Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

VaVM 4/1998 - HE 2/1998
Valtiovarainvaliokunnan mietintö 4 Hallituksen esitys vuoden 1998 lisätalousarvioksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 20 päivänä helmikuuta 1998 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi edellä mainitun hallituksen esityksen 2/1998 vp.

Valtiovarainvaliokunta on pyytänyt lisätalousarviosta lausunnot puolustusvaliokunnalta (PuVL 1/1998 vp) ja talousvaliokunnalta (TaVL 4/1998 vp). Lausunnot ovat tämän mietinnön liitteinä.

Lisätalousarvioaloitteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä eduskunnan 4 päivänä maaliskuuta 1998 valiokuntaan lähettämät lisätalousarvioaloitteet:

1 Tuula Haatainen /sd: Määrärahan osoittamisesta Suomen Kuluttajaliiton toiminnan turvaamiseen (32.27.21)

2 Timo Ihamäki /kok: Määrärahan osoittamisesta Rapalan paikallistien parantamiseen (31.24.21)

3 Timo Ihamäki /kok: Määrärahan osoittamisesta Liikolan paikallistien parantamiseen (31.24.21)

4 Timo Ihamäki /kok: Määrärahan osoittamisesta Vuorenkylän paikallistien parantamiseen (31.24.21)

5 Timo Ihamäki /kok: Määrärahan osoittamisesta Koskenmylly_Koitti-maantien (4251) peruskorjaamiseen (31.24.21)

6 Timo Ihamäki /kok: Määrärahan osoittamisesta valtatie 4:n kunnostamiseen (31.24.77)

7 Timo Ihamäki /kok: Määrärahan osoittamisesta Lahden_Heinolan moottoriliikennetien rakentamiseksi moottoritieksi (31.24.77)

8 Timo Ihamäki /kok: Määrärahan osoittamisesta Järvi-Suomen kanavointihankkeiden toteuttamiseen (31.30.77)

9 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Määrärahan osoittamisesta poliisin palkkamenoihin (26.75.21)

10 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Määrärahan osoittamisesta pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen (32.51.49)

11 Jaakko Laakso /vas: Valmiusyhtymien tilausvaltuuden alentamisesta (27.10.16)

12 Annika Lapintie /vas: Valmiusyhtymien tilausvaltuuden poistamisesta (27.10.16)

13 Eero Lämsä /kesk ym.: Määrärahan osoittamisesta maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen (30.31.41)

14 Arja Ojala /sd ym.: Määrärahan osoittamisesta Näkövammaisten kirjaston postimaksuihin (29.94.21)

15 Tauno Pehkonen /skl ym.: Määrärahan osoittamisesta maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen (30.31.41)

16 Hannu Takkula /kesk: Määrärahan osoittamisesta kalateiden rakentamiseen Kemijoen voimalaitosten kunnostustöiden yhteydessä (30.36.77)

17 Hannu Takkula /kesk: Määrärahan osoittamisesta Toljajärven paikallistien 19592 kunnostamiseen (31.24.21)

18 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Valmiusyhtymien tilausvaltuuden alentamisesta (27.10.16)

19 Pentti Tiusanen /vas ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatie 6:n liikenneturvallisuuden parantamiseen (31.23.21)

20 Pentti Tiusanen /vas ym.: Määrärahan osoittamisesta valtatie 15:n kehittämiseen (31.24.77)

21 Raimo Vistbacka /ps: Määrärahan osoittamisesta maa- ja puutarhatalouden kansalliseen tukeen (30.31.41)

Jaostokäsittely

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastus-, turvallisuus- ja puolus-tus-, vero-, sivistys- ja tiede-, maatalous-, kauppa- ja teollisuus-, sosiaali- ja työ- sekä asunto- ja ympäristöjaostoissa.

Asiantuntijat

Valiokunnan jaostot ovat kuulleet oman toimialansa asiantuntijoita asian käsittelyn yhteydessä.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Valiokunta on käsitellyt asian ja saamansa selvityksen perusteella päättänyt asettua puoltamaan hallituksen esityksen hyväksymistä.

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

99. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

22. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha)

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää kaavailtua päivärahajärjestelmän muutosta perusteltuna. Valiokunta korostaa järjestelmän merkitystä rauhanturvahenkilöstön menestyksellisessä rekrytoinnissa ja katsoo, että palkkausjärjestelmän tulee olla myös kansainvälisesti kilpailukykyinen.

