Siirry mietintöön
TaVM 7/2022 vp -
HE 228/2021 vp
Talousvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n joukkorahoitusasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi
Hallituksen esitys eduskunnalle EU:n joukkorahoitusasetusta täydentäväksi lainsäädännöksi ( HE 228/2021 vp ): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten.
Valiokunta on kuullut:
- lainsäädäntöneuvos Anu Ranta - valtiovarainministeriö
- johtava asiantuntija Ulla Larmi - Finanssivalvonta
- jaostopäällikkö Vesa Sainio - FINE Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
- Legal Counsel Tuulia Niemelä - Invesdor Oy
- johtava lakimies Satu Wennberg - Finanssiala ry
- puheenjohtaja Lasse Vuola - Joukkorahoitusyhdistys ry
- professori (Associate Professor) Peter Nyberg - Aalto-yliopisto
- professori (emeritus) Jarno Tepora
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
- Poliisihallitus
- Suomen Pörssisäätiö
- Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
- Pääomasijoittajat ry
- Suomen Yrittäjät ry
Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa:
- Etelä-Suomen aluehallintovirasto
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto
- Finnish Business Angels Network ry
- Sijoittajien korvausrahasto
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta ja kumottavaksi voimassa oleva joukkorahoituslaki. Ehdotuksessa ehdotetaan lisäksi muutettaviksi Finanssivalvonnasta annettua lakia, Finanssivalvonnan valvontamaksusta annettua lakia, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annettua lakia, sijoituspalvelulakia ja rikosrekisterilakia. Teknisiä muutoksia ehdotetaan rahankeräyslakiin, vakuutusyhtiölakiin ja joukkolainanhaltijoiden edustajista annettuun lakiin.
Esityksen tarkoituksena on muuttaa kansallista lainsäädäntöä Euroopan unionin niin sanottua EU:n joukkorahoitusasetuksen ja siihen liittyvän rahoitusvälineiden markkinoista annettuun direktiiviin tehdyn muutoksen voimaantulon vuoksi. Asetus yhtenäistää joukkorahoituspalveluja tarjoavien yhteisöjen toimintaan liittyviä vaatimuksia eri jäsenvaltioissa, pyrkii edistämään sisämarkkinoiden toimintaa mahdollistamalla joukkorahoituspalvelun tarjoamista maasta toiseen ja parantamaan pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusmahdollisuuksia sekä varmistamaan sijoittajansuojaa joukkorahoituskierroksille osallistuville sijoittajille.
Joukkorahoitusta tarjotaan digitaalista alustaa hyödyntämällä ja saattamalla siellä yhteen rahoituksen tarvitsijoita ja sijoittajia. Joukkorahoitus on joko laina- tai sijoitusmuotoista. Asetuksen mukaan alusta voi tarjota joukkorahoitusta yksittäiselle rahoituksen tarvitsijalle vuoden aikana enintään viiden miljoonan euron edestä. Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät joukkorahoituspalvelut, jotka liittyvät kuluttajalainoihin. Joukkorahoituspalvelun tarjoaminen edellyttää asetuksen mukaan toimilupaa, joka mahdollistaa oikeuden tarjota joukkorahoituspalvelua rajan yli toiseen ETA-valtioon niin sanotulla EU-passilla. Toimintaa harjoitetaan viranomaisvalvonnassa ja asetuksen vastaista toimintaa tulee voida sanktioida.
Asetuksen täytäntöönpanotoimina Finanssivalvonnalle ehdotetaan asianmukaisia toimivaltuuksia valvontatehtäviä ja -maksua varten. Asetuksessa edellytetään vahingonkorvausvelvoitteiden säätämistä vähintään sijoitusta koskevassa avaintietoasiakirjassa annettujen tietojen harhaanjohtavuudesta, epätarkkuudesta tai keskeisten tietojen puutteellisuudesta. Yleisempi rahoitusmarkkinoilla käytössä oleva palveluntarjoajan vahingonkorvausvelvoite ehdotetaan myös pidettäväksi voimassa ja osittain laajennettavaksi. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain soveltamisalasta ehdotetaan poistettavaksi joukkorahoituspalvelun tarjoajat asetuksen tarkoituksen mukaisesti. Lisäksi kansalliseen valintaan perustuen uudessa laissa ehdotetaan joukkorahoituspalvelun tarjoajille oikeutta tarjota myös eräitä muita palveluja ja asetuksessa tarkoitettua toimintaa vastaava yli viiden miljoonan euron vuositasolla ylittävä lainamuotoinen joukkorahoituksen tarjoaminen olisi samojen säännösten alainen kuin asetuksessa tarkoitettu toiminta.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan mahdollisimman pian.
Esityksen keskeinen sisältö ja tavoitteet.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta ja kumottavaksi voimassa oleva joukkorahoituslaki. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettavaksi joukko muita lakeja, joilla on yhteys joukkorahoituspalvelun tarjoamiseen.
EU:n joukkorahoitusasetus ((EU) 2020/1503) on jo voimassa. Vaikka kansallisella lainsäätäjällä on vain vähän liikkumatilaa, kansallista sääntelyä täytyy yhteensovittaa asetuksen kanssa.
Sääntelyn tavoitteena on joukkorahoituspalveluja tarjoavien yhteisöjen toimintaan liittyvien vaatimusten yhtenäistäminen eri jäsenvaltioissa, sisämarkkinoiden toiminnan edistäminen mahdollistamalla joukkorahoituspalvelujen rajat ylittävä tarjoaminen, pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusmahdollisuuksien parantaminen ja joukkorahoituskierroksille osallistuvien sijoittajien sijoittajansuojan varmistaminen.
Talousvaliokunta puoltaa ehdotetun sääntelyn hyväksymistä vähäisin teknisin muutoksin.
Toimilupa.
Joukkorahoituspalvelun tarjoaminen edellyttää toimivaltaisen viranomaisen myöntämää toimilupaa. Asetus antaisi mahdollisuuden säätää kansallisesti yksinkertaistetusta toimilupamenettelystä. Hallituksen esityksessä tallaista ei kuitenkaan ehdoteta. Talousvaliokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessa esitettyyn kantaan, ettei yksinkertaistetulle toimilupamenettelylle ole perusteita. Tällä hetkellä rekisteröidyt toimijat voivat jättää toimilupahakemuksen EU-asetuksen sallimissa rajoissa siirtymäajan loppupuolella, jolloin niille tarjoutuu mahdollisuus täydentää rekisteröinti siirtymäajan aikana toimiluvaksi.
Finanssivalvonnan on huomioitava rekisteröityneiden joukkorahoituksen välittäjien rekisteröinnin ja jatkuvan valvonnan aikana toimittamat relevantit ja ajantasaiset tiedot, mikä keventää toimilupamenettelyä.
Vahingonkorvaus.
Ehdotetussa sääntelyssä vahingonkorvausvelvollisuutta käsitellään kolmesta näkökulmasta: avaintietoasiakirjaa koskeva vastuu, yleinen joukkorahoituspalvelun tarjoajaa (yhtiönä) koskeva vahingonkorvausvastuu ja joukkorahoituspalvelun tarjoajan johtoa (hallitus ja toimitusjohtaja) koskeva, toiminnan järjestämiseen liittyviin velvoitteisiin rajoittuva vahingonkorvausvastuu.
Talousvaliokunta huomauttaa, että joukkorahoituspalvelun tarjoamiseen liittyvää vahingonkorvausvelvollisuutta tulee arvioida erityisesti joukkorahoitustuotteiden riskillisyyttä silmälläpitäen.
Hallituksen esityksessä on ehdotettu yleistä vahingonkorvausvelvollisuutta joukkorahoituspalvelua tarjoavalle yhtiölle tahallaan tai huolimattomuudesta aiheutetusta vahingosta, jos yhtiön toiminnalla on aiheutettu vahinkoa sen asiakkaalle tai muulle henkilölle EU-asetuksen, sen nojalla annetun alemmantasoisten säännösten tai joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain vastaisella toiminnalla. Ehdotettu säännös vastaa voimassa olevaa joukkorahoituslakia ja on yhdensuuntainen muiden vastaavien rahoituspalvelujen säännösten kanssa. Velvollisuus laajenee nykytilasta sitä kautta, että asetuksen soveltamisala on voimassa olevassa joukkorahoituslaissa säädettyä huomattavasti laajempi.
Joukkorahoituslain vahingonkorvausta koskevia säännöksiä tulee tarkastella myös siitä näkökulmasta, että kansallista vahingonkorvauslakiamme (412/1974) ei sovelleta sopimussuhteisiin. Ilman sektorisääntelyssä olevaa vahingonkorvausvelvoitetta asiakkaan ja palveluntarjoajan välinen suhde jäisi yleisten sopimusoikeudellisten periaatteiden varaan. Merkityksellistä on myös, että asiakkaalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa sopimuksensa (vakioituun) sisältöön. Kun palvelu tapahtuu sähköisellä alustalla, sopimus on käytännössä kaikille asiakkaille samansisältöinen.
Kokoavia huomioita.
Ehdotus voimassa olevaa joukkorahoituslakia laajemmasta johdon henkilökohtaisesta vastuusta palaa tavoitteeseen vahvistaa sijoittajansuojaa ja ylläpitää markkinoiden luottamusta. Käännetty todistustaakka on perusteltu, koska hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan on helpompi osoittaa toimineensa säännöksen edellyttämällä tavalla kuin korvauksen vaatijan osoittaa näitä velvoitteita rikotun. Johdon vastuuta korostavan vahingonkorvausvastuun voidaan arvioida edistävän sitä, että näihin tehtäviin hakeutuu sellaisia henkilöitä, jotka tuntevat sääntelyn. Talousvaliokunta puoltaa ehdotettua sääntelyratkaisua.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille Suomen asema kansainvälisessä vertailussa; on herätetty kysymys siitä, onko kansallinen sääntelymme omiaan luomaan meille takamatkaa sijoitustoimintaympäristönä. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan nyt ehdotettua sääntelyä vastaavaa normistoa on ollut voimassa jo pitkään muissa sektorilainsäädännöissä ja myös muissa valtioissa. Joukkorahoitusasetuksen suoman kansallisen liikkumavaran käytön ohella myös verotukselliset ja muut taloudellisen raportoinnin säännökset vaikuttavat siihen, mikä valtio näyttäytyy houkuttelevana ympäristönä toiminnalle.
