Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

TaVM 37/2021 vp - HE 168/2021 vp 
Talousvaliokunta 
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 174 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 174 §:n muuttamisesta ( HE 168/2021 vp ): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • johtava asiantuntija  Riikka  Hietanen  - työ- ja elinkeinoministeriö
  • johtava asiantuntija  Ari  Luukinen  - Kilpailu- ja kuluttajavirasto
  • hankintalakimies  Teemu  Tyrkkö  - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
  • johtava lakimies  Katariina  Huikko  - Suomen Kuntaliitto
  • toimitusjohtaja  Ari  Miettinen  - Fimlab Laboratoriot Oy
  • kilpailuasiantuntija  Annaliisa  Oksanen  - Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • talous- ja veroasiantuntija  Joel  Kuuva  - Hyvinvointiala HALI ry
  • toiminnanjohtaja  Ismo  Partanen  - Lääkäripalveluyritykset ry
  • lainopillinen asiamies  Elias  Vartio  - SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
  • johtaja  Harri  Jaskari  - Suomen Yrittäjät ry

HALLITUKSEN ESITYS

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla toimivien sidosyksiköiden siirtymäaikasäännöksiä. Muutos mahdollistaisi sen, että hankintayksiköt voivat jatkaa olemassa olevia sidosyksikkö- ja yhteistyöjärjestelyjään nykyisin voimassa olevien säännösten mukaisesti siihen saakka, kunnes kuntien ja sairaanhoitopiirien tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille 1.1.2023 lukien. 

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimivien sidosyksiköiden ulosmyynnin siirtymäaikasäännöstä (174 §). 

Talousvaliokunta puoltaa ehdotetun sääntelyn hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin. 

Nykytila ja ehdotetun muutoksen vaikutukset.

Hankintalakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee omalta sidosyksiköltään. Jos sidosyksikkö ei noudata ulosmyyntirajoja, se voi menettää tämän asemansa.  

Voimassa oleva sidosyksiköiden ulosmyyntiä koskevan sääntelyn siirtymäaika päättyy 31.12.2021. Jos lakia ei muuteta, hankintalain 15 §:n mukaiset sidosysiköiden ulosmyyntirajat (5 % ja 500 000 euroa) tulevat sovellettaviksi myös sosiaali- ja terveyspalvelualalla toimiviin sidosyksiköihin 1.1.2022 lukien. Voimassa olevan säännöksen taustalla on ollut hankintalain kokonaisuudistuksessa vuonna 2016 tehty arvio, että tuolloin vireillä ollut sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistus olisi saatu voimaan ennen vuoden 2021 loppua.  

Ulosmyynnillä on mahdollistettu palvelutarjonta esimerkiksi sellaisilla haja-asutusalueilla, joissa yksityisen palvelutuotannon järjestämiselle ei ole ollut edellytyksiä: kilpailuneutraliteetin vaarantumista ei ole pidetty merkittävänä, sidosyksiköiden toimintaan liittyvänä huolena tällaisissa markkinapuutetilanteissa.  

Talousvaliokunta toteaa, että toimivaltuuksien ja tehtävien siirtoon kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä hyvinvointialueille liittyy mittavia rakenteellisia ratkaisuja ja sopimusjärjestelyjä. Jotta vältyttäisiin lainsäädännön epäjatkuvuuskohtien luomilta hallinnollisilta kustannuksilta, siirtymäajan jatkaminen näyttää tarkoituksenmukaiselta. 

Valiokunta huomauttaa kuitenkin, että nyt esitettävä jatkoaika ulosmyyntirajan jatkamiseksi vuoden 2023 alkuun saakka on omiaan luomaan vaikutelmaa siitä, että nyt voimassa olevat ulosmyyntirajat muodostuvat pysyviksi. 

Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan julkisten hankintayksiköiden määräysvallassa olevien sidosyksiköiden liikevaihto ja ulosmyynti on Suomessa huomattavan suurta. Terveys- ja niiden tukipalvelut, kuten laboratorio- ja kuvantamispalvelut, voivat olla hankinta- ja sidosyksiköinä paikallisesti varsin merkittäviä toimijoita. 

Hankintalainsäädännön jatkovalmistelu.

Talousvaliokunta toteaa, että julkiset hankinnat ovat vahvasti EU-tason sääntelyllä reguloitua toimintaa; kansallisen lainsäätäjän liikkumavara on rajallinen. Julkisissa hankinnoissa hankinnan volyymeillä on merkittävä vaikutus markkinoiden muodostumiselle ja terveen kilpailun toteutumiselle. Harmonisoitu sääntely näyttäytyy erikokoisissa ja hallinnollisesti eri tavoin järjestäytyneissä jäsenvaltioissa varsin erilaisena.  

