Vireilletulo

Eduskunta on 16 päivänä syyskuuta 2010 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen vuoden 2011 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verolakien muuttamisesta ( HE 122/2010 vp ) ja 16 päivänä syyskuuta 2010 eduskunta on lähettänyt valtio­varainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen luonnol­lisen henkilön lahjoitusvähennyksen voimassaolon jatkamisesta ( HE 258/2010 vp ).

Valtiovarainvaliokunta antaa asioista yhteisen mietinnön.

Lakialoitteet

Valiokunta on käsitellyt esitysten yhteydessä seuraavat aloitteet:

• LA 66/2009 vp Tuija Nurmi /kok Laki tuloverolain 57 §:n muuttamisesta 15.10.2009

• LA 16/2010 vp Päivi Räsänen /kd Laki tuloverolain 57 §:n muuttamisesta 21.4.2010

• LA 60/2010 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Laki tuloverolain 92 ja 106 §:n muuttamisesta 30.9.2010

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan ­verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

• erityisasiantuntija Ilkka Lahti , ylitarkastaja Timo Annala , finanssisihteeri Fransiska Pukander , valtiovarainministeriö
• ylitarkastaja Helena Hynynen , ylitarkastaja Matti Merisalo , Verohallinto
• tutkimuspäällikkö Eugen Koev , Akava ry
• johtava veroasiantuntija Tero Honkavaara , Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
• osastopäällikkö Tomi Viitala , Keskuskauppakamari
• johtaja Timo Sipilä , Maa- ja metsätalous­tuottajain Keskusliitto MTK ry
• ekonomisti Helena Pentti , Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
• verotuksen erityisasiantuntija Henrik Rainio , Suomen Kuntaliitto
• johtaja Anna Lundén , Suomen Yrittäjät ry
• lakiasiain johtaja Vesa Korpela , Veronmaksajain Keskusliitto ry

Kirjallisen lausunnon ovat antaneet

• Finanssialan Keskusliitto
• Suomen yliopistot UNIFI ry
• valtiovarainministeriö.

Hallituksen esitys HE 122/2010 vp

Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2011 valtionverotuksessa sovellettavaksi progressiiviseksi tuloveroasteikoksi.

Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää ja kertymäprosenttia sekä perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin, valtionverotuksen eläketulovähennyksen laskentakerrointa korotettaisiin ja poistumaprosenttia alennettaisiin sekä kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen poistumaprosenttia alennettaisiin. Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennettäisiin omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta ­verovuonna ja viitenä sitä seuraavana vuonna. Lisäksi sukupolvenvaihdosta koskevaa säännöstä muutettaisiin siten, että edelleenluovutuksen yhteydessä tapahtuva hankintamenon oikaisu tehtäisiin myös hankintameno-olettaman määrää oikaisemalla.

Verotusmenettelystä annettua lakia ja arvonlisäverolakia muutettaisiin siten, että Verohallinto voisi suorittaa vertailutietotarkastuksia myös luottolaitoksissa.

Tuloverotuksen sekä perintö- ja lahjaverotuksen oikaisuvaatimuksia koskeviin säännöksiin ehdotetaan lisättäväksi maininta, että oikaisuvaatimus tulisi käsitellä ilman aiheetonta viivytystä.Verohallinnosta annettua lakia muutettaisiin väliaikaisesti siten, että Verohallinnon tehtäväksi säädettäisiin organisaatioiden sähköisen tunnistuspalvelun ylläpitäminen.

Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talous­arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2011 alusta. Vuoden 2011 tuloveroasteikko­lakia sovelletaan vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa. Omaisuuden luovutustappiota koskevaa säännöstä sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuonna 2010 syntyneisiin tappioihin. Muita tuloverolain muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa. Verohallinnosta annetun lain muutos olisi voimassa vuoden 2011 alusta vuoden 2013 loppuun.

Hallituksen esitys HE 258/2010 vp

Esityksessä ehdotetaan tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöstä muutettavaksi siten, että määräaikaiseksi tarkoitetun luonnollisen henkilön lahjoitusvähennyksen voimassaolo­aikaa jatkettaisiin vuodella. Vastaavasti muutettaisiin verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöstä.

Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saisivat vielä vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa vähentää ansiotulostaan yliopistolle tai korkeakoululle tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen tekemänsä vähintään 850 ja enintään 250 000 euron rahalahjoituksen.

Verotusmenettelystä annetun lain nojalla yliopiston tai korkeakoulun olisi toimitettava tieto Verohallinnolle, jos se on saanut vähennys­kelpoiseksi säädetyn lahjoituksen.

Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talous­arvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2011 alusta, ja ne olisivat voimassa vuoden 2011 loppuun.

Lakialoitteet

LA 66/2009 vp.

Lakialoitteessa ehdotetaan, että kaikki taloudellinen tuki, jota myönnetään puolueelle tai yksityiselle ehdokkaalle kunnallis-, seutu-, eduskunta-, Euroopan parlamentin ja tasavallan presidentin vaaleissa, tulee olla antajalle verovähennyskelpoista. Rahoittavina tahoina voivat olla yritykset, yhteisöt tai henkilöt. Vastaanotettu tuki on verovapaata saajalle euromäärästä riippumatta.

LA 16/2010 vp.

Lakialoitteessa ehdotetaan, että ­tuloverolain (1535/1992) 57 §:ään lisätään uusi 3 momentti, jonka perusteella yhteisö, luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saavat vähentää verotuksessa kehitysyhteistyöhön antamansa lahjoituksen tietyin rajoituksin. Rahalahjoituksen tulee olla vähintään 850 euroa ja enintään 50 000 euroa, ja sen saajan tulee olla vakiintunut suomalainen kehitysyhteistyötä tekevä kansalais­järjestö.

LA 60/2010 vp.

Lakialoitteessa ehdotetaan kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottamista 2 200 eurosta 3 000 euroon vuoden 2010 ­verotuksesta alkaen. Tasoa tulisi tästä eteenpäin korottaa edelleen.

Aloitteessa ehdotetaan lisäksi, että omaishoitajille maksettava hoitopalkkio on veroton korvaus

Perustelut

Valiokunta puoltaa esitysten hyväksymistä muuttamattomina.

Veroperusteiden muutokset

Tuloverolakiin ehdotettavat muutokset ovat pääosin vähennysten tasoon kohdistuvaa vuosittaista huoltoa, jotta verotus ei kiristyisi ansiotason ja palkansaajamaksujen nousun vuoksi. Vastaava tarkistus tehtäisiin myös eläketulon vero­perusteisiin, jottei eläketulon verotus muodostu millään tasolla kireämmäksi kuin vastaavan­suuruisen palkkatulon verotus. Lisäksi perus­vähennyksen enimmäismäärää esitetään korotettavaksi hieman pienituloisten ostovoiman tukemiseksi.

Hallitusohjelman tavoitteiden mukaista jäljellä olevaa ­veronkevennysvaraa ei siis ole tarkoitus käyttää tuloverotuksessa ensi vuonna. Uuden asteikkolain ja tuloverolakiin tehtävien muutosten vaikutukset tämän vuoden veroperusteisiin verrattuna olisivat yhteensä 446 milj. euroa. Ansiotulojen veroperusteiden muutos olisi tästä noin 400 milj. euroa, eläketulon veroperusteiden muutos noin 30 milj. euroa ja perusvähennyksen korotuksen vaikutus noin 16 milj. euroa. Kuntien verotulomenetykset kompensoitaisiin täysimääräisesti valtionosuuksien korotuksilla.

Valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina. Niillä voidaan tukea kotitalouksien ostovoimaa ja kotimaista kysyntää ja ylläpitää työllisyyttä. Samalla otetaan kuitenkin huo­mioon talouskehityksen epävarmuuteen liittyvät näkökohdat, kun työn verotuksen kevennystavoitteesta jäljellä oleva veronkevennys­vara jätetään käyttämättä.

Muut muutokset

Vertailutietotarkastukset.

