Siirry mietintöön
TyVM 25/2022 vp -
HE 175/2022 vp
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä laiksi sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta ( HE 175/2022 vp ): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten.
Asiasta on annettu seuraava lausunto:
perustuslakivaliokunta PeVL 68/2022 vp
Valiokunta on kuullut:
- erityisasiantuntija Tarja Krakau - työ- ja elinkeinoministeriö
- erityisasiantuntija Ville Heinonen - työ- ja elinkeinoministeriö
- johtava asiantuntija Samuli Miettinen - työ- ja elinkeinoministeriö
- erityisasiantuntija Joni Rehunen - sosiaali- ja terveysministeriö
- asiantuntija Meeri Seppä - sosiaali- ja terveysministeriö
- lakimies Matilda Tyni - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- maksatusjohtaja Pauliina Smolander - KEHA-keskus
- palvelupäällikkö Kari Pikkarainen - Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto
- johtava asiantuntija Niko Vähäkuopus - Uudenmaan TE-toimisto
- työllisyyspalvelujohtaja Taisto Tuominen - Lahden kaupunki
- kehittämispäällikkö Marjo Pekkonen - Oulun kaupunki
- työllisyyspalveluiden esimies Minna Virta - Salon kaupunki
- projektipäällikkö Anu Tirkkonen - Suomen Kuntaliitto
- pääsihteeri Vertti Kiukas - SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
- puheenjohtaja Irma Hirsjärvi - Työttömien Keskusjärjestö ry
- asiantuntija Reetta Pietikäinen - Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
- puheenjohtaja Tuija Pohjola - Lintulammen asukasyhdistys ry
- Kontti-ketjun vt. ketjujohtaja Leevi Heimonen - Suomen Punainen Risti
- toimitusjohtaja Taina Vuorimies - Suomen kierrätyskeskusten yhdistys ry
- toimitusjohtaja Soile Kuitunen - Kuntoutussäätiö
- suunnittelija Jaana Joutsiluoma - Sininauhaliitto
- toimitusjohtaja Jaana Pakarinen - Vates-säätiö sr
- henkilöstöjohtaja Janne Toivonen - Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
- professori Jukka Snell
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
- valtiovarainministeriö
- opetus- ja kulttuuriministeriö
- Kansaneläkelaitos
- Etelä-Karjalan hyvinvointialue
- Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
- Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
- Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
- Suomen Yrittäjät ry
- Kehitysvammaliitto ry
- Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei huomautettavaa:
- Akava ry
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia. Lisäksi muutettaisiin työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettua lakia, tulotietojärjestelmästä annettua lakia, työsopimuslakia ja työttömyysturvalakia. Vähäisiä muutoksia tehtäisiin myös eräisiin verolakeihin. Sosiaalisista yrityksistä annettu laki kumottaisiin.
Esitys liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen lisätä palkkatuen käyttöä yksityisellä sektorilla. Esityksen tavoitteena on yksinkertaistaa palkkatukea koskevia säännöksiä ja lisätä siten palkkatuen käyttöä erityisesti yrityksissä. Palkkatuen käytön lisäämisellä yrityksissä pyritään lisäämään palkkatuen vaikuttavuutta ja nostamaan tätä kautta työllisyysastetta.
Palkkatukijärjestelmää yksinkertaistettaisiin rajaamalla palkkatuki sellaisten työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseksi, jotka ovat valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tarkoittamia alentuneesti työkykyisiä tai epäedullisessa asemassa olevia työntekijöitä. Oppisopimuskoulutukseen palkkatukea voitaisiin myöntää myös muiden työttömien työnhakijoiden palkkakustannuksiin.
Ammatillisen osaamisen puutteiden perusteella myönnettävän palkkatuen määrää yhdenmukaistettaisiin 50 prosenttiin palkkakustannuksista. Alentuneesti työkykyisestä myönnettävän palkkatuen määrä olisi 70 prosenttia palkkakustannuksista. Työnantajan maksettavaksi tulevia palkan sivukuluja tai lomarahaa ei voisi jatkossa kattaa palkkatuella.
Palkkatuki myönnettäisiin pääsääntöisesti viideksi tai kymmeneksi kuukaudeksi riippuen palkkatukea edeltävän työttömyyden kestosta.
Palkkatuen myöntäminen uudestaan saman henkilön työllistymisen edistämiseksi olisi mahdollista ilman tietyn kestoista työttömyyttä edellyttäen, että tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Tukea ei kuitenkaan voisi myöntää uudestaan työnantajalle, jolle on myönnetty aiemmin palkkatukea saman henkilön palkkakustannuksiin ennen kuin edellisen palkkatukijakson päättymisestä on kulunut kolme vuotta.
Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa käytetty elinkeinotoiminnan käsite korvattaisiin taloudellisen toiminnan käsitteellä, jotta käsite olisi yhdenmukainen Euroopan unionin valtiontukisääntelyn kanssa. Työllisyyspoliittinen avustus ja 100 prosentin palkkatuki myönnettäisiin de minimis -tukena, jos avustus tai tuki myönnetään toimintaan, jolla on työ- ja elinkeinotoimiston arvion mukaan vaikutusta Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
Esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki. Tuki myönnettäisiin ilman tarkoituksenmukaisuusharkintaa, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Tukea maksettaisiin 70 prosenttia tukikelpoisista palkkakustannuksista enintään 10 kuukauden ajalta.
Lisäksi työnantajaa koskevia palkkatuen myöntämisedellytyksiä ja tuella palkatun edelleen siirtämistä koskevia säännöksiä muutettaisiin. Ehdotettujen tukien maksamisessa tarvittavien tiedonsaantioikeuksien turvaamiseksi muutettaisiin tulotietojärjestelmästä annettua lakia. Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettuun lakiin, työsopimuslain 13 luvun 6 §:n 2 momenttiin ja työttömyysturvalakiin tehtäisiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin ehdotettujen muutosten edellyttämät muutokset.
Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023.
Yleistä
Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (jäljempänä JTYPL) annetun lain palkkatukea koskevia säännöksiä. Lisäksi muutoksia ehdotetaan työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettuun lakiin, tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin, työsopimuslakiin ja työttömyysturvalakiin. Vähäisiä muutoksia ehdotetaan tehtäviksi myös eräisiin verolakeihin. Sosiaalisista yrityksistä annettu laki ehdotetaan kumottavaksi.
Esitys liittyy hallituksen tavoitteeseen lisätä palkkatuen käyttöä yksityisellä sektorilla ja sitä kautta nostaa työllisyysastetta. Yrityksiä yritetään saada jatkossa palkkaamaan työttömiä työnhakijoita palkkatuella nykyistä enemmän selkeyttämällä palkkatukisäännöksiä sekä siten, että järjestelmä olisi nykyistä ennakoitavampi ja palkkatuen myöntö- ja maksatusprosessi nopeampi. Palkkatuen käytön lisäämisen tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Valiokunta kannattaa esityksen tavoitteita ja pitää niitä tärkeinä.
Esityksen keskeiset ehdotukset liittyvät muutoksiin palkkatuen kohderyhmissä, tuen kestoon, tukiprosenttien yhtenäistämiseen sekä palkkatuella katettaviin palkkauskustannuksiin. Lisäksi esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki, joka myönnettäisiin ilman tarkoituksenmukaisuusharkintaa.
Hallituksen esityksestä ilmenevien perusteiden ja saatujen selvitysten perusteella työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja ehdottaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin.
100 %:n palkkatuki
Palkkatukea voidaan myöntää joko EU:n valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tai de minimis -tukena. Palkkatukea voidaan tietyissä tilanteissa myöntää myös valtiontukisääntelyn ulkopuolisena tukena.