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

30. Oikeusapu

50. Maksuton oikeudenkäynti ja eräät muut oikeudenhoitomenot (arviomääräraha)

Valtiovarainvaliokunta toteaa, ettei momentille ole ehdotettu lisämäärärahaa. Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviosta antamaansa mietintöön (VaVM 42/1997 vp), jossa se kiinnitti huomiota maksuttoman oikeudenkäynnin kasvaneisiin menoihin ja ko. menojen toistuvaan alibudjetointiin varsinaisissa talousarvioissa. Saatujen selvitysten perusteella valiokunta pitää edelleen mahdollisena, että myös vuoden 1998 talousarvio on tältä osin alimitoitettu.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Puolustusvoimat

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Valmiusyhtymien tilausvaltuus.Esitykseen sisältyy 7 748 milj. markan valmiusyhtymien varustamisen tilausvaltuus, jonka maksut ajoittuvat vuosille 1999_2006. Puolustusvaliokunta on valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa todennut, että ”valmiusyhtymien tilausvaltuus ja siihen olennaisesti liittyvä helikopterihankinta ovat toiminnallinen kokonaisuus. Uudet valmiusyhtymät menettävät merkityksensä, ellei niiden liikkuvuudesta kyetä huolehtimaan. Helikopterihankinta kuuluu siten olennaisena osana valmiusyhtymien perustamiseen.” Puolustusvaliokunta on kuitenkin katsonut, että hankinnan volyymi ja aikataulu on sopeutettava valtiontalouden tulevia vaatimuksia vastaavaksi.

Valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että lisätalousarvion sisältämää valmiusyhtymien tilausvaltuutta pienennetään 1 600 milj. markalla, jolloin siitä aiheutuisi lisätalousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 1999_2006 enintään 6 148 milj. markkaa. Hallituksen esitykseen nähden vähennys olisi vuonna 2003 200 milj. markkaa, vuonna 2004 460 milj. markkaa, vuonna 2005 600 milj. markkaa ja vuonna 2006 340 milj. markkaa. Em. vuosina tilausvaltuuksien supistus kohdistetaan helikopterihankintaan siten, että tilausvaltuuksilla hankitaan valmiusyhtymien käyttöön kuljetushelikoptereita. Kuljetushelikopterijärjestelmään tilausvaltuudesta käytetään 2 200 milj. markkaa seuraavasti: vuonna 1999 10 milj. markkaa, vuonna 2000 300 milj. markkaa, vuonna 2001 650 milj. markkaa, vuonna 2002 700 milj. markkaa, vuonna 2003 400 milj. markkaa ja vuonna 2004 140 milj. markkaa.

Valtiovarainvaliokunta toteaa tarkoituksena olevan, että tässä yhteydessä tehtävä tilausvaltuuksien 1 600 milj. markan supistaminen otetaan huomioon tulevissa budjettikehyksissä puolustusministeriön pääluokan kohdalla.

Valmiusyhtymien toiminnalliset ja hankintasuunnitelmat tehdään lisätalousarviossa myönnettävien, vuoteen 2006 ulottuvien tilausvaltuuksien puitteissa mahdollisimman tarkoituksenmukaiseksi ja toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Kuljetushelikopterien lisäksi tilausvaltuudella rahoitetaan niiden käytön ja koulutuksen edellyttämät ensimmäisen vaiheen koulutus-, huolto-, tukeutumis-, omasuoja- ja asejärjestelmät ja hankintaprojektin edellyttämät hallintomenot sekä luodaan edellytykset kotimaiselle huoltovalmiudelle. Valiokunta katsoo, että hankittavien kuljetushelikopterien tulee soveltua myös pelastuspalvelutehtäviin.

Sekä hallituksen esitykseen että puolustusvaliokunnan lausuntoon sisältyy ehdotus erillisten saattohelikoptereiden hankkimisesta, jotka on varustettu riittävän tehokkaalla asejärjestelmällä. Jokainen taistelutehtävään lähtevä kuljetushelikopteriosasto suojattaisiin saattohelikopterein. Valtiovarainvaliokunta ei ota kantaa mahdolliseen saattohelikoptereiden hankintaan tulevaisuudessa. Nyt myönnettävien tilausvaltuuksien käyttö ei saa johtaa eduskunnan tulevaa harkintavaltaa rajoittaviin sitoumuksiin mahdollisten saattohelikoptereiden hankinnan osalta.

Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että eduskuntaa informoidaan erikseen kuljetushelikoperihankinnasta ennen lopullista päätöksentekoa valtioneuvostossa.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kuljetushelikopterien kannalta keskeisten huolto- ja tukeutumis-, omasuoja- ja asejärjestelmien hankintojen loppuunsaattamiseksi tullaan esittämään tarvittava rahoitus vuosituhannen vaihteessa käynnistettäväksi suunnitellussa jatkotilausvaltuudessa. Tällä tilausvaltuudella, joka selvityksen mukaan on yhteensä enintään 1 000 milj. markkaa vuoden 1997 hintatasolla laskettuna, on tarkoitus rahoittaa myös pääosa kotimaisen teollisuuden huolto- ja korjausvalmiuden luomisesta aiheutuvista kustannuksista.

