Siirry mietintöön
TaVM 13/2022 vp -
HE 67/2022 vp
Talousvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle säästöpankkien ja hypoteekkiyhdistysten kokouksiin etäyhteydellä osallistumista koskevaksi lainsäädännöksi
Hallituksen esitys eduskunnalle säästöpankkien ja hypoteekkiyhdistysten kokouksiin etäyhteydellä osallistumista koskevaksi lainsäädännöksi ( HE 67/2022 vp ): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten.
Valiokunta on kuullut:
- erityisasiantuntija Jonna Kuparinen - valtiovarainministeriö
- lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen - oikeusministeriö
- varatoimitusjohtaja Mikko Huopio - Suomen Hypoteekkiyhdistys
- lakijohtaja Jesse Collin - Suomen Pörssisäätiö
- johtava asiantuntija Ville Kajala - Keskuskauppakamari
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
- Finanssivalvonta
- Finanssiala ry
- Suomen Osakesäästäjät
- professori Veikko Vahtera
- professori Seppo Villa
Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa:
- Directors' Institute Finland - Hallitusammattilaiset ry
- Listayhtiöiden neuvottelukunta
- Suomen Kiinteistöliitto ry
- Suomen Yrittäjät ry
- Säätiöt ja rahastot ry
- WWF Suomi
Hallituksen esitys
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi säästöpankkilakia ja hypoteekkiyhdistyksistä annettua lakia. Lakeihin lisättäisiin säännökset, jotka mahdollistaisivat kokoukseen osallistumisen ja kokouksen järjestämisen etäyhteyden avulla. Esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan, jonka tavoitteena on vahvistaa ja tukea digitalisaatiota, kokeilukulttuuria, kestävää kehitystä sekä kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia.
Säästöpankin tai hypoteekkiyhdistyksen hallitus voisi päättää, että kokoukseen olisi mahdollista osallistua joko kokouspaikalla tai tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla. Hallitus voisi päättää myös kokouksen pitämisestä täysin ilman kokouspaikkaa, jolloin kokoukseen osallistuttaisiin yksinomaan tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla. Säästöpankin isännät sekä hypoteekkiyhdistyksen jäsenet voisivat käyttää oikeuksiaan täysimääräisesti kokouksen aikana, ja puhevaltaa kokoukseen osallistuvat voisivat aina käyttää vähintään suullisesti.
Ehdotettujen säännösten tavoitteena on joustavoittaa säästöpankkien ja hypoteekkiyhdistysten kokouskäytäntöjä sekä parantaa isäntien ja jäsenten mahdollisuutta osallistua kokouksiin. Säännöksillä turvattaisiin myös tasapuolinen kilpailuympäristö luottolaitoksille. Lisäksi säännöksillä sujuvoitettaisiin yleisesti etäyhteydellä osallistumiseen perustuvia kokousmenettelyitä. Säännökset mahdollistaisivat varautumisen tilanteeseen, jossa tietoliikenteen tai teknisen apuvälineen häiriö voi vaikuttaa kokouksen päätöksentekoon tai päätösten pätevyyteen.
Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2022, kun yhteisöjen etäyhteyden avulla järjestettäviä kokouksia koskevan väliaikaisen lain voimassaolo päättyy.
Esitys sisältää muutoksia kahteen lakiin (Säästöpankkilaki 1502/2001 ja laki hypoteekkiyhdistyksistä 936/1978). Molempiin lakeihin ehdotetaan lisättäväksi sääntelyä, jonka nojalla kokoukseen on mahdollista osallistua käyttämällä tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettä, sekä eräitä muita etäosallistumista helpottavia säännöksiä.
Talousvaliokunta puoltaa ehdotettua sääntelyä vähäisin muutoksin, jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa kuvatulla tavalla.
Ehdotetulla lainsäädännöllä pyritään helpottamaan etäosallistumisen tarjoamista säästöpankeissa ja hypoteekkiyhdistyksissä sekä lisäämään yhteisöjen käytettävissä olevia vaihtoehtoja sallimalla hybridikokoukset sekä kokonaan ilman kokouspaikkaa pidettävät kokoukset. Sääntelyyn sisältyisi myös säännös lisäosallistumismahdollisuuksista postilla tai tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla ennen kokousta tai kokouksen aikana. Hallitus tekisi päätöksen tällaisen osallistumismuodon tarjoamisesta. Hallituksella olisi näissä tapauksissa mahdollisuus rajoittaa osallistujien oikeuksia.