Voimassa olevan JTYPL 9 §:n mukaan yhdistykselle, säätiölle ja rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle (jäljempänä järjestöt), joka palkkaa työnhakijan muihin kuin elinkeinotoiminnaksi katsottaviin tehtäviin, palkkatuen määrä on enintään 12 kuukauden ajalta 100 prosenttia niistä tuella palkattavasta aiheutuvista palkkauskustannuksista, jotka vastaavat enintään 65 prosentin työaikaa alan säännöllisestä enimmäistyöajasta, kuitenkin enintään valtion talousarvion mukainen enimmäismäärä.
Elinkeinotoiminnan harjoittamisen käsitettä käytetään JTYPL:ssa rajaamaan sitä, katsotaanko palkkatuki valtiontueksi vai ei. Käsitettä ei ole määritelty palkkatukea koskevissa säännöksissä, vaan elinkeinotoiminnan käsitteen tulkinta on todettu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia ja asetusta koskevassa työ- ja elinkeinoministeriön soveltamisohjeessa (TEM/2376/00.03.05.02/2017).
Ohjeen mukaan järjestö katsotaan elinkeinotoimintaa harjoittavaksi työnantajaksi, jos palveluiden ja tuotteiden myynti on jatkuvaa ja tapahtuu ansiotarkoituksessa ja kilpailuolosuhteissa. Merkitystä on annettu toiminnan yleishyödyllisyydelle ja sille, onko toiminnassa kysymys verotettavasta elinkeinotoiminnasta. Soveltamisohjeessa on todettu, että esimerkiksi kierrätyskeskustoimintaa ei lähtökohtaisesti pidetä elinkeinotoimintana, mikäli tarjottuja tuotteita ei jatkojalosteta ja ne on hankittu vastikkeetta.
Hallituksen esityksessä todetaan, että nykyisen soveltamiskäytännön mukainen ratkaisu järjestön toiminnan luonteesta ja näin ollen siitä, katsotaanko tuki valtiontueksi, saattaa johtaa valtiontukisääntöjen kannalta virheelliseen ratkaisuun ja tukien takaisin perintään, koska elinkeinotoimintaa arvioitaessa huomiota kiinnitetään eri asioihin kuin valtiontukisääntelyssä. Tämän vuoksi esityksessä katsotaan tarpeelliseksi selkeyttää JTYPL:ssa tilanteita, joissa arvioidaan, onko taloudellinen etu saajalleen SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea vai ei.
Arvioinnin selkiyttämiseksi esityksessä ehdotetaan, että ”elinkeinotoiminnan harjoittaminen” ‑käsite korvataan taloudellisen toiminnan käsitteellä. Taloudellisena toimintana EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä pidetään kaikkea toimintaa, jossa palveluja ja tavaroita tarjotaan markkinoilla eikä toimintaa harjoittavan yksikön oikeudellisella muodolla tai sillä, tavoitteleeko yritys voittoa, ole arvioinnissa merkitystä. Jos taloudellisella toiminnalla on vaikutusta EU:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, toimintaan myönnetty tuki on valtiontukea.
Tuen myöntämistä harkitessaan työ- ja elinkeinotoimisto arvioi, onko järjestön taloudellisella toiminnalla vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Jos kauppavaikutusta arvioidaan olevan, tuki myönnetään de minimis -tukena. Tunnusmerkeistä, joiden perusteella toiminnalla katsotaan olevan kauppavaikutusta, ehdotetaan esityksessä säädettäväksi valtioneuvoston asetuksella. Ehdotettu muutos koskisi myös järjestöille myönnettävää työllisyyspoliittista avustusta.
Muutoksen vaikutukset. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa useat etenkin järjestöjä ja kuntia edustaneet tahot ovat pitäneet järjestöjen 100 %:n tuen muuttamista ehdotetulla tavalla huonona ja työllisyysvaikutuksiltaan kielteisenä. Saaduissa lausunnoissa on katsottu, että valtiontukisääntely ei vaadi esityksessä ehdotettuja tiukkoja kriteereitä. Lisäksi on katsottu, että ehdotettu muutos uhkaa välityömarkkinoilla toimivien kolmannen sektorin järjestöjen toimintaa vaikeasti työllistyvien tukemisessa ja ohjaamisessa ja heikentää siten etenkin heikoimmassa asemassa olevien työllistymistä.
Valiokunta tähdentää, että palkkatukiuudistuksen tavoitteena on heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen tukeminen. Valiokunta pitää esityksen vaikutusten arviointeja etenkin järjestöjen osalta vaikeasti hahmotettavina ja puutteellisina. Myös lainsäädännön arviointineuvosto katsoo esityksestä antamassaan lausunnossa, että esitysluonnoksessa ei ole arvioitu riittävästi muutoksen kielteisiä vaikutuksia erilaisille yhdistyksille ja säätiöille.
Valiokunta toteaa, että kolmannen sektorin järjestöt osana välityömarkkinoita ovat keskeinen osa vaikeasti työllistyvien henkilöiden palvelujärjestelmää. Valiokunta pitää tärkeänä, että kolmannen sektorin järjestöjen erityislaatuisuus työllisyyspalvelujen tarjoajina ja työkyvyn kehittäjinä tunnistetaan ja turvataan, ja huomauttaa, että välityömarkkinoita tarvitaan, jotta polku pitkästä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille olisi mahdollinen mutta myös jotta heikossa työmarkkina-asemassa olevat saisivat mahdollisuuden mielekkääseen työhön ja siltä osin merkitykselliseen elämään.
Valiokunnan saamissa selvityksissä arvioidaan, että ehdotettu uudistus vähentää merkittävästi etenkin välityömarkkinoilla toimivien suurien järjestöjen palkkatuettua työtä. Valiokunta pitää mahdollisena, että esityksessä ehdotettu muutos vaikeuttaa tai joissakin tapauksissa jopa estää kolmannen sektorin järjestöjen toiminnan pitkään työttöminä olleiden työllisyyden edistämisessä. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa ehdotetun tavoin JTYPL 7 luvun 8 §:n muuttamista siten, että voimassa oleva sääntely ja noudatettu käytäntö järjestöille myönnettävässä 100 %:n palkkatuessa jatkuu.
Vammaisten työllistymisen tukeminen
Esityksessä ehdotetun 7 luvun 3 §:n mukaan palkkatukea ei myönnetä, jos työnantajalle on aiemmin myönnetty palkkatukea tai 7 a luvussa tarkoitettua työllistämistukea saman henkilön työsuhteesta aiheutuviin palkkakustannuksiin ja tuen päättymisestä on kulunut alle kolme vuotta.
Valiokunta toteaa, että on monia syitä siihen, miksi esimerkiksi vammaiset työllistyvät useisiin eri määräaikaisiin työsuhteisiin samalle työnantajalle. Saadun selvityksen mukaan Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä on menestyksekkäästi kokeiltu kehitysvammaisten henkilöiden työllistämistä alihankintana tavoitteena muuttaa sosiaalihuollon työtoimintaan perustuvaa toimintaa työsuhteiseksi. Työtehtävät ovat olleet erilaisia kausiluonteisia ja tilaustyönä tehtyjä kiinteistöhuollon ja pienremontoinnin tehtäviä, siivoustöitä sekä ulkotöitä työvalmentajan tukemana. Työsuhde on ollut töiden loppuessa katkolla, mutta jatkunut uudessa työsuhteessa samalla työnantajalla, kun työtä taas on ollut tarjolla. Työllistämistä on tuettu palkkatuella.
Esityksessä ehdotetun sääntelyn mukaan edellä kuvattu työllistämistoiminta ei olisi enää jatkossa mahdollista. Valiokunta ei pidä tätä tarkoituksenmukaisena ja ehdottaa säännöksen muuttamista jäljempänä 7 §:n yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevällä tavalla.
