuorta ohjattiin eri toimenpiteisiin. Tällä hetkellä toiminta on laajentunut 192 kuntaan. Nuorten sosiaalista vahvistamista tuetaan etenkin sillä, että etsivän työparitoiminnan kehittämiseen ja nuorten työpajatoimintaan suunnataan merkittävä lisäpanostus veikkausvoittovaroista.

01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot

02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valiokunta pitää tärkeänä, että inarinsaamenkielisten ja koltansaamenkielisten oppikirjojen valmistamiseen osoitetaan riittävästi määrärahoja.

10. Yleissivistävä koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Teknologiakasvatus.

Perusopetuksen tuntijakotyöryhmän (OPM työryhmien muistioita 2010:1) muistiossa Perusopetus 2020 todetaan Ympäristö, luonnontieto ja teknologia -oppiainekokonaisuuden opetuksen tähtäävän erityisesti siihen, että oppilasta autetaan ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja teknologian merkitystä arkielämässä ja yhteiskunnassa sekä suunnittelemaan ja soveltamaan teknologiaa luovasti ja innovatiivisesti. Opiskelussa korostuvat aiempaa vahvemmin kokeelliset, tutkimukselliset ja toiminnalliset työtavat.

Teknokas-hankkeen keskeisiä toimintamuotoja ovat innovaatio- ja teknologiakasvatuksen opetusmateriaalien ja välineiden kehittäminen, opettajien täydennyskoulutus sekä innovaatiopajatoiminta. Hanke sai valtion rahoitusta vuonna 2008, ja vuosina 2008—2010 toiminta on saanut ESR-ohjelmarahoitusta.

Momentille lisätään 150 000 euroa teknologiakasvatuksen kehittämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 791 917 000 euroa.

Momentin määrärahaa saa käyttää:

(1.—14. kohta kuten HE 126/2010 vp)

15) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston päätöksen (191/1999) 4 ja 5 §:n mukaisten saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen valtionavustuksen maksamiseen (poist.)

16) enintään 150 000 euroa teknologiakasvatuksen edistämiseen. (Uusi kohta)

(3. ja 4. kappale kuten HE 126/2010 vp)

51. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Suomi-koulut.

Suomalaisyritysten kansainvälistyessä on Suomi-koulujen määrä kasvanut viime vuosina niin, että kouluja on noin 150 kaikkiaan 35 maassa. Yhteensä niissä on 3—8-vuotiaita oppilaita noin 3 800. Muun muassa komennustyöläisten määrän lisääntymisen myötä suomea äidinkielenään puhuvien oppilaiden määrä on kasvanut nopeasti. Näiden oppilaiden äidinkielen säilyttäminen ja kehittäminen on Suomi-koulujen tärkeä ja vaativa tavoite.

Suomi-koulujen valtionavustus on jäänyt huomattavasti jälkeen mm. opetusmateriaalien ja eri maiden opettajien palkkakustannusten nousun vuoksi. Sen vuoksi momentille lisätään 200 000 euroa Suomi-koulujen avustuksiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 546 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

20. Ammatillinen koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman käynnistämiseen on momentille ehdotettu 5 miljoonan euron määrärahaa. Viime vuosina ammatillisen koulutuksen opiskelijamääriä on lisätty huomattavasti. Ammatillinen opettajankoulutus ei ole laajentunut vastaavasti. Sen vuoksi valiokunta pitää tarpeellisena, että osa tehostamisohjelman määrärahoista osoitetaan ammatillisen opettajankoulutuksen lisäämiseen. Valiokunta ehdottaa tältä momentilta vähennettäväksi 1 miljoona euroa, ja määräraha ehdotetaan lisättäväksi momentille 29.40.20.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 685 339 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1.—5. kohta kuten HE 126/2010 vp)

6) enintään 4 000 000 euroa avustuksina ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelmaan opintojen nopeuttamiseksi.

30. Aikuiskoulutus

30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Vapaan sivistystyön rahoitus.

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2009—2012 toimeenpano on käynnissä. Ohjelma sisältää muun ­muassa vapaan sivistystyön tehtävien, toimintaedellytysten, rakenteellisen kehittämisen ja rahoituksen kehittämistä koskevat toimenpiteet. Vuonna 2010 otettiin käyttöön uusi vapaan sivistystyön valtionavustusmuoto eli laatu- ja kehittämisrahoitus. Se jaetaan harkinnanvaraisina avustuksina vapaan sivistystyön oppilaitosten laatu- ja kehittämistyöhön. Alkuvaiheessa rahoitus on kehittämistavoitteinen, ja tavoitteista on sovittu yhteistyössä vapaan sivistystyön oppilaitoskenttää edustavien valtakunnallisten järjestöjen kanssa. Valiokunta korostaa, että näin on voitu ottaa huomioon myös alueellisten koulutustarpeiden erilaisuus ja oppilaitosmuotojen erilaiset toimintamuodot ja painotukset.

Opintosetelit ovat hyvä rahoitustapa lisätä maahanmuuttajien ja syrjäytymisvaarassa ole­vien aikuisten oppimismahdollisuuksia ja aikuiskoulutukseen osallistumista.

Momentille lisätään 500 000 euroa käytettäväksi lisäyksenä vapaan sivistystyön kehittämisavustuksiin sekä kansalais- ja kansanopistoille lisäyksenä maahanmuuttajien ja erityisryhmien opintoseteliavustuksiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 167 109 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1. kohta kuten HE 126/2010 vp)

2) enintään 7 573 000 euroa vapaasta sivistystyöstä annetun lain 14 §:n mukaisiin opintoseteliavustuksiin, laatu- ja kehittämisavustuksiin, ylimääräisiin avustuksiin ja rakenteellisen kehittämisohjelman tukemiseen.

(Taulukko kuten HE 126/2010 vp)

(3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

53. Valtionavustus järjestöille (kiinteä määräraha)

Eduskunta on lakialoitteen (LA 84/2010 vp) pohjalta hyväksynyt lain eräiden naisjärjestöjen valtionavusta annetun lain muuttamisesta siten, että Monika-Naiset liitto ry kuuluu lakisääteisen valtionavun piiriin Naisjärjestöjen Keskusliitto ry:n ja Naisjärjestöt Yhteistyössä ry:n lisäksi. Sen vuoksi momentille lisätään 50 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 8 670 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus

Tiede.

Hallituksen esityksen mukaan tutkimuksen laatua edistetään, luovien tutkimusympäristöjen syntyä, profiloitumista ja kansainvälistä menestymistä tuetaan. Tutkimustiedon ja tiedepoliittisen tietopohjan käyttöä talouden ja työllisyyden ja muun yhteiskunnallisen kehityksen hyväksi edistetään. Tutkijanuraa kehitetään yhteistyössä yliopistojen ja Suomen Akatemian kanssa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että tutkimuksen infrastruktuureja vahvistetaan ja edistetään kansallista infrastruktuuripolitiikkaa.

20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)

Momentin 29.20.30 perusteluihin viitaten momentille lisätään 1 000 000 euroa myönnettäväksi avustuksina ammattikorkeakouluille ammatillisen opettajankoulutuksen laajentamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 23 536 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1.—3. kohta kuten HE 126/2010 vp)

4) Enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin (poist.)

5) enintään 1 000 000 euroa avustuksina ammatillisen opettajankoulutuksen laajentamiseen.

30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulujen tehtävänä on myös harjoittaa työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon ottavaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Lisäksi ammattikorkeakoulut antavat ja kehittävät aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Valiokunta toteaa, että näillä tehtävillä on merkittävä rooli ammattikorkeakoulujen toiminta-alueiden pk-sektorin yritysten, julkisen sektorin ja alueen palvelutoiminnan kehittämisessä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan hankerahoituksena ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen (enintään) 10,1 miljoonaa euroa. Momentille lisätään 600 000 euroa käytettäväksi soveltavan tutkimuksen rahoittamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 409 774 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1. kohta kuten HE 126/2010 vp)

2) enintään 10 700 000 euroa ammattikorkeakoululain mukaisena hankerahoituksena toiminnan kehittämiseen ja tukemiseen

(3. kohta kuten HE 126/2010 vp)

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Yliopistojen rahoitus kasvaa vuonna 2011 merkittävästi tuottavuusohjelman vaikutuksista huolimatta. Yliopistojen valtionrahoitukseen esitetään yhteensä 160 miljoonan euron lisäystä. Tästä ensimmäistä kertaa sovellettava uuden yliopistolain mukaisen indeksikorotuksen (2.9) osuus on 45,5 miljoonaa euroa. Yliopistojen maksuvalmiutta turvataan kertaluonteisella 50 miljoonan euron määrärahalla, mikä on viimeinen osa yhteensä 150 miljoonan euron maksuvalmiuden turvaamisen rahoitusta muille kuin Aalto-yliopistolle. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon arvolisäverojen kompensaatio ja palkkojen tarkistukset. Tämän lisäksi budjettiin on varattu 211,25 miljoonaa euroa pääomasijoitusten vastikerahoitusta varten. Valiokunta pitää hyvänä hallituksen päätöstä yliopistojen pääomasijoitusten osalta siitä, että määräaikaa muiden rahoittajatahojen valtion vastinrahoitukseen kytkeytyville sijoituksille jatketaan 30.6.2011 saakka.

Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että yliopistojen työnantajan työttömyysvakuutusmaksuun tehtiin vuosille 2010 ja 2011 väliaikaisratkaisu siitä, että yliopistojen työttömyysvakuutusmaksu on alennettu eli 0,75 prosenttia. Vuoden 2010 työttömyysvakuutusmaksun kustannuksia varten eduskunta myönsi yliopistoille vuoden 2010 talousarvioon erillisen 6 miljoonan euron lisäerän.

Yliopistolain säätämisen yhteydessä tarkoituksena oli, että yliopistoille kompensoidaan ­oikeushenkilömuutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset. Valiokunta pitää välttämättömänä, että työnantajan työttömyysvakuutusmaksun osalta saadaan pysyvä ratkaisu vuodesta 2012 lähtien.

Opettajankoulutus.

Valtion rahoitus yliopistojen toimintaan kohdennetaan yliopistoille yhtenä kokonaisuutena, joka muodostuu pääosin laskennallisin perustein. Yliopistot päättävät omilla strategisilla valinnoillaan, miten yhteisesti sovitut tavoitteet saavutetaan ja mitä tämä edellyttää rahoituksen kohdentamiselta yliopiston sisällä eri aloille ja toiminnoille. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopistojen välisissä sopimuksissa kaudelle 2010—2012 on sovittu kasvatustieteellisen alan tutkintotavoitteista, mutta ministeriö on lähtenyt siitä, että yliopiston päätösvallassa on, missä koulutus annetaan.

Sivistyspoliittinen ministeriryhmä edellytti kannanotossaan 23.6.2010 korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen vauhdittamista. Lin­jausten mukaisesti korkeakoulutuksen alueellinen saatavuus turvataan ja korkeakouluverkko säilyy alueellisesti kattavana. Osaavan työvoiman riittävyys turvataan, korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuria pidennetään ja huolehditaan siitä, että kaikki opiskelijat saavat laadultaan tasavertaisen koulutuksen. Korkeakoulurakenteet voivat vaihdella eri puolilla maata alueiden tarpeen mukaan.

Valtion rahoitusohjaus voi tapahtua yliopistojen itsehallinnon määrittämissä rajoissa. Valiokunta painottaa, että maan eri alueiden opetta­jien saatavuuden lisäksi rahoitusta suunnattaessa on tärkeää ottaa huomioon muun muassa opettajankoulutuksen tehokkuus eri paikkakunnilla. Tämä koskee mm. opettajankoulutusyksiköiden opiskelijoiden valmistumisaikoja.

Valiokunnan mielestä opettajankoulutuksen kokonaistilanne tulisi selvittää. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi mahdollisuuksiensa mukaan huolehtia siitä, että yliopistot pidättäytyisivät opettajankoulutuslaitoksia koskevista ratkaisuista, kunnes selvitys on valmistunut.

Harjoittelukoulut.

Korkeatasoisen opettajankoulutuksen turvaamiseksi valiokunta pitää välttämättömänä kattavaa harjoittelukouluverkostoa.

Ruotsinkielinen lastentarhanopettajakoulutus.

Ruotsinkielisten lastentarhanopettajien saatavuus pääkaupunkiseudulla on huonontunut jatkuvasti. Esimerkiksi Espoossa ruotsinkielisistä lastentarhanopettajista epäpäteviä oli 52 prosenttia vuonna 2009. Tilanteen helpottamiseksi ruotsinkielistä lastentarhanopettajakoulutusta on suunniteltu Helsingin yliopiston, Åbo Akademin ja Arcadan yhteistyönä niin, että koulutus voidaan aloittaa vuonna 2011 Helsingissä. Tämä tulee helpottamaan pääkaupunkiseudulla ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuutta ja auttaa varautumaan eläköitymisen ­aiheuttamiin varhaiskasvatuksen henkilöstötarpeisiin.

Edellä olevan perusteella momentille lisätään ruotsinkieliseen lastentarhanopettajakoulutukseen 200 000 euroa, josta kohdennetaan Helsingin yliopistolle lisäyksenä 100 000 euroa ja Åbo Akademille 100 000 euroa.

EU:n Arktinen tiedotuskeskus.

EU:n komission vuonna 2008 julkaistussa ensimmäisessä arktisessa tiedonannossa ehdotettiin selvitettäväksi eurooppalaisen arktisen tiedotuskeskuksen perustamista yhdessä Pohjoismaiden kanssa. Vuonna 2009 EU:n ulkoasiainneuvosto pyysi komissiota tutkimaan informaatiokeskuksen hyötyjä. Suomi on esittänyt Arktisessa strate­giassa keskuksen perustamista Rovaniemelle Lapin yliopiston Arktisen keskuksen yhteyteen. Hanke vaatii yksityiskohtaisen valmistelun. Sen vuoksi talousarvioaloitteen TAA 541/2010 vp perusteella momentille lisätään 100 000 euroa Lapin yliopiston Arktiselle keskukselle EU:n arktisen tiedotuskeskuksen yksityiskohtaisen konseptin laatimiseen ja hankkeen edistämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 838 593 000 ­euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

89. Valtion rahoitus julkisoikeudellisten yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha)

Julkioikeudellisten yliopistojen varainhankinnan tavoitteena on saada yksityisiä pääomasijoituksia yhteensä 84,5 miljoonaa euroa. Sen vuoksi täydentävässä hallituksen esityksessä momentin määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi. Momentin päätösosan 2. kappaletta ehdotetaan muutettavaksi tämän mukaisesti.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 228/2010 vp)

Määrärahaa saa käyttää julkisoikeudellisten yliopistojen pääomasijoitusten maksamiseen. Määrärahan käytön edellytyksenä on, että julkisoikeudellisiin yliopistoihin tehtyjen yksityisten rahoittajatahojen pääomasijoitusten yhteismäärä on vähintään 84 500 000 euroa ja valtioneuvosto on hyväksynyt yksityiset pääomasijoitukset valtion vastinrahoitukseen oikeuttaviksi.

80. Taide ja kulttuuri

Yleistä.

Hallituksen esityksen painotukset veikkausvoittovarojen jakamiseksi taiteen tukemiseen johtavat muun muassa siihen, että kuvataiteen ja kirjallisuuden tukemiseen osoitetut määrärahat ovat jääneet jälkeen muusta määrärahakehityksestä. Valiokunnan mielestä jatkossa veikkausvoittovarojen jaossa tulee nykyistä ­tasapuolisemmin ottaa huomioon kulttuurin eri alueet. Myös ns. vapaiden teatteriryhmien ja tanssin voimavaroja tulee tulevissa talousar­vioissa mahdollisuuksien mukaan vahvistaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla on useita tila- ja muita hankkeita. Valiokunnan mielestä ministeriön tulee arvioida eri hankkeiden kiireellisyys ja se, mitä hankkeita valtio voi ja katsoo tarkoituksenmukaiseksi valtakunnallisen tarpeen kannalta tukea.

Valiokunta korostaa sitä, että Helsinki on vuonna 2012 Maailman Design Pääkaupunki. Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Sen vuoksi valiokunta pitää erityisesti tärkeinä Design-museon ja Rakennustaiteen museon yhteistä lisärakennushanketta (ns. Välipala) sekä Kansallismuseon lisärakennushanketta.

Viittomakielinen kirjasto.

Suomessa on valmisteltu viittomakielisen aineiston uudenlaista tuotanto-, hankinta-, ylläpito- ja levitysmallia, jolla turvataan tälle kieli- ja kulttuurivähemmistölle tarkoitettujen opetusmateriaalien ja kirjallisuuskäännösten ja muun tarpeellisen aineiston säännöllinen ja pitkäjänteinen tuotanto sekä esteetön saatavuus. Tarkoituksena on perustaa valtakunnallinen Viittomakielinen kirjasto. Hallituksen esitys ei sisällä määrärahaa toiminnan käynnistämiseen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus valmistelee viittomakielistä kirjastoa koskevan esityksen ja tuo esityksen seuraavassa talousarvioesityksessä eduskunnalle.

Kulttuuriaineistojen digitointi.

Kansallisten aineistojen käyttö sähköisessä muodossa edistää tutkimusta ja erityisesti kansalaisten palveluja — arjen tietoyhteiskuntaa. Kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistojen digitointihankkeessa Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskus Mikkelissä digitoi hankesuunnitelman mukaan aikakauslehti-, sanomalehti- ja äänite-aineistoa sekä edistää aineiston digitaalista käyttöön saattamista. Myönteistä on, että kulttuuriperinnön digitointiin on ohjattu määrärahoja kuluvana vuonna myös lisäbudjetin kautta. Kesällä 2010 alkoi Kansalliskirjaston aikakauslehtiaineiston sekä Kansalliskirjaston ääniteaineiston digitointi opetus- ja kulttuuriministeriön elvytysrahan turvin.

05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Tekijänoikeuspalkkioihin tarkoitetusta lisämäärärahasta huolimatta Näkövammaisten kirjaston määrärahakehys pienenee. Vuoteen 2011 mennessä kirjasto on mm. vähentänyt henkilöstöään 13 henkilötyövuotta ja toteuttanut siten valtion tuottavuusohjelman sille asettaman tavoitteen. Tämän vuoksi kirjasto myös pyrkii hidastamaan palvelujen käytön kasvua, joka on viime vuosina ollut erittäin voimakasta.

Valiokunta ei pidä oikeudenmukaisena sitä, että näkövammaisten mahdollisuutta kirjastopalveluihin heikennetään. Sen vuoksi momentille lisätään 250 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 697 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp.)

16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)

Taiteilijaeläke myönnetään tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta luovana tai esittävänä taiteilijana sellaiselle taiteilijalle, joka asuu tai on pysyvästi asunut Suomessa. Eläkettä myönnettäessä otetaan huomioon hakijan varallisuusasema sekä hänen toimeentulomahdollisuutensa. Käytännössä tämä on merkinnyt sitä, että eläkettä ei pääsääntöisesti ole voitu myöntää hakijalle, jonka eläketulot kansaneläketuloa lukuun ottamatta ovat korkeammat kuin kaksi kertaa täysi taiteilijaeläke.

1990-luvun alussa ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrä oli 65 eläkevuotta vuodessa ja hakijoita oli noin 300. Valtiontaloudellisista syistä eläkkeiden määrää vähennettiin niin, että nyt saajia on enää 35 vuosieläkettä. Hakijamäärät ovat lisääntyneet jo pitkään.

Valiokunta toteaa, että apurahansaajien so­siaaliturvaan tällä vaalikaudella tehdyt muutokset eivät korvaa taiteilijaeläkkeiden tarvetta, koska kaikki taiteilijat eivät saa apurahoja ja apurahansaajienkin kohdalla tilanne muuttuu vasta vuosien kuluttua. Momentille lisätään 350 000 euroa ja momentin perusteluja muutetaan niin, että vuonna 2011 ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden määrää lisätään 16 uudella täyttä taiteilijaeläkettä vastaavalla eläkkeellä. Määrä nousee siten yhteensä 51:een.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 17 850 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1. kohta kuten HE 126/2010 vp)

2) enintään 1 145 000 euroa uusiin taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä ja 10 ylimääräistä sanomalehtimieseläkettä.

(3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden ja ­orkestereiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentin 29.80.52 perusteluissa todettuun viitaten momentille lisätään teknisenä siirtona 150 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 42 109 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta viittaa aiemmissa talousarviomietinnöissään Ihmisoikeusliiton toiminnasta ja rauhantyöstä todettuun.

Kulttuuri-instituutit.

Eduskunta on useasti joutunut lisäämään Suomen ulkomailla toimivien kulttuuri-instituuttien toiminta-avustusta, mutta tämä lisäys ei seuraavana vuonna ole sisältynyt hallituksen talousarvioesitykseen. Valiokunta pitää välttämättömänä instituuttien perusrahoituksen pitämistä sellaisella tasolla, että jatkuvan ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan toiminnan harjoittaminen ja instituuttien oman lisärahoituksen hankkiminen olisi mahdollista.

Momentille lisätään 400 000 euroa lisäyksenä kulttuuri-instituuttien tukemiseen, 100 000 euroa lisäyksenä Ihmisoikeusliiton toiminnan tukemiseen ja 100 000 euroa lisäyksenä rauhantyön edistämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 9 475 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

52. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen (arviomääräraha)

Valiokunta viittaa Konsertti joka kouluun ‐hankkeesta kuluvan vuoden talousarviomietinnössä lausumaansa. Hankkeen tavoitteena on pystyä tarjoamaan Suomen jokaiselle noin 600 000 peruskoululaiselle ainakin yksi elävän musiikin koulukonsertti vuonna 2014.

Momentille lisätään 150 000 euroa, mikä on tarkoitettu Konsertti joka kouluun -hankkeen avustukseen. Tämän johdosta kohdasta Rahoituslain mukaisiin valtionosuuksiin ja -avustuksiin teattereille ja orkestereille siirretään teknisenä siirtona 150 000 euroa yleisen budjetin momentille 29.80.31. Konsertti joka kouluun ‐hankkeella tulisi olla yhteistyötä alueellisten musiikkioppilaitosten ja esim. Taikalamppu-verkoston kanssa.

Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.

72. Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta pitää oikeana sitä, että täydentävässä talousarvioesityksessä esitetään 500 000 euron korotusta valtion taidemuseon taidehankintamäärärahaan. Näin palautettiin määräraha kuluvan vuoden tasolle. Valiokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausunnossa esitettyihin perusteluihin ja korostaa, että valtion taidemuseon taidehankinnoilla tuetaan erityisesti suomalaisia taiteilijoita. Sen vuoksi valiokunta lisää momentille 200 000 euroa kokoelmien kartuttamiseksi.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 939 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

90. Liikuntatoimi

Liikuntapaikkarakentaminen.

Liikuntapaikkarakentamisen määrärahat kasvavat 7,3 milj. ­euroa. Valiokunta korostaa, että liikuntapaikkarakentaminen muodostaa terveyttä edistävälle liikunnalle tärkeän perustan ja sillä on myös merkittävä työllistävä vaikutus.

Tarkoituksena on tukea avustuksilla laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen rakentamista ja peruskorjaamista. Tarkoituksena on myös asteittain lisätä liikuntapaikkojen hankekohtaista tukea ilman, että avustettavien hankkeiden määrä olennaisesti vähenee.

52. Valtionosuus liikunnan koulutuskeskuksille (kiinteä määräraha)

Valiokunta on useasti talousarvion käsittelyn yhteydessä huomauttanut siitä, että liikunnan koulutuskeskusten valtionosuudet rahoitetaan pääosin veikkausvoittovaroista. Hallituksen esityksessä on entisestään lisätty veikkausvoittovarojen osuutta valtionosuuksien rahoituksessa. Valiokunta ei pidä tätä hyväksyttävänä, vaan katsoo, että lakisääteiset valtionosuudet tulee rahoittaa yleisen budjetin varoilla.

91. Nuorisotyö

51. Nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja ehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v)

Täydentävässä talousarvioesityksessä on lisätty etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan määrärahoja. Lisäys on tärkeä nuorten aktivoinnin kannalta. Työpajojen asiakkaat eivät pääsääntöisesti kuulu siihen ryhmään, jotka suhdanteiden parantuessa työllistyvät nopeasti tai hakeutuvat koulutukseen. Työpaja on erinomainen paikka yhdistää toimintaa, yhteisöllisyyttä, valmennusta ja monialaisia viranomaispalveluja. Sen vuoksi valiokunta lisää momentille 800 000 euroa lisäyksenä nuorten työpajatoiminnan tukemiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 13 323 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126//2010 vp)

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Maaseudun kehittäminen

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 9 668 000 euron määrärahaa, joka on 1 000 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2010. Määrärahalla on tarkoitus turvata tasokas sekä alueellisesti että sisällöllisesti kattava neuvontapalvelu, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiseen koko maassa.

Neuvontajärjestöt ovat yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa edistäneet elinkeinotoiminnan kehitystä ja yritystoiminnan monipuolistumista maaseudulla. Esimerkiksi ProAgria-keskusten palveluita on käyttänyt vuosittain yli 30 000 tilaa ja 3 000 maaseutuyritystä.

Maatalouden kilpailukykyyn vaikuttaa entistä enemmän tuotteiden ja tuotantopanosten hintojen vaihtelu, joka edellyttää entistä tiiviimpää yrityksen tilanteen ja tulosten seurantaa sekä riskien hallintaa. Maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi tarvitaan myös panostusta maaseudun pienyritystoiminnan lisäämiseen. Vuonna 2011 neuvontajärjestöjen toiminnassa onkin tavoitteena painottaa mm. yrityskohtaisten liiketoimintamahdollisuuksien analysointia.

Valiokunta pitää tarpeellisena maaseutuneuvontajärjestöjen toimintaa ja maaseudun elinkeinojen kehittämiseen osoitettavaa valtionapua. Määrärahojen tehokkaan käytön kannalta on myönteistä, että järjestöjen välistä yhteistyötä on tiivistetty ja että sitä on tarkoitus jatkaa vuonna 2011. On myös välttämätöntä, että ProAgria tehostaa ja kehittää edelleen toimintaansa.

Edellä olevan perusteella valiokunta lisää ­momentille 1 000 000 euroa neuvontajärjestöille maaseutuneuvonnan rahoittamiseen. Lisäyksestä ProAgria Keskusten Liitto ry voi kohdentaa määrärahaa mm. Suomen Hevostietokeskus ry:lle.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 10 668 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

55. Valtionapu 4H-toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille esitetään 4 820 000 euron määrärahaa, joka on 180 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa.

4H-kerhoja on 2 900 kappaletta, ja toiminnan piirissä on 70 000 lasta ja nuorta. Vuodessa on noin 650 000 kerhokäyntiä. Kerhotoiminnan käytännön toteutuksesta vastaa noin 3 500 vapaaehtoistyöntekijää. Lisäksi tarvitaan myös palkattua työvoimaa mm. yrittäjyys- ja työelämäkasvatukseen ja -neuvontaan. Yleensä 4H-yhdistyksessä onkin päätoiminen toiminnanjohtaja. Valtionavun lisäksi myös kunnat osallistuvat 4H-yhdistystensä rahoitukseen.

Valiokunta toteaa, että 4H-toiminta valmentaa nuoria työelämään ja korostaa samalla työkyvyn ja -halun sekä yritteliään elämänasenteen tärkeää merkitystä. Kerhoissa omaksutaan mm. vuorovaikutustaitoja, viestintää sekä monia käytännön elämän taitoja ja tietoja. Harrastajan iän karttuessa nuori voi osallistua työelämää valmentavaan koulutukseen. Koulutusta hyödynnetään siten, että nuori työskentelee esimerkiksi vanhuspalvelussa, lastenhoitajana tai taimikonhoitotehtävissä. Paikallisen yhdistyksen asiakkaina ovat kotitaloudet, kunnat, yritykset ja yhteisöt. Toiminta on markkinaehtoista, ja nuoret saavat työstään työehtosopimuksen mukaisen palkan. 4H-yhdistykset työllistävät vuosittain noin 8 000 nuorta.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 020 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määrärahasta on tarkoitus osoittaa 850 000 euroa kylätoiminnan valtakunnalliseen kehittämiseen. Määräraha on 160 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2010. Viidennessä Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa 2009—2013 esitettiin kylätoiminnan vaiheittaista valtionavun nostoa 500 000 eurolla vuosittain niin, että saavutetaan suhteessa sama taso kuin toiminnaltaan saman laajuisilla muilla vastaavilla järjestöillä ja että voidaan palkata pysyvästi maakunnalliset kyläasiamiehet. Myös valtioneuvoston Maaseutupoliittisessa selonteossa on sitouduttu valtionavun vaiheittaiseen nostoon.

Valiokunta toteaa, että kylätoiminta on vastuullista kansalaistoimintaa yhdessä julkisen vallan kanssa, ja pitää tärkeänä maakunnallisen kyläasiamiesjärjestelmän rahoitusta sekä kylätoiminnan järjestelmällisen työskentelytavan vahvistamista. Valtionapu lisää kylien edellytyksiä osallistua kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseen ja lähipalveluiden uudelleen järjestämiseen. Kyläyhdistykset kokoavat tehokkaasti yhteen paikalliset asukkaat ja voimavarat. Maaseudun kehittämistyötä tehdään useissa kehittämishankkeissa, joiden toteuttamiseen käytetään myös merkittävästi yksityistä rahoitusta ja vapaaehtoistyötä.

Valiokunta lisää momentille 250 000 euroa kylätoiminnan kehittämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 273 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

20. Maatalous

46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Valtioneuvoston Kestävät hankinnat -periaatepäätöksen (VNP 4/2009) mukaan luonnonmukaisesti tuotettua, kasvisruokaa tai sesonginmukaista ruokaa tulee olla tarjolla valtionhallinnon keittiöissä ja ruokapalveluissa vähintään kerran viikossa vuoteen 2010 mennessä ja vähintään kahdesti viikossa vuoteen 2015 mennessä. Tarkoituksena on ruoan arvostuksen kohottaminen, laadun kehittäminen, ravitsemuskäyttäytymisen ohjaaminen sekä luomu- ja lähiruoan käytön edistäminen.

Tavoitteiden saavuttamista on edesauttanut mm. Suomalaisen ruokakulttuurin edistämis­ohjelman toteuttaminen, joka on yhdistänyt eri ruoka-alan organisaatioita ja jonka avulla on luotu uusia toimintamalleja. Se on tehnyt ruokakulttuuria arjen asiaksi ja yleiseksi puheen­aiheeksi sekä nostanut ruokakulttuurin arvostusta. Ohjelmaan sisältyneissä kouluruokahankkeissa on mm. lisätty kasvisten kulutusta ja otettu käyttöön ruokakasvatuksen uusia menetelmiä (kuten makukoulu). Kouluruokailulla ja kotitalousopetuksella on merkit­tävä rooli suomalaisten ruokatottumusten ohjaamisessa ja tulevaisuuden kestävien hankintojen edistämisessä.

Jotta kuntien ja valtionhallinnon keittiöt edelleen lisäisivät lähiruoan, sesonkiruoan ja luomutuotteiden hankintaa sekä käyttöä, tarvitaan konkreettista neuvontaa ja opastusta päätöksentekijöille, ruokapalvelupäälliköille ja alan kouluttajille. Tätä työtä on tehnyt erilaisten verkostojen ja hankkeiden kautta Savon ammatti- ja ­aikuisopiston alainen EkoCentria maa- ja metsätalousministeriön hankerahoituksella ja eduskunnan vuosittain lisäämällä määrärahalla. Valiokunta toteaa, että julkisten ruokapalveluiden kestävien valintojen edistämisessä on entistä tärkeämpää myös kansainväliseen toimintaan osallistuminen ja sitä kautta vaikuttaminen sekä hyvien käytäntöjen siirtäminen.

Valiokunta lisää momentille 120 000 euroa EkoCentrialle kestävien elintarvikevalintojen ja lähiruoan käytön edistämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 3 781 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 126/2010 vp)

30. Elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu

20. Eläinlääkintähuolto (arviomääräraha)

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ­laeiksi elintarvikelain sekä eläinlääkintähuoltolain 15 ja 23 §:n muuttamisesta ( HE 293/2010 vp ). Valiokunta toteaa, että käsiteltävälle momentille tulee tehdä vuoden 2011 lisätalous­arviossa lakimuutosten mukainen määrärahavähennys ja lisätä vastaava määräraha momentille 30.30.01 (Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot).

40. Kala-, riista- ja porotalous

43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 1 705 000 euron määrärahaa, joka on 150 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2010.

Paliskuntain yhdistys on porotalouden ­ohjaus-, neuvonta- ja asiantuntijaorganisaatio, joka edistää poronhoitoa ja sen tutkimusta, hoitaa porotalouden suhteita muuhun yhteiskuntaan, hyväksyy uudet poromerkit ja ylläpitää poromerkkirekisteriä. Neuvonnan tarve porotalouden toimijoiden keskuudessa kasvaa jatkuvasti mm. suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ja maankäyttöön liittyvien kysymysten osalta. Myös yhdistyksen tietotekniikka tarvitsee uudistusta.

Paliskuntain yhdistys vastaa lisäksi poroesteaitojen rakentamisesta ja kunnostuksesta. Suomen kunnossapitovastuulla on poroesteaitaa Venäjän ja Norjan vastaisilla rajoilla yhteensä 1 200 kilometriä.

Valiokunta lisää momentille 60 000 euroa Paliskuntain yhdistyksen tukemiseen ja 40 000 euroa poroaitasopimusten mukaisten valtakunnan rajoilla sijaisevien poroaitojen rakentamiseen ja kunnossapitoon.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 805 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan osuus kalan kokonaiskulutuksesta on enää noin 7 prosenttia. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella ammattikalastajien määrän ennakoidaan selvästi vähenevän kuluvalla vuosikymmenellä, mikä puolestaan vähentää entisestään kotimaisen kaupallisesti pyydetyn kalan kulutusta.

Kotimaisen kalastuselinkeinon vahvuutena ovat sitoutuneet yrittäjät. Toimintaedellytysten koetaan kuitenkin koko ajan heikkenevän. Rannikkokalastuksessa suurin ongelma on edelleen hylkeet. Valiokunta pitää tärkeänä, että hyljevahinkojen korvaamisen lisäksi etsitään edelleen uusia keinoja vahinkojen vähentämiseksi. Myös merimetsokantojen kasvu on vähentänyt monilla paikkakunnilla kaupallisesti tärkeitä kalakantoja.

Valiokunta toteaa, että kalastuselinkeinoon kohdistuu suuria paineita ja toiminnan kehit­tämiseen tarvitaan aktiivisia toimenpiteitä. Erityisen tärkeää on kalastuselinkeinon itsensä ­harjoittama elinkeinokalatalouden edistämistoiminta. Valiokunta lisää talousarvioaloitteen TAA 47/2010 vp perusteella momentille 100 000 euroa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle kehittämistoimintaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 6 303 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Määrärahasta osoitetaan 100 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle. (Uusi)

(4. ja 5. kappale kuten 3. ja 4. kappale HE 126/2010 vp)

62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja ­rakennepolitiikan edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Poistokalastus

Itämeren ja monien Suomen järvien suurin yksittäinen ongelma on vesien rehevöityminen. Tämän kehityksen seurauksena särkikalakannat ovat runsastuneet ja heikentäneet vesien virkistysarvoa ja arvokkaiden kalakantojen elinmahdollisuuksia.

Valiokunta osoitti vuoden 2010 talousarviossa määrärahan Säkylän Pyhäjärven ja Onkamojärvien hoitokalastukseen elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseksi. Molemmissa kohteissa on valiokunnan saaman selvityksen mukaan onnistuttu parantamaan järvien vedenlaatua ja etsimään särkikalalle jatkojalostuskohteita.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa on puolestaan käynnistetty maa- ja metsätalous­ministeriön aloitteesta vähäarvoisen kalan käytön edistämistä koskeva pilottihanke pohjoisella Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Kalamate­riaalin hyödyntämistä testataan bioenergia-, eläinrehu- ja elintarvikekäytössä. Hankkeen alustavat tulokset ovat rohkaisevia, ja näyttää siltä, että särkikalojen taloudelliselle hyödyntämiselle olisi edellytyksiä tulevaisuudessa.

Tutkimusten ja käytännön kokemusten pohjalta on todettu, että särkikalojen tehokkaalla ­kalastuksella pystytään vaikuttamaan positiivisesti veden laatuun. Tuhannen tonnin särkikalasaaliin mukana vesistön ravinnekierrosta poistuu 7—8 tonnia fosforia ja 27—28 tonnia typpeä. Esimerkiksi 10 000 tonnin särkikalasaaliilla voitaisiin poistaa puolet Itämeren suojelu­komission (HELCOM) toimintaohjelmassa Suomelle määritellystä 150 tonnin fosforikuormituksen vähentämistavoitteesta.

HELCOMin toimintaohjelman antaman suosituksen mukaan vesienhoitotoimenpide on kustannustehokas, mikäli poistetun fosforitonnin hinta alittaa 150 000 euroa, ja tällaiset toimet tulisi toimeenpanna välittömästi. Särkikalojen tehopyynnin kautta fosforitonnin poistamisen hinnaksi tulisi arviolta 50 000 euroa, joten toimenpidettä voidaan pitää erittäin kustannustehokkaana.

Vesiensuojelullisten näkökohtien lisäksi poistokalastus lisää kotimaisen kalaraaka-­aineen markkinoille tuloa ja monipuolistaa ammattikalastuksen toimintaedellytyksiä. Sekä rannikko- että sisävesien kalastajat ovat erittäin kiinnostuneita poistokalastuksen toteuttamisesta, mutta eivät ole valmiita ilman varmuutta sen jatkuvuudesta investoimaan pyynnin kehittämiseen. Kokemuksen myötä on myös varmistunut, ettei poistokalastusta voida pitää kertaluontoi­sena kunnostustoimenpiteenä, vaan saavutettujen hyvien tulosten ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa ylläpitokalastusta tai ainakin valmiutta kalastuksen toteuttamiseen. Käynnistystuen tulisi valiokunnan saaman selvityksen mukaan olla pitkäjänteistä ja kestää vähintään 3—5 vuotta.

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää perusteltuna laajamittaisen sekä sisävesillä että merialueella toteutettavan poistokalastuksen käynnistämistä. Poistokalastuksen tavoitteena on olla pitkällä aikavälillä markkinalähtöistä, ilman valtion tukea tapahtuvaa toimintaa. Siihen liittyy oleellisesti kalaraaka-aineen jatkojalostus ja taloudellinen hyödyntäminen. Samalla tulee varmistaa toiminnan jatkuvuus ja sitä kautta saavutettavat pysyvät tulokset.

Valiokunta lisää momentille 1 400 000 euroa. Lisäyksestä osoitetaan 1 000 000 euroa Suomenlahdella ja Saaristomerellä sekä 400 000 euroa sisävesillä (ml. tekoaltaat), esimerkiksi Säkylän Pyhäjärvellä, Onkamonjärvillä sekä Lokan tekoaltaalla, toteutettavaan poistokalastukseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 15 778 000 euroa.

(2.—6. kappale kuten HE 126/2010 vp)

50. Vesitalous

31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 16 158 000 euron määrärahaa, joka on 3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2010.

Määrärahalla tuetaan vesistö- ja vesihuoltotoimenpiteitä avustuksena tai valtion työnä. Vesistöhankkeiden arvioitu osuus on noin 4 miljoonaa euroa. Seudullisiin yhdysvesijohto- ja siirtoviemärihankkeisiin on tarkoitus käyttää 2,2 miljoonaa euroa ja vesihuoltotoimenpiteiden avustamiseen 9,6 miljoonaa euroa. Tästä 3 miljoonaa euroa on lisäystä viemäriverkostojen laajentamisen tukemiseen haja-asutusalueilla, minne on ­aiemmin valtion tuella rakennettu runkovesijohto. Viemäriverkostojen rakentamista tuetaan muilta osin ympäristöministeriön pääluokasta (mom. 35.10.77). Valtion tuella toteutettavat vesihuoltohankkeet edistävät etenkin vesihuollon alueellista yhteistyötä, erityistilanteisiin varautumista sekä maaseudun vesihuollon kehittämistä, jossa lähivuosina painotetaan vesiensuojelullisesti tarpeellisia haja-asutusalueiden viemäröintihankkeita.

Määräraha on tarkoitus osoittaa keskeneräisten töiden jatkamiseen ja loppuunsaattamiseen. Uusia hankkeita ei esitetä rahoitettavaksi, vaikka valiokunnan saaman selvityksen perusteella tarve niiden käynnistämiseen on suuri. Rahoitusta odottaa 55 uutta vesistö- ja vesihuoltohanketta.

Valiokunta lisää momentille 4 000 000 euroa keskeneräisten hankkeiden jatkamiseen ja myös uusien vesistö- ja vesihuoltohankkeiden aloittamiseen vuonna 2011 määrärahan puitteissa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 20 158 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 126/2010 vp)

60. Metsätalous

01. Metsäntutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetään 40 816 000 euron määrärahaa, joka on 2,639 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuodelle 2010. Suurin vähennys aiheutuu tuottavuusohjelman toteuttamisesta, joka edellyttää yhteensä 63 henkilötyövuoden vähentämistä vuonna 2011.

Metsäntutkimuslaitos on käynnistänyt yhteistoimintaneuvottelut henkilötyövuosien vähentämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Neuvottelut koskevat mm. talous- ja henkilöstöpalveluiden, perustietotekniikka- ja käyttö- sekä kiinteistö-, huolto- ja vahtimestaripalveluiden ulkoistamista sekä tutkimusta avustavan henkilöstön vähentämistä. Irtisanomistarve on noin 40—50 henkilötyövuotta.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisen perusteella toimintojen ulkoistaminen ei tuo ainakaan alkuvaiheessa määrärahasäästöjä. Esitetyt määrärahat eivät myöskään mahdollista kaikkien ulkoistettavien palveluiden ostamista vuonna 2011. Määrärahavajeen kattaminen vaatiikin toimintojen ulkoistamisen ja irtisanomisten lisäksi koko henkilöstön lomauttamisen määräajaksi.

Metsäntutkimuslaitoksen tilanne on erittäin huolestuttava. Edellytettyihin tuottavuusohjelman säästöihin ei ole päästy, koska Metsäntutkimuslaitoksen esittämiä alueellisten toimipaikkojen sulkemisia ei hyväksytty poliittisessa päätöksentekojärjestelmässä. Asetetut tuottavuusohjelman vaatimukset on kuitenkin pidetty ennallaan.

Tilanne on jo johtanut siihen, että tuottavuusohjelman toteuttaminen ja määrärahojen vähentäminen ovat lähes keskeyttäneet uuden osaamisen rekrytoinnin. Tämä hankaloittaa omalta osaltaan tulevien vuosien toimintaa sekä tutkimustoiminnan suuntaamista uusille painopistealueille ja sitä kautta metsäsektorin uudistamiseen.

Valiokunta toteaa, että Metsäntutkimuslaitoksella on keskeinen rooli metsätaloudellemme asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa mm. tiedon tuottajana biotalouden edistämisessä, metsätalouden kannattavuuden parantamisessa, metsäenergian ja puurakentamisen edistämisessä sekä metsien monimuotoisuuden säilyttämisessä. Metsäntutkimuslaitoksen toiminta tulee turvata ja mahdolliset toimintojen ulkoistamiset tulee tehdä harkiten siten, että niillä saavutetaan myös todellista tuottavuuden lisäystä.

Syksyllä 2010 valmistui selvitystyö metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskuksen perustamisesta. Selvitys esittää Suomen metsäbioenergia 2020 -visioksi, että Suomi:

  • on kansainvälisten, asiakaslähtöisten ja kokonaisvaltaisten metsäbioenergiaratkaisujen edelläkävijä ja tuottaja
  • tunnetaan metsäbioenergiassa metsien kestävän hoidon ja käytön osaajamaana
  • on biotalouden asiantuntija siten, että luonnonvarat tuovat mahdollisimman suuren lisäarvon ja pysyvät mahdollisimman kauan talouden kierrossa.

Visiota edistämään ehdotetaan perustettavaksi Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskus (työnimeltään METTI), joka profiloituu kansainvälisenä metsäbioenergian toimijana ja kehittää innovaatiota globaalista näkökulmasta.

Valiokunta lisää momentille yhteensä 1 610 000 euroa. Lisäyksestä 1 500 000 euroa kohdistetaan Metsäntutkimuslaitoksen toiminnan turvaamiseen ja 110 000 euroa Metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskuksen verkostomaisen toimintamallin käynnistämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 42 426 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Eduskunta on hyväksynyt kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (544/2007, jäljempänä Kemera) muutokset, joilla poistetaan tuki energiapuun korjuuseen ja haketukseen, sekä uuden pienpuun energiatukea koskevan lain. Lait on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti valtioneuvoston asetuksella, sen jälkeen kun myös Euroopan komissio on hyväksynyt uuden tukijärjestelmän.

Vuodelle 2011 energiapuun korjuuseen ja haketukseen on siten esitetty määrärahaa sekä voimassa olevan Kemera-lain (544/2007) nojalla noin 13 miljoonaa euroa momentille esitettävästä yhteensä 76,03 miljoonan euron määrärahasta että uudelle pienpuun energiatukimomentille (30.60.47) 13,5 miljoonaa euroa.

Vuodelle 2011 arvioidaan siirtyvän tukimaksatuksia vuodelta 2010 noin 19 miljoonaa euroa, joka on noin neljäsosa esitetystä määrärahasta. Määrärahojen niukkuus vuonna 2010 johtui metsänhoito- ja perusparannustöiden työmäärien säilymisestä korkealla tasolla ja vuodelta 2009 siirtyneistä 19 miljoonan euron maksatuksista. Tuen tarvetta lisäsivät myös vuoden 2008 ennätykselliset myyrätuhot ja niistä aiheutunut taimikoiden uusimistarve sekä heinä-elokuussa 2010 sattuneista myrskytuhoista seuranneet metsänuudistustyöt. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuoden 2011 määrärahatarpeeksi arvioidaan 100 miljoonaa euroa.

Valiokunta toteaa, että Kemera-tukien maksatuksessa on rakenteellinen ongelma. Vuosittain tukien maksatukseen joudutaan käyttämään seuraavan vuoden määrärahaa, joka ei ole tarkoituksenmukaista. Momentin määrärahataso on ollut selvästi riittämätön. Maksatusten viivästyminen vaikeuttaa lisäksi kohtuuttomasti metsänhoito- ja perusparannustöiden pitkäjänteistä suunnittelua. Esimerkiksi vuonna 2010 useimmissa metsäkeskuksissa energiapuun korjuuseen tarkoitetut tuet loppuivat jo kesän aikana, mikä vaikeuttaa osaltaan myös uusiutuvan energian käytölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

63. Metsähallitus

50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 4 663 000 euron määrärahaa, joka on 1,550 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa.

Merkittävin vähennys aiheutuu noin 1,0 miljoonan euron tasomuutoksesta. Muita vähennyksiä ovat mm. saimaannorpan 0,36 miljoonan euron sopimuspalkkioiden siirtäminen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (mom. 30.40.52) ja noin 0,1 miljoonan euron tuottavuusvähennys. Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä vastaavan luontopalvelut-­yksikön toimintaan vaikuttaa myös ympäristöministeriön hallinnonalalta esitettävän määrärahan pieneneminen noin 3 miljoonalla eurolla. Valiokunta käsittelee asiaa siltä osin myöhemmin kyseisen momentin (mom. 35.10.52) kohdalla.

Pääosa luontopalvelujen menoista on kiinteitä kustannuksia. Esitetyn suuruisia leikkauksia ei pystytä toteuttamaan supistamatta luontopalveluiden ydintoimintoja. Metsähallitus on käynnistänyt talousarvioesityksen johdosta yhteistoimintaneuvottelut. Henkilöstön vähentämistarpeeksi arvioidaan noin 60 henkilötyövuotta.

Toimintamäärärahojen raju pudotus vaikeuttaa myös hankerahoituksen saantia, koska omarahoitusosuutta ei ole saatavilla. Myöskään työllisyysperusteisia määrärahoja ei voida käyttää, jos lomautukset ja irtisanomiset toteutuvat.

Määrärahaleikkaukset johtavat väistämättä retkeily- ja muiden luontomatkailua tukevien palveluiden vähentämiseen. Mikäli luontokeskuksia joudutaan sulkemaan ja luopumaan retkeilykohteiden ylläpidosta tai rajoittamaan niiden käyttöä, joutuvat myös Metsähallituksen alueisiin ja palveluihin tukeutuvat matkailuyrittäjät vähentämään tarjontaansa. Yhteistyösopimuksia on noin 300 matkailuyrityksen kanssa.

