Vireilletulo

Eduskunta on 16 päivänä maaliskuuta 2004 ­lä­hettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta ( HE 22/2004 vp ).

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan ­verojaostossa.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• neuvotteleva virkamies Merja Sandell , valtiovarainministeriö
• maatalousylitarkastaja Kari Liskola , maa- ja metsätalousministeriö
• ylitarkastaja Jukka Saarinen , kauppa- ja teollisuusministeriö
• neuvotteleva virkamies Seppo Sarkkinen , ­ympäristöministeriö
• johtaja Juhani Jokinen , Kilpailuvirasto
• pääsihteeri Jouni Suoheimo , Metsäneuvosto
• tullisihteeri Markus Teräväinen , Tullihallitus
• erikoistutkija Päivi Aakko , VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus
• projektijohtaja Rainer Frigren , Fortum Oyj
• toimitusjohtaja Hannu Laitinen , Suomalainen Energiaosuuskunta SEO
• varatuomari Matti Hämäläinen , Teboil Oy
• toimitusjohtaja Matti Peltola , Koneyrittäjien liitto
• jaostopäällikkö Ilpo Mattila , Maa- ja metsä­taloustuottajain Keskusliitto MTK ry
• logistiikkapäällikkö Markku Maukonen , Suomen Kuorma-autoliitto
• varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö , Suomen Maarakentajien Keskusliitto r.y.
• ympäristöasiantuntija Anssi Vaittinen , Suomen luonnonsuojeluliitto ry
• toimitusjohtaja Jarmo Nupponen , Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto
• tekninen asiamies Mikael Rehula , Autotuojat ry

Kirjallisen lausuntonsa ovat asiassa antaneet

• kansanedustaja Heidi Hautala /vihr
• Suomen Bensiinikauppiaitten Liitto SBL ry
• valtiovarainministeriö.

Keskuskauppakamari sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole huomautettavaa esityksen johdosta.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia. Moottoribensiinin ja dieselöljyn valmisteveron porrastuksen perusteita muutettaisiin siten, että alinta verotasoa sovellettaisiin rikittömiin eli rikkiä enintään 10 milligrammaa kilossa sisältäviin polttoainelaatuihin. Esityksen tavoitteena on, että uudet ympäristöperusteiset laatuvaatimukset täyttäviin rikittömiin polttoainelaatuihin siirrytään kerralla eikä vaiheittain. Näin markkinoilla ei olisi samanaikaisesti useita tuotelaatuja. Samalla muutettaisiin bensiinin ja dieselöljyn ympäristöominaisuuksiin perustuvien veroporrastusten edellytyksiä muutoinkin. Lakiin ehdotetaan tehtäviksi lisäksi eräitä teknisiä muutoksia.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2004.

Perustelut

Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Veroporrastus

Hallituksen esityksen tarkoituksena on veroporrastuksen avulla varmistaa se, että liikennepolttoaineiden uusiin, ympäristöperusteiset laatuvaatimukset täyttäviin rikittömiin polttoaine­laatuihin siirrytään kerralla eikä vaiheittain. Laatudirektiivin edellyttämät muutokset (2003/17/EY) moottoribensiinin ja dieselöljyn laatuvaatimuksille vuosien 2005 ja 2009 alusta on saatettu sinänsä voimaan kansallisesti ns. laatuasetuksen muutoksella (767/2003). Sen mukaan sekä bensiinin että dieselöljyn sisältämän rikin sallittu enimmäispitoisuus on 50 mg/kg vuoden 2005 alusta. Toiminnanharjoittajien on kuitenkin huolehdittava lisäksi siitä, että rikittömiä eli enintään 10 mg/kg rikkiä sisältäviä liikennepolttoaineita on riittävästi saatavilla kaikkialla jakeluasema-alueilla samasta ajankohdasta eli vuoden 2005 alusta alkaen. Kaiken myytävän bensiinin ja dieselöljyn on oltava laatu­asetuksen mukaan rikitöntä vuoden 2009 alusta.

Kaikki valiokunnan kuulemat asiantuntija­tahot ovat puoltaneet veroporrastuksen käyttöä, jotta rikittömiin liikennepolttoaineisiin voitaisiin siirtyä hallituksen esittämin tavoin kerralla. Näin vältetään hankala ja kallis vaiheittainen muutos, jossa markkinoilla olisi rikkipitoisuudeltaan useita erilaatuisia tuotteita.