Seuranta
Valiokunta pitää tärkeänä, että lain tavoitteiden toteutumista seurataan tarkasti. Valiokunta korostaa etenkin sen seuraamista, kasvaako palkkatuen käyttö yksityisellä sektorilla lain tavoitteen mukaisesti.
7 luku. Palkkatuki
2 §. Palkkatuki ammatillisen osaamisen parantamiseen.
Valiokunta on korjannut 2 momentissa olleen kirjoitusvirheen.
5 §. Palkkatuella katettavat palkkakustannukset.
Valiokunta on korjannut pykälän 2 momentin 3 kohdassa lain nimessä olleen virheen. Lisäksi valiokunta on teknisenä korjauksena poistanut pykälän 2 momentin 3 kohdasta sanat ”2 momentin”.
7 §. Palkkatuki alentuneesti työkykyisen palkkaamiseen.
Valiokunta ehdottaa pykälän muuttamista siten, että sääntely mahdollistaa työttömälle työnhakijalle, jonka mahdollisuudet työn saamiseen ovat olennaisesti vähentyneet vamman tai sairauden vuoksi, palkkatuen myöntämisen uudelleen, vaikka työnantajalle on myönnetty palkkatukea tai 7 a luvussa tarkoitettua työllistämistukea saman henkilön työsuhteesta aiheutuviin palkkakustannuksiin ja tuen päättymisestä on kulunut alle kolme vuotta. Muutos ehdotetaan toteutettavaksi siten, että 1 momenttiin lisätään viittaus 3 §:n 3 momentin 5 kohtaan.
8 §. 100 prosentin palkkatuki.
Valiokunta ehdottaa pykälää muutettavaksi siten, että yhdistykselle, säätiölle tai rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle muuhun kuin elinkeinotoimintaan myönnettävän palkkatuen määrä on 100 prosenttia tuella palkattavasta aiheutuvista 5 §:ssä tarkoitetuista palkkakustannuksista korotettuna kertoimella 1,23, jos tuella palkattava on ollut työtön vähintään 24 kuukautta palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Palkkakustannuksiin luetaan palkkakustannukset, jotka vastaavat enintään 65 prosentin työaikaa alan säännöllisestä enimmäistyöajasta.
Elinkeinotoiminnan harjoittaminen tulkitaan siten kuin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia ja asetusta koskevassa työ- ja elinkeinoministeriön soveltamisohjeessa (TEM/2376/00.03.05.02/2017) todetaan. Muutoksen tarkoituksena on turvata järjestöjen mahdollisuus saada 100 %:n palkkatuki pitkään työttöminä olleiden henkilöiden työllistämiseen. Tältä osin säännös vastaa siten nykytilaa.
Muutos koskee myös järjestöille myönnettävää työllisyysavustusta.
Mikäli työ- ja elinkeinotoimisto arvioi järjestön harjoittavan elinkeinotoimintaa, palkkatuki myönnetään de minimis -tukena.
9 §. Palkkatuki 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen palkkaamiseen.
Valiokunta ehdottaa pykälän 3 momenttia muutettavaksi siten, että taloudellista toimintaa harjoittavalle työnantajalle myönnettävän tuen sijasta pykälässä säädetään tuen myöntämisestä taloudelliseen toimintaan. Työnantajalla voi olla sekä taloudellista toimintaa että myös muuta kuin taloudellista toiminta. Ehdotettu muutos mahdollistaa tuen myöntämisen toimintakohtaisesti. Tuki muuhun kuin taloudelliseen toimintaan on valtiontukisääntelyn ulkopuolista tukea. Tuen myöntäminen taloudelliseen toimintaan katsotaan de minimis -tueksi.
10 §. Palkkatuki oppisopimuskoulutukseen.
Valiokunta ehdottaa pykälän 3 momenttia muutettavaksi siten, että taloudellista toimintaa harjoittavalle työnantajalle myönnettävän tuen sijasta pykälässä säädetään tuen myöntämisestä taloudelliseen toimintaan. Työnantajalla voi olla sekä taloudellista toimintaa että muuta kuin taloudellista toimintaa. Ehdotettu muutos mahdollistaa tuen myöntämisen toimintakohtaisesti. Tuki muuhun kuin taloudelliseen toimintaan on valtiontukisääntelyn ulkopuolista tukea. Tuen myöntäminen taloudelliseen toimintaan katsotaan de minimis -tueksi.
7 a luku. 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki
2 §. Tuen myöntämisen edellytykset.
Valiokunta on korjannut 1 momentin ensimmäisen virkkeen sanan ”tarkoitetulla” sanaksi ”tarkoitetulle”.
4 §. Eräiden palkkatukea koskevien säännösten soveltaminen työllistämistukeen.
Valiokunta on teknisenä korjauksena poistanut pykälän viimeisen virkkeen viimeisen lauseen.
Voimaantulosäännös.
Valiokunta ehdottaa, että työnantajan siirtäessä palkkatuella palkatun edelleen toisen työnantajan palvelukseen tai jos tuella palkattu siirtyy liikkeenluovutuksen johdosta, sovelletaan palkkatukijaksoon myöntöpäätöshetkellä voimassa olleen lain säännöksiä. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa säännöksestä poistettavaksi siirtämistä koskevan sääntelyn ja lisättäväksi sinne liikkeenluovusta koskevan kohdan.
13 §. Tiedon käyttäjien oikeus saada tietoja tulotietojärjestelmästä.
Tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 § on muutettu lailla tulotietojärjestelmän muuttamisesta ( 940/2022 ) tämän hallituksen esityksen antamisen jälkeen. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa muutettavaksi tulotietojärjestelmästä annetun lain ( 53/2018 ) 13 §:n 1 momentin 23 kohdan sellaisena kuin se on laissa 940/2022.
Laki tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta ( 679/2022 ) on kumottu lailla tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta annetun lain ja tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta ( 939/2022 ) minkä vuoksi valiokunta ehdottaa 4. lakiehdotuksen hylkäämistä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 175/2022 vp sisältyvät 2. ja 5.—10. lakiehdotuksen.
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 175/2022 vp sisältyvät 1. ja 3. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset)
Eduskunta hylkää hallituksen esitykseen HE 175/2022 vp sisältyvän 4. lakiehdotuksen.
1.
Laki
julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ( 916/2012 ) 11 luvun 4 §, 13 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohta ja 7 §:n 2 momentin 4 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 13 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohta ja 7 §:n 2 momentin 4 kohta laissa 337/2022 ,
muutetaan 1 luvun 3 §:n 10 kohta ja 3 a §, 5 luvun 7 §:n 3 momentti, 7 luku, 10 luvun 3 §:n 1 momentti, 11 luvun otsikko ja 1 §:n 3 momentti, 12 luvun 7 §:n 1 momentin johdantokappale, 13 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohta ja 2 §:n 2 momentin 5 kohta, sekä 14 luvun 3 momentin 2 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 3 §:n 10 kohta, 11 luvun otsikko ja 1 §:n 3 momentti laissa 1366/2014 , 1 luvun 3 a §, 5 luvun 7 §:n 3 momentti, 10 luvun 3 §:n 1 momentti ja 14 luvun 3 momentin 2 kohta laissa 1456/2016, sekä 13 luvun 1 §:n 1 momentin 4 kohta ja 2 §:n 2 momentin 5 kohta laissa 337/2022, sekä
lisätään 1 luvun 3 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 1050/2013 , 1366/2014 , 548/2017 , 1379/2021 ja 670/2022 , uusi 11 ja 12 kohta, lakiin uusi 7 a luku, 11 luvun 1 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1050/2013 ja 1366/2014 , uusi 4 ja 6 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi ja nykyinen 5 momentti 7 momentiksi, seuraavasti:
1 luku
Yleiset säännökset
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
10) valtiontukien yleisellä ryhmäpoikkeusasetuksella tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annettua komission asetusta (EU) N:o 651/2014;
11) palkkatuetulla työllä työtä,
a) jossa työnantajalle on myönnetty työntekijän palkkakustannuksiin 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua palkkatukea,
b) jossa työnantajalle on myönnetty työntekijän palkkakustannuksiin 7 a luvussa tarkoitettua 55 vuotta täyttäneiden työllistämistukea;
c) josta kunnalle maksetaan 11 luvun 1 §:n 4 momentissa tarkoitettua tukea;
d) johon valtion virastolle tai laitokselle on osoitettu määrärahaa 7 luvun 15 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
12) taloudellisella toiminnalla tavaroiden tai palveluiden tarjoamista markkinoilla.