Valiokunta toteaa, että Metsähallituksen luontopalveluilla on erittäin suuri merkitys kansalaisille, ja pitää niihin kohdistettuja määrärahavähennyksiä kohtuuttomina. Valiokunta lisää momentille 1 100 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 5 763 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Liikenneverkko

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määräraha on lähes 900 miljoonaa ­euroa, ja sillä rahoitetaan sekä tienpidon, radanpidon että myös vesiväylänpidon kustannukset. Perusväylänpidon rahoitus säilyy nimellisesti vuoden 2010 tasolla, mutta kun määrärahasta lähes puolet on sidottu pitkäkestoisiin indeksi­sidonnaisiin sopimuksiin, määrärahan reaalinen taso alenee kustannustason nousun myötä.

Samalla perusväylänpidon velvoitteet ovat kasvaneet. Muun muassa ilmastonmuutoksen ­aiheuttamat keliolosuhteet tuovat yhä enemmän haasteita kunnossapidolle, sillä poikkeukselliset sääilmiöt vaurioittavat usein myös tie- ja rataverkon rakenteita. Lisäksi tie-, rata- ja vesiväyläverkot teknistyvät jatkuvasti, jolloin esimerkiksi ratojen sähköistäminen ja kulunvalvonta sekä meriliikenteen ohjausjärjestelmät nostavat väylien ylläpidon kustannuksia.

Sekä teiden, ratojen että vesiväylien kuntoa on 2000-luvun aikana monin osin parannettu, mutta perusväylänpidon rahoitustason alentuessa ylläpitotoimia on jouduttu vähentämään. Korjausvelkaa on vähitellen kertynyt jo niin paljon, ettei sitä voida paikata nykyisten määräraha­kehysten mukaisella rahoituksella. Korjaus­velan kasvaessa on vaarana, että jossain vaiheessa väyläverkon kunnossapitoon joudutaan satsaamaan suuria kertainvestointeja. Väyläverkon heikko kunto heikentää myös liikenneturvallisuutta, aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja vaikeuttaa väylien käyttöä.

Valiokunta korostaa, että perusväylänpidon rahoitustarpeisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota seuraavassa määrärahakehyksessä.

Tienpidon nettomenoihin on tarkoitus käyttää 533 miljoonaa euroa. Puunkuljetusreittien parantuessa huonokuntoisten sorateiden määrän arvioidaan vähenevän ensi vuonna noin 200 kilometriä. Myös huonokuntoisten päällystettyjen teiden kilometrimäärä on useina vuosina vähentynyt, mutta nyt niiden määrä on taas kääntynyt nousuun. Huonokuntoisten siltojen määrä on niin ikään kasvamassa, eikä myöskään alueellisiin investointeihin ole juuri mahdollisuuksia. Käytännössä esim. kevyen liikenteen väylien rakentaminen jää yhä enemmän kuntien vastuulle.

Radanpidon osuus perusväylänpidon menoista on 353 miljoonaa euroa ja nettomenot 299 miljoonaa euroa. Määrärahojen niukkuudesta huolimatta rataverkon kuntoa on viime vuosina parannettu. Esim. nopean rataverkon (yli 160 km/h) pituus on kasvanut kuluvan vaalikauden aikana noin 200 kilometriä (873 km v. 2011) ja 25 tonnin akselipainon sallivien rataosien pituus samassa ajassa noin 400 kilometriä (790 km v. 2011). Myös radan huonosta kunnosta johtuvat nopeusrajoitukset ovat vähentyneet.

Rataverkon rahoituksen taso ei kuitenkaan enää riitä nykyisen kunnon parantamiseen eikä sen ylläpitoon. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rataverkon nykykunnon ylläpito edellyttäisi 190—200 miljoonan euron vuosittaisia korvausinvestointeja, mutta ensi vuodelle niihin on käytettävissä vain 114 miljoonaa euroa. Käytännössä korjausvauhti hidastuu ja rataverkon kunto heikkenee, mikä heikentää henkilö- ja tavaraliikenteen täsmällisyyttä sekä VR:n kilpailukykyä. Esim. viime talven aiheuttamista routavaurioista johtuvia nopeusrajoituksia oli enimmillään lähes 1 000 km. Rataverkon ongelmat heikentävät myös joukkoliikenteen palvelutasoa ja suosiota.

Vesiväylänpitoon osoitetaan 66 miljoonaa euroa, joka käytetään mm. kauppamerenkulun tarvitsemien vesiväylien kunnostamiseen ja merenkulun turvallisuuden parantamiseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös sisävesiväylien kunnosta huolehditaan ja että niiden toimintamahdollisuuksia edistetään. Sisävesiliikenne on energiataloudellisesti edullinen kuljetusmuoto, jonka avulla voidaan vähentää maantiekuljetuksia ja liikenteen päästöjä.

Valiokunta lisää momentille 9 680 000 ­euroa. Määrärahan käytössä on erityisesti huomioitava kaivosten ja muun elinkeinotoiminnan sekä kaupunkien välisten yhteyksien valmiina olevien suunnitelmakohteiden toteuttaminen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 907 577 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

40. Avustus Finavia Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v)

Tampere-Pirkkalan lentoasema on Suomen vilkkaimpia lentoasemia, ja sillä on myös merkittävä määrä kansainvälistä lentoliikennettä. Kentän keskeinen ongelma on sen kakkosterminaalin riittämätön kapasiteetti; terminaali on myös huonokuntoinen, eikä se vastaa nykyisiä matkustus- ja palveluvaatimuksia.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan terminaalin korjausinvestointien kustannusarvio on 3,3 miljoonaa euroa, josta Tampereen kaupunkiseutu on valmis maksamaan kolmanneksen ja ­Finavia kolmanneksen. Valtion kustannusosuudeksi jäisi näin kolmannes eli 1,1 miljoonaa euroa. Hankkeen rakentamisaikaisten työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan 50 henkilötyövuotta. Terminaalin kapasiteetin kasvaessa lentotoiminnan odotetaan kasvavan ja lisäävän välillisesti uusien työpaikkojen syntymistä.

Talousarvioaloitteen TAA 874/2010 vp perusteella valiokunta lisää talousarvioon uuden momentin, jolle osoitetaan 1 100 000 euroa.

Lisätään uusi momentti seuraavasti:

40. 40. Avustus Finavia Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen Tampere-Pirkkala-lentoaseman kakkosterminaalin korjausinvestoinnin toteuttamiseksi Finavia Oyj:lle.

50. Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille osoitetaan 23 miljoonaa euroa, josta on tarkoitus käyttää 10 miljoonaa euroa puunkuljetusten kannalta tärkeiden yksityisteiden kunnostukseen. Yksityisteiden avustustarve on selvästi määrärahaa suurempi. Valiokunta katsookin, että mikäli puunkuljetusten käyttämien teiden kunnostukseen ei ole akuuttia tarvetta, määrärahaa tulee ohjata suunniteltua enemmän muiden yksityisteiden kunnossapitoon haja-asutusalueilla.

Tiekuntien opastamista on tehostettu kolmevuotisella vuosina 2008—2010 toteutetulla neuvontahankkeella. Hankkeessa pilotoitiin neuvontapuhelimen toimintamallia ja tuotettiin opasmateriaalia yksityisen tien perusparantamishankkeen läpiviemiseen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kokeilu onnistui hyvin ja siitä saadut kokemukset ovat myönteisiä. Kokeilun päättyessä kuluvan vuoden lopussa toiminnan jatkamiseen ei ole rahoitusta, sillä momentin päätösosan mukaan määrärahaa ei voida enää jatkossa käyttää tiekuntien neuvontaan ja opastukseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että toimintaa voidaan jatkaa, ja lisää momentin päätösosaan tätä koskevan maininnan. Tieyhdistyksen hoitamalla puhelinpalvelulla voidaan myös vähentää ELY-keskusten henkilöstön työkuormaa. Valiokunta toteaa, että kolmivuotisen neuvontahankkeen päättyessä on huolehdittava siitä, että tiekuntien neuvontaan ja opastukseen luodaan pysyvä toimintamalli.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Määrärahaa saa käyttää:

1) (poist.) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) ja asetuksen (1267/2000) mukaisten valtionavustusten maksamiseen yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen

2) tiekuntien neuvonnan ja opastamisen tukemiseen ja sitä tukevan materiaalin ja palveluiden tuottamiseen. (Uusi 2. kohta)

77. Väyläverkon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Kehittämishankkeiden rahoitus.

Valtiovarainvaliokunta on useissa eri yhteyksissä kiinnittänyt huomiota liikennehankkeiden budjetointiin liittyviin epäkohtiin. Valiokunnan mielestä suurten investointimenojen käsittelyä kehyksessä on arvioitava uudelleen ja pyrittävä löytämään toimintatapa, joka antaa mahdollisuuden hankkeiden toteuttamiseen kokonaistaloudellisesti nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla. Esimerkiksi Seinäjoki—Oulu-radan rahoituksen niukkuus ja lyhytjänteisyys nostavat hankkeen kokonaiskustannuksia tuntuvasti. Tiukka menokehys on myös lisännyt ns. aikaistamisrahoituksen käyttöä. Se on toisaalta tuonut joustavuutta investointeihin, mutta toisaalta menojen siirtämisellä kavennetaan seuraavien hallitusten taloudellista liikkumavaraa.

Liikennepoliittisen selonteon myötä liikennehankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen on saatu pitkäjänteisyyttä, mutta edelleen suunnittelun aikajänne on lyhyt ja väylärakentamisen vuosittainen volyymi on epätasainen. Etenkin vaalikauden taitteessa hankkeiden määrä laskee, sillä uuden hallituksen päättämät hankkeet käynnistyvät yleensä aikaisintaan hallituskauden puolivälissä. Valiokunta pitää tärkeänä, että rakentamisen volyymi on tasainen myös hallituskausien taitteessa. Tämä edellyttää siirtymistä käytäntöön, jossa hallituksen päättämät hankkeet ulottuvat aina seuraavan hallituskauden puoliväliin saakka. Uuden hallituksen investointiohjelma käynnistyisi siten vaalikauden puolivälissä ja ulottuisi seuraavan hallituskauden puoliväliin saakka.

Valiokunta korostaa, että budjettitekniikka ei saa aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Valiokunta pitääkin hyvänä uudistusta, jossa kehittämishankkeisiin osoitetut määrärahat (mom. 31.10.77 ja 31.10.78) muuttuvat kolmevuotisiksi siirtomäärärahoiksi. Näin voidaan vähentää sitä hallinnollista työtä, mitä on vuosittain jouduttu tekemään mm. käyttämättä jääneiden määrärahojen uudelleen budjetoimiseksi.

Valiokunta viittaa myös mietinnön yleisperusteluissa todettuun.

Uudet ja käynnissä olevat kehittämishankkeet.

Ensi vuonna on tarkoitus käynnistää kuusi uutta kehittämishanketta, kolme tiehanketta, (E18 Haminan ohikulkutie, Vt 8 Sepänkylän ohikulkutie, Vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie), kaksi ratahanketta (Seinäjoki—Oulu palvelutason ­parantamisen toinen vaihe ja Rovaniemi—Kemijärvi sähköistys) sekä yksi vesiväylähanke (Uudenkaupungin meriväylä). Hankkeiden kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 423 miljoonaa euroa, ja ensi vuoden määrärahatarve on 51,7 miljoonaa euroa. Näiden hankkeiden myötä kaikki liikennepoliittiseen selontekoon (VNS 3/2008 vp ) sisältyvän investointiohjelman hankkeet on käynnistetty, lukuun ottamatta Tampereen rantaväylää, jonka suunnittelua vielä jatketaan.

Aiempina vuosina jo käynnistettyjä, mutta vielä kesken olevia hankkeita on kaikkiaan 23. Niiden rahoitustarve on ensi vuonna noin 250 miljoonaa euroa ja sen jälkeen noin 647 miljoonaa euroa.

Yhteensä edellä mainituista hankkeista ­aiheutuu ensi vuoden jälkeen vielä noin miljardin euron kustannukset. Lisäksi elinkaarirahoituksella toteutettavista neljästä hankkeesta ­aiheutuu ensi vuoden jälkeen noin 1,9 mrd. ­euron kustannukset. Kehittämishankkeisiin liittyviä sitoumuksia siirtyy näin ollen myöhemmille vuosille yhteensä noin 3 mrd. euron edestä.

Tällä vaalikaudella on käynnistetty poikkeuksellisen paljon kehittämishankkeita, joista ­aiheutuvat kustannukset supistavat seuraavan hallituksen liikkumavaraa aloituspäätösten ja määrärahojen käytön suhteen. Seuraavassa määrärahakehyksessä ei olekaan varauduttu uusien kehittämishankkeiden aloittamiseen. Valiokunta katsoo, että seuraavalla kehyskaudella on oltava valmius käynnistää tarvittaessa ripeästikin esim. kaivoshankkeisiin liittyviä väylähankkeita, jotka parantavat selvästi tuottavuutta tai jotka ovat välttämättömiä tuottavan toiminnan käynnistämiseksi. Talouden tiukka tilanne huomioon ottaen kokonaan uusien hankkeiden aloittamiseen on muutoin syytä suhtautua varauksella.

Vt 2 Karkkila—Humppila-välin parantaminen.

Valtatie 2:n perusparannustyö valmistui keväällä 2009, mutta määrärahojen niukkuudesta johtuen hanketta ei voitu toteuttaa suunnitellussa laajuudessa. Tekemättä jäivät Ulasoorin eritasoliittymä Porissa sekä Karkkila—Humppila-välin korjaustoimet.

Valiokunnan saaman arvion mukaan kiireellisten korjaustoimien kustannusarvio on Karkkila—Humppila-tieosuudella noin 10 miljoonaa euroa. Korjaustoimia voidaan toteuttaa useammassa eri osassa. Valtatie 2 on pääkaupunkiseudun ja Satakunnan välinen tieyhteys, joka yhdistää Uudenmaan, Lounais-Suomen ja Satakunnan. Raskaan liikenteen osuus on merkittävä, sillä tie on yh­teys Helsingin, Porin ja Rauman satamiin. Onkin tärkeää, että tien liikenneturvallisuutta parannetaan.

Talousarvioaloitteiden TAA 64/2010 vp ja TAA 290/2010 vp perusteella valiokunta lisää momentille 3 000 000 ­euroa kaikkein tärkeim­pien liikenneturvallisuutta parantavien toimien toteuttamiseen tieosuudella Karkkila—Humppila. Valiokunta katsoo, että loppuosa hankkeesta tulee toteuttaa keskeytyksettä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 54 700 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Valtuus

Liikennevirasto oikeutetaan solmimaan sopimuksia

1) tiehankkeiden E18 Haminan ohikulkutie toteuttamiseksi enintään 180,0 milj. euron määrästä, vt 8 Sepänkylän ohikulkutie toteuttamiseksi enintään 55,0 milj. euron määrästä, vt 19 Seinäjoen itäinen ohikulkutie toteuttamiseksi enintään 63,0 milj. euron määrästä, vt 2 Karkkila—Humppila toteuttamiseksi enintään 3,0 milj. euron määrästä.

(2. ja 3. kohta kuten HE 126/2010 vp)

78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitykseen sisältyi alunperin Kemi—Äkäsjoki-radan perusparannushanke ja Muonionjoen ylittävän rajasillan rakentamishanke. Hankkeet kuitenkin poistetaan talousarviosta, koska niiden perusteluina olevat kaivoksen malmikuljetukset eivät tule kaivosyhtiön päätöksen mukaan toteutumaan Suomen satamien kautta.

Valiokunta katsoo, että suunnitelmien tulee olla Suomen puolella tarvittavien malmi- ja mineraalikuljetusten osalta siinä valmiudessa, että kuljetustarpeisiin voidaan tarvittaessa reagoida nopeasti.

Vuonna 2007 käynnistyneen Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 800 miljoonaa euroa, josta budjettirahoituksella rahoitetaan 550 miljoonaa euroa. Alun perin hankkeen arvioitiin valmistuvan vuonna 2014, mutta sen rahoituksesta puuttuu vielä noin 300 miljoonaa euroa. Hankkeen vaikeaa rahoitustilannetta kuvaa mm. se, että ensi vuodelle kaavailtiin aluksi vain 5 miljoonan euron rahoitusta, mutta kohdentamalla pääluokan määrärahoja uudelleen ensi vuodelle voidaan osoittaa 40 miljoonan euron rahoitus.

Mikäli rahoitusta ei jatkossa selvästi lisätä, hankkeen valmistuminen uhkaa siirtyä aina 2020-luvulle saakka. Hankkeen nopeammasta toteutuksesta saataisiin kuitenkin jopa 200 miljoonan euron säästöt verrattuna tilanteeseen, jossa hanke valmistuu vasta 2020-luvulla. Valiokunta korostaa, että hankkeen rahoitusta on ­tehostettava ja huolehdittava sen toteuttamisesta kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla.

30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Joukkoliikenteen kehittämistarpeita on painotettu hallitusohjelmassa sekä liikennepoliittisessa selonteossa, mutta kehysten mukainen tiukka määrärahataso on hidastanut joukkoliikenteen kehittämistä. Joukkoliikennemäärärahat ovat edelleen vähenemässä, sillä momentille ehdotettu määräraha (62,7 milj. euroa) on miljoona euroa kuluvan vuoden talousarviota vähemmän.

Suurten kaupunkien joukkoliikennetuki nousee aiempien kaavailujen mukaisesti 7,7 miljoonasta eurosta 10 milj. euroon. Määräraha on kuitenkin varsin vähäinen verrattuna siihen, että suurten kaupunkien omat joukkoliikennepanostukset ovat vuosittain noin 240 miljoonaa euroa. Lisäksi tuen piiriin on nyt lisätty Oulun kaupunki sekä kaikkien tukea saavien kaupunkien ympäristökunnat.

Hallitus esittää alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin 800 000 euron vähennystä, jonka ar­vioidaan vähentävän linja-autovuoroja noin 10 prosentilla.

Vähäisen väestöpohjan vuoksi haja-asutusalueille on vaikea järjestää kannattavaa liikennettä. Joukkoliikenteen tarve on kuitenkin suuri esim. vanhusten ja opiskelijoiden kohdalla, jotka ovat muita useammin julkisen liikenteen varassa. Onkin tärkeää, että joukkoliikennetuella turvataan muun muassa kuntakeskusten ja muiden isojen taajamien väliset työ- ja opiskelumatkat. Valiokunta katsoo, että jatkossa tulisi huolehtia myös siitä, että kuntaliitokset eivät heikennä joukkoliikennettä ja alueen mahdollisuuksia joukkoliikennetuen saamiseen.

Mikäli joukkoliikennettä ei voida järjestää t­uettunakaan, on välttämättömien kuljetusten turvaamiseen pyrittävä kehittämään muita vaihtoehtoja. Valiokunta korostaa toimia, joilla yhteiskunnan kustantamiin kuljetuksiin saadaan joustavuutta ja mahdollisuuksia kuljetusten yhdistämiseen. Valtion tiukka määrärahatilanne huomioon ottaen palvelutason nostaminen edellyttää ennen kaikkea eri toimijoiden ja hallinnonalojen yhteistyötä, panostusta palvelutason nostamiseksi sekä rakenteellisten epäkohtien korjaamista.

Hallitus esittää junien lähiliikenteen ostoihin 1,5 miljoonan euron vähennystä, mikä johtaisi lähiliikenteen junavuorojen karsimiseen joko rantaradalla tai oikoradalla. Junavuorojen karsiminen olisi valitettavaa, sillä esimerkiksi oikoradalla on päästy asiakaslähtöiseen liikennöintiin tasatunneittain varhaisesta aamusta pitkälle iltaan.

Valiokunta lisää momentille 1 800 000 euroa alueellisen ja paikallisen liikenteen sekä junien lähiliikenteen nykyisen palvelutason turvaamiseen. Lisäyksestä kohdennetaan 1 000 000 euroa ­alueellisen ja paikallisen liikenteen ostoihin ja 800 000 euroa junien lähiliikenteen palvelujen ostoihin.

Lentoliikenteen palvelujen ostoon hallitus ehdottaa 1 miljoonan euron määrärahaa, joka ohjataan Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen tukeen.

Lentoliikenteen lähtökohtana on, että lentoyhteydet järjestetään kaupallisin perustein ilman julkista tukea. Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenne ei kuitenkaan ole kannattavaa, mutta se on alueen taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta välttämätöntä. Tästä joh­tuen liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Savonlinnan ja Varkauden säännölliselle lentoliikenteelle julkisen palvelun velvoitteen.

Savonlinnan ja Varkauden lentoliikennettä koskevan sopimuksen lähtökohta on, että valtion maksuosuus on vuoden 2013 loppuun asti ulottuvalla sopimuskaudella yhteensä 3 miljoonaa euroa, joka on vajaat puolet ostoliikenteen kokonaishinnasta.

Valiokunta toteaa, että kuntien maksuosuudet ovat nousemassa kohtuuttoman suuriksi, ja lisää siksi momentille 200 000 euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että lentoasemaverkon palvelutasosta huolehditaan ja että lentoliikenteen toimintaedellytyksistä huolehditaan alueellisesti kattavasti.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 64 675 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 126/2010 vp)

64. Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentin määrärahaksi esitetään 7 867 000 euroa, joka on 800 000 euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ensi vuoden rahoitustarve on kuitenkin ­aiempaa suurempi, noin 9,5 miljoonaa euroa. Menojen kasvu aiheutuu mm. yleisestä kustannustason noususta sekä yhteysalusliikenteen lipputulojen poistumisesta. Lisäksi kustannuksia kasvattaa siirtyminen uuteen palvelusopimusmalliin, joka on aiempia aikarahtisopimuksia kalliimpi ja joka edellyttää myös arvonlisäveron maksamista; pelkästään arvonlisäverosta aiheutuu noin 200 000 euron lisämenot.

Yhteysaluksilla on suuri merkitys asutun saariston elävänä pysymisessä, sillä saariston asukkaiden monet viranomaispalvelut, päivittäinen asiointi ja turvallisuus ovat alusten varassa. Saaristoliikenteen määrärahan alimitoitus tuo myös epävarmuutta saaristossa toimivien yritysten toimintaan ja haittaa saariston kehitystä.

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 9 367 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

65. Junien kaukoliikenteen osto (arviomääräraha)

Junien kaukoliikenteen ostoihin ehdotetaan 31,5 miljoonan euron määrärahaa, joka on 100 000 euroa kuluvaa vuotta enemmän. Junaliikenteen kustannukset ovat kuitenkin nousseet, ja nykyisen laajuinen liikenne tuottaa VR:lle noin 4 miljoonan euron tappion vuonna 2011. Tästä joh­tuen junavuoroja on tarkoitus ensi vuonna supistaa. Kaukoliikenteen palvelutason turvaamiseksi valiokunta lisää momentille 2 200 000 euroa, jolla on tarkoitus turvata erityisesti työmatka- ja opiskelijaliikennettä palvelevia junavuoroja. Samalla momenttiin sisältyvää valtuutta korotetaan vastaavalla summalla.

Junien kaukoliikenteen ostot ovat jatkossa kuitenkin vaarassa vähentyä tuntuvasti, sillä vuosia 2011—2014 koskevan kehyspäätöksen mukaan kaukojunaliikenteen ostoihin on varattu vuodesta 2012 eteenpäin laskennallisesti 20 miljoonaa euroa vuosittain, kun nykyinen määrärahataso on 31,5 miljoonaa euroa. Toteutuessaan se tarkoittaisi ostoliikenteen vähentämistä noin kolmanneksella nykyisestä, mikä merkitsisi käytännössä kymmenien junavuorojen ja kokonaisten reittien lakkauttamista.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 33 700 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Valtuus

Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan VR Osakeyhtiön kanssa sopimus junien kaukoliikenteen palvelujen ostamisesta vuosina 2006—2011 vuoden 2007 talousarviossa myönnetyn enintään 156 100 000 euron sijasta enintään 158 300 000 euron määrästä.

66. Yhteysaluspalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v)

Kuluvan vuoden ensimmäiseen lisätalous­arvioon sisältyi yhteysaluspalvelujen ostosopimuksiin tarkoitettu valtuus, jonka mukaan vuonna 2010 saadaan tehdä 10-vuotisia kokonaispalvelusopimuksia saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamisesta enintään 42,6 miljoonan ­euron kokonaiskustannusten määrästä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ­yhteysalusliikenne on kilpailutettu vuoden 2010 aikana. Saatujen tarjousten perusteella ­nykyinen valtuus ei ole kuitenkaan riittävä, vaan se tulisi korottaa 52,6 miljoonaan euroon.

Alusten suunnittelun ja rakentamisen on tarkoitus ajoittua vuosille 2011—2012, ja sopimuksen mukainen kokonaispalvelu koskisi vuosia 2013—2022.

Valiokunta lisää momentin myös ensi vuoden talousarvioon ja korottaa momenttiin sisältyvän valtuuden 52,6 miljoonaan euroon.

Lisätään uusi momentti seuraavasti:

66. 66. Yhteysaluspalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ei myönnetä määrärahaa.

Valtuus. Vuoden 2010 lisätalousarviossa myönnettyä 42,6 milj. euron valtuutta 10-vuotisen kokonaispalvelusopimuksen tekemiseksi saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostamisesta tarkistetaan 52,6 milj. euroon.

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen

01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Viestintävirastossa aloitti kuluvan vuoden alusta toimintansa uusi tietoturvaviranomainen, NCSA (National Communications Security Authority), jonka tehtävänä on huolehtia Suomen kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista sekä tukea suomalaisten yritysten mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uusien tehtävien hoitaminen edellyttää lisähenkilöstön palkkaamista sekä noin 450 000 euron lisäystä määrärahoihin.

Viestintäviraston talousarvioon ei sisälly mainittua lisäystä. Ns. nettobudjetoituna virastona Viestintävirasto ei voi myöskään käyttää esim. erilaisten maksujen kautta kerättyjä varoja uuteen tehtäväänsä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Viestintävirasto pystyy hoitamaan sille määrätyt uudet tehtävät ja täyttämään kansainväliset tietoturvavelvoitteet. Tästä johtuen valiokunta lisää momentille 300 000 euroa. Valiokunta korostaa, että Viestintävirastolle on turvattava uuden tehtävän edellyttämät voimavarat tarvittaessa seuraavassa lisäbudjetissa.

Viestintävirasto hoitaa valtion televisio- ja radiorahaston hallintoa. Rahastoon arvioidaan kertyvän tuloja noin 462 miljoonaa euroa, josta Yleisradio Oy:n julkiseen palveluun osoitetaan noin 451 miljoonaa euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Yleisradio Oy:n rahoitus turvataan oikeudenmukaisella tavalla siten, että se pystyy huolehtimaan sille asetetusta palvelutehtävästä ja että valtakunnallisen ja alueellisen toiminnan jatkuvuus voidaan turvata.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 806 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Valtioneuvoston 4.12.2008 tekemän periaatepäätöksen mukaisesti tavoitteena on, että lähes kaikki suomalaiset ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin yhteyden mahdollistavasta viestintäverkosta vuoteen 2015 mennessä. Määrärahakehyksissä on varattu 66 miljoonaa euroa vuosille 2009—2015 kaikkein harvimpaan asuttujen alueiden valokuituyhteyksien kehittämiseen. Ensi vuoden talousarvioesityksessä hankkeelle ehdotetaan 9,8 miljoonan euron määrärahaa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kunnat ovat vaikeasta taloustilanteestaan huolimatta budjetoineet hankkeen toteutukseen, mutta on myös kuntia, jotka eivät pysty osallistumaan hankkeen toteutukseen suunnitellulla tavalla. Tuesta huolimatta liittymismaksut voivat myös loppukäyttäjän näkökulmasta nousta varsin korkeiksi, mikä heikentää halukkuutta liit­tymän hankkimiselle. Saadut tarjoukset ovat ­olleet osittain ennakoitua suurempia, mutta ongelmana on ollut myös se, että palveluntarjoajat eivät ole joillakin alueilla jättäneet lainkaan tarjouksia ensimmäisen hakukierroksen aikana.

Ensi vuoden rahoitustarve riippuu siitä, kuinka monta hankealuetta valmistuu ja tulee maksatukseen ja mitä hankkeiden toteutus todellisuudessa maksaa. Valiokunnan saamien arvioiden mukaan kehysten mukainen 66 miljoonan euron määräraha on riittämätön koko maan tarpeita ajatellen.

Valiokunta korostaa, että nopeat ja luotettavat laajakaistayhteydet ovat välttämättömiä mm. alueellisen tasavertaisuuden ja maan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Jatkossa onkin tärkeää seurata kokonaiskustannusten kehittymistä sekä myös kuntien mahdollisuuksia selviytyä laajakaistahankkeisiin liittyvistä velvoitteistaan.

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Hallinto

01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Eduskunta lisäsi kuluvan vuoden talousarvioon 100 000 euroa nuorten Yrittäjyysteko-tunnustuspalkintojen myöntämiseen. Sen pohjalta käynnistettiin Timangi 2010 -kilpailu, jossa ­haettiin innovatiivisella ja rohkealla toiminnalla yrityksensä kasvuun nostaneita nuoria yrittäjiä ja yrittäjätiimejä. Kilpailuun tuli määräajan puitteissa noin 90 osallistujaa.

Kilpailun saaneen suuren suosion sekä myös erittäin korkeatasoisten esimerkkien pohjalta on pääteltävissä, että tämänkaltaiselle kilpailulle on jatkossakin kysyntää ja tarvetta. Kilpailun jääminen ainutkertaiseksi tai vain harvoin toteutetuksi vähentäisi myös sen kannustavaa vaikutusta.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa Timangi-kilpailun järjestämiseen myös vuonna 2011.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kansainvälinen EISCAT-järjestö on mitannut Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tutkilla yläilmakehää jo 30 vuoden ajan. EU:n tutkimusinfrastruktuurikartalle on hyväksytty EISCAT3D-hanke, jota EU on jo tukenut 2 miljoonalla eurolla ja tulee tukemaan vuosina 2010—2014 vielä 4,5 miljoonalla eurolla.

Myös kansallisessa rahoituksessa on päästy alkuun, sillä Oulun yliopisto / Sodankylän Geofysiikan Observatorio on saanut rahoitusta yhden pienen vastaanottoaseman rakentamiseksi. Saadun selvityksen mukaan kyseessä saattaa olla koko laajuudessaan satojen miljoonien eurojen eurooppalainen hanke, mutta edetäkseen se vaatii vielä lisärahoitusta.

Valiokunta katsoo, että työ- ja elinkeinoministeriön tulisi yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja Oulun yliopiston Sodankylän observatorion kanssa selvittää tarkemmin hankkeesta Suomelle koituvat tutkimukselliset ja teknologian kehittämisen edut, joiden pohjalta voidaan arvioida, missä määrin Suomi voi olla jatkossa mukana rahoittamassa hanketta.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 51 182 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen

Innovaatiopolitiikan sekä yritysten kansain­välistymisen määrärahoiksi esitetään runsaat 825 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä lähes 36 miljoonaa euroa vuoden 2010 talousarvioon nähden.

Valiokunta on tyytyväinen siihen, että globaalin talouskriisin aikana Suomi on kyennyt ­lisäämään panostuksiaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Muun muassa Tekesin rahoitus on kehittynyt suotuisasti, sillä sen myöntämisvaltuuksia on nostettu vuoden 2007 tasosta yli 120 miljoonalla eurolla. Tekesin tehtäväkenttä on tosin laajentunut muun muassa ei-teknologisen t&k-toiminnan sekä työelämän kehittämisen suuntaan. Myös monet yritykset ovat panostaneet kilpailukyvyn parantamiseen.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että julkinen sektori sitoutuu edelleen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen sekä osaamispohjan vahvistamiseen. On myös edistettävä uusien liiketoimintamallien, palvelukonseptien ja sosiaalisten innovaatioiden kehittymistä ja huolehdittava siitä, että suomalainen tutkimus- ja kehitystoiminta on läsnä maailmanluokan keskittymissä. On niin ikään tärkeää, että Suomi pystyy olemaan houkutteleva ­sijoituspaikka huippuyritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalle.

Valiokunta korostaa kasvuyrittäjyyden tukemista ja yritysten kansainvälistymisen edellytysten vahvistamista. Kasvuyrityksen syntyminen edellyttää ennen muuta oikeanlaista yrittäjäpersoonaa tai -tiimiä sekä menestyvää innovaatiota ja liiketoimintamallia. On myös keskeistä, että tukiorganisaatiot kiinnittävät huomiota siihen, minkälaisen tuen tarpeessa aloittava yritys todellisuudessa on. Tukea myöntävien orga­nisaatioiden vaatima byrokratia voi olla yli­mitoitettua etenkin aloittavien tai vasta suunnitteilla olevien yritysten osalta. Samoin on tär­keää, että kansainvälistymispalveluita tarjotaan potentiaalisille kasvuyrityksille heti perustamisvaiheessa, jolloin ratkaisuilla on usein merkittäviä vaikutuksia yrityksen kasvun käynnistymiseen.

Valiokunta pitää keskeisenä, että uusiin kehittämishankkeisiin ja uutta luoviin kokeiluihin suhtaudutaan kannustavasti ja että henkistä riskinottoa tuetaan.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että pk-yritykset saadaan aiempaa tehokkaammin mukaan innovaatiotoimintaan. Pk-yritysten innovaatiotoiminta on usein pienimuotoista, nopea­tempoista ja hyvin käytännönläheistä. Raskaat haku- ja raportointimenettelyt ovat niille usein liian työläitä. On siksi tärkeää löytää keinoja, joilla parannetaan mahdollisuuksia pk-yritysten liikeideoiden löytymiseen, jatkojalostamiseen ja keksintöjen kaupallistamiseen.

Valiokunta viittaa myös momenttien 32.20.41 ja 32.20.43 kohdalla lausuttuun.

01. Geologian tutkimuskeskuksen toiminta­menot (siirtomääräraha 2 v)

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) potentiaalinen toimintakenttä on laaja, ja kaivannaissektorin merkityksen odotetaan kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa. GTK:lla on keskeinen rooli geologisen pohjatiedon tuottamisessa, mutta sen toimintaedellytykset uhkaavat heiketä henkilöstön supistamisen vuoksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuosina 2005—2015 GTK:n henkilötyövuosien vähenemä on noin 230.

Valiokunta pitää tärkeänä, että GTK:n rooli keskeisen geologisen perustiedon tuottajana otetaan huomioon ja että sen toimintaedellytyksistä huolehditaan.

07. Matkailun edistämiskeskuksen toiminta­menot (siirtomääräraha 2 v)

Matkailun edistämiskeskus on käynyt läpi mittavan rakennemuutoksen, jossa sen ulkomaantoimistot on lopetettu ja myös kotimaan toimintaa on supistettu.

Valtiovarainvaliokunnan pyynnöstä työ- ja elinkeinoministeriö laati viime keväänä selvityksen Matkailun edistämiskeskuksen toimintaa koskevan uudistuksen vaikutuksista. Selvityksen mukaan 88 prosenttia vastaajista piti MEKin budjetin supistamista suurena ongelmana. MEK sai vastaajilta kouluarvosanan 6,53, kun edellisessä arviossa se sai yhteistyökumppaneiltaan arvosanan 8,2. Kriittisimpiä olivat suuret asiakkaat, jotka antoivat arvosanan 6,0.

Valtiovarainvaliokunnan mielestä myös matkailuelinkeinon on osallistuttava aiempaa enemmän matkailun markkinointiin ulkomailla. On kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että MEKillä on realistiset mahdollisuudet huolehtia Suomen maakuvaa koskevasta markkinoinnista. Valiokunnan mielestä MEKin nykyinen määräraha­taso on liian alhainen, jotta se pystyisi kilpailemaan tasavertaisesti kansainvälisillä markkinoilla esim. Ruotsin ja Norjan kanssa.

Jotta niukoista resursseista saadaan suurin mahdollinen hyöty, on olennaista hakea toimintaan vaikuttavuutta keskittymällä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkityksellisiin hankkeisiin. Myös Finpron kautta tehtävä markkinointi edellyttää vielä tehostamista ja toimintatapojen kehittämistä.

Valiokunta pitää myönteisenä, että valtiolla on valmius osallistua World Design Capital ‐hankkeen rahoitukseen. Hankkeen tuomalla julkisuudella voidaan edistää matkailua myös valtakunnallisesti.

41. Yleisavustus eräille yhteisöille ja järjestöille elinkeinopolitiikan edistämiseksi (siirto­määräraha 3 v)

Teknologiakasvatus. Valiokunta korostaa teknologiakasvutuksen merkitystä eräänä osaamispohjaa ja yrittäjyyttä vahvistavana toimintana.

Valiokunta on aiemmin (VaVM 25/2007 vp ) lisännyt momentille 150 000 euroa, joka suunnattiin Keksintösäätiön kautta tehtävään teknologiakasvatukseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että Keksintösäätiö panostaa teknologiakasvatusta edistäviin toimiin ja osoittaa niihin vastaavan rahoituksen myös ensi vuonna.

Yrityskummitoiminta. Etenkin nuorten ja aloittavien yritysten toiminnassa tarvitaan virallisten tukiorganisaatioiden ohella myös ulkopuolista ja riippumatonta tukea mm. käytännön liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Yrityskummitoiminta on Suomessa vielä pienimuotoista, mutta saadut kokemukset ovat myönteisiä. Erityisesti nykyisessä taloustilanteessa on yhä enemmän tarvetta kokeneiden yrittäjien antamaan neuvontaan. Valtio ei ole tukenut yrityskummitoimintaa, vaan sitä ovat rahoittaneet mm. kunnat, seudulliset elinkeinoyhtiöt ja yritykset. Valiokunta pitää tärkeänä, että yrityskummitoimintaa kehitetään ja että se laajenee koko maan kattavaksi toiminnaksi.

Talousarvioaloitteen TAA 148/2010 vp perusteella valiokunta lisää momentille 200 000 euroa yrityskummitoiminnan kehittämiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 40 052 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 228/2010 vp)

43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)

Yritysten kansainvälistymisavustuksille on ollut jatkuvasti suurta kysyntää, ja ne ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi edistää etenkin aloittavien yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille. Valiokunta viittaa myös edellä lukuperusteluissa esitettyyn ja pitää tärkeänä, että etenkin nuoria yrittäjiä tuetaan kansainvälistymisessä ja myös uudentyyppissä innovatiivisissa kokeiluissa.

Puurakentaminen on ollut viime vuosina paljon esillä, mutta käytännössä Suomi ei ole kyennyt nousemaan sellaiselle tasolle, johon maamme lähtökohdat antavat mahdollisuuden. Suomessa on vankkaa osaamista sekä laadukkaat ja riittävät raaka-ainevarat, mutta puurakenta­misen ja puutuotealan monet mahdollisuudet ovat jääneet hyödyntämättä.

Valiokunta korostaa, että puurakentamisen keinoin voidaan vastata moniin energia-, ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin. Puun käytön lisäämisellä voidaan vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta, rakentamisen ja ­rakennustuotteiden valmistuksen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä sekä energiankulutusta. Puuta voitaisiin myös käyttää nykyistä monipuolisemmin erilaisissa rakennuksissa ja sen käyttöä voitaisiin lisätä korjausrakentamisessa.

­Valiokunta katsoo, että puurakentamisen osaamistasoa on edelleen nostettava. Puurakentamista koske­vat palo- ym. määräykset eivät myöskään saa perusteettomasti jarruttaa puu­rakentamisen kehittymistä.

Suomella on kaikki mahdollisuudet tulla puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden edellä­kävijämaaksi. Tämä edellyttää, että koko metsäklusteri sitoutuu aiempaa selvemmin puu­rakentamisen määrätietoiseen kehittämiseen ja lisäämiseen.

Valiokunta lisää momentille 1 300 000 ­euroa, jolloin avustusvaltuus nousee kahdella miljoonalla eurolla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 27 710 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Valtuus. Uusia avustuksia saa vuonna 2011 myöntää 25 628 000 euroa. Mikäli vuoden 2010 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vielä vuonna 2011. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Äkillisen rakennemuutoksen hoitoon osoitettua määrärahaa on tarkoitus jatkossa kohdistaa myös toimialoille, ei vain nimetyille maantieteellisille alueille. Momentille tehdään määrärahan käyttötarkoitusta koskeva tarkennus.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

(1. kappale kuten HE 228/2010 vp)

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Valtuus

(1. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Valtuudesta varataan

1) 12 000 000 euroa käytettäväksi valtioneuvoston nimeämillä äkillisen rakennemuutoksen alueilla ja toimialoilla

(2. ja 3. kohta kuten HE 126/2010 vp)

(3. ja 4. kappale kuten HE 126/2010 vp)

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Momentille ehdotetaan noin 535 miljoonan euron määrärahaa, joka perustuu työttömyyden kehitystä koskeviin arvioihin ja joka on noin 17 miljoonaa euroa kuluvan vuoden talousarvion määrärahaa pienempi.

Talouden taantuma oli odottamattoman jyrkkä, mutta työttömyys ei kuitenkaan päässyt nousemaan kovin korkeaksi, sillä yritykset pystyivät lomautuksilla ja muilla työaikajoustoilla selviämään vaikeimman tilanteen yli. Työttömyys nousi alkuvuodesta jo yli 9 prosenttiin, mutta on sen jälkeen alentunut; lokakuussa työttömiä oli 7,4 prosenttia. Myös avointen työpaikkojen määrä on kasvanut viime vuodesta noin 26 prosenttia. Ensi vuoden työttömyyden arvoidaan jäävän alle kahdeksaan prosenttiin.

Taantuma vaikutti eniten nuorten asemaan työmarkkinoilla. Nuorisotyöttömyys kääntyi selvään kasvuun heti talouskriisin alettua syksyllä 2008, ja se lisääntyi voimakkaasti lähes kahden vuoden ajan. Nuorten työllistymiseen suunnattiin kuitenkin selkeitä lisäresursseja, joilla lisättiin mm. koulutuspaikkoja, ohjaus- ja neuvontapalveluja, palkkatuettua työtä sekä työpajatoimintaa. Työttömyys alkoi laskea alkukesällä 2010, ja lokakuussa nuoria oli työttömänä yli 5 000 eli n. 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Jatkossa on tarkoitus tukea erityisesti nuorten ja vastavalmistuneiden no­peaa työllistymistä sekä nuorten yrittäjyyttä.

Valiokunta pitää tehtyjä toimia hyvinä, mutta muistuttaa, että parantuneesta työllisyystilanteesta huolimatta alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli lokakuun lopussa vielä yli 28 000. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että nuorten työllisyyden parantamiseen tähtääviä toimia jatketaan edelleen määrätietoisesti ja että jatkossa varaudutaan osoittamaan vielä lisä­resursseja nuorten työllisty­miseen.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että useita tuhansia nuoria arvioidaan olevan ­kokonaan palvelujärjestelmän ulkopuolella­ ­ilman työ- tai koulutuspaikkaa. Erityisesti näitä nuoria uhkaa pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen. Valiokunta korostaa monipuolisten, kattavien ja poikkihallinnollisten toimien tärkeyttä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi lokakuussa 2009 kasvuun useita vuosia kestäneen laskun jälkeen, ja lokakuussa pitkäaikaistyöttömiä oli lähes 57 000. Työttömistä lähes neljännes (23 %) on pitkä­aikaistyöttömiä, ja myös kouluttautuneiden osuus pitkäaikaistyöttömistä on noussut. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvun ar­vioidaan hidastuvan, mutta jatkuvan kuitenkin vielä useiden kuukausien ajan.

Valiokunta toteaa, että pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen ei onnistu ilman tehokkaita ja riittäviä toimia. Tällaisia ovat etenkin tukityöllistäminen ja palkkatuki, joiden riittävyydestä tulee huolehtia. On myös tärkeää, että pitkään työmarkkinoilta poissa olleita työnhakijoita ­ohjataan sellaisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, jotka ylläpitävät ja lisäävät heidän ammattitai­toaan.

Myös korkeasti koulutettujen työttömyys on noussut. Tähän ovat vaikuttaneet talouden taantuma sekä myös yliopistojen tutkintouudistus, jonka myötä vanhan tutkintomallin mukaiset tutkinnot oli suoritettava loppuun viimeistään vuonna 2008.

Valiokunta korostaa, että otetaan käyttöön uusia toimintamalleja, joilla korkeasti koulutettujen osaamista hyödynnetään aiempaa paremmin niin julkisen kuin yksityisen sektorin kehittämisessä. Tavoitteena tulee olla myös akateemisen yrittäjyyden vahvistuminen.

64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Valiokunta lisää momentille 700 000 euroa, jolloin valtuutta korotetaan 2,5 miljoonalla eurolla.

Valiokunta viittaa momentin 32.30.45 kohdalla todettuun ja toteaa, että momentille tehdään äkillisen rakennemuutoksen hoitoon osoitetun määrärahan käyttötarkoitusta koskeva tarkennus.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 17 700 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

Valtuus. Vuonna 2011 saa Kainuun hallintokokeilualuetta lukuun ottamatta tehdä enintään 15 500 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2010 valtuuden käyttämättä jäävästä osasta saa tehdä sitoumuksia vuonna 2011.

Valtuudesta varataan 5 000 000 euroa käytettäväksi valtioneuvoston nimeämillä äkillisen rakennemuutoksen alueilla ja toimialoilla .

40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)

Momentille ehdotetaan 4,5 miljoonan euron määrärahaa, joka on 0,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Vuoden 2010 neljännessä lisäbudjetissa momentin määrärahaan tehtiin kuitenkin yhden miljoonan euron korotus, joka antaa mahdollisuuden jatkaa lisätyövoiman palkkaamista.

Velkaneuvonnan tarve on kasvamassa, sillä taantuman vaikutukset alkavat näkyä mm. lisääntyvinä maksuvaikeuksina. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asiakasmäärät ovat jo selvästi kasvaneet, jonotusajat ovat pidentyneet ja myös asiakkaiden ongelmat ovat vaikeutuneet. Palvelutarjonta on myös alueellisesti epätasaista, sillä kuntien rahoitusosuudet vaihtelevat huomattavasti.

Eräs keskeinen syy velkaneuvonnan jatkuvalle kasvulle on pikavippitoiminta, joka on lisännyt etenkin nuorten velkaneuvonnan tarvetta.

Valiokunta korostaa toimia, joilla puututaan velkaantumisen syihin ja joilla tiukennetaan ­pikavippitoimintaa ja sen valvontaa. On myös tärkeää tehostaa palvelujen hankkimista yksityisiltä palveluntuottajilta.

Valiokunta lisää momentille 200 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 711 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Alueiden kehittämistoimintaa ohjataan usealla eri tasolla, mm. kansallisessa lainsäädännössä, valtioneuvoston määrittelemissä alueiden kehittämistavoitteissa sekä maakuntaohjelmissa. Valtion aluehallinnon uudistuttua myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla on tärkeä rooli alueel­lisessa kehittämistoiminnassa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että maakunta­ohjelmat ja ELY-keskusten laatimat strategiset tavoitteet laaditaan tiiviissä yhteistyössä niin, että ne nivoutuvat saumattomasti yhteen. Valiokunta korostaa, että erillisten toiminnallisten tulos­sopimusten runsaus ja eriaikaisuus eivät saa vaikeuttaa yhteisen strategian suunnittelua maakuntatasolla.

Talousarviossa on varauduttu äkillisestä rakennemuutoksesta kärsivien paikkakuntien tukemiseen. Vuoden 2010 neljännessä lisäbudjetissa osoitettiin varoja myös rakennemuutoksesta kärsivien toimialojen tukeen.

Valiokunta toteaa, että rakennemuutospaikkakunnille osoitetulla tuella on saatu paljon hyviä tuloksia ja onnistuttu luomaan korvaavia työpaikkoja ja yritystoimintaa. Valiokunta on myös tyytyväinen siihen, että kokonainen toimiala voidaan ottaa rakennemuutostoimien kohteeksi.

Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että ­rakennemuutospaikkakunnille osoitettuja tuki­elementtejä edelleen täydennetään ja että toimet ovat riittävän nopeita, laaja-alaisia sekä tarpeeksi pitkäkestoisia. Myös rahoitusinstrumenttien tulee olla joustavia ja tukiosuuksien toimialojen ja yritysten tarpeet huomioon ottavia. Keskeistä on niin ikään alueen toimijoiden tiivis yhteistyö, kyky muodostaa yhteinen tilannekuva ja sopia tavoitteista ja painopisteistä.