Rahoitusmarkkinasääntelyn perusongelmana on tasapainon löytäminen rahoitusmarkkinoiden sääntelyn ja markkinoiden vapaan toiminnan sallimisen välillä: raskas sääntely, jolla pyritään turvaamaan kansalaisten luottamusta rahoitusmarkkinoihin, voi johtaa korkeiksi koettuihin hintoihin tai rapauttaa toimialan kehittämisen edellytyksiä. Vastaavasti liian kevyt sääntely voi johtaa sijoittajien luottamusta vähentäviin lieveilmiöihin. Talousvaliokunta huomauttaa, että mikäli muutoin vahvasti säännellylle sektorille luodaan kevyemmin säännelty osa-alue, on odotettavissa, että markkinat muokkaavat toimintojaan siten, että ne voivat hyödyntää säädettyjä helpotuksia.
Talousvaliokunta pitää näin perustellen ehdotettua sääntelyä kannatettavana huomauttaen kuitenkin, että nyt ehdotettu sääntely ei ole rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen suhteen symmetrinen finanssisektorin usean muun sääntelyn kanssa. Rahoitusmarkkinasääntelyssä on varsin pitkälle meneviä ja hallinnollisesti raskaita velvoitteita sen estämiseksi, ettei rahoitusjärjestelmää käytettäisi edellä mainittuihin tarkoituksiin. Tässä katsannossa on epäjohdonmukaista, että EU-tasoinen, suoraan sovellettava asetus jättää joukkorahoituspalvelun tarjoajat rahanpesun ja terrorismin rahoittamista koskevan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Näistä lähtökohdista Suomi ei voi kansallisesti säätää toisin. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että joukkorahoitussääntelyn jatkokehittämisessä Suomi pitää tätä epäsymmetriaa esillä sen korjaamiseksi.
Myös sijoittajansuojaa koskevan sääntelyn tulisi olla mahdollisimman johdonmukaista ja yhdensuuntaista riippumatta siitä, mikä taho rahoitustuotetta tai -palvelua tarjoaa. Tämän vuoksi olisi syytä jatkossa arvioida myös sitä, tulisiko joukkorahoituspalvelun tarjoaja velvoittaa kuulumaan tuomioistuimen ulkopuoliseen riidanratkaisuelimeen.
4 §. Joukkorahoituspalvelua koskeva toimilupavelvollisuus ja -menettely.
Talousvaliokunta ehdottaa pykälän 2 momenttia selkeytettäväksi siten, että kansallinen toimilupa muuhun lainamuotoisen joukkorahoituspalvelun tarjoamiseen voitaisiin myöntää vain sellaiselle EU-asetuksen mukaiselle joukkorahoituspalvelun tarjoajalle, jolle Finanssivalvonta on myöntänyt toimiluvan. EU-asetuksen mukaan toimilupaa on haettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, johon palveluntarjoaja on sijoittautunut. Koska muun lainamuotoisen joukkorahoituksen toimiluvan on tarkoitus olla EU-asetuksen toimilupaa vastaava, muutos selkeyttää säännöstä.
Johtolauseeseen tulee päivittää tieto 1.1.2022 voimaan tulleesta laista 976/2021. Muutokset koskevat lain 28 §:ää.
40 §. Seuraamusmaksu.
Pykälään täytyy tehdä hallituksen esityksen HE 203/2021 vp mukaiset eduskunnan hyväksymät muutokset.
41 §. Seuraamusmaksun määrääminen.
Aiemmin käytössä ollut lyhytnimi viitearvoasetus on korvattu lailla 599/2021 lyhytnimellä vertailuarvoasetus. Pykälää muutetaan tätä vastaavasti.
41 a §. Seuraamusmaksun enimmäismäärä eräissä tapauksissa.
Pykälän 7 momentti tulee korjata vastaamaan pykälän muita momentteja, joita muutettiin sovellettavan liikevaihdon osalta lailla 521/2021 (HE 16/2021 vp). Säännöksessä tulee viitata oikeushenkilön tekoa tai laiminlyöntiä edeltävän vuoden liikevaihdon sijaan oikeushenkilön seuraamusmaksun määräämistä edeltävän vuoden liikevaihtoon EU-asetuksen 39 artiklan 2 kohdan e alakohdan mukaan.
50 u §. Toiminta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1503 yrityksille suunnatun joukkorahoituspalvelun eurooppalaisista tarjoajista tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena.
Säännös lisättiin lainmuutoksen 941/2021 yhteydessä, kun Finanssivalvonnasta tuli EU:n joukkorahoitusasetuksessa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen. Sanottu asetus mainitaan laissa vain kerran, eikä sille sen vuoksi annettu lyhytnimeä. Nyt käsiteltävänä olevan lakimuutoksen 20 a §:ssä ehdotetaan, että asetuksesta 2020/1503 käytettäisiin laissa lyhytnimeä EU:n joukkorahoitusasetus. Johdonmukaisuuden vuoksi tämä tulee huomioida myös 50 u §:ssä.
Talousvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 228/2021 vp sisältyvät 2. ja 4.—9. lakiehdotuksen.
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 228/2021 vp sisältyvät 1. ja 3. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset)
1.
Laki
joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
Tätä laki sovelletaan joukkorahoituspalveluun tarjoamiseen ja tällaisen palveluntarjoajan harjoittamaan muuhun toimintaan. Joukkorahoituspalvelulla tarkoitetaan:
1) yrityksille suunnatun joukkorahoituspalvelun eurooppalaisista tarjoajista sekä asetuksen (EU) 2017/1129 ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1503, jäljempänä EU:n joukkorahoitusasetus , 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua toimintaa; ja
2) sellaista 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa vastaavaa lainojen myöntämisen helpottamista, joka ylittää EU:n joukkorahoitusasetuksen 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun raja-arvon ( muu lainamuotoinen joukkorahoitus ).
Tämän lain lisäksi tässä laissa tarkoitetusta joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta säädetään EU:n joukkorahoitusasetuksessa ja sen nojalla annetuissa komission asetuksissa ja päätöksissä.
2 §
Valvonta ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa
Tämän lain sekä EU:n joukkorahoitusasetuksen ja sen perusteella annettujen komission asetusten ja päätösten noudattamista valvoo Finanssivalvonta. Finanssivalvonnasta säädetään Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008). Finanssivalvonnan velvollisuudesta tehdä yhteistyötä kuluttaja-asiamiehen kanssa asiakkaansuojan valvonnassa säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 46 §:ssä.
3 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) joukkorahoituspalvelun tarjoajalla oikeushenkilöä, joka harjoittaa 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua joukkorahoituspalvelua;
2) hankkeen toteuttajalla EU:n joukkorahoitusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitettua luonnollista henkilöä ja oikeushenkilöä sekä luonnollista henkilöä ja oikeushenkilöä, joka hakee joukkorahoitusalustan kautta muuta lainamuotoista joukkorahoitusta;
3) joukkorahoituspalvelun tarjoamiseen liittyviä tehtäviä hoitamaan nimetyllä kolmannella osapuolella EU:n joukkorahoitusasetuksen 9 artiklassa tarkoitettua ulkoistetun toiminnan hoitajaa ja sitä vastaavaa ulkoistetun toiminnan hoitajaa, joka on nimetty hoitamaan tehtäviä, jotka liittyvät muuhun lainamuotoiseen joukkorahoitukseen.
2 luku
Joukkorahoituspalvelun tarjoajan toimilupa
4 §
Joukkorahoituspalvelua koskeva toimilupavelvollisuus ja -menettely
EU:n joukkorahoitusasetuksen 3 artiklan 1 kohdassa säädetään 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa koskevasta toimilupavelvollisuudesta.
Liiketoimintaan, jossa tarjotaan muuta lainamuotoista joukkorahoitusta, on haettava 1 momentissa tarkoitettua toimilupaa vastaava toimilupa Finanssivalvonnalta. Muuhun lainamuotoiseen joukkorahoitukseen voidaan myöntää toimilupa myös sellaiselle oikeushenkilölle, jolla on Finanssivalvonnan myöntämä EU:n joukkorahoitusasetuksessa tarkoitettu toimilupa. Muuta lainamuotoista joukkorahoitusta saa tarjota Suomesta toiseen valtioon, jos se on kyseisessä valtiossa sallittu. Finanssivalvonnalle on ilmoitettava hyvissä ajoin etukäteen, mitä palveluja tai toimintaa on tarkoitus tarjota sekä missä valtiossa ja miten niitä tarjotaan. Ilmoitus on tehtävä myös, jos nämä tiedot muuttuvat.
5 §
Joukkorahoituspalvelun tarjoajan muu toiminta
Joukkorahoituspalvelun tarjoaja saa myönnetyn toimiluvan mukaisesti joukkorahoituspalvelun lisäksi tarjota yrityksille pääomarakenteita, liiketoimintastrategiaa ja muita niihin liittyviä kysymyksiä koskevaa neuvontaa sekä yritysten sulautumisia, yritysostoja ja muita yritysjärjestelyjä koskevaa neuvontaa ja palveluja.
Joukkorahoituspalvelun tarjoajan oikeudesta toimia joukkolainanhaltijoiden edustajana säädetään joukkolainanhaltijoiden edustajasta annetun lain (574/2017) 16 §:ssä.
6 §
Muutoksenhaku
Jos kaikki vaadittavat tiedot sisältäneestä toimilupahakemuksesta ei ole tehty toimilupaa koskevaa päätöstä kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä, hakija voi tehdä valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Valituksen voi tehdä, kunnes päätös on annettu. Finanssivalvonnan on ilmoitettava päätöksen antamisesta muutoksenhakuviranomaiselle, jos päätös on tehty valituksen tekemisen jälkeen. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
3 luku
Huomattavan omistusosuuden tai äänivallan hankinta ja luovutus sekä sen kieltäminen
7 §
Huomattavan omistusoikeuden tai äänioikeuden hankintaa ja luovutusta koskeva ilmoitusvelvollisuus
Sen, joka aikoo hankkia vähintään EU:n joukkorahoitusasetuksen 12 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun osuuden joukkorahoituspalvelun tarjoajan osakkeiden tai osuuksien kokonaismäärästä tai äänioikeudesta, on ilmoitettava siitä etukäteen Finanssivalvonnalle.
