Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta ( HE 79/2021 vp ): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty sivistysvaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Asiasta on annettu seuraava lausunto: 

sivistysvaliokunta  SiVL 9/2021 vp

Valiokunta on kuullut: 

• budjettineuvos  Taina  Eckstein  - valtiovarainministeriö
• teollisuusneuvos  Mikko  Huuskonen  - työ- ja elinkeinoministeriö
• toimialajohtaja  Jyri  Tapper  - Valtiokonttori
• palvelupäällikkö  Tuomo  Yliluoma  - Valtiokonttori
• toiminnanjohtaja  Kai  Amberla  - Finland Festivals ry
• lakimies  Kai  Massa  - Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
• puheenjohtaja  Juha  Rahko  - Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry
• toiminnanjohtaja  Kaisa  Rönkkö  - Music Finland ry
• toimitusjohtaja  Miika  Huttunen  - Slush
• toiminnanjohtaja  Tommi  Saarikivi  - Suomen Teatterit ry
• johtaja  Kati  Kuusisto  - Tapahtumateollisuus ry
• professori  Roope  Uusitalo 

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

• Kilpailu- ja kuluttajavirasto
• Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
• LiveFIN ry
• Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
• Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
• Suomen matkailualan liitto ry
• Suomen Sinfoniaorkesterit ry
• Suomen Yrittäjät ry
• professori  Otto  Toivanen  - Aalto-yliopisto
• tutkijatohtori, dosentti  Tuomas  Aivelo  - Helsingin yliopisto

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettua lakia siten, että siinä säädettäisiin yleisötapahtumien järjestäjille tarkoitetusta uudesta tuesta. Kyseessä olisi ennakollinen maksusitoumus, joka annettaisiin tapahtumanjärjestäjälle tämän ilmoittamia kustannuksia vastaten. Jos tapahtuma lain tai viranomaisen määräyksen johdosta peruttaisiin, maksettaisiin korvaus ennakkoon ilmoitetuista, toteutuneista kustannuksista. Tapahtumatakuuta hakisi tapahtumanjärjestäjä, mutta takuun perusteella maksettava korvaus peruuntuneista tapahtumista maksettaisiin myös tapahtumanjärjestäjän hakemuksessaan ilmoittamille tapahtuman alihankkijoille. Jos tapahtuman laajuutta rajoitettaisiin lain tai viranomaispäätöksen nojalla, maksettaisiin osittainen korvaus toteutuneista kustannuksista. 

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.6.2021. 

Esityksen tausta ja tavoitteet

Esityksen taustalla ovat vallitsevaan covid-19-pandemiaan liittyvät olosuhteet, rajoitukset ja suositukset, jotka ovat vaikeuttaneet ja estäneet tapahtumien järjestämistä. Hallitus on päättänyt laajoista tapahtuma- ja luovien alojen tukitoimista, joiden yhtenä osana on tapahtumatakuun säätäminen. Nyt ehdotetun sääntelyn tavoitteena on estää tapahtuma-alan toimintaedellytysten merkittävää huonontumista ja pienentää tapahtumien järjestäjien taloudellista riskiä tilanteessa, jossa pandemian hallintaan liittyvä lain tai viranomaisen määräys estäisi tai vaikeuttaisi tapahtumien järjestämistä ja rahoituksen tai vakuutuksen saamista tapahtumien järjestämisen varmistamiseksi. Järjestely olisi määräaikainen, ja sen on ehdotettu olevan voimassa 1.6.—30.11.2021. Lain on ehdotettu olevan voimassa vuoden 2021 loppuun asti. 

Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä lähtökohdiltaan ja keskeisten sääntelyratkaisujen osalta perusteltuna ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin perusteluin ja muutoksin.  

