Siirry mietintöön
TaVM 12/2022 vp -
HE 47/2022 vp
Talousvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta ( HE 47/2022 vp ): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty lakivaliokuntaan ja ympäristövaliokuntaan lausunnon antamista varten.
Asiasta on annettu seuraavat lausunnot:
ympäristövaliokunta YmVL 20/2022 vp
lakivaliokunta LaVL 19/2022 vp
Valiokunta on kuullut:
- lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen - oikeusministeriö
- toimitusjohtaja Sari Lounasmeri - Suomen Pörssisäätiö
- Policy-valiokunnan jäsen Esa Niinimäki - Directors' Institute Finland - Hallitusammattilaiset ry
- asiantuntija Hannu Ylänen - Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
- johtava lakimies Eeva Lahikainen - Finanssiala ry
- johtava asiantuntija Ville Kajala - Keskuskauppakamari
- lakimies Tiina Räsänen - Suomen Kiinteistöliitto ry
- asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg - Suomen Yrittäjät ry
- toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu - Säätiöt ja rahastot ry
- oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen - WWF Suomi
- professori Seppo Villa
- professori Veikko Vahtera
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
- Listayhtiöiden neuvottelukunta
- Suomen Osakesäästäjät
Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa:
- Finanssivalvonta
Hallituksen esitys
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi osakeyhtiölakia, asunto-osakeyhtiölakia, osuuskuntalakia ja yhdistyslakia niin, että sallitaan etäyhteyden välityksellä ilman kokouspaikkaa pidettävät yhtiökokoukset, osuuskunnan ja edustajiston kokoukset sekä yhdistyksen ja valtuutettujen kokoukset. Niin sanotussa etäkokouksessa osakkeenomistaja, jäsen tai edustajiston tai valtuuston jäsen voisi käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan kokouksen aikana etäyhteyden välityksellä. Puheoikeutta olisi voitava käyttää suullisesti. Ehdotuksen mukaan etäkokouksen pitämisen tai sallimisen edellytyksenä on määräys yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä.
Täydet osallistumisoikeudet kokouspaikalla ja etäyhteyden välityksellä sisältävien niin sanottujen hybridikokousten järjestämisen edistämiseksi ehdotetaan, että tällaisesta kokousvaihtoehdosta säädetään erikseen ja että yhtiökokous taikka osuuskunnan tai yhdistyksen kokous voisi tavallisella enemmistöpäätöksellä päättää tällaisen etäosallistumisoikeuden sisältävästä yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen muutoksesta. Ehdotetut muutokset koskevat myös osuuskunnan edustajiston ja yhdistyksen valtuutettujen kokouksia. Kaikissa yhteisömuodoissa lähtökohtaisesti hallitus voisi päättää hybridikokouksen pitämisestä, jollei yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä rajoiteta hybridikokousten järjestämistä.
Lisäksi ehdotetaan, että asunto-osakeyhtiössä, joissa on vähintään 30 osakehuoneistoa, kymmenesosan yhtiön osakkeista omistavat voivat vaatia hybridikokouksen järjestämistä perinteisen yhtiökokouksen sijasta. Myös kokonaan etäyhteyden välityksellä pidettäviin yhtiökokouksiin siirtyneessä asunto-osakeyhtiössä vastaavan vähemmistöosuuden omistajat voisivat vaatia hybridikokousta.
Vähimmäisvaatimuksena olevan täydet oikeudet sisältävän kokousosallistumisen lisäksi yhtiö, osuuskunta ja yhdistys voisivat voimassa olevassa laissa säädettyä vastaavasti tarjota muita keinoja, kuten ennakkoäänestysmahdollisuuden ja mahdollisuuden käyttää puheoikeutta kirjallisesti ennen kokousta tai kokouksen aikana. Näiden lisämahdollisuuksien tarjoamisen sääntelyä ehdotetaan selvennettäväksi siten, että kokouksessa läsnäolijaksi katsottavan osakkeenomistajan tai jäsenen on voitava käyttää äänioikeuttaan ennen kokousta tai sen aikana. Ennakkoäänten huomioon ottamisen varmistamiseksi ehdotetaan, että ennakkoäänestyksen kohteena oleva päätösehdotus on esitettävä muuttamattoman yhtiökokouksessa tai osuuskunnan kokouksessa.
Lisäksi ehdotetaan etäosallistumisen tarjoamisen edistämiseksi, että tietyin edellytyksin osakkeenomistajan tai jäsenen ilmoitus etäosallistumisesta on sitova. Näin yhtiö, osuuskunta tai yhdistys voi paremmin mitoittaa kokouspaikan ja muut tarvittavat kokousresurssit todellisen tarpeen mukaan.
Etäyhteyksien häiriötilanteiden huomioon ottamiseksi ehdotetaan lisäksi osakeyhtiölakiin, asunto-osakeyhtiölakiin ja osuuskuntalakiin nimenomaisia säännöksiä kokouksen puheenjohtajan oikeudesta keskeyttää kokous yhteyshäiriön vuoksi.
Lisäksi alennetaan kynnystä laajan kirjallisesti käytettävän puheoikeuden tarjoamiseen osakeyhtiön yhtiökokoukseen ja osuuskunnan kokoukseen osallistuville. Tietyin edellytyksin osakkeenomistajien tai jäsenten kirjallisia puheenvuoroja voidaan yhdistellä ja muokata sekä puheenvuorojen ja niihin annettavien vastausten saattaminen kokousyleisön tietoon voidaan siirtää yhtiökokouksen tai osuuskunnan kokouksen ulkopuolelle. Tämä mahdollisuus koskisi muuten kuin suullisesti kokouksen aikana käytettäviä puheenvuoroja.
Lisäksi ehdotetaan, että pörssi- ja First North -yhtiöiden yhtiökokoukset voivat päättää etäkokouksen järjestämisen edellytyksenä olevasta yhtiöjärjestyksen muutoksesta vuoden 2022 aikana vastaavasti kuin kesäkuun 2022 loppuun voimassa olevassa väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista annetussa laissa säädetään.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2022.
Ehdotetun sääntelyn tausta ja lähtökohdat.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi osakeyhtiölakia, asunto-osakeyhtiölakia, osuuskuntalakia ja yhdistyslakia niin, että sallitaan kokonaan etänä, ilman kokouspaikkaa pidettävät yhtiökokoukset, osuuskunnan ja edustajiston kokoukset sekä yhdistyksen ja valtuutettujen kokoukset. Samoin ehdotetaan nimenomaista hybridikokouksia sekä muuta etäosallistumista koskevaa sääntelyä. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan vakuutusyhtiöiden osalta tarvittava sääntelyehdotus on valmisteilla ja annettaneen eduskunnalle lähiaikoina.
