Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutusetuuksista annetun lain muuttamisesta ja opintotukilain 15 §:n muuttamisesta ( HE 15/2020 vp ): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty sivistysvaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Asiasta on annettu seuraava lausunto: 

sivistysvaliokunta  SiVL 6/2020 vp

Valiokunta on kuullut: 

• neuvotteleva virkamies  Kirsi  Päivänsalo  - sosiaali- ja terveysministeriö
• johtava asiantuntija  Janne  Savolainen  - työ- ja elinkeinoministeriö
• neuvotteleva virkamies  Virpi  Hiltunen  - opetus- ja kulttuuriministeriö
• neuvotteleva virkamies  Ville  Heinonen  - opetus- ja kulttuuriministeriö
• vastaava suunnittelija  Ilpo  Lahtinen  - Kansaneläkelaitos
• koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö  Mikko  Heinikoski  - Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
• koulutuspoliittinen asiantuntija  Riina  Nousiainen  - STTK ry
• asiantuntija  Elina  Sojonen  - Akava ry
• johtaja  Riikka  Heikinheimo  - Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
• kehittämisen asiantuntija  Sanja  Mursu  - KT Kuntatyönantajat
• toimitusjohtaja  Janne  Metsämäki  - Työllisyysrahasto

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

• Kansaneläkelaitos
• Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK
• Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
• Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry
• Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry
• Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry
• Tehy ry
• Suomen Yrittäjät ry
• Teollisuusliitto ry
• Keskuskauppakamari
• tutkijatohtori  Satu  Ojala 
• kasvatustieteen professori  Heikki  Silvennoinen 

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi aikuiskoulutusetuuksista annettua lakia ja opintotukilakia. 

Esityksen tavoitteena on työmarkkinakeskusjärjestöjen yksimielisesti tekemän aloitteen pohjalta edistää palkansaajien mahdollisuutta samanaikaiseen työntekoon sekä opiskeluun aikuiskoulutustuella. Tässä tarkoituksessa esityksessä ehdotetaan uudistettaviksi soviteltua aikuiskoulutustukea ja palkansaajan aikuiskoulutustuen määräytymistä koskevia säännöksiä. 

Aikuiskoulutustuen määräytymisen laskentakaavaa muutettaisiin. Jos henkilöllä olisi palkka- tai muita työtuloja, ne vaikuttaisivat aikuiskoulutustuen määrään niiden maksukuukautena. Muutoksen toteuttamiseksi muutettaisiin myös aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksiä, suoritettavaksi edellytettävien opintosuoritusten määrää tukikuukautta kohden, tukikuukauden kulumista sekä aikuiskoulutustuen hakemista ja maksamista koskevia säännöksiä. Palkansaajan aikuiskoulutustuen hakemismenettelyä muutettaisiin kuukausittaiseen jälkikäteiseen hakemiseen pohjautuvaksi.  

Esityksen tavoitteena on myös edistää tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaisen tulorekisterin käytettävyyttä aikuiskoulutustuen perusteena olevaa palkkaa ja määrää määriteltäessä. Aikuiskoulutustuen perusteena oleva palkka laskettaisiin tukikuukautta edeltäneen työ-, virka- tai muun palvelussuhteen vakiintuneista ansioista yhteensä kahdentoista kuukauden ajalta maksuperusteisesti. Tukikauden aikana henkilön ansaitsema tulo otettaisiin huomioon aikuiskoulutustuen kanssa sinä kuukautena, jonka aikana tulo maksetaan. 

Lisäksi tehtäisiin täsmentäviä muutoksia toimeenpanoa sekä yrittäjän aikuiskoulutustuen myöntämistä ja hakumenettelyä koskeviin säännöksiin. Opintotukilakiin ehdotetaan tehtäväksi täsmentäviä muutoksia. 

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2020. 