Alueiden tukeen käytetään myös EU:n rakennerahasto-ohjelmien määrärahoja. EU:n rakennerahasto-ohjelmien myöntämisvaltuudeksi esitetään 534 miljoonaa euroa, jossa on budjetoinnin aikaistuksesta johtuva 20 prosentin korotus alkuperäiseen vuoden 2011 rahoituskehykseen. Rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan mm. nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut voimakkaasti esille EU-rahoitteisten ­rakennerahastohankkeiden mittava byrokratia, joka viivästyttää päätöksiä ja maksatuksia ja ­aiheuttaa tuntuvasti lisätyötä. Osa toimijoista on jo luopumassa projektien hallinnoinnista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan huomattava osa byrokratiasta aiheutuu kansallisen tason ratkaisuista.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että rakennerahastohankkeita koskevaa byrokratiaa vähennetään ja että hankkeiden hallinnointia helpo­tetaan. Maksatusmenettelyä on yksinkertaistettava ja huolehdittava myös siitä, että eri alueilla noudatetaan samoja pelisääntöjä.

Rakennerahastorahoituksella on tuettu myös ammattikorkeakouluja, joiden rooli alueellisessa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on merkittävä erityisesti yliopistopaikkakuntien ulkopuolella. Ammattikorkeakouluilla onkin hyvät mahdollisuudet nostaa alueen osaamistasoa, ja on siksi perusteltua, että rakennerahastorahoitusta ohjataan jatkossakin ammattikorkeakouluille tukemaan mm. käytäntölähteistä innovaatio­toimintaa.

60. Energiapolitiikka

Politiikkalohkon määrärahat nousevat lähes 70 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Pääosin lisäys johtuu uusiutuvan energian tuotantotukeen varatusta 55,3 miljoonan euron määrärahasta, jolla tuetaan tuulivoiman, biokaasun ja puupolttoaineeseen perustuvan sähkön tuotantoa. Energiatuen myöntämisvaltuus kasvaa lähes 86 milj. euroa eli yhteensä lähes 150 miljoonaan euroon. Lisävaltuudesta 50 miljoonaa euroa varataan liikenteen biopolttoaineiden demonstraatiolaitosten tukemiseen. Energiamäärärahoihin esitetty lisäys uusiutuvan ener­gian käytön lisäämiseksi vastaa eduskunnan hyväksymiä pitkän aikavälin ilmasto- ja energia­tavoitteita.

EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen on Suomelle erittäin haasteellista, ja se edellyttää suurta joukkoa erilaisia toimenpiteitä. Valiokunta korostaa sellaisten uusien teknologioiden kehittämistä, joilla voidaan edistää ilmasto­tavoitteiden saavuttamista ja joilla on myös merkittäviä vientimahdollisuuksia sekä myös työllisyyttä parantavia vaikutuksia.

Valiokunta painottaa tiedotuksen ja neuvonnan merkitystä ja ennen kaikkea huolehtimista siitä, että kuluttajilla, yrityksillä ja kunnilla on saatavilla luotettavaa tietoa hyvistä energiankäyttöä tehostavista ja uusiutuvan energian käyttöä lisäävistä toimenpiteistä ja -tavoista.

Toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantolaitoksen perustamiseen liittyvä lupamenet­tely on käynnistynyt, ja päätökset kaupallisen laitoksen perussuunnittelun aloittamisesta tehtäneen ensi vuoden aikana. Valiokunta pitää tärkeänä varautumista siihen, että laitoksen mahdollinen sijoittu­minen Suomeen edellyttää myös julkista tukea, jonka tarpeeksi on arvioitu 100—200 miljoonaa euroa.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Hallinto

01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Yleissitovista työehtosopimuksista ei ole virallisia käännöksiä ruotsiksi, sillä niiden kääntämiseen ei ole voimassa olevien säännösten mukaan velvollisuutta millään ministeriöllä eikä myöskään sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivalla työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunnalla.

Asiaa selvittänyt sosiaali- ja terveysministe­riön työryhmä ehdotti 17.8.2010 valmistuneessa muistiossaan, että yleissitovien työehtosopimusten kääntäminen ja julkaiseminen säädettäisiin em. vahvistamislautakunnan tehtäväksi ja että kielilakiin sekä työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamisesta annettuun lakiin tehtäisiin tarvittavat muutokset. Työryhmä arvioi, että jo olemassa olevien sopimusten kääntämisestä aiheutuu kolmen vuoden ajan noin 230 000 euron vuosittaiset kustannukset, minkä jälkeen käännösten päivittämisestä aiheutuisi vuosittain noin 100 000 euron kustannukset. Tarvittavia lainmuutoksia ei ole kuitenkaan tuotu eduskunnan käsiteltäväksi, koska määrärahakehyksissä ei ole varauduttu käännöskustannuksiin.

Valiokunta viittaa työryhmän muistioon, jonka mukaan perustuslaki, kielilaki, Ahvenanmaan itsehallintolaki sekä yleissitovien työehtosopimusten yleisesti velvoittava luonne edellyttävät, että yleissitovat työehtosopimukset tulee saada ruotsinkielisinä. Saadun selvityksen mukaan noin 160 yleissitovasta työehtosopimuksesta on käännetty ruotsiksi vain noin 30.

Talousarvioaloitteiden TAA 37/2010 vp ja TAA 556/2010 vp perusteella valiokunta lisää momentille 230 000 euroa. Hallituksen on myös ryhdyttävä toimenpiteisiin lainsäädäntöä koskevan muutosesityksen antamiseksi eduskunnalle.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 261 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

(1.—4. kohta kuten HE 126/2010 vp)

5) tasa-arvon tietopalvelun ylläpitoon liittyviin kustannuksiin (poist.)

6) yleissitovien työehtosopimusten kääntämiseen ruotsiksi. (Uusi kohta)

(3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Lautakunnan työ on ollut alusta lähtien ruuhkautunutta ja käsittelyajat pitkiä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan keskimääräinen käsittelyaika on nyt kuitenkin saatu alenemaan: kuluvan vuoden tammikuussa keskimääräinen käsittelyaika oli vielä 17 kk, mutta syyskuuhun mennessä se oli alentunut 14 kuukauteen. Arvioiden mukaan käsittelyajat lyhenisivät vuoden loppuun mennessä vielä 12 kuukauteen; kuuden kuukauden käsittelyaikatavoite saavutettaisiin vuosina 2011—2012.

Lautakunnan toimintaa on vahvistettu vuoden 2010 neljänteen lisäbudjettiin sisältyneellä 0,7 miljoonan euron lisärahoituksella, mikä antaa mahdollisuuden ruuhkan purkuun tarkoitetun henkilöstön palkkaamiseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että lautakunnan tilannetta seurataan ja että sille osoitetaan resurssit, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan. Valitukset koskevat keskeisiä perusturvaan liittyviä kysymyksiä, ja valitusajat ovat kansalaisten oikeusturvan näkökulmasta edelleen liian pitkiä.

02. Valvonta

20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (arviomääräraha)

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oikeuslääkinnän viranomaistoimintaan liittyy vakavia ongelmia, jotka liittyvät oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten suureen määrään sekä oikeuslääkäreiden eläköitymiseen.

Oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia on tehty vuodessa keskimäärin n. 650 oikeuslääkäriä kohden, kun kansainvälinen suositus on 300—350 avausta. Suuren työkuorman seurauksena lausuntoja ja kuolintodistuksia ei ole pystytty antamaan kolmen kuukauden määräajassa. Myös oikeuslääkinnän erikoistumisvirkoja on liian vähän, mistä johtuen virkojen täyttäminen on vaikeaa nykyisten oikeuslääkäreiden eläköityessä. Oikeuslääketieteellisiä kuolemansyyn selvityksiä ja ruumiinavauksia joudutaan jo nyt tekemään paljon ylitöinä ja hoitamaan ostopalveluna, mikä nostaa kokonaiskustannuksia tuntuvasti.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että mahdollisuudet oikeuslääketieteellisten ruumiin­avausten vähentämiseen ja oikeuslääketieteel­lisen erikoislääkärikoulutuksen lisäämiseen selvitetään ja että oikeuslääkinnän tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen kiinnitetään muutoinkin huomiota.

03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Päihdeäitien hoidon järjestäminen.

Raha-automaattiyhdistys on vuodesta 1998 rahoittanut Pidä Kiinni -hoitojärjestelmää, joka on valtakunnallinen erityistason hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville äideille ja heidän perheilleen. Päihdeäitien kuntoutuksen rahoitus on kuitenkin tarkoitus siirtää vähitellen kokonaan kuntien vastuulle. Raha-automaattiyhdistys supisti jo tänä vuonna päihdeäitien kuntoutukseen myönnettyä avustusta 400 000 eurolla, mutta eduskunnan lisättyä vastaavan määrärahan kuluvan vuoden talousarvioon toiminnan volyymi on toistaiseksi säilynyt ennallaan.

Ensi vuonna Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus supistuu edelleen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Raha-automaattiyhdistys tukee toimintaa ensi vuonna 1,5 miljoonalla eurolla, kun tämän vuoden tuki oli vielä noin 3,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 Raha-automaattiyhdistyksen tuen määräksi on kaavailtu 750 000 euroa, minkä jälkeen toiminnan rahoitus jää kokonaan kuntien vastuulle.

Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi hallitus esittää 3 miljoonan euron määrärahalisäystä kuntien valtionosuuksiin momentille 28.90.30. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan päihdeäitien kuntoutustoimintaa ei kuitenkaan pystytä jatkamaan ilman pysyvää perusrahoitusta, mistä johtuen toimintaa on tarkoitus supistaa jo ensi vuonna. Päihdeäitien ensikotipaikat ovat tästä syystä vaarassa vähentyä puoleen nykyisestä, jolloin hoitoa vaille jäisi arvioiden mukaan noin sata päihdeongelmaista äitiä ja lasta.

Valiokunta lisää momentille 1 500 000 euroa Pidä Kiinni ‐hoitojärjestelmän jatkuvuuden turvaamiseen.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on opiskelupaikkakunnan vastuulla toisin kuin yliopisto-opiskelijoiden, joiden terveydenhuolto on sopimusten perusteella siirretty Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tehtäväksi. Kunnat eivät kuitenkaan pysty huolehtimaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta tarpeeksi kattavasti.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon järjestämistä on selvitetty mm. so­siaali- ja terveysministeriön työryhmässä, joka ehdotti, että YTHS huolehtisi myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta (STM:n selvityksiä 2009:49). Uudistuksen toteuttamiseksi on suunniteltu kolmivuotista kokeilua, jossa YTHS-mallin mukaisesti tuotetut palvelut laajennettaisiin koskemaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoita aluksi kahdella paikkakunnalla.

Valiokunta pitää kokeilun järjestämistä perusteltuna ja lisää talousarvioon talousarvioaloitteen TAA 915/2010 vp perusteella yhteensä 750 000 euroa mainitun kokeilun järjestämiseksi.

Nyt kyseessä olevalle momentille lisätään 570 000 euroa kustannuksiin, jotka aiheutuvat ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämistä kahdella paikkakunnalla koskevasta kolmivuotisesta pilottihankkeesta. Tällä määrärahalla on tarkoitus rahoittaa menot, jotka aiheutuvat mm. tila- ym. hankkeen käynnistämiseen liittyvistä kustannuksista.

Kansaneläkelaitoksen osuus hankkeesta rahoitetaan sairaanhoitovakuutuksesta, joka rahoitetaan puoliksi valtion ja vakuutettujen kesken. Valtion osuuden arvioidaan olevan ensi vuonna 180 000 euroa ja sen jälkeen vuositasolla 330 000 euroa. Nämä menot maksetaan sairausvakuutusmomentilta 33.30.60, jolle lisätään 180 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 7 100 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

30. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Valiokunta viittaa edellä momentin 33.03.63 kohdalla todettuun ja lisää momentille 180 000 euroa ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvän kokeilun aiheuttamiin sairausvakuutuslain mukaisiin kustannuksiin.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 1 252 780 000 ­euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 126/2010 vp)

50. Veteraanien tukeminen

57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Sotainvalidien ja veteraanien erityisetuuksiin ehdotetaan ensi vuodelle yhteensä 350,8 miljoonan euron määrärahaa, joka on veteraanien määrän vähenemisestä johtuen vajaat 20 miljoonaa euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Rintamaveteraanien kuntoutukseen osoitetut määrärahat alenevat 30,6 miljoonaan euroon, joka on noin 3,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna.

Veteraania kohden määrärahoja on kuitenkin käytettävissä jonkin verran aiempaa enemmän. Kymmenen viime vuoden aikana rintamaveteraanien kuntoutukseen talousarviossa osoitettu määräraha on kolminkertaistunut veteraania kohden, mikä on antanut mahdollisuuden palvelujen lisäämiseen.

Ensi vuonna rintamaveteraanien palveluja parannetaan ottamalla käyttöön uusi kotihoitomalli, jonka toteutukseen esitetään 2,3 miljoonan euron määrärahaa. Hoitomallilla tuetaan veteraanien omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä kotona ja sen avulla veteraaneille voidaan räätälöidä aiempaa yksilöllisempää kuntoutusta. Palvelut voivat liittyä mm. ateria-, kuljetus- tai kotisairaanhoidon tarpeisiin.

Valiokunta pitää uutta hoitomallia hyvänä, sillä tehokkailla kotipalveluilla voidaan parantaa toimintakykyä ja vähentää laitoshoitoon joutumista. Valiokunta korostaa, että kunnan peruspalvelut ovat myös veteraanien palvelujen perusta ja että nyt käynnistettävän hoitomallin avulla tulee luoda toimiva tuki- ja palvelukokonaisuus, joka edistää kotona selviytymistä. On niin ikään tärkeää huolehtia uudistuksen tiedottamisesta koko kuntakentälle.

Veteraanikuntoutuksen tavoitteena on, että veteraaneilla on joka vuosi mahdollisuus päästä kuntoutukseen. Veteraanikuntoutuksen määrä­rahojen riittävyyden varmistamiseksi on välttämätöntä, että kunnat toimivat kuntoutusta koskevien ohjeiden mukaisesti ja että vähintään puolet kuntoutusjaksoista toteutetaan avo- ja päiväkuntoutuksena.

Kuntoutusmäärärahojen riittävyyden turvaamiseksi valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 2 008 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyy poikkeuksellisen paljon mittavia haasteita, joita ovat mm. väestön ikääntyminen, terveyserojen kasvu, palvelujen alueellinen epätasaisuus sekä eri sektoreiden yhteistoiminnassa esiintyvät ongelmat. Palvelujärjestelmä on myös hajanainen, ehkäisevä toiminta on monin paikoin puutteellista eivätkä sähköiset toiminnot ole edenneet suunnitellulla tavalla. Lisäksi terveydenhuollon henkilöstön eläköityminen alkaa vähentää hoitohenkilökunnan määrää samaan aikaan, kun hoidettavien määrä kasvaa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut uutta lainsäädäntöä (mm. terveydenhoitolaki) ja käynnistänyt useita toimia ja hankkeita, joilla mm. edellä mainittuihin epäkohtiin pyritään puuttumaan. Uudistusten ja hankkeiden keskeisiä painopisteitä ovat mm. ennaltaehkäisevän toiminnan lisääminen, peruspalvelujen parantaminen ja osaamisen vahvistaminen.

Valiokunta pitää myös myönteisenä, että so­siaali- ja terveydenhuollon asiakastietojärjestelmien kehittämistä tehostetaan ja että sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen valtionosuuksia korotetaan. Korotus (21,25 miljoonaa euroa) kohdennetaan muun muassa terveydenhuoltolain toimeenpanoon, neuvolatoimintaan sekä lapsiperheiden kotipalvelujen vahvistamiseen.

Valiokunta pitää valtionosuuksien korotusta hyvänä, mutta on huolissaan siitä, että laskennallisiin valtionosuuksiin tehtävät korotukset eivät välttämättä kohdistu valtakunnallisesti suunniteltujen painopisteiden mukaisesti. Toisaalta terveydenhuollon lähivuosien haasteet ovat niin mittavia, että pelkkä resurssien lisääminen ei ratkaise palvelujen tuottamiseen liittyviä ongelmia. Normien ja laatusuositusten ohella tarvitaan myös monia muita keinoja, kuten mm. sähköisen asioinnin tuntuvaa tehostamista, tuottavuuden kasvua sekä erityisesti terveydenhuollon rakenteiden kehittämistä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen ja järjestämisen kehittämiseksi on jo käynnistetty lainsäädännön uudistamiseen tähtäävä hanke. Uudistukseen sisältyy useita vaikeasti ratkaistavia asioita, ja se edellyttää laajaa ja perusteellista kokonaistarkastelua. Valiokunta korostaa, että kehittämistyölle on osoitettava resurssit, jotka varmistavat työn tehokkaan etenemisen. Valiokunta katsoo, että terveydenhuollon rakenteita ja järjestämisvastuuta uudistettaessa on keskeistä huolehtia siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon ydinpalvelut säilyvät myös jatkossa julkisen sektorin vastuulla.

Vanhustenhuolto.

Vanhustenhuollon palvelujen uudistamisessa keskeisiä tavoitteita ovat mm. kotihoidon vahvistaminen ja sitä tukevien palvelujen kehittäminen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan etenkin yli 85-vuotiaiden kotihoito onkin lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana, samoin omaishoidon tuki sekä tehostettu palveluasuminen ovat lisääntyneet. Vanhusten määrät niin vanhainkodeissa kuin terveyskeskuksissa ovat samaan aikaan vähentyneet.

Vanhustenhuollon palveluissa on kuitenkin edelleen suuria kunta- ja laitoskohtaisia eroja ja osittain ilmeisiä ja vakavia puutteellisuuksia. Palveluiden laadun turvaaminen edellyttää riittävien resurssien ohella myös palvelujen rakenteiden uudistamista, ammattitaitoista henkilöstöä sekä säännöllistä ja kattavaa valvontaa yhtenäisten käytäntöjen turvaamiseksi.

Valiokunta pitää hyvänä edistysaskeleena sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran suorittamia valvontatoimia ja niiden pohjalta annettua ohjeistusta. Valiokunta pitää niin ikään tärkeänä, että vanhuspalvelulain valmistelu on käynnistetty ja että osa laatusuosituksissa olevista asioista nostetaan lain tasolle. Tämä antaa myös valvontaviranomaisille paremmat mahdollisuudet vanhustenhuollon laadun valvonnalle.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ennaltaehkäisevää ja kotona selviytymistä parantavaa tukea edelleen vahvistetaan. Lisäksi valiokunta korostaa omaishoidon tuen kehittämistarpeita, kuten mm. omaishoitajien yhdenvertaisuuden lisäämistä sekä omaishoitoa tukevien palvelujen kehittämistä.

Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto.

Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa ym. koskeva valtioneuvoston asetus tuli voimaan 1.7.2009, mutta määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säännökset tulevat voimaan 1.1.2011. Asetuksella säännellään erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää. Asetuksen toimeenpanoa tuetaan korottamalla kuntien laskennallisia valtionosuuksia yhteensä 18,5 miljoonalla eurolla vuosina 2010 ja 2011.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan koulujen terveystarkastukset eivät toteudu vielä säädösten ja laatusuositusten mukaisella tavalla. Erityisesti lääkäreitä on liian vähän; kouluterveydenhuollon lääkärimitoitus (2 100 oppilasta/lääkäri) toteutuu toistaiseksi vain 5 prosentissa terveyskeskuksista.

Valiokunta korostaa, että hyvin järjestetty koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä. Varhaisella puuttumisella voidaan myös vähentää mielenterveysongelmia ja niihin liittyviä usein varsin kalliita korjaavia toimia. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös ammatillisessa koulutuksessa olevat saavat asetuksen mukaiset terveyspalvelut, joissa kiinnitetään huomiota mm. terveyden edistämiseen.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon osalta valiokunta viittaa edellä momentin 33.03.63 ja 33.30.60 kohdalla esitettyyn.

Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut, mutta palvelutarpeen arvioidaan olevan vielä selvästi kysyntää suurempaa. Jonot mielenterveyspalveluihin ovat sinänsä pysyneet kohtalaisen hyvin lain sallimissa rajoissa, mutta ensimmäisen vastaanoton ja tilannearvion jälkeen auttamisprosessi usein hidastuu tai pysähtyy kokonaan. Perustason valmiudet ovat usein riittämättömät avun antamiseen, eikä erikoissairaanhoidon palveluja pystytä järjestämään kysyntää vastaavalla tavalla.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämistarve on otettu huomioon mm. edellä mainitussa neuvolatoimintaa ym. koskevassa asetuksessa sekä uudessa terveydenhoitolaissa. Terveydenhoitolaissa täsmennetään myös ne ikärajat, jotka ovat velvoittavia nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämisessä. Tällä hetkellä ikärajat vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin, mutta jatkossa tarpeelliseksi katsottu hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa kaikille alle 23-vuotiaille.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden parantamiseen on viime vuosina suunnattu selkeitä lisäresursseja. Vuosina 2008—2010 keskeinen rahoituskanava on ollut Kaste-ohjelma, jonka kautta on suunnattu yli 40 miljoonaa euroa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistamiseen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistamiseen.

Valiokunta korostaa, että ajantasaisen lainsäädännön ja resurssien ohella perusterveydenhuollossa on oltava myös työvälineitä ja yhtenäisiä toimintamalleja, joilla tuetaan perusterveydenhuollon osaamista ja toimintavarmuutta. Tarvitaan niin ikään arviointimenetelmiä, joilla löydetään mahdollisimman ajoissa ja kattavasti avun tarpeessa olevat lapset ja nuoret. Ennen kaikkea tarvitaan osaavaa työvoimaa sekä saumatonta ja moniammatillista yhteistyötä eri toimijoiden, kuten neuvoloiden, päiväkotien, koulujen ja terveyskeskusten kesken. Valiokunta pitää tärkeänä, että kaikessa perustason toiminnassa pyritään määrätietoisesti ehkäisemään lasten ja nuorten ongelmien vaikeutumista ja siten vähentämään tarvetta kalliisiin erikoissairaanhoidon palveluihin.

Lastensuojelu.

Lastensuojeluilmoitusten määrä on viime vuonna edelleen kasvanut, kuten myös lastensuojelun avohuollon asiakkaiden kokonaismäärä. Niin ikään kiireellisten sijoitusten määrä on lisääntynyt, mutta sijoitettujen lasten määrä on vähentynyt ensimmäisen kerran sitten vuoden 1991 jälkeen, jolloin lastensuojelutietojen keruu aloitettiin. Vuonna 2009 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna yli 16 000 lasta ja nuorta. Vuoden 2009 lopussa kaikista sijoitetuista lapsista ja nuorista 33 prosenttia oli perhehoidossa ja 18 prosenttia ammatillisessa perhekotihoidossa, laitoshuollossa oli 35 prosenttia.

Valiokunta korostaa uuden lastensuojelulain velvoitteita ja pitää tärkeänä, että panostuksia varhaiseen puuttumiseen, ennaltaehkäisyyn sekä avohuoltoon lisätään. Keskeistä on, että kunnat osoittavat lastensuojelutyöhön riittävät henkilöresurssit. Valiokunta on viime vuosina korostanut tarvetta perhehoidon kehittämiseen, mikä on myös hallitusohjelman mukainen tavoite. On kuitenkin huolestuttavaa, että laitoshuollossa olevien lasten ja nuorten määrä on lievästi kasvanut, vaikka sijoitettujen lasten ja nuorten kokonaismäärä on valtakunnallisesti laskenut. Perhehoito on kustannuksiltaan laitoshoitoa selvästi edullisempaa, ja se antaa lapselle mahdollisuuden asua kodinomaisissa olosuhteissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että perhehoidon kehittämistyötä tehostetaan ja että uuden perhehoitolainsäädännön valmistelua kiirehditään.

Lapsiperheiden kotipalvelu.

Hallitus esittää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin 600 000 euron korotusta lapsiperheiden kotipalvelun vahvistamiseksi. Valiokunta on tyytyväinen kotipalvelun vahvistamiseen, sillä useimmat kunnat eivät tarjoa riittävästi kotipalvelua lapsiperheille. Kotipalvelu on parhaimmillaan tehokas ennaltaehkäisevän työn muoto, jolla ­tuetaan arjessa selviytymistä ja vähennetään ongelmien kasautumista. Valiokunta pitää tärkeänä, että lapsiperheiden mahdollisuudesta kotipalvelun saamiseen myös tiedotetaan aiempaa tehokkaammin.

70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

01. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesityksen ja alan tulossopimusten mukaan työsuojelun aluehallinnossa on 456 henkilötyövuotta, minkä pohjalta on asetettu myös toiminnan tuloksellisuutta koskevat tavoitteet. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tuottavuusohjelman vuoksi henkilöstömäärää vähennetään kuitenkin vuoden 2015 loppuun mennessä 25 henkilötyövuodella eli 431 henkilötyövuoteen.

Saadun selvityksen mukaan määrärahakehyksestä johtuen vuoden 2011 määrärahat (noin 25 milj. euroa) eivät riitä tulossopimusten mukaisiin palkkausmenoihin. Tästä johtuen henkilötyövuosien määrää on jouduttu alentamaan tuottavuusohjelman tasoa alhaisemmaksi siten, että ensi vuonna henkilötyövuosien määrän arvioidaan olevan 413. Jo tänä vuonna henkilötyövuosien määrä aleni 423:een.

Tilanne on vaikea ja huolestuttava. Työsuojelun vastuualueiden valvontakenttä on erittäin laaja ja monipuolinen, ja työsuojelutehtävät ovat viime vuosina laajentuneet ja muuttuneet vaativammiksi. Työsuojeluviranomaisten uutena haasteena ovat harmaan talouden estämiseen liittyvät monipuoliset tehtävät. Resurssien supistuminen vähentää nimenomaan viranomaisaloitteista valvontaa, vaikka se on yhteiskunnallisesti tuloksekasta. Osaamisen ja ammattitaidon kannalta olisi myös välttämätöntä, että eläkkeelle jäävien tilalle voidaan palkata ajoissa uutta henkilöstöä.

Valiokunta lisää momentille 500 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 25 648 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentin määräraha on 5,2 miljoonaa euroa, mutta terveyden edistämiseen liittyviä toimia rahoitetaan myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen budjetista sekä Raha-automaattiyhdistyksen varoista. Terveyden edistämistä on kuluvalla hallituskaudella kehitetty myös nimenomaisella terveyden edistämisen politiikkaohjelmalla. Sen strateginen painopiste on ollut vaikuttaa terveyden edistämisen rakenteiden vahvistumiseen ja alue- ja paikallishallinnon toimintatapoihin siten, että periaate "terveys kaikissa politiikoissa" omaksuttaisiin.

Valiokunta pitää näitä tavoitteita keskeisinä, sillä etenkin kunnat ovat merkittäviä toimijoita terveyden edistämisessä. Terveyden edistäminen on kuntien talouden kannalta kannattavaa ja siitä myöhempinä vuosina saatavat hyödyt mittavia.

Myös uusi terveydenhoitolaki korostaa ter­veyttä ja hyvinvointia vahvistavaa työtä. Merkittävää on, että lakiin sisältyy velvollisuus järjestää asukkaiden terveystarkastukset, mikä parantaa mm. työttömien mahdollisuuksia päästä säännöllisiin terveystarkastuksiin. Terveyden edistämisen kannalta on niin ikään tärkeää, että terveyden edistäminen otetaan huomioon poikkihallinnollisesti kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Ympäristöhallinnon toimintamenot

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ympäristöministeriön hallinnonalan talousar­vioksi esitetään 316,8 miljoonaa euroa ja toimintamenoiksi 74,9 miljoonaa euroa vuodelle 2011. Esitykseen on tehty 3 prosentin vähennys vuoteen 2010 verrattuna. Muita hallinnonaloja pienemmässä budjetissa tehdyt leikkaukset ­aiheuttavat suhteellisesti vaikeampia ongelmia. Huomattava on myös, että samanaikaisesti paineet tehtävien laajentamiseksi kasvavat erityisesti ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

Tuottavuusohjelman osalta ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ovat tähän asti pystyneet toteuttamaan asetetut vähennystavoitteet. Vuonna 2011 tavoitteiden saavuttamista vaikeuttaa kuitenkin sinänsä positiivisena pidettävä eläköitymisen myöhentyminen. Tuottavuusohjelmien seurauksena myös aluehallinnon ympäristötehtävistä on poistumassa noin 15 prosenttia henkilöstöstä vuoteen 2015 mennessä. Tämä merkitsee tarvetta turvata osaamisen säilyminen keskeisissä tehtävissä sekä lisärahoitusta ulkopuolisten palvelujen ostamiseen.

Valiokunta korostaa lisäksi kehittämis- ja suunnittelurahoituksen tärkeää merkitystä, jotta ilmasto- ja muussa ympäristöpolitiikassa voidaan aktiivisesti vaikuttaa kansainväliseen päätöksentekoon ja osataan valita vaikuttavia sekä kustannustehokkaita toimenpiteitä. Oikea-aikaisilla selvityksillä voidaan saada aikaan jopa monikymmenkertainen kustannussäästö.

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 2 000 000 euron määrärahaa, joka on eduskunnan tekemän lisäyksen, 50 000 euroa, verran vähemmän kuin vuonna 2010. Määrärahaa käytetään avustuksiin lähinnä valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille sekä jonkin verran myös valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille valistus- ja neuvontatoimintaan.

Saaristo- ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tuesta suurin osa on osoitettu viime vuosina Pidä Saaristo Siistinä ry:lle. Yhdistys on kyennyt veneilijöille suunnatuilla jätehuoltopalveluilla ja aktiivisella tiedotuksella merkittävästi vähentämään meri- ja järviluonnon kuormitusta. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota toiminnalle välttämättömän uuden huoltoaluksen hankkimiseen ja toteaa, että aluksen rahoitusvaihtoehtoja tulee tarkastella laajasti, myös Öljynsuojarahaston käyttömahdollisuudet ja käytön laajentaminen tulee selvittää.

Tunturialueiden jätehuoltoa edistää Pidä Lappi Siistinä ry mm. kunnostamalla taukotupia ja laavuja sekä rakentamalla jätehuoltopisteitä ja kuivakäymälöitä. Yhdistyksen toiminta on tarpeellista, ja toiminnan laajentamiselle on ilmeistä tarvetta.

Valiokunta pitää tärkeänä kansalaisjärjestöjen tekemää työtä. Hyvin kohdistetulla pienelläkin avustuksella järjestöt pystyvät hoitamaan koko yhteiskunnalle tärkeitä tehtäviä erittäin tehokkaasti.

Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa ympäristöjärjestöjen avustamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 2 050 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 126/2010 vp)

10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu

20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha)

Ympäristövahinkojen riskiä Itämerellä kasvattavat lisääntyvä merenkulku mahdollisine öljyonnettomuuksineen ja laivaliikenteen aiheuttamat päästöt. Ympäristövahinkojen, erityisesti öljyvahinkojen, torjuntavalmiuden kehittäminen on määritelty valtioneuvoston Itämeri-selonteossa (2009) ja sitä edeltäneessä kokonaisselvityksessä öljyvahinkojen torjuntavalmiuden kehittämisestä vuosina 2009—2018.

Torjuntavalmiuteen tarvittavien investoin­tien on laskettu olevan valtiolla noin 200 miljoonaa euroa ja pelastuslaitoksilla noin 100 miljoonaa euroa. Valtion investointeja on jo toteutettu tai päätetty yli sadan miljoonan euron osalta ja pelastuslaitoksien materiaalista valmiutta on ryhdytty kohottamaan. Uusien torjunta-alusten lisäksi myös avomeritorjunnassa käytettävää muuta kalustoa on kehitettävä ja hankittava uhkakuvaa vastaavasti. Suurin tarve kohdistuu valiokunnan saaman selvityksen mukaan avomeripuomien hankintaan.

Suomen torjunta-aluskalustoa ylläpidetään kustannustehokkaasti monitoimiperiaatetta hyödyntäen. Valtion merelliset toimijat, kuten Merivoimat, Rajavartiolaitos ja valtionyhtiö Meritaito Oy, osallistuvat torjuntavalmiuteen muun toimintansa ohessa. Öljyntorjunnan rinnalla Suomen on kehitettävä myös valmiutta torjua aluskemikaalionnettomuuksia. Valiokunta pitää lisäksi erittäin merkittävänä EU:n ja Itämeren maiden merellisten viranomaisten yhteistyön kehittämistä ja sitä kautta saatavia kustannussäästöjä.

Inhimillisen tekijän arvioidaan olevan suurin yksittäinen syy merionnettomuuksiin. On myönteistä, että Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) on saatu kesäkuussa 2010 valmiiksi alusten miehistön pätevyyttä ja vahdinpitoa koskeva yleissopimus. Osaaminen ja riittävän suuri miehistö ovat erityisen tärkeitä Suomen kapeilla saaristoväylillä.

Valiokunta lisää momentille 800 000 euroa avomeripuomien hankintaan.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

(1. kohta kuten HE 228/2010 vp)

(2. ja 3. kohta kuten HE 126/2010 vp)

(3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

23. Itämerensuojelu (siirtomääräraha 3 v)

Itämeren suojelukomission (HELCOM) vuonna 2007 hyväksymässä toimintaohjelmassa on asetettu tavoitteeksi saavuttaa Itämeren hyvä tila vuoteen 2021 mennessä. Suomen osalta keskeisiä ohjelmia tavoitteeseen pääsemisessä ovat Suomen Itämeren suojeluohjelma, Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, Valtioneuvoston selonteko Itämeren suojelusta (2009), Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategia sekä toimintaohjelma. Keväällä 2010 Baltic Sea Action -huippukokouksessa Suomi sitoutui lisäksi erityisesti Saaristomeren tilaa parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Itämeren ravinnepäästöjä on onnistuttu vähentämään ajanjaksolla 1990—2006 fosforin osalta noin 45 prosenttia ja typen osalta noin 30 prosenttia. HELCOMin toimintaohjelman toimeenpanosta Suomessa tehdyn tilannekatsauksen mukaan pistelähteiden (yhdyskuntien jätevedet, teollisuus) rehevöittävien päästöjen vähentämisessä on onnistuttu hyvin. Sen sijaan hajapäästöjen (maa- ja metsätalous, haja-asutus, ilmalaskeuma), erityisesti fosforin, vähentäminen on osoittautunut vaikeaksi.

Tehdyistä suojelutoimenpiteistä huolimatta Itämeren tila on edelleen heikko. Suurin uhka on rehevöityminen, joka vaikuttaa myös luonnon monimuotoisuuteen, esimerkiksi taloudellisesti tärkeiden kalakantojen vähentymiseen. Rehevöitymisen torjunnassa keskeisin ratkaisu on edelleen ravinnepäästöjen vähentäminen. Valiokunta viittaa tässä yhteydessä myös maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan (mom. 30.40.62) käsittelyn yhteydessä esiin nostettuun särkikalojen poistokalastukseen, jota voidaan pitää yhtenä keinona fosforin ja typen poistamiseen vesien ravinnekierrosta.

Itämeren ongelmat ovat moninaisia, ja niihin pyrkivät vastaamaan omalta osaltaan kaikki Itämeren valtiot. Kokonaiskuormituksen vähentämiseksi on välttämätöntä käyttää laajaa toimenpidevalikoimaa ja kehittää myös uusia kustannustehokkaita toimenpiteitä.

Uuden momentin käyttöönottoa voidaan pitää perusteltuna ja sille osoitettua 3 miljoonan euron määrärahaa erittäin tarpeellisena, vaikkakin tarpeisiin nähden melko vaatimattomana. Määräraha on tarkoitus kohdistaa erityisesti maatalouden vesiensuojelua tehostavaan hankkeeseen (TEHO Plus), turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun tehostamiseen (TASO-pilottihanke) sekä vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden selvittämiseen (VELMU). Samalla on myös todettava, että Itämeren suojeluun käytettävissä olevaa vuosittaista talousarviorahoituksen täsmällistä määrää on erittäin vaikea arvioida, koska Itämeren tilaan vaikuttavat monet toimenpiteet myös välillisesti. Itämeren suojeluohjelmien lähtökohtana on ollut, että toimet ja tavoitteet otetaan huomioon toimialavastuun mukaisesti kullakin hallinnonalalla. Valiokunta korostaa eri hallinnonaloilla tehtävien toimien koordinointia sekä erityyppisten toimenpiteiden ja tukien vaikuttavuuden arviointia parhaan mahdollisen kokonaishyödyn saavuttamiseksi.

52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään 23 367 000 euron määrärahaa, joka on 2 924 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2010 varsinaisessa talousarviossa.

Luontopalvelut vastaa Metsähallituksen julkisista hallintotehtävistä. Sen vuosittainen rahoitus on ollut noin 50 miljoonaa euroa, josta 60 prosenttia on tullut ympäristöministeriön eri momenteilta ja 15 prosenttia maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta. Näiden päärahoituslähteiden osuutta esitetään leikattavaksi yhteensä noin 4,5 miljoonaa euroa vuoden 2010 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Jos myös vuoden 2010 lisätalousarviot otetaan huomioon, ero on 6,7 miljoonaa euroa.

Luontopalveluissa työskenteli 397 vakinaista ja 470 määräaikaista työntekijää vuonna 2009. Yhteensä tehtiin 513 henkilötyövuotta. Määräaikaisten työntekijöiden joukossa on erityisesti opiskelijoita ja työllisyysvaroin palkattuja nuoria työttömiä. Työntekijät sijoittuvat ympäri maata, vain 5 prosenttia työskentelee ohjausyksikössä Vantaalla.

Esitetyn suuruisia leikkauksia ei pystytä toteuttamaan supistamatta luontopalvelujen ydintoimintoja. Metsähallituksessa on käynnistetty yhteistoimintaneuvottelut enintään 60 henkilötyövuoden vähentämiseksi. Jos vakinaista henkilöstöä joudutaan lomauttamaan tai irtisanomaan, on huomioitava, ettei myöskään työllistämisvaroja voida hyödyntää nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.

Esitetyt leikkaukset johtavat väistämättä retkeily- ja muiden luonnon virkistyskäytön palvelujen karsimiseen, mikä puolestaan heikentää samalla alueiden yritysten toimintaedellytyksiä ja työllisyyttä. Valiokunta kiinnittää huomiota myös kansallispuistojen perusrahoituksen turvaamiseen. Esimerkiksi Merenkurkun saariston, joka liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2006, käyntikohteiden ylläpito ja opastusviestintä edellyttävät saadun selvityksen mukaan pysyvää 300 000 euron vuosittaista perusrahoitusta valtiolta.

Vuonna 2009 kansallispuistoissamme oli lähes 2 miljoonaa käyntiä ja kaikissa Metsähallituksen hoidossa olevissa virkistyskohteissa yhteensä 4,7 miljoonaa käyntiä. Kävijämäärät ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen selvityksen mukaan kansallispuistojen ja retkeilyalueiden palveluihin sijoitetut rahat palautuvat suosituimmissa kohteissa jopa 20-kertaisena takaisin paikallistalouteen.

Valiokunta pitää aluetalouden ja koko maan vetovoimaisuuden kannalta tärkeänä, että kansallispuistojen ja retkeilyalueiden palvelurakenteet pidetään kunnossa eikä luontopalveluiden henkilöstöä jouduta määrärahavähennysten vuoksi irtisanomaan tai lomauttamaan.

Edellä olevan perusteella valiokunta lisää momentille 2 500 000 euroa luontopalveluiden turvaamiseen. Valiokunta pitää samalla myös tarpeellisena miettiä erilaisia vaihtoehtoja vapaaehtoisten maksujen käyttöön ottamiseksi kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 25 867 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 126/2010 vp)

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Momentille esitetään kehyspäätöksen mukaisesti 10 000 000 euron määrärahaa, joka on yli kolmanneksen alempi kuin vuonna 2010. Esitykseen ei sisälly yhtään uutta siirtoviemärihanketta, vaan määrärahat suuntautuvat keskeneräisten hankkeiden loppuunsaattamiseen.

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota monesti aiemminkin (mm. VaVM 33/2008 vp , VaVM 45/2009 vp) siirtoviemäreiden rakentamisen tarpeellisuuteen. Useissa pienissä ja keskikokoisissa kunnissa nykyinen jätevedenpuhdistamo ei enää täytä uusia vaatimuksia. Keskittämällä jätevesien käsittely isompiin, tehokkaampiin ja toimintavarmempiin yksiköihin päästään sekä vesiensuojelullisesti että taloudellisesti parhaaseen lopputulokseen. Siirtoviemäreihin osoitetun valtion tuen avulla voidaan välttää kuntien turvautuminen epätarkoituksenmukaisiin ja lyhytaikaisiin ratkaisuihin. Siirtoviemäreiden ansiosta saadaan yleensä myös runsaasti niiden varrella olevaa haja-asutusta tehokkaan jätevedenpuhdistuksen piiriin.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ELY-keskusten esitysten ja maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien mukaan tulisi vuosina 2011—2015 käynnistää yli 30 uutta siirtoviemärihanketta sekä yli 20 muuta ympäristötyökohdetta, lähinnä pilaantuneiden alueiden kunnostushankkeita, jotka vaikuttavat osaltaan pohjavesien suojelemiseen.

Valiokunta lisää momentille 3 000 000 euroa keskeneräisten hankkeiden jatkamiseen ja myös uusien hankkeiden aloittamiseen vuonna 2011 määrärahan puitteissa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 13 000 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE 126/2010 vp)

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Valiokunnan saaman tiedon mukaan vuonna 2011 arvioidaan jälleen aloitettavan noin 31 000 asunnon rakennustyöt. Valtion elvytystoimilla helpotettiin onnistuneesti asuntotuotannon romahdusta ja siitä seurannutta työttömyyttä rakennusalalla. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto on kuitenkin vauhdittumassa, ja valtion elvytystoimet esitetään lopetettavaksi rakennusalalle ja asuntomarkkinoille aiheutuvien ongelmien välttämiseksi.

Vuonna 2011 korkotukilainojen hyväksymisvaltuudeksi esitetään 975 miljoonaa euroa. Valtion asuntorahastosta on tarkoitus tukea noin 6 500 korkotukiasunnon rakentamista, joista 4 000 asuntoa suunnataan erityisryhmien hankkeisiin. Muut 2 500 asuntoa jakautuvat asumisoikeus- ja normaaliin vuokra-asuntotuotantoon.

Normaalien ARA-vuokra-asuntojen tuotanto näyttää siten selvästi vähenevän vuonna 2011. Erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muissa kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen ja yleensäkin asuntojen kysyntä kuitenkin ylittää tarjonnan. Tämä nostaa sekä asuntojen hintoja että vuokratasoa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitettiin, että valtion korkotuella tuotettavien asuntojen määrä pitäisi nostaa 8 000 asuntoon, jotta kasvualueiden vuokra-asuntojen kysyntää voitaisiin helpottaa.

Valiokunta korostaa, että riittävä valtion korkotuettu asuntotuotanto vakauttaa asuntomarkkinoita, ja toteaa, että ARA-järjestelmä on valtiolle suhteellisen tehokas tapa vaikuttaa vuokra-asuntotuotantoon. Valtion ei tarvitse sitoa pääomaa itse tuotantoon, ainoastaan takauksiin ja korkotukiin. Lisäksi on tärkeää painottaa, että korkotuetulla asuntotuotannolla toteutetaan sellaista sosiaalista ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa, jolle yhteiskunnassamme on erityistä tarvetta.

Samalla on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että uudistuotannossa rakentamisen hintataso on valiokunnan saaman selvityksen mukaan edelleen selvästi kohoamassa. Myös ARA-kohteissa on siten harkittava erittäin tarkkaan esitettävien kustannusten hyväksymistä, jotta valtion tukitoimet eivät edesauta rakentamisen kustannustason nousua.

Vuonna 2011 on tarkoitus ottaa käyttöön yleishyödyllisyyssäännösten ulkopuolinen valtion täytetakauksellinen välimalli, jolla varaudutaan tukemaan 2 000 vuokra-asunnon rakentamista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisten yhteydessä mallia ei ole kuitenkaan pidetty rakennuttajien taholta kovin houkuttelevana. Toisaalta valtion takauksen merkitys saattaa kasvaa, jos rahoitusmarkkinoiden tilanne kiristyy.

Uusia keinoja kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseen tulee etsiä edelleen aktiivisesti. Valiokunta kiirehtii tästäkin syystä ympäristöministeriön johdolla toteutettujen rakentamisen normitalkoiden yhteydessä todettujen epäkohtien korjaamista mahdollisimman nopeasti.

Valiokunta pitää myönteisenä, että kaavoittamistavoitteiden saavuttamista esitetään tuettavaksi 30 prosentin suuruisilla kunnallistekniikka-avustuksilla, joihin varataan vuosittain 10 miljoonaa euroa. Avustukset on sidottu kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttamiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen ja yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen.

Uusien tonttien kaavoittamisen lisäksi tulisi panostaa tyhjien tonttien markkinoille saamiseen etenkin kasvukeskuksissa. Kaavoituksessa tulee myös huomioida pienten asuntojen lisääntyvä tarve. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla kaupunkien vuokra-asuntojen hakijoista yli 80 prosenttia on yhden ja kahden hengen talouksia.

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös asumistukijärjestelmän kokonais­uudistuksen valmisteluun. Valiokunta toteaa, ettei asumistuen saajien ohjaaminen nykyistä enemmän asumaan valtion tukemaan asuntokantaan ole kannatettavaa. Yksipuolinen asukasrakenne johtaa väistämättä ongelmiin lisäämällä segregaatiota.

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen. Suomessa noin 40 prosenttia energiasta käytetään rakennuksissa ja kasvihuonekaasupäästöistä noin 30 prosenttia aiheutuu rakennusten lämmityksestä. Rakennetulla ympäristöllä on siten keskeinen rooli asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa. Energiatehokkuuden parantamista onkin edistettävä sekä korjaus- että uudisrakentamisessa.

Valiokunta pitää myönteisenä, että rakennusten korjausavustuksesta (mom. 35.20.55) esitetään kohdennettavaksi 44 miljoonaa euroa energia-avustuksiin; tästä 30 miljoonalla eurolla on tarkoitus edistää uusiutuvaa energiaa hyödyntäviin lämmitystapoihin siirtymistä sähkö- ja öljylämmitteisiä taloja saneerattaessa. Energia­tehokkuutta parantaviin kerros- ja rivitaloinvestointeihin kohdennetaan 12 miljoonaa euroa ja 2 miljoonaa euroa pientalojen energiakorvausten tulosidonnaisiin tukiin.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin myötä EU:ssa siirrytään lähes nollaenergia­rakentamiseen kaikkien uusien rakennusten osalta vuodesta 2021 alkaen. Valiokunta toteaa, että tämä edellyttää uudenlaista osaamista ja Suomen olosuhteet huomioivaa kokonaisuuk­sien hallintaa, joka tulee ottaa huomioon alan osaajien koulutuksessa sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen voimavaroissa, jotta käyttöön saadaan parhaat ratkaisut ja varmistutaan niiden toimivuudesta.

Valiokunta toteaa ympäristövaliokunnan tavoin (YmVL 15/2010 vp), että tiukentuvat energiatehokkuusvaatimukset asettavat huomattavia haasteita käytettävien rakenneratkaisujen kos­teustekniselle suunnittelulle ja toteutukselle. Vuosille 2009—2013 ajoittuvalla ohjelmalla pyritään vähentämään kosteus- ja homeongelmien aiheuttamia terveyshaittoja ja kansantaloudellisia menetyksiä sekä torjumaan uusien kosteusvaurioiden syntymistä uudis- ja korjausrakentamisessa. Ohjelman toteuttaminen on tärkeää varsinkin, kun home- ja kosteusongelmien aiheuttamat yhteiskunnalliset kustannukset ovat noin 1,5—3 miljardia euroa ja ylittävät moninkertaisesti ongelmien korjaamiseen osoitettavat julkiset varat.

01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tehtäväksi määrätään vuoden 2011 alusta alkaen valvoa asumisoikeustalojen käyttövastikkeita ja niistä annettavia tietoja ( HE 120/2010 vp).

Valiokunta lisää momentille 60 000 euroa henkilön palkkaamiseksi kyseiseen tehtävään.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään 4 634 000 euroa.

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Erityisryhmien asumisen tukeminen

Erityisryhmien investointiavustusvaltuudeksi esitetään 110 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää myönteisenä, että eduskunnan vuosille 2009 ja 2010 lisäämät valtuudet on otettu esityksessä huomioon.

Erityisryhmien investointiavustusta on alustavan laskelman mukaan haettu vuodelle 2011 noin 250 miljoonan euron edestä, joka on yli 40 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2010. Hakemuksista suuri osa koskee vanhushankkeita. Investointiavustusta myönnetään myös mm. asunnottomuus- ja kehitysvammaishankkeisiin sekä opiskelija-, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asuntohankkeisiin.