3 a §
Valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltaminen
Jos tässä laissa tarkoitettu tuki myönnetään valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena, tukeen sovelletaan tässä laissa säädettyjen edellytysten lisäksi mainitussa asetuksessa säädettyjä edellytyksiä.
Valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaista tukea ei myönnetä, jos:
1) tuen hakija on valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 2 artiklan 18 kohdassa tarkoitettu vaikeuksissa oleva yritys; tai
2) tuen hakijaa koskee 1 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu Euroopan komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjen vastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi.
5 luku
Työvoimakoulutus
7 §
Koulutuksen yhteishankinta
Jos koulutus toteutetaan yhdessä taloudellista toimintaa harjoittavan työnantajan kanssa siten, että koulutukseen osallistuu työnantajan tehtävissä työskenteleviä henkilöitä ja koulutuksen tavoitteena on, että työtekijät jatkavat työantajan tehtävissä koulutuksen jälkeen, valtion rahoittama osuus koulutuksesta on valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaista tukea.
7 luku
Palkkatuki
1 §
Palkkatuki
Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkkakustannuksiin. Palkkatuella tuetun työn tarkoituksena on edistää työttömän työnhakijan työllistymistä avoimille työmarkkinoille parantamalla hänen ammatillista osaamistaan. Palkkatuella tuetulla työllä edistetään myös alentuneesti työkykyisen sekä 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen mahdollisuuksia saada työtä ja osallistua työelämään.
Työ- ja elinkeinotoimisto voi palkkatukea myöntäessään asettaa tuen saamiselle työnhakijan ja tuen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tarpeellisia ehtoja.
2 §
Palkkatuki ammatillisen osaamisen parantamiseen
Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää palkkatukea ammatillisen osaamisen parantamiseen, kun työsuhteeseen palkattava työtön työnhakija:
1) on 15—24-vuotias;
2) on täyttänyt 50 vuotta;
3) ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua tutkintoa tai näihin rinnastettavaa ulkomaista toisen asteen tutkintoa;
4) on kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettuun kotoutumissuunnitelmaan oikeutettu; tai
5) ei ole ollut ansiotyössä kuuden edellisen kuukauden aikana.
Palkkatuen myöntäminen ammatillisen osaamisen parantamiseen edellyttää, että työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työnhakijan työttömyyden johtuvan ammatillisen osaamisen puutteista ja palkkatuella tuetun työn parantavan hänen ammatillista osaamistaan ja mahdollisuuksiaan työllistyä avoimille työmarkkinoille. Jos tuella palkattava on ollut työttömänä välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä yhtäjaksoisesti alle 12 kuukautta, palkkatuen myöntäminen edellyttää lisäksi, että henkilön työttömyys ilman palkkatuen myöntämistä todennäköisesti kestäisi yli 12 kuukautta.
3 §
Työnantajaan liittyvät palkkatuen edellytykset
Palkkatukea voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, hyvinvointialueelle, yhteisölle ja muulle työnantajalle, ei kuitenkaan valtion virastolle tai laitokselle. Luonnolliselle henkilölle palkkatukea voidaan myöntää vain taloudelliseen toimintaan.
Palkkatuki myönnetään valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena, ei kuitenkaan myönnettäessä palkkatukea:
1) kunnalle toimintaan, jota ei kuntalain 126 §:n mukaan katsota kilpailluilla markkinoilla tapahtuvaksi toiminnaksi;
2) hyvinvointialueelle toimintaan, jota ei hyvinvointialueesta annetun lain 131 §:n mukaan katsota kilpailuilla markkinoilla tapahtuvaksi toiminnaksi;
3) tämän luvun 8 §:ssä tarkoitettuna 100 prosentin tukena;
4) tämän luvun 9 §:ssä tarkoitettuna 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen työllistymisen edistämiseen; tai
5) oppisopimuskoulutukseen.
Palkkatukea ei myönnetä, jos:
1) työnantaja on palkkatuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana irtisanonut tuotannollisista tai taloudellisista syistä työntekijöitä, eikä työnantaja ole tämän jälkeen palkannut työntekijöitä siten, että työnantajaan työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä palkkatuen myöntämishetkellä on vähintään yhtä suuri kuin työntekijöiden määrä irtisanomisajankohtana; edellä säädettyä ei sovelleta myönnettäessä palkkatuki 2 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulle työnantajalle;
2) tuki vääristäisi samoja tuotteita tai palveluja tarjoavien välistä kilpailua;
3) työnantaja on olennaisesti laiminlyönyt palkanmaksuvelvollisuuttaan tai velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja, ellei työ- ja elinkeinotoimisto tuella palkattavaan henkilöön liittyvistä erityisistä syistä pidä tuen myöntämistä tarkoituksenmukaisena;
4) työnantaja on syyllistynyt valtionavustuslain ( 2001/688 ) 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuun menettelyyn;
5) työnantajalle on aiemmin myönnetty palkkatukea tai 7 a luvussa tarkoitettua työllistämistukea saman henkilön työsuhteesta aiheutuviin palkkakustannuksiin ja tuen päättymisestä on kulunut alle kolme vuotta; tai
6) työnantajalle on ennen palkkatuen myöntämistä myönnetty muuta tukea tuella palkattavasta aiheutuviin palkkakustannuksiin niin, että työ- ja elinkeinotoimiston arvion mukaan palkkatukea tulisi tämän luvun 13 §:n 3 momentin mukaisesti maksettavaksi vain vähäinen määrä.
4 §
Työsuhteeseen liittyvät palkkatuen edellytykset
Palkkatukea ei myönnetä, jos työsuhde, jota varten tuki on tarkoitettu, on alkanut ennen kuin tuen myöntämisestä on tehty päätös.
Palkkatukea voidaan myöntää, jos työnantaja sitoutuu maksamaan vähintään kyseiseen työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai, jollei sovellettavaa työehtosopimusta ole, tavanomaisen ja kohtuullisen palkan kyseisestä työstä. Palkkatukea ei voida kuitenkaan myöntää, jos tuella palkattavan palkka määräytyisi yksinomaan työn tuloksen perusteella.
Jos tuella palkattu siirtyy liikkeen luovutuksen, yhteisön sulautumisen tai jakautumisen taikka yhteisöjen yhdistymisen johdosta toisen työnantajan palvelukseen kesken palkkatukijakson, palkkatuki työntekijän vastaanottavalle työnantajalle voidaan myöntää 1 momentin estämättä ajaksi, joka luovuttavalle työnantajalle myönnetyn palkkatukijakson kestosta on jäljellä. Vastaanottavan työnantajan on toimitettava palkkatukihakemus työ- ja elinkeinotoimistolle kuukauden kuluessa tuella palkatun siirtymisestä luovutuksensaajan tai vastaanottavan yhteisön palvelukseen.
Palkkatukea ei myönnetä vuorotteluvapaalain ( 1305/2002 ) 9 §:ssä tarkoitetun sijaisen palkkaamiseen.