Suurin osa luottolaitoksista soveltaa joko osakeyhtiölakia (624/2006) tai osuuskuntalakia (421/2013), jolloin ne kuuluvat hallituksen esityksessä HE 47/2022 vp ehdotetun sääntelyn piiriin. Yhteisömuotojen tasapuolisten kilpailun lähtökohtien vuoksi on tärkeää muuttaa myös säästöpankkilakia ja hypoteekkiyhdistyksistä annettua lakia. Talousvaliokunta on ottanut kantaa yhteisölainsäädäntöön ehdotettuihin, vastaaviin muutoksiin mietinnössään TaVM 12/2022 vp — HE 47/2022 vp . Talousvaliokunta viittaa tuossa mietinnössään esittämiinsä punnintoihin ja niitä täydentäen esittää yksityiskohtaisissa perusteluissa eräitä teknisluonteisiksi luonnehdittavia muutoksia nyt ehdotettuun sääntelyyn.
44 a §.
Laissa säästöpankkilain muuttamisesta ehdotetaan säästöpankkilakiin lisättäväksi uusi 44 a §. Talousvaliokunta puoltaa ehdotettua sääntelyä tähdentäen, että osallistumisoikeus tämän säännöksen mukaiseen jatkokokoukseen on kaikilla niillä, jotka olisivat saaneet osallistua keskeytettyyn kokoukseen saapuen paikalle kokouksen aikanakin. Säännöksen tarkoittama keskeytys ja kokouksen jatkaminen poikkeavat tavanmukaisesta jatkokokouksesta vain siten, että tietyin ehdoin kokouksen puheenjohtaja voi keskeyttää kokouksen ja päättää kokouksen jatkamisen ajankohdasta ja paikasta ilman kokouksen päätöstä. Ehdotetun sääntelyn mukaan teknisen toimintahäiriön edellyttäessä kokouksen keskeyttämistä ja jatkokokouksen koolle kutsumista kokousta tulee jatkaa kymmenen arkipäivän kuluessa alkuperäisen kokouksen aloitushetkestä. Talousvaliokunta toteaa, että kymmenen arkipäivää on varsin lyhyt määräaika jatkokokouksen järjestämiselle, ja ehdottaa, että määräajaksi säädettäisiin neljä viikkoa, yhdenmukaisesti yhteisölainsäädännön (ks. HE 47/2022 vp ) kanssa.
Siirtymäsäännös.
Talousvaliokunta huomauttaa, että säästöpankkien kokousten järjestämistä ja uuden lainsäädännön suomien etäkokousmahdollisuuksien hyödyntämistä helpottaisi se, että ehdotettuun 1. lakiehdotukseen lisätään siirtymäsäännökseksi nk. väliaikaisia lakeja vastaava siirtymäsäännös, jonka mukaan uutta sääntelyä sovelletaan sellaiseen kokoukseen, johon kutsu on toimitettu tämän lainsäädännön mukaisena ja joka pidetään tämän lain voimassa ollessa.
12 §.
Ehdotetun sääntelyn mukaan teknisen toimintahäiriön edellyttäessä kokouksen keskeyttämistä ja jatkokokouksen koolle kutsumista kokousta tulee jatkaa kymmenen arkipäivän kuluessa alkuperäisen kokouksen aloitushetkestä. Talousvaliokunta toteaa, että kymmenen arkipäivää on varsin lyhyt määräaika jatkokokouksen järjestämiselle ja ehdottaa, että 5 momentin tarkoittamaksi määräajaksi säädettäisiin neljä viikkoa, yhdenmukaisesti yhteisölainsäädännön (ks. HE 47/2022 vp ) kanssa. Talousvaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että 12 §:n 2 momenttia koskevissa hallituksen esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että mikäli hypoteekkiyhdistys ei vastaanottaisi määräajassa äänioikeuden käyttöä koskevaa ilmoitusta, ei jäsen voi käyttää hybridikokouksessa äänioikeutta. Säännös ei kuitenkaan vaikuttaisi jäsenen oikeuteen käyttää täysimääräisesti muita oikeuksia hybridikokouksessa, kuten oikeutta osallistua kokoukseen tai käyttää kysely- tai puhevaltaa. Pykälän 5 momentin mukaan tällaista jäsentä pidettäisiin myös kokoukseen osallistujana. Talousvaliokunta korostaa, että tällaisen jäsenen pitäminen kokouksen osallistujana ei kuitenkaan rajoita hänen mahdollista kanneoikeuttaan kokouksen päätöksiin liittyen.
Siirtymäsäännös.