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen (21.1.2010) ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palveluiden järjestämiseksi vuosina 2010—2015. Ohjelman toteuttaminen edellyttää vuosittain keskimäärin 600 asunnon rakentamista. Valiokunta pitää myönteisenä, että periaatepäätös linjasi myös kehitysvammaisten henkilökohtaisten tarpeiden huo­mioon ottamisen ja siirtymisen yksilöllisempiin asumisratkaisuihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kehitysvammaisten intressejä on ollut vaikea sovittaa yhteen mm. hankintalain vaatimusten kanssa. Tulisikin miettiä tapoja, joilla yksilöt voisivat todella vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin valintoihin. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa toteutetun henkilökohtaisen budjetointimallin avulla on pystytty lisäämään henkilön omaa kontrollia ja yksilökeskeisen elämän suunnittelua. Asiantuntijakuulemisen perusteella mallin käyttäminen ei ole lisännyt kustannuksia perinteiseen toimintatapaan verrattuna.

Pitkäaikaisasunnottomat ovat asumisen suhteen syrjäytynein ryhmä. Hallituksen pitkä­aikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman vuosille 2008—2011 asettama asuntomäärällinen tavoite näyttää toteutuvan. Sen sijaan asunnottomuuden puolittamistavoitteen osalta tilanne on epävarmempi, koska uusien pitkäaikaisasunnottomien määrä on samanaikaisesti noussut. Taloudellinen taantuma lisäsi erityisesti nuorisotyöttömyyttä, joka puolestaan lisää nuorten asunnottomuutta. Lyhytaikainen asunnottomuus uhkaa usein pitkittyä, ja nuoret ovat pitkäaikaisasunnottomuuden potentiaalisin ryhmä. Valiokunta pitää tästäkin syystä tarpeellisena, että pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman ja siihen sisältyvän nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemisen projektia jatketaan myös seuraavalla hallituskaudella.

Investointiavustuksen tarvetta nostaa tulevina vuosina erityisesti muistisairaiden vanhusten määrän kasvu. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomeen tarvitaan vuoteen 2025 mennessä arviolta 9 000—24 000 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa 75 vuotta täyttäneille henkilöille. Koska tarvetta on jonkin verran myös nuoremmille, on arvioitu, että kyseiseen tarkoitukseen tulisi vuosittain rakentaa noin 600—1 600 palveluasuntoa.

Valiokunta pitää tärkeänä erityisryhmien asumistarpeisiin vastaamista ja toteaa, että investointiavustusvaltuutta tulee tarvittaessa korottaa lisätalousarvion kautta.

TULOARVIOT

Osasto 15

LAINAT

03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta

01. Nettolainanotto ja velanhallinta

Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 59 000 000 euroa nimellisarvoiseen nettolainanottoon, jolloin nimellisarvoinen nettolainanotto on 8 120 625 000 euroa. Lisäys johtuu valiokunnan menomomenteille ehdottamista muutoksista, joiden yhteismäärä on 59 000 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille merkitään nettotuloa 8 070 625 000 euroa.

(2.—4. kappale kuten HE 126/2010 vp)

YHTEENVETO

Valiokunnan ehdotuksen mukaan sekä tulo­arviot että määrärahat päätyvät 50 526 841 000 euroon.

Valiokunta on lisännyt määrärahoja 59 000 000 euroa, jota vastaavasti on momentille 15.03.01 (Nettolainanotto ja velanhallinta) lisätty 59 000 000 euroa.

Tuloarvioiden eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

  Esitys € Valiokunta €
Yhteensä 50 467 841 000 50 526 841 000
Os. 11 35 830 174 000 35 830 174 000
Os. 12 4 703 129 000 4 703 129 000
Os. 13 1 752 080 000 1 752 080 000
Os. 15 8 182 458 000 8 241 458 000

Määrärahojen eroavuudet esitysten ja mietinnön välillä ilmenevät seuraavasta taulukosta:

  Esitys € Valiokunta €
Yhteensä 50 467 841 000 50 526 841 000
Pl. 21 133 253 000 133 253 000
Pl. 22 21 837 000 21 837 000
Pl. 23 79 285 000 79 285 000
Pl. 24 1 266 772 000 1 268 352 000
Pl. 25 834 420 000 836 350 000
Pl. 26 1 320 936 000 1 325 426 000
Pl. 27 2 852 993 000 2 856 293 000
Pl. 28 15 293 918 000 15 293 918 000
Pl. 29 6 725 598 000 6 729 748 000
Pl. 30 2 822 189 000 2 832 069 000
Pl. 31 2 039 559 000 2 059 339 000
Pl. 32 3 313 909 000 3 316 409 000
Pl. 33 11 513 354 000 11 518 334 000
Pl. 35 316 818 000 323 228 000
Pl. 36 1 933 000 000 1 933 000 000

PÄÄTÖSEHDOTUS

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että ehdotus valtion talousarvioksi ­vuodelle 2011 hyväksytään hallituksen esityksen ja sitä täydentävän esityksen mukaisesti edellä todetuin muutoksin,

että talousarvioaloitteet TAA 37, 47, 64, 148, 290, 541, 556, 874 ja 915/2010 vp hyväksytään,

että talousarvioaloitteet TAA 1—36, 38—46, 48—63, 65—147, 149—289, 291—540, 542—555, 557—873, 875—914 ja 916—1147/2010 vp hylätään ja

että talousarviota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2011 alkaen.

Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2010

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Hannes Manninen /kesk
vpj. Kari Rajamäki /sd
jäs. Matti Ahde /sd
Christina Gestrin /r
Pertti Hemmilä /kok
Bjarne Kallis /kd
Kyösti Karjula /kesk
Esko Kiviranta /kesk
Mikko Kuoppa /vas
Reijo Laitinen /sd
Mika Lintilä /kesk
Olli Nepponen /kok
Tuija Nurmi /kok
Kirsi Ojansuu /vihr
Heikki A. Ollila /kok
Markku Rossi /kesk
Matti Saarinen /sd
Petri Salo /kok
Sari Sarkomaa /kok
Minna Sirnö /vas
Pia Viitanen /sd
vjäs. Esko Ahonen /kesk
Leena Harkimo /kok
Hanna-Leena Hemming /kok
Timo Kalli /kesk
Reijo Kallio /sd
Matti Kauppila /vas
Inkeri Kerola /kesk
Katri Komi /kesk
Valto Koski /sd
Lauri Kähkönen /sd
Reijo Paajanen /kok
Aila Paloniemi /kesk
Antti Rantakangas /kesk
Eero Reijonen /kesk
Kimmo Sasi /kok
Johanna Sumuvuori /vihr
Tuula Väätäinen /sd
Ulla-Maj Wideroos /r

Valiokunnan sihteereinä jaostokäsittelyissä ovat toimineet

valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

valiokuntaneuvos Mari Nuutila

valiokuntaneuvos Marjo Hakkila

VASTALAUSE 1 /sd

Yleisperustelut

Esitämme ensi vuoden vaihtoehtobudjetissa kasvua ja työllisyyttä edistäviä sekä sosiaalista eriarvoisuutta ehkäiseviä menonlisäyksiä runsaat 850 miljoonaa euroa. Vahvistamme veropohjaa ja lisäämme verotuksen progressiota. Näillä toimilla kasvatamme verotuloja runsaalla 1,3 miljardilla eurolla. Koska vaihtoehtobudjettimme on selvästi ylijäämäinen, otamme vajaat 500 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin hallitus.

Tehokkaiden täsmäelvytys- ja työllisyystoimiemme ansiosta työllistämme 27 000—29 000 henkilöä vuodessa. Haluamme nuorisotyöttömyyteen nollatoleranssin.

Nyt tarvitaan täsmäelvytystä

Suomen talouden näkymät ovat kohentuneet kuluvan vuoden aikana. Vienti on elpynyt kansainvälisen talouden parantumisen myötä. Vienti on kasvanut erityisesti Ruotsiin, Saksaan ja Aasian maihin. Tämän vuoden kohtuullisen kokonaistuotannon kasvun jälkeen vauhti tasoittuu ensi vuonna.

Kansainvälisen talouden näkymät eivät ole kuitenkaan pysyvästi kohentuneet, ja monet riskit varjostavat kehitystä. Euroopassa, Suomi mukaan lukien, elpymistä uhkaa finanssipolitiikan kääntyminen kiristävämpään suuntaan, vaikka Euroopassa kotimainen kysyntä ei ole piristynyt viennin tahdissa. Alueen maissa on edelleen vapaata tuotantokapasiteettia, joka sallisi nopeammankin talouskasvun kuin mitä on toteutumassa.

Euroopan ohella myös USA:n talouskasvu on osoittanut viime aikoina selviä hidastumisen merkkejä elvytystoimien päättyessä. Maassa suunnitellaankin uusia suuria elvytystoimia kasvun vahvistamiseksi tälle ja ensi vuodelle.

Suomessa löysällä finanssipolitiikalla aloit­tanut hallitus on joutunut vaalikauden loppupuolella kiristämään otettaan. Tänä vuonna on kiristetty arvonlisäveroa, ja ensi vuonna kiristyvät ­lisäksi energia- ja kunnallisverot. Kiristävät toimet heikentävät käynnistymässä olevaa talouden elpymistä. Kun lisäksi kansainvälisen talouden elpymisen tiellä on monia epävarmuustekijöitä ja kotimaassa työttömyys pysyy edelleen suhteellisen korkealla, esitämme ensi vuodelle täsmäelvytystä.

Liikennepolitiikan polttavimpaan ongelmaan, perusväylänpitoon ei ole luvassa yhtään helpotusta. Tämä tarkoittaa, että perusväylänpidon korjausvelka kasvaa ja kaikki liikenneongelmat heijastusvaikutuksineen kasautuvat entisestään. Perusväylänpito on jatkuvasti jäänyt jälkeen tarpeesta, kun määrärahat ovat pitkällä aikavälillä pysyneet samalla tasolla, mutta kustannukset ja toisaalta myös liikennemäärät ovat nousseet. Kun välttämättömät hoitotoimet, kuten lumen poisto ja liukkauden torjunta, nielevät määrä­rahat, varoja ei riitä paikallisiin korjausinvestointeihin. Se merkitsee enemmän huonokuntoisia teitä, siltoja ja rataosuuksia. Kuntien kannalta erityisesti ylläpito- ja korvausinvestointien sekä alueellisten määrärahojen vähyys merkitsee sitä, että monet kunnille tärkeät pienet hankkeet, kuten kevyen liikenteen väylät ja liikenneturvallisuutta parantavat ja maankäyttöä tukevat risteyshankkeet, edelleen siirtyvät tulevaisuuteen. Perusväylänpidon rahoitusta on vahvistettava ja myös EU-rahoitusta on hyödynnettävä.

Myöskään joukkoliikenteen kehityksessä suunta ei ole parempi. Suurille kaupungeille osoitettu tuki ei vastaa lähellekään niitä tavoitteita joita joukkoliikenteen kehittämiselle on asetettu. Muille kaupungeille ja maaseudun joukkoliikenteelle tulevaisuus merkitsee hintojen nostoa ja palvelutason karsimista. Mikäli halutaan säilyttää nykyinen palvelutaso tai kehittää sitä, kunnat joutuvat maksumiehiksi. Jo nyt keskisuurissa kaupungeissa kuntien osuus lipputuista voi olla yli 70 %. Kun talousarviossa ei oteta huomioon kustannustason nousua, valtio todellisuudessa lipeää vähitellen vastuusta joukkoliikenteen ylläpidossa. Tämä on vastoin juuri hyväksytyn joukkoliikennelain tavoitteita. Lisäksi dieselpolttoaineen veron nousu on nostamassa bussiliikenteen kustannuksia.

Suomalaisella telakkateollisuudella on ollut synkät näkymät. Sosialidemokraatit haluavat tukea telakkateollisuutta ja työllisyyttä kohden­tamalla määrärahoja ja valtuuksia alushankintoihin. Telakat tarvitsevat oman pelastuspaketin, jolla turvataan kaikki samat tukitoimet keskeisten kilpailijamaiden tapaan.

Viime jouluna valtiosihteeri Marcus Rantalan vetämä työryhmä suositteli, että opintotuki sidotaan samalla indeksiin niin, että se nousisi automaattisesti elinkustannusten noustessa. Budjettiriihen tulos oli kuitenkin se, että työryhmän esittämät tiukennukset toteutettiin, mutta opintuen sitomista indeksiin ei, vaikka korotuksella olisi myös positiivisia vaikutuksia valmistumiseen ja työuran alkuun. Budjettiriihessä päätettiin muiden etuuksien, kuten lapsilisien ja kotihoidon tuen, sitomisesta indeksiin.

Kasvun edellytyksiä on vaalittava pitämällä huolta inhimillisistä voimavaroista ja niiden täysipainoisesta hyödyntämisestä toimivan koulutuksen avulla. Valtio on viime kädessä vastuussa kuntien mahdollisuuksista taata laadukkaat peruspalvelut tasapuolisesti kaikkialla maassa. Tähän ei näytä olevan edellytyksiä edellisvuosia paremmin. Päinvastoin kuntien vastuut koulutuksessa kasvavat, esimerkkinä erityisopetuksen uudistus, mutta voimavarat puuttuvat. Tämä tarkoittaa muun muassa koulutuksellisen epätasa-arvon lisääntymistä ja ryhmä­kokojen kasvamista. Viimeisin huolestuttava ilmiö on, että osassa kouluja tukiopetusta ei enää anneta lainkaan ja tukiopetuksen määrä kokonaisuudessaan väheni viime vuonna 25 prosenttia. Peruskoulutuksen taso ja jatkokoulutuksen mahdollisuudet eri tasoilla ovat turvattava paremmin.

Aikuiskoulutuksen joustavaa ja kattavaa tarjontaa on vahvistettava. Työtehtävien, työpaikan tai koko ammattialan vaihtaminen voi tulla työuran aikana eteen yhä useammin. Siksi osaamisesta on voitava huolehtia koko työuran. Suomessa on edelleen yli 400 000 työikäistä aikuista, joilta puuttuu ammatillinen koulutus. Tutkintoa vailla olevat aikuiset tarvitsevat enemmän täsmätoimia ammattitutkinnon hankkimiseen. Julkisesti rahoitetun aikuiskoulutuksen on tarjottava parempia mahdollisuuksia ammattitaidon parantamiseen ja ammatinvaihtamiseen. Hallitusohjelman mukaisessa aikuiskoulutus­uudistuksessa esitettiin, että tutkintoa vailla olevilta aikuisilta poistetaan opiskelumaksut. Tätä ei ole valitettavasti vielä toteutettu.

Hallituksen olisi vihdoinkin aika lunastaa yliopistoille antamansa lupaukset ja turvata tasa-arvoinen ja kattava yliopistojärjestelmä. Hallitus hehkutti yliopistouudistustaan ja lupasi turvata perusrahoituksen, mutta todellisuus on ollut muuta. Yliopistojen rahoitus on edelleen alimitoitettu. Tämä tulee korjata pitävällä tavalla ja ottaen huomioon arvonlisäveron vaikutukset ja kaikki työnantajamaksut ja -vastuut ilman, että niistä joudutaan tekemään poikkeuksia lainsäädännöllä. Esimerkiksi yliopistojen työnantajamaksuja ei ole kyetty kompensoimaan, kuten luvattiin. Tuottavuusohjelma puree yliopistoihin edelleen vaikka toisin väitettiin. Varsinkin muutamat maakuntayliopistot ovat joutuneet ahtaalle, ja väkeä on jouduttu irtisanomaan. Myös ammattikorkeakoulujen tukeminen on tarpeen.

Eräs epäkohta on se, että opintotukijärjestelmässämme on alle 20-vuotiaat itsenäisesti asuvat toisen asteen opiskelijat asetettu eriarvoiseen asemaan alle 20-vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Alle 20-vuotiaat toisen asteen opiskelijat saavat opintotukea ainoastaan tarveharkinnan mukaan vanhempien tulotasosta riippuen, vaikka asuisivat itsenäisesti ja olisivat täysi-ikäisiä. Samoin ei ole korkeakouluopis­kelijoiden suhteen: he saavat täyden opintotuen ilman vanhempien tuloihin kytkeytyvää tarveharkintaa.

Kuntataloutta on edesautettava koulujen, päiväkotien ja kirjastojen peruskorjausinvestoinneilla. Näihin elvytyksenkin näkökulmasta tärkeisiin hankkeisiin ei ole haluttu panostaa tarpeeksi. Monissa kouluissa ja päiväkodeissa lapset ja opettajat kärsivät rakennusten kosteus- ja homeongelmista.

Suomen talouden elpymisestä huolimatta työttömyys pysyy tänä ja ensi vuonna edelleen suhteellisen korkeana. Erityisenä huolena ovat nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden sekä korkeakouluista valmistuneiden työttömyyden kasvu. Ensi vuonna työllisyyspoliittisten aktiivitoimien taso on pidettävä riittävän korkealla. Hallitus ei ole keskeyttänyt valtion tuottavuusohjelmaa sosialidemokraattien vaatimuksesta huolimatta. Esitämme edelleen ohjelman keskeytystä, koska siten voitaisiin helpottaa mm. korkeakouluista valmistuneiden työllistymistä.

Suomen velka ja muut velvoitteet kasvavat huolestuttavasti

Vaikka Suomen taloudellinen tilanne on euroalueen muihin maihin nähden paremmassa kunnossa, on meidänkin liikkumavaramme kaventunut oikeistohallituksen aikana nopeasti. Velkamme on kasvanut tällä hallituskaudella kovaa vauhtia, ja ensi vuonna valtionvelan arvioidaan kasvavan 85 miljardiin euroon. Hallitus siirtää tuleville hallituksille ylisuurten veronkevennysten rasitteen ja julkisen talouden sopeutustoimet sekä kasvattaa suomalaisten veronmaksajien ja Suomen taakkaa uusilla velvoitteilla huolestuttavalla tavalla.

Suomen valtiontalouden kestävyyden ja hyvinvoinnin rahoituksen osalta Suomen selviy­tyminen vaarantuu. Suomen kilpailuaseman ja tuotantorakenteen haitat edellyttävät kansallista kasvua ja työllisyyspanostusta. Kreikan ja E­RVV:n lainojen ja takausten kasvu heikentää mahdollisuuksia kriisin sosiaalisten vaikutusten hallintaan.

Työllisyysmäärärahojen leikkaus korkean työttömyyden aikana järjenvastaista

Viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan pitkäaikaistyöttömyys oli kasvanut vuoden takaiseen verrattuna liki 40 % ja nuorten työttö­mien määrä on edelleen yli 30 000. Tästä huolimatta hallitus esittää työvoimapolitiikan rahoitusta leikattavaksi 60 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2010 lopulliseen tasoon. Määrä­rahojen taso on alimitoitettu huomioiden, että työttömyyden ennustetaan ensi vuonna pysyvän keskimäärin 8 prosentissa. Hallitus suhtautuu siis välinpitämättömästi korkeaan työttömyys­asteeseen.

Liian niukka työllisyysmäärärahojen mitoitus merkitsee myös ongelmia työhallinnossa: jos määrärahat loppuvat kesken vuoden, tulee työllistämistoimenpiteisiin turhia katkoksia ja työllisyyspoliittisten hankkeiden tavoitteet saada asiakkaat takaisin mm. avoimille työmarkkinoille ja koulutukseen heikkenevät.

Palveluiden tehostamista varten on työ- ja elinkeinotoimistoille varmistettava riittävät henkilöstöresurssit.

Me emme hyväksy nuorten syrjäytymistä tai rakenteellista työttömyyttä, joka seuraa pitkäaikaistyöttömyyden myötä. Siksi työttömäksi jääneen tulee päästä mahdollisimman pian aktiivitoimiin.

Nuorten työttömyyden pitkittyminen on pystyttävä estämään. Jokaiselle nuorelle tulee taata heille kuuluva yhteiskuntatakuu eli mahdollisuus kolmessa kuukaudessa työttömyyden alkamisesta työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaan. Haluamme nuorisotyöttömyyteen nollatoleranssin.

Niin ikään pitkäaikaistyöttömyyden katkaisun on kuuluttava keskeisesti työvoimapolitiikan tavoitteisiin ensi vuonna. Vaarana on, että nyt pitkään työttömänä olleista monet ajautuvat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi heille tulee luoda pitkäkestoisia tuettuja työmahdollisuuksia ja lisättävä koulutustoimenpiteitä. Lisäksi työhallinnon on tarkistettava, ettei työllistämistoimissa ja työvoimakoulutuksessa syrjitä ikääntyneitä. Myös työttömyysturvan ns. lisäpäivien piirissä oleville on tarjottava tehostetusti työllistymistä edistäviä palveluja, kuten sosiaalitupossa on sovittu.

On myös kiinnitettävä huomiota työvoimapoliittisen koulutuksen laatuun ja korjattava työvoimapoliittisen rahoituksen rakenteita. Työllisyysmäärärahoja on automaattisesti lisättävä, kun työttömyys uhkaa kasvaa. Nyt työttömyyden ehkäisemistoimissa ollaan aina jäljessä.

Myös kuntouttavan työtoiminnan laatuun on panostettava nykyistä enemmän. Kuntouttavan työtoiminnan tulee olla asiakaslähtöistä. Työttömien terveydenhoitoon on kohdennettava resursseja.

Veropolitiikalla on tuettava taloutta ja vahvistettava veropohjaa

Jatkamme ensi vuoden veroesityksissä oppositiokaudella noudattamaamme linjaa verotuksessa. Ensi vuoden budjettivaihtoehdon rahoittamiseksi esitämme verotuksen progression lisäämistä ja veropohjan vahvistamista oikeudenmukaisella tavalla. Toimet on mitoitettu niin, että ne ovat mahdollisimman neutraaleja elpyvän talouden kannalta.

Peruspalveluiden leikkaaminen jatkuu

Huolimatta sosiaaliturvan uudistamista pohtineen työryhmän työstä ei hallitus ole tehnyt pienituloisten asemaan vaikuttavia konkreettisia sosiaaliturvan parannuksia. Eriarvoisuutta on päinvastoin kasvatettu heikentämällä samaan aikaan hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa ja nostamalla terveyskeskusten ja hammashoidon asiakasmaksuja. Hallitus on vieläpä väläyttänyt maksuttoman päivähoidon poistoa kaikkein pienituloisimmilta. Toisaalta taas terveydenhuollon maksukattojen alentamisessa — johon olisi pikainen tarve pienituloisten, paljon sairasta­vien aseman kohentamiseksi — hallitus on pysynyt passiivisena.

Hyvinvointi- ja terveyserot ovatkin jatkaneet kasvuaan. Suomessa on EU-kriteerien mukaan laskettuna noin 900 000 köyhää. Yhä useamman lapsiperheen taloudellinen tilanne on huonon­tunut työttömyyden seurauksena.

Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen on panostettava huomattavasti nykyistä enemmän. Toimintakykyä ylläpitävien palvelupanostusten lisäksi tarvitaan lisäresursseja mm. ikäihmisten kotipalveluihin, palveluasumiseen ja laitoshoidon laadun parantamiseen. Jos nyt olemassa oleviin ikäihmisten hoivapalveluiden laadun puutteisiin ei heti tartuta ja edellytetä toimia palveluiden laadun varmistamiseksi, ollaan suurten ikäluokkien tullessa palveluiden piiriin kestämättömässä tilanteessa. Tämän vuoksi palveluiden laadun parantamisessa on edettävä nopeasti. Jotta resurssien kohdentaminen oikeaan tarkoitukseen varmistetaan, tarvitaan vanhustenhuollosta oma lakinsa.

Pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja iäkkäiden apua tarvitsevien henkilöiden hoito ei voi toteutua ilman omaishoitoa. Omaishoitajien työpanos on samaa luokkaa kuin koko sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilökunnan tekemä työ. Pääasiallisesti läheistään auttavia omaishoitajia on Suomessa noin 300 000. Omaishoidon tuen myöntämisen käytännöt ovat hyvin vaihtelevia eri puolilla maatamme, eikä tuen piiriin pääsykään takaa aina lakisääteisiä vapaapäiviä ja muita tukipalveluita. Omaishoitajien ja hoidettavien terveyttä ja hyvinvointia on tuettava takaamalla heille riittävät kunnalliset palvelut.

Tuottavuusohjelma leikkausohjelmaksi

Valtion tuottavuusohjelman tarkoituksena oli löytää keinoja, joilla oikeasti lisätään tuottavuutta valtionhallinnon eri aloilla. Kun tuottavuusohjelma aloitettiin, nähtiin työn ja toimintojen uudelleen organisointi mahdolliseksi, sillä myös valtionhallinnossa eläkkeelle siirtyminen kasvaa suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Toisena liikkumavarana nähtiin vuosikymmenten aikana valtionhallintoon syntyneiden päällekkäisyyksien purkaminen.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on suominut tuottavuusohjelman toteutustapaa useasti. Eduskunnan tarkastusvaliokunta on puolestaan todennut, että nykymuotoisen tuottavuusohjelman toteuttaminen ei ole tarkoituksenmukaista.

Hallituksen käsissä ohjelmasta on muodostunut lähinnä henkilöstön vähentämis- ja leikkausohjelma, eikä sillä pyritä tuotanto- ja palveluprosessien todelliseen tuottavuuden parantamiseen. Hallitus ei myöskään ole ottanut huo­mioon sitä kritiikkiä, jonka eduskunnan valiokunnat ovat kohdistaneet tuottavuusohjelman toteuttamiseen. Nykyisellään väen vähentäminen on noussut tuottavuuden lisäämistä tärkeämmäksi tavoitteeksi ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan palveluiden laadun ja saatavuuden kustannuksella ylhäältä alas suuntautuvan ohjauksen varassa.

Henkilötyövuosien vähennykset eivät ole täysin yhteydessä todellisiin tuottavuutta parantaviin toimenpiteisiin. Tarkasteltaessa julkisten menojen vähentämispainetta perusteluna tuottavuusohjelmalle Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksessa havaittiin, että laskennallinen säästö valtion budjetista on suuruusluokaltaan vain 1,5 prosenttia, kun vähennykset on täysimääräisesti toteutettu. Lisäksi suuren osan säästöstä lohkaisee se, että kaudella 2007—2011 keskimäärin 40 prosenttia säästöstä jää hal­linnonaloille. Hallinnonalan käyttöön jäävä säästö on kaudella 2012—2015 jopa 75 prosenttia, jolloin henkilöstön vähennykset lähinnä luovat uudelleenkohdennusvaraa hallinnonalojen sisällä.

Tuottavuusohjelma on palautettava palvelemaan alkuperäistä tarkoitustaan: henkilöstö­vähennysten on perustuttava todellisiin tuottavuutta tehostaviin toimenpiteisiin, eivätkä ne saa heikentää palveluiden saatavuutta tai laatua. Julkisen sektorin tuottavuutta on tarkasteltava kokonaistuottavuutena, jossa huomioon otetaan myös palvelujen laatu ja saatavuus. Nykymuotoisesta tuottavuusohjelmasta on luovuttava.

Hätäkeskusuudistus arvioitava uudelleen

Edellisellä hallituskaudella luotiin pohja nykyiselle, vielä voimassa olevalle hätäkeskusjärjestelmälle. Silloisessa hätäkeskusaluejaossa, joka perustui eduskunnan vuonna 2001 tekemään päätökseen, huomioitiin sekä turvallisuusrakenteet että teknisten järjestelmien toimivuus. Tätä muutosta ollaan vasta ajamassa sisään. Uudet muutokset on valmisteltava erittäin huolellisesti vaarantamatta hätäkeskusjärjestelmää ja turvallisuusrakenteita.

Aluejakouudistukseen sisältyy vakavia riskitekijöitä muun muassa kansalaisten turvallisuuden, tietojärjestelmien toimivuuden, viranomaisyhteistyön onnistumisen, työvoiman saatavuuden ja jaksamisen sekä toimitilojen järkevän käytön kannalta. Hätäkeskusuudistus on syytä arvioida nopeasti turvallisuuden ja aluerakenteen osalta uudelleen. Nykyisten hätäkeskusten häiriötön toiminta on turvattava.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäviksi seuraavat lausumat:

Vastalauseen lausumaehdotus 1

Eduskunta edellyttää, että hallitus esittää talouden elvyttämiseksi ja työllisyyden vahvistamiseksi täsmäelvytystä liikenneinvestointeihin, alushankintoihin, asuntorakentamiseen ja kuntien rakennusinvestointeihin.

Vastalauseen lausumaehdotus 2

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen pääomatuloveroprosentin nostamisesta 30 prosenttiin ja pääomatuloverotuksen muuttamisesta progressiiviseksi.

Vastalauseen lausumaehdotus 3

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, miten suurten varallisuuksien verotusta voitaisiin tehostaa talouden verotaakan oikeudenmukaisen jakautumisen parantamiseksi.

Vastalauseen lausumaehdotus 4

Eduskunta edellyttää, että hallitus teettää selvityksen tehtyjen veroperuste­muutosten tulonjakovaikutuksista.

Vastalauseen lausumaehdotus 5

Eduskunta edellyttää, että hallitus korottaa työllisyysmäärärahojen tasoa. Työttömille nuorille tulee taata heille kuuluva yhteiskuntatakuu eli mahdollisuus kolmessa kuukaudessa työttömyyden alkamisesta työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaan. Sekä valtion että kunnan on kannettava vastuu pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten asemaa tulee parantaa.

Vastalauseen lausumaehdotus 6

Eduskunta edellyttää, että hallitus parantaa sosiaaliturvaa ja varaa tähän tarvittavat määrärahat. Työttömyysturvan vähimmäispäivärahoja korotetaan ja työmarkkinatuen tarveharkinnasta luovutaan. Yleistä asumistukijärjestelmää tulee kehittää. Eläkkeensaajien toimeen­tuloa on parannettava eläkkeensaajien asumistukea korottamalla ja kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden asemaa vahvistettava nostamalla lapsiperheiden toimeentulotukea. Terveydenhuollon erilliset maksukatot on yhdistettävä ja niiden tasoa madallettava. Päihdeäitien kuntoutuksen rahoitus on turvattava valtion ja kuntien toimesta. Pienituloisten aseman helpottamiseksi on myös korotettava kunnallisverotuksen perusvähennyksen määrää.

Vastalauseen lausumaehdotus 7

Eduskunta edellyttää, että kuntien val­tionosuuksia korotetaan taloustilanteen parantamiseksi, nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi sekä erityisesti lasten ja nuorten sekä vanhusten ja vammaisten julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden parantamiseksi ja kansalaisten tasavertaisuuden vahvistamiseksi omaishoidossa. Omaishoidon tuen riittävä rahoitus on turvattava. Omaishoidon tuen siirtoa Kansaneläkelaitokselle ja tuen kriteerien tarkentamista tulee kiirehtiä.

Vastalauseen lausumaehdotus 8

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin perusväylänpidon ja joukkoliikenteen määrärahojen korottamiseksi koko maassa. Toimiva liikennejärjestelmä tukee Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, kilpailukykyä ja talouskasvua. Liikennepolitiikan on perustuttava pitkäjänteiseen suunnitteluun, ja siinä tulee korostua myös liikenneturvallisuus sekä ympäristökysymykset.

Vastalauseen lausumaehdotus 9

Eduskunta edellyttää, että hallitus korottaa yleissivistävän koulutuksen valtionosuuksia. Hallituksen toimien seurauksena kuntien taloustilanne on heikentynyt niin, että esimerkiksi opetusryhmien ryhmäkoot kasvavat vastoin hallitusohjelman kirjauksia eikä tukiopetukseen ole riittäviä voimavaroja. Peruskoulutuksen tasosta ei saa tinkiä. Riittävällä perusopetuksen rahoituksella ehkäistään myös syrjäytymistä.

Vastalauseen lausumaehdotus 10

Eduskunta edellyttää, että opintuki sidotaan indeksiin ja siihen varataan riittävät määrärahat. Hallitus on osoittamassa opintotukeen ainoastaan tiukennuksia. Muita tukia ollaan sitomassa indeksiin, mutta opintotukea ei, vaikka sillä olisi myös positiivisia vaikutuksia valmistumiseen ja työuran alkuun.

Vastalauseen lausumaehdotus 11

Eduskunta edellyttää, että nykymuotoinen henkilöstön irtisanomisohjelmaksi muodostunut valtion tuottavuusohjelma keskeytetään ja arvioidaan uudelleen ­lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi. Tuottavuusohjelma arvioidaan uudelleen tarkastusvaliokunnan yksimielisten johtopäätösten pohjalta.

Vastalauseen lausumaehdotus 12

Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi nopeasti hätäkeskusuudistuksen toimivuuden turvallisuuden ja aluerakenteen osalta uudelleen. Nykyiset hätäkeskukset on säilytettävä.

Vastalauseen lausumaehdotus 13

Harmaan talouden aiheuttamia mittavia haittoja taloudelle ja työntekijöille on torjuttava turvaamalla valvontaan tarvittavat viranomaisten voimavarat.

Vastalauseen lausumaehdotus 14

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää väliaikaisen takauksen ja määräaikaisen täytetakauksen käyttöönottoa asuntolainalle tilanteissa, joissa omistusasujan tulotaso romahtaa esimerkiksi työttömyyden, sairauden tai konkurssin vuoksi. Myös maksuvaikeuksiin joutuneelle vuokra-asukkaalle tulee luoda malli, jonka avulla turvataan mahdollisuus säilyttää koti tilapäisten maksuvaikeuksien yllät­täessä.

Vastalauseen lausumaehdotus 15

Eduskunta edellyttää, että tulevissa hallintouudistuksissa Suomessa säilytetään itsenäinen ympäristöministeriö. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat haasteet, ympäristön- ja luonnonsuojelu sekä kansalaisten oikeuksien takaaminen edellyttävät itsenäisen ympäristöministeriön säilyttämistä.

Vastalauseen lausumaehdotus 16

Eduskunta edellyttää, että hallitus vahvistaa turvallisuusrakenteita ja oikeusturvaa lisäämällä syyttäjien määrää sekä turvaamalla poliisin, tulli- ja rajavartiolaitoksen toimintakyvyn riittävin resurssein.

Vastalauseen lausumaehdotus 17

Eduskunta edellyttää, että kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi kasvukeskuksissa korkotuen omavastuukorko puolitetaan ja käynnistysavustusten taso ja laajuus säilytetään vuoden 2010 tasolla. Lisäksi edellytetään, että energiapainotteisten korjausavustusten myöntämistä ARAn kautta jatketaan vielä vuonna 2011. Eduskunta edellyttää myös, että ARA-vuokra-asuntojen perusparannusjärjestelmä uusitaan siten, että korkotukilainoituksen ehtoja parannetaan ja tuki sidotaan korjausten energiatehokkuuteen.

Vastalauseen lausumaehdotus 18

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin uusintarikollisuuden vähentämiseksi turvaamalla rangaistusajan suunnitelmien laatimisen riittävin resurssein ja panostamalla oikeuspoliittiseen tutkimukseen. Vankeinhoidon ulkoistamissuunnitelmat on pysäytettävä.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Hallitus rapauttaa oikeusturvan ja turvallisuuden takeita

Hallitus on tuloerojen kasvua suosivalla politiikallaan lisännyt eriarvoistumista ja syrjäytymistä. Tuloerojen kasvu heijastuu myös yleiseen turvallisuustilanteeseen. Puutteelliset panostukset poliisin toimintakyvyn varmistamiseen ja oikeuslaitoksen resursseihin vaarantavat oikeusturvaa ja luovat yhteiskuntaan tarpeettomia jännitteitä. Oikeus- ja sisäasiainministeriön hallinnonaloilla on kärsitty jo pitkään aliresursoinnista, mikä näkyy niin oikeudenkäyntien pitkit­tymisenä ja vankeinhoidon laiminlyönneissä kuin turvallisuusviranomaisten toimintakyvyn heikentymisenä.

Sosialidemokraatit ovat useasti todenneet, että syrjäytymisen ehkäiseminen on parasta oikeuspolitiikkaa. Kansalaisten turvallisuus voidaan parhaiten taata huolehtimalla työllisyydestä sekä ehkäisemällä syrjäytymistä ja tuloerojen kasvua. Rikollisuuden ennaltaehkäiseminen on kokonaisuus, johon vaikuttavat niin yhteiskunnallinen tilanne kuin poliisin, syyttäjän, oikeuslaitoksen ja vankeinhoidon riittävä resursointi.

Hallitus ei talousarvioesityksessään vuodelle 2011 tee merkittäviä parannuksia oikeusminis­teriön hallinnonalalle. Hallituksen tuottavuusohjelma vuosille 2007—2011 sisältää yhteensä 685 henkilötyövuoden vähennykset OM:n hallinnonalalla. Tuottavuusohjelma leikkaa määrärahatasoa yhteensä 11 miljoonaa euroa vuonna 2011. Tuomioistuimissa ohjelman vaikutus on 2,7 miljoonaa euroa ja vankeinhoidossa 4,5 miljoonaa euroa. Hallituksen tuottavuusohjelma vuosille 2012—2015 sisältää OM:n hallinnonalalla vielä 103 henkilötyövuoden vähennyksen. Tuottavuusohjelman kurittama oikeuslaitos ei kykene kohentamaan oikeusturvan tasoa, ja etenkin tuomioistuimille kohdistuvissa resursseissa on selvä vaje. Määrärahavajaus merkitsee käräjä- ja hovioikeuksissa henkilöstöleikkauksia, ja tilanne on oikeuslaitoksen kannalta kestämätön. Esimerkiksi tuottavuusohjelman kielteisistä vaikutuksista OM:n hallinnonalalla voidaan nostaa ulosottolaitos, josta virkoja on viimeisen viiden vuoden aikana vähennetty noin 170. Tuottavuusohjelman toteuttaminen on merkinnyt ulosottolaitoksessa sitä, että henkilöstö on ikääntynyttä ja sairastaa. Mainittavia vähennyksiä ei voida enää tehdä ilman oikeusturvan vaarantumista ja velkojien, myös valtion, tulojen vähentymistä. Ulosoton erikoisperintään suunnatut lisäresurssit eivät tilannetta korjaa.

Vuosina 2007—2009 Suomi on saanut yli 50 langettavaa tuomiota Euroopan ihmisoikeus­tuomioistuimelta. Tuomioista suurin osa on koskenut oikeudenkäynnin kohtuutonta kestoa. Lainsäädäntöuudistusten lisäksi käsittely­­aikojen lyhentäminen edellyttää myös määrä­rahapanostuksia.

Hallitus leikkaa jälleen oikeuspoliittisen tutkimuksen määrärahoja toisensuuntaisista lin­jauksista huolimatta. Samoin hallitus suunnittelee heikennyksiä jo valmiiksi syrjäytymisuhan alla olevien vankien asemaan eikä panosta ­ennakoivasti rikosten ennaltaehkäisyyn ja rikosseuraamusalan tulevaisuuden haasteisiin. Valvontarangaistukseen ja vankikuljetuksiin liittyvät yksityistämissuunnitelmat ovat ongelmal­lisia. Viranomaistahon syrjäyttäminen vankeinhoidossa ei voi tulla kyseeseen.

01. Ministeriö ja hallinto

04. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos on valtionhallinnon pienin sektoritutkimuslaitos. Sen toiminnan tehostaminen on ollut valtioneuvoston tavoitteena jo pitkään, ja tavoite on kirjattu myös hallitusohjelmaan. Hallituksen esitys vuoden 2011 talousarvioksi ei kuitenkaan sisällä määrärahalisäystä oikeuspoliittiseen tutkimukseen, vaan rahoitusta leikataan jälleen.

Oikeuspoliittinen tutkimus tukee säädösvalmistelun laadun parantamista ja rikollisuuden ennaltaehkäisyä, ja sen rahoituksen turvaaminen on siksi yhteiskunnallisesti tärkeää. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen resurssit ovat varsin niukat, eikä sillä ole mahdollisuuksia tuottaa riittävästi ajantasaista tutkimustietoa, jota tarvitaan muun muassa demokratiatutkimukseen, lainvalmistelun tueksi ja lainsäädännön vaikuttavuuden arviointiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.01.04 otetaan ­lisäyk­senä 800 000 euroa oikeuspoliittisen tutkimustoiminnan kehittämiseen.

30. Syyttäjät

01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirto­määräraha 2 v)

Suomi saa edelleen jatkuvasti langettavia tuo­mioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta pitkittyneiden käsittelyaikojen vuoksi. Syyttäjälaitos onkin panostanut käsittelyaikojen lyhentämiseen, mutta sille vuoden 2011 talousarviossa suunnatut resurssit mahdollistavat vain nyky­tason säilyttämisen. Jotta käsittelyajat saadaan pysyvästi alenemaan, syyttäjälaitos tarvitsee 29 henkilötyövuotta nykyistä enemmän. Kokonaisuuden kannalta ratkaisevaa on, että sekä poliisin, tuomioistuinlaitoksen että syyttäjien resurssit ovat kestävällä tasolla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.30.01 otetaan ­lisäyksenä 1 500 000 euroa syyttäjä­laitoksen toimintamenoihin käsittely­aikojen lyhentämiseksi.

40. Rangaistusten täytäntöönpano

01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vankeinhoidossa tulee kiinnittää huomiota siihen, että rikosseuraamukset edistävät rikoksentekijän valmiutta normaaliin yhteiskunta­elämään. Siksi on tärkeää, että vankeuslain edellyttämät yksilölliset rangaistusajan suorittamista koskevat suunnitelmat tehdään jokaiselle vangille. Nykyisin vankeinhoidon kroonisen resurssipulan vuoksi riski- ja tarvearvioita tehdään vain murto-osalle vangeista, pääsääntöisesti vain pitkäaikaisvangeille. Ns. Ransujen toteu­tumisella on havaittu myös olevan merkittäviä alueellisia eroja. Vankeinhoitoa rasittaa lisäksi edelleen vankilatilojen tilanahtaus, peruskor­jausten tarve ja paljuselliongelma, josta ei vieläkään ole kokonaan päästy eroon. Myös rikos­seuraamusalan henkilöstön jaksamisesta on saatu huolestuttavia viestejä.

Vankeinhoidon tulevaisuudenhaasteisiin kuuluu kysymys kieliongelmien lisääntymisestä vankiloissa. Ulkomaalaiset vangit ovat toistaiseksi pieni vähemmistö Suomen vankiloissa, mutta kieliongelmien lisääntymiseen on syytä varautua ennakolta selvittämällä tulkkaustarpeita vankiloissa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.40.01 otetaan ­lisäyksenä 4 000 000 euroa, joista 2 000 000 euroa käytetään vankein­hoitopalveluiden kehittämiseen ja 2 000 000 euroa vankilatilojen peruskorjaukseen.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden on arvioitu aiheuttavan vuosittain miljardien eurojen suuruiset vahingot. Harmaa talous on vallalla erityisesti rakennusalalla, jolla käytetään paljon ulkomaista työvoimaa. Siksi resursseja on suunnattava myös nimenomaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön selvittämiseen. Talousrikostorjuntaan sijoitetut resurssit korvautuvat ­moninkertaisesti takaisin saatuna rikoshyötynä. Samalla voidaan purkaa rakenteita, joiden varaan työmarkkinoiden eriarvioistuminen osin perustuu.

Sosialidemokraatit ovat pitäneet järjestelmällisesti esillä laajaa turvallisuuskäsitystä ja mahdollisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisyä niin kotimaassa kuin kansainvälisessä kriisinhallinnassa. On tärkeää huolehtia turvallisuus­rakenteista kokonaisvaltaisesti turvaamalla riittävät resurssit koko sisäasianministeriön hallinnonalalle. Kansalaisten turvallisuuden kannalta on lisäksi tärkeää, ettei hätäkeskusuudistus vaaranna olemassa olevia turvallisuusrakenteita. Nykyisten hätäkeskusten häiriötön toiminta on turvattava.

Tuottavuusohjelma, joka vuoteen 2015 mennessä edellyttää sisäasiainministeriöltä 670 henkilötyövuoden vähennystä, on arvioitava turvallisuusrakenteiden toimivuuden kannalta uudelleen.

Hallittu maahanmuuttopolitiikka edellyttää panostuksia muun muassa maahanmuuttajien kotouttamiseen ja työllistymiseen sekä hakemusten käsittelyaikojen lyhentämiseen Maahanmuuttovirastossa. Kuntien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotto kangertelee, ja kuntakorvausten taso onkin nostettava vastaamaan kustannusten nousua samalla, kun järjestelmää uudistetaan.

01. Hallinto

01. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Sosialidemokraatit korostavat laajaa turval­lisuuskäsitystä ja mahdollisten turvallisuus­uhkien ennaltaehkäisyä. Kriisinhallinta on keskeinen Suomen turvallisuuspolitiikan keino, jolla Suomi osaltaan pyrkii edistämään maailman konfliktialueiden vakautta. Siviilikriisinhallinnassa Suomi painottaa poliisi- oikeusvaltio- ja turvallisuus- sekä ihmisoikeusasiantuntemusta. Siviilikriisinhallinnan koulutustoimintaan on syytä panostaa nykyistä enemmän.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.01.01 otetaan ­lisäyksenä 1 000 000 euroa siviilikriisinhallinnan koulutustoimintaan.

10. Poliisitoimi

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomäärä­raha 2 v)

Poliisin taloushallinnon huolestuttavaa tilaa kuvaa se, että tälle vuodelle siirtyvä poliisin siirtyvä erä oli 40 miljoonaa euroa, kun sen ensi vuodelle arvioidaan olevan 15 miljoonaa euroa. ­Alkuvuoden poliisin johdon ja taloushallinnan ratkaisut ovat vieneet poliisin toiminnan suunnittelun kannalta vakavalla tavalla lyhytjänteiseen epävarmuuden tilaan. Taustalla on tuottavuusohjelman tavoitteiden koventaminen. Vuoteen 2015 mennessä sisäasiainministeriöltä edellytetään 670 henkilötyövuoden vähennystä. ­Poliisi on aiemmin kyennyt kohdistamaan tuottavuusohjelman edellyttämät vähennykset muuhun henkilöstöön kuin poliisimiehiin. Nyt henkilötyövuosivähennykset näyttävät vaativan myös poliisien määrän vähentämistä.

Harvaan asutuilla alueilla poliisivalmiuden heikkenemisen ohella huolta herättää myös poliisin erikoisosaaminen ja vakavan talousrikol­lisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakyky. Tuottavuusohjelmaa on sisäasiainministeriön johto konkretisoinut myös koulutusmää­rien vähentämisellä, mikä johtaa siihen, että jo ensi vuonna poistuma on 180 henkilötyövuotta suurempi kuin valmistuvien poliisimiesten määrä.

Sosialidemokraatit eivät pidä perusteltuna vähentää pysyvästi poliisien määrää Suomessa. Poliisin yleisten toimintaedellytysten parantamisen ohella esitämme lisäresurssien suuntaamista myös KRP:n järjestäytyneen rikollisuuden tutkinnan vahvistamiseen ja laittoman ulkomaisen työvoiman tutkintayksikön (PUT) uudelleen käynnistämiseen. Tutkintayksikön työ käynnistettiin tulopoliittisen ratkaisun myötä 1.1.2004, ja se vakinaistettiin sisäasiainministeriön ja KRP:n tulossopimuksella marraskuussa 2006 siten, että virat vakinaistettiin 1.1.2007 alkaen ja PUT-hanke tuli pysyväksi. Nykyisen hallituksen aikana vuonna 2008 tämä yksikkö ja sen virat on sulautettu reaaliaikaiseen tutkintayksikköön. Ratkaisu on asiallisesti merkinnyt sitä, että enää ei ole olemassa laittoman ulkomaisen työvoiman tutkintaan erikoistunutta yksikköä työvoiman valvonnan puolella. Tilanne on lisäksi kärjistynyt voimakkaasti vuodesta 2007 ulkomaisen työvoiman määrän lisäännyttyä huomattavasti.

Poliisitoimen määrärahojen leikkaaminen heikentää pitkällä aikavälillä vakavasti kansalaisten oikeusturvaa ja turvallisuutta. Kansalaisten palvelut on turvattava asuinpaikasta riippumatta. Kireä rahatilanne uhkaa kuitenkin jatkossa vähentää poliisin palvelupisteitä sekä polii­sien kouluttamista ja palkkaamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.10.01 otetaan ­lisäyksenä 4 500 000 euroa, josta 4 000 000 euroa poliisitoimen toimintamenoihin ja 500 000 euroa ulkomaisen laittoman työvoiman valvonta­yksikön uudelleen perustamiseen.

