Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

TaVM 33/2021 vp - HE 207/2021 vp 
Talousvaliokunta 
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta (HE 207/2021 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty sivistysvaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Lausunto

Asiasta on annettu seuraavat lausunnot: 

sivistysvaliokunta  SiVL 21/2021 vp

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • teollisuusneuvos  Mikko  Huuskonen  - työ- ja elinkeinoministeriö
  • palvelujohtaja  Mari  Selviranta  - Valtiokonttori
  • vanhempi ekonomisti  Riku  Buri  - Kilpailu- ja kuluttajavirasto
  • professori  Niku  Määttänen  - Helsinki Graduate School of Economics
  • professori  Otto  Toivanen  - Helsinki GSE Covid-19-tilannehuone
  • professori  Roope  Uusitalo 
  • toimitusjohtaja  Hannu  Rahnasto  - Compass Group Finland oy
  • toimitusjohtaja  Aki  Käyhkö  - Scandic Hotels Oy
  • toimitusjohtaja  Timo  Lappi  - Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
  • ekonomisti  Petri  Malinen  - Suomen Yrittäjät ry
  • johtaja  Kati  Kuusisto  - Tapahtumateollisuus ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Palkansaajien tutkimuslaitos
  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • Kaupan liitto ry
  • Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry
  • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
  • Music Finland ry
  • Muoti- ja urheilukauppa ry
  • NoHo Partners Oyj
  • Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
  • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • Suomen matkailualan liitto ry

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • Teknologiateollisuus ry

HALLITUKSEN ESITYS

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettua lakia.  

Lakiin lisättäisiin uusi kustannustuen muoto, joka kohdistettaisiin erityisesti matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksille lakiin otettavan toimialalistauksen mukaan. Tukikelpoisia olisivat myös muiden toimialojen yritykset, joihin tai jonka merkittävään asiakaskuntaan on kohdistunut julkisoikeudellinen pandemian hallintaan liittyvä rajoitus. Pelkkää viranomaisen suositusta ei pidettäisi rajoituksena. Valtiokonttori myöntäisi tuen. Lain tavoitteena on koronapandemiasta erityisesti kärsineiden toimialojen ja rajoituksista kärsineiden yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen COVID-19 -pandemian aikaansaamassa vaikeassa tilanteessa sekä konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentäminen järjestämällä yrityksille lisäaikaa toiminnan ja kustannusten sopeuttamiseen COVID-19 -pandemian aiheuttaman kriisin pitkityttyä. Lain mukainen kustannustuen hakukausi alkaisi joulukuussa 2021. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2021 neljänteen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 15.12.2021. Lain voimassaolon jatkumisesta 31.12.2021 jälkeen annetaan erillinen hallituksen esitys.  

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Hallituksen esityksen tavoite ja keskeinen sisältö.

Lakiin yritysten määräaikaisesta kustannustuesta lisättäisiin uusi tuen muoto, joka kohdistettaisiin erityisesti matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksille lakiin otettavan toimialalistauksen mukaisesti. Tukikelpoisia olisivat myös muiden toimialojen yritykset, joihin tai jonka asiakaskuntaan on kohdistunut julkisoikeudellinen, koronapandemian hallintaan liittyvä rajoitus.  

Lain tavoitteena on pandemiasta ja rajoituksista kärsineiden toimialojen ja yritysten toiminnan jatkuvuuden tukeminen vaikeassa tilanteessa sekä konkurssiin ajautuvien yritysten määrän vähentäminen järjestämällä yrityksille lisäaikaa toiminnan sopeuttamiseen pandemian pitkittyessä.  

Talousvaliokunta puoltaa ehdotetun sääntelyn hyväksymistä muutoin muuttamattomana, mutta lain voimassaoloaikaa pidentäen. 

Talousvaliokunnan aiempia kannanottoja.