Esitykseen sisältyy periaatteellisesti merkittävä muutos, jolla ns. vertailutietotarkastukset tulisivat mahdollisiksi myös luottolaitoksissa. Vertailutietotarkastus eroaa tavallisesta verotarkastuksesta siten, että siinä kerätään yksinomaan tietoja muun verovelvollisen verotusta varten. Tällaiset tarkastukset ovat olleet toistaiseksi mahdollisia muissa yrityksissä mutta ei luottolaitoksissa. Nyt tämä ­rajoitus siis poistettaisiin.

Valiokunta pitää muutosehdotusta tarpeellisena ja perusteltuna. Pankeista saatavilla vertailutiedoilla voidaan tehostaa erityisesti kansain­väliseen sijoitustoimintaan liittyvää verovalvontaa. Tietoja voidaan hyödyntää myös muussa verovalvonnassa ja Verohallinnon riskianalyysitoiminnassa. Tätä kautta voidaan saada arvokasta lisätietoa myös harmaan talouden vastaiseen työhön.

Valiokunta katsoo lisäksi, että Verohallinnolla tulee olla oikeus saada vertailutiedot maksutta luottolaitoksilta, kuten jo nyt muilta vero­velvollisilta. Tarkastukset tehdään käytännössä ATK-tarkastuksina, ja luottolaitoksille aiheutuisi tästä samanlaisia kustannuksia kuin muille ­verovelvollisille.

Lahjoitusvähennys.

Luonnollisten henkilöiden lahjoitusvähennyksen voimassaoloa on tarkoitus jatkaa vielä ensi vuoden ajan. Luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät saisivat siten vähentää vielä ensi vuonna 850—250 000 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka tehdään tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle. Saajana voi olla myös ammattikorkeakoulu tai yliopiston tai korkeakoulun yhteydessä oleva yliopistorahasto.

Valiokunta pitää säännöksen voimassaoloajan pidennystä perusteltuna. Kysymys on yliopistouudistukseen liittyvästä kannustimesta, jolla voidaan edistää yliopistojen ja korkeakoulujen varainhankintaa. Voimassaoloajan pidennys tuli ajankohtaiseksi, kun valtion vastinrahoitukseen oikeuttavaa varainkeruuaikaa päätettiin jatkaa kuudella kuukaudella ensi vuoden kesäkuun loppuun. Lisäksi Tampereen teknillisen yliopiston säätiön varainkeruuaika jatkuu koko ensi vuoden.

Yliopistoja edustava Suomen yliopistot Unifi ry on todennut osaltaan, että yksityisten henkilöiden ja yritysten rahalahjoitukset ovat uusi piirre yliopistojen rahoituksessa. Uuden toimintatavan rakentamiseen ja juurruttamiseen tarvitaan aikaa. Lisäksi finanssikriisi ja sitä seurannut taantuma ovat kaventaneet yritysten ja yksityisten henkilöiden rahoitusmahdollisuuksia. Valiokunnan mielestä myös nämä näkökohdat puoltavat vähennysoikeuden voimassaoloajan pidennystä. Asian fiskaalinen merkitys ei myöskään ole ollut toistaiseksi suuri; luonnolliset henkilöt tekivät vähennykseen oikeuttavia rahalahjoituksia viime vuonna noin 3,7 milj. euron arvosta. Lahjoittajia oli noin 300. Esityksessä arvioidaan lisäksi, että vähennysoikeuden määräaikaisuus on saattanut ajoittaa lahjoitukset vuosille 2009 ja 2010. Vaikutukset ensi vuoden verotuottoihin voivat siis olla aiempaa vähäisempiä.

Muut muutokset.

Valiokunnalla ei ole huomauttamista esitykseen siltä osin kuin siinä on kysymys omaisuuden luovutustappioiden vähennysajan pidentämisestä kolmesta viiteen vuoteen tai sukupolvenvaihdoksiin liittyvästä hankintameno-olettaman oikaisusta. Tässä yhteydessä ei ole myöskään tarkoituksenmukaista puuttua luovutustappioiden vähennysoikeuden ulottuvuuteen muutoin. Kysymys on periaatteellinen, ja sitä on luonteva arvioida vireillä olevan laajemman veropohjatarkastelun yhteydessä.