Talousvaliokunta huomauttaa, että hypoteekkiyhdistysten kokousten järjestämistä ja uuden lainsäädännön suomien etäkokousmahdollisuuksien hyödyntämistä helpottaisi se, että ehdotettuun 2. lakiehdotukseen lisätään siirtymäsäännökseksi nk. väliaikaisia lakeja vastaava siirtymäsäännös, jonka mukaan uutta sääntelyä sovelletaan sellaiseen kokoukseen, johon kutsu on toimitettu tämän lainsäädännön mukaisena ja joka pidetään tämän lain voimassa ollessa.
Talousvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 67/2022 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset)
1.
Laki
säästöpankkilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan säästöpankkilain (1502/2001) 15 §:n 1 momentin 6 kohta, 44 § ja 48 §:n 2 momentti sekä
lisätään lakiin uusi 44 a ja 44 b § sekä 45 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
15 §
Kantarahasto-osuuden omistajalla on oikeus:
6) yhdessä muiden kantarahasto-osuuden omistajien kanssa saada isäntien kokous koolle 44 b §:n 1 momentin mukaisesti tai asia käsiteltäväksi isäntien kokouksessa 44 b §:n 2 momentin mukaisesti, jos heillä on vähintään yksi kymmenesosa kaikista kantarahasto-osuuksista;
44 §
Säästöpankin isäntien on valittava keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtaja ja vähintään yksi varapuheenjohtaja. Isäntien on kokoonnuttava varsinaiseen kokoukseen ainakin kerran vuodessa säästöpankin toimialueella, jollei pankin säännöissä määrätä toisin.
Hallitus voi päättää, että 1 momentissa tarkoitettuun isäntien kokoukseen saa osallistua myös siten, että säästöpankin isäntä käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana, jollei pankin säännöissä rajoiteta tai kielletä tällaisen kokouksen järjestämistä.
Hallitus voi myös päättää, että isäntien kokous järjestetään ilman kokouspaikkaa siten, että isännät käyttävät täysimääräisesti päätösvaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Edellytyksenä on, että pankin säännöissä ei rajoiteta tai kielletä tällaisen kokouksen järjestämistä.
Hallitus voi päättää, että 1–3 momentissa tarkoitettuun isäntien kokoukseen saa osallistua lisäksi postin taikka tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla ennen isäntien kokousta tai kokouksen aikana, jollei pankin säännöissä rajoiteta tai kielletä tällaisen osallistumiskeinon tarjoamista. Hallitus voi päättää, että tässä momentissa tarkoitetulla tavalla voi käyttää vain osaa isäntien oikeuksista ja että oikeutta voi käyttää vain hallituksen päättämällä tavalla, jollei pankin säännöissä toisin määrätä.
Lisäedellytyksenä 2 ja 3 momentissa tarkoitetun kokouksen ja 4 momentissa tarkoitetun osallistumiskeinon järjestämiselle on, että osallistumisoikeus, kokouksen päätösvaltaisuus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää 1 momentissa tarkoitetussa isäntien kokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Kokoukseen osallistuvina pidetään vain niitä, jotka ovat käyttäneet äänioikeuttaan ennen kokousta tai voivat käyttää äänioikeuttaan kokouksen aikana. Mahdollisesti ennakkoäänestyksen kohteena oleva päätösehdotus on otettava muuttamattomana päätöksenteon kohteeksi isäntien kokouksessa.
44 a §
Kutsu isäntien kokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja, jollei säännöissä ole määrätty pitempää aikaa, viimeistään viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava 44 §:n 2–4 momentissa tarkoitetusta osallistumismahdollisuudesta, sen käyttämisen edellytyksistä, osallistumisen teknisestä toteutuksesta, siihen liittyvästä 44 §:n 4 momentissa tarkoitetusta isännän puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista sekä siinä noudatettavasta menettelystä.
Jos päätöksen tekeminen isäntien kokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua. Jos sääntöjen mukaan päätöksen pätevyyden edellytyksenä on, että päätös tehdään kahdessa isäntien kokouksessa, ei kutsua jälkimmäiseen kokoukseen saa toimittaa ennen kuin edellinen kokous on pidetty. Kutsussa on mainittava edellisessä kokouksessa tehty päätös.
Jos 44 §:n 2–4 momentissa tarkoitetun tietoliikenneyhteyden tai isäntien kokouksen järjestämiseen käytetyn muun teknisen apuvälineen toimintahäiriö voi vaikuttaa kokouksen päätösten pätevyyteen ja on syytä olettaa häiriön korjaamisen viivästyttävän kokousta olennaisesti, isäntien kokouksen puheenjohtaja voi päättää kokouksen keskeyttämisestä ja jatkamisesta jatkokokouksessa neljän viikon kuluessa kokouskutsun mukaisesta kokouksen aloitushetkestä. Edellytyksenä on, että keskeytys ja mahdollinen jatkamisen ajankohta ja osallistumiseen mahdollisesti tarvittava uusi tekninen toteutus saatetaan hyvissä ajoin ennen kokouksen jatkamista niiden isäntien tietoon, joilla oli oikeus osallistua kokoukseen keskeytyshetkellä.