Vastaostot, kotimaisen puolustustarviketeollisuuden osuus.Hallituksen esityksessä on todettu, että valmiusyhtymien varustamisen tilausvaltuuden hankintojen edellytykseksi asetetaan sen ulkomaista osuutta vastaavat täysimääräiset vastaostot Suomesta siltä osin kuin tilausvaltuuteen sisältyvien ulkomaisten hankkeiden arvo on vähintään 50 milj. markkaa. Valiokunta toteaa, että kotimaisen puolustustarviketeollisuuden vientiedellytyksiä ja teollisuuden asemaa vastaostoissa parantavat muutokset vastaostosääntöihin ovat valmistuneet. Muutetut vastaostosäännöt on tarkoitus sisällyttää lähetettäviin tarjouspyyntöihin, joten niistä tulee alusta lähtien olennainen osa hankintaa.

Vastaostojen avulla pyritään kehittämään ensisijaisesti kotimaista puolustustarviketeollisuutta parantamalla sen vientiedellytyksiä sekä alan teknologian siirtoa Suomeen. Vaikka vastaostoilla ei ratkaistakaan kotimaisen puolustustarviketeollisuuden tämän hetken ongelmia, voi niillä kuitenkin olla merkitystä teollisuuden perustyöllisyyden parantamisessa ja puolustusvoimien omien hankintojen kausi- ja vuosivaihteluiden tasaamisessa. Kausi- ja vuosivaihteluita on tasattava valiokunnan mielestä myös siten, että puolustusvoimat lisää omissa tilauksissaan suunnitelmallisuutta. Puolustusvoimien hankinnoista keskeisesti riippuvan kotimaisen puolustusmateriaalia valmistavan teollisuuden toiminta edellyttää varmuutta jatkuvasta tilauskannasta. Tilaukset on tehtävä niin hyvissä ajoin, että teollisuus pystyy suunnittelemaan omaa toimintaansa usean vuoden ajalle ja käyttämään työpanoksensa myös kunkin vuoden aikana mahdollisimman tehokkaasti.

Helikopterihankinnassa korostuu erityisesti kotimaisen lentokoneteollisuuden rooli suorissa vastaostoissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että kotimainen lentokoneteollisuus on mukana myös epäsuorissa vastaostoissa. Muu osa epäsuorista vastaostoista pyritään saadun selvityksen mukaan suuntaamaan ensi sijassa muulle kotimaiselle puolustustarviketeollisuudelle, mitä edistetään asetettavilla erityiskertoimilla. Vastaostojen kautta mukaan tulevat isot kansainväliset yritykset voivat omien markkinointikanaviensa avulla merkittävästi auttaa kotimaista puolustustarviketeollisuutta vientiponnisteluissa. Epäsuorat vastaostot tarjoavat mahdollisuuden päästä mukaan esimerkiksi komponenttitoimittajaksi kansainvälisiin yhteistyöprojekteihin.

Valiokunta katsoo, että Hornet-hankinnassa luodun osaamisen hyödyntäminen tulevassa helikopterihankinnassa on kansallinen kysymys. Koko helikopterihankkeen toteutumisen kannalta avainasemassa ovat hankittavan kaluston eliniän kustannusten minimointi, tehokkuus ja päällekkäisyyksien karsinta hyödyntämällä jo olemassa olevia resursseja ja osaamista.

Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että vuonna 1997 käynnistetyn ”tutkimustoiminnan ja hankintaedellytysten luominen” _ tilausvaltuuden määrärahoja suunnataan merkittävässä määrin vuoteen 2001 mennessä tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Valmiusyhtymien varustamisen tilausvaltuuteen esitetyt hankinnat ovat jatkoa tutkimukselle ja hankintaedellytysten luomiselle. Tilausvaltuudesta on kohdennettava hankintoja esimerkiksi ase- ja ampumatarviketeollisuudelle, elektroniikkateollisuudelle ja ajoneuvoteollisuudelle.

Valtiovarainvaliokunta toistaa aiemman kantansa, että kotimaasta tehtävien hankintojen osuutta puolustusvoimien hankinnoista on lisättävä nykyisestä selvästi. Tavoitteena tulisi olla, että nykyisen noin 15 prosentin sijasta vähintään puolet puolustustarvikkeista hankittaisiin kotimaasta. Tämä edellyttää sekä olemassa olevan tuotantoteknologian kilpailukyvyn vahvistamista että uusien sotilasteknologioiden vaatimien tuotteiden valikoivaa kehittämistä Suomessa. Tuotekehitysvaroja on ohjattava myös puolustusvälineteollisuuden käyttöön.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentin perusteluja täydennetään siten, että vuodesta 1999 alkaen saa tehdä valmiusyhtymien varustamiseksi (valmiusyhtymien varustamisen tilausvaltuus) sopimuksia siten, että niistä aiheutuu lisätalousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 1999_2006 enintään 6 148 000 000 mk. Valtuuden käytöstä saa mainitulla valuuttakurssitasolla aiheutua valtiolle menoja vuoden 1999 loppuun mennessä enintään 22 000 000 mk, vuoden 2000 loppuun mennessä enintään 823 000 000 mk (vuoden 2000 maksuosuus 801 000 000 mk), vuoden 2001 loppuun mennessä enintään 2 123 000 000 mk (vuoden 2001 maksuosuus 1 300 000 000 mk), vuoden 2002 loppuun mennessä enintään 3 573 000 000 mk (vuoden 2002 maksuosuus 1 450 000 000 mk), vuoden 2003 loppuun mennessä 4 623 000 000 mk (vuoden 2003 maksuosuus 1 050 000 000 mk), vuoden 2004 loppuun mennessä 5 243 000 000 mk (vuoden 2004 maksuosuus 620 000 000 mk), vuoden 2005 loppuun mennessä 5 904 000 000 mk (vuoden 2005 maksuosuus 661 000 000 mk) ja vuoden 2006 loppuun mennessä 6 148 000 000 mk (vuoden 2006 maksuosuus 244 000 000 mk). Lisäksi enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 1998 ensimmäisestä vuosineljänneksestä.