Valiokunta pitää oikaisuvaatimusten käsittelyaikoja koskevaa tarkennusta ja Verohallinnon tehtäväksi määräaikaisesti esitettyä sähköisen tunnistuspalvelun ylläpitoa tarkoituksenmukaisina ratkaisuina. Niillä edistetään niin Verohallinnon kuin muiden toimijoiden asianhoitoa. Ne ovat siten varsin perusteltuja.

Lakialoitteet

Valiokunta esittää, että aloitteet hylätään.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvalio­kunta ehdottaa,

että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina ja

että lakialoitteet LA 66/2009 vp, LA 16/2010 vp ja LA 60/2010 vp hylätään.

Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2010

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Hannes Manninen /kesk
vpj. Kari Rajamäki /sd
jäs. Matti Ahde /sd
Christina Gestrin /r
Pertti Hemmilä /kok (osittain)
Bjarne Kallis /kd
Kyösti Karjula /kesk
Esko Kiviranta /kesk
Mikko Kuoppa /vas
Reijo Laitinen /sd
Mika Lintilä /kesk
Olli Nepponen /kok
Tuija Nurmi /kok
Kirsi Ojansuu /vihr
Markku Rossi /kesk
Matti Saarinen /sd
Petri Salo /kok
Sari Sarkomaa /kok
Minna Sirnö /vas (osittain)
Pia Viitanen /sd
vjäs. Matti Kauppila /vas (osittain)
Reijo Paajanen /kok

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

Perustelut

Hallitus esittää (HE 122/2010 vp) muutettavaksi tuloveroasteikkolakia sekä eräitä verolakeja. Esityksen tarkoituksena on jatkaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman ja vaalikauden puolivälin niin sanotun politiikkariihen päätösten toteuttamista. Hallituksen ohjelman jatkaminen tarkoittaa mm. sitä, että tuloveroasteikkoa korjataan kevyemmäksi vuonna 2011. Tätä perustellaan kansalaisten ostovoiman parantamisella.

Meneillään oleva talouskriisi on vaikuttanut negatiivisesti kansalaisten ostovoimaan, ja sen vuoksi myös valtio on joutunut, ja joutuu edelleen, ottamaan velkaa yhteensä kymmeniä miljardeja euroja. Tuloveroasteikon korjaaminen maksaa valtiolle yli 400 miljoonaa euroa, mutta yksittäisten kansalaisten ostovoima ei esityksellä juuri parane. Taulukon muutos toisi n. 1 000 euroa kuussa ansaitseville n. 5—6 euroa, n. 2 500 euroa kuukaudessa ansaitseville n. 15 euroa ja 10 000 euroa ansaitseville n. 22 euroa lisää rahaa kuukaudessa. Kyseessä olevalla taulukon korjauksella ihmisten ostovoima ei siis juurikaan paranisi.

Valtio on siis siinä tilanteessa, että sen nyt muutamassa vuodessa ottamaa lainaa maksetaan vuosikymmeniä. Kun ajatellaan valtion tilannetta tältä kannalta ja toisaalta sitä, mitä valtio voisi itse tehdä 400 miljoonalla eurolla, sillä on huomattavasti enemmän merkitystä kuin silloin, mikäli se jaettaisiin suhteellisen pieninä summina yksittäisille veronmaksajille.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että lakiehdotukset hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisina paitsi HE:n 122/2010 vp 1. laki­ehdo­tuk­sen 1 § muutettuna seuraavasti:

Vastalauseen muutosehdotukset

1. lakiehdotus

1 §

Vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:

Verotettava ansiotulo,euroa			Vero alarajankohdalla,euroa	Vero alarajanylittävästätulon osasta,%
15 200	—	22 600	8	6,5
22 600	—	36 800	489	17,5
36 800	—	66 400	2 974	21,5
66 400	—		9 338	30,0

---

Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2010

Bjarne Kallis /kd

Perustelut

Veroasteikko ja tuloverolain 106 §

Vasemmistoliiton mielestä verotuksella pitää tavoitella oikeudenmukaisuutta, niin että suuri­tuloiset osallistuvat suuremmalla osuudella maamme yhteisiin menoihin. Verotuksen kestävä periaate on, että veroja kukin maksaa kykynsä mukaan. Mitä suuremmat ovat tulot, sitä suhteellisestikin enemmän veroja kykenee maksamaan. Se on myös oikeudenmukaista.