5 §
Palkkatuella katettavat palkkakustannukset
Palkkatuella katettavilla palkkakustannuksilla tarkoitetaan työntekijälle työajan tai urakan suorittamisen perusteella maksettavaa ennakonpidätyksen alaista palkkaa.
Palkkakustannuksiin ei kuitenkaan lueta:
1) lomarahaa eikä lomakorvausta tai sitä vastaavaa korvausta; jos vuosiloma-ajan palkka maksetaan työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaan lomarahana, voidaan lomarahasta työnantajan pyynnöstä lukea palkkakustannuksiin osuus, joka vastaa palkkatukijakson aikana pidettyä vuosilomaa;
2) lisä- tai ylityökorvauksia tai työaikapankin rahakorvausta;
3) palkkaa siltä ajalta, jolta työnantajalla on oikeus saada tuella palkatun palkkakustannuksiin sairausvakuutuslain (
1224/2004
) 7 luvun 4 §:n nojalla päivärahaetuutta, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (
566/2005
) 47 §:n nojalla kuntoutusrahaa
, työtapaturma
- ja ammattitautilain (
459/2015
) 139 §:n nojalla korvausta tai sairausvakuutuslain 8 luvun 1 a §:n
2 momentin
nojalla tartuntatautilain (
1227/2016
) 82 §:n mukaista tartuntatautipäivärahaa;
4) sitä palkan osuutta, joka määräytyy tuella palkatun työn tuloksen perusteella tai perustuu työnantajan tulokseen; eikä
5) kustannusten korvauksia tai työsuhde-etuja.
6 §
Palkkatuen määrä ja kesto
Palkkatuen määrä on 50 prosenttia tuella palkattavasta aiheutuvista 5 §:ssä tarkoitetuista palkkakustannuksista viideltä kuukaudelta työsuhteen alkamisesta lukien, kuitenkin enintään työsuhteen keston ajalta. Jos tuella palkattava on ollut työtön vähintään 12 kuukautta välittömästi palkkatuen myöntämistä edeltäneiden 14 kuukauden aikana, palkkatuki myönnetään kuitenkin 10 kuukaudelle työsuhteen alkamisesta lukien, kuitenkin enintään työsuhteen keston ajalle.
7 §
Palkkatuki alentuneesti työkykyisen palkkaamiseen
Sen estämättä, mitä 2 §:ssä ja 3 §:n 3 momentin 5 kohdassa säädetään, työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää palkkatukea, kun työttömän työnhakijan mahdollisuudet sopivan työn saamiseen ovat olennaisesti vähentyneet vamman tai sairauden vuoksi.
Alentuneesti työkykyisen palkkaamiseen myönnettävän palkkatuen määrä on 70 prosenttia tuella palkattavasta aiheutuvista 5 §:ssä tarkoitetuista palkkakustannuksista 10 kuukaudelta työsuhteen alkamisesta lukien, kuitenkin enintään työsuhteen keston ajalta.
Sen estämättä, mitä 3 §:n 3 momentin 5 kohdassa ja 4 §:n 1 momentissa säädetään, työ- ja elinkeinotoimisto voi jatkaa 2 momentissa tai 6 §:ssä tarkoitettua tukiaikaa enintään 24 kuukautta kerrallaan. Tukiajan jatkamisen edellytyksenä on, että:
1) tuella palkatun työ- ja toimintakyvystä toimitetaan työ- ja elinkeinotoimistolle palkkatukijakson aikana laadittu lääkärintodistus, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta;
2) työnantaja on toteuttanut työterveyshuollon suosittelemat kohtuulliset mukautukset;
3) työ- ja elinkeinotoimiston arvion mukaan tuella palkatun tuottavuus työtehtävässä on tehdyistä mukautuksista huolimatta alentunut vamman tai sairauden johdosta olennaisesti sekä pysyvästi tai pysyväisluonteisesti;
4) jatkohakemus on jätetty työ- ja elinkeinotoimistolle ennen myönnetyn tukijakson päättymistä; ja
5) 3 §:n 3 momentin 1—4 kohdan ja 4 §:n 2—4 momentin mukaiset edellytykset täyttyvät jatkosta päätettäessä.
Työ- ja elinkeinotoimisto voi käyttää asiantuntija-arviota arvioidessaan 3 momentin 3 kohdassa säädetyn edellytyksen täyttymistä.
8 §
100 prosentin palkkatuki
Poiketen siitä, mitä 6 ja 7 §:ssä säädetään, yhdistykselle, säätiölle tai rekisteröidylle uskonnolliselle yhdyskunnalle muuhun kuin elinkeinotoimintaan myönnettävän palkkatuen määrä on
voi olla 100 prosenttia tuella palkattavasta aiheutuvista 5 §:ssä tarkoitetuista palkkakustannuksista korotettuna kertoimella 1,23, jos tuella palkattava on ollut työtön vähintään 24 kuukautta palkkatuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Palkkakustannuksiin luetaan palkkakustannukset, jotka vastaavat enintään 65 prosentin työaikaa alan säännöllisestä enimmäistyöajasta.
Tukea myönnetään 10 kuukauden ajalle työsuhteen alkamisesta lukien, kuitenkin enintään työsuhteen keston ajaksi.
Jos
100 prosentin
1 momentissa tarkoitettu tuki myönnetään elinkeinotoimintaan, jolla on työ- ja elinkeinotoimiston arvion mukaan vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, tuki myönnetään de minimis -tukena. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tunnusmerkeistä, joiden perusteella toiminnalla katsotaan olevan vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
9 §
Palkkatuki 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen palkkaamiseen
Poiketen siitä, mitä 2 §:n 2 momentissa säädetään ammatillisen osaamisen puutteista ja 6 §:ssä säädetään palkkatuen kestosta, palkkatukea voidaan myöntää 24 kuukaudeksi työsuhteen alusta lukien, kuitenkin enintään työsuhteen keston ajaksi, kun työnhakija on
1) palkkatuen myöntämishetkellä täyttänyt 60 vuotta; ja
2) ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta välittömästi palkkatuen myöntämistä edeltäneiden 14 kuukauden aikana.
Sen estämättä, mitä 3 §:n 3 momentin 5 kohdassa ja 4 §:n 1 momentissa säädetään, työ- ja elinkeinotoimisto voi jatkaa 1 momentissa tarkoitettua tukiaikaa enintään 24 kuukautta kerrallaan edellyttäen, että 3 §:n 3 momentin 1—4 kohdassa ja 4 §:n 2—4 momentissa säädetyt työnantajaa ja työsuhdetta koskevat edellytykset edelleen täyttyvät ja jatkohakemus on jätetty työ- ja elinkeinotoimistolle ennen edellisen tukijakson päättymistä.
Taloudellista toimintaa harjoittavalle työnantajalle
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu palkkatuki myönnetään taloudelliseen toimintaan de minimis -tukena.
10 §
Palkkatuki oppisopimuskoulutukseen
Palkkatuki voidaan myöntää oppisopimuskoulutukseen myös muun kuin 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin. Jos oppisopimuskoulutukseen on myönnetty palkkatuki ennen oppisopimuskoulutuksen alkamista ja oppisopimuskoulutus toteutetaan usean työnantajan palveluksessa, palkkatuki voidaan myöntää, vaikka tuella palkattu ei ole työtön siirtyessään koulutuksen aikana toisen työnantajan palvelukseen.
Oppisopimuskoulutukseen myönnettävän palkkatuen kesto on palkkatukea myönnettäessä mitoitettava koko sille ajalle, jonka työ- ja elinkeinotoimisto arvioi tarkoituksenmukaiseksi. Tukiaikaa voidaan kuitenkin 3 §:n 3 momentin 5 kohdassa ja 4 §:n 1 momentissa säädetyn estämättä jatkaa, jos henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukainen oppisopimuskoulutuksen kesto muuttuu koulutuksen aikana. Jatkohakemus on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ennen myönnetyn tukijakson päättymistä.