44 b §
Ylimääräinen isäntien kokous on pidettävä, kun isäntien puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, pankin hallintoneuvosto tai hallitus pitää sitä tarpeellisena taikka kun pankin tilintarkastaja tai kolmannes isännistä tai vähintään isäntien lukumäärän kolmannesta vastaava määrä isäntiä valittaessa äänioikeutettuja tallettajia taikka kantarahasto-osuuksien omistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista kantarahasto-osuuksista, kirjallisesti hallitukselta sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa siitä, kun tallettajat tai kantarahasto-osuuden omistajat ovat esittäneet vaatimuksen. Jollei kutsua ole määräajassa toimitettu, aluehallintoviraston tulee tallettajan tai kantarahasto-osuuden omistajan hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle pankin kustannuksella.
Tallettajilla tai kantarahasto-osuuden omistajilla on oikeus saada haluamansa asia isäntien kokouksen käsiteltäväksi, jos sitä kirjallisesti vaaditaan hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
45 §
Jos isäntä käyttää puhevaltaansa 44 §:n 4 momentin perusteella muuten kuin suullisesti isäntien kokouksen aikana, isäntien kokouksessa voidaan yhdistellä ja muokata tällaisia kysymyksiä ja muita puheenvuoroja, ennen kuin ne ja vastaus saatetaan isäntien kokoukseen osallistuvien nähtäväksi tai kuultavaksi. Edellytyksenä on, että menettely on tarpeen isäntien kokouksen keston rajoittamiseksi kohtuullisella tavalla, menettely helpottaa kokouksen seuraamista, on omiaan turvaamaan kokouksen asianmukaisen kulun ja että se ei olennaisesti muuta puheenvuorojen sisältöä. Menettelyn periaatteista on päätettävä isäntien kokouksen alussa. Alkuperäiset muuten kuin kokouksen aikana suullisesti pidetyt puheenvuorot on säilytettävä vähintään vuosi isäntien kokouksesta.
48 §
Hallintoneuvoston on valittava hallitus ja määrättävä hallituksen jäsenten palkkio, jollei säännöissä toisin määrätä. Säännöissä voidaan myös määrätä, että hallintoneuvosto ottaa toimitusjohtajan ja muut ylimpään johtoon kuuluvat henkilöt sekä päättää heidän palkkaeduistaan. Hallintoneuvoston oikeudesta vaatia isäntien kokouksen koollekutsumista sekä kutsua koolle isäntien kokous säädetään 44 b §:ssä. Hallintoneuvostolle ei saa antaa muita kuin tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan sellaiseen kokoukseen, johon kutsu on toimitettu tämän lain mukaisena ja joka pidetään tämän lain voimassa ollessa.
2.
Laki
hypoteekkiyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan hypoteekkiyhdistyksistä annetun lain (936/1978) 12 §:n 2 momentti sekä
lisätään 12 §:ään uusi 2–6 momentti, jolloin muutettu 2 momentti siirtyy 7 momentiksi, lakiin uusi 12 a § ja 15 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
12 §
Hallitus voi päättää, että 1 momentissa tarkoitettuun hypoteekkiyhdistyksen kokoukseen saa osallistua myös siten, että jäsen käyttää täysimääräisesti päättämisvaltaansa tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana, jollei 7 momentissa tarkoitetusta jäsenen äänioikeuden käyttöä koskevasta ilmoituksesta muuta johdu ja jollei hypoteekkiyhdistyksen säännöissä rajoiteta tai kielletä tällaisen kokouksen järjestämistä.
Hallitus voi myös päättää, että hypoteekkiyhdistyksen kokous järjestetään ilman kokouspaikkaa siten, että jäsenet käyttävät täysimääräisesti päättämisvaltaa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana, jollei 7 momentissa tarkoitetusta jäsenen äänioikeuden käyttöä koskevasta ilmoituksesta muuta johdu ja jollei hypoteekkiyhdistyksen säännöissä rajoiteta tai kielletä tällaisen kokouksen järjestämistä
Hallitus voi päättää, että 1–3 momentissa tarkoitettuun hypoteekkiyhdistyksen kokoukseen saa osallistua lisäksi postin taikka tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla ennen hypoteekkiyhdistyksen kokousta tai kokouksen aikana, jollei hypoteekkiyhdistyksen säännöissä rajoiteta tai kielletä tällaisen osallistumiskeinon tarjoamista. Hallitus voi päättää, että tässä momentissa tarkoitetulla osallistumiskeinolla voi käyttää vain osaa jäsenen oikeuksista ja että oikeutta voi käyttää vain hallituksen päättämällä tavalla, jollei hypoteekkiyhdistyksen säännöissä toisin määrätä.