Laskettaessa 1 momentissa tarkoitettua ääniosuutta sovelletaan arvopaperimarkkinalain (746/2012) 9 luvun 6 §:ää.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä myös, jos omistettujen osakkeiden tai osuuksien määrä taikka äänimäärä laskee mainitussa momentissa tarkoitetun omistus- tai äänirajan alapuolelle.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön on viipymättä ilmoitettava Finanssivalvonnalle, jos EU:n joukkorahoitusasetuksen 12 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa tapahtuu muutos.
Joukkorahoituspalvelun tarjoajan on ilmoitettava Finanssivalvonnalle vähintään kerran vuodessa 1 momentissa tarkoitettujen omistusosuuksien omistajat, omistusten suuruudet ja äänioikeudet sekä ilmoitettava viivytyksettä tietoonsa tulleet muutokset niissä.
8 §
Omistusosuuden tai äänivallan hankinnan arvioinnissa noudatettava menettely ja hankinnan kieltäminen
Finanssivalvonnan on viivytyksettä, viimeistään toisena arkipäivänä 7 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta kirjallisesti vahvistettava ilmoitusvelvolliselle vastaanottaneensa ilmoituksen. Vahvistuksesta on lisäksi käytävä ilmi 4 momentissa tarkoitettu käsittelyaika.
Finanssivalvonnan on kiellettävä 7 §:ssä tarkoitetun omistusosuuden tai äänivallan hankkiminen joukkorahoituspalvelun tarjoajasta EU:n joukkorahoitusasetuksen 12 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa tilanteessa.
Finanssivalvonta voi tehdessään tässä pykälässä tarkoitetun päätöksen asettaa samalla määräajan, jonka kuluessa ilmoitettu hankinta on toteutettava.
Finanssivalvonnan on tehtävä 2 momentissa tarkoitettu päätös 60 arkipäivässä siitä, kun se on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vahvistanut saaneensa ilmoituksen. Finanssivalvonta voi käsittelyaikana, kuitenkin viimeistään viidentenäkymmenentenä arkipäivänä käsittelyajan alkamisesta, kirjallisesti pyytää tarpeellisia yksilöityjä lisätietoja. Lisätietojen pyytäminen keskeyttää käsittelyajan siihen, kunnes pyydetyt lisätiedot on saatu, kuitenkin enintään 20 arkipäivän ajaksi tai, jos ilmoitusvelvollisen kotipaikka on Euroopan talousalueen ulkopuolella tai ilmoitusvelvollinen on muu kuin Euroopan talousalueella toimiluvan saanut luottolaitos, sijoituspalveluyritys, sähkörahayhteisö, vakuutusyhtiö, rahastoyhtiö tai joukkorahoituspalvelun tarjoaja, enintään 30 arkipäivän ajaksi. Päätös käsittelyajan jatkamisesta on annettava viivytyksettä tiedoksi ilmoitusvelvolliselle.
Päätös hankinnan vastustamisesta on annettava tiedoksi ilmoitusvelvolliselle viimeistään toisena arkipäivänä päätöksen tekemisestä ylittämättä käsittelyaikaa. Jos Finanssivalvonta ei tässä pykälässä tarkoitettuna käsittelyaikana ole tehnyt 2 momentissa tarkoitettua päätöstä, sen katsotaan hyväksyneen hankinnan.
4 luku
Salassapito- ja tietosuojasäännökset
9 §
Salassapitovelvollisuus
Joka joukkorahoituspalvelun tarjoajan, sen kanssa samaan konserniin tai konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen taikka luottolaitosten yhteenliittymän tai joukkorahoituspalvelun tarjoajan asiamiehen tai muun joukkorahoituspalvelun tarjoajan lukuun toimivan yrityksen toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai niiden palveluksessa taikka niiden toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan on saanut tietää joukkorahoituspalvelun tarjoajan tai sen kanssa samaan konserniin, konsolidointiryhmään, luottolaitosten yhteenliittymään tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004) tarkoitettuun ryhmittymään kuuluvan yrityksen asiakkaan tai muun sen toimintaan liittyvän henkilön taloudellista asemaa tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Salassa pidettäviä tietoja ei saa myöskään antaa joukkorahoituspalvelun tarjoajan yhtiökokoukselle tai sitä vastaavan toimielimen kokoukselle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkeenomistajalle, jäsenelle, yhtiömiehelle eikä muulle henkilölle.
10 §
Salassa pidettävien tietojen luovuttaminen viranomaisille
Joukkorahoituspalvelun tarjoajalla, sen kanssa samaan konserniin tai konsolidointiryhmään kuuluvalla yrityksellä taikka yhteenliittymällä on velvollisuus antaa 9 §:ssä tarkoitettuja tietoja syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi sekä muulle viranomaiselle, jolla on lain nojalla oikeus saada sellaisia tietoja.
11 §
Salassa pidettävien tietojen muu luovuttaminen
Jollei luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus), jäljempänä tietosuoja-asetus, muuta johdu, joukkorahoituspalvelun tarjoaja ja sen konsolidointiryhmään kuuluva yritys voi luovuttaa 9 §:ssä tarkoitettuja tietoja samaan konserniin, konsolidointiryhmään, yhteenliittymään ja rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvalle yhteisölle asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista, markkinointia sekä konsernin, konsolidointiryhmän, yhteenliittymän tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymän riskienhallintaa varten, jos tietojen vastaanottajaa koskee tässä laissa säädetty tai vastaava salassapitovelvollisuus. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, ei koske tietosuoja-asetuksen 10 artiklassa tarkoitettujen tietojen luovuttamista.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, joukkorahoituspalvelun tarjoaja ja joukkorahoituspalvelun tarjoajan konsolidointiryhmään kuuluva yritys voivat luovuttaa asiakasrekisterissään olevia markkinointia sekä asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista varten tarpeellisia tietoja sellaiselle yritykselle, joka kuuluu joukkorahoituspalvelun tarjoajan kanssa samaan taloudelliseen yhteenliittymään, jos tietojen vastaanottajaa koskee tässä laissa säädetty tai sitä vastaava salassapitovelvollisuus. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske tietosuoja-asetuksen 10 artiklassa tarkoitettujen tietojen luovuttamista.
12 §
Merkintä rikosrekisteriotteen esittämisestä, otteen palauttaminen ja otteen kelpoisuusaika
Rekisteriotteen EU:n joukkorahoitusasetuksen 5 artiklan 2 kohdan a alakohdan perusteella nähtäväksi esittäneen luonnollisen henkilön henkilötietoihin saadaan tehdä ainoastaan merkinnät rikosrekisteriotteen esittämisestä ja otteen päiväyksestä. Joukkorahoituspalvelun tarjoaja, joka on saanut tämän lain mukaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi, ei saa ottaa siitä jäljennöstä. Rikosrekisteriote on palautettava otteen esittäneelle henkilölle tai tuhottava viipymättä. Rikosrekisteristä ilmeneviä tietoja ei saa ilmaista muille kuin sellaisille henkilöille, jotka välttämättä tarvitsevat niitä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi.
5 luku
Valvontavaltuudet
13 §
Joukkorahoitustarjouksen lykkääminen ja kieltäminen
Finanssivalvonta voi määrätä. että joukkorahoitustarjousta lykätään kerrallaan enintään kymmenellä perättäisellä pankkipäivällä, jos Finanssivalvonnalla on perusteltu syy epäillä, että EU:n joukkorahoitusasetusta on rikottu.
Finanssivalvonta voi kieltää joukkorahoitustarjouksen, jos se toteaa, että EU:n joukkorahoitusasetusta on rikottu tai on perusteltu syy epäillä, että sitä voidaan rikkoa.
Ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitetun määräyksen tai kiellon antamista Finanssivalvonnan on annettava päätöksen kohteelle tilaisuus tulla kuulluksi, jollei asian kiireellisyydestä tai muusta erityisestä syystä muuta johdu.
14 §
Markkinointiviestinnän kieltäminen
Finanssivalvonta voi kieltää tai lykätä markkinointiviestinnän taikka vaatia joukkorahoituspalvelun tarjoajaa tai joukkorahoituspalvelun tarjoamiseen liittyviä tehtäviä hoitamaan nimettyä kolmatta osapuolta lopettamaan markkinointiviestinnän taikka lykkäämään sitä kerrallaan enintään kymmenellä perättäisellä pankkipäivällä, jos on perusteltu syy epäillä, että EU:n joukkorahoitusasetusta on rikottu.
Ennen 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai lykkäämispäätöksen antamista Finanssivalvonnan on annettava päätöksen kohteelle tilaisuus tulla kuulluksi, jollei asian kiireellisyydestä tai muusta erityisestä syystä muuta johdu.
15 §
Joukkorahoituspalvelun tarjoamisen keskeyttäminen tai kieltäminen
Finanssivalvonta voi keskeyttää tai vaatia joukkorahoituspalvelun tarjoajaa keskeyttämään joukkorahoituspalvelun tarjoamisen kerrallaan kymmeneksi perättäiseksi pankkipäiväksi, jos on perusteltu syy epäillä, että EU:n joukkorahoitusasetusta on rikottu.
Finanssivalvonta voi keskeyttää tai vaatia joukkorahoituspalvelun tarjoajaa tai joukkorahoituspalvelujen tarjoamiseen liittyviä tehtäviä suorittamaan nimettyä kolmatta osapuolta keskeyttämään joukkorahoituspalvelujen tarjoamisen, jos joukkorahoituspalvelun tarjoajan tilanne huomioiden joukkorahoituspalvelun tarjoaminen ei ole sijoittajien etujen mukaista.
Finanssivalvonta voi kieltää joukkorahoituspalvelun tarjoamisen, jos EU:n joukkorahoitusasetusta on rikottu.
Ennen 1–3 momentissa tarkoitetun keskeyttämistä koskevan, keskeyttämisen vaatimista koskevan tai kiellon antamista koskevan päätöksen antamista Finanssivalvonnan on annettava päätöksen kohteelle tilaisuus tulla kuulluksi, jollei asian kiireellisyydestä tai muusta erityisestä syystä muuta johdu.
16 §
Yleiseen tietoon saattaminen
Finanssivalvonta voi saattaa yleiseen tietoon, että joukkorahoituspalvelun tarjoaja tai joukkorahoituspalvelujen tarjoamiseen liittyviä tehtäviä hoitamaan nimetty kolmas osapuoli ei noudata velvoitteitaan.
Ennen 1 momentissa tarkoitetun yleiseen tietoon saattamista koskevan päätöksen antamista Finanssivalvonnan on annettava päätöksen kohteelle tilaisuus tulla kuulluksi, jollei asian kiireellisyydestä tai muusta erityisestä syystä muuta johdu.