(2. kappale kuten hallituksen esityksessä)

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

82. Korvaukset rahastoille ja rahoituslaitoksille

44. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille

Momentille ehdotetaan 9,8 milj. markan määrärahaa käytettäväksi sen hyödyn korvaamiseen, minkä Suomi Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana saa.

Valiokunta edellyttää,että hallitus selvittää olisiko tarkoituksenmukaista soveltaa taloudellisen hyödyn korvaamisperiaatetta myös muihin pohjoismaisiin instituutioihin.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

40. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

21. Valtion oppilaitosten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Käsitellessään valtion vuoden 1998 varsinaista talousarviota eduskunta edellytti valtion vammaisten koulujen ja ammatillisten erityisoppilaitosten taloudellista ja toiminnallista tilannetta seurattavan ja selvitettävän siten, että vammaisten lasten ja nuorten koulutusmahdollisuuksia heikentävä tilanne voidaan korjata kevään 1998 aikana.

Valiokunta toteaa tyydytyksellä, että hallitus esittää lisätalousarvioehdotuksessa valtion oppilaitosten toimintamenoihin 17,4 miljoonan markan lisäystä. Tästä määrärahasta 11,85 miljoonaa markkaa on tarkoitettu käytettäväksi vammaisten lasten koulujen ja ammatillisten erityisoppilaitosten toimintamenoihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisäyksellä voidaan korjata näiden oppilaitosten rahoitustilannetta sekä mahdollistaa suunnitelmien mukainen kehitystyö. Lisäykset mahdollistavat myös autismikeskuksen toiminnan jatkumisen.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtion erityisoppilaitoksia ollaan kehittämässä mm. niin, että yksi oppilaitos hoitaa resurssikeskuksena yhden tai useamman vammaisryhmän koulutuksen laajalla alueella. Valiokunta korostaa sitä, että jatkossa valtion vammaisten koulujen ja ammatillisten erityisoppilaitosten rahoitus tulee järjestää niin, että pitkäjänteinen toiminnan suunnittelu ja kehittäminen kouluissa on mahdollista.

94. Kirjastotoimi

21. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Näkövammaisten kirjaston lainauksista suurin osa lähetetään postitse eri puolille Suomea. Lainaustoimintaan vuosittain osoitettavien määrärahojen riittävyydessä on ollut usein ongelmia.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että selvitetään Näkövammaisten kirjaston postimaksuihin tarkoitettujen määrärahojen riittävyyteen liittyvät ongelmat. Ne on ratkaistava niin, että kirjaston lakisääteinen tehtävä antaa lukemisesteisille mahdollisuus tiedonsaantiin, opiskeluun ja kirjallisuuden harrastukseen voidaan turvata.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

01. Maa- ja metsätalousministeriö, työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot ja EU:n rakennetuki

61. EU:n osallistuminen elintarviketalouden ja maaseudun rakennetoimenpiteisiin (EU) (siirtomääräraha 3 v)

Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perustelujen ensimmäistä kappaletta täydennetään.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentin perusteluja muutetaan siten, että talousarviossa osoitetun määrärahan lisäksi vuonna 1998 saa tehdä tavoitteiden 5b ja 6 mukaisia kehittämishankkeita koskevia päätöksiä siten, että niistä aiheutuu yhteensä enintään 77 000 000 markan EU:n maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston rahoitusosuus vuosina 1999_2001. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että momentin määrärahaa saa käyttää myös teknisestä avusta aiheutuvien menojen maksamiseen.

(2. kappale kuten hallituksen esityksessä)

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

03. Työvoima- ja elinkeinokeskukset

Kuluvan vuoden varsinaista talousarviota koskevassa mietinnössään valiokunta totesi, että keskusten toiminnan kannalta keskeinen ongelma on, että toiminta rahoitetaan useiden ministeriöiden määrärahoista ao. ministeriön ohjauksessa eikä keskuksen johto voi siten päättää kokonaisvaltaisesti keskuksen toiminnasta. Valiokunta katsoi, että on toteutettava muutoksia siten, että keskusten johdon asema vahvistuu ja keskusten toiminta siten jäntevöityy.