Yleistä

Valiokunta toteaa, että esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi soviteltua aikuiskoulutustukea ja aikuiskoulutustuen euromäärän laskemista koskevia säännöksiä työmarkkinakeskusjärjestöjen yksimielisen aloitteen perusteella. Lain tasolla säädettäisiin opintojen opinto- tai osaamispistemäärän suorittamista koskevista vaatimuksista. Samalla uudistettaisiin opintovaatimusta niin, että kokoaikaisia opintoja ja työn ohessa tehtäviä opintoja koskevat vaatimukset suoritetuista opinto- tai osaamispisteistä eroaisivat toisistaan. Täyden palkansaajan aikuiskoulutustuen määräytymisperusteisiin ehdotetaan lisäksi muutoksia, joilla pyritään varmistamaan, etteivät aikuiskoulutuksen etuusmenot ehdotuksen seurauksena kokonaisuutena kasva. 

Esityksen tavoitteena on kannustaa palkansaajia työuran aikaiseen osaamisen kehittämiseen ja ylläpitämiseen edistämällä palkansaajien mahdollisuutta samanaikaiseen opiskeluun ja työntekoon aikuiskoulutustuella sekä kannustaa myös matalasti koulutettuja tai matalapalkka-aloilla työskenteleviä työuran aikaiseen opiskelemiseen. Esityksellä kannustetaan työntekijöitä edistämään omaa osaamistaan ja edistetään etuuden nykyistä tasa-arvoisempaa ja vaikuttavampaa käyttöä. Esityksen tavoitteena on lisäksi edistää tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaisen tulorekisterin käytettävyyttä aikuiskoulutustuen perusteena olevaa palkkaa ja määrää määriteltäessä. 

Hallituksen esitys liittyy myös opetus- ja kulttuuriministeriön syyskuussa 2019 asettamaan jatkuvan oppimisen uudistus -hankkeeseen, joka päättyy 31.3.2023. Hankkeessa tarkastellaan jatkuvaa oppimista kokonaisuutena ja valmistellaan ehdotus jatkuvan oppimisen uudistukseksi. Hanketta ohjaa parlamentaarinen jatkuvan oppimisen ryhmä, jonka tulee laatia ehdotuksensa jatkuvan oppimisen uudistukseksi 31.12.2020 mennessä.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää työelämän jatkuva muutos huomioiden tärkeänä, että työikäisten palkansaajien mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen parannetaan. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina seuraavin huomautuksin. 

Aikuiskoulutustuen kohdentuminen

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että aikuisväestön osallistumisessa koulutukseen on saadun selvityksen mukaan toistuvasti havaittu Suomessa poikkeuksellisen suuret osallistumiserot sosioekonomisten ryhmien välillä. Vuoden 2018 tietojen perusteella lähes puolet tuen saajista on jo lähtökohtaisesti korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ja lähes kolme neljäsosaa hankkii tuen avulla korkea-asteen koulutusta. Vähän koulutettuja ja muuttuvan yhteiskunnan vaatimuksiin nähden koulutusta eniten tarvitsevia aikuiskoulutustuki ei nykymuodossaan palvele optimaalisella tavalla. 

Valiokunta pitää hyvänä, että esityksellä pyritään parantamaan työikäisten palkansaajien mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen ja luomaan nykyistä paremmat mahdollisuudet työn ja opintojen yhteensovittamiseen. Tavoite luoda pienituloisille paremmat mahdollisuudet kohentaa työmarkkina-asemaansa kouluttautumalla ja hankkimalla lisää osaamista työn ohessa, jättäytymättä opiskelun vuoksi kokonaan pois työstä, on perusteltu. Jättäytyminen kokonaan pois työstä ja siirtyminen kokopäiväiseksi opiskelijaksi ei monelle ole taloudellisesti mahdollista, koska koulutuksenaikainen tuki ei riitä elinkustannuksiin. Toisaalta valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että täyden aikuiskoulutustuen määrän väheneminen vaikuttaa myös alimmissa tuloluokissa, jolloin se voi vaikuttaa negatiivisesti erityisesti vähän koulutettujen väestöryhmien jatkuvan oppimisen edistämiseen. 