Taloudellista toimintaa harjoittavalle työnantajalle palkkatuki oppisopimuskoulutukseen myönnetään
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu palkkatuki myönnetään taloudelliseen toimintaan de minimis -tukena.
11 §
Tuella palkatun siirtäminen
Palkkatuen saaja voi siirtää tuella palkatun työsopimuslain 1 luvun 7 §:n 3 momentin mukaisesti toisen työnantajan (käyttäjäyritys) tehtäviin, jos työ- ja elinkeinotoimisto on myöntänyt luvan tuella palkatun siirtoon. Siirron edellytyksenä on, että:
1) käyttäjäyritys täyttää 3 §:n 3 momentin 1—5 kohdassa tarkoitetut työnantajaa koskevat palkkatuen myöntämisen edellytykset;
2) työ- ja elinkeinotoimisto arvioi työtehtävät käyttäjäyrityksessä sellaisiksi, että ne toteuttavat palkkatuen 1 §:ssä säädettyä tarkoitusta;
3) käyttäjäyritys maksaa työntekijästä käyvän korvauksen.
Työnantajan on liitettävä hakemukseen käyttäjäyrityksen vakuutus 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen ehtojen täyttymisestä.
Siirron aikana palkkatuen määrä voi olla enintään se määrä, joka käyttäjäyritykselle voitaisiin myöntää sen hakiessa palkkatukea, ei kuitenkaan enempää kuin työnantajayritykselle myönnetty määrä.
12 §
Tilapäinen keskeyttäminen
Jos palkkatuella tuetun työn tekeminen ja palkanmaksu keskeytyvät tukijakson aikana vähintään kuukauden ajaksi, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus keskeyttää palkkatuen maksamisen. Työsuhteen jatkuessa keskeytyksen jälkeen työ- ja elinkeinotoimisto tekee päätöksen tukiajan jatkamisesta keskeytyksen pituisella ajalla, ei kuitenkaan pidemmäksi aikaa kuin tukiaikaa oli keskeytyksen alkaessa jäljellä. Jatkoa myönnetään enintään siihen saakka, kunnes jakson alkamisesta on kulunut 12 kuukautta. Edellytyksenä tukiajan jatkamiselle on, että työnantaja täyttää 3 §:n 3 momentin 1—4 kohdissa säädetyt edellytykset.
Edellä 1 momentissa säädettyä 12 kuukauden enimmäisaikaa ei sovelleta, jos palkkatuki on myönnetty 7—10 §:n perusteella.
13 §
Muun tuen vaikutus palkkatukeen
Palkkatuki voi olla yhdessä muiden tuella palkatun palkkakustannuksiin myönnettyjen tukien ja oppisopimuksen perusteella maksettavan koulutuskorvauksen kanssa enintään tuella palkatusta työnantajalle aiheutuvien 5 §:ssä tarkoitettujen palkkakustannusten suuruinen. Edellä 8 §:ssä tarkoitettu 100 prosentin palkkatuki voi kuitenkin olla muiden tuella palkatun palkkakustannuksiin ja työnantajan sivukuluihin myönnettyjen tukien kanssa enintään 1,23 kertaa 5 §:ssä tarkoitettujen palkkakustannusten suuruinen.
Valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan myönnettävän palkkatuen enimmäismäärään sovelletaan, mitä tukien kasautumisesta säädetään valtiontukien yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa.
Jos palkkatuki yhdessä muiden palkkakustannuksiin myönnettyjen tukien kanssa ylittää 1 tai 2 momentissa tarkoitetun enimmäismäärän, palkkatuen määrää vähennetään enimmäismäärän ylittävältä osin.
14 §
Palkkatuen enimmäismäärä ja maksamisen esteet
Palkkatukea maksetaan enintään 1 260 euroa kuukaudessa. Jos tuki on myönnetty 7 §:n perusteella, tuen enimmäismäärä on 1 770 euroa kuukaudessa ja jos tuki on myönnetty 8 §:n perusteella, tuen enimmäismäärä on 2 020 euroa kuukaudessa.
Jos maksatusjakson kesto poikkeaa kalenterikuukaudesta, enimmäismäärä jaetaan luvulla 30 ja kerrotaan maksatusjaksoon sisältyvien kalenteripäivien lukumäärällä.
Palkkatuen enimmäismäärää tarkistetaan ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti kolmivuo-tiskausittain valtioneuvoston asetuksella.
Palkkatukea ei makseta, jos:
1) tuen saaja ei noudata palkkatukipäätöksessä asetettuja ehtoja;
2) palkkatuen myöntämisen jälkeen käy ilmi, että 3 §:ssä säädetyt työnantajaan liittyvät palkkatuen edellytykset, 4 §:ssä säädetyt työsuhteeseen liittyvät palkkatuen edellytykset tai 11 §:ssä säädetyt tuella palkatun siirtämiseen liittyvät edellytykset eivät täyty;
3) palkkatukea on myönnetty virheellisesti, liikaa tai perusteettomasti.
15 §
Valtion virastolle tai laitokselle osoitettavat määrärahat
Työ- ja elinkeinotoimisto voi osoittaa valtion virastolle tai laitokselle määrärahoja työttömän työnhakijan palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin. Määrärahojen käyttöön sovelletaan, mitä 1 ja 2 §:ssä, 3 §:n 3 momentin 2—4 kohdissa, 4, 7, 10 ja 11 §:ssä, 13 §:n 1 momentissa ja 14 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään palkkatuesta. Lisäksi määrärahojen käyttöön sovelletaan, mitä 6 §:ssä ja 9 §:ssä säädetään palkkatuen kestosta.
Määrärahoista voidaan kattaa 5 §:ssä tarkoitetut palkkakustannukset ja sen lisäksi työntekijästä aiheutuva työnantajan lakisääteinen sairausvakuutus-, työeläkevakuutus-, tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksu sekä pakollinen ryhmähenkivakuutusmaksu.
Yhdestä henkilöstä korvattavien palkkauskustannusten määrä on enintään 3 410 euroa kuukaudessa. Jos aika, jolta palkkauskustannuksia korvataan, poikkeaa kalenterikuukaudesta, sovelletaan, mitä 14 §:n 2 momentissa säädetään.
7 a luku
55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki
1 §
Tavoitteet 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuelle
Tuen tarkoituksena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työllistymistä parantamalla heidän ammatillista osaamistaan tai yrittäjävalmiuksiaan.
2 §
Tuen myöntämisen edellytykset
Työ- ja elinkeinotoimisto myöntää 55 vuotta täyttäneiden työllistämistukea 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulle työnantajalle palkkakustannuksiin, kun
1) työsuhteeseen palkattava työtön työnhakija on täyttänyt 55 vuotta;
2) työsuhteeseen palkattava työtön työnhakija on ollut työtön vähintään 24 kuukautta työllistämistuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana; ja
3) muut tässä pykälässä säädetyt edellytykset täyttyvät.
Työllistämistuen myöntäminen edellyttää lisäksi, että työsopimuksessa taattu vähimmäistyöaika on 25 tuntia viikossa tai, jos alan säännöllinen enimmäistyöaika on alle 37,5 tuntia viikossa, vähintään 65 prosenttia alan säännöllisestä enimmäistyöajasta. Tuen myöntäminen edellyttää myös, että työnantaja sitoutuu maksamaan vähintään kyseiseen työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai, jollei sovellettavaa työehtosopimusta ole, tavanomaisen ja kohtuullisen palkan kyseisestä työstä.