Sääntelyn taustalla ovat sekä tavoitteet digitalisaation edistämisestä että koronaviruspandemian aikana sovelletusta väliaikaisesta lainsäädännöstä saadut kokemukset. Etäkokouksista saadut kokemukset ovat olleet pääosaltaan myönteisiä, eikä väliaikaisen lainsäädännön ole arvioitu johtaneen merkittäviin ongelmiin osakkeenomistajien ja jäsenten kokousosallistumisen suhteen. Käytännössä osassa yhteisöjä kokousosallistuminen ja aktiivisuus on jopa lisääntynyt vuoteen 2019 verrattuna.
Talousvaliokunta pitää hallituksen esitystä perusteltuna ja puoltaa ehdotettua sääntelyä vähäisin muutoksin.
Hybridikokous, etäkokous ja muut etäosallistumiskeinot.
Esitykseen sisältyvät ehdotukset edistävät etäosallistumismahdollisuuksia tavoilla, joista osa on riippuvaisia asiaa koskevista määräyksistä yhtiöjärjestyksessä tai yhdistyksen säännöissä ja osa on käytettävissä suoraan lain nojalla hallituksen päätöksin. Ehdotus antaa yhtiökokoukselle ja osuuskunnan ja yhdistyksen kokoukselle mahdollisuuden päättää etä- tai hybridikokouksen sisältävästä yhtiöjärjestyksen muutoksesta. Lisäksi asunto-osakeyhtiöissä, joissa on vähintään 30 osakehuoneistoa, kymmenesosan yhtiön osakkeista omistavat voivat vaatia hybridikokouksen järjestämistä perinteisen yhtiökokouksen sijaan. Toisaalta ehdotus antaa myös yhteisöjen hallituksille varsin laajan toimivallan päättää siitä, miten yhtiökokous tai yhdistyksen kokous järjestetään. Lähtökohtaa voidaan pitää perusteltuna, koska sääntelyn kohteena olevat tilanteet ovat hyvin erityyppisiä. Yhtiöiden hallituksilla on lähtökohtaisesti tietämys tarkoituksenmukaisesta tavasta järjestää yhtiökokous: tähän vaikuttavat yhtiökokoustarpeet, osakkeenomistajien määrä, osakeomistuksen rakenne, osakkeenomistajien tietotekninen ymmärrys, osaaminen ja mahdollisuus käyttää tietoliikenneyhteyksiä, kokousjärjestelyihin liittyvät tietoliikenne- ja teknisen toteutuksen riskit sekä kokouksiin liittyvät transaktiokustannukset tilavarauksineen.
Talousvaliokunnan käsittelyssä on arvioitu ehdotettuun sääntelyyn sisältyvien etäosallistumista mahdollistavien säännösten sekä kokoustyyppien ja etäosallistumiskeinojen suhdetta toisiinsa. Samoin on tarkasteltu, missä määrin erityisesti hybridikokouksen määrittely lain tasolla on tarpeen.
Osakkaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi ja erilaisten valmiuksien huomioimiseksi on perusteltua säätää etä- ja hybridikokouksen yhdeksi tunnusmerkiksi mahdollisuus puheoikeuden käyttämiseen suullisesti etäosallistuttaessa. Tätä on pidetty tarpeellisena sekä osakkaiden etäosallistumismahdollisuuksien varmistamiseksi että kokousten puheenjohtamisen kannalta. Talousvaliokunta pitää etäosallistumismahdollisuutta täysimääräisillä osakkeenomistajaoikeuksilla perusteltuna lähtökohtana myös sen vuoksi, että se on omiaan edistämään useiden osakkeenomistajien osallistumista yhtiökokoukseen ja potentiaalisesti lisäämään monien osakkeenomistajien osallistumishalukkuutta.
Talousvaliokunta korostaa samalla, että erityisesti digitalisaatiokehityksen tässä vaiheessa yhtiöiden tulee itse voida valita niille sopivat etäosallistumisen muodot. Talousvaliokunta yhtyy hallituksen esityksen arvioon siitä, että sääntelyn kohteen moninaisuudesta ja teknologian kehitysvaiheesta johtuen on perusteltua säätää hybridi- ja etäkokouksen lisäksi myös mahdollisuudesta täysimääräistä kokousosallistumista täydentäviin etäosallistumiskeinoihin, joista hallitus voi päättää ja jotka mahdollistavat osakkeenomistajaoikeuksien käyttämisen rajoitetusti. Talousvaliokunta pitää hallituksen esityksessä ehdotettua sääntelyratkaisua tässä vaiheessa perusteltuna, mutta näkee, että teknologian kehittyessä tulisi pyrkiä sääntelyyn, joka antaa osakkaalle mahdollisuuden päättää keinoista, joilla osallistuu yhtiön hallintoon. Yritysten laaja päätäntävalta ja monentyyppisten käytäntöjen mahdollistaminen korostavat kuitenkin sen merkitystä, että kutsusta on käytävä selkeästi ilmi se, miten osakas voi osallistua täysimääräisin oikeuksin yhtiökokoukseen.
Etäosallistuminen ja tekniset häiriötilanteet.
Valiokunnan kuulemisessa on keskusteltu etäyhteyden häiriön vaikutuksesta etäosallistujaksi ilmoittautuneen osallistumisoikeuteen. Talousvaliokunta pitää selvänä, että sääntelyn tarkoituksena ei ole rajoittaa kokouspaikalla osallistumista tilanteissa, joissa etäosallistujaksi ilmoittautunut osakas tai jäsen ei käytännössä voi osallistua kokoukseen etäyhteyden häiriön vuoksi.
Ympäristövaliokunnan lausunto.
Ympäristövaliokunta on tarkastellut lausunnossaan ( YmVL 20/2022 vp ) erityisesti asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajan etäosallistumista ja siitä tiedottamista osakkeenomistajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kannalta sekä korostanut nyt käsittelyssä olevan lainsäädännön vaikutusten seurannan tärkeyttä. Talousvaliokunta toteaa, ettei ympäristövaliokunnan lausunnon perusteella ole kuitenkaan tullut esiin seikkoja, jotka edellyttäisivät muutoksia nyt ehdotettuihin säännöksiin.
Lakivaliokunnan lausunto.