Valiokunta on lisätalousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä perehtynyt keskusten päätöksentekojärjestelmään. Valiokunta toistaa aikaisemmin lausumansa ja saamansa selvityksen perusteella korostaa, että keskusten päätöksentekojärjestelmää on kehitettävä siten, että keskusten johtajille syntyy todellinen päätöksentekovalta keskusten toimintaa koskevissa kysymyksissä. Täten voidaan valiokunnan mielestä lisätä määrärahojen käytön tehokkuutta sekä korostaa keskuksille asetettavien tulostavoitteiden toteutumista.

50. Teollisuuden edistäminen

Valtioneuvostolle esitetään valtuudet hyväksyä omistusjärjestelyjä, joiden seurauksena valtion omistamat Imatran Voima Oy:n ja Neste Oy:n osakkeet siirretään valtion omistuksessa olevan energia-alan uuden holdingyhtiön omistukseen. Luvun perustelujen mukaan valtioneuvosto saa hyväksyä omistusjärjestelyjä, joiden seurauksena valtion suora osuus osakkeista ja niiden tuottamista äänistä voi uudessa holdingyhtiössä laskea niin, että se on vähintään 50,1 prosenttia.

Valiokunta korostaa, että valtion määräysvalta uudessa yhtiössä tulee myös tulevaisuudessa säilyttää.

Energiakonserni tulee muodostaa tavalla, joka huomioi Nesteen vähemmistöosakkaiden edut. Osakkaiden tulee saada asianmukainen hyvitys joko rahana tai vaihtamalla omistuksensa uuden yhtiön osakkeisiin. Näin varmistetaan, että sijoittajat jatkossakin ovat kiinnostuneita listautuvista valtionyhtiöistä.

Koska IVO:n ja Nesteen tärkein yhdistävä liiketoiminta-alue on kaasuliiketoiminta, valiokunta korostaa, että mikäli kilpailuoikeudellisista syistä Gasum Oy aluksi joudutaan irrottamaan konsernista, se kilpailutilanteen niin salliessa voidaan palauttaa takaisin konsernin osaksi. Näin IVO-Neste Yhtymälle turvataan samanlaiset kilpailulliset lähtökohdat kuin sen monilla suurilla pohjoiseurooppalaisilla kilpailijoilla jo nyt on.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERÖN HALLINNONALA

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että solmitun työ- ja virkaehtosopimuksen mukaiset lisämäärärahatarpeet toimintameno- ja palkkausmomenteilla on otettu lisätalousarviossa vain valikoidusti huomioon. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen palkkausmomentille ei em. lisäystä ole esitetty, vaikka valtionosuudella katettava henkilökunnan palkkausmenojen lisäystarve olisi ollut saadun selvityksen mukaan 2,7 miljoonaa markkaa. Saadun selvityksen perusteella valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtionapulaitosten palkkausmenojen lisäysten budjetointi on vaihdellut eri tulosopimusten yhteydessä, ja katsoo, että budjetoinnissa on myös tältä osin oltava johdonmukainen.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

45. Asunto- ja rakennustoimi

60. Siirto valtion asuntorahastoon (arviomääräraha)

Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentin perusteluja täydennetään. Muutos aiheutuu siitä, että lyhytaikaisen lainanottovaltuuden lisääminen 1 000 000 000 markalla on tarpeen asuntorahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi erilaisissa markkinatilanteissa siten, että arvopaperistamisen varainhankintakustannukset jäävät mahdollisimman alhaisiksi.

Kuluvan vuoden varsinaista talousarviota koskevassa esityksessä hallitus ilmoitti päättävänsä arava- ja korkotukilainojen myöntämis- ja hyväksymisvaltuuksiin varatusta, 1 500 miljoonan markan suuruisesta erästä elokuussa 1998. Mietinnössä (VaVM 42/1997 vp) valtiovarainvaliokunta katsoi, että hallituksen esittämällä aikataululla Valtion asuntorahasto ei mahdollisesti voi tehdä uusia lainapäätöksiä kesällä 1998 ja tuotanto on vaarassa katketa vuosien 1998 ja 1999 vaihteessa.

Valiokunta edellyttää,että hallitus päättää arava- ja korkotukilainojen myöntämisvaltuuksiin varatun 1 500 milj. markan erän käyttämisestä jaksottaen määrärahan käytön tulevalle syksy- ja talvikaudelle ja

että päätös tehdään huhtikuussa 1998.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 1998 saadaan valtioneuvoston hyväksymin perustein myöntää uusia asuntorahaston varoista maksettavia avustuksia asuntojen korjaustoimintaan enintään 340 000 000 mk. Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että rahaston maksuvalmiudessa vuoden aikana esiintyvien vaihtelujen tasaamiseen tarvittavaa lyhytaikaista lainaa rahastolla saa kerralla olla enintään 1 500 000 000 markkaa kuitenkin siten, että vuoden 1998 lopussa lainan määrä saa olla enintään 500 000 000 markkaa. Momentille ei tämän johdosta myönnetä lisämäärärahaa.