Veroporrastus on tarkoitus toteuttaa siten, että nykyiset alempien verokantojen polttoaineiden vaatimukset muutetaan vastaamaan uusien rikittömien polttoaineiden laatuvaatimuksia. Siten rikittömien tuotteiden verotasot vastaisivat nykyisten reformuloidun moottoribensiinin ja rikittömän dieselöljyn verotasoa. Rikkiä yli 10 mg/kg sisältävien tuotteiden verotaso olisi 2,65 snt/l korkeampi. Tämä vastaa nykyistä veroeroa vähärikkisen ja rikillisen dieselöljylaadun välillä mutta olisi korkeampi kuin bensiinin nykyinen veroporrastus. Tätä on perusteltu kuitenkin sillä, että bensiinin veroporrastuksen perusteisiin lisätään uutena myös rikittömyysvaatimus. Koska kokemukset nykyisen veroporrastuksen ohjaavasta vaikutuksesta ovat hyviä, valiokunta pitää ehdotettua veroporrastuksen toteutustapaa ja tasoa perusteltuna ja riittävän ohjaavana.

Hallituksen esityksessä on arvioitu, että rikittömien laatujen valmistus- ja jakelukustannusten nousun vaikutus polttoaineiden kuluttajahintoihin on alle 1 snt/l. Tämä on käytännössä häviävä määrä verrattuna öljytuotteiden markkinahintojen muusta syystä tapahtuviin hinnanvaihteluihin. Lainmuutoksen kustannusvaikutukset kuluttajille jäävät siten vähäisiksi. Siirtyminen veroporrastuksen avulla suoraan rikittömiin tuotteisiin on valiokunnan käsityksen mukaan myös kuluttajien kannalta edullisin menettely­tapa.

Veroporrastuksen käyttöä rikittömiin tuotteisiin siirtymiseksi on pidetty edellä esitetyin tavoin hyvänä. Koska menettely on sallittu myös yhteisöoikeuden näkökulmasta, valiokunta puoltaa hallituksen esitystä siltä osin kuin siinä on ehdotettu veroporrastusta rikittömälle ja muun laatuiselle moottoribensiinille ja dieselöljylle.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin erityisesti kysymys dieselöljyn kokonaisaromaattipitoisuusrajan poistamisen merkityksestä, moottoripolttoöljyn verokohtelusta sekä lain voimaantuloajankohdasta. Näitä kysymyksiä on tarkasteltu tarkemmin jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa. Valiokunta ei kuitenkaan esitä niihin muutoksia lain voimaantuloajankohtaa lukuun ottamatta.

Tekniset muutokset

Valiokunnalla ei ole huomautettavaa hallituksen esitykseen siltä osin kuin siinä esitetään säännöksiin teknisiä tarkennuksia säännösten vanhentuneisuuden, tarpeettomuuden tai virheellisen viittauksen vuoksi.

Yksityiskohtaiset perustelut

Dieselöljyn kokonaisaromaattipitoisuus

Hallitus ehdottaa, että dieselöljyn kokonaisaromaattipitoisuutta koskeva 20 tilavuusprosentin enimmäisraja poistetaan verolaista. Tätä on perusteltu sillä, että vaatimus poikkeaa laatudirektiivistä, jossa on asetettu raja ainoastaan dieselöljyn polyaromaattipitoisuudelle. Näitä PAH-yhdisteitä saa olla dieselöljyssä laatudirektiivin ja laatuasetuksen mukaan enintään 11 painoprosenttia.

Kansalliset erityisrajoitukset voivat olla kilpailunäkökannalta ongelmallisia. Tähän näkökohtaan on viitattu myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa; verolainsäädännön poikkeamat yleisistä standardeista muodostavat helposti kilpailun esteen. Tämä koskee esimerkiksi tuotteita, jotka täyttävät muut Suomen lainsäädännön laatuvaatimukset mutta joiden kokonais­aromaattipitoisuus ylittyy hieman.