Aikuiskoulutustuki vaikuttaa hallituksen esityksen mukaan kohdentuvan merkittävissä määrin jo valmiiksi korkeasti koulutetuille henkilöille, jotka tavoittelevat uutta korkea-asteen tutkintoa. Valiokunta katsookin, että erityisesti matalasti koulutettuja tai matalapalkka-aloilla työskenteleviä tulisi kannustaa työuran aikaiseen opiskelemiseen kehittämällä koulutusjärjestelmää siten, että tarjolla on nykyistä enemmän joustavia mahdollisuuksia työn ja opintojen yhteensovittamiseen. Lisäksi on kehitettävä palvelumuotoja, joissa painopisteenä ovat keskimääräistä vähemmän koulutusta saaneet. 

Valiokunta painottaa, että toimeentulon ohella on tärkeää kiinnittää huomiota kannusteisiin osallistua koulutuksiin, kuten vertaistukeen, mentorointiin sekä opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen, jotta oppimisesta tulisi kannustavaa. On tärkeää, että myös lisäkoulutukseen vähiten motivoituneille henkilöille pyritään tarjoamaan matalan kynnyksen joustavia koulutuspalveluja, joilla osaamistasoa voidaan korottaa ja kouluttautumisen eriytymistä vähentää. 

Aikuiskoulutustuen määrä ja edellytykset

Hallituksen esityksessä aikuiskoulutustuen määräytymiseen esitetään muutoksia sekä sovitellun että täyden etuuden osalta. Esitetyt muutokset korottavat aikuiskoulutustukea erityisesti niillä tuensaajilla, jotka eivät merkittävästi vähennä työntekoa. Aikuiskoulutustukea myönnettäisiin opintoihin, jotka ovat laajuudeltaan yhteensä vähintään neljä opinto- tai osaamispistettä. Aikuiskoulutustuki edellyttäisi vähintään neljän opinto- tai osaamispisteen suorittamista tukikuukautta kohti, kun aikuiskoulutustuella korvattava ansion alenema on yli 50 prosenttia. Jos ansio alenisi enintään 50 prosenttia, aikuiskoulutustukea maksettaisiin, jos henkilö suorittaisi vähintään kaksi opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohti. Kuten nykyisinkin, suoritusten määrä tutkittaisiin koko tukikauden keskiarvon perusteella. Kun aikuiskoulutustuella korvattaisiin yli 50 prosentin ansioalenemaa, tukikuukausi kuluttaisi yhden täyden kuukauden aikuiskoulutustuen enimmäisajasta, ja jos korvattava ansioalenema olisi enintään 50 prosenttia, tukikuukausi kuluttaisi puoli kuukautta enimmäisajasta. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esitettyjä muutoksia kannatettavina osa-aikaisen työnteon ja opiskelun yhdistämisen näkökulmasta. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että aikuiskoulutustuki supistuu esityksen mukaan kuukausitasolla keskimäärin 78 euroa nykyisiin etuudensaajiin verrattuna. Nykyisistä etuudensaajista 57 prosentilla tuki supistuu alle 100 euroa kuukaudessa ja vajaalla 40 prosentilla tuki supistuu yli 100 eurolla kuukaudessa. Aikuiskoulutustuki kasvaa esityksen mukaan vain vajaalla kolmella prosentilla nykyisistä etuudensaajista. 

Valiokunta toteaa, että uudistus todennäköisesti heikentää mahdollisuuksia täysipäiväiseen opiskeluun aikuiskoulutustuella. Tämän takia on tärkeää, että uudistuksen vaikutuksia sekä kokopäiväiseen että osa-aikaiseen opiskeluun seurataan tarkasti, jotta voidaan arvioida, toteutuvatko esityksen tavoitteet etuuden nykyistä tasa-arvoisemmasta ja vaikuttavammasta käytöstä. Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto toimittaa valiokunnalle selvityksen uudistuksen vaikutuksista 31.12.2021 mennessä. (Valiokunnan lausumaehdotus) 

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että yhtenä aikuiskoulutustuen myöntämisen edellytyksenä on, että henkilöllä on aikuiskoulutusetuuksista annetun lain 7 §:n mukaista työssäoloaikaa tukikuukauden alkamiseen mennessä vähintään kahdeksan vuotta. Työelämän muuttuessa jatkuvasti kiihtyvään tahtiin korostuu myös yksilön oman osaamisen kehittäminen entistä nopeampaan tahtiin. Tämä huomioiden valiokunta pitääkin perusteltuna, että säännöksessä tarkoitetun 8 vuoden työhistoriavaatimuksen tarkoituksenmukaisuutta tarkastellaan jatkossa. 