Lakivaliokunta on tarkastellut lausunnossaan ( LaVL 19/2022 vp ) oman toimialansa mukaisesti yhdistyslakia koskevia muutosehdotuksia. Talousvaliokunta toteaa, että lakivaliokunnan lausunnon perusteella on tullut esiin peruste muuttaa 4. lakiehdotuksen 25 §:n otsikko paremmin pykälän sisältöä vastaavaksi. Lakivaliokunta on lisäksi esittänyt talousvaliokunnan harkittavaksi hallituksen esityksen 4. lakiehdotuksen täydentämistä aiempia yhteisölainsäädäntöjen väliaikaisia muutoksia vastaavalla siirtymäsäännöksellä. Talousvaliokunta pitää tätä perusteltuna ja ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyä siirtymäsäännöstä lisäksi myös muihin nyt käsiteltäviin lakiehdotuksiin kokousten saumattoman järjestämisen ja uuden lainsäädännön välittömän hyödyntämisen mahdollistamiseksi.
Yhtiökokoukset asunto-osakeyhtiöissä.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on käsitelty myös asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokousten erityispiirteitä ja ehdotetun sääntelyn toimivuutta niiden kannalta. Talousvaliokunta on arvioinut tältä kannalta erityisesti hallituksen esitykseen sisältyvää säännöstä, jonka mukaan osakkeenomistajan tai jäsenen ilmoitus etäosallistumisesta on tietyin edellytyksin sitova. Säännöksen ajatuksena on luoda yhtiöille kannusteita tarjota etäosallistumismahdollisuutta: kun tieto etäosallistumisoikeuden käyttämisestä on saatavissa ennakkoon, yhtiö, osuuskunta tai yhdistys voisi paremmin mitoittaa kokouspaikan ja muut tarvittavat kokousresurssit todellisen tarpeen mukaan.
Sekä taloyhtiöiden valmiudet ja tarpeet hybridikokousten toteuttamiseen että osakkeenomistajien tilanteet ja osallistumistarpeet ovat kuitenkin hyvin vaihtelevia, ja talousvaliokunta pitää tärkeänä, että sääntely olisi tässä vaiheessa riittävän joustavaa. Tältä kannalta talousvaliokunta pitää perusteltuna muuttaa ehdotettua sääntelyä joustavamman osallistumismahdollisuuden turvaamiseksi erityisesti pienissä, alle 30 osakehuoneistoa sisältävissä asunto-osakeyhtiöissä jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyllä tavalla. Talousvaliokunta pitää edelleen tärkeänä seurata sääntelyn toimivuutta tältä osin. Talousvaliokunta korostaa lisäksi ympäristövaliokunnan ( YmVL 20/2022 vp ) tavoin, että on tärkeää, että tämän säännöksen soveltamisessa noudatetaan erityistä huolellisuutta ja osakkeenomistajille tiedotetaan etäosallistumisilmoituksen vaikutuksista päätösvallan käyttöön yhtiökokouksessa.
Kokoavia huomioita.
Nyt käsiteltävälle sääntelylle on leimallista sääntelyn kohteena olevien yhteisöjen — osakeyhtiöiden, asunto-osakeyhtiöiden, osuuskuntien sekä yhdistysten — moninaisuus. Tämä merkitsee myös sitä, että sääntelyn on otettava huomioon hyvin monentyyppisiä organisaatioita ja päätöksentekotilanteita. Esimerkiksi kansainvälisissä pörssiyhtiöissä, joiden omistajuus on laajalle hajautunutta, etäosallistumista rajoittavat ulkomaisten osakkaiden tunnistaminen kokouksen aikana sekä kokouskieleen ja -käytäntöihin liittyvät vaatimukset. Vielä tässä kehitysvaiheessa kaikissa tilanteissa ei ole riittäviä teknisiä edellytyksiä sen varmistamiseen, että osakkeenomistajan oikeuksia käyttävällä taholla on tähän oikeus.
Ehdotettu sääntely heijastaa digitalisaation ja teknologisen kehityksen luomia mahdollisuuksia uudistaa yhtiöiden toimintatapoja. Uusien toimintatapojen ja kokoustekniikan käyttöönoton pontimena ollut koronaviruspandemian aika on samalla sekä tehnyt välttämättömäksi että mahdollistanut näiden mallien koekäytön. Nyt ehdotetussa sääntelyssä on pyritty ottamaan huomioon saadut kokemukset ja havaitut selkiyttämistarpeet. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että järjestelmien ja sääntelyn kehittämistarpeita edelleen seurataan, jotta kokouskäytännöt olisivat mahdollisimman sujuvia ja joustavia oikeusvarmuutta ja osakkeenomistajien täysimääräisiä oikeuksia vaarantamatta.
5 luku. Yhtiökokous
24 §. Jatkokokous ja kokouksen keskeytys teknisen häiriön vuoksi.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu kysymystä siitä, mikä on kohtuullinen aika teknisten häiriöiden vuoksi keskeytyneen kokouksen jatkamiselle. Talousvaliokunta katsoo, että lakiehdotuksen mukainen 10 arkipäivän määräaika on varsin lyhyt jatkokokouksen järjestämiseksi ja esimerkiksi ulkomaisten osakkaiden informoimiseksi uudesta kokousajasta ja -paikasta ja osallistumismuodoista. Talousvaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen muuttamista siten, että 4 momentin ilmaus ”kymmenen arkipäivän” korvataan ilmauksella ”neljän viikon”.
6 luku. Yhtiökokous
7 §. Osakkeenomistajien osallistuminen.
Valiokunnan kuulemisessa on arvioitu etäosallistumisilmoituksen sitovuutta ja sitä, tulisiko etäosallistujaksi ilmoittautuneella olla mahdollisuus aiemmasta ilmoituksestaan huolimatta osallistua kokoukseen kokouspaikalla. Erityisesti pienissä asunto-osakeyhtiöissä osakkeenomistajilla on arvioitu olevan tarve nyt ehdotetusta poiketen muuttaa mieltään osallistumistavan osalta. Osassa pienemmistä asunto-osakeyhtiöistä ei ole ammatti-isännöitsijää, mikä käytännössä voi vaikuttaa yhtiökokouksessa päätettävien asioiden valmisteluun siten, että paikalla osallistuminen on tarpeen ainakin osalle osakkaista tehokkaan vaikuttamismahdollisuuden varmistamiseksi. Joustavan osallistumisen mahdollistaminen ei aiheuttaisi pienissä yhtiöissä vastaavia käytännön kokousjärjestelyihin liittyviä ennakoimattomia tilanteita kuin suurissa yhtiöissä: alle 30 osakehuoneiston yhtiössä koko osakaskunnan osallistuminen on toteutettavissa myös pienemmissä kokoustiloissa. Talousvaliokunta ehdottaa 2. lakiehdotuksen 6 luvun 7 §:n 3 momentin muuttamista siten, että rajoitussäännös koskee vain asunto-osakeyhtiötä, jossa on vähintään 30 osakehuoneistoa.