Kokonaisaromaattipitoisuusrajan poistamista on toisaalta kritisoitu sillä, että se saattaa lisätä terveydelle haitallisten PAH-yhdisteiden määrää. EU:ssa ollaan myös tarkistamassa laatu­direktiiviä ensi vuonna, ja siinä yhteydessä PAH-raja saattaa tiukentua. Tähänkään nähden kansallisen rajan poistamista ei ole pidetty perusteltuna.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tällä hetkellä ei ole ajantasaista tutkimustietoa siitä, mikä on kokonaisaromaattipitoisuuden ja PAH-yhdisteiden välinen yhteys. Tietoa puuttuu myös siitä, mikä olisi perusteltu ja oikea raja dieselöljyn PAH-yhdisteille. Sen vuoksi sitä ei ole ehdotettu myöskään hallituksen esityksessä.

Käytännössä todelliset polyaromaattipitoisuudet ovat useissa Euroopan maissa selvästi alle laatudirektiivin, Tanskassa, Saksassa, Hollannissa, Isossa-Britanniassa keskimäärin alle 4 painoprosenttia ja Suomessa vähärikkisten tuotteiden osalta keskimäärin 1,2 painoprosenttia. Ruotsissa, jossa on voimassa tiukat säädöspohjaiset rajat, pitoisuudet ovat keskimäärin 0,02 painoprosenttia.

Vaikka polyaromaattipitoisuudet ovat käytännössä huomattavasti alempia kuin direktiivin sallima enimmäismäärä, kokonaisaromaatti­pitoisuusrajaa koskevia säännöksiä ei ole EU-maissa Ruotsia lukuun ottamatta.

Valiokunta hyväksyy edellä esitetyillä perusteilla sen, että kokonaisaromaattipitoisuusraja poistetaan laista. Valiokunnan mielestä on kuitenkin tärkeää, että tilannetta seurataan poltto­aineiden ympäristöperusteisessa laadunvalvonnassa ja että asiaan puututaan tarpeen vaatiessa.

Valiokunta tukee myös EU-tasolla tapahtuvaa työtä ja katsoo, että polyaromaattipitoisuusrajoja tulisi kiristää yleisesti yhteisötasolla. Kun laatudirektiiviä tarkistetaan ensi vuonna, Suomen tulee valiokunnan mielestä toimia aktiivisesti ja määrätietoisesti sen eteen, että polyaromaattipitoisuusrajaa alennetaan olennaisesti nykyisestä. Koska todelliset PAH-pitoisuudet ovat useissa yhteisön maissa huomattavasti alle sallitun enimmäismäärän, direktiiviä voitaisiin tiukentaa olennaisesti nykyisestä. Tavoitteena tulisi olla viime kädessä niin kansallisella kuin yhteisötasolla Ruotsin malli, jolla kaikkein haitallisimmat yhdisteet on voitu poistaa käytännössä kokonaan.

Moottoripolttoöljyn verokohtelu

Hallitus ei esitä muutoksia moottoripolttoöljyn verotukseen. Se katsoo, ettei rikittömän dieselöljyn laatuominaisuudet täyttävän moottoripolttoöljyn käytön edistämiseksi ole tarpeen ottaa käyttöön veroporrastusta. Moottoripolttoöljyä verotettaisiin siten kevyenä polttoöljynä, jonka perusvero säilyisi nykyisellään eli 1,93 snt/l. Veroetu esimerkiksi rikittömään dieselöljyyn, jonka perusvero on esityksen mukaan 26,83 snt/l, olisi siten edelleen lähes 25 senttiä litralta.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin esitetty ympäristöohjaavuuden ulottamista myös kevyeen polttööljyyn siten, että rikittömän dieselöljyn tasoisen moottoripoltto­öljyn verotasoa alennettaisiin 2,65 snt/l muun kevyen polttoöljyn tason jäädessä ennalleen. Näin voitaisiin pienentää työkoneiden ja traktoreiden aiheuttamia päästöjä ja saavuttaa samat ympäristöhyödyt kuin liikennepolttoaineiden käytössäkin.