Tapahtuma-alan tilanne ja tukijärjestelmän tarve

Tapahtuma-ala muodostaa monimuotoisen ja vaikeasti määriteltävän kokonaisuuden. Yhdistävänä tekijänä toiminnalle on erilaisten yleisötilaisuuksien järjestäminen osana muuta toimintaa tai pääasiallisena toimintana. Ala kattaa monentyyppisiä tilaisuuksia alkaen kulttuuritilaisuuksista ja festivaaleista erilaisiin messu- ja markkinointitilaisuuksiin ja uskonnollisiin tapahtumiin asti. Tämän myötä myös tapahtumanjärjestäjien organisaatiot ovat monentyyppisiä niin yritysten koon, liikevaihdon kuin henkilöstömäärän osalta. Tyypillistä on myös, että ympärivuotisten, pienten organisaatioiden lisäksi tapahtumiin kytkeytyy vaihteleva määrä alihankkijoita tapahtumien lähestyessä. Tapahtumien järjestäminen perustuu yritysverkostojen yhteistyöhön. Tapahtumia järjestetään ympäri vuoden, mutta taloudellisesti merkittävintä tapahtumien järjestämisaikaa on kesä. Tapahtumateolllisuuden on arvioitu olevan liikevaihdoltaan kaikkiaan 2,35 miljardin arvoinen toimiala. Tapahtumateollisuudessa toimii 3 200 yritystä, ja ala työllistää yhteensä lähes 200 000 ihmistä, joista kuitenkin vakituisesti alle 20 000. Tapahtuma-alan kokonaisuutta on varsin havainnollisesti kuvattu hallituksen esityksessä. 

Vallitsevan viruspandemian aikana on useissa asiayhteyksissä arvioitu kompensaatio- ja tukimekanismien tarvetta tilanteissa, joissa elinkeinotoiminta kieltojen, rajoitusten tai vallitsevien olosuhteiden vuoksi estyy tai vaikeutuu. Perustuslakivaliokunta piti ravitsemisliikkeiden sulkemisen yhteydessä ( PeVL 7/2021 vp ) välttämättömänä, että ottaen huomioon ehdotetun sääntelyn poikkeuksellisen huomattavat vaikutukset ja vaikutusten äkillisyys lailla säädetään sekä 3 a §:n mukaisen kiellon aiheuttamien menetysten kohtuullisesta kompensoimisesta että vaikutuksia lieventävistä järjestelyistä elinkeinonharjoittajille. Perustuslakivaliokunta on todennut myös, että sääntelyn oikeasuhtaisuuden kannalta merkitystä on myös sillä, millaisia mahdollisuuksia elinkeinonharjoittajalla on sopeuttaa toimintaansa lainsäädännön muutoksiin.  

Vaikka koronapandemiaan liittyvissä rajoituksissa ei suoranaisesti ole kielletty tapahtumien järjestämistä, niiden järjestäminen on monilta osin vaikeutunut tai estynyt tosiasiallisesti kieltoon rinnastuvalla tavalla. Toisaalta tapahtuma-alaa koskevissa selvityksissä on ilmennyt, että tapahtuma-alan sopimusrakenne mahdollistaa alihankintasopimusten purun jopa ilman sanktioita, jos tilaisuus syystä tai toisesta perutaan. Tähän tapahtuma-alan laajaan ekosysteemiin kuuluvien alihankkijoiden ja näiden alihankkijoiden — usein yksittäisten toiminimi- tai yhden hengen yritysten, ammatinharjoittajien tai freelancer-toimijoiden — tilanne on kuitenkin peruutuksen sattuessa huono. Tästä syystä on keskeistä, että hallitus on tapahtumatakuun lisäksi valmistellut myös tähän ryhmään kohdistuvia, opetus- ja kulttuuriministeriön alaan kuuluvia avustuksia. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee yrittäjien työmarkkinatuen jatkamista.  

Tapahtuma-alalle on lisäksi jo tähän asti myönnetty tukea aiemmista tuki-instrumenteista. Kokonaisuudessaan luovien alojen ja tapahtuma-alan tähänastisten tukien määräksi on arvioitu 245 miljoonaa euroa. 