24 §. Jatkokokous ja kokouksen keskeytys teknisen häiriön vuoksi.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu kysymystä siitä, mikä on kohtuullinen aika teknisten häiriöiden vuoksi keskeytyneen kokouksen jatkamiselle. Talousvaliokunta katsoo, että lakiehdotuksen mukainen 10 arkipäivän määräaika on varsin lyhyt jatkokokouksen järjestämiseksi ja osallistujien informoimiseksi uudesta kokousajasta ja -paikasta ja osallistumismuodoista. Talousvaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen muuttamista siten, että 3 momentin ilmaus ”kymmenen arkipäivän” korvataan ilmauksella ”neljän viikon”.
5 luku. Osuuskunnan kokous ja edustajisto
26 §. Jatkokokous ja kokouksen keskeytys teknisen häiriön vuoksi.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on arvioitu kysymystä siitä, mikä on kohtuullinen aika teknisten häiriöiden vuoksi keskeytyneen kokouksen jatkamiselle. Talousvaliokunta katsoo, että lakiehdotuksen mukainen 10 arkipäivän määräaika on varsin lyhyt jatkokokouksen järjestämiseksi ja osallistujien informoimiseksi uudesta kokousajasta ja -paikasta ja osallistumismuodoista. Talousvaliokunta ehdottaa lakiehdotuksen muuttamista siten, että 3 momentin ilmaus ”kymmenen arkipäivän” korvataan ilmauksella ”neljän viikon”.
25 §. Jäsenen äänioikeus.
Esityksessä ehdotettujen muutosten myötä pykälän sisältöä vastaisi paremmin otsikko ”Jäsenen ääni- ja osallistumisoikeus”. Talousvaliokunta esittää tätä muutosta tehtäväksi.
Siirtymäsäännös. Ehdotetut lait (1.—4. lakiehdotus) on tarkoitus saattaa voimaan 1.7.2022, kun esityksessä tarkoitettujen yhteisöjen etäkokouksia koskevan väliaikaisen lain voimassaolo on päättynyt 30.6.2022. Kokousten järjestämistä ja uusien lakien tarjoamien mahdollisuuksien välitöntä hyödyntämistä heinäkuussa 2022 edistäisi väliaikaisia lakeja vastaavan siirtymäsäännöksen lisääminen 1.—4. lakeihin seuraavasti: ”Tätä lakia sovelletaan sellaiseen kokoukseen, johon kutsu on toimitettu tämän lain mukaisena ja joka pidetään tämän lain voimassa ollessa.”
Talousvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 47/2022 vp sisältyvät 1.—4. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset)
1.
Laki
osakeyhtiölain 5 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan osakeyhtiölain (624/2006) 5 luvun 16 §:n 2 momentti,17 §:n 1 momentti, 18 §:n 2 momentin 2 kohta, 23 §:n 2 momentti ja 24 §:n otsikko, sellaisina kuin niistä ovat mainitun luvun 16 §:n 2 momentti laissa 585/2009 ja 17 §:n 1 momentti laissa 1413/2009, sekä
lisätään 5 luvun 7 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 349/2017, uusi 3 momentti, 16 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 585/2009, uusi 2, 3, 5 ja 6 momentti, jolloin muutettu 2 momentti siirtyy 4 momentiksi, 24 §:ään uusi 4 momentti, mainittuun lukuun uusi 25 a § ja mainitun luvun 27 §:ään uusi 5 momentti seuraavasti:
5 luku
Yhtiökokous
7 §
Ilmoittautuminen
Osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen vain 16 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla, jos hän on ilmoittanut osallistuvansa näin ja kutsussa on mainittu tällaisen yhtiölle ilmoitettavan osallistumistavan sitovuudesta. Pörssiyhtiön osakkeenomistajan asiamiehen ilmoitus ei rajoita muiden 8 §:n 3 momentissa tarkoitettujen osakkeenomistajan asiamiesten osallistumisoikeutta.
16 §
Kokouspaikka ja osallistumistapa
Hallitus voi päättää, että 1 momentissa tarkoitettuun yhtiökokoukseen saa osallistua myös siten, että osakkeenomistaja käyttää täysimääräisesti 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua päätösvaltaansa tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana, jollei yhtiöjärjestyksessä rajoiteta tai kielletä tällaisen kokouksen järjestämistä.
Hallitus voi päättää myös, että yhtiökokous järjestetään ilman kokouspaikkaa siten, että osakkeenomistajat käyttävät täysimääräisesti 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua päätösvaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Edellytyksenä on, että yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous on järjestettävä tai voidaan järjestää näin.
Hallitus voi päättää, että 1-3 momentissa tarkoitettuun yhtiökokoukseen saa osallistua lisäksi postin taikka tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla ennen yhtiökokousta tai kokouksen aikana, jollei yhtiöjärjestyksessä rajoiteta tai kielletä tällaisen osallistumiskeinon tarjoamista. Hallitus voi päättää, että tässä momentissa tarkoitetulla tavalla voi käyttää vain osaa osakkeenomistajan oikeuksista ja että oikeutta voi käyttää vain hallituksen päättämällä tavalla, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.
Lisäedellytyksenä 2 ja 3 momentissa tarkoitetun kokouksen ja 4 momentissa tarkoitetun osallistumiskeinon järjestämiselle on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää 1 momentissa tarkoitetussa yhtiökokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Kokoukseen osallistuvina pidetään vain niitä, jotka ovat käyttäneet äänioikeuttaan ennen kokousta tai voivat käyttää äänioikeuttaan kokouksen aikana. Mahdollisesti ennakkoäänestyksen kohteena oleva päätösehdotus katsotaan esitetyn muuttamattomana yhtiökokouksessa.
Kokouskutsussa on mainittava 2–4 momentissa tarkoitetusta osallistumismahdollisuudesta ja sen käyttämisen edellytyksistä sekä osallistumisen teknisestä toteutuksesta, siihen liittyvistä 4 momentissa tarkoitetuista osakkeenomistajan puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista ja siinä noudatettavasta menettelystä.
17 §
Koolle kutsuminen
Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että hallintoneuvosto kutsuu yhtiökokouksen koolle. Yhtiökokouksen koolle kutsumiseen oikeutettu hallintoneuvosto päättää myös 16 §:ssä tarkoitetuista kokoukseen osallistumistavoista, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.