17 §
Olennaisten tietojen julkaiseminen
Finanssivalvonta voi varmistaakseen sijoittajan suojan toteutumista tai markkinoiden moitteetonta toimintaa julkaista tai vaatia joukkorahoituspalvelun tarjoajaa tai joukkorahoituspalvelujen tarjoamiseen liittyviä tehtäviä suorittamaan nimettyä kolmatta osapuolta julkaisemaan kaikki olennaiset tiedot, joilla voi olla vaikutusta joukkorahoituspalvelun tarjoamiseen.
Ennen 1 momentissa tarkoitetun julkaisemista koskevan päätöksen tai vaatimuksen antamista Finanssivalvonnan on annettava päätöksen kohteelle tilaisuus tulla kuulluksi, jollei asian kiireellisyydestä tai muusta erityisestä syystä muuta johdu.
18 §
Asiakassopimusten siirtäminen toimiluvan peruuttamisen yhteydessä
Finanssivalvonta voi siirtää voimassa olevat asiakassopimukset toiselle joukkorahoituspalvelun tarjoajalle, jolla on toimilupa tarjota joukkorahoituspalveluja Suomessa, kun se peruuttaa joukkorahoituspalvelun tarjoajan toimiluvan EU:n joukkorahoitusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti. Siirto edellyttää asiakkaiden ja vastaanottavan joukkorahoituspalvelun tarjoajan suostumusta.
19 §
Kielto- ja oikaisupäätös sekä uhkasakko
Finanssivalvonta voi kieltää sitä, joka toimii tämän lain tai EU:n joukkorahoitusasetuksen vastaisesti, jatkamasta tai uudistamasta tämän lain tai EU:n joukkorahoitusasetuksen vastaista menettelyä sekä samalla velvoittaa tämän peruuttamaan, muuttamaan tai oikaisemaan menettelyn, jos sitä on pidettävä tarpeellisena finanssimarkkinoiden valvonnalle säädettyjen tavoitteiden toteutumiseksi.
Finanssivalvonta voi tehostaa 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai päätöksen noudattamista uhkasakolla. Uhkasakosta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).
6 luku
Hallinnolliset seuraamukset
20 §
Seuraamusmaksu
Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään seuraamusmaksu, ovat seuraavat EU:n joukkorahoitusasetuksen säännökset:
1) 3 artiklan säännökset joukkorahoituspalvelujen tarjoamisesta;
2) 4 artiklan säännös hallinnon tehokkuudesta ja vakaudesta;
3) 5 artiklan säännös asianmukaista huolellisuutta koskevista vaatimuksista;
4) 6 artiklan 1–6 kohdan säännös yksilöllisestä lainasalkunhoidosta;
5) 7 artiklan 1–4 kohdan säännös valitusten käsittelystä;
6) 8 artiklan 1–6 kohdan säännös eturistiriidoista;
7) 9 artiklan 1 ja 2 kohdan säännös ulkoistamisesta;
8) 10 artiklan säännös varojen säilytys- ja maksupalvelujen tarjoamisesta;
9) 11 artiklan säännös vakavaraisuusvaatimuksista;
10) 12 artiklan 1 kohdan säännös toimiluvan hakemisesta;
11) 13 artiklan 2 kohdan säännös toimiluvan laajentamisesta;
12) 15 artiklan 2 kohdan säännös velvoitteesta sallia Finanssivalvonnan suorittaa joukkorahoituspalvelun tarjoajan toimipaikalla tarkastus sen arvioimiseksi, että joukkorahoituspalvelun tarjoaja noudattaa EU:n joukkorahoitusasetusta;
13) 15 artiklan 3 kohdan säännös velvoitteesta toimittaa Finanssivalvonnalle tiedot ilman aiheetonta viivytystä kaikista toimiluvan edellytyksiin liittyvistä olennaisista muutoksista sekä velvoitteesta Finanssivalvonnan pyynnöstä toimittaa tiedot, jotka tarvitaan sen arvioimiseksi, noudattaako joukkorahoituspalvelun tarjoaja EU:n joukkorahoitusasetusta;
14) 16 artiklan 1 kohdan säännös raportointivelvoitteesta;
15) 18 artiklan 1 ja 4 kohdan säännös joukkorahoituspalvelujen rajat ylittävästä tarjoamisesta;
16) 19 artiklan 1–6 kohdan säännös asiakkaille annettavista tiedoista;
17) 20 artiklan 1 ja 2 kohdan säännös maksukyvyttömyysasteen ilmoittamisesta;
18) 21 artiklan 1–7 kohdan säännös sijoitustietämystä kartoittavasta testistä ja tappionsietokyvyn simuloinnista;
19) 22 artiklan säännös sopimusta edeltävästä harkinta-ajasta;
20) 23 artiklan 2–13 kohdan säännös sijoitusta koskevasta avaintietoasiakirjasta;
21) 24 artiklan säännös sijoitusta koskevasta avaintietoasiakirjasta alustatasolla;
22) 25 artiklan säännös ilmoitustaulusta;
23) 26 artiklan säännös asiakirjojen saannista;
24) 27 artiklan 1–3 kohdan säännös markkinointiviestintää koskevista vaatimuksista;
25) 30 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvan tutkimuksen, tarkastuksen tai pyynnön yhteydessä tapahtuva kieltäytyminen yhteistyöstä tai tietojen toimittamisesta.
Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä ovat tämän pykälän 1 momentissa säädetyn lisäksi kyseisessä momentissa tarkoitettuja säännöksiä koskevat tarkemmat EU:n joukkorahoitusasetuksen perusteella annetut komission asetukset ja päätökset.
Seuraamusmaksua ei saa määrätä 1 momentin 25 kohdan nojalla muulle kuin Finanssivalvonnan valvottavalle tai muulle henkilölle, joka on velvollinen noudattamaan tätä lakia tai EU:n joukkorahoitusasetusta. Seuraamusmaksua ei saa määrätä luonnolliselle henkilölle, jos henkilöä on aihetta epäillä rikoksesta ja tiedot liittyvät rikosepäilyn kohteena olevaan asiaan.
21 §
Hallinnollisten seuraamusten määrääminen ja täytäntöönpano
Hallinnollisten seuraamusten määräämisestä, julkistamisesta ja täytäntöönpanosta säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 4 luvussa ja EU:n joukkorahoitusasetuksen VII luvussa.
7 luku
Rangaistussäännökset
22 §
Joukkorahoitusrikos
Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta tarjoaa joukkorahoituspalvelua ilman EU:n joukkorahoitusasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa tai tämän lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettua toimilupaa, hakematta 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua toimiluvan laajennusta taikka Finanssivalvonnasta annetun lain 26 §:ssä tarkoitetun toimiluvan perumista tai 27 §:ssä tarkoitetun toimiluvan mukaisen toiminnan rajoittamista koskevan päätöksen vastaisesti, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, joukkorahoitusrikoksesta sakkoon tai enintään yhdeksi vuodeksi vankeuteen.
23 §
Salassapitovelvollisuuden rikkominen
Rangaistus 9 ja 11 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 ja 2 §:n mukaan, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.
8 luku
Vastuu avaintietoasiakirjassa annetuista tiedoista ja vahingonkorvausvelvollisuus
24 §
Vastuu avaintietoasiakirjassa annetuista tiedoista
Hankkeen toteuttaja vastaa EU:n joukkorahoitusasetuksen 23 artiklassa tarkoitetussa avaintietoasiakirjassa annetuista tiedoista.
25 §
Vastuu avaintietoasiakirjasta alustatasolla annetuista tiedoista
Joukkorahoituspalvelun tarjoaja vastaa EU:n joukkorahoitusasetuksen 24 artiklassa tarkoitetussa avaintietoasiakirjassa annetuista tiedoista.
26 §
Vahingonkorvausvelvollisuus
Hankkeen toteuttaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka se on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut sijoittajalle EU:n joukkorahoitusasetuksen 23 artiklassa tarkoitetun avaintietoasiakirjan harhaanjohtavilla tai epätarkoilla tiedoilla taikka sillä, että sijoitusta koskevassa avaintietoasiakirjassa ei ole keskeisiä tietoja, joiden avulla sijoittajat voivat harkita joukkorahoitushankkeen rahoittamista.
Joukkorahoituspalvelun tarjoaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka se on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut sijoittajalle EU:n joukkorahoitusasetuksen 24 artiklassa tarkoitetun avaintietoasiakirjan harhaanjohtavilla tai epätarkoilla tiedoilla taikka sillä, että sijoitusta koskevassa avaintietoasiakirjassa ei ole keskeisiä tietoja, joiden avulla sijoittajat voivat harkita yksilöllisen lainsalkunhoidon kautta sijoittamista.
Joukkorahoituspalvelun tarjoaja on velvollinen korvaamaan muun kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetun vahingon, jonka se on tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut joukkorahoituspalvelun tarjoajan asiakkaalle tai muulle henkilölle tämän lain tai EU:n joukkorahoitusasetuksen tai sen nojalla annettujen komission asetusten ja päätösten vastaisella menettelyllä.
Joukkorahoituspalvelun tarjoajan toimitusjohtaja, hallituksen jäsen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsen sekä vastuunalainen yhtiömies ovat velvolliset korvaamaan vahingon, jotka he ovat tehtävässään tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaneet joukkorahoituspalvelun tarjoajalle taikka osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle rikkomalla EU:n joukkorahoitusasetuksen 4 artiklan 1–3 kohtaa. Vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti.
Vahingonkorvauksen sovittelusta ja korvausvastuun jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken säädetään vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa.
9 luku
Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
27 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tällä lailla kumotaan joukkorahoituslaki (734/2016), jäljempänä kumottu laki.
28 §
Siirtymäsäännökset
Kumottua lakia sovelletaan kuitenkin EU:n joukkorahoitusasetuksen 48 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun joukkorahoituspalvelun tarjoajaan mainitussa asetuksessa säädetyn siirtymäajan. Sama koskee myös tällaisen palveluntarjoajan muuta lainamuotoista joukkorahoitusta.
2.