20. Rajavartiolaitos

01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen toiminta­kyky on keskeistä sisäisen turvallisuuden varmistamiseksi kansainvälisen rikollisuuden ja laittoman maahantulon torjuntakykyä ajatellen. Tuottavuusohjelman hallitsematon kohdistu­minen näihin toimintoihin vaarantaa sisäistä turvallisuutta. Rajavartiolaitos on kovien tuotta­vuustavoitteiden seurauksena joutunut keskittämään rajaliikenteen valvontaa sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi kaakkoisrajalle, ja siten ns. vihreän rajan valvontaa on täytynyt vähentää kestämättömästi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.20.01 otetaan ­lisäyksenä 500 000 euroa Rajavartiolaitoksen henkilöstön riittävyyden turvaamiseen.

30. Pelastustoimi ja hätäkeskukset

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Edellisellä hallituskaudella luotiin pohja nykyiselle, vielä voimassa olevalle hätäkeskusjärjestelmälle. Silloisessa hätäkeskusaluejaossa, joka perustui eduskunnan vuonna 2001 tekemään päätökseen, huomioitiin sekä turvallisuusrakenteet että teknisten järjestelmien toimivuus. Tätä muutosta ollaan vasta ajamassa sisään. Uudet muutokset on valmisteltava erittäin huolellisesti vaarantamatta hätäkeskusjärjestelmää ja turvallisuusrakenteita.

Aluejakouudistukseen sisältyy vakavia riskitekijöitä muun muassa kansalaisten turvallisuuden, tietojärjestelmien toimivuuden, viranomaisyhteistyön onnistumisen, työvoiman saatavuuden ja jaksamisen sekä toimitilojen järkevän käytön kannalta. Hätäkeskusuudistus on syytä arvioida nopeasti turvallisuuden ja aluerakenteen osalta uudelleen. Nykyisten hätä­keskusten häiriötön toiminta on turvattava.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.30.02 otetaan ­lisäyksenä 1 000 000 euroa hätäkeskuslaitoksen toimintamenoihin nykyisten hätäkeskusten toiminnan turvaamiseen

40. Maahanmuutto

01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Oleskelulupahakemusten määrä on kasvanut, ja erityisesti perheenyhdistämishakemusten osalta käsittelyajat ovat kasvaneet. Käsittelyssä on tällä hetkellä jopa 10 000 hakemusta, joiden ratkaiseminen vaatii suullisten kuulemisten ja asiakirjojen puutteellisuuden vuoksi paljon aikaa. Nykyisillä voimavaroilla maahanmuuttovirasto pystyy käsittelemään arviolta vain 1 000 hakemusta vuodessa, ja tämän vuoden lopulla hakemuksia arvioidaan olevan vireillä vielä noin 7 000 kappaletta. On sekä yhteiskunnan että hakijoiden edun mukaista huolehtia hakemusten ripeästä käsittelystä. Ilmeisen perusteettomia turvapaikkahakemuksia on pyrittävä karsimaan ja kielteisistä turvapaikkapäätöksistä johtuvat palautukset on pantava toimeen nykyistä nopeammin.

Panostamalla hakemusten käsittelyn tehostamiseen ja viranomaisyhteistyöhön saadaan kustannussäästöjä. Hakijoiden oikeusturvaa ei kuitenkaan saa vaarantaa, vaan käsittelyaikoja on lyhennettävä lisäämällä Maahanmuuttoviraston resursseja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.40.01 otetaan ­lisäyksenä 2 000 000 euroa maahanmuuttoviraston toimintamenoihin.

03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Maahanmuuttajien kotoutuminen ja työllistyminen on keskeinen osa hallittua maahanmuutto­politiikkaa, ja siihen suunnattujen määrärahojen leikkaaminen on lyhytnäköistä. Sosialidemokraattien mielestä maahanmuuttajien osallisuutta yhteiskunnassa on vahvistettava ja tavoitteeksi tulee asettaa maahanmuuttajien työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden puolittaminen. Myös hallituksen esitys laiksi kotoutumisen edistämisestä ( HE 185/2010 vp ) edellyttää lisäpanostuksia maahanmuuttajien kotoutumiseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.40.03 otetaan ­lisäyksenä 1 400 000 euroa.

30. Valtion korvaukset kunnille (arviomäärä­raha)

Kunnille pakolaisten vastaanottamisesta maksettavat laskennalliset korvaukset eli ns. kuntakorvaukset ovat jääneet kauas jälkeen kunnille syntyvistä todellisista kustannuksista, mikä on osaltaan aiheuttanut haluttomuutta kunnissa myöntää kuntapaikkoja oleskeluluvan jo saaneille pakolaisille ja turvapaikanhakijoille.

Kuntakorvausten jälkeenjääneisyyden seurauksena pakolaisstatuksen saaneita perheitä joudutaan pitämään pitkittyneesti vastaanottokeskuksissa ja pahimmillaan pakolaisleireillä ulkomailla, koska vapaaehtoisia vastaanottavia kuntia ei tahdo löytyä. Valtiolle aiheutuu hitaan kotoutumisen ja syrjäytymisen seurauksina paljon suuremmat kustannukset inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan, sillä vastaanottokeskukset on tarkoitettu vain lupaa tai palautusta odottaville. Tällä hetkellä vastaanottokeskuksissamme odottaa yli 600 luvan saanutta ihmistä, joiden oikea paikka olisi kunnissa.

Pidemmällä tähtäimellä kuntakorvaukset tulisi tasapainottaa todellisen kustannustason kanssa ja jatkossa korvaukset tulisi myös sitoa indeksiin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.40.30 otetaan ­lisäyksenä 650 000 euroa pakolaisista kunnille maksettavien laskennallisten korvausten korottamiseen.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon parlamentaarinen seurantaryhmä saavutti ennen hallituksen selontekoa yksimielisyyden puolustusmenojen resursoinnista. Seurantaryhmän mukaan menojen nykyinen taso tulisi turvata, mutta valtiontalouteen kohdistuu niin merkittäviä haasteita, että puolustusmenojen muiden hallinnonalojen menokehitystä suurempi nosto ei ole käytännössä mahdollista.

Seurantaryhmän mukaan: "Puolustusvoimia kehitetään osana muuta yhteiskuntaa ja sen tarpeita. Tästä syystä seurantaryhmän mielestä ei ole tarkoituksenmukaista kasvattaa puolustusmenojen suhteellista osuutta valtion kokonaismenoista. Puolustusmenojen merkittävää kasvattamista ei puolla myöskään Suomen vakaa turvallisuusympäristö. Seurantaryhmä pitää perusteltuna, että puolustusvoimien pitkäjänteisen kehittämisen takia resursoinnin lähtökohdaksi otetaan nykyinen menotaso, jota korotetaan inflaation huomioivin tarkistuksin."

Nykyisessä talouskriisissä Suomi on poikkeuksellinen EU-maa, joka on lisäämässä puolustusmenojaan uusien varusteluohjelmien käynnistämiseksi.

10. Sotilaallinen maanpuolustus

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon parlamentaarisen seurantaryhmän kannanoton jälkeen taloustilanne on vielä olennaisesti heikentynyt ja julkisen talouden ongelmat pahentuneet. Nyt esitettävä uusi pysyvä lisäys merkitsee asehankintamäärärahojen merkittävää korotusta tilanteessa, jossa monista kansalaisten perus­palveluista ollaan säästämässä.

Puolustusmenojen nostoa on perusteltu asejärjestelmien kallistumisella. Puolustusminis­teriön hallinnonalan yleinen kahden prosentin reaalinen nousu onkin tarkoitus kohdistaa lähes kokonaisuudessaan asehankintoihin.

Epärealistiset menonlisäyslupaukset ovat omiaan johtamaan ylimitoitettuihin hankinta­ohjelmiin, joista on myöhemmin hankala irrottautua. Puolustusrahojen sitominen pitkäaikaisiin ja ylisuuriin varusteluohjelmiin saattaa johtaa jo ensi vaalikaudella leikkauksiin puolustusvoimain muissa menoissa ja on osaltaan näin johtamassa myös esityksiin varuskuntien lopettamisista. Samanlaista varusteluohjelmista tinkimistä tehdään parhaillaan maailmanlaajuisesti, eikä nykytason säilyttäminen vaaranna Suomen puolustuksen uskottavuutta myöskään jatkossa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 27.10.18 vähennetään 50 000 000 euroa puolustusministeriön ulkomaisista materiaalihankinnoista.

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

Kunnat lomauttavat, karsivat palvelujaan ja kohdentavat talouden tasapainottamisen niihin palveluihin ja kuntalaisiin, jotka ovat kaikkein heikoimmilla. Kunnat eivät selviä peruspalveluistaan. Lomautukset koskevat suurimmaksi osaksi juuri sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä, mutta myös opettajia. Valtion vastuuta hyvinvointipalveluista on nostettava. Kunnat tekevät nyt perusoikeuksien vastaisia ratkaisuja. Tätä ei voi katsoa sivusta. Hallituksen on vastattava ihmisten turvallisesta arjesta ja palveluiden toimivuudesta. Tuottavuusohjelma pitää keskeyttää VM:n alaisilla toimialoilla.

Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksiin esitämme 190 miljoonan euron lisäystä. Lisävaltionosuuksilla pitää lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa sekä mm. korjata huonossa kunnossa olevia sairaaloita ja vanhainkoteja. Opetustoimen valtionosuuksia lisäämme 50 miljoonalla eurolla. Osa tästä tulee käyttää opetta­jien palkkaamiseen.

Nuorten syrjäytymistä ja rakenteellista työttömyyttä on torjuttava tehokkain toimin. Osoitamme korva-merkittyä valtionosuutta 60 miljoonaa euroa suoraan kuntien kautta tapahtuvaan työllistämiseen. Kuntien ja TE-toimistojen yhteistyönä toteutettavan kuntouttavan työ­toiminnan laatua on syytä parantaa huomioiden asiakasnäkökulma.

Nuorten työttömyyden pitkittyminen on estettävä. Jokaiselle nuorelle tulee taata heille kuuluva yhteiskuntatakuu eli mahdollisuus saada mahdollisimman nopeasti työttömyyden alka­misesta työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka. ­Haluamme nuorisotyöttömyyteen nollatoleranssin. Kunnissa on tehtävä etsivää työtä syrjäytymisuhan alla olevien nuorten aktivoimiseksi sekä verkostoimiseksi paikallisiin yrityksiin tai oppilaitoksiin. On lisättävä toimenpiteitä työttömien työllistämiseksi kuntiin ja kuntayhtymiin.

10. Verotus ja tullitoimi

01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kansainväliseen sijoitustoimintaan liittyvien suurten verointressien vuoksi Verohallinnon tulisi panostaa nykyistä huomattavasti enemmän sen valvomiseen. Ulkomaille maksettuihin osinkoihin ja korkoihin sekä arvopaperivälittäjiltä saatuihin vuosi-ilmoituksiin liittyvien satojen miljoonien eurojen suuruisten rahavirtojen t­odelliseen valvontaan ei riitä nykyinen järjestelmä, jossa on käytössä muutaman ihmisen osa-aikainen tai väliaikainen työpanos. Näiden asioiden tarkastaminen ja niihin liittyvien verorikosten paljastaminen edellyttää pitkälle kehitettyä ammattitaitoa ja asiantuntemusta, koska vastassa on koko finanssialan massiivinen tuotekehittely- ja verosuunnittelukapasiteetti.

Ruotsin verohallintoon on äskettäin perustettu finanssialaan ja pankki- ja vakuutustoimintaan erikoistunut yli 80 henkilöä käsittävä yksikkö. Erityisesti kansainvälisen sijoitustoiminnan verovalvontaan erikoistunut yksikkö olisi ehdot­toman tarpeellinen myös Suomessa. Yksikön tehokkaan toiminnan kannalta olisi tärkeää, että viranomaisyhteistyö toimisi hyvin ja tietojen vaihto-oikeus olisi sujuvaa. Erikoistuminen ja asiantuntemuksen keskittäminen tehostaisi verovalvonnan resurssien käyttöä myös muilla tähän asti vaikeasti valvottavilla alueilla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.10.01 otetaan ­lisäyksenä 2 000 000 euroa kansain­välisen verotarkastusyksikön perus­tamista varten.

02. Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtion vuoden 2011 talousarvioesitys merkitsee, että tulli joutuu sopeuttamaan toimintaansa voimakkaasti kompensoimatta jääneiden lisämenojen ja kehysvähennysten vuoksi. Määrä­rahojensa riittävyyden turvaamiseksi tulli saattaa joutua supistamaan henkilöstömääräänsä yli tuottavuusohjelman tavoitteiden ainakin lyhyellä aikavälillä. Tämä voi johtaa muun muassa peruskoulutuksen saaneiden nuorten työntekijöiden määräaikaisten palvelussuhteiden päättymiseen ja henkilöstön lomautuksiin sekä jopa irtisanomisiin. Tulli joutuu myös priorisoimaan tehtäviään, jolloin saadun selvityksen perusteella myös osa lakisääteisistä tehtävistä joko jää tekemättä tai niiden laatu laskee. Samoin tullin toimipisteiden palveluverkostoa joudutaan karsimaan sieltäkin, missä palveluille olisi kysyntää.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.10.02 otetaan lisäyk­senä 2 000 000 euroa tullilaitoksen toimintamenoihin.

90. Kuntien tukeminen

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Esitimme jo vuoden 2009 alussa kuntatalouden ongelmien ratkaisemiseksi kolmen vuoden sillanrakennusohjelmaa, jolla kuntatalous olisi autettu yli laman. Ohjelmalla olisi turvattu palveluiden taso sekä vältetty henkilöstön irtisanomiset ja lomautukset. Esitimme mm. valtionosuuksien pysyvää korotusta ja kuntien verotulojen vahvistamista sekä kuntien investointien vauhdittamista. Kuntien valtionosuuksiin ei tehty hallituksen toimesta ylimääräisiä valtionosuuksien korotuksia, vaan lisäykset perustuivat lakisääteisiin indeksikorotuksiin.

Esitämme kunnille peruspalveluiden järjestämiseen 300 miljoonaa euroa lisää. Tästä 190 miljoonaa euroa tulee osoittaa sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionosuuksiin sekä 50 miljoonaa euroa opetustoimen valtionosuuksiin.

Nuoria on työttömänä noin 30 000, ja nuorten työttömyys on pitkittynyt merkittävästi. Sekä valtion että kuntien on otettava nollatoleranssi nuorisotyöttömyyteen. Nuorten  on päästävä ­­­työ-, opiskelu- tai työharjoittelupaikkaan kolmessa kuukaudessa työttömyyden alkamisesta. Valtionosuuksista 60 miljoonaa euroa korvamerkitään tähän tarkoitukseen. Määräraha on osa sosialidemokraattien nuorten työttömyyden torjuntaan tarkoitettua tukipakettia.

Viite: TAA 67/2010 vp

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.90.30 otetaan ­lisäyksenä 300 000 000 euroa kuntien peruspalvelujen järjestämiseen.

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Kasvun edellytyksiä on vaalittava pitämällä huolta inhimillisistä voimavaroista ja niiden täyspainoisesta hyödyntämisestä toimivan koulutuksen avulla. Valtio on viime kädessä vastuussa kuntien mahdollisuuksista taata laadukkaat peruspalvelut tasapuolisesti kaikkialla maassa. Opetustoimeen on toteutettu leikkauksia monissa kunnissa, ja kuntien päätökset ja suunnitelmat uhkaavat perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien toteutumista. Opettajien lomautukset ja ryhmäkokojen kasvu heikentävät perusopetuksen laatua. Monet uudet velvoitteet kuten erityisopetuksen uudistus lisäävät kustannuksia. Viimeisin huolestuttava ilmiö on, että osassa kouluja tukiopetusta ei enää anneta lainkaan ja tukiopetuksen määrä kokonaisuudessaan väheni viime vuonna 25 prosenttia. Peruskoulutuksen taso ja jatkokoulutuksen mahdol­lisuudet eri tasoilla on turvattava paremmin. Hallituksella ei ole ollut kuitenkaan tahtoa parantaa valtionosuuksien kautta perusopetuksen tilannetta.

Aikuiskoulutuksen joustavaa ja kattavaa tarjontaa on vahvistettava. Työtehtävien, työpaikan tai koko ammattialan vaihtaminen voi tulla työuran aikana eteen yhä useammin. Siksi osaamisesta on voitava huolehtia koko työuran. Suomessa on edelleen yli 400 000 työikäistä aikuista, joilta puuttuu ammatillinen koulutus. Tutkintoa vailla olevat aikuiset tarvitsevat enemmän täsmätoimia ammattitutkinnon hankkimiseen. Julkisesti rahoitetun aikuiskoulutuksen on tarjottava parempia mahdollisuuksia ammatti­taidon parantamiseen ja ammatinvaihtamiseen.

Hallituksen olisi vihdoinkin aika lunastaa yliopistoille antamansa lupaukset ja turvatta tasa-arvoinen ja kattava yliopistojärjestelmä. Hallitus hehkutti yliopistouudistustaan ja lupasi turvata perusrahoituksen, mutta todellisuus on ollut muuta. Yliopistojen rahoitus on edelleen alimitoitettu. Tämä tulee korjata pitävällä tavalla ja ottaen huomioon arvonlisäveron vaikutukset ja kaikki työnantajamaksut ja -vastuut ilman, että niistä joudutaan tekemään poikkeuksia lainsäädännöllä. Esimerkiksi yliopistojen työnantajamaksuja ei ole kyetty kompensoimaan, kuten luvattiin. Hallitus on tässäkin siirtämässä vastuuta seuraavalle hallitukselle. Tuottavuusohjelma puree yliopistoihin edelleen, vaikka toisin luvattiin, noin 11 miljoonan euron verran ensi vuonna. Varsinkin muutamat maakuntayliopistot ovat joutuneet ahtaalle, ja väkeä on jouduttu irtisanomaan. Suomessa on edelleen noin 20 opiskelijaa opettajaa kohden, mikä on kansainvälisesti verraten aivan liikaa.

Suomen yliopistokeskukset tekevät monipuolista yhteistyötä alueiden kehittäjien sekä elinkeinoelämän kanssa. Yliopistokeskusten vaikutusalueella asuu miljoona suomalaista. Yliopistokeskusten rooli yhtenä yliopistojen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toteuttajana tuleekin ottaa huomioon. Yliopistokeskusten määrä­rahan suuruutta on tarkistettu vain kerran, ja sen reaaliarvo on heikentynyt yleisen kustannus­tason myötä. Yliopistopaikkakunnilla on risti­riitaisia paineita yliopistotoimintojen kehittämi­selle. Opettajankoulutuksen ja tietojenkäsittelytieteen tutkintoon johtavan koulutuksen alasajo Kajaanissa on tästä huolestuttava esimerkki.

Myös ammattikorkeakoulujen tukeminen on tarpeen. Ammattikorkeakoulut ovat vakiinnut­taneet paikkansa suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä. Ammattikorkeakouluissa on osapuilleen yhtä paljon opiskelijoita kuin yliopistoissa. Niiden resursointi on silti huomattavasti pienempi: julkinen rahoitus on puolet, henkilöstömäärä kolmannes ja tutkimusmenot kymmenesosa yliopistojen vastaavista. Korkeakoulusektorin tehokkuusvertailussa ammattikorkeakoulut pärjäävät hyvin mm. opiskelujen läpäisyssä ja tutkintojen työllistävyydessä, ja niiden aluevaikutus on kiistaton. Lisärahoitusta on kohdennettava tutkimus- ja innovaationeuvoston esitysten mukaisesti ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Viime jouluna valtiosihteeri Marcus Rantalan vetämä työryhmä suositteli, että opintotuki sidotaan samalla indeksiin niin, että se nousisi automaattisesti elinkustannusten noustessa. Budjettiriihen tulos oli kuitenkin se, että työryhmän esittämät tiukennukset, kuten opintotuen kaksiportaisuus, tuen saamiseen vaadittavien opintosuoritusten määrän nostaminen ja asumislisäkuukauden määritteleminen tukikuukaudeksi toteutettiin, mutta opintuen sitomista indeksiin ei, vaikka korotuksella olisi myös positii­visia vaikutuksia valmistumiseen ja työuran alkuun. Budjettiriihessä päätettiin muiden etuuksien, kuten lapsilisien ja kodin hoitotuen, sitomisesta indeksiin. Eräs epäkohta on myös se, että opintotukijärjestelmässämme on alle 20-vuotiaat itsenäisesti asuvat toisen asteen opiskelijat asetettu eriarvoiseen asemaan alle 20-vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Alle 20-vuotiaat toisen asteen opiskelijat saavat opintotukea ainoastaan tarveharkinnan mukaan vanhempien tulotasosta riippuen, vaikka asuisivat itsenäisesti ja olisivat täysi-ikäisiä. Samoin ei ole korkeakouluopiskelijoiden suhteen: he saavat täyden opintotuen ilman vanhempien tuloihin kytkeytyvää tarveharkintaa.

Monissa kouluissa ja päiväkodeissa lapset ja opettajat kärsivät rakennusten kosteus- ja homeongelmista. Tämän lisäksi kuntien vaikeaa työllisyystilannetta olisi helpotettu panostamalla merkittävästi enemmän rahoitusta koulujen, päiväkotien ja kirjastojen peruskorjauksiin.

Kuurojen liitto on yhdessä OKM:n kanssa valmistellut viittomakielisen aineiston uudenlaista tuotanto- hankinta-, ylläpito- ja levitysmallia. Työryhmän mukaan viittomakielinen kirjasto tuottaa, hankkii ja ylläpitää sekä levittää käyttöön viittomakielistä aineistoa viittomakielisten kuurojen kaikkien ikäryhmien koulutus-, sivistys- ja virkistystarkoituksiin sekä muiden viittomakieltä käyttävien hyödynnettäväksi. Tavoitteen suuntaisesti OKM sisällytti omaan budjettiesitykseensä määrärahan toiminnan käynnistämiseen. Hallituksen budjettiesitykseen sitä ei kuitenkaan sisällytetty. Tämäkin esitys sysätään seuraavan hallituksen toteutettavaksi. Mielestämme hanke on huomioitava jo ensi vuoden budjetissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut yhdessä vapaan sivistystyön oppilaitoksia edustavien valtakunnallisten järjestöjen kanssa vapaan sivistystyön kehittämisohjelman 2009—2012. OKM esitti omassa talousarvioesityksessään kehittämisohjelmaan määrärahaa, mutta hallituksen budjettiesityksestä tämä poistettiin.

Nuorisotyöttömyyden hoidossa on käytettävä laajaa keinovalikoimaa. Eräs toimivaksi osoittautunut keino on nuorille suunnattu työpaja­toiminta. Se edistää nuorten työssä oppimista, ­lisää ammatillisia valmiuksia sekä tukee nuorten ammatinvalintaprosessia.

10. Yleissivistävä koulutus

34. Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten ­perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Monien koulurakennusten ongelmana ovat home- ja kosteusvauriot sekä huono ilmanvaihto. ­Monet asiantuntijat ovat todenneet, että tähän ongelmaan ei ole tartuttu riittävän määrätietoisesti. Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kiinnittänyt asiaan huomiota. Homekoulujen korjauksissa rahanpuutteen lisäksi ongelmana on tiedonpuute. Hyvinvointia, kuntataloutta ja työllisyyttä on edesautettava koulujen, päivä­kotien ja kirjastojen korjauksina.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.10.34 otetaan ­lisäyksenä 17 000 000 euroa home­koulujen korjauksiin.

30. Aikuiskoulutus

30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Vapaan sivistystyön on voitava vastata aiempaa paremmin yksilöllisiin ja yhteiskunnallisiin murrostilanteisiin. Taloudellisten kehittämis­resurssien puute estää vapaan sivistystyön ­uudistusten toteuttamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.30 otetaan ­lisäyksenä 800 000 euroa vapaan sivistystyön kehittämisavustuksiin.

31. Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen (arviomääräraha)

Aikuiskoulutuksella turvataan työvoiman saatavuutta ja osaamista. Sillä huolehditaan yhteiskunnan eheydestä ja tasa-arvon vahvistamisesta. Aikuiskoulutuksen kautta tuetaan pyrkimyksiä työurien pidentämiseen, työllisyysasteen nostamiseen, tuottavuuden parantamiseen, ­monikulttuurisuuden vahvistumiseen sekä elinikäisen oppimisen edellytysten toteutumiseen. Lisäksi sillä lievennetään taantuman vaikutuksia.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.31 otetaan ­lisäyksenä 13 000 000 euroa aikuis­koulutukseen.

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus

30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja ­yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttö­kustannuksiin (arviomääräraha)

Ammattikorkeakoulutuksen avulla kehitetään koulutuksen laatua ja vastataan yhteiskunnan ja työelämän nopeisiin muutoksiin. Työn murrokseen vaikuttavat globaalin talouden muutokset ja teknologian kehitys, mutta myös yksilön muuttuvat tarpeet. Osaamistarpeemme muuttuvat, ja ammattikorkeakoulutuksen tehtävä on omalta osaltaan vastata tähän murrokseen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.30 otetaan ­lisäyksenä 5 000 000 euroa ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin.

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Yliopistojen rahoitus on edelleen alimitoitettu, yliopistoille annettuja lupauksia ei olla pidetty ja yliopistot ovat joutuneet supistamaan henkilöstöään. Lisäksi tuottavuusohjelma puree edelleen yliopistoihin. Tämä myös ajaa eri tasoiset yliopistot eriarvoiseen asemaan. Opintojen vauhdittaminen on esimerkiksi sellainen asia, johon tarvitaan lisää resursseja. Rahoitus tulee korjata nyt pitävällä tavalla ja ottaen huomioon arvonlisäveron vaikutukset ja kaikki työnantajamaksut ja -vastuut ilman, että niistä joudutaan tekemään poikkeuksia lainsäädännöllä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.50 otetaan ­lisäyksenä 12 000 000 euroa yliopistojen toimintaan.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Budjettiriihessä päätettiin esittää muiden tukien sitomisesta indeksiin, mutta opintotuen ei, vaikka työryhmä sitä ehdotti. Opintotukeen esitettiin budjetissa ainoastaan tiukennuksia.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan budjettiperusteisena ­lisäyksenä 2 500 000 euroa opintotuen sitomiseen indeksiin.

80. Taide ja kulttuuri

34. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Myös useat kirjastorakennukset ovat vanhoja ja alkavat rapistua. Kirjastojen toimintaa, viihtyvyyttä ja myös kuntataloutta sekä työllisyyttä on tuettava kirjastorakennusten peruskorjauksilla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.34 otetaan ­lisäyksenä 3 000 000 euroa kirjasto­rakennusten korjauksiin.

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Viittomakieliset kuurot muodostavat yhden maamme kieli- ja kulttuurivähemmistöistä. Tämä vahvistaa perustuslain 17 §, jonka ­mukaan viittomakieltä käyttävien oikeudet turvataan lailla. Suomessa on kaksi viittomakieltä, suomalainen viittomakieli ja suomenruotsalainen viittomakieli. Suomenkin allekirjoittama YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus määrittää useissa artikloissa val­tioille velvoitteita, jotka tähtäävät mm. vammaisten oikeuteen saada tietoa, informaation ja kulttuurin saavutettavuuteen sekä viittoma­kielen käytön edistämiseen. Viittomakielisen kirjaston avulla viittomakieliset kuurot voivat saada omalla kielellään käyttöönsä esimerkiksi suomalaisen kansalliskirjallisuuden merkkiteoksia ja parhaimman populaarikirjallisuuden suosituimpia teoksia sekä viittomakielisen yhteisön jäsenten omaa tuotantoa. Lisäksi kirjasto tuottaa ajankohtaismateriaaleja, dokumentteja ja opetus­aineistoa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.50 otetaan ­lisäyksenä 252 000 euroa viittomakielisen kirjaston toimintaan.

91. Nuorisotyö

51. Nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja ehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v)

Nuorten työpajatoiminta edistää nuorten työssä oppimista, lisää ammatillisia valmiuksia sekä tukee nuorten ammatinvalintaprosessia. Työpajatoiminnalla ennaltaehkäistään työttömien tai opintonsa keskeyttäneiden nuorten syrjäytymistä. Lisäksi toiminnalla helpotetaan päihde- ja mielenterveysongelmaisia ja maahanmuuttajia pääsemään kiinni työelämään. On huomioitava myös, mitä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ilman työpajatoimintaa maksavat yhteiskunnalle. Työpajatoimintaan kannattaa panostaa enemmän.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.91.51 otetaan ­lisäyksenä 1 000 000 euroa nuorten työpajatoimintaan.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Yhteisen maatalouspolitiikan oikeutus voi syntyä vain yhtenäisistä ja kestävistä sekä oikeudenmukaisista periaatteista. Suomen maaseudun ja suomalaisen elintarviketalouden etu on nyt voimistaa niitä EU-maatalouspolitiikan linjauksia, joissa yhteisön tasolla määriteltäisiin elintarvikehygienia ja maatalouspolitiikan tu­kien yleisperiaatteet, mutta jäsenmaille annet­taisiin oikeutus vastata itse maksatuksesta ja varmistaa kansallisella päätöksenteollaan tärkeiden tuotantosuuntien asema. Tässä suhteessa osittainen kansallistaminen turvaisi nimenomaan suomalaisen kotieläin- ja maidontuotannon säilymisen.

Euroopan sosialidemokraattien linjaus maa­taloustukien suuntaamisessa on tukien yksinkertaistaminen, ylärajan asettaminen tuelle, pien- ja perhetilallisten toimeentulon turvaaminen, tu­kien läpinäkyvyys ja kontrolli ja se, että jäsenmaiden omat tukijärjestelmät täydentävät esimerkiksi poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden tuomia haittoja niitä kompensoiden.

Nuorten tuottajien tuotantokustannusten konkreettiseen alentamiseen tulee kiinnittää huomiota. On puututtava tukien suuntaamiseen näennäisviljelyyn sekä tukien irrottamiseen tuotannosta, sillä tämä on vaikeuttanut viljelijöiden edullisen lisämaan hankintaa.

Maamme metsätalouden kilpailuedellytykset pitää turvata. Energiaveropäätöksiä on tarkistettava kilpailukykyä heikentävien ratkaisujen osalta. Metsäverotusta on uudistettava puukaupan vauhdittamiseksi. Samoin on turvattava puukuidun saatavuus metsälakien ensiharvennusvelvoitteita tehostamalla. Puukauppaa on tehtävä jatkossa markkinaehtoisesti eikä verohelpotuksilla pidä vääristää markkinoiden toimintaa puun saatavuuden ja hinnan osalta. Aktiivisemmalla Venäjä-politiikalla on varmistet­tava koivukuidun kohtuuhintainen saatavuus.

Haja-asutusalueiden vesihuolto on monelta osin puutteellinen ja vaatisi kiireisiä toimen­piteitä sekä lisää määrärahoja.

50. Vesitalous

20. Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)

Maamme vesistöjen kunnon parantamiseksi on tehtävä töitä entistä enemmän. Myös maaseudun asutuksen kehittämiseksi ja merkittävien elintarvikejalostuslaitosten ja voimakkaiden karjatalousalueiden vedensaannin varmistamiseksi on kiireesti toteutettava suunnitellut uudet keskitetyt vedenottamot ja kattava runkovesijohto. Maaseudun elinvoimaisuus edellyttää myös jätevesi-investointien parantamista. Tehdyn tarveselvityksen mukaan tarve maaseudun järkevien viemäröintihankkeiden toteuttamisen kiirehtimiseksi olisi (MMM) kehyskaudelle varatun kehyksen ylittävän 15 miljoonan euron lisärahoituksen lisäksi noin 25 miljoonaa euroa. Näin saataisiin vielä noin 10 000 taloutta viemäriverkoston piiriin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.50.20 otetaan ­lisäyksenä 1 000 000 euroa vesistö- ja vesihuoltotöihin.

31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Vesihuollon taso vaikuttaa hyvin monin eri tavoin ihmisten hyvinvointiin, kuten terveyteen, hygieniaan ja asumismukavuuteen sekä ympäristön tilaan. Maamme vesistöjen kunnon parantamiseksi on tehtävä töitä entistä enemmän. Pääosa määrärahoista käytetään vuonna 2010 vesihuollon tukemiseen valtion työnä toteutettaviin seudullisiin yhdysvesijohto- ja siirtoviemärihankkeisiin sekä vesihuoltoavustuksiin. Maaseudun elinvoimaisuus edellyttää myös, että ­vesihuollosta ja tulvasuojelusta huolehditaan riittävin panostuksin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.50.31 otetaan ­lisäyksenä 1 000 000 euroa maaseudun vesihuollon ja tulvasuojelun tukemiseen.

63. Metsähallitus

50. Metsähallituksen eräät julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Hallitus esittää talousarvioesityksessään Metsähallituksen luontopalveluiden rahoituksen vähentämistä sekä ympäristöministeriön että maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilla yhteensä noin 3 miljoonalla eurolla. Tämä yhdessä aiempien tuottavuusleikkausten kanssa merkitsee lähes 5 miljoonan euron vähennystä vuoden 2010 rahoitukseen verrattuna. Esitetyt leikkaukset johtavat väistämättä palveluiden ja muun toiminnan heikentymiseen. Metsähallitus on jo aloittanut YT-neuvottelut hallituksen budjettiesityksen seurauksena. Leikkausten kohdistuessa yhä uusille ympäristöhallinnon alueille vaikuttaa siltä, että kyse on samasta jatkumosta, jolla koko ympäristöhallintoa ajetaan alas.

Metsähallituksen luontopalvelut vastaa muun muassa kansallispuistojen ja luonnonsuojelu­alueiden hoidosta, uhanalaisten lajien suojelusta sekä ylläpitää kansallispuistoissa ja retkeily­alueilla sijaitsevia luontokeskuksia. Kaikissa Metsähallituksen hoidossa olevissa virkistyskohteissa oli vuonna 2009 yhteensä 4,7 miljoonaa käyntiä. Kansallispuistojen ja valtion yllä­pitämien retkeilyalueiden käyntimäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta.

Metsähallituksen tutkimus on osoittanut, että kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin sijoitetut rahat palautuvat yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina. Selvityksen mukaan kansallispuistojen kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus oli 70,1 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset 893 henkilötyövuotta. Valtion retkeilyalueilla vastaavat luvut olivat 16,9 miljoonaa euroa ja 217 henkilötyövuotta. Suosituimmissa kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö voi tuoda lähialueelle jopa 20 euroa jokaista puiston palvelurakenteisiin sijoitettua euroa kohti. Hallituksen esittämät leikkaukset heikentäisivät luontopalveluiden toimintaa ja myös matkailuyritysten toimintaedellytyksiä, mikä näkyisi maakuntien työllisyydessä.

Viite: TAA 73/2010 vp

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.63.50 otetaan ­lisäyksenä 1 500 000 euroa Metsähallituksen eräisiin julkisiin hallintotehtäviin.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Hallitus on koko toimikautensa toteuttanut päinvastaista liikennepolitiikkaa kuin se on linjannut omassa liikennepoliittisessa selonteossaan. Tämä on näkynyt erityisesti perusväylänpidossa ja joukkoliikenteessä, mutta myös yksittäisissä väylähankkeissa. Samaan aikaan, kun hallitus peräänkuuluttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa, liikenneväylät rapistuvat, joukkoliikenne ei tue ilmastopoliittisia tavoitteita sekä yksittäisten jo aikaisemmin päätettyjen hankkeiden, ­kuten Seinäjoki—Oulu-rataosuuden rahoitus on takunnut pahasti. Se on tarkoittanut palvelujen tason laskua sekä liikenneturvallisuuden heikkenemistä. Sitä kautta on myös menetetty mahdollisuus tukea paremmin kuntien toimintamahdollisuuksia, kilpailukykyä sekä talouskasvua. ­Lisäksi pitkäjänteisen liikennepolitiikan näkökulmasta ei ole järkevää asettaa yksisilmäisesti perusväylänpitoa ja uusia hankkeita vastakkain, kuten liikenneministeri Vehviläinen on tehnyt.

Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston mukaan perusväylänpidon velvoitteet ovat entisestään kasvaneet. Muun muassa ilmastonmuutoksen aiheuttamat keliolosuhteet tuovat yhä enemmän haasteita kunnossapidolle. Lisäksi väyläverkot teknistyvät jatkuvasti. Korjausvelkaa on vähitellen kertynyt jo niin paljon, että sitä ei voida paikata nykyisten määrärahakehysten mukaisella rahoituksella.

Asiantuntijoiden mukaan perusväylänpidon välitön tarve on jopa 200 miljoonaa euroa. Eduskunnan valtiovarain- sekä liikenne- ja viestintävaliokunta ovat toistuvasti ja yksimielisesti vaatineet hallitusta lisäämään perusväylänpidon määrärahoja. Sama pätee joukkoliikenteen tukemiseen.

Muutosta tilanteeseen ei tule tälläkään kertaa. Perusväylänpitoon ei ole osoitettu riittävästi panostuksia. Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuki on minimaalista, ja haja-asutusalueilla on useita satoja vuoroja jouduttu lakkauttamaan ja useita linja-auto- ja junavuoroja on edelleen lakkautusuhan alla. Viimeisimmässä liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnossa todetaan, että erityisesti perusväylänpitoon talousarviossa varattu rahoitus on edelleen tarpeeseen verrattuna huomattavan alhaisella tasolla. Valiokunta vaati myös joukkoliikenteen rahoitustason nostoa.

Sosialidemokraatit ovat johdonmukaisesti vaatineet kaikissa vaihtoehtobudjeteissaan perusväylänpidon merkittävää parantamista. Olemme olleet huolestuneita ratojen, teiden ja siltojen rapistumisista, liikennerajoituksien kasvusta sekä palvelutason heikkenemisestä.

Olemme vaatineet myös huomattavasti voimakkaampaa panostusta joukkoliikenteen kehittämiseen. SDP:n mielestä joukkoliikenteen houkuttelevuutta olisi tullut lisätä kehittämällä lippujärjestelmiä, joukkoliikenteen palvelujen yhteensopivuutta ja palvelutasoa koko maassa.

SDP on halunnut tukea myös suomalaista telakkateollisuutta, jolla on ollut synkät näkymät. Haluamme tukea telakkateollisuutta ja työllisyyttä kohdentamalla määrärahoja ja valtuuksia alushankintoihin. Telakat tarvitsevat oman pelastuspaketin, jolla turvataan kaikki samat tukitoimet keskeisten kilpailijamaiden tapaan. ­Liikenneministeriön hallinnonalalta haluamme tukea suomalaisten jäänmurtajien kalustohankintoja.

Viime keväänä eduskuntaryhmät päättivät yhdessä, että YLEn rahoitus turvataan nykyisessä laajuudessaan, veroineen noin 480 miljoonassa eurossa. Nykyinen hallitus on siirtänyt vastuun YLEn rahoituksen turvaamisesta seuraavalle hallitukselle. Huoli jatkuvassa säästökierteessä elävän yhtiön tulevaisuudesta on aiheellinen. Jos julkisen palvelun rooli ja rajat hämärtyvät, ­nykyinen järjestelmä menettää oikeutustaan ja sitä on helpompi nakertaa.

10. Liikenneverkko

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Liikenneväylien yksittäiset kehittämisinvestoinnit eivät riitä, jos samaan aikaan laiminlyödään muun väyläverkon palvelutason ylläpito ja kehittäminen. Tämä näkyy rapistuvina liikenneväylinä, liikennerajoitusten lisääntymisenä ja liikenneturvallisuuden heikkenemisenä. Tämä tarkoittaa, että perusväylänpidon korjausvelka kasvaa ja kaikki liikenneongelmat heijastusvaikutuksineen kasautuvat entisestään. Perusväylänpito on jatkuvasti jäänyt jälkeen tarpeesta, kun määrärahat ovat pitkällä aikavälillä pysyneet samalla tasolla, mutta kustannukset ja toisaalta myös liikennemäärät ovat nousseet. Kun välttämättömät hoitotoimet, kuten lumen poisto ja liukkauden torjunta, nielevät määrärahat, varoja ei riitä paikallisiin korjausinvestointeihin. Se merkitsee enemmän huonokuntoisia teitä, siltoja ja rataosuuksia. Kuntien kannalta erityisesti ylläpito- ja korvausinvestointien sekä alueellisten määrärahojen vähyys merkitsee sitä, että ­monet kunnille tärkeät pienet hankkeet, kuten kevyen liikenteen väylät ja liikenneturvallisuutta parantavat ja maankäyttöä tukevat risteyshankkeet, edelleen siirtyvät tulevaisuuteen.

Sosialidemokraatit haluavat tukea myös suomalaista telakkateollisuutta ja jäänmurtajien toimintaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.10.20 otetaan l­isäyksenä 85 000 000 euroa perusväylänpitoon, josta 25 000 000 jäänmurtotoiminnan kalustohankintoihin.

30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Joukkoliikenteen tukea on leikattu viime vuoteen verrattuna 1,5 miljoonaa euroa. Suurille kaupungeille osoitettu joukkoliikenteen tuki ei vastaa lähellekään niitä tavoitteita, joita joukkoliikenteen kehittämiselle on asetettu. Muille kaupungeille ja maaseudun joukkoliikenteelle tulevaisuus merkitsee hintojen nostoa ja palvelutason karsimista. Esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla keskiasteen opiskelijoiden koulumatkat ovat vaikeutuneet olennaisesti julkisen liikenteen alasajon myötä. Mikäli halutaan säilyttää nykyinen palvelutaso tai kehittää sitä, kunnat joutuvat maksumiehiksi. Jo nyt keskisuurissa kaupungeissa kuntien osuus lipputuista voi olla yli 70 %. Kun talousarviossa ei oteta huomioon kustannustason nousua, valtio todellisuudessa lipeää vähitellen vastuusta joukkoliikenteen ylläpidossa. Tämä on vastoin juuri hyväksytyn joukkoliikennelain tavoitteita. Eduskunnassa on vallinnut yksimielisyys siitä, että joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja toimintavarmuutta ympäristöystävällisenä kuljetusmuotona tulee lisätä varmistamalla joukkoliikenteen riittävä rahoitustaso. Toimiva joukkoliikenne on tärkeä asukkaille ja yrityksille palvelujen saavutettavuuden varmistamiseksi. Joukkoliikennepalveluja tarvitaan myös valtakunnallisten sosiaali-, liikenne- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisten joukkoliikennepalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen ei ole mahdollista ilman vahvempaa julkista rahoitusta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.30.63 otetaan ­lisäyksenä 10 000 000 euroa joukko­liikenteen tukemiseen.

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen

01. Viestintäviraston toimintamenot (siirto­määräraha 2 v)

Budjettivarojen käyttöä YLEn rahoitukseen on perusteltua käyttää jo ensi vuonna. Jos tv-maksun tuotto ei riitä säilyttämään palvelujen nykytasoa, ne on turvattava budjetista. Näin turvattaisiin muun muassa YLEn aluetoiminta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.01 otetaan ­lisäyksenä 10 000 000 euroa Yleis­radion perusrahoitukseen.

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pitkäaikaistyöttömyyden rajusta kasvusta huolimatta hallituksen budjettiesityksessä esitetään työvoimapolitiikan rahoitusta vähennettäväksi noin 60 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2010 lopulliseen tasoon. Emme hyväksy määrärahojen leikkausta, ja olemme esittäneet työllisyysmäärärahojen tason korottamista (TAA 69/2010 vp). Tuottavuusohjelma työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla on keskeytettävä.

Tänä vuonna käyttöön otetulla ns. Sanssi- kortilla eli työllistämissetelillä nuori voi hankkia avoimilta työmarkkinoilta työpaikan ja setelillä maksetaan työnantajalle tukea palkka­kustannuksiin. On tärkeää etsiä uusia keinoja nuorisotyöttömyyden kitkemiseen. Kuitenkin Sanssi-kortin hyöty on ollut kovin pieni: kortilla on työllistynyt vain noin joka seitsemäs kortin haltija. Noin 15 000 kortin saaneesta nuoresta vain reilut 2 000 on saanut työtä kortin avulla. Kortin käytön vaikutuksia tulee seurata ja harkita tämän pohjalta käytön jatkamista. Valtion ja kuntien tulee kantaa vastuuta nuorisotyöttömyyden lieventämisestä ja palkata töihin nuoria ja myös yli 25-vuotiaita.

Lisämäärärahaa tulee käyttää myös pitkä­aikaistyöttömien aktivointiin — työvoimakoulutukseen ja tukityöllistämiseen. Budjettiehdotuksen määrärahoilla tukityöllistettyjen määrä pysyisi suunnilleen vuoden 2010 tasolla ja työvoimakoulutuksessa olevien määrä laskisi jopa noin 3 000 henkilöllä. Yli 40 prosenttia pitkä­aikaistyöttömistä on pelkän perusasteen koulutuksen varassa, mutta työvoimapoliittiseen koulutukseen osallistuvista pitkäaikaistyöttömiä on vain 6 prosenttia.

Suomessa on myös turvattava yritysten toimintaedellytykset ja huolehdittava yritysten kilpailukyvystä, jotta teollisuus ja työpaikat pysyvät Suomessa. Kohtuuhintaisen energian saanti on turvattava energiaveroesitystä korjaamalla. Telakkateollisuustyöryhmä esitti erityisesti Varsinais-Suomeen kohdennettuja erityistoimia.

Pitemmän ajan kasvuedellytysten kannalta on tärkeää, että yrityksemme, tutkimuslaitoksemme ja yliopistomme kykenevät tuottamaan hyviä ja toimivia innovaatioita. Innovaatiojärjestelmämme on tällä hetkellä hajanainen ja tehoton. Tarvitsemme edelleen vahvaa yksityistä ja julkista panostusta sekä rahojen tarkempaa kohdennusta.

Äkillisten rakennemuutospaikkakuntien tu­kien vaikuttavuutta pitää lisätä. Yritysten ja muiden toimijoiden tuet on tehtävä sellaisiksi, joilla voidaan reagoida nopeasti ja tehokkaasti alueilla tapahtuviin rakenteellisiin muutoksiin. Kuluvalla vaalikaudella metsäteollisuuden kriisi on Suomessa syventynyt. Kielteisten vaikutusten lieventämiseksi jatkossa EU:n tukia pitää voida myöntää myös metsäteollisuuden ongelmien ratkaisemiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoista sekä valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksista pitää varata erillinen määräraha äkillisten rakennemuutospaikkakuntien myöhempää tukemista varten. ­Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön rakennemuutospaikkakuntien tukemiseen käytettyjä määrärahoja pitää lisätä 20 miljoonalla eurolla.

Pidämme talous- ja velkaneuvonnan palveluiden tarjonnan tilaa huolestuttavana. Esitetyllä määrärahalla ei saavuteta asetettuja tavoitteita, ja kansalaiset joutuvat asuinpaikan mukaan eriarvoiseen asemaan.

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

45. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Äkillisen rakennemuutoksen alueilla avustuksia suunnataan erityisesti uusia työpaikkoja sekä työllistymismahdollisuuksia luoviin hankkeisiin. Lisäyksestä 5 miljoonaa euroa on tarkoitettu käytettäväksi valtioneuvoston vahvistamilla äkillisen rakennemuutoksen alueilla.

Rakennemuutospaikkakunta-status ei välttämättä, huolimatta erityisistä kehittämisohjelmista ja maakunnan kehittämistoimista, johda kuitenkaan merkittäviin investointikynnystä madaltaviin erityisetuihin yleisestä yritystukikäytännöstä johtuen. On tärkeää, että rakennemuutospaikkakunnille suunnattavien toimenpiteiden keinovalikoimaa pyritään monipuolistamaan ja lisäämään esimerkiksi yritysten perustamista ja kasvua kannustavia elementtejä.

Rakennemuutospaikkakunnat tarvitsisivat erillisen työkalupakin, jossa nimenomaan yritysten rahoitusketjun alkupäähän, yritysten käynnistämiseen ja riskirahoitukseen, löydetään paremmat instrumentit ja korkeammat tukitasot. Kansalliseen ja kansainväliseen taloudelliseen epävakauteen liittyen näiden eritystoimien tarve kasvaa entisestään. Muun muassa Tanskassa on komission poikkeusluvilla nostettu tuntuvasti yritysten investointi- ja riskirahoitusavustusten tasoa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.45 otetaan ­lisäyksenä 20 000 000 euroa yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden tukemiseen.

40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)

Lakia talous- ja velkaneuvonnasta säädettäessä lähtökohtana oli, että talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista huolehtii valtio eivätkä kansalaiset joudu eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa perusteella. Lain tarkoitus ei näiltä osin ole toteutunut.

Pidämme talous- ja velkaneuvonnan palveluiden tarjonnan tilaa huolestuttavana. Esitetyllä määrärahalla ei saavuteta asetettuja tavoitteita, ja kansalaiset joutuvat asuinpaikan mukaan eriarvoiseen asemaan.