Lisäedellytyksenä 2 ja 3 momentissa tarkoitetun kokouksen ja 4 momentissa tarkoitetun osallistumiskeinon järjestämiselle on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää 1 momentissa tarkoitetussa hypoteekkiyhdistyksen kokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Kokoukseen osallistuvina pidetään 2 ja 3 momentissa säädetyn mukaisesti osallistuvia sekä niitä, jotka ovat käyttäneet äänioikeuttaan ennen kokousta. Mahdollisesti ennakkoäänestyksen kohteena oleva päätösehdotus on otettava muuttamattomana päätöksenteon kohteeksi hypoteekkiyhdistyksen kokouksessa.
Jos hypoteekkiyhdistyksen 2–4 momentissa tarkoitetutun tietoliikenneyhteyden tai hypoteekkiyhdistyksen kokouksen järjestämiseen käytetyn muun teknisen apuvälineen toimintahäiriö voi vaikuttaa kokouksen päätösten pätevyyteen ja on syytä olettaa häiriön korjaamisen viivästyttävän kokousta olennaisesti, hypoteekkiyhdistyksen kokouksen puheenjohtaja voi päättää kokouksen keskeyttämisestä ja jatkamisesta neljän viikon kuluessa kokouskutsun mukaisesta kokouksen aloitushetkestä. Edellytyksenä on, että keskeytys ja mahdollinen jatkamisen ajankohta ja osallistumiseen mahdollisesti tarvittava uusi tekninen toteutus saatetaan hyvissä ajoin ennen kokouksen jatkamista niiden jäsenten tietoon, joilla oli oikeus osallistua kokoukseen keskeytyshetkellä.
Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenen, joka haluaa käyttää kokouksessa äänioikeuttaan, tulee ilmoittaa tästä hypoteekkiyhdistykselle. Määräaika johon mennessä ilmoitus tulee tehdä, saa olla enintään kolme vuorokautta ennen kokousta.
12 a §
Jos jäsen käyttää puhevaltaansa 12 §:n 4 momentin perusteella muuten kuin suullisesti hypoteekkiyhdistyksen kokouksen aikana, hypoteekkiyhdistyksen kokouksessa voidaan yhdistellä ja muokata tällaisia kysymyksiä ja muita puheenvuoroja ennen kuin ne ja vastaus saatetaan hypoteekkiyhdistyksen kokoukseen osallistuvien nähtäväksi tai kuultavaksi. Edellytyksenä on, että menettely on tarpeen hypoteekkiyhdistyksen kokouksen keston rajoittamiseksi kohtuullisella tavalla, menettely helpottaa kokouksen seuraamista, on omiaan turvaamaan kokouksen asianmukaisen kulun ja että se ei olennaisesti muuta puheenvuorojen sisältöä. Menettelyn periaatteista on päätettävä kokouksen alussa tai hypoteekkiyhdistyksen säännöissä. Alkuperäiset muuten kuin kokouksen aikana suullisesti pidetyt puheenvuorot on säilytettävä vähintään vuosi hypoteekkiyhdistyksen kokouksesta.
15 §
Kokouskutsussa on mainittava 12 §:n 2–4 momentissa tarkoitetusta osallistumismahdollisuudesta, sen käyttämisen edellytyksistä, osallistumisen teknisestä toteutuksesta, siihen liittyvistä 12 §:n 4 momentissa tarkoitetuista jäsenen puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista sekä siinä noudatettavasta menettelystä.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan sellaiseen kokoukseen, johon kutsu on toimitettu tämän lain mukaisena ja joka pidetään tämän lain voimassa ollessa.
Helsingissä 9.6.2022
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen /kok
varapuheenjohtaja Hanna Kosonen /kesk
jäsen Atte Harjanne /vihr
jäsen Mari Holopainen /vihr
jäsen Hannu Hoskonen /kesk
jäsen Raimo Piirainen /sd
jäsen Janne Sankelo /kok
jäsen Hussein al-Taee /sd
jäsen Veikko Vallin /ps
jäsen Tuula Väätäinen /sd
jäsen Johannes Yrttiaho /vas
varajäsen Olli Immonen /ps
varajäsen Hilkka Kemppi /kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Lauri Tenhunen /