Talousvaliokunta on aiemmin kustannustukea käsitelleessä mietinnössään tarkastellut tapahtuma-alan tilannetta ja siihen kohdistuvan erityisen tuen tarvetta. Talousvaliokunta arvioi asiaa koskevassa mietinnössään ( TaVM 6/2021 vp — HE 27/2021 vp — HE 37/2020 vp ) tuen tarvetta mm. seuraavasti:  

”Talousvaliokunta kiinnittää erityistä huomiota tapahtumateollisuuden, kulttuurialojen ja freelancer-kentän vaikeaan tilanteeseen. Sekä epidemiatilanteen että rajoitustoimien vaikean ennakoitavuuden vuoksi alojen liiketoiminta on estynyt pitkäkestoisesti. Monin osin yritysten toiminta on estynyt kokonaisuudessaan. Kustannustukijärjestelmän ajatus perustuu yritysten vaikeasti sopeutettavien kulujen korvaamiseen. Tämän tyyppinen tuki onnistuu vain osin tavoittamaan tapahtumateollisuuden kaltaiset toimialat. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota alojen merkittävään kasvupotentiaaliin ja työllistävään vaikutukseen ja pitää tärkeänä valmistella pikaisesti erillistä toimialan erityispiirteet huomioon ottavaa tukijärjestelmää esimerkiksi ns. tapahtumatakuun muodossa.” 

Sivistysvaliokunnan lausunto

Sivistysvaliokunta on antanut talousvaliokunnalle lausuntonsa hallituksen esityksestä ( SiVL 9/2021 vp — HE 79/2021 vp ). Sivistysvaliokunta on pitänyt hallituksen esitystä tarpeellisena, koska sillä parannetaan luovien ja tapahtuma-alojen mahdollisuuksia selvitä korona-ajan aiheuttamista vahingoista. Sivistysvaliokunta ei ole kuitenkaan pitänyt esitystä ongelmattomana ja on katsonut, että se vastaa vain osaan tapahtuma-alan tarpeista. Talousvaliokunta yhtyy sivistysvaliokunnan arvioon siitä, että tapahtumatakuun rinnalle tarvitaan myös muita toimenpiteitä, joihin on viitattu sekä sivistysvaliokunnan lausunnossa että tässä mietinnössä. Talousvaliokunta yhtyy myös sivistysvaliokunnan havaintoihin vallitsevan tilanteen epävarmuudesta ja tarpeesta huolehtia rajoitusten purkamisesta eri toimialojen näkökulmasta yhdenvertaisesti, oikea-aikaisesti ja tarkkarajaisesti. Pitkittyneessä kriisitilanteessa rajoituksia ei tule tehdä varmuuden vuoksi. 

Sivistysvaliokunta on suhtautunut kriittisesti erityisesti tapahtumatakuun soveltamisalarajauksiin, joissa suljettaisiin pois ympärivuotinen toiminta ja muu kuin arvonlisäverovelvollisuuden piiriin kuuluva toiminta. Talousvaliokunta on seuraavassa arvioinnissaan tarkastellut myös näitä rajauksia. Lisäksi sivistysvaliokunta on kiinnitänyt huomiota takuun ajallisen soveltamisalan, tapahtumien peruuntumisen ajankohdan 60 päivän rajan, siirrettyjen ja aiemmin peruttujen tapahtumien poissuljennan sekä tapahtumatakuun enimmäismäärän ongelmiin. Vuonna 2020 ennen kesää perutut suuret musiikkifestivaalit saivat tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä, ja ne tulevat todennäköisesti saamaan samalta taholta tukea ennen kesää perutuista festivaaleista myös vuonna 2021. Nämä kysymykset ovat nousseet keskeisiksi myös talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä.  

