Siirry mietintöön
VaVM 37/2000 vp -
HE
104/2000 vp
Hallituksen esitys laiksi perintö- ja lahjaverolain
57 §:n muuttamisesta
Vireilletulo
Eduskunta on 14 päivänä syyskuuta 2000 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi perintö- ja lahjaverolain 57 §:n muuttamisesta ( HE 104/2000 vp).
Eduskunta-aloitteet
Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä seuraavat eduskunta-aloitteet
- LA 69/1999 vp Jari Leppä /kesk ym. Laki perintö- ja lahjaverolain 55 §:n muuttamisesta
- LA 54/2000 vp Reijo Kallio /sd Laki perintö- ja lahjaverolain 55 §:n, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n ja varainsiirtoverolain muuttamisesta
- LA 96/2000 vp Olavi Ala-Nissilä /kesk Laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta
- TPA 4/2000 vp Tuija Nurmi /kok Yrittäjien sukupolvenvaihdosten verotuskohtelu
- TPA 53/2000 vp Jari Leppä /kesk Yrittäjien sukupolvenvaihdosten edistäminen
- TPA 140/2000 vp Esa Lahtela /sd Perillisen asuntokäyttöön jäävän asunnon vapauttaminen perintö- ja lahjaverosta
- TPA 145/2000 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Maa- ja metsätalouskiinteistöjen ja perheyritystoiminnan vapauttaminen perintöverosta
- TPA 194/2000 vp Mauri Salo /kesk ym. Sukupolvenvaihdosten helpottaminen perheyrityksissä
Jaostovalmistelu
Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.
Asiantuntijat
Verojaostossa ovat olleet kuultavina
- ylijohtaja Lasse Arvela , hallitusneuvos Maija-Leena Sarkko , valtiovarainministeriö
- ylitarkastaja Jarmo Salminen , Verohallitus
- johtaja Esko Kiviranta , Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
- osastopäällikkö Hannele Ranta-Lassila , Keskuskauppakamari
- toimitusjohtaja Guy Wires , Kaupan Keskusliitto
- toimitusjohtaja Magnus Bargum , Oy Algol Ab
Kirjalliset lausunnot ovat toimittaneet Suomen Yrittäjät ry ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto.
Hallituksen esitys
Perintö- ja lahjaverolakiin sisältyy useita säännöksiä, joilla helpotetaan maatilan tai muun yrityksen verotusta tällaisen siirtyessä perintönä tai lahjana toimintaa jatkavalle perilliselle tai lahjansaajalle. Hallitus ehdottaa perintö- ja lahjaverolakiin tehtäväksi osana ns. yrittäjyyshanketta sukupolvenvaihdoksen helpottamista tarkoittavan muutoksen. Hallitus ehdottaa, että kun osakeyhtiön tai henkilöyhtiön muodossa harjoitetun maatilan tai yrityksen osa siirtyy perintönä tai lahjana toimintaa jatkavalle, tämä saa sukupolvenvaihdostapauksessa myönnettävän huojennuksen, jos hänen omistusosuutensa on vähintään 10 prosenttia. Nykyisin omistusosuuden on oltava vähintään 20 prosenttia.
Eduskunta-aloitteet
Käsitellyt lakialoitteet sisältyvät lakiehdotuksiin, joiden keskeisenä sisältönä ovat erilaiset ehdotukset sukupolvenvaihdostilanteiden helpottamiseksi.
Käsitellyt toimenpidealoitteet sisältävät sukupolvenvaihdostilanteiden helpottamiseen tähtääviä toivomuksia.
Yleisperustelut
Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saadun selvityksen perusteella valiokunta pitää lakiehdotusta tarpeellisena ja puoltaa sen hyväksymistä.
Nykyisen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti selvitetään mahdollisuudet edistää pienyritysten sukupolvenvaihdoksia. Sukupolvenvaihdosten edistämiseksi voidaan käyttää myös verotuksellisia keinoja. Perintöverotuksessa sovelletaan useita keinoja, joiden tarkoituksena on helpottaa sukupolvenvaihdostilanteita. Osa keinoista perustuu veron määrään vaikuttamiseen, osa mahdollistaa sen, että osa verosta voidaan jättää maksuunpanematta, ja osa siihen, että maksuunpannusta verosta voidaan antaa vapautus.
Käsitteltävänä olevassa lakiehdotuksessa ehdotetaan yhtenä keinona sukupolvenvaihdoksen helpottamiseksi perintö- ja lahjaverolain 57 §:n muuttamista.