Valiokunta ei pidä moottoripolttoöljyn veroporrastusta kuitenkaan välttämättömänä ympäristösyistä eikä muutoinkaan perusteltuna; työkoneissa käytettävän polttoöljyn laatuvaatimukset tulevat keskusteltaviksi laatudirektiivin tarkistuksessa ensi vuonna. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan silloin on tarkoitus sopia lopullisesti määräajasta, jonka kuluessa työkoneissa tulee käyttää laadullisesti samantasoista polttoainetta kuin tieliikenteessä. Näillä näkymin on oletettavaa, että työkoneissa vaaditaan viimeistään vuonna 2009 rikitöntä tai vähärikkistä moottoripolttoöljyä. Ympäristöministe­riön käsityksen mukaan kansallisen tason muutos ei ole kiireellinen juuri nyt, koska laatuvaatimukset tasoittuvat noin viiden vuoden kuluessa.

Valiokunta perustelee kantaansa lisäksi myös verojärjestelmän rakenteeseen, kevyen polttoöljyn ja sähkön verokohtelun neutraalisuuteen, asian fiskaaliseen merkitykseen sekä sääntelyn teknisiin vaikeuksiin liittyvillä syillä.

Edellä on jo todettu, että moottoripolttoöljyn verotaso on jo nyt huomattavasti alhaisempi kuin tieliikenteessä, esimerkiksi kuorma-autoissa käytettävän dieselöljyn. Useissa muissa maissa työkoneissa ja traktoreissa käytettävä polttoaine verotetaan kuten autoissa käytettävä dieselöljy. Autoilijoille aiheutuvaa lisäkustannusta rikittömästä polttoaineesta ei ole esitetty kompensoitavaksi. Valiokunta ei pidä tähän nähden perusteltuna verotukea yhdelle käyttäjäryhmälle. Koska rikitöntä dieselöljylaatuista polttoainetta tullaan kustannussyistä myymään värjättynä eli kevyen polttoöljyn verokannan mukaan verotettuna moottoripolttoöljykäyttöön, dieselöljyn ehdotettu veroporrastus tukee siten jo käynnissä ollutta siirtymistä diesellaatuisen moottoripolttoöljyn tuloon markkinoille ja käyttöön. Tätä näkökohtaa ovat puoltaneet myös kaikki öljy-yhtiöt, eikä moottoripolttoöljyn erillistä veroporrastusta ole pidetty toivottavana.

Moottoripolttoöljyn ja kevyen lämmitysöljyn valmistuskustannusten välinen hintaero on valtiovarainministeriön mukaan 1—2 snt/l. Hintaero johtuu tuotteiden erilaisesta lisäaineistamisesta eli muista seikoista kuin rikkipitoisuuden vähentämisestä. Pelkän rikkipitoisuuseron ai­heuttamia kustannuksia on siten vaikea arvioida. Koska myös kevyen polttoöljyn kuluttajahinnat vaihtelevat suuresti, valmistuskustannusten nousu on marginaalinen seikka hinnanmuodostuksessa. Sen vuoksi ei ole myöskään takeita siitä, että veronalennus siirtyisi kuluttajahintoihin.

Kevyttä polttoöljyä ja sähköä on kohdeltu energiaverotuksessa samalla tavalla. Niiden väliseen kilpailutilanteeseen ei ole valiokunnan mielestä syytä puuttua myöskään tässä yhteydessä, eritoten, kun päästökaupan vaikutukset energiaverotukseen yleisemmin ovat parhaillaan tutkittavina. Tämän vuoksi ja koska 4/5 kevyestä polttoöljystä kuluu lämmityskäytössä, valiokunta ei ole pitänyt myöskään veronkorotukseen perustuvaa veroporrastusta tarkoituksenmukaisena.

Moottoripolttoöljyn verotason alennus 2,65 snt/l vähentäisi valtion verotuottoja valiokunnan saaman selvityksen mukaan moottoripolttoöljyn nykytasoisen käytön perusteella noin 14 miljoonalla eurolla. Verotuottomenetys saattaisi vielä kasvaa, jos moottoripolttoöljyä ryhdyttäisiin käyttämään laajemmin myös lämmityksessä.