Talousvaliokunta yhtyy monilta osin sivistysvaliokunnan esille tuomiin huolenaiheisiin, ja näitä koskevia muutostarpeita ja mahdollisuuksia on arvioitu seuraavassa. Talousvaliokunta katsoo sivistysvaliokunnan tavoin, että tapahtumaelinkeinon palautuminen ja siihen liittyvä taloudellinen toimeliaisuus sekä työllistävyys syntyvät vain siitä, että kaiken sisältöinen tapahtumatoiminta päästään avaamaan. Toisaalta talousvaliokunta katsoo, että tukijärjestelmiä ei tule mitoittaa myöskään sellaisiksi, että ne rohkaisisivat liialliseen riskinottoon joko taloudellisesti tai epidemian torjunnan kannalta; tämä puoltaa osaltaan nyt ehdotettua, jossain määrin rajattua järjestelmää. 

Keskeiset ehdotukset

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettua lakia siten, että siinä säädettäisiin yleisötapahtumien järjestäjille tarkoitetusta uudesta tuesta. Kyseessä olisi ennakollinen maksusitoumus, joka annettaisiin tapahtumanjärjestäjälle tämän ilmoittamia kustannuksia vastaten. Jos tapahtuma lain tai viranomaisen määräyksestä peruttaisiin, maksettaisiin korvaus ennakkoon ilmoitetuista, toteutuneista kustannuksista. Tapahtumatakuuta hakisi tapahtumanjärjestäjä, mutta takuun perusteella maksettava korvaus peruuntuneista tapahtumista maksettaisiin myös tapahtumanjärjestäjän hakemuksessaan ilmoittamille tapahtuman alihankkijoille. Jos tapahtuman laajuutta rajoitettaisiin lain tai viranomaispäätöksen nojalla, maksettaisiin osittainen korvaus toteutuneista kustannuksista. 

Tuki toteutettaisiin siten, että Valtiokonttori voisi hakemuksesta myöntää ennakollisen maksusitoumuksen (tapahtumatakuu), joka koskisi vähintään 200 hengelle suunniteltua yleisötapahtumaa, jonka järjestää vakiintunut ammattimainen tapahtumanjärjestäjä, jolla on pysyvä organisaatio tätä toimintaa varten, y-tunnus ja jonka arvonlisäverollinen liikevaihto vuonna 2019 on ylittänyt 150 000 euroa. 

Ehdotusten arviointia

Tukijärjestelmän luonne.

Tapahtumatakuu on ehdotettu toteutettavaksi osana kustannustukijärjestelmää. Kustannustukijärjestelmän perusajatuksena on estää yritysten ajautumista konkurssiin ja siten vähentää koronaepidemiasta aiheutuvaa tuotantokapasiteetin tuhoutumista ja siitä seuraavia pitkäaikaisia taloudellisia vahinkoja. Kustannustuki on luonteeltaan säilyttävää ja olemassa olevia yritysrakenteita ylläpitävää. Sen lähtökohtana on kohdistaa tukea yritysten vaikeasti sopeutettaviin kiinteisiin kustannuksiin. Tuen tarkoituksena on kattaa myös tapahtuman ennakkovalmisteluista syntyneitä todennettuja kustannuksia. 

Talousvaliokunta on aiemmassa mietinnössään ( TaVM 6/2021 vp — HE 27/2021 vp — HE 37/2020 vp ) pitänyt perusteltuna kohdistaa kustannustukea pandemiasta eniten kärsineille toimialoille ja yrityksille. Kilpailun ja markkinoiden toimivuuden turvaamiseksi on tärkeää ylläpitää eri toimialojen ja yritysten tasapuolisia kilpailuedellytyksiä. Pitkäaikaisia taloudellisia vaurioita ja tuotantoketjujen katkeamista on syytä estää. Tapahtumateollisuuden kärsimien suurten tappioiden ja edelleen jatkuvan vaikean tilanteen vuoksi nyt ehdotettu tuki on tarpeellinen ja ajankohtainen. 