-----

Hallituksen esityksen mukaan ehdotetaan tuloihin yhteensä 1 110 000 000 markan ja menoihin 1 005 037 000 markan lisäystä. Ehdotettujen muutosten jälkeen olisivat kuluvan vuoden budjetoidut tulot ja menot alkuperäinen talousarvio huomioon ottaen seuraavat:

_ tulot 189 730 717 000 markkaa

_ menot 189 624 211 000 markkaa.

Tällä lisätalousarviolla muutettu talousarvion taulukko olisi siten 106 506 000 markkaa ylijäämäinen.

-----

Edellä lausuttuun viitaten ja muilta kohdin hallituksen esityksen perusteluihin yhtyen valiokunta kunnioittaen ehdottaa,

että Eduskunta päättäisi hyväksyä seuraavat muutokset vuoden 1998 talousarvioon:

NUMEROTAULUKKO

(Kuten HE)

Samalla valiokunta ehdottaa,

että lisätalousarvioaloitteet n:ot 1_21/1998 vp hylätään.

-----

Valtiopäiväjärjestyksen 86 §:n mukaan Eduskunta päättää talousarvion julkaisemisesta Suomen säädöskokoelmassa. Talousarviota noudatetaan siitä alkaen, kun se on julkaistu. Valiokunta ehdottaa, että lisätalousarviota sovelletaan 9 päivästä huhtikuuta 1998 alkaen. Edellä lausuttuun viitaten valiokunta kunnioittaen ehdottaa,

että eduskunta päättää julkaista tämän lisätalousarvion Suomen säädöskokoelmassa ja että sitä sovelletaan 9 päivästä huhtikuuta 1998 alkaen.

Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998

Asian ratkaisevaan käsittelyyn ovat ottaneet osaa

pj. Mauri Pekkarinen /kesk jäs. Olavi Ala-Nissilä /kesk Ulla Anttila /vihr

Pirjo-Riitta Antvuori /kok Asko Apukka /vas Timo Ihamäki /kok

Timo Laaksonen /vas Reijo Laitinen /sd Håkan Malm /r (osittain)

Arja Ojala /sd Maija Rask /sd Anssi Rauramo /kok (osittain)

Jukka Roos /sd (osittain) Kimmo Sasi /kok (osittain) Marja-Liisa Tykkyläinen /sd

Jukka Vihriälä /kesk (osittain) vjäs. Maria Kaisa Aula /kesk Ulla Juurola /sd

Markku Koski /kesk (osittain) Arto Lapiolahti /sd (osittain) Raimo Liikkanen /kesk (osittain)

Maija-Liisa Lindqvist /kesk (osittain) Lauri Metsämäki /sd (osittain) Margareta Pietikäinen /r (osittain)

Markku Pohjola /sd (osittain) Matti Saarinen /sd (osittain) Kari Uotila /vas (osittain)

Markku Vuorensola /kesk (osittain).

VASTALAUSE

Lisätalousarvio jatkaa hallituksen yhteiskuntapoliittista peruslinjaa. Suomi elää viidettä kuudetta nopean talouskasvun vuotta, mutta silti Suomi on edelleen suurtyöttömyyden, kasvavan valtionvelan ja raskaan ansiotuloverotuksen vaivaama maa. Suomessa tarvittaisiin nopeasti rakenteellisia uudistuksia työelämässä, verotuksessa, sosiaaliturvassa ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamisessa. Matemaattisten leikkausten sijaan olisi toteutettava radikaaleja uudistuksia, joilla työllistämisen, työllistymisen ja yrittäjyyden esteitä raivataan. Valitettavasti lisäbudjetista ei tällaisia uudistuksia löydy.

Päähuomion lisäbudjettikäsittelyssä on saanut helikoptereiden tilausvaltuusasia. Puutumme seuraavissa pääluokkakohtaisissa esityksissä tämän asian lisäksi neljään muuhun, mielestämme keskeiseen kysymykseen.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10. Puolustusvoimat

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Katsomme, että valmiusyhtymien tilausvaltuudesta ei tule päättää tämän lisäbudjetin yhteydessä. Perusteluina esitämme seuraavaa:

1. Hallituspuolueiden ryhmäpuheenjohtajien tekemä sopimus helikopterihankinnoista on osoittautunut valiokuntakuulemisessa erittäin epäselväksi. Esimerkiksi siitä miten ja milloin sopijat katsovat sopimuksen alentavan puolustusministeriön pääluokan määrärahakehyksiä ei ole yksimielisyyttä.