Hallituksen sinänsä mittavat veronkevennykset ovat painottuneet suurituloisiin, ei vain euromääräisesti vaan myös prosentuaalisesti. Kaiken lisäksi suurista veronkevennyksistä eivät ole hyötyneet ne, jotka saavat äitiyden, työttömyyden tai muun syyn takia palkkatulon sijaan tulevaa etuutta. Nämä palkkatulon sijaan tulleet tulot ovat jo sinänsä pienempiä kuin niiden pohjana olleet palkkatulot. Kuitenkin näitä etuustuloja verotetaan ankarammin, kuin jos ne olisivat palkkatuloja.

Vasemmistoliitto esittää oikeudenmukaisempaa tulonjakoa. Verotuksen osalta sen osatekijöinä ovat:

• kaikkien alle 10 000 euron vuositulojen vapauttaminen verosta niin, että ensi vaiheessa kunnallisverotuksen perusvähennys nostetaan 3 000 euroon (ks. vastalauseen 2. lakiehdotuksen 106 §) ja samalla nostetaan vähennyksen alenemaprosenttia
• suurimpien tulojen verokevennys on tässä tilanteessa perusteeton
• pääomatulojen verottaminen palkkatulojen tapaan
• varallisuusveron käyttöönotto
• puolison perintöveron alentaminen sen sijaan
• energiayhtiöille yhteiskunnan päätösten perusteella kertyvän ylimääräisen voiton (ns. windfall-voiton ja ydinpolttoaineen) verottaminen.
• Tällä hetkellä pääomatuloja verotetaan selvästi kevyemmin, minkä lisäksi listaamattomista yrityksistä voi saada verotonta tuloa 90 000 euroon asti. Tämä ei alkuunkaan toteuta oikeudenmukaisuutta.

Omaishoitajat ja tuloverolain 92 §

Ikääntyneiden laitos- ja asumispalveluiden piirissä oli vuoden 2006 lopussa 12,1 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Omaishoidon tuki sen sijaan on lisääntynyt 2000-luvulla selvästi: asiakasmäärät ovat kasvaneet reilut 40 prosenttia, ja omaishoidon tuella hoidettujen osuus 75 vuotta täyttäneistä on noussut 3,0 prosentista 3,7 prosenttiin (Stakesin tilasto 2006).

Suomessa yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan voimakkaasti nykyisestä ja erityisesti vuodesta 2020 lähtien suurten ikäluok­kien saavuttaessa 75 vuoden iän. Omaishoito on yksi vaihtoehto tuottaa ikäihmisille hoivapalveluja ja mahdollistaa hoidettavan kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Vuoden 2007 tilaston mukaan Suomessa oli 29 000 kunnallista omaishoitajaa.

Omaishoitajista yli puolet oli eläkkeellä ja noin viidennes kokopäivätoimisesti työssä vuonna 2007. Koska muun muassa eläkkeensaajaa verotetaan sangen ankarasti ns. lisätulosta, jota omaishoidon palkkio eläkkeellä olevalle on, hänen saamastaan hoitopalkkiosta verotus leikkaa lähes puolet. Mikäli omaishoitaja sattuu olemaan myös ylivelkaantunut, ulosotto vie toisenkin puolikkaan omaishoidon palkkiosta. Eläkettä saavien omaishoitajien raskaampi verotus johtuu tuloverolain eläketulovähennyksestä. Omaishoidon palkkion raskasta verotusta ei voida lieventää muuttamatta esimerkiksi eläkkeensaajan verovähennyssäännöksiä.

Sen vuoksi olemme päätyneet siihen ratkaisuun, että omaishoitajille maksettavan hoitopalkkion tulee olla veroton korvaus. Tätä ratkaisua perustelee myös se, että omaishoitajana toimiminen on vaativaa ja sitoo omaishoitajia ympärivuorokautisesti. Maksettava omaishoidon palkkio on laissa säädetty vähimmäistasoltaan 300 euroon kuukaudessa, ja omaishoidon palk­kioon kohdistuu eläkkeensaaja-omaishoitajan verotuksessa noin 50 prosentin vero. Tämä on erittäin suuri epäkohta.