Laki
sijoituspalvelulain 2 luvun 3 a §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan sijoituspalvelulain (747/2012) 2 luvun 3 a §, sellaisena kuin se on laissa 1069/2017,
seuraavasti:
2 luku
Oikeus tarjota sijoituspalvelua tai harjoittaa sijoitustoimintaa
3 a §
Muiden sijoituskohteiden kuin rahoitusvälineiden tarjoaminen
Jos sijoituspalveluyrityksen toimilupaan sisältyy oikeus tarjota toimeksiantojen välittämistä tai toteuttamista, omaisuudenhoitoa taikka sijoitusneuvontaa, se saa tarjota myös muuta sijoituskohdetta kuin rahoitusvälinettä koskevaa palvelua sekä tätä sijoituskohdetta koskevaa sijoitus- ja rahoitusneuvontaa. Jos sijoituspalveluyrityksen toimilupaan sisältyy oikeus tarjota rahoitusvälineiden säilyttämistä, se saa tarjota myös muuta sijoituskohdetta kuin rahoitusvälinettä koskevaa toimiluvanmukaista palvelua.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
3.
Laki
Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 4 §:n 2 momentin 15 kohta, 5 §:n 1 momentin 29 kohta, 38 §:n 1 momentin 2 kohta, 40 §:n 1 momentti, 41 §:n 3 momentti, 41 a §:n 12 ja 14 momentti, 44 a §:n 1 momentin 3 kohta, 53 §:n 1 momentin 4 kohta ja 71 b §,
sellaisina kuin ne ovat, 4 §:n 2 momentin 15 kohta, 41 §:n 3 momentti ja 41 a §:n 12 momentti laissa 599/2021, 5 §:n 1 momentin 29 kohta laissa 855/2016, 38 §:n 1 momentin 2 kohta ja 41 a § 14 momentti laissa 215/2019, 40 §:n 1 momentti laissa 681/2019 ja , 44 a §:n 1 momentin 3 kohta ja 53 §:n 1 momentin 4 kohta laissa 176/2016 ja 71 b § laissa 1442/2016, sekä
lisätään 4 §:n 2 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 752/2012, 254/2013, 170/2014, 311/2015, 1055/2016, 352/2017, 1071/2017, 1108/2018, 215/2019, 296/2019, 235/2021 ja 599/2021, uusi 16 kohta, 20 a §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 352/2017, 1071/2017 ja 215/2019, uusi 3 momentti, 28 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 352/2017, 1071/2017, 241/2018, 1108/2018, 215/2019, 296/2019, 599/2021 ja 976/2021, uusi 10 momentti ja 41 a §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 241/2018, 215/2019, 524/2021 ja 599/2021 uusi 7 momentti, jolloin nykyinen 7–11, muutettu 12, nykyinen 13, muutettu 14 ja nykyinen 15 momentti siirtyvät 8–16 momentiksi, seuraavasti:
4 §
Valvottavat
Toimilupavalvottavalla tarkoitetaan tässä laissa:
15) sellaista rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014, jäljempänä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetus , 2 artiklan 1 kohdan 34 alakohdassa tarkoitettua hyväksyttyä julkistamisjärjestelyä ja 36 alakohdassa tarkoitettua hyväksyttyä ilmoitusjärjestelmää, jolle Finanssivalvonta on myöntänyt toimiluvan ja jonka valvonnasta se vastaa mainitun asetuksen 27 b artiklan 1 kohdan toisen alakohdan perusteella;
16) joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain ( / ) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettua joukkorahoituspalvelun tarjoajaa.
5 §
Muut finanssimarkkinoilla toimivat
Muulla finanssimarkkinoilla toimivalla tarkoitetaan tässä laissa:
29) joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain 3 §:n 2 kohdassa tarkoitettua hankkeen toteuttajaa ja 3 kohdassa tarkoitettua joukkorahoituspalvelun tarjoamiseen liittyviä tehtäviä hoitamaan nimettyä kolmatta osapuolta;
20 a §
Oikeus saada tietoja esitutkinta- ja syyttäjäviranomaiselta
Finanssivalvonnalla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1503 yrityksille suunnatun joukkorahoituspalvelun eurooppalaisista tarjoajista sekä asetuksen (EU) 2017/1129 ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta, jäljempänä EU:n joukkorahoitusasetus 31 artiklassa säädettyjen yhteistyövelvoitteiden täyttämiseksi välttämättömiä tietoja esitutkinta- ja syyttäjäviranomaiselta joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain 22 §:ssä säädetyn joukkorahoitusrikoksen esitutkinnasta ja oikeudenkäyntimenettelystä.
28 §
Johdon toiminnan rajoittaminen
Finanssivalvonta voi pysyvästi kieltää henkilöä toimimasta joukkorahoituspalvelun tarjoajan hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä taikka siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä, toimitusjohtajana tai toimitusjohtajan sijaisena taikka muuna ylimpään johtoon kuuluvana, jos hän on rikkonut joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain 20 §:n 1 momentin 1–24 kohdassa mainittuja säännöksiä.
38 §
Rikemaksu
Finanssivalvonta määrää rikemaksun sille, joka tahallaan tai huolimattomuudesta:
2) laiminlyö tai rikkoo arvopaperimarkkinalain 15 luvun 1 §:ssä, sijoituspalvelulain 15 luvun 1 §:ssä, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 12 luvun 1 §:ssä, arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 8 luvun 5 §:ssä, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 22 luvun 1 §:ssä tai sijoitusrahastolain 27 luvun 1 §:ssä mainittuja säännöksiä;
40 §
Seuraamusmaksu
Seuraamusmaksu määrätään sille, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tai rikkoo arvopaperimarkkinalain 15 luvun 2 §:ssä, sijoituspalvelulain 15 luvun 2 §:ssä, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 12 luvun 2 §:ssä, arvopaperitileistä annetun lain 15 §:ssä, arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 8 luvun 6 §:ssä, maksulaitoslain 48 a §:ssä, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 22 luvun 2 §:ssä, sijoitusrahastolain 27 luvun 2 §:ssä, joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain 20 §:ssä, luottolaitostoiminnasta annetun lain 20 luvun 1 §:ssä, osakesäästötilistä annetun lain (680/2019) 17 §:n 2 momentissa, kriisinratkaisulain 18 luvun 1 §:ssä tai vakuutusten tarjoamisesta annetun lain 68 tai 71 §:ssä, tai kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista annetussa lain 46 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä tai päätöksiä.
41 §
Seuraamusmaksun määrääminen
Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, jos kyse on vertailuarvoasetuksen rikkomisesta, seuraamusmaksun määrää arvioitaessa on otettava huomioon myös menettelyn vaikutus reaalitalouteen. Jos kyse on arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1129, jäljempänä esiteasetus, rikkomisesta, seuraamusmaksun määrää arvioitaessa on otettava huomioon myös vaikutus ei-ammattimaisten asiakkaiden asemaan. Jos kyse on EU:n joukkorahoitusasetuksen rikkomisesta, seuraamusmaksun määrää arvioitaessa on otettava huomioon myös rikkomuksen vaikutus sijoittajien etuihin.
41 a §
Seuraamusmaksun enimmäismäärä eräissä tapauksissa
Jos seuraamusmaksu koskee joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain 20 §:n 1 momentin 1–24 kohdassa mainittujen säännösten rikkomista tai laiminlyöntiä, oikeushenkilölle määrättävä seuraamusmaksu saa olla, sen mukaan, kumpi on suurempi, enintään joko viisi prosenttia oikeushenkilön seuraamusmaksun määräämistä edeltävän vuoden liikevaihdosta tai enintään 500 000 euroa ja luonnolliselle henkilölle määrättävä seuraamusmaksu enintään 500 000 euroa.
Jos 12 momentissa tarkoitettu seuraamusmaksu koskee vertailuarvoasetuksen 11 artiklan 1 kohdan d alakohdan tai 4 kohdan rikkomista, oikeushenkilölle määrättävä seuraamusmaksu saa olla enintään joko kaksi prosenttia oikeushenkilön seuraamusmaksun määräämistä edeltävän vuoden liikevaihdosta tai enintään 250 000 euroa sen mukaan, kumpi on suurempi. Luonnolliselle henkilölle määrättävä seuraamusmaksu saa olla enintään 100 000 euroa.
Sen estämättä, mitä 9–14 momentissa säädetään, seuraamusmaksu saa kuitenkin olla enintään kolme kertaa niin suuri kuin teolla tai laiminlyönnillä saatu hyöty, jos hyödyn suuruus on määriteltävissä.
44 a §
Seuraamuksista ja muista päätöksistä ilmoittaminen Euroopan valvontaviranomaisille
Finanssivalvonnan on finanssimarkkinoita koskevissa Euroopan unionin säädöksissä tarkoitetuissa tapauksissa toimitettava asianomaiselle Euroopan valvontaviranomaiselle:
3) vuosittain yhdistelmätiedot kunakin vuonna määrätyistä tämän luvun mukaisista seuraamuksista ja nimettömäksi tehdyistä suoritetuista rikostutkinnoista ja määrätyistä rikosoikeudellisista seuraamuksista;
50 u §
Toiminta EU:n joukkorahoitusasetuksessa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena
Finanssivalvonta toimii EU:n joukkorahoitusasetuksen 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena ja 2 kohdassa tarkoitettuna keskitettynä yhteyspisteenä toimivaltaisten viranomaisten välistä ja arvopaperimarkkinaviranomaisen kanssa tehtävää rajatylittävää hallinnollista yhteistyötä varten.
53 §
Valvontayhteistyöstä kieltäytyminen
Finanssivalvonta voi kieltäytyä valvontayhteistyöstä ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen kanssa vain, jos:
4) pyynnön noudattaminen vaikuttaisi todennäköisesti haitallisesti sen omaan tutkintaan, täytäntöönpanon valvontaan tai rikostutkintaan.
71 b §
Vastuun rajoitus tietojen antamisesta Finanssivalvonnalle
Henkilön antaessa Finanssivalvonnalle tietoja 71 a §:n mukaisesti henkilöä ei aseteta tietojen antamisen osalta vastuuseen sopimukseen, lakiin, asetukseen tai määräykseen perustuvaa tietojen ilmaisemista koskevan rajoituksen rikkomisesta.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain 28 §:ssä tarkoitettuun joukkorahoituspalvelun tarjoajaan sovelletaan mainitussa pykälässä säädetyn siirtymäajan tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.
4.