18 §
Kokouskutsun sisältö
Kokouskutsun sisältöä koskevia erityisiä säännöksiä on:
2) ilmoittautumista koskevassa 7 §:n 3 momentissa ja teknisen apuvälineen ja postin käyttämistä koskevassa 16 §:n 6 momentissa;
23 §
Puheenjohtaja, ääniluettelo ja pöytäkirja
Puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että läsnä olevista osakkeenomistajista, asiamiehistä ja avustajista laaditaan luettelo, johon merkitään kunkin osakkeenomistajan osakkeiden lukumäärä ja äänimäärä (ääniluettelo). Yhtiökokouksessa on oltava nähtävänä osakasluettelon tiedoista osakkeenomistajan nimi ja kotikunta sekä osakkeiden lukumäärä osakelajeittain ja mahdolliset muut erot osakkeiden tuottamissa oikeuksissa ja velvollisuuksissa.
24 §
Jatkokokous ja kokouksen keskeytys teknisen häiriön vuoksi
Jos yhtiön 16 §:n 2–4 momentissa tarkoitetun tietoliikenneyhteyden tai kokouksen järjestämiseen käyttämän muun teknisen apuvälineen toimintahäiriö voi vaikuttaa kokouksen päätösten pätevyyteen ja on syytä olettaa häiriön korjaamisen viivästyttävän kokousta olennaisesti, yhtiökokouksen puheenjohtaja voi päättää kokouksen keskeyttämisestä ja jatkamisesta neljän viikon kuluessa kokouskutsun mukaisesta kokouksen aloitushetkestä. Edellytyksenä on, että keskeytys ja mahdollinen jatkamisen ajankohta ja osallistumiseen mahdollisesti tarvittava uusi tekninen toteutus saatetaan hyvissä ajoin ennen kokouksen jatkamista niiden osakkeenomistajien tietoon, joilla oli oikeus osallistua kokoukseen keskeytyshetkellä.
25 a §
Muun kuin suullisen puheoikeuden käyttäminen
Jos osakkeenomistaja käyttää kyselyoikeuttaan 16 §:n 4 momentin perusteella muuten kuin suullisesti yhtiökokouksen aikana, hallitus voi vastata kysymykseen kokouksen jälkeen 25 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, jollei kokouskutsussa toisin mainita tai yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Yhtiökokous voi kuitenkin päättää, että kysymykseen on vastattava yhtiökokouksessa 25 §:ssä säädetyn mukaisesti.
Jos osakkeenomistaja käyttää puheoikeuttaan 16 §:n 4 momentin perusteella muuten kuin suullisesti yhtiökokouksen aikana, yhtiökokouksessa voidaan 6 ja 25 §:n estämättä yhdistellä ja muokata tällaisia kysymyksiä ja muita puheenvuoroja, ennen kuin ne ja vastaus saatetaan yhtiökokoukseen osallistuvien nähtäväksi tai kuultavaksi. Edellytyksenä on, että menettely on tarpeen yhtiökokouksen keston rajoittamiseksi kohtuullisella tavalla, helpottaa kokouksen seuraamista, on omiaan turvaamaan kokouksen asianmukaisen kulun ja ei olennaisesti muuta puheenvuorojen sisältöä. Menettelyn periaatteista on päätettävä kokouksen alussa. Alkuperäiset muuten kuin kokouksen aikana suullisesti pidetyt puheenvuorot on säilytettävä vähintään vuoden ajan yhtiökokouksesta.
27 §
Määräenemmistöpäätös
Yhtiöjärjestyksen muutokseen riittää kuitenkin enemmistöpäätös, jos osakkeenomistajalle on muutoksen perusteella tarjottava 16 §:n 2 momentissa tarkoitettu mahdollisuus oikeuksiensa käyttämiseen yhtiökokouksessa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Poiketen siitä, mitä 5 luvun 16 §:n 3 momentissa säädetään, pörssiyhtiön hallitus voi päättää, että yhtiökokous järjestetään vuonna 2022 mainitussa momentissa tarkoitetusta yhtiöjärjestyksen muutoksesta päättämiseksi tämän pykälän 3 – 6 momentissa säädetyn mukaisesti niin, että osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa vain postin tai tietoliikenneyhteyden ja muun teknisen apuvälineen avulla ennen yhtiökokousta.
Kutsussa 2 momentissa tarkoitettuun yhtiökokoukseen on mainittava 5 luvun 16 §:n 6 momentissa ja 18 §:ssä säädetyn lisäksi:
1) 5 luvun 25 §:ssä tarkoitettujen osakkeenomistajien kysymysten esittämiselle varattu kohtuullinen aika ja hallituksen vastausten aika sekä tieto internetsivusta, jolla kysymykset, vastaukset ja vastaehdotukset ovat nähtävinä ennen yhtiökokousta ja äänestyksen päättymistä;
2) ennakkoäänestyksen kohtuullinen aika; sekä
3) miten kokouksen puheenjohtaja ja toimihenkilöt valitaan ja ääniluettelo vahvistetaan.
Ennakkoäänestyksen äänestysvaihtoehtoina on oltava kyllä, ei ja tyhjää sekä mahdollisuus jättää äänestämättä.
Edellä 2 momentissa tarkoitetussa yhtiökokouksessa osakkeenomistajalla on 5 luvun säännöksistä poiketen oikeus tehdä kysymyksiä vain 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
Edellä 2–5 momentissa säädetty koskee myös kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain (1070/2017) 1 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen liikkeeseenlaskijana olevan osakeyhtiön yhtiökokousta.
Tätä lakia sovelletaan sellaiseen kokoukseen, johon kutsu on toimitettu tämän lain mukaisena ja joka pidetään tämän lain voimassa ollessa.
2.
Laki
asunto-osakeyhtiölain 6 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 6 luvun 17 §:n otsikko ja 2 momentti, 19 §:n 2 momentin 1 kohta, 23 §:n 2 momentti ja 24 §:n otsikko sekä
lisätään 6 luvun 7 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1330/2018, uusi 3 momentti, 17 §:ään uusi 3 ja 5 - 6 momentti, jolloin muutettu 2 momentti siirtyy 4 momentiksi, mainittuun lukuun uusi 17 a § sekä mainitun luvun 24 §:ään uusi 3 momentti ja 27 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
6 luku
Yhtiökokous
7 §
Osakkeenomistajien osallistuminen
Sellaisessa asunto-osakeyhtiössä, jossa on vähintään 30 osakehuoneistoa osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen vain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla, jos hän on ilmoittanut osallistuvansa näin ja kutsussa on mainittu yhtiölle ilmoitettavan tällaisen osallistumistavan sitovuudesta.
17 §
Kokouspaikka ja osallistumistapa
Hallitus voi päättää, että 1 momentissa tarkoitettuun yhtiökokoukseen saa osallistua myös siten, että osakkeenomistaja voi käyttää täysimääräisesti 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua päätösvaltaansa tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana, jollei yhtiöjärjestyksessä rajoiteta tai kielletä tällaisen kokouksen järjestämistä.