Talousvaliokunta on käsitellyt koronapandemian johdosta säädettyjen tuki-instrumenttien vaikutuksia useissa aikaisemmissa mietinnöissään (TaVM 14/2020 vp, TaVM 33/2020 vp, TaVM 6/2021 vp, TaVM 15/2021 vp ja TaVM 18/2021 vp). Talousvaliokunta on katsonut, että normaalioloissa markkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että lainsäädäntötoimet puuttuisivat mahdollisimman vähän lähtökohtaan yritysten kilpailunedellytysten tasapuolisuudesta. Koronapandemia on kuitenkin kohdellut elinkeinotoimintaa valtavin eroin, minkä vuoksi on perusteltua, että tätä vastaavasti myös julkisin varoin rahoitetut tuet vaihtelevat sen mukaisesti, kuinka liiketoiminta on häiriintynyt. Tukijärjestelmän tulee kohdistua mahdollisimman tarkasti ja oikeudenmukaisesti juuri koronaepidemiasta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korjaamiseen ja pitkäaikaisten vaurioiden estämiseen. Tätä tulee arvioida sekä toimialojen sisäisesti että eri alojen yhdenmukaisen kohtelun näkökulmasta.   

Yleisiä näkökohtia yritysten tukemisesta.

Käsillä olevan hallituksen esityksen asiantuntijakuulemisessa valiokunnan vastaanottama asiantuntijapalaute on ollut jakautunutta: jotkut asiantuntijat ovat katsoneet, että ehdotettu tuki on riittämätön, kun taas toiset asiantuntijat ovat katsoneet, että tuki näyttää myötäsykliseltä ja kilpailun tasapuolisia lähtökohtia rapauttavalta. 

Talousvaliokunta toteaa, että laajoihin makrotalouden häiriöihin liittyy poikkeuksetta talouden rakennemuutoksia, kun supistuva ja toipumisen myötä syntyvä uusi tuotanto poikkeavat toisistaan. Lainsäädännöllä eikä tukipolitiikalla voida, eikä ole tarkoituksenmukaistakaan, täysin estää tämän mekanismin toimintaa. Kustannustukijärjestelmää keväällä 2020 suunniteltaessa nähtiin kuitenkin uhkana, että yritysten ongelmat rahoituksen saatavuudessa ja kassavirran heikentyessä saattaisivat ajaa terveitäkin yrityksiä maksukyvyttömiksi.  

Talousvaliokunta on tähdentänyt jo aiemmin, että kustannustukijärjestelmän oikeutuksen arvioinnissa keskeistä on se, että sen tarkoituksena on olla nopea ja väliaikainen likviditeettituki tilanteessa, jossa yritysten toimintaedellytykset ovat ilman niiden omaa syytä voimakkaasti ja odottamatta heikentyneet ja normaalioloissa kannattava toiminta muuttunut hetkellisesti kannattamattomaksi. Tällaisessa tilanteessa myös tukimuodot, jotka eivät normaaliolosuhteissa olisi perusteltuja tai sallittuja, voivat olla hyväksyttäviä.  

Elinkeinotoimintaa mahdollistavia lainsäädännön välineitä.

Talousvaliokunta huomauttaa, että epidemian pitkittyessä on tärkeää kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, kuinka elinkeinotoiminta voitaisiin mahdollistaa terveysturvallisesti eri keinoin. Talousvaliokunta pitää selvänä, että merkittävin yksittäinen epidemiaa hillitsevä tekijä on korkea rokotuskattavuus. Tässä epidemian vaiheessa, ja etenkin koska on käynyt ilmeiseksi että virus kiertää yhteiskunnassa vielä pitkään, on tärkeää ottaa käyttöön mahdollisimman laaja keinovalikoima. Eri puolilla maailmaa käytössä olevia ns. koronapassi-järjestelyistä on saatu jo jonkin verran vertailevia tietoja. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, edelläsanottu huomioon ottaen, että myös Suomessa on käytössä muiden keinojen ohella jonkinlainen koronapassijärjestely. Kysymys on siitä, mahdollistetaanko elinkeinotoimintaa edes jossain määrin, yhtäältä täyssulkujen tai voimakkaiden rajoitusten aikana, mutta toisaalta myös pidemmällä aikavälillä epidemiatilanteen rauhallisten vaiheiden aikana. Jälkimmäisessä tilanteessa passin käyttäminen ei olisi välttämättä kytketty suoraan rajoitusten voimassaoloon vaan toimisi terveysturvallisuutta ennakoivasti tukevana välineenä. 