Esityksessä ehdotetaan, että kun osakeyhtiön tai henkilöyhtiön muodossa harjoitetun maatilan tai yrityksen osa siirtyy perintönä tai lahjana toimintaa jatkavalle, tämä saa sukupolvenvaihdostapauksissa myönnettävän huojennuksen, jos hänen omistusosuutensa on vähintään 10 prosenttia. Nykyisin omistusosuuden on oltava vähintään 20 prosenttia.
Edelleen perheyritysten sukupolvenvaihdokseen liittyvän muutoksen lähtökohtana tulee asiantuntijoiden mukaan olla se, että omistuksen siirtyminen uudelle sukupolvelle mahdollisimman vähän haittaisi yrityksen liiketoimintaa, työllistämiskykyä ja kehitystä.
Asiantuntija-arvioiden perusteella noin 40 prosenttia perheyrityksistä harkitsee sukupolvenvaihdosta viiden vuoden sisällä. Sukupolvenvaihdos on edessä joka neljännellä suomalaisella yrityksellä. Perheyritykset työllistävät selvitysten mukaan lähes 70 prosenttia yksityisen sektorin työllisten määrästä.
Perheyritykset ovat 1990-luvulla käytännössä menettäneet niille vuonna 1979 annetun sukupolvenvaihdokseen tarkoitetun verohelpotuksen. Kun osakkeiden verotusarvot 1990-luvulta lähtien on määritetty yksinomaan matemaattisen arvon pohjalta, verotusarvot ovat nousseet tuntuvasti. Nyt perheyrityksille olisi valiokunnan mielestä palautettava takaisin se veronhuojennus sukupolvenvaihdoksessa, joka niille voimassa olevan lain säätämisen yhteydessä oli tarkoitus antaa. Varallisuusverotuksessa perheyritysten omistajien varoiksi katsotaan 30 prosenttia osakkeen verotusarvosta, kun omistusosuutta on yli 10 prosenttia. Tämä verotusarvon kohtuullistaminen tulisi ulottaa myös perintö- ja lahjaverotukseen.
Asiantuntijakuulemisessa on useiden eri tahojen osalta esitetty perintö- ja lahjaverolain 55 §:n muuttamista siten, että maksuunpanematta jätettävää veron määrää laskettaessa veronalaisiksi varoiksi katsottaisiin 30 prosenttia lainkohdassa tarkoitetun varallisuuden verotusarvosta. Valiokunta katsoo, että olisi selvitettävä mahdollisuudet myös mainitun keinon käyttöön ottamiseksi. Valiokunta ehdottaa, että hyväksytään asiaa koskeva lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).
Eduskunta-aloitteet
Käsittelemiensä eduskunta-aloitteiden suhteen valiokunta on asettunut kielteiselle kannalle.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana,
että lakialoitteisiin LA 69/1999 vp, LA 54/2000 vp, LA 96/2000 vp sisältyvät lakiehdotukset hylätään,
että toimenpidealoitteet TPA 4/2000 vp, TPA 53/2000 vp, TPA 140/2000 vp, TPA 145/2000 vp ja TPA 194/2000 vp hylätään ja
että hyväksytään lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).
Valiokunnan lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän edellytykset uudistaa perintö- ja lahjaverolakia tarpeellisilta osin siten, että sukupolvenvaihdoksia voidaan hallitusohjelman mukaisesti edelleen edistää.
Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj.
Maria
Kaisa
Aula
/kesk
vpj.
Kari
Rajamäki
/sd
jäs.
Olavi
Ala-Nissilä
/kesk
Pirjo-Riitta
Antvuori
/kok
Timo
Ihamäki
/kok
Seppo
Kääriäinen
/kesk
Reijo
Laitinen
/sd
Markku
Laukkanen
/kesk
Hanna
Markkula-Kivisilta
/kok
Mauri
Pekkarinen
/kesk
Ola
Rosendahl
/r
Matti
Saarinen
/sd
Anni
Sinnemäki
/vihr
Marja-Liisa
Tykkyläinen
/sd
Kari
Uotila
/vas
Jukka
Vihriälä
/kesk
Jorma
Vokkolainen
/vas
vjäs.