Talousvaliokunta pitääkin erittäin tärkeänä, että osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen täytäntöönpanoa ja sen edellyttämää lainvalmistelutyötä arvioitaisiin myös hankintalain kansalliseen toimivaltaan kuuluvien elementtien tarkoituksenmukaisuutta, erityisesti sidosyksiköiden asemaa koskevien säännösten osalta. EU-sääntelyn jättämä kansallinen harkintavalta tulee käyttää Suomen olosuhteet, erityisesti haja-asutusalueiden markkinapuutetilanteet, huomioon ottavalla tavalla. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Talousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 168/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 

Helsingissä 7.12.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Sanni  Grahn-Laasonen  /kok   

varapuheenjohtaja  Hanna  Kosonen  /kesk   

jäsen  Atte  Harjanne  /vihr   

jäsen  Mari  Holopainen  /vihr   

jäsen  Hannu  Hoskonen  /kesk   

jäsen  Eeva  Kalli  /kesk   

jäsen  Pia  Kauma  /kok   

jäsen  Matias  Mäkynen  /sd   

jäsen  Sakari  Puisto  /ps   

jäsen  Minna  Reijonen  /ps   

jäsen  Janne  Sankelo  /kok   

jäsen  Veikko  Vallin  /ps   

jäsen  Tuula  Väätäinen  /sd   

jäsen  Johannes  Yrttiaho  /vas   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Teija  Miller  /   

Vastalause

Perustelut

Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että hankintalain 174 §:ssä on säädetty sidosyksiköiden ulosmyyntiä koskevasta siirtymäajasta, jonka kuluessa hankintayksilöiden tulee sopeuttaa toimintansa vastaamaan lain 15 §:ssä mainittuja ulosmyynnin vaatimuksia. Siirtymäsäännöksen tavoitteena on ollut turvata, että liiketoiminnan harjoittaminen ei ole muodostunut kohtuuttomaksi hankintayksiköille ottaen huomioon niiden olemassa olevat sitovat sopimukset ja yhteistyöjärjestelyt hankintalain voimaan tullessa vuonna 2017. 

Sidosyksiköillä ja niiden omistajilla on ollut viiden vuoden siirtymäajan puitteissa mahdollisuus sopeuttaa toimintaansa. Ulosmyyntirajojen on ollut tarkoitus muuttua vuoden 2022 alusta. Kokoomus katsoo, että tämä on ollut kohtuullinen sopeutumisaika muutoksille. Julkista palvelutuotantoa suosivien lakien muuttaminen näiden todennäköisten hyötyjen perusteella vähentää lainsäädännön luotettavuutta. Esitetyt uudet helpotukset vuodeksi eteenpäin lisäävät vaaraa siitä, että korkeammat ulosmyyntirajat muodostuvat pysyväksi käytänteeksi. 

Kilpailu- ja kuluttajavirasto viittaa lausunnossaan vuonna 2021 tekemäänsä selvitykseen. Sen perusteella KKV toteaa, että julkisten hankintayksiköiden määräysvallassa olevien sidosyksiköiden markkinaosuudet ovat jo nyt huomattavan suuria Suomessa. Kokoomuksen ryhmä huomauttaa, että hankintalaki mahdollistaa jo nyt myynnin omistajien ulkopuolelle käyttäen avoimuusilmoitusta. Sopeuttamisajan pidennys on negatiivinen signaali markkinoille, mikävoidaan tulkita tavoitteeksi laajentaa julkisomisteiden yhtiöiden markkinaosuuksia. Sidosyksiköt voivat perusteettomasti hyötyä myydessään palveluita kilpailluille markkinoille. Julkisesti subventoitu palvelutuotanto todennäköisesti syrjäyttää yksityistä, markkinaehtoisesti toimivaa palvelutuotantoa. Tästä näkökulmasta sidosyksiköiden ulosmyyntiä ei ole tarpeen perusteettomasti tukea.  

Edellä olevan perusteella kokoomuksen valiokuntaryhmä toteaa, että lakiesitys tai valiokunnalle annetut lausunnot eivät sisällä riittäviä perusteluita sille, miksi väliaikaiseksi sidosyksiköiden sopeutumiseen jo vuosia sitten laadittua väliaikaiseksi tarkoitettua tilaa tulisi jatkaa. Poikkeustilan jatkamisella voidaan katsoa pikemminkin olevan kielteisiä vaikutuksia sekä suoraan toimialalla toimiville yrityksille että laajemmin, sillä se heikentää Suomen tervettä ja vapaata liiketoimintaympäristöä. Kokoomuksen mielestä hallituksen ilmeinen pyrkimys laajentaa julkista palvelutuotantoa silloinkin, kun se heikentää ihmisten palveluiden laatua ja kokonaistaloudellista tehokkuutta, on vahingollinen. 

Ehdotus

Edellä olevan perusteella esitämme,

että lakiehdotus hylätään. 

Helsingissä 7.12.2021

Sanni  Grahn-Laasonen  /kok   

Pia  Kauma  /kok   

Janne  Sankelo  /kok   

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.