Työllistämistukea ei myönnetä, jos:
1) työnantaja on työllistämistuen hakemista edeltäneiden 12 kuukauden aikana irtisanonut tuotannollisista tai taloudellisista syistä työntekijöitä, eikä työnantaja ole tämän jälkeen palkannut työntekijöitä siten, että työnantajaan työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä työllistämistuen myöntämishetkellä on vähintään yhtä suuri kuin työntekijöiden määrä irtisanomisajankohtana;
2) työnantaja on laiminlyönyt palkanmaksuvelvollisuuttaan tai velvollisuuksiaan suorittaa veroja tai lakisääteisiä maksuja;
3) työnantaja on syyllistynyt valtionavustuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuun menettelyyn;
4) työnantajalle on aiemmin myönnetty 55 vuotta täyttäneiden työllistämistukea tai tämän lain 7 luvussa tarkoitettua palkkatukea saman henkilön työsuhteesta aiheutuviin palkkakustannuksiin ja tuen päättymisestä on kulunut alle kolme vuotta;
5) työnantajalle on myönnetty saman henkilön palkkakustannuksiin muuta tukea;
6) työsuhde, jota varten tuki on tarkoitettu, on alkanut ennen kuin tuen myöntämisestä on tehty päätös;
7) palkattava henkilö on vuorotteluvapaalain ( 1305/2002 ) 9 §:ssä tarkoitettu sijainen; tai
8) tuella palkattavan palkka määräytyisi yksinomaan työn tuloksen perusteella.
3 §
Työllistämistuen määrä ja kesto
Työllistämistuen määrä on 70 prosenttia tuella palkattavasta aiheutuvista palkkakustannuksista kymmeneltä kuukaudelta työsuhteen alkamisesta lukien, kuitenkin enintään työsuhteen keston ajalta.
Tuen määrää laskettaessa palkkakustannuksiin sovelletaan, mitä 7 luvun 5 §:ssä säädetään palkkatuella katettavista palkkakustannuksista.
Työllistämistukea maksetaan enintään 1 770 euroa kuukaudessa. Lisäksi enimmäismäärään sovelletaan, mitä palkkatuesta säädetään 7 luvun 14 §:n 2 ja 3 momentissa.
4 §
Eräiden palkkatukea koskevien säännösten soveltaminen työllistämistukeen
Työllistämistukeen sovelletaan, mitä 7 luvun 4 §:n 3 momentissa säädetään palkkatuen myöntämisestä liikkeenluovutustilanteessa, 12 §:ssä säädetään palkkatuen tilapäisestä keskeyttämisestä ja 14 §:n 4 momentissa säädetään palkkatuen maksamisen esteistä. Poiketen siitä, mitä 7 luvun 12 §:ssä säädetään, työllistämistukea voidaan kuitenkin jatkaa 12 kuukauden aikarajan estämättä ja 7 luvun 3 §:n 3 momentin 1—4 kohdan sijasta tuen myöntämisen esteisiin sovelletaan tällöin 15 §:n 2 momentin 1—3 kohtaa.
10 luku
Palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin liittyvät harkinnanvaraiset etuudet
3 §
Työolosuhteiden järjestelytuki
Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia ja hankinnasta tai muutoksesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia on pidettävä työnantajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen merkittävinä. Työolosuhteiden järjestelytukea voidaan myöntää myös korvaamaan toisen työntekijän antamaa apua. Työolosuhteiden järjestelytuki taloudelliseen toimintaan myönnetään valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisena tukena.
11 luku
Työllistämisvelvoite
1 §
Kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuuden järjestäminen
Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu työtön työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille eikä hänelle voida järjestää soveltuvaa työttömyysturvalaissa tarkoitettua työllistymistä edistävää palvelua, kuntoutusta tai palkkatuettua työtä muun kuin kunnan palveluksessa 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, hänen kotikuntansa on työ- ja elinkeinotoimiston osoituksesta järjestettävä hänelle työntekomahdollisuus kuuden kuukauden ajaksi (työllistämisvelvoite). Kunnan on järjestettävä työntekomahdollisuus siten, että työllistettävä voi aloittaa työn työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyessä.
Kunnalla on oikeus saada tukena 50 prosenttia työllistämisvelvoitteen perusteella työllistämänsä henkilön palkkakustannuksista. Tuen määrää laskettaessa tukikelpoisina kustannuksina pidetään 7 luvun 5 §:ssä tarkoitettuja kustannuksia. Tukea voidaan myöntää, jos työnantaja sitoutuu maksamaan vähintään kyseiseen työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai, jollei sovellettavaa työehtosopimusta ole, tavanomaisen ja kohtuullisen palkan kyseisestä työstä. Tukea ei voida kuitenkaan myöntää, jos tuella palkattavan palkka määräytyisi yksinomaan työn tuloksen perusteella. Tuen myöntää työ- ja elinkeinotoimisto.
Työllistämisvelvoitteen perusteella työllistetyn henkilön siirtämiseen toisen työnantajan (käyttäjäyritys) tehtäviin sovelletaan mitä tämän lain 7 luvun 11 §:ssä säädetään palkkatuella työllistetyn henkilön siirtämisestä.
12 luku
Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun toimeenpano ja siihen liittyvä yhteistyö
7 §
Julkisen työvoima- ja yrityspalvelun epääminen
Työ- ja elinkeinotoimisto, työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi 3 luvun 8 §:n 1 momentissa mainitusta syystä kieltäytyä:
13 luku
Asiakastietojen käsittely
1 §
Käyttötarkoitukset
Asiakkaiden ja julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tuottajien tietoja voidaan käyttää:
4) kohdassa 1 ja 2 tarkoitettuja tehtäviä koskevaan valvontaan, kehittämiseen, seurantaan, tilastointiin, ennakointiin ja ohjaukseen.
2 §
Käsiteltävät tiedot
Julkisia työvoima- ja yrityspalveluja hakevasta tai saavasta työnantajasta tai yrityksestä voidaan käsitellä seuraavia tietoja:
5) palkkatukea, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistukea ja 11 luvun 1 §:n 4 momentissa tarkoitettua tukea koskevat päätökset ja niihin liittyvät seuranta- ja maksatustiedot;
14 luku
Muutoksenhaku
1 §
Oikaisuvaatimus ja valitus
Päätökseen ei saa vaatia oikaisua eikä siitä saa valittaa, jos:
2) palkkatuen epääminen perustuu 7 luvun 2 §:n 2 momentissa, 7 §:n 1 momentissa tai 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun työ- ja elinkeinotoimiston harkintaan; palkkatukea koskevaan päätökseen ei saa vaatia oikaisua eikä siitä saa valittaa myöskään siltä osin kuin päätös perustuu 7 §:n 3 momentissa, 9 §:n 2 momentissa tai 10 §:n 2 momentissa säädettyyn työ- ja elinkeinotoimiston harkintaan palkkatuen kestosta.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaan tuloa myönnettyyn palkkatukijaksoon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Työnantajan hakiessa jatkoa ennen lain voimaan tuloa myönnetylle palkkatuelle, sovelletaan tämän lain säännöksiä. Työnantajan siirtäessä ennen lain voimaantuloa myönnetyllä palkkatuella palkatun edelleen toisen työnantajan palvelukseen, sovelletaan siirtoon tämän lain säännöksiä. Jos 7 luvun 4 §:ssä tarkoitettu liikkeenluovutus tapahtuu lain voimaantulon jälkeisenä aikana ja tuki on myönnetty ennen lain voimaantuloa, sovelletaan palkkatukijaksoon myöntöpäätöshetkellä voimassa olleen lain säännöksiä.
Kunnan oikeuteen saada lisätukea työllistämisestä, joka on tapahtunut ennen tämän lain voimaan tuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
2.
Laki
sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tällä lailla kumotaan sosiaalisista yrityksistä annettu laki ( 1351/2003 ).
2 §
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.