Valtiontuet.

Nyt ehdotettu kustannustuki on koronapandemian aiheuttamien vaikeuksien helpottamiseksi myönnettävää määräaikaista valtiontukea, jonka Euroopan komissio on hyväksynyt jo aikaisemmin (SA.56995(2020/N). Talousvaliokunnan saaman tiedon mukaan komissio on antanut käsillä olevan hallituksen esityksen eduskuntakäsittelyn aikana 18.11.2021 uuden tiedonannon jonka nojalla kustannustukilainsäädäntö on mahdollista ulottaa sovellettavaksi 30.6.2022 saakka. Valiokunta ehdottaa lakia muutettavaksi yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetulla tavalla. 

Valtiontukisäännökset ovat merkityksellisiä myös sen suhteen, kuinka isoja toimijoita voidaan tukea. Saadun selvityksen mukaan liikevaihdoltaan suuret toimijat ovat hyötyneet tuki-instrumenteista suhteellisesti vähemmän kuin pienemmät. Tähän on ollut syynä kansallisessa sääntelyssämme asetetut tukikatot, joiden taustalla on ollut budjettirajoitteen lisäksi valtiontukisäännöt. Talousvaliokunta huomauttaa, että edellä viitatussa komission päätöksessä on tuen ajallisen jatkamisen lisäksi myös nostettu kyseisen päätöksen mukaisen tuen maksimimäärää 1,8 miljoonasta eurosta 2,3 miljoonaan euroon. Talousvaliokunta kiinnittää tukiviranomaisen huomion tähän muutokseen. Siltä osin, kun tavoiteltaisiin vielä tätä korkeampaa maksimirajaa, kyseessä olisi kiinteiden kattamattomien kustannusten tuen (lain 5 d §) jatkaminen ja sellaisena edellyttäisi uutta notifikaatiota. Näiden neuvottelujen voitaisiin arvioida vaarantavan nyt käsillä olevan lainsäädännön käsittelyaikataulun. 

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin kysymys jäsenvaltioiden yrityksilleen myöntämien tukien mittakaavasta yleisemminkin. Valiokunta toteaa tähän liittyen, että eri jäsenvaltioiden koronatuet ovat vaikeasti vertailtavissa. Valtioilla on käytössään poikkeusolojen instrumenttien ohella myös normaalioloissa varsin vaikeasti yhteismitallinen tukien ja kannustimien valikoima, joka kytkeytyy myös kunkin jäsenvaltion perusratkaisuun asukkaidensa toimeentulon turvaamiseksi ja taloudellisen toimeliaisuuden kannustamiseksi sekä ylipäänsä valtioiden julkistalouksien kantokykyyn sidottuun valmiuteen erilaisiin tukijärjestelyihin. 

Arvioita ehdotetun sääntelyn vaikutuksista.

Käsillä oleva lainsäädäntöehdotus on hyvin samankaltainen kuin aikaisemmin hyväksytyt kustannustukilait. Arvio lainsäädännön vaikutuksista ei ole kuitenkaan vastaavasti täysin yhtäläinen aikaisempien arvioiden kanssa, koska toimintaympäristö on muuttunut. 

Tällä hetkellä on vielä vaikea esittää kattavaa arvioita siitä, kuinka talouden toimijoiden tilanteet tulevat kehittymään, kun viruspandemiaan liittyneet tukitoimet loppuvat. Vaikka ennusteita on viime aikoina korjattu aiempaa suotuisammiksi, kehityksen arvaamattomuus varjostaa talouden elpymistä. Punnittaessa tukijärjestelmien jatko-osien oikeutusta, merkitystä on kuitenkin myös sillä, että yrityksillä on ollut aikaa sopeuttaa toimintaansa muuttuneisiin olosuhteisiin ja sen virustartuntojen leviämisen hallintaan liittyviin rajoituksiin. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että pandemian alkuvaiheessa yritysten tukeminen usein erilaisin instrumentein oli perusteltua, mutta sen pitkittyessä ja toimintaympäristön muuttuessa tukien oikeutus heikkenee. 