Hallitus voi päättää myös, että yhtiökokous järjestetään ilman kokouspaikkaa siten, että osakkeenomistajat käyttävät 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua päätösvaltaansa täysimääräisesti ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Edellytyksenä on, että yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous on järjestettävä tai voidaan järjestää näin.
Hallitus voi päättää, että 1-3 momentissa tarkoitettuun yhtiökokoukseen saa osallistua lisäksi postin taikka tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla ennen yhtiökokousta tai kokouksen aikana, jollei yhtiöjärjestyksessä rajoiteta tai kielletä tällaisen osallistumiskeinon tarjoamista. Hallitus voi päättää, että tässä momentissa tarkoitetulla tavalla voi käyttää vain osaa osakkeenomistajan oikeuksista ja että oikeutta voi käyttää vain hallituksen päättämällä tavalla, jollei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.
Lisäedellytyksenä 2 ja 3 momentissa tarkoitetun kokouksen ja 4 momentissa tarkoitetun osallistumiskeinon järjestämiselle on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää 1 momentissa tarkoitetussa yhtiökokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Kokoukseen osallistuvina pidetään vain niitä, jotka ovat käyttäneet äänioikeuttaan ennen kokousta tai voivat käyttää äänioikeuttaan kokouksen aikana. Mahdollisesti ennakkoäänestyksen kohteena oleva päätösehdotus katsotaan esitetyn muuttamattomana yhtiökokouksessa.
Kokouskutsussa on mainittava 2 – 4 momentissa tarkoitetusta osallistumismahdollisuudesta ja sen käyttämisen edellytyksistä sekä osallistumisen teknisestä toteutuksesta, siihen liittyvistä 4 momentissa tarkoitetuista osakkeenomistajan puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista ja siinä noudatettavasta menettelystä.
17 a §
Vähemmistöosakkeenomistajien oikeus etäosallistumiseen ja kokouspaikalla osallistumiseen
Yhtiön on tarjottava osakkeenomistajille mahdollisuus osallistua yhtiökokoukseen 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, jos yhtiössä on vähintään 30 osakehuoneistoa ja sitä vaativilla osakkeenomistajilla on vähintään kymmenesosa yhtiön kaikista osakkeista. Tällaista osallistumista on vaadittava kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Jos yhtiöjärjestyksessä on 17 §:n 3 momentissa tarkoitettu määräys, yhtiön on tarjottava mahdollisuus osallistua yhtiökokoukseen myös mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitetulla kokouspaikalla, jos sitä vaativilla osakkeenomistajilla on vähintään kymmenesosa yhtiön kaikista osakkeista. Tällaista osallistumista on vaadittava kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
19 §
Kokouskutsun sisältö
Kokouskutsun sisältöä koskevia erityisiä säännöksiä on:
1) ilmoittautumista koskevassa 7 §:n 3 momentissa ja teknisen apuvälineen ja postin käyttämistä koskevassa 17 §:n 6 momentissa;
23 §
Puheenjohtaja, ääniluettelo ja pöytäkirja
Puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että läsnä olevista osakkeenomistajista, valtuutetuista ja avustajista laaditaan luettelo, johon merkitään kunkin osakkeenomistajan osakkeiden lukumäärä ja äänimäärä (ääniluettelo). Yhtiökokouksessa on oltava nähtävänä osakeluettelon tiedoista osakkeenomistajan nimi ja kotikunta sekä osakkeiden lukumäärä osakelajeittain ja mahdolliset muut erot osakkeiden tuottamissa oikeuksissa ja velvollisuuksissa.
24 §
Jatkokokous ja kokouksen keskeytys teknisen häiriön vuoksi
Jos yhtiön 17 §:n 2 - 4 momentissa tarkoitetun tietoliikenneyhteyden tai yhtiön kokouksen järjestämiseen käyttämän muun teknisen apuvälineen toimintahäiriö voi vaikuttaa kokouksen päätösten pätevyyteen ja on syytä olettaa häiriön korjaamisen viivästyttävän kokousta olennaisesti, yhtiökokouksen puheenjohtaja voi päättää kokouksen keskeyttämisestä ja jatkamisesta neljän viikon kuluessa kokouskutsun mukaisesta kokouksen aloitushetkestä. Edellytyksenä on, että keskeytys ja mahdollinen jatkamisen ajankohta ja osallistumiseen mahdollisesti tarvittava uusi tekninen toteutus saatetaan hyvissä ajoin ennen kokouksen jatkamista niiden osakkeenomistajien tietoon, joilla oli oikeus osallistua kokoukseen keskeytyshetkellä.
27 §
Määräenemmistöpäätös
Yhtiöjärjestyksen muutokseen riittää kuitenkin enemmistöpäätös, jos muutoksen perusteella osakkeenomistajalle on tarjottava 17 §:n 2 momentissa tarkoitettu mahdollisuus oikeuksiensa käyttämiseen yhtiökokouksessa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan sellaiseen kokoukseen, johon kutsu on toimitettu tämän lain mukaisena ja joka pidetään tämän lain voimassa ollessa.
3.
Laki
osuuskuntalain 5 luvun muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan osuuskuntalain (421/2013) 5 luvun 17 §:n otsikko ja 2 momentti, 18 §:n 1 momentti, 19 §:n 2 momentin 2 kohta, 25 §:n 2 momentti ja 26 §:n otsikko sekä
lisätään 5 luvun 7 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 357/2017, uusi 4 momentti, 17 §:ään uusi 2, 3 ja 5 momentti, jolloin muutettu 2 momentti siirtyy 4 momentiksi ja nykyinen 3 momentti siirtyy 6 momentiksi, 26 §:ään uusi 3 momentti, mainittuun lukuun uusi 27 a § ja 29 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
5 luku
Osuuskunnan kokous ja edustajisto
7 §
Jäsenen osallistuminen
Jäsenellä on oikeus osallistua osuuskunnan kokoukseen vain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla, jos hän on ilmoittanut osallistuvansa näin ja kutsussa on mainittu osuuskunnalle ilmoitettavan tällaisen osallistumistavan sitovuudesta. Sama koskee osuuden ja osakkeen omistajaa, jolla on oikeus osallistua osuuskunnan kokoukseen. Pörssiosuuskunnan jäsenen asiamiehen ilmoitus ei rajoita muiden 9 §:n 3 momentissa tarkoitettujen jäsenen asiamiesten osallistumisoikeutta.
Kokousmenettely
17 §
Kokouspaikka ja osallistumistapa
Hallitus voi päättää, että 1 momentissa tarkoitettuun osuuskunnan kokoukseen saa osallistua myös siten, että jäsen voi käyttää täysimääräisesti luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua päätösvaltaansa tietoliikenneyhteyden ja muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana, jollei säännöissä rajoiteta tai kielletä tällaisen kokouksen järjestämistä.