Laki
Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetun lain (879/2008) 1 §:n 1 momentin 20 kohta, 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti,
sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentin 20 kohta laissa 856/2016 sekä 4 §:n 1 momentti, 5 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti laissa (955/2021)seuraavasti:
1 §
Maksuvelvollinen
Finanssivalvonnan valvontamaksun on velvollinen suorittamaan:
20) joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain ( / ) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettu joukkorahoituspalvelun tarjoaja;
4 §
Suhteellinen valvontamaksu
Suhteellisen valvontamaksun maksuperuste ja maksun määrä prosentteina maksuperusteesta sekä maksun suorittamiseen velvolliset määräytyvät seuraavasti:
Maksuvelvollinen Maksuperuste Maksun määrä prosentteina maksuperusteesta luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (610/2014) tarkoitettu talletuspankki taseen loppusumma 0,0027 luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu luottoyhteisö taseen loppusumma 0,0027 maksulaitoslaissa tarkoitettu muu maksulaitos kuin sähkörahayhteisö liikevaihto 0,24 maksulaitoslaissa tarkoitettu sähkörahayhteisö taseen loppusumma 0,0027 vakuutusyhtiölaissa (521/2008) tarkoitettu vahinkovakuutusyhtiö taseen loppusumma x 4 0,0027 vakuutusyhtiölaissa tarkoitettu henkivakuutusyhtiö taseen loppusumma 0,0027 vakuutusyhtiölaissa tarkoitettu erillisyhtiö taseen loppusumma 0,0027 työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa (354/1997) tarkoitettu työeläkevakuutusyhtiö taseen loppusumma 0,0027 vakuutusyhdistyslaissa (1250/1987) tarkoitettu vakuutusyhdistys taseen loppusumma x 4 0,0027 eläkesäätiöistä ja eläkekassoista annetussa laissa (951/2021) tarkoitettu eläkesäätiö ja eläkekassa taseen loppusumma 0,0027 lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetussa laissa tarkoitettu lisäeläkesäätiö, lisäeläkekassa ja ETA-lisäeläkesäätiö ja ETA-lisäeläkekassa taseen loppusumma 0,0027 vakuutuskassalaissa (948/2021) tarkoitettu sairauskassa taseen loppusumma x 4 0,0027 vakuutuskassalaissa tarkoitettu muu vakuutuskassa kuin sairauskassa taseen loppusumma 0,0027 maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006) tarkoitettu Maatalousyrittäjien eläkelaitos taseen loppusumma 0,0027 merimieseläkelaissa (1290/2006) tarkoitettu Merimieseläkekassa taseen loppusumma x 0,4 0,0027 työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) tarkoitettu Työllisyysrahasto sekä Koulutusrahasto taseen loppusumma 0,0027 Tapaturmavakuutuskeskus, Liikennevakuutuskeskus, Potilasvakuutuskeskus, Ympäristövakuutuskeskus ja työttömyyskassalaissa (603/1984) tarkoitettu työttömyyskassojen tukikassa taseen loppusumma x 4 0,0027 valtion eläkerahastosta annetussa laissa (1297/2006) tarkoitettu valtion eläkerahasto, Kevasta annetussa laissa (66/2016) tarkoitettu Keva-niminen eläkelaitos, kirkkolaissa (1054/1993) tarkoitettu kirkon eläkerahasto ja ydinenergialaissa tarkoitettu (990/1987) Valtion ydinjätehuoltorahasto taseen loppusumma x 0,4 0,0027 ulkomaisen ETA-luottolaitoksen luokan I sivuliike ETA-luottolaitoksen sivuliikkeen laskennallisen taseen loppusumma 0,0009 ulkomaisen ETA-luottolaitoksen luokan II sivuliike ETA-luottolaitoksen sivuliikkeen laskennallisen taseen loppusumma 0,0014 ulkomaisen ETA-luottolaitoksen luokan III sivuliike ETA-luottolaitoksen sivuliikkeen laskennallisen taseen loppusumma 0,0018 kolmannen maan luottolaitoksen sivuliike kolmannen maan luottolaitoksen sivuliikkeen laskennallisen taseen loppusumma 0,0027 muun kuin sähkörahayhteisöä vastaavan ulkomaisen maksulaitoksen sivuliike, jonka kotivaltio kuuluu Euroopan talousalueeseen liikevaihto 0,10 sellaisen sähkörahayhteisöä vastaavan ulkomaisen maksulaitoksen sivuliike, jonka kotivaltio kuuluu Euroopan talousalueeseen taseen loppusumma 0,0009 sijoitusrahastolaissa tarkoitettu rahastoyhtiö rahastoyhtiön Suomessa hallinnoimien sijoitusrahastojen varojen yhteismäärä 0,0021 lisämaksu rahastoyhtiölle, joka tarjoaa omaisuudenhoitoa tai sijoitusneuvontaa omaisuudenhoidon ja sijoitusneuvonnan liikevaihto 0,32 vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitetun toimiluvan saanut vaihtoehtorahastojen hoitaja vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa hoitamien vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärä 0,0021 lisämaksu vaihtoehtorahastojen hoitajalle, joka tarjoaa vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 3 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettua palvelua tai 3 luvun 3 §:ssä tarkoitettua liitännäispalvelua näiden palvelutoimintojen liikevaihto 0,32 yhteisö, joka Suomessa toimiluvan nojalla sekä hallinnoi sijoitusrahastoa että hoitaa vaihtoehtorahastoa Suomessa hallinnoitujen sijoitusrahastojen ja hoidettujen vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärä 0,0021 kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitettu pörssi liikevaihto 1,24 ja vähintään 50 000 euroa sijoituspalvelulain (747/2012) 6 luvun 1 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys liikevaihto 0,32 sijoituspalvelulain 6 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys liikevaihto 0,10 työttömyyskassalaissa tarkoitettu työttömyyskassa jäsenmaksutulo 0,63 ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen sivuliike liikevaihto 0,14 kolmannen maan sijoituspalveluyrityksen sivuliike liikevaihto 0,32 sellaisen ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliike, joka ei hallinnoi Suomessa sijoitusrahastoa liikevaihto 0,14 sellaisen ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliike, joka hallinnoi Suomessa sijoitusrahastoa ulkomaisen rahastoyhtiön Suomessa hallinnoimien sijoitusrahastojen varojen yhteismäärä 0,0017 ulkomainen ETA-rahastoyhtiö, jolla ei ole Suomessa sivuliikettä ja joka hallinnoi Suomessa sijoitusrahastoa ulkomaisen rahastoyhtiön Suomessa hallinnoimien sijoitusrahastojen varojen yhteismäärä 0,0017 lisämaksu vaihtoehtorahastojen hoitajalle, jonka hoitama vaihtoehtorahasto on sijoittautunut ETA-valtioon tai kolmanteen maahan vaihtoehtorahastojen hoitajan ulkomailla hoitamien vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärä 0,0010 sellaisen ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan sivuliike, joka ei hoida Suomessa vaihtoehtorahastoa liikevaihto 0,14 sellaisen ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan sivuliike, joka hoitaa Suomessa vaihtoehtorahastoa ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa hoitamien vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärä 0,0017 ETA-vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla ei ole Suomessa sivuliikettä ja joka hoitaa Suomessa vaihtoehtorahastoa ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa hoitamien vaihtoehtorahastojen varojen yhteismäärä 0,0017 kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan sivuliike liikevaihto 0,32 kolmannen maan vakuutusyhtiön sivuliike vakuutusmaksutulo 0,029 joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain ( / ) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettu joukkorahoituspalvelun tarjoaja liikevaihto 0,1
5 §
Suhteellista valvontamaksua maksavan perusmaksu
Edellä 4 §:ssä tarkoitetun suhteellisen valvontamaksun lisäksi maksettavan perusmaksun määrä euroina sekä maksun suorittamiseen velvolliset määräytyvät seuraavasti:
Maksuvelvollinen |
Perusmaksu euroina |
liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (1501/2001) tarkoitettu liikepankki, säästöpankkilaissa (1502/2001) tarkoitettu säästöpankkiosakeyhtiö sekä osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (423/2013) tarkoitettu osuuspankkiosakeyhtiö |
6 420 |
muu luottolaitos |
2 140 |
lisämaksu luottolaitokselle, jonka palkkiotuottojen määrä on suurempi kuin rahoituskate |
9 630 |
maksulaitos |
2 140 |
vakuutusyhtiö |
6 420 |
vakuutusyhtiölaissa tarkoitettu erillisyhtiö |
2 140 |
vakuutusyhdistys |
1 070 |
eläkesäätiö ja eläkekassa, lisäeläkesäätiö, lisäeläkekassa, ETA-lisäeläkesäätiö ja ETA-lisäeläkekassa |
1 284 |
vakuutuskassa |
856 |
työttömyyskassa |
6 420 |
Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Merimieseläkekassa, Työllisyysrahasto ja Koulutusrahasto |
6 420 |
Tapaturmavakuutuskeskus, Liikennevakuutuskeskus, Potilasvakuutuskeskus, Ympäristövakuutuskeskus ja työttömyyskassojen tukikassa |
1 284 |
valtion eläkerahasto, Valtion ydinjätehuoltorahasto, Keva-niminen eläkelaitos ja kirkon eläkerahasto |
16 050 |
kolmannen maan luottolaitoksen sivuliike |
3 210 |
ulkomaisen ETA-luottolaitoksen luokan I sivuliike |
2 140 |
ulkomaisen ETA-luottolaitoksen luokan II sivuliike |
3 210 |
ulkomaisen ETA-luottolaitoksen luokan III sivuliike |
4 301 |
rahastoyhtiö |
4 280 |
vaihtoehtorahastojen hoitajan toimiluvan saanut yhteisö |
4 280 |
yhteisö, jolla on vaihtoehtorahastojen hoitajan ja rahastoyhtiön toimiluvat |