Valiokunnan asiantuntijat ovat huomauttaneet, että tukemisen nettovaikutus on todennäköisesti julkista taloutta kuormittava. Kantaa on perusteltu sillä, että tuella ei todennäköisesti ole nykyisessä taloustilanteessa sellaista merkittävää myönteistä lisäystä työllisyyteen tai kokonaistuotantoon, joka kompensoisi ja palauttaisi myönnettyjen tukien määrää vastaavan summan julkistalouteen. Heikosti kannattavien yritysten tukemisen jatkaminen voi lisäksi heikentää yleistä tuottavuuskasvua hidastamalla tuottavimpien yritysten kasvua. Tämä riski on merkittävä tilanteessa, jossa työvoiman saatavuus rajoittaa yritysten kasvua.  

Talousvaliokunta toistaa aikaisempien kustannustukilainsäädäntöjen käsittelyjen yhteydessä toteamansa arvion siitä, että tukisääntelyyn luotu harkinnanvaraisuuselementti edesauttaa tuen oikeaanosuvuutta, mutta sen vastinparina tulee väistämättä hitautta hakemusten käsittelyprosessiin, harkinnan edellyttämän manuaalisen työn myötä. Harkinnavaraisuus myös lisää epävarmuutta sääntelyn sisällöstä. 

Sivistysvaliokunnan lausunto (SiVL 21/2021 vp — HE 207/2021 vp).

Sivistysvaliokunta on tarkastellut ehdotettua sääntelyä oman toimialansa kannalta ja viitannut myös aiempaan kannanottoonsa (SiVL 11/2021 vp), jossa se on kiinnittänyt huomiota koronasta aiheutuvien eri tukikattojen erilaisuuteen ja kantanut huolta kulttuuri-, urheilu- ja tapahtuma-alan toimijoiden elpymisen turvaamisesta alan kuihtumisen välttämiseksi. Sivistysvaliokunta on pitänyt tärkeänä, että tukijärjestelmä kohtelee eri toimijoita yhdenvertaisesti ja huomauttanut, että tukea voivat tarvita niin suuret kuin pienetkin yritykset. Sivistysvaliokunta on tähdentänyt lisäksi, että koronatukien myöntämistä ja käyttämistä on selvitettävä ja arvioitava huolellisesti, jotta niiden vaikutuksista saadaan tietoa tulevia vastaavia ratkaisuja varten. 

Lopuksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusten (ks. VTV:n tarkastuskertomus 13/2021) mukaan erityyppisten tukien järjestyksen tulisi olla päinvastainen kuin koronapandemian alussa kyettiin toteuttamaan. Kriisin alussa tulee panostaa kustannustuen kaltaisiin suoriin tukiin, ja kehittämistukien osuus voi kasvaa kriisin edetessä. On arvioitu, ettei tukien suuntaaminen koronapandemiasta pahiten kärsineille aloille ja yrityksille erityisesti Business Finlandin kehittämistukien avulla ole onnistunut toivotulla tavalla. Sen sijaan kustannustukea on pidetty toimivana kriisiajan mallina, koska joustamattomat kiinteät kustannukset muodostavat yritykselle nopeasti kannattavuusongelman, kun kysyntä laskee äkillisesti. Kustannustuen heikkoudeksi on nähty se, että tuen myöntäminen edellytti kokonaan uutta lainsäädäntöä, minkä vuoksi sen käyttöönotto oli hidasta.  