Moottoripolttoöljyjen veroporrastus olisi teknisesti hankala toteuttaa mm. siksi, ettei veroporrastuksen kriteeriksi voitaisi ottaa rikittömyyttä. Öljy-yhtiöt eivät voi taata sitä, että tuote säilyttää riittävän alhaisen rikkitason käyttäjäportaassa maatilojen ja koneyrittäjien omissa tankeissa. Lisäksi esitetty alennus 2,65 snt/l olisi suurempi kuin kevyen polttoöljyn perusvero 1,93 snt/l. Lisäveron määrään puuttuminen olisi puolestaan ristiriidassa energialähteiden lisä­verolle asetettujen periaatteiden kanssa.

Voimaantulo

Hallitus esittää, että uudet verosäännökset tulisivat voimaan 1.7.2004 eli puolta vuotta ennen kuin laatuasetuksen vaatimuksia tulee noudattaa. Näin voidaan varmistaa, että vaatimukset täyttäviä tuotteita on asianmukaisesti markkinoilla viimeistään 1.1.2005.

Kilpailuvirasto on kiinnittänyt huomiota lain pikaiseen voimaantuloon ja arvellut sen aiheuttavan ongelmia erityisesti pienille öljy-yhtiöille. Lain voimaantulo keskellä kesää, lämmitysöljyn myyntisesongin ulkopuolella on osoittautunut joillekin toiminnanharjoittajille hankalaksi. Koska lain voimaantulon myöhentämisestä muutamalla kuukaudella ei ole valiokunnan saaman selvityksen mukaan myöskään haittaa, valiokunta esittää, että laki tulisi voimaan 1.9.2004.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin hallituksen esityksen mukaisena, paitsi voimaantulosäännös muutettuna seuraavasti:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2004.

---

Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2004

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk (osittain)
vpj. Matti Ahde /sd
jäs. Eva Biaudet /r
Jyri Häkämies /kok
Kyösti Karjula /kesk
Jari Koskinen /kok
Pekka Kuosmanen /kok
Reijo Laitinen /sd (osittain)
Maija-Liisa Lindqvist /kesk (osittain)
Mika Lintilä /kesk
Pekka Nousiainen /kesk
Pirkko Peltomo /sd
Iivo Polvi /vas (osittain)
Virpa Puisto /sd (osittain)
Matti Saarinen /sd
Kimmo Sasi /kok
Anni Sinnemäki /vihr
Kari Uotila /vas
Jukka Vihriälä /kesk
vjäs. Timo Kalli /kesk (osittain)
Bjarne Kallis /kd
Esko Kiviranta /kesk (osittain)
Mikko Kuoppa /vas (osittain)
Eero Lämsä /kesk (osittain)
Tuija Nurmi /kok (osittain)
Aulis Ranta-Muotio /kesk (osittain)
Maija Rask /sd
Pia Viitanen /sd

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

Perustelut

Valiokunta sallii mietinnössään hallituksen esityksen tavoin veroporrastuksen saavalle dieselöljylle Suomessa nykyisin voimassaolevaa suuremman, kuitenkin direktiivin mukaisen kokonaisaromaattipitoisuuden. Tutkimukset osoittavat selkeästi, että kokonaisaromaattipitoisuus lisää pakokaasujen terveydelle haitallisia polyaromaatteja. Direktiivin sallimaan raja-arvoon siirtymistä perustellaan lähinnä kilpailusyillä. Samanlaista keskustelua käytiin aikanaan aluksi myös ensimmäisten puhtaampien polttoaineiden veroporrastusten kilpailua rajoittavasta vaikutuksesta. Kun lähes kaikki jalostamot pystyvät ongelmitta tuottamaan nykyistä, vähemmän aromaattipitoista dieselöljyä ja kun ei ole nähtävissä, että se myöskään estäisi ulkomaisia yrityksiä myymästä tuotteitaan Suomessa, olisi mielestämme virhe luopua nykyisestä, direktiivin vaatimuksia tiukemmasta kokonaisaromaattiraja-arvosta.