Hallitus voi päättää myös, että osuuskunnan kokous järjestetään ilman kokouspaikkaa siten, että jäsenet käyttävät luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua päätösvaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Edellytyksenä on, että sääntöjen mukaan osuuskunnan kokous on järjestettävä tai voidaan järjestää näin.
Hallitus voi päättää, että 1 – 3 momentissa tarkoitettuun osuuskunnan kokoukseen saa osallistua lisäksi postin taikka tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla ennen osuuskunnan kokousta tai kokouksen aikana, jollei säännöissä rajoiteta tai kielletä tällaisen osallistumiskeinon tarjoamista. Hallitus voi päättää, että tässä momentissa tarkoitetulla tavalla voi käyttää vain osaa jäsenen oikeuksista ja että oikeutta voi käyttää vain hallituksen päättämällä tavalla, jollei säännöissä toisin määrätä.
Lisäedellytyksenä 2 ja 3 momentissa tarkoitetun kokouksen ja 4 momentissa tarkoitetun osallistumiskeinon järjestämiselle on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää 1 momentissa tarkoitetussa osuuskunnan kokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Kokoukseen osallistuvina pidetään vain niitä, jotka ovat käyttäneet äänioikeuttaan ennen kokousta tai voivat käyttää äänioikeuttaan kokouksen aikana. Mahdollisesti ennakkoäänestyksen kohteena oleva päätösehdotus katsotaan esitetyn muuttamattomana osuuskunnan kokouksessa.
Kokouskutsussa on mainittava 2 – 4 momentissa tarkoitetusta osallistumismahdollisuudesta ja sen käyttämisen edellytyksistä sekä osallistumisen teknisestä toteutuksesta, siihen liittyvistä 4 momentissa tarkoitetuista jäsenen puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista ja siinä noudatettavasta menettelystä.
Säännöissä voidaan määrätä, että osuuden tai osakkeen omistaja saa osallistua kokoukseen vain 2–4 momentissa tarkoitetulla tavalla. Tällaisesta osallistumisoikeudesta on ilmoitettava osuuden tai osakkeen omistajalle samalla tavalla kuin kokouskutsu on toimitettava ja osallistumisoikeuden on oltava käytettävissä ainakin vuorokauden ajan.
18 §
Kokouksen koolle kutsuminen
Hallitus kutsuu osuuskunnan kokouksen koolle. Säännöissä voidaan kuitenkin määrätä, että hallintoneuvosto kutsuu kokouksen koolle. Osuuskunnan kokouksen koolle kutsumiseen oikeutettu hallintoneuvosto päättää myös 17 §:n mukaisista kokoukseen osallistumistavoista, jollei säännöissä toisin määrätä.
19 §
Kokouskutsun sisältö
Kokouskutsun sisällöstä säädetään lisäksi:
2) ilmoittautumista koskevassa 7 §:n 4 momentissa ja teknisen apuvälineen ja postin käyttämistä koskevassa 17 §:n 6 momentissa;
25 §
Puheenjohtaja, ääniluettelo ja pöytäkirja
Puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että läsnä olevista jäsenistä, asiamiehistä ja avustajista laaditaan luettelo, johon merkitään kunkin jäsenen osuuksien ja osakkeiden lukumäärä ja jäsenen äänimäärä (ääniluettelo). Siinä on mainittava myös jäsenen äänimäärä ja sen määräytymisperuste, jos jäsenellä voi sääntöjen mukaan olla useita ääniä. Osuuskunnan kokouksessa on oltava nähtävänä jäsen- ja omistajaluettelon tiedoista jäsenen nimi ja kotikunta sekä osuuksien ja osakkeiden lukumäärä osuus- ja osakelajeittain sekä mahdolliset muut erot osuuksien ja osakkeiden tuottamissa oikeuksissa ja velvollisuuksissa.
26 §
Jatkokokous ja kokouksen keskeytys teknisen häiriön vuoksi
Jos osuuskunnan 17 §:n 2 - 4 momentissa tarkoitettu tietoliikenneyhteyden tai osuuskunnan kokouksen järjestämiseen käyttämän muun tekninen apuvälineen toimintahäiriö voi vaikuttaa osuuskunnan kokouksen päätösten pätevyyteen ja on syytä olettaa häiriön korjaamisen viivästyttävän kokousta olennaisesti, osuuskunnan kokouksen puheenjohtaja voi päättää kokouksen keskeyttämisestä ja jatkamisesta neljän viikon kuluessa kokouskutsun mukaisesta kokouksen aloitushetkestä. Edellytyksenä on, että kokouksen keskeytys ja sen mahdollinen jatkamisen ajankohta ja osallistumiseen mahdollisesti tarvittava uusi tekninen toteutus saatetaan hyvissä ajoin ennen kokouksen jatkamista niiden jäsenten ja osuuden tai osakkeen omistajien tietoon, joilla oli oikeus osallistua kokoukseen keskeytyshetkellä.
27 a §
Muun kuin suullisen puheoikeuden käyttäminen
Jos jäsen käyttää kyselyoikeuttaan 17 §:n 4 momentin perusteella muuten kuin suullisesti osuuskunnan kokouksen aikana, hallitus voi vastata kysymykseen kokouksen jälkeen 27 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla, jollei kokouskutsussa tai säännöissä toisin määrätä. Osuuskunnan kokous voi kuitenkin päättää, että kysymykseen on vastattava kokouksessa 27 §:ssä säädetyn mukaisesti.
Jos jäsen käyttää puheoikeuttaan 17 §:n 4 momentin perusteella muuten kuin suullisesti osuuskunnan kokouksen aikana, osuuskunnan kokouksessa voidaan 7 ja 27 §:ssä säädetyn estämättä yhdistellä ja muokata tällaisia kysymyksiä ja muita puheenvuoroja ennen kuin ne ja vastaus saatetaan osuuskunnan kokoukseen osallistuvien nähtäviksi tai kuultaviksi. Edellytyksenä on, että menettely on tarpeen osuuskunnan kokouksen keston rajoittamiseksi kohtuullisella tavalla, helpottaa kokouksen seuraamista, on omiaan turvaamaan kokouksen asianmukaisen kulun ja ei olennaisesti muuta puheenvuorojen sisältöä. Menettelyn periaatteista on päätettävä kokouksen alussa. Alkuperäiset muuten kuin kokouksen aikana suullisesti pidetyt puheenvuorot on säilytettävä vähintään vuoden ajan osuuskunnan kokouksesta.