Talousvaliokunta huomauttaa, että samalla kun pyritään vakaaseen ja yritysten hyvissä ajoin ennalta tiedossa olevaan lainsäädäntöviitekehykseen, kustannustuen takautuvuutta on pidetty perusteltuna. Näin toimien on pyritty välttämään tuen mahdolliset käyttäytymistä haitalliseseen suuntaan ohjaavat vaikutukset. Kuitenkin yhä uudelleen toistuvat tukikierrokset (nyt käsillä on järjestyksessä viides kustannustuki) luovat olettaman tukijärjestelyjen jatkumisesta tavalla tai toisella, ja siten tuen ennakoimattomuuden vaikutus liudentuu. 

Talousvaliokunta toteaa, edellä sanottuun viitaten, että epidemiatilanteen tässä vaiheessa tukien oikeutuksen kannalta relevantteja ovat ensisijaisesti ongelmat, joita syntyy sellaisessa yritystoiminnassa, joita säännellään suoraan esimerkiksi asiakaspaikkoja rajoittamalla. Tällaiseen, yhteiskunnan kokonaisetua suojaavien rajoitusten aiheuttamien tappioiden korvaaminen on edelleen perusteltua.  

 

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

14 §. Voimaantulo.

Talousvaliokunta ehdottaa, edellä yleisperusteluissa esitetyin punninnoin, että laki yritysten määräaikaisesta kustannustuesta on voimassa vuoden 2022 kesäkuun loppuun saakka. Komission tiedonanto 18.11.2021 antaa tähän mahdollisuuden. Talousvaliokunta pitää tämän mahdollisuuden hyödyntämistä tarkoituksenmukaisena. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Talousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 207/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 

Valiokunnan muutosehdotukset yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta 

Laki 

yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

muutetaan yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain (508/2020) 1 §:n 1 momentti sellaisena kuin se on laissa 609/2021, ja 14 § sekä 

lisätään lakiin uusi 5 e § ja liite seuraavasti: 

1 § 

Soveltamisala 

Tässä laissa säädetään sellaisesta Suomessa toimiville yrityksille COVID-19-pandemian aiheuttamasta liiketoiminnan yleisten vaikeuksien helpottamiseksi myönnettävästä määräaikaista valtiontuesta, jonka Euroopan komissio on erillisen ilmoituksen perusteella hyväksynyt sisämarkkinoille soveltuvaksi (kustannustuki)


5 e § 

Matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritykset ja liiketoimintarajoitusten alaiset yritykset 

Matkailu- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritykselle voidaan myöntää kustannustukea 1 päivänä kesäkuuta 2021 alkavalta ja 30 päivänä syyskuuta 2021 päättyvältä tukikaudelta, jos yritys toimi 1 päivänä kesäkuuta 2021 liitteessä luetelluilla TOL2008 -luokituksen mukaisilla toimialoilla, ja jos yritys osoittaa hakemuksessaan, että tukikauden liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia vertailukauden liikevaihdosta.  

Vaikka yritys ei ole toiminut liitteessä luetelluilla toimialoilla, yritykselle voidaan myöntää kustannustukea, jos yritys osoittaa hakemuksessaan, että sen liiketoiminta on kärsinyt yritykseen kohdistuneesta julkisoikeudellisesta, pandemian torjuntaan liittyvästä, 1 momentissa tarkoitettuun tukikauteen ajoittuneesta rajoituksesta ja että kyseisen tukikauden liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia vertailukauden liikevaihdosta. 

Vaikka yritys ei ole toiminut liitteessä luetelluilla toimialoilla, yritykselle voidaan myöntää kustannustukea, jos yritys osoittaa hakemuksessaan, että sen liiketoiminta on kärsinyt sen keskeiseen asiakaskuntaan kohdistuneesta julkisoikeudellisesta, pandemian torjuntaan liittyneestä, 1 momentissa tarkoitettuun tukikauteen ajoittuneesta rajoituksesta ja että tukikauden liikevaihto on laskenut yli 30 prosenttia vertailukauden liikevaihdosta.  