6 420 |
yhteisö, jolla on rahastoyhtiön toimilupa ja joka on rekisteröitymisvelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain nojalla |
4 815 |
sijoituspalvelulain 6 luvun 1 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys |
6 420 |
sijoituspalvelulain 6 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys |
1 070 |
ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen sivuliike |
2 140 |
kolmannen maan sijoituspalveluyrityksen sivuliike |
3 210 |
ulkomaisen maksulaitoksen sivuliike, jonka kotivaltio kuuluu Euroopan talousalueeseen |
1 070 |
ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön sivuliike |
2 140 |
ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan sivuliike |
2 140 |
kolmanteen maahan sijoittautuneen vaihtoehtorahastojen hoitajan sivuliike |
3 210 |
kolmannen maan vakuutusyhtiön sivuliike |
3 210 |
sellainen rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 600/2014, jäljempänä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetus, tarkoitettu raportointipalvelujen tarjoaja, jota Finanssivalvonta valvoo mainitun asetuksen 27 b artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla |
10 700 |
joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain ( / ) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettu joukkorahoituspalvelun tarjoaja |
2 140 |
6 §
Muun maksuvelvollisen perusmaksu
Muun kuin 4 §:ssä tarkoitetun maksuvelvollisen perusmaksun määrä euroina sekä maksun suorittamiseen velvolliset määräytyvät seuraavasti:
Maksuvelvollinen |
Perusmaksu euroina |
arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu arvopaperikeskus |
278 200 |
luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta annetussa laissa (1199/2014) tarkoitettu vanha talletussuojarahasto |
12 840 |
luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu vakuusrahasto |
2 140 |
maksulaitoslain 7, 7 a ja 7 b §:ssä tarkoitettuja palveluja tarjoava oikeushenkilö |
1 070 |
maksulaitoslain 7, 7 a ja 7 b §:ssä tarkoitettuja palveluja tarjoava luonnollinen henkilö |
214 |
sijoituspalvelulaissa tarkoitettu sijoittajien korvausrahasto |
3 210 |
vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukaisesti rekisteröitymisvelvollinen vaihtoehtorahastojen hoitaja, jolla ei ole rahastoyhtiön toimilupaa |
1 070 |
vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 10 luvun 2 §:n 3 momentin mukaisella poikkeusluvalla toimiva |
2 140 |
sijoitusrahastolaissa tarkoitettu säilytysyhteisö |
3 210 |
vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu säilytysyhteisö |
3 210 |
yhteisö, joka on sijoitusrahastolain ja vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain mukainen säilytysyhteisö |
5 350 |
vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettu erityinen säilytysyhteisö |
2 140 |
talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa (599/2010) tarkoitettu talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö |
6 420 |
luottolaitoksen ja vakuutusyhtiön omistusyhteisö sekä rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004) tarkoitetun ryhmittymän omistusyhteisö |
10 700 |
pörssin ja arvopaperikeskuksen omistusyhteisö |
10 700 |
sijoituspalveluyrityksen ja vakuutusyhdistyksen omistusyhteisö |
1 070 |
vakuutusten tarjoamisesta annetussa laissa tarkoitettu vakuutusmeklari ja sivutoiminen vakuutusmeklari |
1 070 ja 193 euron korotus jokaista vakuutusmeklariyrityksen tai yksityisen elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevaa valvontamaksun määräämisvuotta edeltävän vuoden päättyessä rekisteröityä vakuutusmeklaria kohden. |
arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu tilinhoitaja |
6 420 |
arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu keskusvastapuoli |
160 500 |
arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu selvitysosapuoli |
12 840 |
arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 2 luvun 9 §:n 2 momentissa tarkoitettu selvitysrahasto ja 4 luvun 5 §:ssä tarkoitettu kirjausrahasto |
2 140 |
kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla Suomessa kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen liikkeeseenlaskija |
16 585 ja 17 120 euron korotus, jos osakkeelle on EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 2 artiklan 17 kohdassa tarkoitetut likvidit markkinat |
suomalainen yhtiö, jonka liikkeeseenlaskema osake on otettu hakemuksesta kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla yksinomaan muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa |
13 375 |
kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla Suomessa kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen liikkeeseenlaskija, jos kysymyksessä on tämän lain 4 §:ssä tarkoitettu maksuvelvollinen tai jos liikkeeseenlaskijan kotipaikka ei ole Suomessa |
11 235 ja 11 770 euron korotus, jos osakkeelle on kaupankäynnistä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 2 artiklan 17 kohdassa tarkoitetut likvidit markkinat. |
kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla Suomessa kaupankäynnin kohteena olevan muun arvopaperin kuin osakkeen liikkeeseenlaskija |
3 210 |
suomalainen yhtiö, jonka liikkeeseenlaskema muu arvopaperi kuin osake on otettu hakemuksesta kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla yksinomaan muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa |
3 210 |
kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa hakemuksesta olevan osakkeen liikkeeseenlaskija |
4 280 |
kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa hakemuksesta olevan muun arvopaperin kuin osakkeen liikkeeseenlaskija |
1 070 |
asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä annetun lain 6 §:n mukaisesti rekisteröity suomalainen luotonvälittäjä, joka ei toimi minkään luotonantajan asiamiehenä |
1 200 |
Eläketurvakeskus |
10 700 |
liikennevahinkolautakunta ja potilasvahinkolautakunta |
1 070 |
Finanssivalvonnasta annetun lain 5 §:n 26 kohdassa tarkoitettu toimintayksikkö |
19 260 |
ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetussa laissa (398/1995) tarkoitetun ulkomaisen ETA-vakuutusyhtiön sivuliike |
1 070 |
lisäeläkesäätiöistä ja lisäeläkekassoista annetussa laissa tarkoitettu ulkomainen ETA-lisäeläkelaitos, jolla on Suomessa sivuliike |
1 070 |
kolmannen maan luottolaitoksen edustusto |
1 070 |
vakuutusten tarjoamisesta annetussa laissa tarkoitettu vakuutusedustaja ja sivutoiminen vakuutusedustaja, joka on rekisteröity muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa ja jolla on Suomessa sivuliike |
321 |
sellainen markkinarakennetoimija-asetuksen 2 artiklan 8 alakohdassa tarkoitettu finanssialalla toimiva vastapuoli, 9 alakohdassa tarkoitettu finanssialan ulkopuolinen vastapuoli ja 10 alakohdassa tarkoitettu eläkejärjestelmä, jonka kotivaltio on Suomessa |
10 700 |
asunto-omaisuuteen liittyvien kuluttajaluottojen välittäjistä annetun lain 2 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu ulkomainen luotonvälittäjä, jolla on Suomessa sivuliike |
400 |
|
|
joukkolainanhaltijoiden edustajasta annetussa laissa tarkoitettu rekisteröity edustaja |
2 140 |
Finanssivalvonnasta annetun lain 4 §:n 2 momentin 15 kohdassa tarkoitettu hyväksytty julkistamisjärjestely tai hyväksytty ilmoitusjärjestelmä |
10 700 |
Finanssivalvonnasta annetun lain 5 §:n 32 kohdassa tarkoitettu vertailuarvon hallinnoija |
3 000 |
Finanssivalvonnasta annetun lain 4 §:n 4 momentin 10 kohdassa tarkoitettu vertailuarvon hallinnoija |
5 000 |
Finanssivalvonnasta annetun lain 4 §:n 2 momentin 13 kohdassa tarkoitettu arvopaperistamisen tarkastaja |
5 000 |
sijoituspalvelulain 5 luvun 7 §:ssä tarkoitettu kolmannen maan yritys, joka tarjoaa palveluja sivuliikettä perustamatta |
3 210 |
virtuaalivaluutan tarjoaja |
2 140 |
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain 28 §:ssä tarkoitettuun joukkora-hoituspalvelun tarjoajaan sovelletaan mainitussa pykälässä säädetyn siirtymäajan tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.
5.
Laki
rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
kumotaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017) 1 luvun 2 §:n 1 momentin 7 kohta
muutetaan 1 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan a alakohta seuraavasti:
1 luku
Yleiset säännökset
2 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan:
1) Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun:
a) toimilupavalvottavaan lukuun ottamatta mainitun momentin 6 kohdassa tarkoitettua pörssiä, 11 kohdassa tarkoitettua yhteenliittymän keskusyhteisöä ja 16 kohdassa tarkoitettua joukkorahoituspalvelun tarjoajaa;
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain ( / ) 28 §:ssä tarkoitettuun joukkora-hoituspalvelun tarjoajaan sovelletaan mainitussa pykälässä säädetyn siirtymäajan tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.
6.