Muuta

Ehdotettujen muutosten taustalla on myös tarkoitus edistää tulotietojärjestelmästä annetun lain mukaisen tulorekisterin käytettävyyttä aikuiskoulutustuen maksamisessa, mikä osaltaan mahdollistaisi byrokratian ja hallinnollisen taakan vähentämisen. Valiokunta painottaa, että tämän lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että järjestelmät luodaan sellaisiksi, että aikuiskoulutustuen hakeminen muuttuu myös hakijalle selkeämmäksi ja ennakoitavammaksi, mikä on tuen hakemista puntaroivalle henkilölle käytännössä erittäin tärkeä asia päätöksenteon kannalta. Valiokunta katsookin, että aikuiskoulutustukeen liittyviä sähköisiä tietojärjestelmiä tulee kehittää siten, että tuen hakija ja käyttäjä voi paremmin ennakoida toimeentuloaan.  

Yrittäjän aikuiskoulutustuen myöntämisperusteita muutettaisiin siten, että yrittäjän on suoritettava keskimäärin vähintään 3 opinto- tai osaamispistettä tukikuukautta kohden. Yrittäjän aikuiskoulutustuen hakemiseen ja myöntämiseen liittyvää menettelyä ei ole tarkoitus muuttaa nykyisestä. Yrittäjän aikuiskoulutustuki olisi vastaisuudessakin tuen perusosan suuruinen eli yrittäjä ei olisi oikeutettu ansiosidonnaiseen osaan palkansaajien tapaan. Jotta yrittäjä olisi oikeutettu tukeen, olisi hänen tukikuukauden aikaisten ansioidensa nykyiseen tapaan vähennyttävä vähintään kolmasosalla verrattuna viimeiseen ennen opiskelun alkua toimitettuun vahvistettuun verotukseen. Yrittäjään ei sovellettaisi edellä kuvattua 50 prosentin sääntöä, jonka mukaan tuen enimmäisajasta kuluisi ainoastaan puoli kuukautta ansioaleneman ollessa enintään 50 prosenttia. Valiokunta pitää tärkeänä, että yrittäjien ja palkansaajien aseman lähentämistä harkitaan jatkossa siten, että yrittäjän aikuiskoulutustuki olisi ehdoiltaan ja hakuprosessiltaan lähempänä palkansaajan aikuiskoulutustukea. 

Valiokunta korostaa lopuksi, että uudistuksen täytäntöönpanoa ja vaikutuksia aikuiskoulutustuen käyttöön tulee seurata tarkasti. Lisäksi tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, miten Covid-19-pandemia vaikuttaa aikuiskoulutustuen käyttötarpeisiin. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 15/2020 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy yhden lausuman. (Valiokunnan lausumaehdotus) 

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto toimittaa työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle selvityksen uudistuksen vaikutuksista 31.12.2021 mennessä. 

Helsingissä 14.5.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Anna  Kontula  /vas   

varapuheenjohtaja  Katja  Taimela  /sd   

jäsen  Kim  Berg  /sd   

jäsen  Bella  Forsgrén  /vihr   

jäsen  Tuomas  Kettunen  /kesk   

jäsen  Rami  Lehto  /ps   

jäsen  Niina  Malm  /sd   

jäsen  Hanna-Leena  Mattila  /kesk   

jäsen  Anders  Norrback  /r   

jäsen  Ilmari  Nurminen  /sd   

jäsen  Arto  Satonen  /kok   

jäsen  Ruut  Sjöblom  /kok   

jäsen  Riikka  Slunga-Poutsalo  /ps   

jäsen  Sofia  Virta  /vihr   

varajäsen  Mikko  Lundén  /ps   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

istuntoasiainneuvos   Miika   Suves