29 §
Määräenemmistöpäätökset
Sääntöjen muutokseen riittää kuitenkin enemmistöpäätös, jos muutoksen perusteella jäsenelle on tarjottava 17 §:n 2 momentissa tarkoitettu mahdollisuus oikeuksiensa käyttämiseen osuuskunnan kokouksessa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan sellaiseen kokoukseen, johon kutsu on toimitettu tämän lain mukaisena ja joka pidetään tämän lain voimassa ollessa.
4.
Laki
yhdistyslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan yhdistyslain (503/1989) 17 §, 24 §:n 1 ja 2 momentti ja 25 §:n 2 momentti, 27 §:n 2 momentti, 29 §:n 4 momentti ja 30 §, sellaisina kuin niistä ovat 17 §, 24 §:n 1 ja 2 momentti, 29 §:n 4 momentti ja 30 § laissa 678/2010, seuraavasti:
17 §
Jäsenten päätösvalta
Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa.
Hallitus tai yhdistyksen kokous voi päättää, että 1 momentissa tarkoitettuun yhdistyksen kokoukseen saa osallistua myös siten, että jäsen voi käyttää täysimääräisesti päätösvaltaansa tietoliikenneyhteyden ja muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana, jollei säännöissä rajoiteta tai kielletä tällaisen kokouksen järjestämistä.
Hallitus tai yhdistyksen kokous voi päättää myös, että yhdistyksen kokous järjestetään ilman kokouspaikkaa siten, että jäsenet käyttävät 1 momentissa tarkoitettua päätösvaltaansa ajantasaisesti tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana. Edellytyksenä on, että sääntöjen mukaan yhdistyksen kokous on järjestettävä tai voidaan järjestää näin.
Hallitus tai yhdistyksen kokous voi päättää, että yhdistyksen kokoukseen saa osallistua 1–3 momentissa säädetyn lisäksi postin taikka tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla ennen yhdistyksen kokousta tai kokouksen aikana, jollei säännöissä rajoiteta tai kielletä tällaisen osallistumiskeinon tarjoamista. Hallitus tai yhdistyksen kokous voi päättää, että tässä momentissa tarkoitetulla tavalla voi käyttää vain osaa jäsenen oikeuksista ja että oikeutta voi käyttää vain sen päättämällä tavalla, jollei säännöissä toisin määrätä. Jos yhdistyksen varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, tällainen osallistumisoikeus voi olla vain kokouksen aikana.
Lisäedellytyksenä 2 ja 3 momentissa tarkoitetun kokouksen ja 4 momentissa tarkoitetun osallistumismahdollisuuden järjestämiselle on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää 1 momentissa tarkoitetussa yhdistyksen kokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Kokoukseen osallistuvina pidetään vain niitä, jotka ovat käyttäneet äänioikeuttaan ennen kokousta tai voivat käyttää äänioikeuttaan kokouksen aikana.
Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenet käyttävät säännöissä erikseen mainituissa asioissa päätösvaltaansa ilman kokousta erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla. Määräys ei voi kuitenkaan koskea 23 §:n 1 momentissa mainittua asiaa.
Jäsenet voivat yksimielisinä päättää siitä, että päätös yhdistyksen kokoukselle kuuluvasta asiasta tehdään kokousta pitämättä. Päätös on tehtävä kirjallisesti, päivättävä ja kunkin yhdistyksen jäsenen on varmennettava se. Kirjalliseen päätökseen sovelletaan muuten, mitä yhdistyksen kokouksen pöytäkirjasta säädetään.
24 §
Kokouskutsu
Yhdistyksen kokous on kutsuttava koolle siten kuin säännöissä on määrätty. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka ja mahdollinen ennakkoilmoittautumisvelvollisuus.
Jos kokoukseen voidaan osallistua myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla, tästä on mainittava kokouskutsussa. Kokouskutsussa on lisäksi mainittava tällaisen osallistumisen edellytyksistä, osallistumisen teknisestä toteutuksesta, siihen liittyvistä jäsenen puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista sekä siinä noudatettavasta menettelystä.
25 §
Jäsenen ääni- ja osallistumisoikeus
Säännöissä voidaan määrätä, että määrätyn ajan jäsenmaksunsa maksamisen laiminlyönyt ei saa käyttää äänioikeuttaan. Säännöissä voidaan määrätä, että yhdistyksen kokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen kokoukseen etukäteen yhdistykselle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä. Tällöin kokouskutsuaika lasketaan viimeisestä ilmoittautumispäivästä. Jäsenellä on oikeus osallistua yhdistyksen kokoukseen vain 17 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla, jos hän on ilmoittanut osallistuvansa näin ja kutsussa on mainittu tällaisen yhdistykselle ilmoitettavan osallistumistavan sitovuudesta.
27 §
Päätöksentekojärjestys
Päätös sääntöjen muuttamisesta 17 §:n 2 tai 4 momentissa tai 19 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla taikka siten, että enemmistövaalitapa korvataan suhteellisella vaalitavalla, on kuitenkin pätevä, jos päätöstä on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä ja se muutoin on tehty siten kuin sääntöjen muuttamisesta säädetään tai määrätään.
29 §
Vaalien toimittaminen
Suhteellinen vaali toimitetaan salaisena äänestyksenä. Säännöissä voidaan määrätä suhteellisen vaalin toimittamisesta avoimella äänestyksellä. Tasatulos vaalissa ratkaistaan arvalla.
30 §
Äänestys- ja vaalijärjestys
Jos yhdistyksen päätösvaltaa käytetään 17 §:n 6 momentissa tai 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla, yhdistyksen on hyväksyttävä tätä varten äänestys- ja vaalijärjestys, johon on otettava tarvittavat äänestystä ja vaalia koskevat tämän lain säännöksiä ja yhdistyksen sääntöjä täydentävät määräykset.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tätä lakia sovelletaan sellaiseen kokoukseen, johon kutsu on toimitettu tämän lain mukaisena ja joka pidetään tämän lain voimassa ollessa.
Helsingissä 9.6.2022
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen /kok
varapuheenjohtaja Hanna Kosonen /kesk
jäsen Atte Harjanne /vihr
jäsen Mari Holopainen /vihr
jäsen Hannu Hoskonen /kesk (osittain)
jäsen Matias Mäkynen /sd (osittain)
jäsen Raimo Piirainen /sd
jäsen Janne Sankelo /kok
jäsen Hussein al-Taee /sd
jäsen Veikko Vallin /ps
jäsen Tuula Väätäinen /sd
jäsen Johannes Yrttiaho /vas
varajäsen Olli Immonen /ps
varajäsen Hilkka Kemppi /kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Lauri Tenhunen /