Erityisesti raskaiden ajoneuvojen moottorien valmistajat esittivät jo uudistettua direktiiviä 2003/17 laadittaessa, että dieselöljyn polyaromaattipitoisuutta olisi tullut alentaa pakokaasupäästöjen vähentämiseksi. Unionissa on tulossa uusia ilmanlaatustandardeja PAH-yhdisteille. Kun laatudirektiiviä seuraavan kerran tarkis­tetaan vuonna 2005, asia nousee vahvasti esille ja direktiiviä tältä osin todennäköisesti tiukennetaan. Jos kokonaisaromaattipitoisuutta nyt nostettaisiin direktiivin sallimaan tasoon asti, tulisi sitä uudestaan tiukentaa direktiiviin vuoden 2005 tarkistuksessa todennäköisesti otettavien pakottavien määräysten takia.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että energia- ja ympäristöverotusta kehitetään ympäristön tilan parantamiseksi. Ympäristötavoitteiden toteuttaminen edellyttää siirtymistä rikittömään polttoaineeseen myös erilaisissa työkoneissa, sillä työkoneiden rikkipäästöjen arvioidaan olevan kymmenkertaiset tieliikenteen rikkipäästöihin verrattuna. Lakiesityksen valmistelussa on kuitenkin sivuutettu tarkastelu, jossa olisi punnittu päästöjen väheneminen työkoneiden siirtyessä kattavasti käyttämään kevyen polttoöljyn sijaan moottoripolttoöljyä. Kattava siirtyminen rikittömän moottoripolttoöljyn käyttöön edellyttää moottoripolttoöljyn veroporrastusta. Näin huolehditaan siitä, että käyttäjä saa rikittömän moottoripolttoöljyn samaan hintaan kuin tavallisen kevyen polttoöljyn, joka edelleen käy teknisesti useimpiin työkoneisiin. Hallitus ei kuitenkaan yritäkään verotuksellisin keinoin edistää moottoripolttoöljyn käytön yleistymistä, vaikka tässä yhteydessä olisi erinomainen tilaisuus luoda toimiva ympäristöohjaus verotuksen rakenteeseen. Hallituksen esitys ohjaa ympäristöllisesti huo-nomman polttoainevaihtoehdon käyttöön ja vaikeuttaa kattavan moottoripolttoöljymarkkinan syntymistä.

Verojaostossa kuultuihin asiantuntijalausuntoihin viitaten pidämme perusteltuna, että rikittömien, ympäristöä vähemmän kuormittavien polttoaineiden käyttöä edistetään valmisteveron porrastuksella. Neuvoston direktiivin 2003/96/ETY mukaan Suomella on mahdollisuus toteuttaa veroporrastus, jolla moottoripolttoöljyn valmistevero saatetaan muuta kevyttä polttoöljyä vähemmän verotetuksi.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 2 §:n 1 momentin 8 kohta ja verotaulukko muutettuina seuraavasti:

2 §

---

8) rikittömällä dieselöljyllä tullitariffin nimikkeeseen 2710 kuuluvaa dieselöljyä, jonka rikkipitoisuus on enintään 10 milligrammaa ­kiloa kohden ja aromaattipitoisuus enintään 20 tilavuusprosenttia.

---

VEROTAULUKKO

Tuote	Tuoteryhmä	Perusvero	Lisävero	Huoltovarmuusmaksu
Moottoribensiini snt/l
— reformuloitu rikitön	11	53,85	4,23	0,68
— muu laatu	21	56,50	4,23	0,68
Dieselöljy snt/l
— rikitön	31	26,83	4,76	0,35
— muu laatu	41	29,48	4,76	0,35
Kevyt polttoöljy snt/l	51	1,93	4,78	0,35
Rikitön moottoripolttoöljy snt/l		1,93	2,13	0,35
Raskas polttoöljy snt/kg	61	—	5,68	0,28

---

Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2004

Jyri Häkämies /kok
Jari Koskinen /kok
Pekka Kuosmanen /kok
Anni Sinnemäki /vihr
Kari Uotila /vas
Bjarne Kallis /kd
Mikko Kuoppa /vas
Tuija Nurmi /kok

Perustelut

Vastalauseessa 1 esitettyihin perusteluihin viitaten ehdotan hyväksyttäväksi lausuman toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että kaikissa työ­koneissa siirrytään käyttämään uusia ympäristöperusteiset laatuvaatimukset täyttäviä rikittömiä polttoöljyjä.

Ehdotus

Edellä esitetyn perusteella ehdotan,

että hyväksytään seuraava lausuma.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että kaikissa työkoneissa siirrytään käyttämään uusia ympäristöperusteiset laatuvaatimukset täyttäviä rikittömiä polttoöljyjä.

Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2004

Anni Sinnemäki /vihr