Hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välisen kokonaisvaltaisen ja tehostetun kumppanuussopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi ( HE 270/2018 vp ): Asia on saapunut ulkoasiainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Valiokunta on kuullut: 

• yksikönpäällikkö Päivi Peltokoski - ulkoministeriö
• avustaja Max Hatvala - ulkoministeriö

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi marraskuussa 2017 allekirjoitetun Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välisen kokonaisvaltaisen ja tehostetun kumppanuussopimuksen sekä lain, jolla saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Armenian kanssa tehty kokonaisvaltainen ja tehostettu kumppanuussopimus on luonteeltaan sekasopimus, joka sisältää sekä jäsenvaltioiden että Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Uusi sopimus korvaa osapuolten vuonna 1999 voimaan tulleen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen ja laajentaa osapuolten välistä sopimusperustaa. Sopimus on laaja-alainen yhteistyösopimus, joka sisältää määrittelyt poliittisen, taloudellisen ja sektorikohtaisen yhteistyön sekä vuoropuhelun muodoista. Sopimuksessa sovitaan yhteistyöstä muun muassa kaupan ja liiketoiminnan, talouskehityksen ja kestävän kehityksen sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aloilla. Sopimus sisältää myös Euroopan unionin ulkopolitiikan kannalta keskeisiä velvoitteita, muun muassa yleiset sitoumukset ihmisoikeuksista, demokratian periaatteista ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisesta, joukkotuhoaseiden leviämisen estämisestä ja terrorismin torjunnasta. Sopimus tulee voimaan viimeisen ratifiointi- tai hyväksymiskirjan talletuspäivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Esitys sisältää ehdotuksen sopimuksen voimaansaattamista koskevaksi laiksi. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan. 

Euroopan unionin ja Armenian suhteet perustuvat vuonna 1999 voimaan tulleeseen Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen (SopS 74/1999). EU:n ja Armenian väliset suhteet ovat kehittyneet tätä sopimusta pidemmälle, eikä aiempi sopimus ole enää kaikilta osin ajantasainen. Uusi, nyt hyväksyttävänä oleva kokonaisvaltainen ja tehostettu kumppanuussopimus (CEPA) kattaa vuoden 1999 sopimusta useampia yhteistyöaloja ja tarkentaa osapuolten sitoumuksia. 

EU:n näkökulmasta CEPA-sopimus on merkittävä askel kohti EU:n roolin vahvistamista Etelä-Kaukasiassa. Sopimuksen tavoitteena on tehostaa poliittista ja taloudellista yhteistyötä EU:n ja Armenian välillä ja lisätä poliittista vuoropuhelua yhteisen edun mukaisista kahdenvälisistä ja kansainvälisistä asioista. Sopimuksen odotetaan lisäävän suhteiden vakautta ja ennustettavuutta. Sopimuksen määräykset sisältävät kirjauksia liittyen poliittiseen vuoropuheluun, yhteistyöhön ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, kauppaan ja liiketoimintaan, yhteistyöhön talouskehityksen ja kestävän kehityksen alalla, yhteistyöhön vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aloilla sekä esimerkiksi tekniseen ja rahoitusyhteistyöhön liittyen. Sopimuksella tavoitellaan alueellisen vakauden vahvistamista ja rajat ylittävän yhteistyön lisäämistä sekä ihmisten liikkuvuuden lisäämistä. Sopimus ei sisällä kirjauksia viisumivapaudesta. Taloudellisen yhteistyön syventämisessä otetaan huomioon Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsenyydestä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet. Demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen sekä joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseen liittyvien kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen on kirjattu CEPA-sopimukseen. 

Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä, että EU vahvistaa suhteitaan Armenian kanssa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa saadun selvityksen mukaan EU ja Armenia neuvottelivat ennen CEPA-sopimusneuvotteluja assosiaatiosopimuksesta syksyyn 2013 saakka. Valmiiksi neuvoteltu assosiaatiosopimusteksti sisälsi myös vapaakauppaosuuden. Syyskuussa 2013 Armenia kuitenkin ilmoitti EU:lle, että assosiaatiosopimuksen tekemisen sijaan maa liittyy Euraasian talousliittoon (Eurasian Economic Union), johon se liittyi tammikuussa 2015. Tämän jälkeen päädyttiin neuvottelemaan CEPA-sopimuksesta, kuitenkin hyödyntäen assosiaatiosopimustekstin kirjauksia soveltuvin osin. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan CEPA-sopimus edesauttaa vakaamman ja läpinäkyvämmän toimintaympäristön syntymistä Armeniaan ja luo ennakoitavat säännöt kahdenväliselle kaupalle. Sopimuksen myötä yritysten oikeudellinen toimintavarmuus Armeniassa kasvaa, mikä voi lisätä kauppaa ja investointeja sopimusosapuolten välillä. Kaupan osalta sopimus ei pidä sisällään etuuskohtelua. Valiokunta pitää CEPA-sopimuksen solmimista myös kaupan kannalta hyvänä asiana. Valiokunta ei sinänsä näe, että Euraasian talousliitto ja tiivistyvä yhteistyö Euroopan unionin kanssa olisivat toisiaan poissulkevia asioita.  

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana. 

Ulkoasiainvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy hallituksen esityksessä HE 270/2018 vp tarkoitetun sopimuksen siltä osin kuin se kuuluu Suomen toimivaltaan. 

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 270/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 

Helsingissä 30.1.2019 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja Matti Vanhanen /kesk

varapuheenjohtaja Pertti Salolainen /kok

jäsen Sirkka-Liisa Anttila /kesk

jäsen Paavo Arhinmäki /vas

jäsen Simon Elo /sin

jäsen Tiina Elovaara /sin

jäsen Pekka Haavisto /vihr

jäsen Seppo Kääriäinen /kesk

jäsen Aila Paloniemi /kesk

jäsen Lenita Toivakka /kok

jäsen Erkki Tuomioja /sd

jäsen Jutta Urpilainen /sd

jäsen Stefan Wallin /r

jäsen Ben Zyskowicz /kok

varajäsen Ilkka Kanerva /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Jonna Laurmaa