2. Sopimuksen lopputulos on ristiriidassa eduskunnan enemmistön puolustusselonteossa hyväksymän puolustusstrategian kanssa. Puolustusvaliokunta on omassa lausunnossaan todennut: ”Valmiusyhtymien tilausvaltuus ja siihen olennaisesti liittyvä helikopterihankinta ovat toiminnallinen kokonaisuus. Uudet valmiusyhtymät menettävät merkityksensä, jos niiden liikkuvuudesta ei kyetä huolehtimaan.” Asiantuntijakuulemisessa on tullut esille, että ns. saattohelikopterit ovat valmiusyhtymien tosiasiallisen liikkuvuuden kannalta hankinnan kiinteä osa. Ryhmäpuheenjohtajien sopimuksessa ei arvioida lainkaan tästä seuraavia puolustusstrategisia uudelleenlinjauksia.

3. Se että lisätalousarviossa myönnettävällä tilausvaltuudella ei hankita saattohelikoptereita merkitsee saadun selvityksen mukaan, että hankittavat kuljetushelikopterit on varustettava tehokkaammalla omasuojajärjestelmällä. Tällä on myös kustannusvaikutuksia. Tämä ei myöskään helpottane kuljetushelikoptereiden käyttöä pelastus- ja siviilitehtäviin. Tämä saattaa myös lisätä kokonaiskustannuksia, mikäli eduskunta myöhemmin päättääkin tilata myös saattohelikopterit.

4. Valtiontalouden näkymät 2000-luvun alkupuolelle ovat epävarmat. Tuleva hallitus ja eduskunta tulevat linjaamaan 2000-luvun alun määrärahakehykset eri ministeriöille hyvin niukoissa oloissa. Olisi valitettavaa, jos puolustusministeriön pääluokan sisällä mahdollisten säästötarpeiden ilmaantuessa ennakkoon sidottujen materiaalihankintojen takia joutuisivat taas joustamaan toimintamenot, eli henkilöstö, varusmieskoulutus ja kertausharjoitukset.

Näistä syistä katsomme, että valmiusyhtymien tilausvaltuus on palautettava jatkovalmisteluun. Nykyinen niin puolustusstrategian kuin helikopterihankinnankin kannalta sekava lopputulos ei ole eduksi suomalaisten maanpuolustustahdon ja puolustusvoimien tulevaisuuden kannalta.

Nykyinen tilanne on tulosta myös siitä, että hallitus ei aikanaan perustanut puolustuspoliittista selontekoa laajaan parlamentaariseen valmisteluun, vaan lähinnä erilaisten asiantuntijaryhmien työhön. Sen seurauksena poliittisten päättäjien sitoutuneisuus uuteen puolustusstrategiaan on heikko. Epäselvän tilanteen takia tähän asti hyvänä pysynyt kansalaisten maanpuolustustahto ja myönteinen suhtautuminen puolustusvoimiin uhkaa rapautua.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että tilausvaltuutta ei tässä vaiheessa myönnetä vaan asia siirretään parlamentaariseen jatkovalmisteluun, jossa arvioidaan myös valmiusyhtymien varustamisen suhde puolustusstrategian kokonaisuuteen sekä valtiontalouden tilanne 2000-luvun alkuvuosina.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

1. Maa- ja puutarhatalouden tulotuki (osa EU)

41. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (EU) (siirtomääräraha 2 v)

Maatalouden hallinnonalan leikkaukset kohtelevat yhtä elinkeinoa kohtuuttomasti, eivätkä kansallisen tuen määrärahat vastaa EU-liittymissopimukseen kuuluvaa kansallista ratkaisua. Ongelmat maatalouselinkeinolle ovat tulleet selkeästi esiin Helsingin yliopiston tutkimuksessa, jonka mukaan maataloustulo alentuu vuodesta 1993 vuoden 1999 loppuun 30_50 prosenttia. EU:n sallimien kansallisten keinojen laiminlyönti on vienyt uskottavuutta neuvotella Suomen tarvitsemista ratkaisuista EU:n piirissä; viime syksynä tehdyn 300 miljoonan markan leikkauksen palauttaminen takaisin kansalliseen tukeen antaisi pohjan neuvotella komission kanssa Agenda-esitykseen vaadittavasta täysimääräisestä kompensaatiosta. Keskustan näkemyksen mukaan maa- ja puutarhatalouden tulotuet tulisi palauttaa EU-liittymissopimukseen kuuluvan kansallisen paketin mukaiselle sovitulle tasolle. Jotta vuoden 1998 talousarvioon tehtyjen lisäleikkausten haitalliset vaikutukset voitaisiin estää, lisätalousarvioon tulee lisätä maatalouden kansalliseen tukeen 150 miljoonaa markkaa maatalouden pääluokkaan.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 30.31.41 otetaan lisäyksenä 150 000 000 markkaa.