Talous- ja velkaneuvonta helpottaa velallisten asemaa luottojen järjestelyissä sekä tukee velallisten elämänhallinnan paranemista ja ­ehkäisee syrjäytymistä. Mielenterveys-, peli- ja päihdeongelmien osuus talous- ja velkaneuvonnan asiakaskunnassa on lisääntynyt velkaongelmien ohella merkittävästi. Moniongelmaisten asiakkaiden auttamiseen kuluu neuvojilta entistä enemmän aikaa, koska asiakkaat tarvitsevat enemmän ohjausta ja tukemista, mikä nyky­resursseilla on mahdotonta toteuttaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.40.31 otetaan ­lisäyksenä 2 500 000 euroa talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pienimpien etuuksien indeksiin sitominen tai takuueläke ei konkreettista parannusta pienituloisimpien asemaan tuo, kun verot ja asiakasmaksut nousevat ja sosiaaliturvan etuuksien, kuten työmarkkinatuen ja asumistuen, jälkeenjääneisyyteen tai terveydenhuollon ns. maksukattojen tasoon ei puututa. Muun muassa työttömän ­peruspäivärahan ja asumistuen jälkeenjääneisyyden takia ihmisten toimeentuloa joudutaan paikkaamaan usein toimeentulotuella.

Köyhimpien lapsiperheiden toimeentuloa on välittömästi parannettava. Muun muassa lapsi­lisän indeksiin sitominen ei hyödytä toimeen­tulotukiperheitä, sillä lapsilisän korotukset leikkaantuvat toimeentulotuesta pois.

Yleistä asumistukea on parannettava silmälläpitäen mm. lapsiperheitä sekä pienituloisia työssäkäyviä. Asumistuki on tehokas tapa auttaa erityisesti pienipalkkaisten työntekijöiden toimeentuloa kaupunkiseuduilla, sillä asumistuki on sidottu asumiskustannuksiin, jotka ovat kaupungeissa isot. Nykyisellään asumistuki alkaa leikkautua pois jo toimeentulotuen tasoisilla tulomäärillä, ja esimerkiksi puolisoiden yhteen­lasketuilla n. 3 000 euron bruttotuloilla asumistukea ei saa lainkaan. Asumistuen saajista huomattava osa täydentää tukea toimeentulotuella, joten parannuksen myötä pienenisivät toimeentulotukimenot.

Esittämiemme tehokkaiden täsmäelvytys- ja työllisyystoimien ansiosta työllistyisi vuosi­tasolla 27 000—29 000 henkilöä lisää hallituksen toimiin nähden. Työttömyyden kohentuminen vähentäisi myös työttömyysturvamenoja. Työttömyyspäivärahojen tason parantaminen on tehtävä köyhyyden ja toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi. Lisäksi — jo tasa-arvon nimissä — on työmarkkinatuen saajan riippuvuus puolison ja vanhempien tuloista poistettava.

Vaikka takuueläke on sinänsä myönteinen ­uudistus sen parantaessa pienituloisimpien toimeentuloa, leikkaa takuueläke myös eläkkeensaajan asumistukea n. 45 000 yksinäiseltä henkilöltä ja 7 600 avio- tai avoliitossa olevalta. Asia olisi voitu korjata arviolta noin 8 miljoonan euron lisäpanostuksella eläkkeensaajien asumis­tukeen.

On myös huomautettava, että takuueläkkeen ulkopuolelle jää satoja tuhansia ihmisiä, jotka saavat pientä työeläkettä. He tarvitsevat niin ikään tukea elämiseensä. Heidän asemaansa huonontavat mm. asumismenojen kasvu ja korkeat terveydenhuoltokulut.

Sairauskulujen (lääkekulut, terveyspalvelut, matkakustannukset) omavastuuosuuksista vuosittain laskettavat enimmäismäärät, ns. maksukatot, ovat Suomessa korkeita. Esimerkiksi sairaalahoidon, Kansaneläkelaitoksen korvaamien lääkkeitten ja matkakustannusten yhteenlasketut maksukatot ylittävät 1 400 euroa, joka on huomattavasti korkeampi kuin muissa Pohjoismaissa. Maksukattojen tasoa tulee kohtuullistaa ja ne tulee yhdistää.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyajat ovat edelleen perusoikeuksien vastaisia. Apulaisoikeuskansleri on toistuvasti huomauttanut käsittelyajoista. Hallitus ilmoittaa nopeuttavansa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyaikoja. Tätä varten on lautakunnalle turvattava myös riittävät määrärahat.

Vuosittain noin 3 600 sikiötä on vaarassa vaurioitua äidin raskauden aikaisen päihteiden käytön vuoksi. Päihdeongelmaisen äidin motivaatiota päihteettömyyteen raskaus- ja vauva-aikana tulee kaikin tavoin tukea. Hallituksen talousarvioehdotuksessaan esittämä päihdeäitien kuntoutuksen siirto Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusvastuulta kunnille on uhka toiminnan jatkumiselle — valiokunnan saamien selvitysten mukaan kuntoutustoimintaa ei pystytä jatkamaan ilman pysyvää perusrahoitusta. Siksi valiokunnan mietinnössään esittämä 1 500 000 euron lisäys päihdeäitien Pidä Kiinni-hoitojärjestelmän jatkuvuuden turvaamiseen hankerahoituksen kautta on tärkeä. Jatkossa päihdeäitien kuntoutuksen perusrahoitus on turvattava valtion ja kuntien toimesta.

Rintamaveteraanien keski-ikä oli viime vuoden lopussa 87 vuotta. Veteraanien kuntoutustoiminnan tavoitteena on tukea itsenäistä selviytymistä ja siten lisätä ikääntyvien veteraanien ja näiden puolisoiden mahdollisuuksia asua kotona mahdollisimman pitkään. Hallituksen talousarvioehdotuksessa esitetään, että rintamaveteraanien kuntoutuksesta vähennetään RAY:n tuottomuutoksiin vedoten 3,5 miljoonaa euroa. Koska rintamaveteraanien kuntoutustarve ikääntymisen myötä kasvaa, kuntoutusmääräraha on syytä pitää ennallaan.

Kaikki sotainvalidit ovat jo ikääntyneitä, ja heidän vaivansa saattavat olla hyvinkin moninaisia. Sotilasvammalaissa olevien haitta-aste­rajojen lieventämiseen on suuri tarve. Esitämme sotainvalidien ns. haitta-asterajan alentamista sekä laitos- että avopalveluissa. Jatkossa haitta-asterajat on syytä poistaa kokonaan.

Jotta työelämässä jaksetaan jatkaa nykyistä kauemmin, tarvitaan entistä merkittävämpiä panostuksia työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä työhyvinvoinnin edistämiseen. Emme myöskään voi sallia tilanteita, joissa esimerkiksi osa yrityksen työntekijöistä työskentelee harmaana työvoimana tai halpatyövoimana ilman työlainsäädännön ja työehtosopimusten turvaa. Työsuojeluviranomaiset tekevät tärkeää työtä työehtojen valvonnassa ja harmaan talouden kitkemisessä, työtapaturmien ehkäisemisessä ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Hallituksen esittämissä määrärahoissa työsuojeluviranomaisten ensi vuoden toimintamenoihin on vajaus. Ellei työsuojelun määrärahoja turvata, ovat edessä lomautukset. Kun otetaan huomioon, että työsuojeluhallinnossa on tavoitteena lisätä työpaikoille tehtäviä tarkastuksia 50 prosenttia vuoteen 2011 mennessä (pitäen lähtötasona vuotta 2006) ja parantaa niiden vaikuttavuutta sekä että työtapaturmia on tarkoitus vähentää 40 prosentilla, on vain ihmeteltävä hallituksen linjausten ristiriitaisuutta. Työsuojelutarkastajien määrää tulee päinvastoin lisätä, ei leikata resursseja työsuojelusta.

01. Hallinto

03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tehtävänä on ratkaista Kansaneläkelaitoksen etuusasioiden valituksia ensiasteena. Muutoksenhakulautakunta on jo useiden vuosien ajan kärsinyt pitkistä käsittelyajoista ja valitusten ruuhkautumisesta. Kohtuuttoman pitkät valitusten käsittelyajat vaarantavat mm. ihmisten toimeentulo- ja oikeusturvan ja aiheuttavat epävarmuutta ja epätietoisuutta ihmisten arkipäiväiseen elämään. Lautakunnan valitusruuhkiin on kiinnittänyt huomiota myös apulaisoikeuskansleri. Ruuhka ei ole sanottavasti pienentynyt, vaikka lautakunnan toimintaa on tehostettu ja jonkin verran resursseja on lisätty.

Valtion talousarvioesityksen sisältämä so­siaaliturvan muutoksenhakulautakuntaa koskeva määrärahaesitys ei ole riittävä huomioiden lautakunnan käsittelyruuhka.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.01.03 otetaan ­lisäyksenä 1 000 000 euroa käsittely­aikojen lyhentämiseen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa.

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Yleistä asumistukea on kehitettävä mm. tarkistamalla asumistuessa huomioitavia tulorajoja, korottamalla tuen perusteena olevien asumistukimenojen enimmäismääriä ja lieventämällä asunnon pinta-alaan liittyviä rajoituksia. Muutosten kustannukset ovat noin 60 miljoonaa euroa vuositasolla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.10.54 otetaan ­lisäyksenä 45 000 000 euroa yleisen asumistuen budjettiperusteiseen parantamiseen 1.3.2011 ­lukien.

20. Työttömyysturva

50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha)

Esitämme korotusta työmarkkinatukeen ja työttömän peruspäivärahaan työttömien taloudellisen aseman parantamiseksi ja toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi. Peruspäivärahan nosto korottaa myös ansiopäivärahaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.50 otetaan ­lisäyksenä 20 000 000 euroa ansio­sidonnaisten työttömyyspäivärahojen budjettiperusteiseen korottamiseen 1.3.2011 lukien.

51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)

Esitämme korotusta työmarkkinatukeen ja työttömän peruspäivärahaan työttömien taloudellisen aseman parantamiseksi ja toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.51 otetaan ­lisäyksenä 40 000 000 euroa työttömän peruspäivärahan budjettiperusteiseen korottamiseen 1.3.2011 lukien.

52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arvio­määräraha)

Esitämme korotusta työmarkkinatukeen työttömien taloudellisen aseman parantamiseksi ja toimeentulotukiriippuvuuden vähentämiseksi. Puolison sekä vanhempien tulojen vaikutus työmarkkinatuesta on poistettava. Tämä on tarpeen jo tasa-arvosyistä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.52 otetaan budjettiperusteisena ­lisäyksenä 65 000 000 euroa tarveharkinnan poistamiseen työmarkkinatuesta puolison ja lasten osalta sekä työmarkkinatuen korottamiseen 1.3.2011 lukien.

30. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Julkisen terveydenhuollon maksujen omavastuuosuutta tulee alentaa lähemmäs eurooppalaista keskitasoa. Terveydenhuollon erillisille maksuille tulee luoda yksi yhtenäinen, riittävän alhainen maksukatto ja jakaa näin sairauden potilaalle aiheuttamaa taloudellista taakkaa aiempaa yhteisvastuullisemmin. Lääkkeiden maksukatto ja kunnallinen terveydenhuollon maksukatto on yhdistettävä ja yhdistetty maksukatto saatava toimivaksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.30.60 otetaan ­lisäyksenä 50 000 000 euroa terveydenhuollon maksukattojen yhdistämiseen.

40. Eläkkeet

60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Eläkkeensaajien asumistukea on uudistettava mm. korjaamalla asumistuen korvaustasoa ja asumistuessa hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismääriä. Lisäksi eläkkeensaajien asumistukijärjestelmä on sovitettava yhteen takuueläkkeen kanssa siten, että kaikki takuueläk­keeseen oikeutetut saavat sen täysimääräisenä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.40.60 otetaan ­lisäyksenä 60 000 000 euroa eläkkeensaajien asumistuen budjettiperusteiseen parantamiseen.

50. Veteraanien tukeminen

51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)

Noin 80 % sotainvalideista asuu edelleen kotona. Valtaosa heistä toivoo voivansa jatkaa kotona asumista tarvittavien tuki- ja avopalveluiden turvin. Myös yhteiskunnan etu on tukea tätä ­sotainvalidien toivetta. Sotilasvammalaissa on koti- ja avopalvelujen korvattavuuden rajaksi määritelty sotavammaan perustuva vähintään 20 prosentin haitta-aste. Haitta-asterajat eivät ole enää perusteltuja, ja ne tulisi poistaa. Tämä on toteutettavissa vaiheittain nopealla aikataululla sotainvalidien poistuman tuomilla säästöillä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.50.51 otetaan ­lisäyksenä 11 300 000 euroa sotilasvammalain nojalla kunnille korva­t­tavien avopalvelujen järjestämiseen budjettiperusteisesti 15 prosentin haitta-asteen sotainvalideille.

52. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)

Sotilasvammalain sisältämät haitta-asteen suuruuteen pohjautuvat prosenttirajat tulisi kokonaan poistaa mahdollisimman nopeasti. Yhtenä kiireellisimmistä toimenpiteistä on pitkäaikaisen laitoshuollon korvattavuuden edellytysten laajentaminen. Nykyinen 25 prosentin haitta­asteraja jättää lähes puolet maamme sotainvali­deista valtion korvaaman laitoshoidon ulkopuolelle.

Samanaikaisesti on erityisesti sotavammaisia varten rakennetuista sairaskodeista ja kuntoutussairaaloista vapautumassa luonnollisen poistuman kautta paikkoja vaikeavammaisilta. Tämä vapautuva kapasiteetti tulisi käyttää laitoshoitoa tarvitsevien lievävammaisten sotainvalidien hyväksi antamalla myös heille oikeus valtion korvaamaan pitkäaikaishoitoon. Haitta-asterajan vaiheittaisella poistolla voidaan varmistaa, että siihen oikeutetut myös käytännössä saavat hoitopaikan sotainvalidien sairaskodissa tai kuntoutussairaalassa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.50.52 otetaan ­lisäyksenä 3 800 000 euroa sotainvalidien laitoshuollon korvaamiseen budjettiperusteisesti myös 20 prosentin haitta-asteen sotainvalideille.

56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)

Ensi vuodelle esitetty kuntoutusmäärärahojen pienennys vähentää kuntoutukseen pääsevien veteraanien määrää, eikä veteraanin oma tahto toteudu kuntoutusmuotoa valittaessa. Rintamaveteraanien kuntoutukseen tarvittavia määrärahoja on korotettava niin, että määräraha on ensi vuonna vuoden 2010 tasolla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.50.56 otetaan ­lisäyksenä 1 500 000 euroa rintama­veteraanien kuntoutukseen.

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)

Kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseksi on lapsiperheiden toimeentulotukea korotettava 30 eurolla kuukaudessa/lapsi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.35 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 16 000 000 euroa lapsiperheiden toimeentulotuen vahvistamiseen.

70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

01. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten ­toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Jotta työelämässä jaksetaan jatkaa nykyistä ­kauemmin, tarvitaan entistä merkittävämpiä panostuksia työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä työhyvinvoinnin edistämiseen. Emme myöskään voi sallia tilanteita, joissa esimerkiksi osa yrityksen työntekijöistä työskentelee harmaana työvoimana tai halpatyövoimana ilman työlainsäädännön ja työehtosopimusten turvaa. Työsuojeluviranomaiset tekevät tärkeää työtä työ­ehtojen valvonnassa ja harmaan talouden kitkemisessä, työtapaturmien ehkäisemisessä ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Hallituksen esittämissä määrärahoissa työsuojeluviranomaisten ensi vuoden toimintamenoihin on vajaus. Ellei työsuojelun määrärahoja turvata, ovat edessä lomautukset. Kun otetaan huomioon, että työsuojeluhallinnossa on tavoitteena lisätä työpaikoille tehtäviä tarkastuksia 50 % vuoteen 2011 mennessä (pitäen lähtötasona vuotta 2006) ja ­parantaa niiden vaikuttavuutta sekä että työ­tapaturmia on tarkoitus vähentää 40 prosentilla, on vain ihmeteltävä hallituksen linjausten ristiriitaisuutta. Työsuojelutarkastajien määrää ­tulee lisätä, ei vähentää.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.70.01 otetaan ­lisäyksenä 1 500 000 euroa työsuojelun resurssien vahvistamiseen.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Historian ympäristökielteisin hallitus

Hallitusta ei ole turhaan luonnehdittu historian ympäristökielteisimmäksi. Vihreäksi kutsuttu energiaverouudistus on paljastumassa mustaksi. Ympäristöministeriön toimintamenoja on leikattu niin kovalla kädellä, että on herännyt epäilys sen hitaasta alasajosta. Ympäristöhallintoa on ajettu ahtaalle jo aluehallinnon uudistuksessa, ja ympäristöjärjestöjen resurssit ovat olleet jokaisen budjetin yhteydessä leikkausuhan alla. Ympäristöhallintoa on vahvistettava ja panostettava ympäristön- ja luonnonsuojeluun lisäämällä voimavaroja ympäristötöihin ja ympäristöjärjes­töjen resursseihin.

Sosialidemokraattien mielestä Suomen tulee tehdä omalta osaltaan kaikkensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä toimia edelläkävi­jänä kestävään kasvumalliin siirtymisessä. Suomen tulee säätää kansallisesti velvoittava ilmastolaki ja edistää sellaisten kansainvälisten sopimusten aikaansaamista, joilla ilmastonmuutosta voidaan tehokkaasti hillitä.

Metsähallituksen luontopalvelut vastaa muun muassa kansallispuistojen ja luonnonsuojelu­alueiden hoidosta ja uhanalaisten lajien suojelusta sekä ylläpitää kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla sijaitsevia luontokeskuksia. Kaikissa Metsähallituksen hoidossa olevissa virkistyskohteissa oli vuonna 2009 yhteensä 4,7 miljoonaa käyntiä. Kansallispuistojen ja valtion yllä­pitämien retkeilyalueiden käyntimäärät ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Valtiovarainvaliokunta esittää mietinnössään pohdittavaksi tulevaisuudessa erilaisten vapaaehtoisten maksujen käyttöönottamista kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla. Sosialidemokraattien mielestä tämä on huolestuttava kehityssuunta. Suojelu- ja retkeilyalueet on säilytettävä maksuttomina kaik­kien ulottuvilla.

Vastalauseen lausumaehdotus 19

Eduskunta edellyttää, että jokamiehen­oikeudet turvataan ja kansallispuistot ja retkeilyalueet säilytetään maksuttomina.

01. Ympäristöhallinnon toimintamenot

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vietämme parhaillaan YK:n luonnon monimuotoisuuden vuotta. Erilaiset huolet ilmastoon ja ympäristöön liittyen ovat kasvaneet niin Suomessa kuin maailmallakin. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen ovat ilmiöitä, joilla on laajat vaikutukset koko ekosysteemille, mutta myös ihmiskunnalle. Näitä ilmiöitä varten tarvitsemme myös Suomessa laadukasta tutkimusta ja osaavia sekä laaja-alaisia ympäristönsuojelun ammattilaisia.

Ympäristöministeriön hallinnonalalla työtä joudutaan tekemään niukkojen resurssien puitteissa. Tuottavuusohjelma leikkaa henkilöstön määrää. Jatkuvasti vähenevä rahoitus heikentää ministeriön mahdollisuuksia toimia täysimääräisesti hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyse on myös osin Suomen kansallisesta edusta, sillä esimerkiksi kansainvälisissä sopimusneuvotteluissa on oleellisen tärkeää, että päätöksenteon pohjana on oikea tieto. Näiden syiden vuoksi ympäristöministeriön toimintamenoihin tarvitaan korotus.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.01 otetaan ­lisäyksenä 1 500 000 euroa ympäristöministeriön toimintamenoihin ympäristöhallinnon resurssien varmistamiseksi.

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristöjärjestöt tekevät erittäin tärkeää luonnonsuojelu- ja ympäristötyötä. Samalla ne ovat merkittäviä asiantuntijaorganisaatioita, joiden osaamista hyödynnetään laajasti. Järjestöt ovat luoneet myös huomattavat kansainväliset verkostot. Tätä tärkeää työtä valtiovallan tulee tukea nykyistä voimakkaammin korottamalla ympäristöjärjestöille suunnattua tukea. Ympäristöjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen on tärkeä yhteiskunnallinen tavoite. Yksi aikamme keskeisimmistä haasteista, ­ilmastomuutoksen hillintä, vaatii jatkuvaa ja kasvavaa toimintaa myös Suomessa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.65 otetaan ­lisäyksenä 100 000 euroa ympäristö­järjestöjen valtionavustukseen.

10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristötöiden momentilta valtion budjetista rahoitetaan ympäristön suojelun kannalta olennaisia vesihuoltohankkeita ja pilaantuneiden alueiden parannuksia. Ympäristötöiden määrärahat ovat laskeneet useana vuonna peräkkäin. Vuoden 2011 talousarviossa hallitus esittää määrärahatasoksi 10 miljoonaa euroa, 5,5 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän.

Suomessa on arvioitu pilaantuneiden kohteiden määräksi noin 20 000. Kokonaisrahoitus­tarpeeksi on arvioitu 1—1,2 miljardia euroa seuraavan 20 vuoden aikana. Erityisesti Itämeren suojeluun liittyvien ympäristötöiden merkitys on kasvanut Itämeren tilan huonontuessa. Ympäristötyömäärärahalla on huomattava merkitys Itämeren kuormituksen vähentämisessä, kun haja-asutuksen jätevesikuormitusta saadaan pienennettyä. Määrärahojen tarve tähän työhön on hallituksen arviota suurempi, sillä jopa kymmenet viemärihankkeet eri puolella Suomea odot­tavat riittäviä resursseja käynnistyäkseen.

Sosialidemokraatit katsovat, että ympäristötöiden määrärahataso on säilytettävä vuoden 2010 tasolla. Lisäpanostus ympäristötöiden määrärahoihin on perusteltu luonnon- ja vesiensuojelullisten näkökohtien lisäksi myös niiden työllisyyttä parantavien vaikutusten vuoksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.77 otetaan ­lisäyksenä 2 000 000 euroa ympäristötöiden määrärahojen turvaamiseksi.

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Asuntoja ihmisten tarpeisiin, ympäristön ­ehdoilla

Valtion korkotuetun asuntotuotannon taso kolminkertaistettiin elvytystoimena vuosiksi 2009—2010. Vuoden 2011 talousarvioesityksessä tasoa alennetaan. Määräaikaisen ns. korkotuetun suhdannepoliittisen välimallin sijaan otetaan käyttöön pysyvä yleishyödyllisyyssäännösten ulkopuolella oleva vuokra-asuntojen ­rakentamisen välimalli, jossa on valtion täyte­takaus. Välimallin asuntotuotannolla ei voida varmistaa vuokra-asumisen hintatason pysymistä kohtuullisella tasolla. Lisäksi asuntojen kokonaistuotanto jää edelleen alle pitkän aikavälin tarpeen.

Hallituksen talousarvioesityksen mukaan vuonna 2011 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus saa myöntää valtion asuntorahaston varoista määräaikaisia käynnistysavustuksia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamiseen edellisvuotta huomattavasti vähemmän. Vuonna 2010 käynnistysavustus oli Helsingin seudun kunnissa 15 000 euroa asuntoa kohden ja muissa kunnissa 10 000 euroa. Vuodelle 2011 hallitus esittää käynnistysavustuksen suuruudeksi Helsingin seudun kunnissa 10 000 euroa asuntoa kohden, muiden kuntien avustuksen lakatessa kokonaan. Sosialidemokraattien mielestä käynnistysavustukset on säilytettävä vuoden 2010 tasolla kohtuuhintaisen asumisen tukemiseksi erityisesti kasvukeskuksissa.

Sosialidemokraattien mielestä uudis- ja korjausrakentamisen tukeminen valtion taholta on tässä taloudellisessa tilanteessa välttämätöntä. Kuntien rakennusinvestointimahdollisuuksia tulee parantaa ottamalla käyttöön määräaikainen kunnille suunnattu investointituki. Tuki olisi tarkoitettu käytettäväksi kuntien julkisten rakennusten, kuten sairaaloiden, koulujen ja päivä­kotien, uudis- ja peruskorjausrakentamiseen.

Sosialidemokraatit ovat esittäneet valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon korkotukilainoituksen ehtojen muuttamista siten, että kohtuuhintainen lähtövuokra voidaan taata pieni- ja keskituloisille ihmisille. Jotta vuokra-asuntotuotanto voisi päästä edes lähelle asetettuja tavoitteita ja jotta ihmisille voitaisiin jatkossakin tarjota kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, olisi ARA-vuokra-asuntojen uustuotannon korko­tukilainoituksen ehtoja korjattava merkittävästi siten, että uustuotannolle myönnettävän käynnistysavustuksen lisäksi korkotuen nykyinen omavastuukorko 3,4 prosenttia puolitetaan. Näin päästään esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lähtövuokratasoon noin 10 euroa/m2, jota voidaan pitää asumisen nykyhinnoissa kohtuullisena. Korkotukilainoituksen ehtojen parantaminen ­pitäisi kuitenkin ulottaa koskemaan vain ns. normaaleja korkotukivuokra-asuntoja ja erityis­ryhmille tehtäviä vuokra-asuntoja.

Huomattavaan osaan esimerkiksi kuntien omistamista vuokra-asunnoista ei ole tehty merkittäviä korjaustoimenpiteitä talojen valmistumisen jälkeen. Näiden vuokratalojen korjausvelka on näin noussut sellaiseksi, ettei taloja enää pystytä korjaamaan ilman, että korjattujen talojen vuokrat muodostuisivat kohtuuttomiksi pieni- ja keskituloisille ruokakunnille.

Korkotukilainoituksen kautta voitaisiinkin tukea myös vanhojen vuokra-asuntojen perus­parannuksia ja porrastamalla tuki remontin energiatehokkuuteen kannustettaisiin samalla vuokrataloja nimenomaan ekologisiin remonttiratkaisuihin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hyväksytään seuraavat lausumat:

Vastalauseen lausumaehdotus 20

Eduskunta edellyttää, että kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi kasvukeskuksissa korkotuen omavastuukorko puolitetaan ja käynnistysavustusten taso ja laajuus säilytetään vuoden 2010 tasolla ja että energiapainotteisten korjausavustusten myöntämistä ARAn kautta jatketaan vielä vuonna 2011. Eduskunta edellyttää myös, että ARA-vuokra-asuntojen perusparannusjärjestelmä uusitaan siten, että korkotukilainoituksen ehtoja parannetaan ja tuki sidotaan korjausten energiatehokkuuteen.

Vastalauseen lausumaehdotus 21

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee kiireellisesti esityksen, jolla parannetaan kuntien rakennusinvestointimahdollisuuksia ottamalla käyttöön kunnille suunnattu määräaikainen, yhteensä 10 000 000 euron suuruinen investointituki vuodelle 2011.

TULOARVIOT

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

01. Tulon ja varallisuuden perusteella ­kannettavat verot

01. Ansio- ja pääomatuloverot

Momentille lisätään 500 miljoonaa euroa. Pääomavero on muutettava progressiiviseksi ja pääomaveroa on korotettava 2 prosenttiyksiköllä 30 prosenttiin. Pääomatuloverotuksen tasoa on kiristettävä ja osinkotulojen verotus muutettava progressiiviseksi siten, että pääomatulojen verotuksen taso lähenee ansiotulojen verotuksen tasoa. Pääomatulojen verotuksen kiristäminen vahvistaa verojärjestelmän progressiota ja on siten perusteltua oikeudenmukaisuussyistä: veronmaksukyky on suurin erityisesti suuria pääomatuloja saavilla. Pääomatuloverotuksen tuoton kasvattaminen on valtiontalouden kannalta vastuullista ja välttämätöntä julkisen talouden tasapainottamistalkoissa, ja se osaltaan takaa taakan oikeudenmukaisen jakamisen.

Pääomaveron muutoksen ohella pitää pääomaverotuksen perintää tehostaa mm. seuraavilla toimilla. Etävälittäjien arvopaperikauppojen myyntivoiton verotusta pitää tehostaa. Viranomaisten tiedonsaantia hallintarekisteröityjen arvopapereiden osalta pitää vahvistaa. Verohallintoon pitää perustaa kansainvälisen sijoitustoiminnan verovalvonnan erikoisyksikkö. Kahden jälkimmäisen uudistuksen vaikutuksesta verotulojen arvioidaan kasvavan 150 miljoonaa euroa vuodessa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 11.01.01 arvioitua tuottoa korotetaan 650 000 000 eurolla, josta pääomaveron muutokset tuottavat 500 000 000 euroa, hallintarekis­teröinnin viranomaisjulkisuus sekä kansainvälinen verotarkastusyksikkö 150 000 000 euroa, ja.

että hyväksytään seuraava lausuma:

Vastalauseen lausumaehdotus 22

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen pääomatuloveroprosentin nostamisesta 30 prosenttiin ja pääomatuloverotuksen muuttamisesta progressiiviseksi sekä antaa esitykset pääomaveron perinnän tehostamisesta, joilla lisätään verotulokertymää 650 000 000 eurolla.

08. Valmisteverot

07. Energiaverot

Hallituksen pikainen päätös poistaa työnanta­jien Kela-maksu vuoden 2010 alusta synnytti valtiontalouteen noin 730 miljoonan euron ­aukon. Kun lupaus Kela-maksun poistosta annettiin, hallituksen tavoitteena oli kerätä puuttuva sosiaaliturvan rahoitus pääasiassa elinkeinoelämän energiaveroja korottamalla. Energiaverojen korotuksen seurauksena kotitaloudet joutuvat kuitenkin maksamaan kohtuuttoman suuren osan rahoitustarpeesta. Kotitalouksien energiaverot lisääntyvät veronkiristyksen seurauksena 500 miljoonalla eurolla vuodessa. Kohonneista energian hinnoista johtuen kotitaloudet joutuvat maksamaan lisäksi enemmän arvonlisäveroa. Energiaverouudistus ei ole ympäristöystävällinen, koska päästöt uhkaavat lisääntyä sen seurauksena. Lisäksi uusi energiavero uhkaa maakaasun asemaa energialähteenä. Veromuutokset sekä alentavat tehokkaan ja energiaystävällisen sähkön ja lämmön yhteistuotannon käyttöastetta että lisäävät erillistuotantoa, mikä johtaa osaltaan myös kasvaviin hiilidioksidipäästöihin.

Hallituksen energiaveromuutokset valmisteltiin kiireellä ja muutenkin puutteellisella valmistelulla. Tämän vuoksi on perusteltua, että työnantajien Kela-maksu palautetaan siksi aikaa takaisin, kunnes hallitus on valmistellut uuden energiaveroesityksen. Korjatussa esityksessä ympäristövaatimukset pitäisi ottaa paremmin huomioon ja tehdä tarpeelliset muutokset oikeudenmukaisemmalla tavalla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi lausuman:

Vastalauseen lausumaehdotus 23

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa uuden energiaveroesityksen, jossa otetaan paremmin huomioon verotuksen oikeudenmukaisuus, ympäristövaikutukset ja energian tuotannon toimintaympäristövaatimukset.

Ydin- ja vesivoimakapasiteetille säädettävä ns. Windfall-vero leikkaisi osin niitä ylimääräisiä tuloja, jotka markkinahinnoitteluun siirtyminen on aikaansaanut sähköntuottajille ja joita päästökaupan käynnistyminen ja päästöoikeuksien kallistuminen on lisännyt edelleen. Esitys on voimassa määräaikaisesti vuoden 2012 loppuun asti. Määräaika perustuu Kioton ilmastosopimuksen ensimmäisen päästökauppajakson pituuteen. Veron tuotoksi arvioidaan 375 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi lausuman:

Vastalauseen lausumaehdotus 24

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen Windfall-verosta, mikä lisää ­verotulokertymää 375 000 000 eurolla.

10. Muut verot

Pakkausveron tarkoituksena on vähentää pakkausmateriaalin aiheuttamaa ympäristökuormitusta kannustamalla kuluttajia ja pakkausten valmistajia sekä maahantuojia suosimaan uudelleenkäytettäviä pakkauksia ja vähentämään pakkausmateriaalien käyttöä silloin, kun se on tuotteen säilyvyyden ja suojaamisen kannalta mahdollista. Veron kohteena ovat jätelain tuottajavastuun mukaisesti ammattimaiset tuotteiden pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat. Pakkausvero koskee siten kaikkien kuluttajapakkausten lisäksi ns. ryhmä- ja kuljetuspakkauksia. Ympäristösyiden lisäksi tätä edellyttää eri tuotteiden tasapuolinen kohtelu. Pakkaus­vero suosii materiaalitehokkaita ja uudelleenkäytettäviä pakkauksia, sillä se kannetaan vain ensimmäistä kertaa käyttöön otettavilta pak­kauksilta. Veron määrä perustuu pakkausmateriaalin painoon, ja verotaso määräytyy ympäristö­perustein eri materiaalien suuntaa-antavan elinkaarianalyysin perusteella. Siten se kannustaa materiaalitehokkuuteen myös tuotteiden pak­kauksia valmistettaessa. Pakkausveron ympäristönsuojelullisena päätavoitteena on kaikenlaisen pakkausjätteen määrän vähentäminen. Vero käyttöön otettaessa sen ensimmäisen vuoden tuotoksi voidaan arvioida yhteensä 140 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi lausuman:

Vastalauseen lausumaehdotus 25

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen pakkausverosta, jolloin vero­tulokertymä kasvaa 140 00 000 euroa.

05. Varainsiirtovero

Arvopaperikaupan leimavero poistettiin 1.5.1992 alkaen. Päätöstä perusteltiin yritysten oman pääoman hankkimisen helpottamisella sekä osakemarkkinoiden elvyttämisellä. Arvopaperikaupan leimaveron suuruus ennen sen poistamista oli 1 prosentti kauppahinnasta. Parhaimmillaan eli vuosina 1988 ja 1989 arvopaperikaupan leimaverosta kertyi valtiolle tuloa vuosittain noin 300 miljoonaa markkaa.

Voimassa olevaan varainsiirtoveroon vaikuttaa moni seikka, kuten veropohja, verotaso ja niiden vaikutukset pörssin arvopaperivaihdantaan. Varainsiirtoveron veropohjaan kuuluvat nykyisin vain kotimaisten yhtiöiden osakkeet ja nekin vain silloin, kun kaupan osapuolista ainakin toinen on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Veropohjan laajuus vaikuttaa siihen, mikä osa pörssin vaihdosta tulisi veron piiriin; iso osa kaupoista tapahtuu ulkomaisten omistajien kesken.

Esitämme säädettäväksi lakiin vaatimuksen arvopaperikaupan vuosi-ilmoituksen antamisesta, kun kaupan osallisena on Suomen verovelvollinen. Vuosi-ilmoituksen saamisen arvopaperikaupan suomalaisilta verovelvollisilta sekä etävälittäjien verovalvonnan tehostamisen seurauksena verotulot lisääntyisivät varovaisenkin arvion mukaan 150 miljoonaa euroa vuodessa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi lausuman:

Vastalauseen lausumaehdotus 26

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen varainsiirtoverosta ja verotusmenettelystä, jolloin verotulokertymä kasvaa 150 000 000 euroa.

08. Jätevero

Jäteverolain ulottaminen koskemaan myös yksityisiä kaatopaikkoja tehostaa jätehuoltoa ja vähentää ympäristöhaittoja. Koska kunnat käytännössä huolehtivat ja järjestävät jätehuoltopalvelut kunnissa, tulee veron tuotto ohjata kunnille. Tällä kompensoidaan kunnille perusvähennyksen korotuksen aiheuttama verotulomenetys. Verotuloja laajennuksesta arvioidaan kertyvän noin 90 miljoonaa euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäväksi lausuman:

Vastalauseen lausumaehdotus 27

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen jäteveron laajentamisesta ja ­veron ohjaamisesta kunnille, jolloin verotulokertymä kasvaa 90 000 000 euroa.

Osasto 13

KORKOTULOT, OSAKKEIDEN MYYNTITULOT JA VOITON TULOUTUKSET

04. Osuus valtion rahalaitosten voitosta

01. Osuus Suomen Pankin voitosta

Viime vuosina Suomen Pankin voitosta on tuloutettu 250 miljoonaa euroa, mikä on ollut noin 60 prosenttia edellisen vuoden voitosta. Vuoden 2011 talousarvioesityksessä ehdotetaan tuloutettavaksi 150 miljoonaa euroa. Mikäli pidetään kiinni edellisen vuoden tuloutustasosta, ensi vuoden summaa pitää nostaa 100 miljoonalla eurolla 250 miljoonaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 13.04.01 otetaan ­lisäyksenä 100 000 000 euroa.

Osasto 15

LAINAT

03. Valtion nettolainanotto ja velanhallinta

01. Nettolainanotto ja velanhallinta

Edellä olevan perusteella tuloja kertyy 1 325 000 000 euroa ja menoja 865 000 000. Jos edellä olevat menot ja tulot hyväksytään, talousarvion tasapainottamiseksi tarvittava laina on määrältään 7 611 227 000 euroa. Momentin 15.03.01 loppusumma on siten 7 611 227 000 euroa.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että ehdotus valtion talousarvioksi vuodelle 2011 hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena edellä todetuin muutoksin ja

että edellä ehdotetut 27 lausumaa hyväksytään.

Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2010

Kari Rajamäki /sd
Matti Saarinen /sd
Reijo Laitinen /sd
Pia Viitanen /sd
Matti Ahde /sd
Tuula Väätäinen /sd
Valto Koski /sd
Lauri Kähkönen /sd

VASTALAUSE 2 /vas

Yleisperustelut

Suomalaisen työn puolustaminen

Suomalaisen työn tukemisessa on kysymys niin ulkomaisesta työvoimasta kuin työehtojen noudattamisesta sekä pitkäaikaistyöttömyyden estämisestä. Korostaaksemme tarvetta puolustaa rehellistä suomalaista työtä teimme siihen liittyen välikysymyksen, johon myös muut oppositiopuolueet yhtyivät.

Emme ole hyväksyneet sitä, että Euroopan unionin ulkopuolelta työn perusteella Suomeen haluavien kohdalla poistettaisiin tarveharkinta. Tässä tilanteessa se on huono ratkaisu. Työvoiman saatavuusharkinta on kokonaisharkintaa, joka sisältää ennakkovalvonnan ja työvoiman saatavuuden arvioinnin. Ennakkovalvontaa suoritetaan selvittämällä mm. työsuhteen ehdot ja työnantajan suoriutuminen työnantajavelvollisuuksista. Harmaata taloutta ja ulkomaisten työntekijöiden oikeuksien polkemista esiintyy runsaasti mm. siksi, ettei työehtojen valvontaan ole turvattu riittäviä resursseja.

Saatavuusharkintaa ei voida korvata "työehtojen noudattamista koskevalla tehokkaalla ennakko- ja jälkivalvonnalla". Ennakkovalvonnan suorittaisi Maahanmuuttovirasto, jälkivalvonnan taas työsuojelupiirit. Lisävoimavaroja valvontaan työsuojelun vastuualueelle tai Rajavartiolaitokselle taikka poliisille ei esitetä lainkaan (TEM:stä Maahanmuuttovirastoon siirrettäviä resursseja lukuun ottamatta). Työsuojelun voimavarat ovat erittäin rajalliset jo nyt: vain yhdeksän ihmistä valvoo maassa olevien ulkomaisten työntekijöiden työehtoja. Valvontatyötä tekemään tarvitaan riittävä määrä työhön koulutettuja, osaavia työntekijöitä, ja tälle henkilöstölle on annettava mahdollisuudet suorittaa valvonta mahdollisimman hyvin.

Vaikka on olemassa paljon vastuullisia työnantajia, ei ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksia voi jättää vain hyvän tahdon varaan. Tällöin otetaan se riski, että Suomeen luodaan kahdet työmarkkinat, joilla ulkomaalaisia työntekijöitä käytetään häikäilemättä hyväksi. Samalla epäreilusta kilpailusta kärsivät ne työnantajat, jotka huolehtivat velvoitteistaan moitteettomasti.

Suomessa tehtävää työtä uhkaa harmaaseen talouteen liittyvä epäreilu kilpailu. Samaan ­aikaan työttömiä on edelleenkin paljon. Syyskuussa työttömiä oli Tilastokeskuksen mukaan 183 000 henkeä ja työvoima- ja elinkeinotoimistoissa oli 243 000 työtöntä työnhakijaa. Valtiolla on vastuu työttömistä. Tilannetta on pahentanut yrityksissä käynnissä oleva toimintojen siirto ulkomaille.

Epäreilu kilpailu syntyy silloin, kun vältetään noudattamasta Suomessa sovittuja työehtoja se-kä kierretään veroja ja sosiaaliturvamaksuja. Harmaata tai pikemminkin rikollista taloutta esiintyy paitsi rakentamisessa, myös teknologiateollisuudessa ja palveluissa. Kilpailuttamisen myötä sitä on tulossa myös julkisiin palveluihin.

Jos kunnollista työehtojen ja verotuksen valvontaa ei ole, Euroopan unionin yhteismark­kinat voivat antaa lisää mahdollisuuksia erityisesti ulkomaille rekisteröidyille yrityksille epäreiluun kilpailuun.

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden määrän arvioidaan olevan Suomessa 4—5 prosenttia bruttokansantuotteesta eli noin 5—7 miljardia euroa vuodessa.Tätä määrää tulisi saada pienemmäksi, ja samalla kasvattaa verotuottoja. Lakeja noudatta­ville yrityksille tiukasta harmaan talouden torjunnasta olisi etua.Tarvitaankin tehokas toimenpideohjelma harmaan talouden torjumiseksi. Siinä keskeistä tulisi olla:

  • tilaajan tai teettäjän velvoitteiden ja todellisen tilaajavastuun (mm. työsuhdesaata­vien suoritusvastuu laiminlyöntitilanteessa) vahvistaminen
  • työmarkkinajärjestöjen kanneoikeus
  • luottamusmiesten ja henkilöstön edusta­jien valvonta-, tiedonsaanti- ja neuvottelu­oikeuksien ja työsuhdeturvan parantaminen
  • ulkomaista vuokratyövoimaa käyttävien yritysten reaaliaikainen ilmoitusvelvollisuus henkilöstöstään verottajalle
  • erityisesti ulkomaisen työvoiman työehtojen tarkastusresurssien lisääminen työsuojelupiireissä.
Työllisyys

Vaikka työttömyys on hiljalleen alentunut, pitkäaikaistyöttömyys uhkaa nousta vakavaksi ongelmaksi. Tähän ei hallitus ollut talousarvioesityksessään varautunut eikä esitä mitään torjuntatoimia. Työllisyyttä tukevien määrärahojen taso on riittämätön. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun määrärahoissa ei ole varauduttu, vaan hallitus sallii sen kasvun.

Opetus, tiede ja kulttuuri

Vasemmistoliiton tavoitteena on oppivelvollisuusiän nostaminen 18 ikävuoteen niin, että oppivelvollisuuden piiriin luettaisiin tällöin myös oppisopimuskoulutus. Liikkeelle voitaisiin lähteä tämän toteuttamisessa myös siten, että ensi vaiheessa se mahdollistettaisiin riittävällä koulutustarjonnalla ja vasta sen jälkeen säädettäisiin velvoittavaa lainsäädäntöä.

Hallitus ei takaa kaikille nuorille, työttömille ja työttömyysuhan alla eläville koulutuspaik­koja, joiden avulla ennaltaehkäistäisiin sekä syrjäytyminen että mahdollistettaisiin osaamisen uudistaminen. Lisäpanokset ammatilliseen koulutukseen, yliopistoille ja vapaaseen sivistystyöhön ovat elintärkeitä, jotta selviäminen ihmisten arjen tasolla taantumasta mahdollistuu.

Vanhasen hallitus ajaa alas valtion omaa tutkimustoimintaa kovalla kädellä aikana, jona juuri tarvitsisimme valtion tutkimuslaitosten tuottamaa tutkittua tietoa selvitäksemme taantumasta. Valtion tutkimuslaitoksien toiminta on turvattava, jotta yhteiset lamalääkkeemme perustuvat tietoon kylmän eriarvoistavan ideologian sijaan.

Kulttuurin merkitys ihmisten arjessa selviytymisessä taantuman keskellä korostuu. Valitettavasti kunnissa kuitenkin juuri nyt säästetään kulttuurista. Siksi valtion pitäisi lisätä omaa rahoitusosuuttaan, jotta ammattilaisten toteuttama kulttuurin kokijuus, kuluttajuus ja luojuus mahdollistuisi kaikkien suomalaisten arjessa.

Oikeudenmukaisuus

Verolakien käsittelyssä olemme esittäneet, että suurituloisimmat jätettäisiin veronkevennyksen ulkopuolelle. Sen sijaan pienten tulojen verotusta kevennettäisiin nostamalla kunnallisverotuksen perusvähennys 3 000 euroon. Edelleen mielestämme on perusteltua säätää omaishoitajien pienet korvaukset verovapaiksi.

Oikeudenmukaisuus edellyttää myös, että miljoonaomaisuuksista ryhdytään jälleen verottamaan. Vanhasen ensimmäinen, keskustasta ja sosialidemokraateista koostuva hallitus teki suuren virheen poistaessaan varallisuusveron.

Verotuksen kestävä periaate on, että veroja kukin maksaa kykynsä mukaan. Mitä suuremmat ovat tulot, sitä suhteellisestikin enemmän veroja voi maksaa. Se on myös oikeudenmukaista.

Hallitus on kuitenkin edeltäjänsä tapaan viemässä verotusta kohti tasaveroa. Kaikkein eniten pääomatuloja saavat maksavat nyt saman veroprosentin mukaan kuin keskivertopalkansaaja eivätkä suinkaan sen mukaan kuin jos kyse olisi vastaavan suuruisista palkkatuloista.

Vuoden 2009 ylimääräinen tuloveron kevennys myös suurimpiin tuloihin oli työllisyyden kannalta tehoton ja oikeudenmukaisuustavoitteen vastainen. Verokevennyksen vastapainoksi hallitus korotti yleistä arvonlisäveroprosenttia. Kokoomuksella ja keskustalla on aikomus jatkaa tuloverotuksen keventämistä ja arvonlisäveron korottamista tulevinakin vuosina. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei hyväksynyt yleisen arvonlisäveroprosentin korottamista.

Tällä kaudella hallitus ei ole ainoastaan siirtänyt painopistettä epäoikeudenmukaisiin kulutusveroihin, vaan ajanut kuntia myös korottamaan kiinteistöveroa.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esitti talousarviokäsittelyn pohjaksi, että

  • vuodessa yli 60 000 euroa ansaitse­vien verotusta ei kevennetä, vaan kiristetään
  • osinko- ja muita pääomatuloja verotetaan muiden ansiotulojen yhteydessä progressiivisesti ja samalla puututaan listaamatto­mien osakeyhtiöiden osinkotulon verottomuuteen
  • otetaan jälleen käyttöön suuriin omaisuuksiin kohdistuva varallisuusvero
  • energiayhtiöille kertyvää ylimääräistä voittoa ja ydinpolttoainetta verotetaan
  • pörssissä nykyisin verottomana tapahtuva arvopaperikauppa säädetään verolliseksi
  • tehdään asteittain tulot, myös palkkatulon sijaan tulleet etuustulot, verottomiksi 10 000 euroon saakka, missä tarkoituksessa ehdotimme vuoden 2011 kunnallisverotuksen perusvähennykseksi 3 000 euroa.

Oikeudenmukaisuus edellyttää myös, että pienimmät etuudet korotetaan 750 euroon kuukaudessa. Samalla olisi tietenkin tarkistettava asumistukia, jotta korotus ei vähentäisi niitä.

Lapsilisää on tarpeen korottaa 15 eurolla kuukaudessa. Tietenkin samalla lapsilisän toimeentulotukea vähentävä vaikutus täytyy estää.

Unionimaiden tukeminen

Euroopan unionin perusajatus on, että jäsenmaat eivät vastaa toistensa veloista. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin muuttunut aivan toiseksi.

Hallituksen esityksestä Suomi lainaa merkittävän summan Kreikalle, joka hallitustensa välinpitämättömyyden takia on ajautunut sellaiseen nopean velkaantumisen ahdinkoon, että se ei saanut enää lainaa aikaisemmilla edullisilla ehdoilla. Kreikkaa vastuuttomasti luotottaneet rahalaitokset eivät joudu kantamaan riskiä. Sen sijaan Kreikalle sanellut ehdot ovat nyt sellaiset, että ne lamaannuttavat maan talouden ja vaikeuttavat velkataakasta suoriutumista samalla, kun kansalaisten toimeentulo heikkenee. Vasemmistoliitto ei hyväksynyt Kreikan tukemista.