Kustannustukea myönnettäessä otetaan 4 §:n 3 ja 4 kohdan mukaisista kuluista huomioon enintään neljä kertaa yrityksen vertailukauden keskimääräistä kuukausikohtaista liikevaihtoa vastaava summa. Tuesta vähennetään yritykselle myönnetty muu 1 momentissa tarkoitetulle tukikaudelle kohdistuva tämän lain mukainen tuki. Jos tuen määrä vähennyksen jälkeen jää alle 2 000 euroa, tukea ei makseta. Tuen haku avautuu joulukuussa 2021. Tuen enimmäismäärä on miljoona euroa. 

Edellä 1—3 momentissa tarkoitetulle yritykselle voidaan myöntää kustannustukea 1 momentissa tarkoitetulta tukikaudelta 5 §:ssä säädetyn kaavan mukaisesti seuraavien tekijöiden perusteella: 

1) yrityksen 1 momentissa tarkoitetun tukikauden liikevaihto, joksi määritellään:

a) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän kesäkuuta 2021 ja 30 päivän syyskuuta 2021 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäverot Verohallinnolle kuukausittain;

b) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän heinäkuuta 2021 ja 30 päivän syyskuuta 2021 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle neljännesvuosittain;

c) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle kalenterivuosittain;

d) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2021 ja 28 päivän helmikuuta 2021 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan tai niiden puuttuessa yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys on perustettu siihen 2 kohdan a—c alakohdan nojalla sovellettavan arvonlisäverojen ilmoituskauden ensimmäisenä päivänä tai sen jälkeen;

e) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän kesäkuuta 2021 ja 30 päivän syyskuuta 2021 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys ei ole tehnyt arvonlisäveroilmoituksia;

 

2) yrityksen vertailukauden liikevaihto, joksi määritellään:

a) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän kesäkuuta 2019 ja 30 päivän syyskuuta 2019 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäverot Verohallinnolle kuukausittain;

b) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän heinäkuuta 2019 ja 30 päivän syyskuuta 2019 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle neljännesvuosittain;

c) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan, jos yritys ilmoittaa arvonlisäveronsa Verohallinnolle kalenterivuosittain;

d) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän tammikuuta 2020 ja 29 päivän helmikuuta 2020 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen tekemien arvonlisäveroilmoitusten mukaan tai niiden puuttuessa yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys on perustettu siihen a—c alakohdan mukaan sovellettavan arvonlisäverojen ilmoituskauden ensimmäisenä päivänä tai sen jälkeen;

e) yrityksen keskimääräinen kuukausikohtainen liikevaihto 1 päivän kesäkuuta 2019 ja 30 päivän syyskuuta 2019 välisenä aikana, nämä päivät mukaan lukien, yrityksen oman ilmoituksen mukaan, jos yritys ei ole tehnyt arvonlisäveroilmoituksia.

 

Tässä pykälässä tarkoitettuun tukeen ei sovelleta 2 §:n 1 ja 2 kohtaa, 3 §:ää, 4 §:n 1 ja 2 kohtaa, 5 §:n 1 ja 3 momenttia eikä 7 §:n 1 momenttia. 

14 § 

Voimaantulo 

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2020 ja on voimassa 30 päivään kesäkuuta 2022. 



Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 2021. 


Toimialat, joilla toimiville yrityksille voidaan myöntää 5 e §:ssä tarkoitettua kustannustukea

49310 Paikallisliikenne 

49320 Taksiliikenne 

49391 Säännöllisten linja-autojen kaukoliikenne 

49392 Linja-autojen tilausliikenne 

55101 Hotellit 

55109 Motellit, matkustajakodit ja vastaavat majoitusliikkeet 

55201 Retkeilymajat 

55209 Lomakylät yms. majoitus 

55300 Leirintäalueet, asuntovaunu- ja matkailuvaunualueet 

55901 Asuntolat ja täysihoitolat yms. 

55902 Maatilamatkailu, bed & breakfast 

55903 Lomamökkien vuokraus 

55909 Muualla luokittelematon majoitustoiminta 

56101 Ravintolat 

56102 Kahvila-ravintolat 

56103 Ruokakioskit 

56210 Pitopalvelu 

56290 Henkilöstö- ja laitosruokalat 

56301 Olut- ja drinkkibaarit 

56302 Kahvilat ja kahvibaarit 

59140 Elokuvien esittäminen 

74901 Ohjelmatoimistot ja manageripalvelut 

79110 Matkatoimistojen toiminta 

79120 Matkanjärjestäjien toiminta 

79900 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. 