Ulla
Juurola
/sd
Bjarne
Kallis
/skl
Kari
Kantalainen
/kok
Pekka
Kuosmanen
/kok
Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut
valiokuntaneuvos Arvo J. Kämppi
Perustelut
Valiokunnan mietintöön sisältyvä ehdotus sukupolvenvaihdosten edistämisestä verotuksellisin keinoin alentamalla veronhuojennukseen oikeuttavan omistusosuuden määrää 20 prosentista 10 prosenttiin on oikeansuuntainen, muttei riittävä. Enemmänkin voitaisiin tehdä, jotta perheyritysten toiminnan jatkuminen samassa suvussa helpottuisi. Myös maataloudenharjoittajien osalta olisi välttämätöntä edistää sukupolvenvaihdoksia.
Perintö- ja lahjaverotuksessa maksuunpanematta jätettävän veron määrä lasketaan voimassa olevan perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 2 momentin mukaan siten, että maksettavaksi jäävä vero määräytyy varallisuusverotuksessa käytettävän verotusarvon mukaan. Verosta annetaan anteeksi käyvän arvon ja sitä alemman verotusarvon välille jäävä vero. Kun tämä periaate vuonna 1979 omaksuttiin, olivat verotusarvot yleisesti vain pieni osa varallisuuserien käyvistä arvioista. Nykyään verotusarvot ovat nousseet hyvin lähellä käypää arvoa ja siksi maksuunpanematta jätettävää veroa ei juurikaan synny.
Vastalauseessa ehdotetaankin lakialoitteen LA 96/2000 vp mukaisesti perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 2 momentin muuttamista siten, että tilanne palautettaisiin tasolle, jossa oltiin lakia alun perin säädettäessä. Näin sukupolvenvaihdostilanteiden verokohtelu lievenisi merkittävästi. Kun varallisuusverotuksessa perheyritysten omistajien varoiksi katsotaan tietyin edellytyksin 30 prosenttia osakkeen verotusarvosta, tulisi tämä sama määrä ulottaa myös perintö- ja lahjaverotukseen. Valiokunnan mietinnössä asiaan kiinnitetään huomiota, mutta ei tehdä korjausesitystä.
Sukupolvenvaihdostilanteissa perintö- ja lahjaveron maksaminen nopeaan tahtiin on usein vaikeaa, koska varat ovat kiinni yrityksessä. Nykyisessä PerVL:n 56 §:ssä veron maksuajaksi on säädetty viisi vuotta. Vastalauseessa ehdotetaan, että tämä aika pidennettäisiin kymmeneen vuoteen. Myös tämä helpottaisi sukupolvenvaihdostilanteista selviämistä.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että valiokunnan mietintöön sisältyvän lakiehdotuksen lisäksi lain 55 ja 56 § hyväksytään lakialoitteen LA 96/2000 vp mukaisesti muutettuina seuraavasti (Vastalauseen muutosehdotus):
Vastalauseen muutosehdotus
55 § (Uusi)
Maksuunpanematta jätettävän veron osan laskemiseksi tämän lain mukaan määrätystä verosta vähennetään vero, joka perintöosuudesta tai lahjasta olisi määrättävä, jos maatilan maatalousmaa, metsä, rakennukset, rakennelmat, koneet, kalusto ja laitteet samoin kuin muuhun yritykseen kuin maatilaan kuuluvat varat arvostettaisiin verovelvollisuuden alkamista edeltäneeltä vuodelta toimitetussa varallisuusverotuksessa noudatettujen perusteiden mukaan siten, että veronalaisiksi varoiksi katsotaan 30 prosenttia edellä mainitun varallisuuden verotusarvosta. Näin saatu erotus tai, jos se on suurempi kuin 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun perintö- ja lahjaveron 5 000 markan ylimenevä osa, viimeksi mainittu määrä jätetään maksuunpanematta.
56 § (Uusi)
Vero, jonka maksamiseen on myönnetty pidennystä 1 momentin mukaan, kannetaan yhtä suurina, vähintään 5 000 markan suuruisina vuosierinä enintään 10 vuoden aikana sen mukaan kuin valtiovarainministeriö tarkemmin määrää. Pidennetyltä maksuajalta ei makseta korkoa.
Helsingissä 29 päivänä marraskuuta 2000
Olavi
Ala-Nissilä
/kesk
Maria Kaisa
Aula
/kesk
Jukka
Vihriälä
/kesk
Mauri
Pekkarinen
/kesk
Markku
Laukkanen
/kesk
Seppo
Kääriäinen
/kesk
Bjarne
Kallis
/skl