Tämän jälkeen euromaat sopivat Euroopan rahoitusvakausvälineestä (ERVV), jolla pyritään luotottamaan niitä vaikeuksiin ajautuneita euromaita, joiden on vaikea saada luottoja. Vasemmistoliitto vastusti tätä järjestelyä, jota kannattivat hallituspuolueiden lisäksi myös sosialidemokraatit.

Tämän jälkeen Irlanti ajautui ongelmiin, kun se oli päättänyt taata kahden vaikeuksiin ajautu-neen, Irlannin kokoon nähden mittavan irlantilaisen pankin velat. Pankkien ensisijaiset velalliset eivät sen sijaan joudu kantamaan vastuuta. Irlannin ongelmana oli, että valtio ei valvonut pankkien toimintaa sillä tehokkuudella, mitä riskien mittaluokka edellytti. Irlanti ei myöskään puuttunut maan oman talouden ylikuumenemiseen eikä hillinnyt pankkien luotonantoa.

Irlannin valtio aikoo pilkkoa ja myydä ongelmapankit, mutta joutuu joka tapauksessa panos-tamaan niihin huomattavan summan.

Irlannin valtion rahoitustarpeeksi vuosiksi 2011—2013 on arvioitu 85 miljardia euroa. Tästä Irlanti kattaa itse 17,5 miljardia euroa. Irlannille annetaan 67,5 miljardia euroa lainoitusta vuosina 2011—2013. Tästä kokonaismäärästä ERVM lainaa 22,5 miljardia euroa, ERVV 17,7 miljardia euroa, IMF 22,5 miljardia euroa, Ison-Britannian kahdenvälinen laina on 3,8 miljardia euroa, Ruotsin 0,6 miljardia euroa ja Tanskan 0,4 miljardia euroa.

Irlannille saneltu talouden kiristäminen on este talouden kasvulle, mikä puolestaan vaikeuttaa velkaantumisesta toipumista.

Hallitus pyysi ja sai eduskunnan enemmistöltä luvan myöntää valtiontakaus Irlannin lainoi-tuksen edellyttämälle ERVV:n varainhankinnalle. Suomen valtiontakaus on 1,88 prosenttia ­ERVV:n Irlannin lainoituksen varainhankinnasta eli noin 507,5 miljoonan euron pääomaosuudelle ja siitä maksettaville koroille ja kuluille. Suomen takauksen kokonaismääräksi tullee siten 20 prosentin ylitakauksineen noin 740,7 miljoonaa euroa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esitti ainoana eduskunnassa, että Suomen valtiontakausta ei myönnetä. Sen sijaan sosialidemokraatit perussuomalaisten tukemana eivät ottaneet lainkaan kantaa takaukseen, vaan esittivät epäluottamusta hallitukselle. Samaan tapaan toimivat kristillisdemokraatit.

Nyt näyttää siltä, että seuraavana ongelma­tapauksena on Portugali. Espanjankaan ajautumista ongelmiin ei voi sulkea pois.

Edellä olevan perusteella ehdotamme hyväksyttäviksi seuraavat lausumat:

Vastalauseen lausumaehdotus 1

Eduskunta toteaa, että nykyinen pääomatulon verotus on epäoikeudenmukainen suosiessaan suuria pääomatuloja saavia, ja edellyttää, että hallitus valmistelee esityksen progressiivisesta pääomaverosta, joka on pienistä pääomatuloista matala nousten suuremmista pääomatuloista.

Vastalauseen lausumaehdotus 2

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen suurten varallisuuksien verottamisesta.

Vastalauseen lausumaehdotus 3

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen pörssin kaupankäynnin verottamisesta ja yleisestä varainsiirtoverosta.

Vastalauseen lausumaehdotus 4

Eduskunta edellyttää, että Kela-maksua ryhdytään perimään uudelleen työnantajilta.

Vastalauseen lausumaehdotus 5

Asumiskustannukset ovat kohonneet voimakkaasti. Erityisesti kasvukeskuksissa kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on huutava pula. Kovan rahan vuokra-asuntotuotanto on romahtanut, mikä on osaltaan johtanut vuokrien voimakkaaseen nousuun. Siksi eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi ja korkotukiehtojen muuttamiseksi niin, että asumiskustannukset vuokralaisille eivät nouse kohtuuttomiksi.

Vastalauseen lausumaehdotus 6

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee kiireisesti esityksen yleisen asumistuen, eläkeläisten asumistuen ja opiskelijoiden asumislisän ehtojen parantamiseksi, jotta nämä ryhmät eivät kärsisi korkeista asumiskustannuksista.

Vastalauseen lausumaehdotus 7

Eduskunta edellyttää korkotuettujen ARA-lainojen omanvastuun koron puolittamista 1,7 prosenttiin asumiskustannusten ylläpitämiseksi kohtuullisina.

Vastalauseen lausumaehdotus 8

Eduskunta toteaa, että 49 kuntaa on joutunut nostamaan veroprosenttia ensi vuodeksi ja vieläkin useammassa kunnassa joudutaan tinkimään peruspalveluista ja investoinneista. Eduskunta edellyttää hallituksen antavan pikaisesti esityksen kuntien valtionosuuksien lisäämiseksi niin, että investoinnit voidaan toteuttaa eivätkä kunnat joudu pakkolomauttamaan henkilöstöään tai vaarantamaan kuntalaisten tarvitsemia peruspalveluita.

Vastalauseen lausumaehdotus 9

Eduskunta toteaa, että lapsiköyhyys on ­lisääntynyt ja erot lasten välillä terveyden, koulutuksen, harrastamismahdollisuuksien ja toimeentulon suhteen ovat kärjistymässä. Jokaisella lapsella pitää olla oikeus turvalliseen lapsuuteen. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, jotta kaikille lapsille luodaan mahdollisuudet kehittää itseään ja harrastaa. Toimeentulon osalta on tarpeen huolehtia siitä, että lapsilisän korotus ei leikkaa toimeentulotukea.

Vastalauseen lausumaehdotus 10

Pitkäaikaistyöttömyys on suurin yksittäinen syy pitkäaikaisköyhyyteen. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa esityksen työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopumiseksi ja työmarkkinatuen tasokorotukseksi.

Vastalauseen lausumaehdotus 11

Sadat tuhannet eläkeläiset ovat edelleen EU:n köyhyysrajan alapuolella. Eduskunta edellyttää takuueläkkeisiin sellaista tasokorotusta, joka nostaisi eläkkeet aidosti köyhyysrajan yläpuolelle.

Vastalauseen lausumaehdotus 12

Eduskunta edellyttää, että työeläkkeiden indeksitarkistukseksi otetaan käyttöön taitetun työeläkeindeksin sijaan puoliväli-indeksi (palkat 50 %, hinnat 50 %).

Vastalauseen lausumaehdotus 13

Eduskunta edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia muutetaan siten, että asiakkaan enimmäismaksun eli maksukaton piiriin luettaisiin myös laitoshoidon maksut ja että laitoshoidossa olevan käteen jäävää suojaosuutta korotetaan tuntuvasti nykyisestä.

Vastalauseen lausumaehdotus 14

Sotiemme veteraanien joukko on ikääntynyt ja harvenemassa. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti lain, jolla taataan vuosittainen kuntoutus kaikille sotiemme veteraaneille ja heidän puolisoilleen riippumatta sotainvaliditeetista ilman erillistä hakemista.

Vastalauseen lausumaehdotus 15

Hyvään hallintoon, tietoon perustuvaan päätöksentekoon, elvytykseen ja ennaltaehkäisyyn tarvitaan tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi. Eduskunta edellyttää, että valtion omien tutkimuslaitosten toimintamahdollisuudet turvataan.

Vastalauseen lausumaehdotus 16

Rahalaitokset eivät palvele kansalaisia tasapuolisesti. Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimiin valtion omistaman pankin perustamiseksi.

Vastalauseen lausumaehdotus 17

Hallituksen toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat riittämättömät. Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa tavoitteekseen kansainvälistä yhteisöä oikeudellisesti sitovan sopimuksen syntymisen, missä sovitaan kehittyneiden maiden 30—40 prosentin kasvihuonekaasujen päästö­vähennystavoitteista vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Vastalauseen lausumaehdotus 18

Valtionhallinnon tuottavuusohjelma on osoittautunut ideologiseksi henkilöstöleikkuriksi ja palveluiden ulkoistamis­ohjelmaksi. Korkean työttömyyden aikana on käsittämätöntä, että hallitus jatkaa väen vähentämistä sen sijaan, että valtio osallistuisi työllistämistalkoisiin. Koke-mukset tuottavuusohjelmasta ovat myös osoittaneet, että tuottavuusohjelmasta saadut säästöt ovat näennäisiä. Tuottavuusohjelman aikana ostopalveluiden määrä ja niihin käytetyt eurot ovat lisääntyneet rajusti. Eduskunta edellyttää, että henkilöstöleikkuriksi osoittautuneesta valtion tuottavuusohjelmasta luovutaan.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Kriisinhallinta

21. Siviilihenkilöstön osallistuminen kriisinhallintaan (arviomääräraha)

Siviilikriisinhallinnan merkitys konfliktien ennaltaehkäisyssä ja jälkihoidossa on viime vuosina korostunut entisestään. Katsomme, että siviilikriisinhallintaa on tulevina vuosina määrätietoisesti kehitettävä ja samalla tulee vähentää sotilaallisen kriisinhallinnan osuutta.

Esimerkiksi Afganistanin osalta Suomen ­kehitysrahoitus on noin 16 miljoonaa euroa, siviilikriisinhallinnan 4 miljoonaa ja sotilaallisen kriisinhallinnan 40 miljoona. Vasemmiston mielestä tämä rahanjakomalli on väärä.

Viitteet: TAA 525/2010 vp (Lapintie), TAA 880/2010 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.10.21 otetaan ­lisäyksenä 20 000 000 euroa siviilikriisinhallintaan.

20. Lähialueyhteistyö

66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Hallituspuolueet ovat leikkaamassa lähialue­yhteistyömäärärahoista 3 500 000 euroa eli lähes viidenneksen. Vaarana on, että monet Suomen ja suomalaistenkin kannalta tärkeät hankkeet, kuten taloudellisen yhteistyön edistäminen, ympäristö- ja ydinturvallisuus, tartuntatautien ja huumeisiin liittyvien uhkien torjunta sekä kansalaisyhteiskunnan kehittäminen loppuvat resurssien puutteen vuoksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 24.20.66 otetaan ­lisäyksenä 3 500 000 euroa lähialue­yhteistyöhön muun muassa kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi, hiv-pandemian leviämisen hillitsemiseksi sekä ympäristö- ja ydinturvallisuuden lisäämiseksi.

30. Kansainvälinen kehitysyhteistyö

66. Varsinainen kehitysyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)

Ilmastorahoituksen tulee olla lisäistä sitoumuksille nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä. Pariisin julistuksen (2005) ja Accran toimintaohjelman (2008) tiettyjä periaatteita, kuten kehitysmaiden omistajuus ja päätäntävalta, maiden omien järjestelmien käyttö, eri toimijoiden välinen koordinaatio, tuen pirstaleisuuden vähentäminen, rahoituksen ennakoitavuus sekä kansalaisyhteiskunnan osallistaminen, voidaan soveltaa myös ilmastorahoitukseen.

Kehitysmaita tukeva ilmastorahoitus ei kuitenkaan ole kehitysyhteistyömäärärahoihin rinnastettavaa apua, vaan korvausta ilmakehän käytöstä, minkä vuoksi ilmastorahoituksen täsmällisistä periaatteista on sovittava erikseen.

Suomea lukuun ottamatta monen muun kehittyneen ja vauraan maan virallinen kehitysapu on vähentynyt selvästi parin viime vuoden aikana ja uhkaa vähentyä myös tulevina vuosina. Samaan aikaan ruoan ja öljyn hinnan nousu hidastavat kaupan kasvua ja kehittyvien maiden vaurastumista. Vaarana on, että vuodelle 2015 asetettu 0,7 prosentin tavoite jää saavuttamatta.

Viite: TAA 881/2010 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hyväksytään seuraava lausuma:

Vastalauseen lausumaehdotus 19

Eduskunta edellyttää, että Suomi varautuu nopeuttamaan aikatauluaan kehitysyhteistyömäärärahojen 0,7 prosentin tavoitetason saavuttamiseksi, jotta YK:n asettamat kahdeksan vuosituhattavoitetta ja 0,7 prosentin määrärahaosuus kehitysyhteistyölle toteutuvat globaalisti vuoteen 2015 mennessä. Samalla eduskunta edellyttää, että Kööpenhaminan ilmastopuitesopimuksen mukaisesti ilmastorahan on oltava aidosti uutta lisärahoitusta eikä sitä saa laskea osaksi kehitysyhteistyövaroja.

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kuten valiokunta omassa mietinnössäänkin to­teaa, tuomioistuimet eivät pysty kirimään umpeen Suomelle tuomioita tuoneita pitkiä käsittelyaikojaan hallituksen esittämillä resursseilla. Samaan aikaan poliisin ja syyttäjien aktivointi harmaan talouden alueella uhkaa tehdä tuomioistuimista pullonkauloja.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.10.03 otetaan ­lisäyksenä 1 000 000 euroa tuomio­istuimille käsittelyaikojen lyhentämiseen ja harmaan talouden torjuntaan liittyvän viranomaisyhteistyön tehostamiseen.

30. Syyttäjät

01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan suunnattu voimavaratarve kasvaa rajat ylittävän työvoiman liikkuvuuden ja työperäisen maahanmuuton lisääntyessä. Torjunta vaatii toki tässä esitetyn määrärahalisäyksen ohella myös muita toimia, kuten lainsäädännön muutoksia ja ulkomaista työvoimaa käyttävien yritysten valvonnan tiukentamista.

Viite: TAA 1136/2010 vp (Yrttiaho).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.30.01 otetaan ­lisäyksenä 1 500 000 euroa syyttäjille harmaan talouden ja talousrikosten torjuntaan liittyvän viranomaisyhteistyön tehostamiseen.

40. Rangaistusten täytäntöönpano

01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomen vankiloissa henkilöstöä sataa vankia kohden on 77. Muissa Pohjoismaissa vastaava luku on 99—105 sataa vankia kohti. Lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen sairauspoissaolot ovat lähes kaksinkertaiset valtionhallinnon yleiseen tasoon verrattuna. Lopputuloksena on jatkuva alimiehitys tarpeeseen ja työn vaativuuteen nähden.

Lisämäärärahamme tarkoituksena on parantaa tuomittujen valmiuksia rikoksettomaan elämään lisäämällä rangaistusten täytäntöönpanon suunnitelmallisuutta ja tehostamalla siihen liittyviä tavoitteellisia toimintoja. Lisämäärärahan tarkoituksena on myös turvata riittävät työvoimaresurssit vankiloihin sekä resurssit vankien terveydenhuollon asianmukaiseen järjestämiseen, toiminta- ja päihdeohjelmiin, sopimushoitoihin, nuorisorangaistuksiin ja sekä vankien että vankeinhoitohenkilökunnan turvallisuuden lisäämiseen.

Viite: TAA 884/2010 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 25.40.01 otetaan ­lisäyksenä 4 000 000 euroa vankien terveydenhuoltopalveluihin, henkilöstön lisäresursointiin sekä vankien aktivointitoimiin.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Hallinto

01. Sisäasiainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vähemmistövaltuutetusta annettu laki (660/2001) korostaa valtuutetun muista viranomaisista itsenäistä asemaa. Tällä hetkellä vähemmistövaltuutetun resurssit kuitenkin määritellään sekä hallinnollisesti että resurssien osalta sisäasiainministeriön kanslian alaisuuteen. Tämä vaikeuttaa muun muassa eduskunnan mahdollisuutta perehtyä, arvioida ja mahdollisesti lisäresursoida vähemmistövaltuutetun toimintaa.

Vasemmisto haluaa myös lisätä siviilikriisinhallintakoulutuksen voimavaroja, jotta Suomi aidosti voisi vastata siviilikriisinhallinnalle esitettyihin pyyntöihin nykyistä laajemmassa mittakaavassa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.01.01 otetaan ­lisäyksenä 1 000 000 euroa siviilikriisinhallintakoulutukseen.

Lisäksi ehdotamme,

että hyväksytään seuraava lausuma:

Vastalauseen lausumaehdotus 20

Eduskunta edellyttää, että vähemmistövaltuutetun toimistolle perustetaan oma momentti sisäasiainministeriön pääluokkaan.

30. Pelastustoimi ja hätäkeskukset

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Hätäkeskustoimintaa ei saa vaarantaa resurssien mahdollisen riittämättömyyden takia. Hätäkeskusuudistus maksaa kymmeniä miljoonia euroja, minkä rahoittaminen julkisen talouden ollessa huomattavassa epätasapainossa on hyvinkin epävarmaa. Ehdotimme kesäkuussa hallinto­valiokunnassa hätäkeskuslain käsittelyn yhteydessä hallituksen lakiehdotuksen 5 §:ään muutosta, jossa lain tasolla määrättäisiin palattavaksi viidentoista (15) hätäkeskuksen malliin.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.30.02 otetaan ­lisäyksenä 1 000 000 euroa Hätäkeskuslaitoksen toiminnan varmistamiseen 15 hätäkeskuksen mallin pohjalta.

Lisäksi ehdotamme,

että hyväksytään seuraava lausuma:

Vastalauseen lausumaehdotus 21

Eduskunta edellyttää, että Hätäkeskuslaitoksen määrärahat turvataan siten, että toiminta voidaan palauttaa 15 hätäkeskuksen mallin pohjalle ja että valtion tuottavuusohjelmasta Hätäkeskuslaitoksen osalta voidaan luopua jo vuoden 2011 talousarviossa.

40. Maahanmuutto

01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Kuten mietinnössäkin todetaan, Maahanmuuttovirastoa ruuhkauttavat tällä hetkellä perheen­yhdistämishakemukset. Viraston oman arvion mukaan 20 henkilötyövuoden leikkaus vuoden 2010 tasosta pitkittää entisestään hakemusruuhkaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.40.01 otetaan ­lisäyksenä 2 000 000 euroa 20 lisähenkilötyövuoden lisäämiseen Maahanmuuttovirastoon purkamaan hakemusruuhkia.

30. Valtion korvaukset kunnille (arviomääräraha)

Pakolaisten sijoittamisesta kunnille maksetta­vien korvausten taso on jäänyt jälkeen kustannuskehityksestä, mikä on johtanut siihen, että kunnat ovat haluttomia ottamaan vastaan pakolaisia. Tästä puolestaan on aiheutunut turhia inhimillisiä kärsimyksiä ja taloudellisia kustannuksia, kun jo oleskeluluvan saaneita ei ole pystytty sijoittamaan kuntiin.

Kuntien haluttomuus vastaanottaa pakolaisia onkin johtanut siihen, että vuoden 2010 syyskuussa vastaanottokeskuksissa oli 800 pakolaista tai oleskeluluvan saanutta odottamassa kuntaan sijoittumista. Näiden 800:n sijoittamistaan odottavan henkilön majoittaminen vastaanottokeskuksessa maksaa noin 1 000 000 euroa kuukaudessa eli noin 12 miljoonaa euroa vuodessa.

Kuntakorvaukset ovat jääneet jälkeen lähes 50 prosenttia kustannusten kehityksestä. Tämän vuoksi kuntakenttä on jo ilmaissut, ettei valiokunnan enemmistön esittämä kymmenen prosentin tasokorotus ole riittävä.

Viite: TAA 886/2010 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 26.40.30 otetaan ­lisäyksenä 5 550 000 euroa pakolaisten sijoittamisesta kunnille maksetta­vien laskennallisten korvausten tasokorottamiseen.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Sotilaallinen maanpuolustus

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Emme pidä tarkoituksenmukaisena indeksitarkistuksia. Vuoden 2009 toteutuneen indeksi­kehityksen jälkikäteinen kustannustasotarkistus on ‐3 877 000 euroa. Ennakollinen kustannustasotarkistus (1,5 %) on 10 361 000 euroa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 27.10.18 vähennetään 50 000 000 euroa puolustusmateriaalihankintojen osalta.

30. Sotilaallinen kriisinhallinta

20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot (siirtomääräraha 2 v)

Haluamme siirtää painopistettä siviilikriisinhallintaan. Emme hyväksy sitä, että Suomi jatkaa osallistumista Afganistanin operaatioon.

Viite: TAA 526/2010 vp (Lapintie)

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentilta 27.30.20 vähennetään 20 000 000 euroa sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoista.

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Verotus ja tullitoimi

02. Tullilaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Tulli on joutunut hallituksen tuottavuusohjelman kohteeksi, ja henkilöstöä on jouduttu vähentämään samaan aikaan, kun matkustamista on helpotettu. Erityisesti harmaan talouden valvontaan ja salakuljetuksen estämiseen ei riitä riittävästi voimavaroja. Tehokkaalla tullivalvonnalla on myös rikoksia ennaltaehkäisevä vaikutus.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.10.02 lisätään 3 000 000 euroa tullilaitokselle harmaan talouden vastaiseen työhön ja siihen liittyvään viranomaisyhteistyöhön.

90. Kuntien tukeminen

Kuntien asema on edelleen vaikea. Jotta jokaisella kuntalaisella olisi käytettävissään kattava tukiverkko, valtion rahoitusta kunnille on lisättävä.

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Valiokunnan enemmistön hyväksymä määrärahataso ei ole riittävä sen enempää kuntien vaikean taloudellisen tilanteen kuin kansalaisten tarvitsemien arjen palvelujenkaan kannalta.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia ja harkinnanvaraista rahoitusavustusta on perusteltua lisätä. On syytä käynnistää ikä­ihmisten hoivatakuujärjestelmä ja kehittää omaishoitoa. Myös vaikeavammaisten avustajapalveluja pitää kehittää.

Pidämme aiheellisena nostaa oppivelvollisuusikä 18 ikävuoteen, mihin on rahoituksellisesti jo nyt syytä varautua. Vasemmistoliiton koulutuspoliittisen linjauksen mukaan nuorten oppivelvollisuutta jatkettaisiin 18 ikävuoteen saakka. Oppivelvollisuuden suorittaminen tapahtuisi kaikkien alle 18-vuotiaiden osalta valinnaisesti joko peruskoulussa ja lukiossa, peruskoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa tai oppisopimuskoulutuksessa taikka ammatilliseen koulutukseen integroidussa työpajatoiminnassa. Uudistus tulisi saattaa voimaan 1.8.2011.

Viitteet:

- TAA 1007/2010 vp (Valpas; kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus)

- TAA 1056/2010 vp (Erkki Virtanen; kun­tien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien korottaminen)

- TAA 305/2010 vp (Martti Korhonen; ikä­ihmisten hoivatakuun käynnistäminen)

- TAA 1137/2010 vp (Yrttiaho; omaishoidon kehittäminen)

- TAA 356/2010 vp (Kyllönen; vaikeavammaisten avustajapalvelusten kehittäminen)

- TAA 12/2010 vp (Arhinmäki; 4 000 oppilaspaikan lisääminen perusopetukseen ja 2 000 paikan lisääminen lukioihin, jotta oppivelvollisuusikä voidaan nostaa 18 ikävuoteen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 28.90.30 otetaan ­budjettiperusteisena lisäyksenä 731 000 000 euroa, josta osoitetaan 15 000 000 euroa kuntien harkin­nanvaraiseen rahoitusavustukseen, 450 000 000 euroa sosiaali- ja ­terveydenhuollon valtionosuuksiin, 150 000 000 euroa ikäihmisten hoivan parantamiseen, 40 000 000 euroa omaishoidon kehittämiseen, 50 000 000 euroa vaikeavammaisten avustajapalvelujen kehittämiseen ja 26 000 000 ­euroa oppivelvollisuusiän nostamiseksi 18 ikävuoteen.

Lisäksi ehdotamme,

että hyväksytään seuraava lausuma:

Vastalauseen lausumaehdotus 22

Eduskunta edellyttää, että omaishoita­jien tukijärjestelmää uusitaan siten, että omaishoidon tuesta tehdään verotonta, etuoikeutettua tuloa, omaishoidon tuen ­tasoa korotetaan, sen saantiperusteita yhtenäistetään, omaishoitajat saatetaan työterveydenhuollon piiriin ja että omaishoitajien oman kuntoutuksen tarpeeseen vastataan.

Pääluokka 29

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

20. Ammatillinen koulutus

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Toisin kuin hallituspuolueiden edustajat, vasemmisto ei ole valmis leikkaamaan kipeästi tarvittavista ammatillisen koulutuksen määrärahoista. Päinvastoin. Juuri nyt vasemmiston mielestä tarvitaan lisäpanoksia nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden kierteen katkaisemiseen. Siksi esitämme lisäpaikkoja ammatilliseen koulutukseen.

Haluamme myös, että ammatillisesta koulutuksesta tulee aidosti maksutonta. Siksi esitämme määrärahaa, jolla kustannetaan ammatillisessa peruskoulutuksessa olevien oppilaiden kirjat.

Viite: TAA 341/2010 vp (Kuoppa).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.20.30 otetaan ­lisäyksenä 68 000 000 euroa, josta osoitetaan 8 000 000 euroa valtionosuuksiin ammatillisen koulutuksen ­lisäämiseksi 4 000 oppilaalla ja 60 000 000 euroa ammatillisessa peruskoulutuksessa olevien oppilaiden kirjojen kustantamiseen.

30. Aikuiskoulutus

30. Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Ihmisten oikeus oppia uutta ja uusintaa osaamistaan on turvattava myös taantuman keskellä. Vapaa sivistystyö mahdollistaa matalan kynnyksen elinikäisen opiskelun. Mutta tämä arvokas työ on vaarassa, kun rahoitus on taantuman johdosta supistumassa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.30 otetaan ­lisäyksenä 800 000 euroa vapaan sivistystyön edellytysten turvaamiseen.

32. Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)

Oppisopimuskoulutus on joustava tapa hankkia ammattitaito ja suorittaa perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinto työn ohessa. Oppisopimuskoulutus sopii sekä nuorille että vanhemmille oppijoille. Oppisopimuskoulutus on erityisen tärkeä väylä työelämään niiden nuorten kohdalla, joille ammattitutkinnon suorittaminen oppilaitoksessa on vaikeaa. Pitkäaikaistyöttömälle oppisopimuskoulutus voi olla ainoa tie päästä kiinni työhön.

Oppisopimuskoulutetuista työllistyy noin 90 prosenttia. Koulutusmuoto on tehokas myös työnantajapuolelle: yritys voi kouluttaa ihmisiä nopeasti ja täsmällisesti niihin tehtäviin, joihin se kaipaa lisätyövoimaa. Lisäksi oppisopimuskoulutus on hyväksi koettu tapa siirtää työpaikalla eteenpäin niin kutsuttua hiljaista tietotaitoa.

Oppisopimuskoulutuksen lisäys on osa vasemmistoliiton ehdottamaa oppivelvollisuusiän nostamishanketta.

Viitteet: TAA 170/2010 vp (Kangas) ja TAA 245/2010 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.30.32 otetaan ­lisäyksenä 5 500 000 euroa oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi.

40. Korkeakouluopetus ja tutkimus

30. Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Ammattikorkeakouluilla on keskeinen merkitys alueiden ja elinkeinoelämän selviämistaistelussa taantuman aikana. Ilman riittävää panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan ammattikorkeakoulut eivät voi kehittää omaa osaamistaan eivätkä vastata elinkeinoelämän sille asettamiin haasteisiin ja innovoida uutta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.30 otetaan ­lisäyksenä 5 000 000 euroa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaan.

50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)

Suomen yliopistot Unifi ry:n tuoreissa teeseissä korostetaan, että yliopistojen perusrahoitusta on nostettava. Unifin mukaan yliopistot tarvitsevat kansainvälisen kilpailukyvyn edellyttämät resurssit. Unifi myös vaatii, että tutkintotavoitteita lasketaan ja opiskelija-opettajasuhdeluku saatetaan hyvien kansainvälisten yliopistojen tasolle.

Yliopistojen rahoituksen ydin muodostuu perusrahoituksesta ja sitä tukevasta kilpaillusta rahoituksesta. Suomi ei ole saavuttanut hallituksen asettamaa tavoitetta 4 prosentin BKT-osuudesta tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Kymmenen viime vuoden aikana yliopistojen perusrahoitus on reaalisesti laskenut.

Perusrahoituksen vaje on johtanut siihen, että yliopistot eivät ole voineet panostaa riittävästi opetus- ja tutkimustoimintaansa. Jos perustutkimuksen rahoitus ei ole kunnossa, rapautuu innovaatiojärjestelmäkin. Suomen heikentyneet edellytykset ovat jo nähtävissä kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. Korkeaa opetuksen laatua ja huippututkimusta ei saada ilman investointeja.

Tuottavuusohjelman vaatimusten poistuminen yliopistojen osalta oli yksi yliopistouudistuksen perusedellytyksistä. Valtion kehysbudjetin mukaan tehokkuus- ja tuottavuustavoitteet kuitenkin sisällytetään edelleen vuonna 2011 yliopistojen valtionapuperusteisiin ja talous­ohjaukseen. Toteutuessaan tämä heikentää yliopistojen mahdollisuuksia suunnitella ja päättää toiminnastaan sekä vähentää mahdollisuutta parantaa oppilas-opettajasuhdetta.

Tarvitsemme vahvaa panostusta kaikkien yliopistojen opetusresurssien vahvistamiseen. Valitettavasti vain hallituksen esitys yliopistojen toimintamenojen kattamisesta ei vielä saata suomalaista opiskelija-opettajasuhdetta edes keskiverrolle eurooppalaiselle tasolle, saatikka turvaa yliopistojen perustoimintoja.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä katsoo, että yliopistojen kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja selkeää taloudellista lisäresursointia.

Viite: TAA 888/2010 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.40.50 otetaan ­lisäyksenä 35 000 000 euroa yliopistojen perusrahoitukseen sekä turvaamaan yliopistokeskuksien tulevaisuus muun muassa opettajankoulutuksen osalta.

70. Opintotuki

55. Opintoraha ja asumislisä (arviomääräraha)

Opintotuen taso on nykyisin riittämätön, ja opintotukea on syytä kehittää eri tavoin. Näitä ovat esimerkiksi

  • opintotuen asumislisän muuttaminen ympärivuotiseksi
  • korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korottaminen 100 eurolla
  • opintorahan sitominen indeksiin.

Sitoessaan muut perusturvan elementit indeksiin hallitus jätti opintorahan edelleen indeksikorotusten ulkopuolelle. Hallitus on asettanut vihdoinkin tavoitteekseen luoda opintotukijärjestelmä, joka mahdollistaa kokopäiväopiskelun. Mikäli opintoraha ei kuitenkaan seuraa kustannuskehitystä, opintotuella elävien köyhyys uhkaa syventyä entisestään. Siksi vasemmisto esittää opintorahan sitomista indeksiin budjettiperusteisesti.

Viitteet: TAA 1008/2010 vp (Valpas; asumislisän ympärivuotistaminen) ja TAA 14/2010 vp (Arhinmäki; opintoraha) sekä TAA 889/2010 vp (Sirnö; indeksiin sitominen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.70.55 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 97 500 000 euroa, josta osoitetaan 20 000 000 ­euroa opintorahan asumislisän maksamiseen koko kalenterivuodelta ja 75 000 000 euroa 100 euron lisän maksamiseen korkeakouluopiskelijoiden opintorahaan budjettiperusteisesti sekä 2 500 000 euroa opintorahan sitomiseksi kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan kansaneläkeindeksiin.

Lisäksi ehdotamme,

että hyväksytään seuraava lausuma:

Vastalauseen lausumaehdotus 23

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti esityksen opintorahan sitomiseksi kuluttajahintojen muutosta kuvaavaan kansaneläkeindeksiin.

80. Taide ja kulttuuri

30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (arviomääräraha)

Kuntien heikentynyt talous uhkaa myös kirjas­toja. Taantuman keskellä juuri kirjastoilla on keskeinen tehtävä ylläpitää ihmisten tietotaitoja, antaa elämyksiä ja ehkäistä syrjäytymistä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.30 otetaan ­lisäyksenä 8 500 000 euroa, mistä osoitetaan 4 000 000 euroa tietoyhteiskuntahanketta tukevien ja kansalaisten tasa-arvoisuutta lisäävien julkisten asiakaspäätteiden ja laajakaistayhteyksien hankkimiseen yleisiin kirjastoihin sekä 4 500 000 euroa kirjastojen henkilöstöresursseihin ja aineistohankintoihin.

34. Valtionosuus ja -avustus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)

Suomessa yhteiskunta on pyrkinyt turvaamaan informaation säilymistä ja löytämistä laajalla kirjastojärjestelmällä. Suomessa on tieteellisten kirjastojen lisäksi noin tuhat yleistä kirjastoa sivukirjastoineen. Suomen hyvä kirjastolaitos on nostanut yleistä sivistystasoa ja tasannut eroja sosiaaliluokkien välillä. Ihmisten osallistumista korostavassa tietoyhteiskunnassa jokaisella kansalaisella pitäisi olla mahdollisuus osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Tässä toimivalla ja kattavalla kirjastolaitoksella on keskeinen rooli.

Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin ja perustamiskustannusten myöntämisvaltuudet ovat riittämättömät. Suunnitteilla on useita kirjastohankkeita, jotka näillä määrärahoilla lykkääntyvät kohtuuttomasti. Tämä asettaa myös eri kunnissa asuvat ihmiset eri­arvoiseen asemaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.34 otetaan ­lisäyksenä 3 000 000 euroa yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin ja että momentin perusteluihin lisätään maininta, että perustamishankkeita koskevia valtionosuuden myöntämispäätöksiä saa tehdä vuonna 2011 enintään 10 000 000 eurolla.

50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)

Suomessa viittomakielisten oikeudet turvataan perustuslailla. Viittomakieli on yksi perustuslain mainitsemista vähemmistökielistä. Viittomakieliset kuurot muodostavat oman kulttuurivähemmistöryhmän. Kulttuurin säilymisen ja kehittymisen kannalta on tärkeää saada omalla äidinkielellään tuotettua materiaalia. Viittomakielistä materiaalia tuotetaan kuitenkin hyvin vähän. Suurin viittomakielisen materiaalin tarve on pienillä lapsilla.

Kuurojen Liitto on yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa valmistellut viittomakielisen aineiston uudenlaista tuotanto-, hankinta-, ylläpito- ja levitysmallia, jolla turvataan tälle kieli- ja kulttuurivähemmistölle tarkoitettujen ohjelmien, kirjallisuuskäännösten, opetusmateriaalien jne. säännöllinen ja pitkäjänteinen tuotanto ja esteetön saatavuus valtakunnallisesti. Kustannustehokkaimmin kirjasto voidaan perustaa kokonaan virtuaalisena. Toiminta tulisi rahoittaa valtion budjettivaroilla ottaen huomioon kirjaston laaja tehtävä sekä opetusta että yleistä tiedonhankintaa ja kulttuuria palvelevana erityiskirjastona. Opetus- ja kulttuuriministeriö sisällytti omaan budjettiesitykseensä 252 000 euroa viittomakielisen kirjaston toimintaan momentille 29.80.50 (Eräät avustukset), mutta hallituksen budjettiesityksessä sitä ei ollut.

Viite: TAA 342/2010 vp (Kuoppa)

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.80.50 otetaan ­lisäyksenä 252 000 euroa viittomakielisen kirjaston perustamiseen.

91. Nuorisotyö

51. Nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja ehkäisevä huumetyö (siirtomääräraha 2 v)

Suomessa on ennätyksellisen suuri nuorisotyöttömyys. Syrjäytymisvaara koskee vielä moninkertaisempaa määrää nuoria. Siksi on käsittämätöntä, että hallitus on leikannut nuorten syrjäytymisen ehkäisystä ja nuorten työpajatoiminnasta momentilta 29.91.50 kolme miljoonaa euroa ja momentilta 29.91.51 viisi ja puoli miljoonaa euroa eli yhteensä 8,5 miljoonaa euroa tämän vuoden tasosta.

Kunnilla tai kolmannen sektorin toimijoilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuuksia korvata hallituksen leikkauksia, vaan syrjäytymisen ehkäisy ja nuorten työpajat ovat aidosti vaarassa monella paikkakunnalla.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyn ei pitäisi olla lyhytnäköisen exit-elvyttämisen uhri. Nuorten sosiaalinen vahvistaminen edellyttää pitkäjänteistä, kalenterivuodet ylittävää sitoutumista rahoittajilta. Mutta hallitus näyttää olevan haluton sitoutumaan tähän työhön.

Viite: TAA 891/2010 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 29.91.51 otetaan ­lisäyksenä 1 000 000 euroa nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja nuorten työpajatoiminnan varmistamiseen.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Maaseudun kehittäminen

63. Maaseudun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Määräraha on ollut riittämätön ja tarpeeseen nähden alimitoitettu.

Viite: TAA 246/2010 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.10.63 otetaan ­lisäyksenä 20 000 000 euroa maaseudun rakenteen kehittämiseen.

50. Vesitalous

31. Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Tilinpäätöksen mukaan määrärahaa käytettiin vuonna 2009 lähes 23 milj. euroa. Ensi vuodeksi hallitus esitti vain 16 158 000 euroa. Sitä ei voi pitää riittävänä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.50.31 otetaan ­lisäyksenä 10 000 000 euroa vesihuollon ja tulvasuojelun tukemiseen.

60. Metsätalous

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Määräraha on riittämätön. Kotimaan hakkuumahdollisuuksista kyetään nykyään hyödyntämään vain 85 prosenttia. Alueellisista metsä­ohjelmista laskien määrärahan pitäisi olla selvästi suurempi.

Viite: TAA 249/2010 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.60.44 otetaan ­lisäyksenä 20 000 000 puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Liikenneverkko

20. Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v)

Perusrakenteen investoinnit ovat vuosia olleet riittämättömiä. Nykyisissä oloissa lisäpanostus pitäisi lisäksi yllä työllisyyttä.

Viite: TAA 178/2010 vp (Kangas; tienpito) ja TAA 360/2010 vp (Kyllönen; radanpito).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.10.20 otetaan ­lisäyksenä 100 000 000 euroa, josta osoitetaan 50 000 000 euroa tienpitoon ja 50 000 000 euroa radanpitoon.

50. Valtionapu yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Valtio tuki yksityisteiden ylläpitoa vielä 1990-luvun alkupuolella 34 000 000 eurolla. Nyt määrärahataso on ollut 23 milj. euroa. Se on täysin riittämätön avustuksiin, sillä avustuksiin oikeutettuja yksityisteitä on noin 55 000 km.

Viite: TAA 343/2010 vp (Kuoppa).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.10.50 otetaan ­lisäyksenä 7 000 000 euroa yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen.

78. Eräät väylähankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Seinäjoki—Oulu-päärata on elintärkeä pohjoisen Suomen alue- ja työllisyyspolitiikan kannalta. Paineita Pohjanmaan radan kehittämiseen on runsaasti. Liikennemäärät Oulun ja Seinäjoen sekä Ylivieskan ja Kokkolan välillä ovat kasvussa. Tulevaisuudessa myös raskaan liikenteen osuus lisääntyy rataosuudella Talvivaaran kaivoksen ja muiden hankkeiden myötä.

Vuoden 2011 talousarvioesityksessä hankkeeseen on varattu vain 40 miljoonaa euroa. Pohjanmaan radan peruskorjaushankkeeseen tarvitaan tätä tasoa suurempia panostuksia, jotta ratatyöt eivät keskeytyisi. Tällä rahoitustasolla työtahti ei ole riittävän nopea, ja radan käyttöä hankaloittavat liikennerajoitukset tulevat kasvamaan lähivuosina. Pahimmassa tapauksessa työt voivat kestää vielä kymmeniä vuosia.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.10.78 otetaan ­lisäyksenä 50 000 000 euroa pääradan peruskorjaukseen välillä Seinäjoki—Oulu.

30. Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Ilmastonmuutoksen torjumiseksi joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja houkuttelevuutta on parannettava lisäämällä joukkoliikenteen rahoitusta valtion toimesta. Koko maan joukkoliikenteen matkoista noin 70 prosenttia tehdään pääkaupunkiseudun YTV-alueella, Tampereella ja Turussa. Suomessa isojen kaupunkien joukkoliikenne perustuu pääosin joukkoliikenteen lipputuloihin ja kuntien omaan rahoitukseen. Suurissa kaupungeissa joukkoliikenteen pitää olla todellinen vaihtoehto yksityisautoilulle.

Viite: TAA 15/2010 vp (Arhinmäki).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.30.63 otetaan ­lisäyksenä 25 000 000 euroa Helsingin ja muiden suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen.

65. Junien kaukoliikenteen osto (arviomääräraha)

Liikenteen ylläpitäminen edellyttää korkeampaa määrärahatasoa.

Viite: TAA 260/2010 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.30.65 otetaan ­lisäyksenä 5 000 000 euroa junien kaukoliikenteen ostoihin.

40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen

01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Yleisradiolla on merkittävä kansallinen tehtävä, jonka toteuttaminen edellyttää vahvaa ja pitkäjänteistä rahoitusta. Vasemmisto on huolissaan hallituksen piirissä esiintyvästä Ylen alasajo-, pilkkomis- ja yksityistämishankkeesta, joka näkyy myös alimitoitettuna Ylen rahoituksena.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.01 otetaan ­lisäyksenä 10 000 000 euroa Ylen rahoituksen turvaamiseen.

50. Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Tulo-, terveys- ja hyvinvointierot uhkaavat kasvaa entisestään, kun yhä useammat hyvinvointipalvelut siirtyvät digitaalisessa muodossa nettiin, johon erityisesti pienituloisten, asumistaajamien ulkopuolella elävien on yhä vaikeampi saada yhteyttä. Kaupalliset yhtiöt käärivät perinteistä puhelinverkkoa rullalle eivätkä halua kantaa yhteisvastuuta laajakaistaverkon kattavuudesta koskemaan kaikkia kansalaisiamme.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.40.50 otetaan ­lisäyksenä 5 000 000 euroa valtionavustusta valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteutumiseen ja kansalaisten yhdenvertaisten palveluiden varmistamiseen.

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

20. Innovaatiopolitiikka ja yritysten kansainvälistyminen

06. Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Suomen malmivaroja hyödyntävät yksityiset yritykset, joiden omistus on merkittäviltä osin ulkomaalaisten käsissä. Kaivannaisteollisuudella on kasvava merkitys työllisyyden turvaajana, eikä ole oikein, että taloudellinen hyöty valuu kokonaan ulkomaalaisille sijoittajille.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.20.06 otetaan ­lisäyksenä 5 000 000 euroa valtion omistaman kaivosyhtiön pikaista perustamista varten.

40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)

Telakoiden nykyinen tilanne edellyttää voimakasta kehitystyötä niiden tulevaisuuden turvaamiseksi. Myös puunjalostuksen rakennemuutos edellyttää panostusta innovointiin.

Viitteet: TAA 1141/2010 vp (Yrttiaho; telakat) ja TAA 179/2010 vp (Kangas; puunjalostus).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.20.40 otetaan ­lisäyksenä 50 000 000 euroa, josta osoitetaan 30 000 000 euroa telakoiden innovaatio-ohjelman toteuttamiseen ja 20 000 000 euroa puunjalostuksen innovaatio-ohjelmaan.

30. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

51. Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha)

Pidämme työllisyysmäärärahoja riittämättöminä. Sen lisäksi, että lisäysehdotuksillamme muille momenteille on työllisyysvaikutuksia, on tarpeen myös kasvattaa tätä määrärahaa. Vaarana on, että pitkäaikaistyöttömyys kasvaa voimakkaasti.

Sosiaalisten yritysten tarkoituksena on luoda työpaikkoja erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. Erona muihin yrityksiin on, että sosiaalisen yrityksen työllistämistä työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai yhteensä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Lainsäädäntö sosiaalisista yrityksistä sisällytettiin pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan ja työllisyyden politiikkaohjelmaan.

Työllisyysmäärärahojen leikkaaminen sosiaalisilta yrityksiltä on ajanut yrityksiä tilanteeseen, jolloin heillä on puoli vuotta aikaa saada lain edellyttämä 30 prosentin sääntö toteutettua. Kun yritys ei saa palkkatuettuja työntekijöitä, uhkaa sitä sosiaalisen yrityksen statuksen muuttuminen.

Hallitusohjelman teemana on "Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi". Siinä todetaan mm.: "Työvoimapoliittisten toimien, kuten työvoimakoulutuksen ja tukityöllistämisen, vaikuttavuutta on oleellisesti parannettava pitäen selkeästi tavoitteena henkilön työllistymistä." Hallitus on myös luvannut, että "Palkkatuen riittävyyden turvaamiseksi ja sen ennakoitavuuden parantamiseksi työllisyysmäärärahojen alueellisessa jaossa vuonna 2007 sosiaalisten yritysten määrärahat kiintiöidään erikseen." Näin ei ole tapahtunut.

Työttömien työllistämisessä käytetty vain 8 euron ylläpitokorvaus on täysin riittämätön. Se ei peitä edes työssäkäyntikuluja työttömien motivoinnista puhumattakaan. Hallituksen esitys vain euron korotuksesta ko. rahaan on vaikeassa jamassa olevien työttömien näkökulmasta melkeinpä pilkantekoa.

Viite: TAA 766/2010 vp (Puhjo).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.30.51 otetaan ­lisäyksenä 150 000 000 euroa työllisyysmäärärahoihin.

50. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Maakunnan kehittämisrahaa käytetään alueiden elinkeinotoiminnan omaehtoiseen kehittämiseen mukaan lukien osaamiskeskus-, aluekeskus- ja kaupunkipoliittiset toimenpiteet ja ohjelmat. Se on alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta, joka suunnataan erityisesti alueellisen osaamisen ja kehittämisen vahvistamiseen.

Vuonna 2009 tarkoitukseen käytettiin 32,6 milj. euroa, mutta ensi vuodeksi ehdotetaan tätä pienempää summaa. Ehdotetusta 30 156 000 ­eurosta ohjelmiin sitomatonta olisi 22 156 000 euroa. Pidämme tätä riittämättömänä.

Viite: TAA 963/2010 vp (Tennilä).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 32.50.43 otetaan ­lisäyksenä 5 000 000 euroa maakunnan kehittämisrahan sitomattomaan osuuteen.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Oikeudenmukaisuus edellyttää myös, että pienimmät etuudet korotetaan 750 euroon kuukaudessa. Työttömyysajan perusturvan lisäksi tämä koskee myös isyys-, äitiys- ja vanhempainrahaa sekä kansaneläkettä. Samalla olisi tietenkin tarkistettava asumistukia, jotta korotus ei vähentäisi niitä.

01. Hallinto

03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Käsittelyaika on kohtuuttoman pitkä. Tilanne on kestämätön, koska kyse kuitenkin on mitä suurimmassa määrin ihmisten perusoikeuksien toteutumisesta: oikeudesta toimeentuloon ja terveyteen.

Viitteet: TAA 1059/2010 vp (Erkki Virtanen) ja TAA 894/2010 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.01.03 otetaan ­lisäyksenä 1 000 000 euroa Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenoihin ruuhkien purkamiseksi ja ihmisten perusturvan ajallaan saamisen turvaamiseksi.

03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Pidämme tarpeellisena perustaa lähisuhdeväkivallan yksikkö laitokseen. Se toimisi pysyvänä asiantuntijaelimenä ja koordinoisi lähisuhde­väkivallan vastaista työtä. Lähisuhdeväkivaltahan ei ole yksityisasia, vaan Suomen suurimpia ihmisoikeusongelmia.

Viite: TAA 997/2010 vp (Uotila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.03.04 otetaan ­lisäyksenä 1 500 000 euroa lähisuhdeväkivaltayksikön perustamiseksi Ter­veyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteyteen.

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

51. Lapsilisät (arviomääräraha)

Lapsiperheiden köyhyyden torjumiseksi lapsi­lisää tulee korottaa 15 euroa kuukaudessa ensimmäisestä lapsesta lähtien. Köyhien lapsiperheiden lukumäärät ovat lisääntyneet. Eriarvoisuus lisääntyy, kun köyhien lapsiperheiden lapsilla ei ole muun muassa samanlaisia harrastusmahdollisuuksia kuin paremmin toimeentulevien perheiden lapsilla.

Viite: TAA 344/2010 vp (Kuoppa).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.10.51 otetaan ­lisäyksenä 165 000 000 euroa lapsi­lisien budjettiperusteiseen korotukseen.

54. Asumistuki (arviomääräraha)

Asumistuki on nykyisellään riittämätön ja asumisen kallistuminen vie kohtuuttoman suuren osan pienituloisten ihmisten tuloista.