Ehdotamme myös omaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion veronalaisuuden poistamista (ks. 2. lakiehdotuksen 92 §). Viite: Kuopan lakialoite laiksi tuloverolain 92 ja 106 §:n muuttamisesta (LA 60/2010 vp).

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotukset hyväksytään muutoin valiokunnan mietonnön mukaisina paitsi HE:n 122/2010 vp 1. ja 2. laki­ehdotus muutettuina (Vastalauseen muutosehdotukset).

Vastalauseen muutosehdotukset

1.

Vuoden 2011 tuloveroasteikkolaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Vuodelta 2011 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:

Verotettava ansiotulo,euroa			Vero alarajankohdalla,euroa	Vero alarajanylittävästätulon osasta,%
15 600	—	23 200	8	6,5
23 200	—	37 800	502	17,5
37 800	—	68 200	3 057	21,5
68 200	—		9 593	35,0

2 §

(Kuten VaVM)

---

2.

Laki

tuloverolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan tuloverolain (1535/1992) 48 §:n 5 momentti, 50 §:n 1 momentti, 100 §:n 2 ja 3 momentti, 101 §:n 2 momentti, 106 § ja 125 §:n 2 momentti ja

lisätään 92 §:ään uusi 26 kohta,

sellaisina kuin niistä ovat, 50 §:n 1 momentti laissa 980/1999, 92 § osaksi laeissa 1360/2002, 1273/2004, 528/2005, 770/2005, 1128/2005 ja 946/2008, 100 §:n 2 momentti, 101 §:n 2 momentti, 106 § ja 125 §:n 2 momentti laissa 1251/2009 sekä 100 §:n 3 momentti laissa 946/2008, seuraavasti:

48 ja 50 §

(Kuten VaVM)

92 § (Uusi)

Verovapaat sosiaalietuudet

Veronalaista tuloa eivät ole:

---

26) omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) mukainen omaishoitajalle maksettava hoitopalkkio. (Uusi)

100 ja 101 §

(Kuten VaVM)

106 §

Kunnallisverotuksen perusvähennys

Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 000 euron määrää suurempi, on siitä vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 20 prosentilla yli menevän tulon määrästä.

125 §

(Kuten VaVM)

---

Voimaantulosäännös

(Kuten VaVM)

---

Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2010

Mikko Kuoppa /vas
Minna Sirnö /vas
Matti Kauppila /vas

Perustelut

Esitämme vaihtoehtobudjetissa kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottamista 2 220 eurosta 3 000 euroon vuoden 2011 alusta lähtien.

Kunnallisveron perusvähennyksen enimmäismäärä on tällä hetkellä 2 200 euroa, ja se tehdään muiden vähennysten jälkeen. Jos kunnallisverotuksessa verotettava tulo on muiden vähennysten jälkeen enemmän kuin 13 000 euroa, ei vähennystä myönnetä. Perusvähennyksen korottaminen 3 000 euroon nostaisi tulorajan 18 000 euroon. Perusvähennyksen kasvattaminen lisäisi vähennykseen oikeutettujen määrää. Ratkaisu keventäisi pienituloisten — kuten työttömien ja pienituloisten eläkeläisten — verotusta ja olisi sosiaalisesti oikeudenmukainen ratkaisu. Sosialidemokraatit esittävät parannuksia myös yleiseen ja eläkkeensaajien asumistukeen sekä työttömyysturvaan. Nämä toimet yhdessä perusvähennyksen tuntuvan nostamisen kanssa parantaisivat pienituloisten henkilöiden toimeentuloa selvästi.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotukset hyväkstytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi HE:n 122/2010 vp 2. lakiehdotuksen 106 § muutettuna seuraavasti:

Vastalauseen muutosehdotus

2. lakiehdotus

106 §

Kunnallisverotuksen perusvähennys

Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 3 000 euron määrää suurempi, on siitä vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 20 prosentilla yli menevän tulon määrästä.

---

Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2010

Matti Ahde /sd
Matti Saarinen /sd
Kari Rajamäki /sd
Pia Viitanen /sd