Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja kirjanpidosta sekä hallinnosta vuodelta 2014 ( K 10/2015 vp ): Asia on saapunut tarkastusvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Valiokunta on kuullut: 

• puheenjohtaja Pertti Hemmilä - eduskunnan tilintarkastajat
• eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio - eduskunnan kanslia
• toimistopäällikkö Pertti J. Rosila - eduskunnan kanslia
• Head of Public Sector Services Leif-Erik Forsberg - KPMG Oy Ab

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

• tarkastuspäällikkö Erkki Kurikka - eduskunnan kanslia

Eduskunnan tilintarkastajien eduskunnan tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta, kirjanpidosta ja hallinnosta vuodelta 2014 antaman tilintarkastuskertomuksen johdosta tarkastusvaliokunta toteaa, että tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että tilintarkastuksella hankitaan kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallintojohtaja ja tilitoimiston päällikkö syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus eduskuntaa kohtaan, taikka rikkoneet Valtiokonttorin määräyksiä, talousarvioasetusta tai eduskunnan tilisääntöjä. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty kansliatoimikunnan ja eduskunnan kanslian toiminnan lainmukaisuutta. 

Eduskunnalle (pl. luvut 30 ja 40) myönnettiin määrärahoja kaikkiaan 138,2 miljoonaa euroa. Talousarviokirjanpidon mukaan vuonna 2014 myönnetyistä määrärahoista käytettiin 128,9 miljoonaa euroa. Eduskunnan rakennusten peruskorjauksen vuonna 2014 käytettävissä ollut määräraha oli 31,6 miljoonaa euroa sisältäen edellisiltä vuosilta siirtyneet määrärahat. Tilikauden aikana tästä käytettiin 28 miljoonaa euroa. Kyseistä määrärahaa siirtyi tilivuodelle 2015 3,6 miljoonaa euroa. Eduskunnan tietohallinnon investointien vuonna 2014 käytettävissä ollut määräraha oli 6,2 miljoonaa eroa. Tilikauden aikana tästä käytettiin 5,5 miljoonaa euroa. Määrärahaa siirtyi tilivuodelle 2015 0,7 miljoonaa euroa. Seuraavalle vuodelle määrärahoja siirtyi yhteensä 4,3 miljoonaa euroa. 

Eduskunnan toiminnan kulut vuonna 2014 olivat yhteensä 86,1 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,5 prosenttia. Suurimmat kuluerät olivat henkilöstökulut (58,6 miljoonaa euroa; laskua yksi prosentti) sekä palveluiden ostot (41,8 miljoonaa euroa; laskua 29,7 prosenttia).  

Valiokunta pitää tärkeänä, että eduskunta jatkaa viime vaalikausien tiukan taloudenpidon linjaa. Eduskunnan budjettiautonomia luo eduskunnalle vastuun oman taloutensa kurinalaisesta menojen hallinnasta. Tuottavuuden parantamiseksi ja tiukan taloudenpidon toteuttamiseksi eduskunnassa tulee jatkossakin kiinnittää erityistä huomiota työtapojen kehittämiseen sekä organisaatiouudistusten mahdollisuuksiin.  

Valiokunta korostaa vuosille 2007—2017 ajoittuvan eduskunnan peruskorjauksen kustannusten hallinnan ja aikataulussa pysymisen tärkeyttä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että arviot peruskorjauksen kustannuksista ovat hankkeen laajentuessa kasvaneet merkittävästi. Vuodesta 2009 lähtien valtion talousarvion selvitysosaan on vuosittain kirjattu peruskorjauksen arvioidut kustannukset. Vuoden 2009 talousarviossa kokonaiskustannuksiksi arvioitiin 172 miljoonaa euroa. Tämänhetkinen kustannusarvio on 272,5 miljoonaa euroa. Merkittävä muutos kustannusarvioon tuli keväällä 2014, jolloin päärakennuksen urakasta tuli selvästi aikaisempaa arviota kalliimpi. Vuoden 2014 loppuun mennessä peruskorjaukseen oli käytetty 147,6 miljoonaa euroa. 

Valiokunta kiinnittää huomiota myös kansanedustajien avustajajärjestelmän toimivuuteen. Ristiriidat ovat johtaneet jopa oikeusprosesseihin. Ns. ryhmäkansliamallin käyttöönoton osalta valiokunta toteaa, että toistaiseksi malliin on siirtynyt yksi kolmasosa kansanedustajista. Malliin liittyminen on ollut vapaaehtoista. Valiokunta pitää perusteltuna, että avustajajärjestelmän toimivuudesta tehdään arviointi. 

Eduskunta siirtyi vuoden 2015 alusta lukien Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) asiakkaaksi. Asiakkuuden myötä suuri osa taloushallinnon rutiiniluonteisista tehtävistä siirtyi palvelukeskuksen hoidettavaksi. Valiokunta on huolestunut niistä asiantuntijakuulemisessa esitetyistä laskelmista, joiden mukaan Palkeiden asiakkaana eduskunnan menot talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien hoidossa tulevat olemaan suuremmat kuin sen itsensä tuottamina. Asiantuntijakuulemisessa arvioitiin myös, ettei asiakkuudesta lähitulevaisuudessakaan tule syntymään eduskunnalle säästöjä. Valiokunta tulee seuraamaan Palkeet-asiakkuuden vaikutuksia (mm. säästöjen syntymistä ja palveluiden laadun kehittymistä). 

Valiokunta toteaa, että eduskunnan tilintarkastajien lausunnon mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. 

Tarkastusvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy kannanoton kertomuksen K 10/2015 vp johdosta. 

Eduskunnalla ei ole huomautettavaa kertomuksen johdosta. 

Helsingissä 25.6.2015 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

varapuheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä /kesk

jäsen Maarit Feldt-Ranta /sd

jäsen Olli Immonen /ps

jäsen Arja Juvonen /ps

jäsen Esko Kiviranta /kesk

jäsen Eero Lehti /kok

jäsen Krista Mikkonen /vihr

jäsen Mika Raatikainen /ps

jäsen Päivi Räsänen /kd

jäsen Tapani Tölli /kesk

varajäsen Antti Kurvinen /kesk.

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Matti Salminen.