Pääluokka 31

LIIKENNEMINISTERIÖN HALLINNONALA

24. Tielaitos

21. Yleisten teiden perustienpito (osa EU) (siirtomääräraha 2 v)

Alueellista palvelurakennetta ja maakuntien kehittymistä osaltaan heikentää maantieverkoston rapistuminen. Tätä kehitystä ovat vauhdittaneet viime vuosien tuntuvat leikkaukset tieverkoston kehittämis- ja perusparannusvaroihin. Määrärahojen aleneminen on merkinnyt sitä, että tieverkoston välttämättömiä ylläpitoinvestointeja on jouduttu siirtämään. Kun teiden päällystysohjelmaa on myös karsittu, on huonokuntoisten, päällystettyjen teiden määrä lisääntynyt.

Viime vuosien tieverkoston määrärahakehitys on merkinnyt väistämätöntä tieverkon kunnon heikkenemistä. Tämä on ollut valitettavaa paitsi työllisyyspoliittisesti niin myös maan tasapainoisen alueellisen kehityksen kannalta.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 31.24.21 otetaan lisäyksenä 80 000 000 markkaa.

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

51. Yritystoiminnan investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen

49. Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (osa EU) (arviomääräraha)

Suomen liittyessä EU:n jäseneksi Suomi sitoutui ns. lisäysperiaatteen toteuttamiseen alue- ja rakennepolitiikassa. Käytännössä Suomi on kuitenkin ajanut kansallisen aluepolitiikan alas. Aluepoliittiset yritystuet eivät riitä koko maassa edes tarvittavaksi kansalliseksi osarahoitukseksi EU-rahoituksen saamiseksi.

Kehitysalueiden yrityksille kohdentuvien kansallisten investointi-, kehittämis-, toimintaympäristö-, pienyritys- ja kansainvälistämistukien maksatukseen on kuluvan vuoden budjetissa vain alle 300 miljoonaa markkaa. Samaan aikaan lähinnä suurimpiin keskuksiin kohdentuvat elinkeinotuet ovat kasvaneet erittäin voimakkaasti.

Keskusta pitää välttämättömänä kehitysalueiden yrittäjyyden ja koko Suomessakin pk-yrittäjyyden kansallisen rahoituksen pikaista parantamista.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 32.51.49 perustelut muutetaan seuraavaksi:

”Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että kehitysalueen investointitukea, pienyritystukea, pk-yritysten kehittämistukea ja yritysten toimintaympäristötukea saa myöntää vuonna 1998 enintään 340 000 000 mk, josta 200 000 000 mk on varattu kansallisena osuutena Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamiin hankkeisiin.”

Lisäksi ehdotamme, että momentille 32.51.49 otetaan lisäyksenä 10 000 000 mk.

Pääluokka 35

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

45. Asunto- ja rakennustoimi

60. Siirto valtion asuntorahastoon (arviomääräraha)

Kuluvan vuoden budjetissa aravalainojen myöntämiseen ja korkolainoihin varattua myöntämisvaltuutta leikattiin peräti neljällä miljardilla markalla. Leikkaukset ovat nyt vaarantamassa välttämättömiä lähiöiden korjausohjelmien toteutuksia ja vauhdittamassa pääkaupunkiseudun vuokratason nopeaa nousua sekä osaltaan synnyttämässä huutavaa pulaa vuokra-asunnoista.

Kuluvan vuoden varsinaista talousarviota koskevassa esityksessä hallitus ilmoitti päättävänsä arava- ja korkotukilainojen myöntämis- ja hyväksymisvaltuuksiin varatusta, 1 500 miljoonan markan suuruisesta erästä elokuussa 1998. Mietinnössä (VaVM 42/1997 vp) valtiovarainvaliokunta katsoi, että hallituksen esittämällä aikataululla Valtion asuntorahasto ei mahdollisesti voi tehdä uusia lainapäätöksiä kesällä 1998 ja tuotanto on vaarassa katketa vuosien 1998 ja 1999 vaihteessa. Tämä saattaisi olla kohtalokasta asuntotilanteen kannalta.

1 500 miljoonan markan myöntämisvaltuus on saatava mahdollisimman nopeasti käyttöön. Tätä vaatii niin asunto-ongelman ratkaisu kuin työllisyyden edistäminenkin. Asuntomäärärahojen suuntaamisessa ja kohdentumisessa tulee vallitseva suhdannetilanne ottaa soveltuvin osin huomioon.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentin 35.45.60 perusteluissa lausutaan:

”Valiokunta edellyttää,että hallitus päättää käyttää arava- ja korkotukilainojen myöntämisvaltuuksiin varatun 1 500 miljoonan markan erän ja

että päätös tehdään huhtikuussa 1998.”

Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1998

Jukka Vihriälä /kesk Olavi Ala-Nissilä /kesk

Maria Kaisa Aula /kesk Raimo Liikkanen /kesk

Maija-Liisa Lindqvist /kesk Markku Vuorensola /kesk

Markku Koski /kesk Mauri Pekkarinen /kesk

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.