82300 Messujen ja kongressien järjestäminen 

90010 Esittävät taiteet 

90020 Esittäviä taiteita palveleva toiminta 

90030 Taiteellinen luominen 

90040 Taidelaitosten toiminta 

91010 Kirjastojen ja arkistojen toiminta 

91020 Museoiden toiminta 

91030 Historiallisten nähtävyyksien, rakennusten ja vastaavien kohteiden toiminta 

91040 Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta 

93110 Urheilulaitosten toiminta 

93120 Urheiluseurojen toiminta 

93130 Kuntokeskukset 

93190 Muu urheilutoiminta 

93210 Huvi- ja teemapuistojen toiminta 

93291 Hiihto- ja laskettelukeskukset 

93299 Muualla luokittelematon huvi- ja virkistystoiminta 

Helsingissä 19.11.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Sanni  Grahn-Laasonen /kok  

varapuheenjohtaja  Hanna  Kosonen /kesk  

jäsen  Atte  Harjanne /vihr  

jäsen  Hannu  Hoskonen /kesk  

jäsen  Eeva  Kalli /kesk  

jäsen  Pia  Kauma /kok  

jäsen  Riitta  Mäkinen /sd  

jäsen  Matias  Mäkynen /sd  

jäsen  Sakari  Puisto /ps  

jäsen  Janne  Sankelo /kok  

jäsen  Veikko  Vallin /ps  

jäsen  Johannes  Yrttiaho /vas  

varajäsen  Kai  Mykkänen /kok  

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Teija  Miller /  

Vastalause

Perustelut

Perussuomalaiset vastustavat koronatoimenpiteiden ohjaamista käytännössä rokotepakon suuntaan. Koronapassin yhä laajempi edellyttäminen yhdistettynä testaamiseen liittyviin hankaluuksiin ja kustannuksiin olisi käytännössä sama asia kuin rokotteen edellyttäminen. 

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että että valiokunnan mietinnöstä TaVM 33/2021 vp poistetaan näin kuuluva perusteluteksti: 

"Elinkeinotoimintaa mahdollistavia lainsäädännön välineitä. 

Talousvaliokunta huomauttaa, että epidemian pitkittyessä on tärkeää kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, kuinka elinkeinotoiminta voitaisiin mahdollistaa terveysturvallisesti eri keinoin. Talousvaliokunta pitää selvänä, että merkittävin yksittäinen epidemiaa hillitsevä tekijä on korkea rokotuskattavuus. Tässä epidemian vaiheessa, ja etenkin koska on käynyt ilmeiseksi että virus kiertää yhteiskunnassa vielä pitkään, on tärkeää ottaa käyttöön mahdollisimman laaja keinovalikoima. Eri puolilla maailmaa käytössä olevia ns. koronapassi-järjestelyistä on saatu jo jonkin verran vertailevia tietoja. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, edelläsanottu huomioon ottaen, että myös Suomessa on käytössä muiden keinojen ohella jonkinlainen koronapassijärjestely. Kysymys on siitä, mahdollistetaanko elinkeinotoimintaa edes jossain määrin, yhtäältä täyssulkujen tai voimakkaiden rajoitusten aikana, mutta toisaalta myös pidemmällä aikavälillä epidemiatilanteen rauhallisten vaiheiden aikana. Jälkimmäisessä tilanteessa passin käyttäminen ei olisi välttämättä kytketty suoraan rajoitusten voimassaoloon vaan toimisi terveysturvallisuutta ennakoivasti tukevana välineenä." 

Helsingissä 19.11.2021

Veikko  Vallin /ps  

Sakari  Puisto /ps  

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.