Laki
tulotietojärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan tulotietojärjestelmästä annetun lain ( 53/2018 ) 13 §:n 1 momentin 23 kohta, sellaisena kuin se on laissa 940/2022, seuraavasti:
13 §
Tiedon käyttäjien oikeus saada tietoja tulotietojärjestelmästä
Tulorekisteriyksikkö välittää ja luovuttaa tulorekisterin tietoja, jotka tiedon käyttäjä on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeutettu muun lain nojalla saamaan suorituksen maksajalta tai toiselta tiedon käyttäjältä, seuraavasti:
23) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetyn palkkatuen, 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuen, 11 luvun 1 §:n 4 momentissa tarkoitetun tuen , starttirahan ja muutosturvakoulutuksen toimeenpanoa varten ;
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
5.
Laki
työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain ( 1269/2020 ) 2 §:n 6 kohta, 10 §:n 1 momentin 3 kohta, 11 §:n otsikko ja 2 momentti sekä 13 §:n 2 ja 4 momentti, sellaisena kuin niistä on 11 §:n 2 momentti laissa 421/2021 , seuraavasti:
2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
6) työllistetyllä työnhakijaa, joka työskentelee julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetussa palkkatuetussa työssä taikka henkilöasiakasta, jolle on myönnetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 8 luvussa tarkoitettua starttirahaa.
10 §
Kokeilualueen kunnan julkiset työvoima- ja yrityspalvelut
Julkisena työvoima- ja yrityspalveluna kokeilualueen kunta:
3) myöntää valtion lukuun julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain:
a) 7 luvussa tarkoitettua palkkatukea;
b) 7 a luvussa tarkoitettua 55 vuotta täyttäneiden työllistämistukea;
c) 8 luvussa tarkoitettua starttirahaa;
d) 9 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua harkinnanvaraista kulukorvausta;
e) 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin liittyviä harkinnanvaraisia etuuksia;
11 §
Kokeilualueen kunnan julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskevat poikkeukset
Työ- ja elinkeinotoimisto tekee päätöksen palkkatuen ja 55 vuotta täyttäneen työllistämistuen myöntämisestä noudattaen, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 ja 7 a luvuissa säädetään, jos tuen hakijana on:
1) kokeilualueen kunta;
2) kuntayhtymä, jossa kokeilualueen tai kokeilualueiden kunnilla on enemmistö äänivallasta;
3) yhteisö, joka on kokeilualueen tai kokeilualueiden kuntien määräysvallassa;
4) yhteisö, joka on sellaisen kuntayhtymän määräysvallassa, jossa kokeilualueen tai kokeilualueiden kunnilla on enemmistö äänivallasta.
13 §
Kuntoutus-, koulutus- ja työntekomahdollisuuden järjestäminen
Kokeilualueen kunnan tulee tarjota 60 vuotta täyttäneelle asiakkaanaan olevalle työttömälle työnhakijalle mahdollisuus työttömyysturvalaissa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun tai julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun palkkatuettuun työhön muun työnantajan kuin kunnan palveluksessa ennen kuin hänen oikeutensa palkansaajan työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan takia.
Kokeilualueen kunnan tämän pykälän nojalla järjestämään työllistymistä edistävään palveluun ja työhön sovelletaan, mitä työttömyysturvalain 5 luvun 4 a §:ssä sekä 6 luvun 8 ja 9 §:ssä säädetään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n perusteella järjestetystä työllistymistä edistävästä palvelusta ja työstä. Lisäksi kokeilualueen kuntaan sovelletaan, mitä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 11 luvun 1 §:n 1—3 momenttien nojalla annetuissa säännöksissä säädetään työ- ja elinkeinotoimistosta.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
6.
Laki
työsopimuslain 13 luvun 6 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työsopimuslain ( 55/2001 ) 13 luvun 6 §:n 2 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1458/2016, seuraavasti:
13 luku
Erinäisiä säännöksiä
6 §
Säännösten pakottavuus
Edellä 2 luvun 5 §:ssä, 5 luvun 2 §:ssä sekä 6 luvun 6 §:ssä säädetyn työntarjoamisvelvollisuuden estämättä:
2) yhdistys, säätiö tai rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta saa ottaa palvelukseensa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetun työttömän henkilön, joka on ollut työtön vähintään 24 kuukautta saman lain 7 tai 7 a luvussa tarkoitetun tuen myöntämistä välittömästi edeltäneiden 28 kuukauden aikana;
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
7.
Laki
työttömyysturvalain 1 luvun 5 §:n ja 11 luvun 2 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan työttömyysturvalain ( 1290/2002 ) 11 luvun 2 §:n 5 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1217/2005 , ja
muutetaan 1 luvun 5 §:n 1 momentin 11 kohta, sellaisena kuin se on laissa 918/2012 , seuraavasti:
1 luku
Yleiset säännökset
5 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
11) palkkatuetulla työllä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitettua työtä;
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
8.
Laki
tuloverolain 92 ja 127 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan tuloverolain (1535/1992) 92 §:n 13 kohta, sellaisena kuin se on laissa 929/2012 , sekä
muutetaan lain 127 a §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1132/2021 , seuraavasti:
127 a §
Kotitalousvähennystä ei myönnetä, jos välittömästi samaa työsuoritusta varten on saatu omaishoidon tukea, kunnan myöntämä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteli tai lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettua tukea. Vähennystä ei myöskään myönnetä asunnon kunnossapito- tai perusparannustyön perusteella, jos asunnon korjaukseen on myönnetty valtion tai muun julkisyhteisön varoista korjausavustusta.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
9.
Laki
elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 56 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ( 360/1968 ) 56 §:n 1 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1361/2021 , seuraavasti:
56 §
Työnantaja saa sen lisäksi, mitä 7 §:ssä säädetään, vähentää tämän pykälän 2—4 momentin mukaan määräytyvän koulutusvähennyksen yhteistoimintalain (1333/2021) 9 §:ssä tarkoitettuun kehittämissuunnitelmaan tai taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain (1136/2013) 3 §:ssä tarkoitettuun koulutussuunnitelmaan perustuvasta elinkeinotoiminnassa työskennelleen työntekijän koulutuksesta, jos:
3) työntekijän palkkauskustannuksiin ei ole verovuonna myönnetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ( 916/2012 ) 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua palkkatukea tai 7 a luvussa tarkoitettua 55 vuotta täyttäneiden työllistämistukea.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
10.
Laki
maatilatalouden tuloverolain 10 f §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan maatilatalouden tuloverolain (543/1967) 10 f §:n 1 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1362/2021, seuraavasti:
10 f §
Työnantaja saa sen lisäksi, mitä 6 §:ssä säädetään, vähentää tämän pykälän 2–4 momentin mukaan määräytyvän koulutusvähennyksen yhteistoimintalain (1333/2021) 9 §:ssä tarkoitettuun kehittämissuunnitelmaan tai taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain (1136/2013) 3 §:ssä tarkoitettuun koulutussuunnitelmaan perustuvasta maataloudessa työskennelleen työntekijän koulutuksesta, jos:
3) työntekijän palkkauskustannuksiin ei ole verovuonna myönnetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettua palkkatukea tai 7 a luvussa tarkoitettua 55 vuotta täyttäneiden työllistämistukea.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 9.2.2023
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen /vas
varapuheenjohtaja Katja Taimela /sd
jäsen Kim Berg /sd
jäsen Bella Forsgrén /vihr (osittain)
jäsen Rami Lehto /ps
jäsen Markus Lohi /kesk
jäsen Hanna-Leena Mattila /kesk
jäsen Jukka Mäkynen /ps
jäsen Anders Norrback /r
jäsen Ilmari Nurminen /sd
jäsen Arto Satonen /kok
jäsen Ruut Sjöblom /kok
jäsen Riikka Slunga-Poutsalo /ps
jäsen Sofia Virta /vihr
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Marjaana Kinnunen /