Viite: TAA 264/2010 vp (Kauppila).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.10.54 otetaan ­lisäyksenä 45 000 000 euroa yleisen asumistuen budjettiperusteiseen korotukseen.

20. Työttömyysturva

Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien osuus uhkaa kasvaa edelleen, ja heidän sijoittumisensa työmarkkinoille on epätodennäköistä ilman erityisiä tukitoimia. Myös maahanmuuttajien tilanne vaatii erityistoimia.

Työttömyysajan perusturvan taso on liian alhainen, minkä lisäksi verotus on pienissä etuustuloissa ankaraa. Perusturvan taso tulee nostaa 750 euroon kuukaudessa.

Verotuksessa puolisoita kohdellaan itsenäisinä ihmisinä niin, etteivät toisen tulot vaikuta toisen veron määrään lisäävästi tai vähentävästi. Tällöin ei ole perusteita myöskään sitoa työmarkkinatukea toisen puolison tuloihin.

51. Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)

Työttömyys on merkittävin pitkäaikaisköyhyyden syy. Siksi osana vasemmistoliiton perusturvauudistusta esitämme, että peruspäiväraha nousee 750 euroon kuukaudessa.

Viitteet: TAA 549/2010 vp (Mustajärvi; tasokorotus) ja TAA 962/2010 vp (Tennilä; ylläpitokorvaus).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.51 otetaan ­lisäyksenä 42 600 000 euroa, josta osoitetaan 36 600 000 euroa työttömyysturvan peruspäivärahan korottamiseksi budjettiperusteisesti niin, että 1.7.2011 peruspäiväraha nousee 9,25 eurolla päivältä (750 euroksi/kk), ja 6 000 000 euroa työllistettyjen työttömien ylläpitokorvauksen korottamiseen 15 euroon päivältä.

52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (arviomääräraha)

Työttömyys on merkittävin pitkäaikaisköyhyyden syy. Siksi osana vasemmistoliiton perusturvauudistusta esitämme, että työmarkkinatuki nousee 750 euroon kuukaudessa.

Työttömyysturvan tarveharkinta on poikkeuksellinen ilmiö Suomen muuten yksilöllisessä sosiaaliturvassa. Missään muussa elämän riskitilanteessa kansalaisella ei ole vaaraa jäädä kokonaan ilman sosiaaliturvaa puolison tulojen takia. Työmarkkinatuen tulorajat ovat niin matalat, että tuki vähenee aina, jos puoliso on kokopäivätyössä, ja loppuu kokonaan aviopuolison saadessa kohtuullista palkkaa.

Viite: TAA 550/2010 vp (Mustajärvi; tasokorotus) ja TAA 965/2010 vp (Tennilä; tarveharkinta).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.20.52 otetaan ­budjettiperusteisena lisäyksenä 237 000 000 euroa, josta osoitetaan 207 400 000 euroa työmarkkinatuen korottamiseksi siten, että 1.7.2011 lukien työmarkkinatuki nousee 9,25 eurolla päivältä (750 euroksi/kk), ja 30 000 000 euroa työmarkkinatuen puolison tuloihin perustuvan tarveharkinnan budjettiperusteiseen poistamiseen.

30. Sairausvakuutus

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Viittaamme tätä menolukua koskeviin perusteluihimme perusturvan tasosta.

Ehdotuksemme on osa vasemmistoliiton eduskuntaryhmän ehdottamaa toimeentuloturvan vähimmäisetuuksien yhtenäistämistä ja tuloköyhyyden vähentämiseen tähtäävää sosiaalipoliittista linjausta. Vähimmäisturvan osalta vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ehdottaa perusturvan etuuksien yhtenäistämistä ja korottamista täyden kansaneläkkeen tasolle verottomana.

Budjettiperusteisesti sairausvakuutuksen sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan määräraha nostetaan 27 800 000 eurolla siten, että etuuden uusi taso olisi 750 euroa kuukaudessa 1.7.2011 lukien.

Tasokorotuksen lisäksi tulee mielestämme lyhentää työhistoriaa vailla olevan odotusaikaa. Kaikilla sairauspäivärahaetuuden saajilla tulisi olla yhtä pitkä odotusaika kuin muilla hakijoilla eli karenssietuuden piiriin pääsemiseksi ja työhistoriaa vailla olevien syrjivä kohtelu lopetettaisiin. Tämä merkitsisi heidän osaltaan nykyisen 55 päivän odotusajan lyhenemistä 9 päivään.

Lisäksi sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan saajalle, jolla on huollettavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi, tulisi maksaa päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 4,21 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 6,18 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 7,97 euroa.

Viite: TAA 767/2010 vp (Puhjo).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.30.60 otetaan budjettiperusteisena lisäyksenä 77 800 000 euroa, josta osoitetaan 27 800 000 ­euroa valtionosuuteen sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoihin ja 50 000 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon maksukattojen yhdistämiseen.

40. Eläkkeet

60. Valtion osuus kansaneläkelaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Vasemmiston köyhyyspoliittisen linjauksen mukaisesti myös takuueläke tulee nostaa 750 euroksi kuukaudelta 1.7.2011 lukien.

Viite: TAA 898/2010 vp (Sirnö).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.40.60 otetaan ­lisäyksenä 168 000 000 euroa, josta osoitetaan 108 000 000 euroa takuu­eläkkeen korottamiseksi budjettiperusteisesti 750 euroksi kuukaudelta 1.7.2011 lukien ja 60 000 000 euroa eläkkeensaajan asumistuen nostamiseen.

50. Veteraanien tukeminen

51. Sotilasvammakorvaukset (arviomääräraha)

On aihetta suoda kunnille lisää rahaa avopalveluiden järjestämiseen myös 10 prosentin haitta-asteen sotainvalideille sekä hautausapuun käytettäväksi 10—15 prosentin haitta-asteen sotainvalidien kuoleman jälkeen.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.50.51 otetaan ­lisäyksenä 16 000 000 euroa sotilasvammalain nojalla kunnille korvatta­vien avopalveluiden järjestämiseen budjettiperusteisesti kaikille sotainvalideille ja veteraaneille.

60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Määräraha on riittämätön.

Viite: TAA 1060/2010 vp (Erkki Virtanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.32 otetaan ­lisäyksenä 7 000 000 euroa terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan.

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Määräraha on riittämätön.

Viite: TAA 1061/2010 vp (Erkki Virtanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.33 otetaan ­lisäyksenä 10 000 000 euroa erikoissairaanhoitolain mukaisen perus- ja erikoistumiskoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille.

35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha)

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuki on liian alhainen, eikä se nykyisen suuruisena pysty täyttämään sille asetettuja tavoitteita toimeentulon turvaamisesta ja itsenäisestä selviytymisestä.

Suomessa tuloerot ovat kasvaneet nopeammin kuin missään muussa teollisuusmaassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomessa elää köyhyysrajan alapuolella jo noin 13 prosenttia väestöstä. Toimeentulotukea saavia kotitalouksia on yhteensä yli 230 000, ja määrä on kasvussa.

Köyhyysriski on suurinta yksinhuoltajaperheissä, yksinasuvilla sekä perheissä, joissa on paljon lapsia. Lapsilisien reaaliarvon lasku on pakottanut köyhiä perheitä turvautumaan toimeentulotukeen. Toimeentulotukea saa joka neljäs suomalainen yksinhuoltajaperhe, yhteensä yli 27 000 perhettä. Kaikkiaan toimeentulo­tukea saavia lapsiperheitä on lähes 50 000.

Toimeentulotuen perusosan määräytymisperusteita muutettiin 1.1.1994 alkaen siten, että lapsilisät otetaan huomioon perheen toimeen­tulolaskelmaa tehtäessä. Lapsilisiin viime vuosina tehdyt pienet parannukset eivät tästä syystä auta kaikkein suurimmassa ahdingossa olevien perheiden tilannetta lainkaan. Käytännössä lapsilisien mahdolliset korotukset vähennetään aina toimeentulotuesta.

Lapsilisä on muutettava etuoikeutetuksi tuloksi, joka ei vähennä perheen saamaa toimeentulotukea. Kaikkiin toimeentulotukea saaviin lapsiperheisiin soveltaen tämä tietäisi valtiolle korkeintaan 35 miljoonan euron lisäkustannuksia vuodessa. Olemme tehneet tätä asiaa koskevan lakialoitteen.

Toimeentulotuen perusosa on yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 417,45 euroa. Se tulisi nostaa 517,45 euroon. Lapsilisä ei saa pienentää toimeentulotukea.

Viitteet: TAA 346/2010 vp (Kuoppa; toimeentulotuen perusosa) ja TAA 533/2010 vp (Lapintie; lapsilisä etuoikeutetuksi tuloksi).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.60.35 otetaan ­lisäyksenä 135 000 000 euroa, josta osoitetaan 100 000 000 euroa toimeentulotuen perusosan nostamiseen budjettiperusteisesti 517,45 euroon kuukaudessa ja 35 000 000 euroa toimeentulotuen myöntämisperusteiden budjettiperusteiseen muuttamiseen siten, että lapsilisästä tehdään etuoikeutettua tuloa, jota ei leikata toimeentulotuesta.

65. Lasten ja nuorten psykiatrian palvelujen järjestäminen ja kehittäminen (kiinteä määräraha)

Valtion talousarvioihin on vuodesta 2000 läh­tien varattu vuosittain määräraha sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle lasten ja nuorten psykiatrian palvelujen kehittämiseksi ja järjestämiseksi. Hallitus poisti jo talousarvioesityksestään vuodelle 2010 kyseisen momentin kokonaan.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen suunnattu rahoitus on ollut kunnissa erittäin tarpeellista vakavasti puutteellisen psykiatrisen hoidon rahoituksen lisänä, ja sillä on voitu palkata apua antavia henkilöitä niin, että karmaisevan kauas ministeriön suosituksista pudonneita vakanssien määriä esimerkiksi koulupsykologien osalta on voitu kunnissa lisätä ja näin kehittää varhaisen vaiheen puuttumista. Näin pahimmillaan inhimillisiin katastrofeihin ja parhaimmillaan kalliisiin erikoishoitoihin päätyvien lasten lukumäärää on saatu hieman pienennettyä.

Kyseisen erityisvaltionavustuksen turvin maamme sairaanhoitopiirit ovat voineet toteuttaa alueillaan hyvin tarpeellista palvelujärjestelmän rakennemuutosta, jota voimakkaasti muuttunut lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon ja tutkimuksen tarve on edellyttänyt. Eri puolilla maata on jatkettu lasten ja nuorten nuorisopsy­kiatrian hankkeita ylivuotisilla rahoilla. Onnistuneet hankkeet ovat kuitenkin monesti saaneet kunnat mukaan jatkamaan esimerkiksi hankerahoilla aloitettuja koulupsykologien virkoja omalla rahallaan. Näitä kovin tarpeellisia uusia hankkeita ei voida suunnitella eikä toteuttaa ilman kyseistä määrärahaa.

Lasten mielenterveysongelmat lisääntyvät koko ajan. Stakesin koululaisten hyvinvointia selvittäneiden tutkimusten mukaan lapsista ja nuorista 15—20 prosentilla on psyykkisiä häi­riöitä ja noin 7—8 prosentin arvioidaan olevan psykiatrisen hoidon tarpeessa. Vakavasti masentuneita lasketaan olevan jopa 5—10 prosenttia nuorista. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan psyykkiset ongelmat ovat valitettavan yleisiä jo alle kouluikäisillä. Valtioneuvosto väittää kiinnittävänsä erityishuomiota mielenterveysongelmien hoitoon hallitusohjelmassaan; "erityishuomiota kiinnitetään lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusväestön mielenterveysongelmien tunnistamiseen, palveluiden saatavuuteen sekä mielenterveystyön osaamiseen". Hallitusohjelma esiintyy kovin falskina hallituksen lopetettua erityisen momentin kautta jaetun kehittämisrahoituksen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin.

Viite: TAA 185/2010 vp (Kangas).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lukuun 33.60 lisätään uusi momentti 33.60.65 "Lasten ja nuorten psykiat­rian palvelujen järjestäminen ja kehittäminen" ja että momentille osoitetaan 7 000 000 euroa käytettäväksi lasten ja nuorten psykiatrian palvelujen järjestämiseen ja kehittämiseen.

70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

01. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Työsuojelupiirit joutuvat kamppailemaan lisääntyneiden töiden ja henkilökuntapulan tuomien ongelmien kanssa.

Työsuojelua arvioineen resurssityöryhmän arvion mukaan tämän hetkinen henkilöstötarve olisi 456 henkilöä. Vuoden 2011 talousarvioesityksessä kuitenkin esitetään vain 413 henkilötyövuotta työsuojeluun. Tämä henkilöstömäärä on jopa alle tuottavuusohjelmatavoitteen 431 henkilötyövuotta vuodelle 2015.

Vasemmiston mielestä hallitus säästää väärästä paikasta. Työsuojelupiirit tekevät tärkeää työtä harmaan talouden kitkemisessä. Harmaa talous tuo mukanaan rikollisuutta, ja se on myös suuri työturvallisuusongelma. Rakennusliiton laskelmien mukaan valtio menettää veroja ja sosiaaliturvamaksuja yksin rakennustyömaiden harmaan talouden takia vuosittain vähinään 250 miljoonaa euroa.

Viite: TAA 188/2010 vp (Kangas).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.70.01 otetaan ­lisäyksenä 5 000 000 euroa työsuojelun vastuualueelle harmaan talouden torjuntatyöhön.

50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Mielenterveyspotilaiden määrä on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti. Yhä useampi on masennuksen johdosta joutunut työkyvyt­tömyyseläkkeelle. Lääkehoito on yleistä masennuksesta kärsiville mielenterveyspotilaille. ­Useat lääkkeet, esimerkiksi psykoosilääkkeet, vaikuttavat syljen erittymiseen suussa ja tästä seurauksena on hampaiden kunnon heikkeneminen. Tällä hetkellä psykoosilääkkeitä syö noin 140 000 henkilöä.

Skitsofreenikkojen määrä on noin 50 000 henkilöä, psykoosilääkettä määrätään myös muille hoitoa tarvitseville potilaille. Monesti hampaat joudutaan poistamaan nuoriltakin potilailta ja tilalle laitetaan proteesit. Ennaltaehkäisy säästäisi paljon.

Mitään hammashuollon erityistukea mielenterveyskuntoutujille tai muille kuntoutujille, joiden lääkehoidon haittavaikutuksena on hampaiden kunnon heikkeneminen ja tästä johtuva lisääntynyt hammashuollon tarve, ei ole. Usein mielenterveyden sairauksista kärsivä ihminen on varsin pienituloinen, mikä osaltaan vaikeuttaa hampaiden hoitoa ennakkoon, etenkin, kun ­useassa kunnassa jonot hoitoon pääsyyn ovat pitkät.

Viite: TAA 347/2010 vp (Kuoppa).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.70.50 otetaan ­lisäyksenä 500 000 euroa ylimääräisenä tukena psykoosilääkitystä saavien mielenterveyskuntoutujien hammashoitoon.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Ympäristöhallinnon toimintamenot

01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ympäristöministeriön hallinnonalan talous­arvioesitys on 316,8 miljoonaa euroa ja toimintamenot 74,9 miljoonaa euroa vuodelle 2011. Esitykseen on tehty 3 prosentin vähennys vuoteen 2010 verrattuna. Muita hallinnonaloja pienemmässä budjetissa tehdyt leikkaukset aiheuttavat suhteellisesti vaikeampia ongelmia. Huomattava on myös, että samanaikaisesti paineet tehtävien laajentamiseksi kasvavat erityisesti ilmasto- ja energiapolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.01 otetaan ­lisäyksenä 9 000 000 euroa ympäristöministeriön toimintamenoihin.

65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Järjestöjen ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnonsuojelu

Ilmastonmuutoksen edetessä sen hillitsemiseen tähtääviä toimia tarvitaan entistä nopeammin. Kansallisessa ilmastostrategiassa painotettiin jo vuonna 2002 kansalaisten tiedon ja muutokseen osallistumisvalmiuden merkitystä Kioton ja sitä seuraavien tavoitteiden saavuttamiselle. Tässä työssä kansalaisjärjestöjen merkitys on keskeinen.

Suomen tavoitteen tulee olla vähentää kasvihuonekaasuja 30 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan nopeita ja vaikuttavia toimia kaikilla tasoilla. Tässä kansalaisjärjestöillä on keskeinen asema.

Lainsäädännön ja yleensäkin eduskunnan toiminnassa kansalaisjärjestöjen asiantuntijarooli on merkittävä ja kasvaa jatkuvasti, mutta niiden toiminta ei ole mahdollista ilman valtion riittävää tukea. Nyt hallitus esittää järjestöjen avustusten vähentämistä vuoden 2010 tasosta.

Tähän tarkoitukseen tulee osoittaa lisäyksenä 500 000 euroa.

Kansalaisjärjestöjen öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntavalmiudet

Suomenlahden öljy- ja kemikaalikuljetukset ovat ylittäneet 160 miljoonan tonnin rajan. On arvioitu, että kuljetukset ylittävät 240 miljoonan tonnin rajan viimeistään vuosikymmenen lopulla.

Itämeren rantavaltioiden öljyntorjuntavalmius ei ole riittävä suuronnettomuuden sattuessa. Suomen rannikko saaristoineen aiheuttaa erityisen ongelman öljyonnettomuuden tapahtuessa. Tilanne on hankala varsinkin itäisellä Suomenlahdella, jossa myös laivaväylät ovat vaikeimmat navigoida. Erityisesti talviolosuhteet ovat itäisellä Suomenlahdella vaikeimmat.

Kansalaisjärjestöt, kuten WWF, ovat aloittaneet ns. öljyntorjuntajoukkojen kokoamisen ja kouluttamisen. Tämän ja muun öljyvalmiuden tukemiseksi kansalaisjärjestöjen avustaminen on hyödyllistä ja välttämätöntä.

Tähän tarkoitukseen tulee osoittaa lisäyksenä 500 000 euroa kansalaisjärjestöille Suomenlahden suojelun edistämiseen.

Viitteet: TAA 984/2010 vp (Tiusanen; järjestöavustukset ja ympäristönhoito), TAA 985/2010 vp (kansalaisjärjestöjen torjuntaval­miudet).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.01.65 otetaan ­lisäyksenä 1 000 000 euroa avustuksena ympäristöjärjestöille.

10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu

20. Ympäristövahinkojen torjunta (arviomääräraha)

Jatkuvasti kasvava öljyn kuljetus Suomenlahdella lisää riskiä öljyonnettomuuden suhteen. Jotta voitaisiin parantaa valmiuksia kemikaali- ja öljyvahinkojen varalta, on panostuksen oltava esitettyä huomattavasti suurempi.

Viite: TAA 986/2010 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.20 otetaan ­lisäyksenä 10 000 000 euroa Suomenlahden öljyntorjuntakalustonhankintaan ja kehittämiseen.

52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Kansallispuistoissamme on 2009 ollut noin 4,7 miljoonaa käyntiä. Kävijämäärät ovat olleet jatkuvasti voimakkaassa kasvussa. Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen selvityksen mukaan retkeilyalueiden palveluihin sijoitetut rahat palautuvat suosituimmissa kohteissa jopa kaksikymmenkertaisina takaisin paikallistalouteen. Hallitus esittää leikkausta luontopalveluiden rahoitukseen, mikä merkitsee noin 60 henkilötyövuoden vähennystä. Tämän johdosta esitämme, että talousarvioon lisätään 6,7 miljoonaa euroa määrärahan pitämiseksi vuoden 2010 tasolla.

Merenkurkun saaristo, joka liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2006, on ainutlaatuinen kohde Suomessa maankohoamisen johdosta. Käyntikohteiden ylläpito ja tiedotus edellyttävät toiminnan järjestämiseksi pysyvää 300 000 euron vuosittaista perusrahoitusta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.52 otetaan ­lisäyksenä 4 500 000 euroa, josta osoitetaan 4 200 000 euroa kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden sekä erämaa-alueiden hoitoon ja kehittämiseen ja 300 000 euroa Merenkurkun saariston käyntikohteiden ylläpitoon.

61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Laki edellyttää haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmien rakentamista. Arvioidaan, että tehostamistoimia jätevesien käsittelyyn tarvitaan noin 200 000—250 000 kiinteistössä. Muutostyöt tulevat kustantamaan kiinteistöä kohden noin 3 000—7 000 euroa. Ympäristökeskusten investointiavustusten enimmäismäärä on 2 000 euroa kiinteistöä kohden. Investointiavustusten taso on riittämätön.

Hallituksen haluttomuus arvioida asetukseen kirjattujen vaatimusten mielekkyyttä uudelleen ongelmien ilmettyä, hallituksen saamattomuus huolehtia siitä, että ihmiset tietävät, mikä ratkaisu kulloinkin on perusteltu, sekä välinpitämättömyys ihmisille lankeavista kustannuksista on tässä tapauksessa ollut vertaansa vailla.

Viisainta olisi ollut keskeyttää alkuunsa koko asia huolellista pohdintaa ja valmistelua varten.

Vähintä, mitä tässä tilanteessa voidaan tehdä, on, että talousarviossa osoitetaan riittävästi rahaa avustuksiin, jotta kohtuuttomuudet voidaan korjata.

Viite: TAA 368/2010 vp (Kyllönen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.61 otetaan ­lisäyksenä 8 000 000 euroa kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien parantamiseen haja-asutusalueilla.

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Ympäristötöiden tarve on jatkuvasti lisääntymässä. Itämeren ja Suomenlahden rehevöityminen vaatii ympäristötöiden voimakasta lisäämistä. Lisäksi työt suoritetaan niissä maamme osissa, joissa työttömyys on erityisen suurta. Määrärahan tasoa on nostettava vuoden 2010 tasosta.

Saastuneiden maa-alueiden saneerausohjelma etenee aivan liian hitaasti. Haja-asutusalueiden siirtoviemäritarve on kasvanut. Valtioneuvoston asetuksen 542/2003 tavoitetta ei ilman määrärahan lisäämistä viemäri- ja siirtoviemäriverkon rakentamiseksi saavuteta.

Viite: TAA 989/2010 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.10.77 otetaan ­lisäyksenä 7 000 000 euroa siirtoviemäreiden rakentamiseen, saastuneiden maa-alueiden kunnostukseen ja muihin ympäristötöihin.

20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v)

Asuntojen ikä ja rakennustekniset puutteet, hissien puute, kosteus ja homehaitat ynnä muut ovat merkittävä ongelma. Väestön ikääntyminen asettaa asuinrakennusten tekniselle varustetasolle uusia vaatimuksia. Hissien puute estää usein vanhusten kotona asumisen ja voi johtaa kalliiseen ja epäinhimilliseen laitoshoitoon.

Määräraha on riittämätön myös pientalojen avustuksiin lämmitysjärjestelmän muutoksessa.

Viitteet: TAA 998/2010 vp (Uotila; hissit ym.) ja TAA 990/2010 vp (Tiusanen; lämmitystapa).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.55 otetaan ­lisäyksenä 20 000 000 euroa peruskorjauksiin, hissien rakentamiseen ja pientalojen energiansäästöinvestointeihin.

60. Siirto valtion asuntorahastoon

Vuonna 2010 käyttöön otettu käynnistysavustus koski koko maan vuokra-asuntohankkeita, mikä osaltaan vaikutti vuokra-asuntotuotannon käynnistymiseen ja samalla kohtuullisti uusien vuokra-asuntojen asumiskustannuksia. Hallitus esittää ensi vuoden talousarvioon käynnistämis­avustusta pääkaupunkiseudulla 14:ssa kunnassa toteuttaville vuokra-asuntohankkeille. Vuokra-asuntopulaa esiintyy muissakin Suomen kasvukeskuksissa, kuten muun muassa Turussa, Tampereella ja Oulussa. Näin ollen on perusteltua, että käynnistysavustus koskee koko maassa toteutettavia vuokra- ja asumisoikeusasuntohankkeita.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 35.20.60 määräaikaisia käynnistysavustuksia korotetaan 25 000 000 eurolla ja että momentille lisätään maininta siitä, että avustuksia saa käyttää myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla.

64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v)

Määrärahaa on perusteltua korottaa.

Viitteet: TAA 16/2010 vp (Arhinmäki) ja TAA 991/2010 vp (Tiusanen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 35.20.64 otetaan ­lisäyksenä 1 700 000 euroa rakennusperinnön hoitoon.

TULOARVIOT

Osasto 11

VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT

10. Muut verot

07. Ajoneuvovero

Yksi lupaavimmista keinoista liikenteen päästöjen vähentämisessä on autokannan sähköistäminen. Sähkömoottorin energiatehokkuus on olennaisesti polttomoottoria parempi. Sähkön käyttö tulee tulevaisuudessa lisääntymään, ja sähkön tuotantoprosessin ilmastotavoitteiden mukaisuudella ja mahdollisimman alhaisilla päästöillä on jatkossa olennainen merkitys myös liikenteen ilmastovaikutusten kannalta.

Sähköauton osalta on varmistettava, että veroratkaisut eivät muodosta estettä, vaan päinvastoin edistävät sähköautojen käyttöönottoa ja yleistymistä. Mikäli sähköautojen yleistymistä halutaan toden teolla edistää, tarvitaan konkreettisia ja riittävän voimakkaita toimenpiteitä ajoneuvojen elinkaariajattelun huomioonottavan verotuksen ja muun taloudellisen ohjauksen, teknologian kehittymisen edistämisen sekä julkisten hankintojen, lainsäädännön ja standardoinnin osalta.

Viite: TAA 304/2010 vp (Martti Korhonen).

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hyväksytään seuraava lausuma:

Vastalauseen lausumaehdotus 24

Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän valmistelemaan autoverotuksen uudistusta sähkökäyttöisiä ajoneuvoja koskevien verohelpotusten osalta.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että ehdotus valtion talousarvioksi vuodelle 2011 hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena edellä todetuin muutoksin ja

että edellä ehdotetut 24 lausumaa hyväksytään.

Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 2010

Mikko Kuoppa /vas
Minna Sirnö /vas
Matti Kauppila /vas

VASTALAUSE 3 /kd

Yleisperustelut

Kristillisdemokraatit ovat valmiita eräiden pääomaliikkeiden tuntuvamman verottamisen avulla rahoittamaan terveys- ja muita palveluita sekä työllisyyttä tukevia parannuksia. Ryhmä ehdottaa edelleen pörssissä noteerattujen osakkeiden myyntiin kohdistettavan 0,1 prosentin suuruisen veron käyttöönottoa sekä lyhytaikaiseen omistukseen perustuneiden myyntivoittojen verotuksen kiristämistä.

Taloudellisesta taantumasta huolimatta ter­veydenhuollon ja vanhustenhuollon ongelmien selvittäminen on saatava alkuun. Vanhustenhoidon tuoreimmat selvitykset osoittavat, että kriisitilanne on laaja eivätkä hallituksen lupaukset vanhustenhuollon tason kohentamisesta ole toteutuneet — pikemminkin päinvastoin. Kristillisdemokraatit esittävät 50 miljoonan euron panostusta vanhustenhuollon tason kohentamiseen sekä vanhustenhoitolain säätämistä pikaisesti.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää myös mittavaa 50 miljoonan euron panostusta terveyskeskusten toiminnan tason parantamiseen. Terveyskeskusten henkilöstöresurssit ovat polkeneet paikallaan, vaikka työmäärä on lisääntynyt. Täyttämättömien terveyskeskusvirkojen määrä on kasvanut, vaikka työikäisiä lääkäreitä on enemmän kuin koskaan.

Opintojen ja urasuunnittelun ohjaus on tärkeä keino ehkäistä syrjäytymistä, lyhentää koulutusaikoja ja nostaa koulutustasoa. KD:n eduskuntaryhmä tavoittelee opinto-ohjauksen määrän lisäämistä. Opiskelijoilla tulisi olla oikeus saada riittävästi henkilökohtaista opintojen ohjausta opintojensa ohella. Yliopistolain muututtua yliopistoilta vaaditaan enemmän, mutta niille suunnattu rahoitus ei riitä kattamaan yhä lisäänty­vien tehtävien laadukasta hoitamista. Kun vielä tuottavuusohjelmien mukaan yliopistojen pitäisi vähentää henkilöstöä, ovat yliopistot hankalassa asemassa.

Suomalaisen terveydenhuollon kipupisteitä ovat mm. suuret terveyserot väestöryhmien kesken, eriarvoisuus palvelujen saatavuudessa ja korkeat omakustannusosuudet. Suomessa kokonaishyvinvointi on kohentunut kymmenen viime vuoden aikana, mutta eri väestöryhmien väliset tuloerot ja hyvinvointierot ovat kasvaneet. Sosioekonomisella asemalla on selvä yhteys henkilön terveyteen. Terveyserojen kaventamiseen on osoitettava riittävät resurssit, sillä odottaessa ongelmat syvenevät ja laajenevat.

Lapsiperheiden osuus köyhyysriskirajan alapuolella elävistä perheistä on nelinkertaistunut viime laman jälkeen. Suomessa on noin 150 000 suhteellisen köyhyysriskirajan alapuolella elävää lasta. Mikäli elatustuen täysi määrä nostettaisiin 150 euroon, voitaisiin kohdistaa tarvit­tavaa lisätukea pienituloisille yksinhuoltajakotitalouksille. Myös ennaltaehkäisevän perhetyön tukeminen on tärkeää erityisesti pidemmällä ­aikavälillä.

Kulutusluottojen eli ns. pikavippien käyttö on edelleen laajaa. Monet pikavippejä käyttävät joutuvat myöhemmin huomaamaan maksu­kyvyttömyytensä korkojen ollessa kohtuuttomia. Jos kehitys jatkuu nykyisellään, tulevat kymmenettuhannet ihmiset ajautumaan ongelmiin pikavippien takia. Velkakierteeseen joutuneiden nostaminen ahdingosta sosiaali- ja terveyspoliittisin toimenpitein on tärkeää.

Poliisi on joutunut haasteiden eteen erityisesti valtion tuottavuusohjelman vaatimuksien vuoksi. Poliisin edustaja on todennut, että poliisi ei voi enää jatkossa täyttää kaikkia niitä tehtäviä, joita sen vastuulle on annettu. Hallintovaliokunta esittääkin, että poliisin toimintameno­momentille osoitetaan lisärahoitusta 5 miljoonaa euroa vuodelle 2011, jotta työ voisi olla vaikuttavampaa ja tehokkaampaa. Samoin hallintovaliokunta esittää, että poliisin toimintamenomomentille annettaisiin lisärahoitusta 100 000 euroa tilojen, esimerkkinä Keskusrikospoliisin toimitilat, suunnitteluun ja rakentamiseen.

Hallintovaliokunta toteaa, että maahanmuuton lisääntyminen edellyttää kasvavaa taloudellista panostusta maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseen. Tämän vuoksi se esittää uudistettavan kotouttamislainsäädännön toimeenpanon turvaamiseksi talousarvioon lisättäväksi 500 000 euroa. Hallintovaliokunta pitää myös kiintiöpakolaisten kuntakorvauksia riittämättöminä.

Talousarvio jättää kiinnittämättä huomiota siihen tosiasiaan, että lainkäyttöhenkilöstön kokemukset työhyvinvoinnista osoittavat ongelman. Korkeimman oikeuden selvityksessä 1/2010 tutkittiin työhyvinvointia, ja selvityksessä selvisi, että huomattava osa tuomareista ja esittelijöistä koki työn määrällisen kuormituksen kohtuuttomaksi ja työn tekemiseen tarkoitetun ajan riittämättömäksi. Puolet koki, ettei ehdi kouluttautua työssään asianmukaisesti. Mikäli tilanne jatkuu tällaisena, se saattaa uhata henkilöstön jaksamista.

Lakivaliokunta toteaa, että sen saaman tiedon mukaan Rikosuhripäivystyksen rahoitusta ei oltaisi lisäämässä tukipalvelun kysynnän kasvusta huolimatta. Lakivaliokunta on huolissaan siitä, että määrärahojen pieni määrä voi johtaa rikoksen uhrin tukipalvelujen saatavuuden ja tason heikentymiseen. Nykyinen tilanne voi johtaa siihen, että rikoksen uhrin tukipalvelut eivät ole saatavissa tasapuolisesti kaikkialla maassa.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan mukaan perusväylänpidon rahoitus säilyy kyllä vuoden 2010 talousarvion tasolla, mutta kustannustason nousun vuoksi väylänpidon toimet supistuvat 3—4 prosenttia. Perusväylänpidon tasoa ja korjauksen tarvetta arvioitaessa on pidettävä mielessä mm. liikenneväylien kasvava käyttö. Valiokunnan aiemmin saamien tietojen mukaan maanteiden kunnossapitovelka on noin 1 500 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintävaliokunta huomauttaa myös, että lähiliikenteen määrärahoja on talousarviossa karsittu, ja pitää tärkeänä sitä, että lähiliikenteen ostomäärärahoihin palautetaan nyt vähennettäväksi esitetyt 1,5 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää joukkoliikenteen rahoitusta kokonaisuutena tarpeeseen ja mm. ympäristötavoitteisiin nähden riittämättömänä.

Maa- ja metsätalousvaliokunta on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että metsänhoito- ja perusparannustöiden lisääntyminen on viime vuosina johtanut töihin osoitettujen määrärahojen loppumiseen jo paljon ennen vuodenvaihdetta. Samoin on huomattava, että toimivalla tieverkostolla on keskeinen merkitys maaseudun kaikkien toimintojen kannalta. Esimerkiksi tieverkoston puutteista aiheutuu erityisesti kelirikkoaikana lisäkustannuksia.

Talousarviossa esitetään Metsäntutkimuslaitoksen määrärahoja supistettavaksi 2,4 miljoonalla eurolla. Määrärahojen supistamisella on niin suuri merkitys, että se tulee todennäköisesti aiheuttamaan henkilöstön lomautusten lisäksi noin 40—50 htv:n suuruisen irtisanomistarpeen. Valiokunta toivoo Metlalle lisäaikaa, jotta vähennykset voitaisiin toteuttaa kokonaisuudessaan luontaisen poistuman avulla.

Sivistysvaliokunta toteaa lausunnossaan kiinnittäneensä aikaisemminkin huomiota siihen, että lakisääteiset valtionosuudet tulisi rahoittaa yleisen budjetin varoilla, jolloin veikkausvoittovarat voitaisiin kohdentaa edunsaajille. Samoin valiokunta korostaa sitä, että vaikka se pitää tärkeänä liikunnan koulutuskeskusten rahoitusta, se ei hyväksy sitä, että tutkintoon johtavaa koulutusta rahoitetaan veikkausvoittovaroilla.

On myös huolestuttavaa, miten esim. monissa kunnissa ryhmäkoot kasvavat, ja uusien koulunkäyntiavustajien palkkauksiin ei riitä varoja. Tärkeää olisi myös sitoa opintotuki kansaneläkeindeksiin opintojen sujuvuuden parantamiseksi, sillä tällä hetkellä opintotuki on ainoana perustoimeentuloa turvaavana etuutena jäämässä vaille indeksisuojaa. On hyvä pitää mielessä, että opintotuen indeksisidonnaisuuden kustannukset ovat pienet verrattuna valmistumisen nopeutumisesta saatavaan hyötyyn.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää välttämättömänä, että valtionosuuksien lisäystä käytetään myös päihdeäitien hoidon järjestämiseen. Tärkeänä valiokunta näkee asian senkin vuoksi, että päihdeäitien kuntoutuksen rahoitus Raha-automaattiyhdistyksen kautta on vähenemässä. So­siaali- ja terveysvaliokunta huomauttaa myös, että vaikka terveydenhuollon yksiköille maksettavaa erityisvaltionosuutta korotetaan viidellä miljoonalla eurolla, korvauksen taso ei korotuksen jälkeenkään vastaa koulutuksesta aiheutuvia todellisia kustannuksia.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että ­oikeuslääkinnän tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen kiinnitetään jatkossa erityistä huomiota. Erikoistumisvirkojen lisäämisellä voitaisiin turvata oikeuslääkinnän laatua ja tuottaa säästöä, koska se vähentää oikeuslääkärien ylitöiden määrää. Samoin on huomattava, että vanhustenhuollon taso on edelleen paikoin perusoikeuk­sien vastaisessa tilassa eikä tyydyttävää tasoa ole mahdollista saavuttaa ilman lisäpanostuksia.

Talousvaliokunta muistuttaa siitä, miten matkailuelinkeinolla on kasvava merkitys Suomen taloudelle. Matkailu työllistää tällä hetkellä 131 000 henkilöä. Kun talousarvioehdotuksessa esitetään kolmen miljoonan euron leikkaamista Metsähallituksen luontopalvelujen rahoituksesta, on muistettava, että tämä leikkaus kohdistuu juuri matkailuelinkeinoon. Onkin perusteltua turvata luontopalveluihin käytetyt resurssit siten, että matkailuelinkeinon tarvitsemat palvelut voidaan säilyttää nykytasolla. Samaan asiaan kiinnittää huomiota ympäristövaliokunta, kun se esittää, että Metsähallituksen luontopalvelujen määrärahaa nostettaisiin 3,5 miljoonalla eurolla.

Valtion tuottavuusohjelma on edellyttänyt Työterveyslaitokselta 81 henkilötyövuoden vähentämistä vuosina 2008—2011. Tuottavuusohjelman lisäksi Työterveyslaitoksen valtionapuun tehtiin vuonna 2010 pysyvä kahden miljoonan euron tasovähennys. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa Työterveyslaitoksen työn merkitystä suomalaisen työelämän kehittäjänä ja pitää tärkeänä, että Työterveyslaitoksen edellytykset suorittaa nykyiset tehtävänsä turvataan.

Ympäristövaliokunta esittää, että koska kiinteistökohtaisen jätevesineuvonnan tarve on kiireellinen, haja-asutuksen jätevesien henkilökohtaisen neuvonnan määrärahaa nostettaisiin ­yhdellä miljoonalla eurolla. Tämä osoittaa, miten vaikeaselkoinen asetus on, ja juuri sen vuoksi on tärkeää huolehtia neuvonnan tarjoamisesta sitä tarvitseville.

KD-ryhmän vaihtoehtobudjetti 2010 numeroina Kustannusvaikutus hallituksen budjettiesitykseen verrattuna:
MENOT: euroa
TERVEYDENHUOLTO, VANHUSTENHOITO JA PERHEET  
Vanhustenhuollon tason parantaminen -50 000 000
Terveyskeskusten toiminnan tason parantaminen -50 000 000
Toimeentulotuen rajan korotus 25 eurolla -60 000 000
Omaishoidon ja tukipalvelujen laajentaminen -40 000 000
Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito -4 000 000
Veteraanien kuntoutus ja veteraanilisä -3 800 000
Kristillistä päihdetyötä tekevien järjestöjen tukeminen -800 000
Päihdehuollon laitoskuntoutus -1 000 000
Ennaltaehkäisevä perhetyö -2 000 000
Perhehoitajien etuuksien parantaminen -2 000 000
Elatustuen korotus 10 euroa -11 500 000
Yhteensä: -225 100 000
   
KOULUTUS JA KULTTUURI  
Perus- ja toisen asteen opetuksen opinto-ohjaus -10 000 000
Opintotuen sitominen indeksiin -2 400 000
Avustus rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille -100 000
Kristillisten lehtien tukemiseen -100 000
Yhteensä: -12 600 000
   
TYÖLLISYYS JA YRITTÄJYYS  
Työmarkkinatuen puolison tulojen tarveharkintarajan nostaminen -10 000 000
Työttömän sovitellun päivärahan 200 euron vapaa ansio-osuus -10 000 000
Yrittäjien starttirahan lisääminen -3 000 000
Vaikeasti työllistettävien erityistoimet -20 000 000
Korkean työttömyyden alueiden erityistuki -20 000 000
Nuorten työllistämistoimet, työpajatoiminta, ammattistartti -20 000 000
Yhteensä: -83 000 000
   
KUNNAT, POLIISI JA ULKOMAALAISVIRASTO  
Kuntien harkinnanvarainen rahoitusavustus -5 000 000
Valvonnan tehostaminen matkustajalauttojen satamissa -2 000 000
Turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyn nopeuttaminen -1 000 000
Yhteensä: -8 000 000
   
LIIKENNE, YMPÄRISTÖ JA MAATALOUS  
Perusväylänpito (tiet ja radat) -25 000 000
Yksityisteiden valtionavustukset -4 000 000
Maatalous ja maaseutu -5 000 000
Energianeuvonta ja bioenergian edistäminen -5 000 000
Haja-asutusalueiden postipalveluiden turvaaminen -1 000 000
Keskisuurten kaupunkien joukkoliikennetuki -2 000 000
Yhteensä: -42 000 000
   
OIKEUSLAITOS  
Tuomioistuinten toiminnan tehostamiseen -500 000
Yhteensä: -500 000
   
VEROTUS  
Omaishoitajien verotuksen korjaaminen -10 000 000
Lapsen huoltajalle ansiotulovähennys -70 000 000
Yhteensä: -80 000 000
KAIKKI MENOT YHTEENSÄ: -451 200 000
   
TULOT:  
Ansiotason nousun ja sosiaalivakuutusmaksujen verotusta kiristävän vaikutuksen kompensoimatta jättäminen +400 000 000
Valuutta- ja pörssivero +170 000 000
Pankki- ja luottolaitosvero +200 000 000
Lyhytaikaisen omistuksen myyntivoittovero +75 000 000
Muovipakkausvero +15 000 000
KAIKKI TULOT YHTEENSÄ: +860 000 000
TULOT-MENOT = 860 000 000 euroa - 451 200 000 euroa = +408 800 000 ­euroa  

Edellä olevan perusteella ehdotan hyväksyttäväksi seuraavan lausuman:

Vastalauseen epäluottamuslause-ehdotus

Eduskunta toteaa, että pääministeri Kiviniemen hallitus jatkaa sellaista vero- ja sosiaalipolitiikkaa, joka syventää entisestään eri väestöryhmien välisiä eroja. Hallituksen harjoittama veropolitiikka asettaa hankalaan tilanteeseen monet apua tarvitsevat. Samoin hallitus tekee vastuuttomasti, kun se jatkaa velanottoa suunnitellulla vauhdilla. Otettu velka tulee lopulta tulevien sukupolvien maksettavaksi. Tämän perusteella eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Tuomioistuimet ja oikeusapu

03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomi on vuoden 2000 jälkeen saanut useita ihmisoikeustuomioistuimen langettavia tuomioita sillä perusteella, ettei oikeudenkäynti ole tapahtunut ihmisoikeussopimuksen edellyttämän kohtuullisen ajan kuluessa. Sekä rikosasioissa että päätettäessä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista edellytetään oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, johon kuuluu muun muassa käsittelyn joutuisuus. Suomen tuomioistuimissa on tällä hetkellä hyvin koulutettuja ja asiansa osaavia ihmisiä. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä kansalaisten oikeusturvan toteutumiseen, sillä oikeuslaitos joutuu painimaan yhä monimutkaisempien ja pidempään kestävien juttujen kanssa.

Käräjäoikeuksissa etenkin riidattomat velkomisasiat työllistävät aiempaa enemmän. Perintätoimistolle tulevat yli 200 euron oikeudenkäyntikulut kannustavat perintätoimistoja viemään hyvin pienetkin perittävät summat käräjäoikeuteen, ja perittävät oikeudenkäyntikulut ovat käytännössä johtaneet käräjäoikeuksien ruuhkautumiseen. Käräjäoikeuksiin saapuneiden rikos- ja siviiliasioiden määrä kasvoi viime vuonna yhteensä lähes 19 prosenttia. Jotta kansalaisten luottamus oikeuslaitosta kohtaan säilyisi, on tärkeää varata riittävästi varoja sen toimintaan.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 925/2010 vp viitaten ehdotan,

että momentille 25.10.03 otetaan ­lisäyksenä 500 000 euroa tuomioistuinten toiminnan tehostamiseen.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Poliisitoimi

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vuonna 2003 perustettua tuottavuusohjelmaa kohtaan on esitetty paljon kritiikkiä. Tuottavuusohjelman keskeisinä perusteluina on käytetty julkisen sektorin heikkoa tuottavuuskehitystä sekä työvoiman vähentämisen synnyttämää tarvetta vapauttaa julkisen sektorin sitomaa työvoimaa yksityisen sektorin käyttöön. Vaikuttaa kuitenkin siltä kuin tuottavuusohjelma olisi sortunut yksinkertaiseen henkilöstön vähentämiseen hinnalla millä hyvänsä riippumatta seurauksista.

Tuottavuusohjelmasta ja henkilöstön vähentämisestä on kärsinyt huomattavasti mm. poliisi. Poliisin edustaja on todennut, että poliisi ei voi enää jatkossa täyttää kaikkia niitä tehtäviä, joita sen vastuulle on annettu. Ohjelman mukaan poliisin olisi vuoteen 2011 mennessä vähennettävä 447 virkaa. Koko ohjelman pitäisi olla valmis vuonna 2015, johon mennessä loput vähennykset tehtäisiin. Kokonaisuudessaan vähennystarve on 600—700 henkilötyövuoden verran. Valtion periaatteena on, että ketään ei ohjelman takia irtisanota, joten vaihtoehtona on jättää virkoja täyttämättä. Tämä tietää poliiseille työttömyyttä.

Tähän haasteeseen liittyy se tosiasia, että joka päivä Virosta saapuu lautoilla Suomeen 100 henkilöä, joilla on rikostausta. Poliisi on vakuuttanut, että se voi lisämäärärahojen avulla parantaa Helsingin sataman valvontaa.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että momentille 26.10.01 otetaan ­lisäyksenä 2 000 000 euroa poliisin toimintamenoihin ja perusteluihin lisätään maininta, että määräraha osoitetaan valvonnan tehostamiseen matkustajalauttojen satamissa.

40. Maahanmuutto

01. Maahanmuuttoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Suomeen tuli 5 988 turvapaikanhakijaa vuonna 2009. Vaikka tulijoiden määrä on tänä vuonna laskenut, turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittely on yhä ruuhkautunut. Päätöksen odottaminen vastaanottokeskuksessa on raskasta, ja samalla se on yhteiskunnalle kallista. Hakemusten käsittelyä tulee nopeuttaa lisäämällä Maahanmuuttoviraston henkilökuntaa. Se on sekä turvapaikanhakijan että valtion kannalta edullisinta.

Edellä olevan perusteella ja talousarvioaloitteeseen TAA 137/2010 vp viitaten ehdotan,

että momentille 26.40.01 otetaan ­lisäyksenä 1 000 000 euroa turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyn nopeuttamiseen.

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

90. Kuntien tukeminen

30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha)

Kunnallisessa vanhusten laitoshuollossa henkilöstön lukumäärä on vähentynyt. Samalla ­hoidettavien vanhusten kunto on heikentynyt. Useat tutkimustulokset ovat kiistatta osoittaneet, että vanhustenhuoltoon tarvitaan kiireellisesti lisää resursseja. Koulutettua, kielitaitoista hoitohenkilökuntaa on liian vähän, eikä henkilökunta ehdi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Kiireestä johtuen sekä potilasturvallisuus että työturvallisuus kärsivät. Henkilöstön alimiehitys heikentää myös hoidon tasoa ja koettelee hoitajien jaksamista

Gerontologisen tietämyksen lisääntyessä on todettu varsinaisen vanhuuden ja siihen liittyvän palvelujen tarpeen alkavan noin 75—80 vuoden iässä. Ikääntyneiden määrä kasvaa edelleen voimakkaasti 2020-luvulle asti, jolloin suuret ikäluokat saavuttavat 75 vuoden iän. Väestön ikääntymisen haasteista ei selvitä, ellei puitteita hyvälle hoidolle luoda nyt.

Vanhuspalveluita koskeva hoivatakuu ei takaa hoivaa, vaan ainoastaan sosiaalipalvelujen tarpeen arvioinnin seitsemän arkipäivän sisällä siitä, kun yli 80-vuotias on ottanut yhteyttä viranomaiseen. Hoivaa tai palveluita lainsäädännöllä ei taata. Professori Sirkka-Liisa Kivelän selvityksen mukaan 85 vuotta täyttäneiden toimintakyvyn heikkeneminen viimeisten parinkymmenen vuoden aikana viittaa puutteisiin ikääntyneiden hoidossa ja kuntoutuksessa.

Joka neljännessä vanhustenhuollon laitoksessa on epäpätevää henkilökuntaa. Vain kahdessa kolmesta hoitolaitoksesta on sosiaali- ja terveysministeriön minimisuosituksen verran henkilökuntaa. Ikääntyneiden hoivapalveluissa