Laki
rikosrekisterilain 6 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n 6 momentti, sellaisena kuin se on laissa 215/2012, sekä
lisätään 6 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 215/2012, 149/2014, 555/2017 ja 1055/2018, uusi 6 momentti, jolloin muutettu 6 momentti ja nykyinen 7 ja 8 momentti siirtyvät 7—9 momentiksi
seuraavasti:
6 §
Sen lisäksi, mitä 1–5 momentissa säädetään, henkilö saa itseään koskevan otteen rikosrekisteristä yrityksille suunnatun joukkorahoituspalvelun eurooppalaisista tarjoajista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1503 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua hyvämaineisuuden arviointia varten. Otteeseen merkitään tiedot päätöksestä, jolla hänet on tuomittu arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain (348/2017) 8 luvun 11 §:ssä tarkoitetusta luvattomasta arvopaperikeskuksen toiminnan harjoittamisesta, 8 luvun 12 §:ssä tarkoitetusta luvattomasta keskusvastapuolen toiminnan harjoittamisesta, eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä annetun lain (853/2016) 19 §:n 1 momentissa tarkoitetusta luotonantajarikoksesta, 19 §:n 2 momentissa tarkoitetusta vertaislainanvälittäjärikoksesta, joukkolainanhaltijoiden edustajasta annetun lain (574/2017) 22 §:ssä tarkoitetusta edustajarikoksesta, joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain ( / ) 22 §:ssä tarkoitetusta joukkorahoitusrikoksesta, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain (1070/2017) 13 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta luvattomasta kaupankäynnin järjestämisestä rahoitusvälineillä, kiinnitysluottopankkitoiminnasta annetun lain (688/2010) 32 §:ssä tarkoitetusta kiinnitysluottopankkirikoksesta, kiinteistörahastolain (1173/1997) 25 §:ssä tarkoitetusta kiinteistörahastorikoksesta, luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 21 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta luottolaitosrikoksesta, 21 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta luottolaitoksen varojen jakamista koskevien säännösten rikkomisesta, maksulaitoslain (297/2010) 49 §:ssä tarkoitetusta maksulaitosrikoksesta, osakeyhtiölain (624/2006) 25 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta osakeyhtiörikoksesta, osuuskuntalain (421/2013) 27 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta osuuskuntarikoksesta, panttilainauslaitoksista annetun lain (1353/1992) 37 §:n 1 momentissa tarkoitetusta panttilainausrikoksesta, rikoslain 16 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta rekisterimerkintärikoksesta, 16 luvun 11 §:ssä tarkoitetusta liiketoimintakiellon rikkomisesta, 16 luvun 13 §:ssä tarkoitetusta lahjuksen antamisesta, 16 luvun 14 §:ssä tarkoitetusta törkeästä lahjuksen antamisesta, 16 luvun 14 a §:ssä tarkoitetusta lahjuksen antamisesta kansanedustajalle, 16 luvun 14 b §:ssä tarkoitetusta törkeästä lahjuksen antamisesta kansanedustajalle, 28 luvun 4 §:ssä tarkoitetusta kavalluksesta, 28 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta törkeästä kavalluksesta, 29 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta veropetoksesta, 29 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta törkeästä veropetoksesta, 29 luvun 4 §:ssä tarkoitetusta verorikkomuksesta, 29 luvun 4 a §:ssä tarkoitetusta työeläkevakuutusmaksupetoksesta, 29 luvun 4 b §:ssä tarkoitetusta törkeästä työeläkevakuutusmaksupetoksesta, 29 luvun 4 c §:ssä tarkoitetusta tapaturmavakuutusmaksupetoksesta, 29 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta avustuspetoksesta, 29 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta törkeästä avustuspetoksesta, 29 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta avustuksen väärinkäytöstä, 29 luvun 7 a §:ssä tarkoitetusta törkeästä avustuksen väärinkäytöstä, 30 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta markkinointirikoksesta, 30 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta kilpailumenettelyrikoksesta, 30 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta kuluttajaluottorikoksesta, 30 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta lahjomisesta elinkeinotoiminnassa, 30 luvun 7 a §:ssä tarkoitetusta törkeästä lahjomisesta elinkeinotoiminnassa, 30 luvun 8 §:ssä tarkoitetusta lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa, 30 luvun 8 a §:ssä tarkoitetusta törkeästä lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa, 30 luvun 9 §:ssä tarkoitetusta kirjanpitorikoksesta, 30 luvun 9 a §:ssä tarkoitetusta törkeästä kirjanpitorikoksesta, 30 luvun 10 §:ssä tarkoitetusta tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta, 30 luvun 10 a §:ssä tarkoitetusta tilintarkastusrikoksesta, 32 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta kätkemisrikoksesta, 32 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta törkeästä kätkemisrikoksesta, 32 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta ammattimaisesta kätkemisrikoksesta, 32 luvun 4 §:ssä tarkoitetusta tuottamuksellisesta kätkemisrikoksesta, 32 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta rahanpesusta, 32 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta törkeästä rahanpesusta, 32 luvun 8 §:ssä tarkoitetusta salahankkeesta törkeän rahanpesun tekemiseksi, 32 luvun 9 §:ssä tarkoitetusta tuottamuksellisesta rahanpesusta, 34 a luvun 5 §:ssä tarkoitetusta terrorismirikoksen rahoittamisesta, 34 a luvun 5 a §:ssä tarkoitetusta terroristin rahoittamisesta, 34 a luvun 5 b §:ssä tarkoitetusta terroristiryhmän rahoittamisesta, 36 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta petoksesta, 36 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta törkeästä petoksesta, 36 luvun 4 §:ssä tarkoitetusta vakuutuspetoksesta, 36 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta luottamusaseman väärinkäytöstä, 37 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta rahanväärennyksestä, 37 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta törkeästä rahanväärennyksestä, 37 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta lievästä rahanväärennyksestä, 37 luvun 4 §:ssä tarkoitetusta rahanväärennyksen valmistelusta, 37 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta väärän rahan käytöstä, 37 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta väärän rahan hallussapidosta, 37 luvun 7 §:ssä tarkoitetusta rahajäljitelmän levityksestä, 37 luvun 8 §:ssä tarkoitetusta maksuvälinepetoksesta, 37 luvun 9 §:ssä tarkoitetusta törkeästä maksuvälinepetoksesta, 37 luvun 11 §:ssä tarkoitetusta maksuvälinepetoksen valmistelusta, 38 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta salassapitorikoksesta, 39 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta velallisen epärehellisyydestä, 39 luvun 1 a §:ssä tarkoitetusta törkeästä velallisen epärehellisyydestä, 39 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta velallisen petoksesta, 39 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta törkeästä velallisen petoksesta, 39 luvun 4 §:ssä tarkoitetusta velallisen vilpillisyydestä, 39 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta velkojansuosinnasta, 40 luvun 1 §:ssä tarkoitetusta lahjuksen ottamisesta, 40 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta törkeästä lahjuksen ottamisesta, 40 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta lahjusrikkomuksesta, 40 luvun 4 §:ssä tarkoitetusta lahjuksen ottamisesta kansanedustajana, 40 luvun 4 a §:ssä tarkoitetusta törkeästä lahjuksen ottamisesta kansanedustajana, 40 luvun 8 a §:ssä tarkoitetusta Euroopan unionin varojen väärinkäytöstä kansanedustajana, 40 luvun 8 b §:ssä tarkoitetusta törkeästä Euroopan unionin varojen väärinkäytöstä kansanedustajana, 51 luvussa tarkoitetuista arvopaperimarkkinarikoksista, sijoituspalvelulain (747/2012) 16 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta sijoituspalvelurikoksesta tai 16 luvun 4 §:ssä tarkoitetusta sijoituspalveluyrityksen varojen jakamista koskevien säännösten rikkomisesta, sijoitusrahastolain (213/2019) 27 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetusta sijoitusrahastorikoksesta, säästöpankkilain (1502/2001) 127 §:ssä tarkoitetusta säästöpankkirikoksesta sekä vaihtoehtoehtorahaston hoitajista annetun lain (162/2014) 22 luvun 5 §:ssä tarkoitetusta vaihtoehtorahastorikoksesta. Otteeseen merkitään myös tiedot päätöksestä, jolla hänet on ennen edellä mainittujen lainkohtien voimaantuloa voimassa olleiden säännösten nojalla tuomittu edellä mainittua tekoa vastaavasta rikoksesta.
Edellä 1—6 momentissa tarkoitettua otetta pyydettäessä on ilmoitettava tarkoitus, johon sitä tarvitaan. Edellä 2—6 momentissa tarkoitettu ote toimitetaan vain sille, jota se koskee.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
7.
Laki
vakuutusyhtiölain 2 luvun 16 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 2 luvun 16 §:n 1 momentin 2 a kohta, sellaisena kuin se on laissa 577/2017, seuraavasti:
2 luku
Vakuutusyhtiön perustaminen ja toimilupa
16 §
Liitännäistoiminnan harjoittaminen
Vakuutusyhtiö saa pääasiallisen toimintansa ohella toimia muun kuin vakuutustoimintaa harjoittavan yrityksen edustajana sekä markkinoida ja myydä tällaisen yrityksen lukuun sen tarjoamia palveluja ja tuotteita asiakkaille, jos kyseinen yritys on:
2 a) joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain ( / ) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitettu joukkorahoituspalvelun tarjoaja;
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain 28 §:ssä tarkoitettuun joukkorahoituspalvelun tarjoajaan sovelletaan mainitussa pykälässä säädetyn siirtymäajan tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.
8.
Laki
joukkolainanhaltijoiden edustajista annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan joukkolainanhaltijoiden edustajista annetun lain (574/2017) 1 §:n 3 momentti, 15 §:n 2 momentti ja 16 §:n 1 momentti, seuraavasti:
1 §
Soveltamisala
Mitä tässä laissa säädetään joukkolainasta ja sen osuudesta, sovelletaan myös joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetussa laissa ( / ) tarkoitettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1503 yrityksille suunnatun joukkorahoituspalvelun eurooppalaisista tarjoajista sekä asetuksen (EU) 2017/1129 ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta, jäljempänä EU:n joukkorahoitusasetus mukaiseen ja muuhun lainamuotoiseen joukkorahoitukseen ja muuhun pääasiassa vieraan pääoman ehtoiseen arvopaperiin, jollei edustussopimuksessa toisin ole sovittu.
15 §
Rekisteröitymisvelvollisuus ja rekisteri-ilmoitus
Elinkeinonharjoittaja saa toimia edustajana joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetussa laissa tarkoitetun joukkorahoituspalvelun tarjoajan tarjoamassa EU:n joukkorahoitusasetuksen mukaisessa tai muussa lainamuotoisessa joukkorahoituksessa vain, jos se on rekisteröity tämän luvun mukaisesti edustajaksi Finanssivalvonnan ylläpitämään joukkolainanhaltijoiden edustajien julkiseen rekisteriin.
16 §
Poikkeukset rekisteröitymisvelvollisuudesta
Rekisteröitymisvelvollisuus ei koske Finanssivalvonnan tai sitä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa (ETA-valtio) taikka Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöön kuuluvassa valtiossa (OECD-valtio) vastaavan valvontaviranomaisen myöntämän toimiluvan saanutta luottolaitosta, maksulaitosta, vakuutusyhtiötä, rahastoyhtiötä, sijoituspalveluyritystä, joukkorahoituspalvelun tarjoajaa, vaihtoehtorahastojen hoitajaa tai muuta rahoituspalveluyritystä eikä tällaisen valvontaviranomaisen vastaavan valvonnan kohteena olevaa muuta rahoituspalveluja tarjoavaa osapuolta niiden toimiessa edustajana Suomessa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain 28 §:ssä tarkoitettuun joukkora-hoituspalvelun tarjoajaan sovelletaan mainitussa pykälässä säädetyn siirtymäajan tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.
9.
Laki
rahankeräyslain 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan rahankeräyslain (863/2019) 1 §:n 3 momentin 7 kohta, sellaisena kuin se on laissa (945/2021), seuraavasti:
1 §
Soveltamisala
Tämän lain soveltamisalaan eivät kuulu:
7) joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain ( / ) 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu joukkorahoituspalvelu;
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Joukkorahoituspalvelun tarjoamisesta annetun lain 28 §:ssä tarkoitettuun joukkora-hoituspalvelun tarjoajaan sovelletaan mainitussa pykälässä säädetyn siirtymäajan tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.
Helsingissä 2.3.2022
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen /kok
jäsen Atte Harjanne /vihr
jäsen Mari Holopainen /vihr
jäsen Hannu Hoskonen /kesk
jäsen Eeva Kalli /kesk
jäsen Matias Mäkynen /sd
jäsen Janne Sankelo /kok
jäsen Hussein al-Taee /sd
jäsen Veikko Vallin /ps
jäsen Johannes Yrttiaho /vas
varajäsen Hilkka Kemppi /kesk
varajäsen Juha Mäenpää /ps
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Teija Miller /