Tapahtumateollisuuden ominaispiirteiden ja monimuotoisuuden vuoksi kustannustukijärjestelmän logiikkaan sovitettu tapahtumatakuu vastaa kuitenkin vain osittain alan tuentarpeisiin. Myös talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa tuen kohdistumisesta ja riittävyydestä on esitetty osin eriäviä arvioita. Alan tukemisen ja järjestelmän nopean käyttöönoton tarpeesta on kuitenkin laaja yhteisymmärrys. Tukijärjestelmän oikea-aikaisen toteutuksen ja toimivuuden kannalta sen sovittamista toimivana pidetyn kustannustukijärjestelmän yhteyteen voidaan pitää perusteltuna: vallitsevien olosuhteiden kaltaisessa tilanteessa on olennaisempaa saada käyttöön puutteistaan huolimatta nopeasti toimiva ja oikeansuuntainen järjestelmä kuin pyrkiä vaikutuksiltaan tarkemmin osuvaan mutta toteutukseltaan myöhästyneeseen malliin.  

Osa tapahtumatakuuseen liittyvistä kriittisistä arvioista liittyy siihen, että alan edellä kuvatun toiminnan rakenteen vuoksi tapahtumateollisuudessa syntyy varsin vähän sellaisia kiinteitä kuluja, jotka eivät ole sopeutettavissa: valtaosa kustannuksista jää syntymättä tilanteessa, joissa tapahtuma peruuntuisi. On niin ikään arvioitu, että tapahtumatakuu voi sisältää myös vääristäviä kannustinvaikutuksia: toisin kuin varsinaisessa kustannustukijärjestelmässä tapahtumatakuu on tiedossa jo tapahtumaa suunniteltaessa ja voi siksi vaikuttaa yritysten päätöksiin. Tämän voidaan ajatella kannustavan riskinottoon ja sellaistenkin tapahtumien suunnitteluun, jotka vallitsevissa olosuhteissa muutoin peruuntuisivat. Toisaalta tuen tavoitteenakin on osin myös kannustaa yrityksiä ja kantaa tapahtumien valmistelusta aiheutuvaa riskiä epävarmoissa olosuhteissa.  

Ehdotettua takuumallia on kritisoitu myös tuen säilyttävän luonteen vuoksi: tapahtuman järjestäjän tulisi olla vakiintunut, ammattimainen tapahtumanjärjestäjä, jolla on pysyvä organisaatio tätä toimintaa varten. Mallia voidaan pitää uusia toimijoita syrjivänä, eikä tapahtumatakuu kannusta alaa uusiutumaan. Tältä kannalta tukijärjestelmän väliaikaisuus on tärkeää. Toisaalta on syytä ottaa huomioon myös, että tapahtuma-alalle on viruspandemian aikana myönnetty kehittämistukia Business Finlandin ja ELY-keskusten kautta. Nyt käsiteltävän tuen kohdistamisella vakiintuneisiin toimijoihin pyritään myös rajaamaan tukien väärinkäytön mahdollisuuksia.  

Lain kustannusvaikutusten arviointi on tehty vain yleisellä tasolla. Kustannuksia ei toisaalta voida myöskään tarkasti ennakoida, koska kyseessä on rahoituskannustin, jonka vaikutukset laukeavat vasta tilanteessa, jossa tapahtumia ei voida suunnitellusti järjestää. Tässä vaiheessa on varauduttu 80 miljoonan euron kustannuksiin, ja tätä vastaavaa arviomäärärahaa on esitetty vuoden 2021 toiseen lisätalousarvioesitykseen momentille 32.40.44 (Tapahtumatakuu). Summan on arvioitu riittävän, jos kesä-elokuun tapahtumia toteutuisi yhtä paljon kuin vuonna 2020 ja syyskuusta eteenpäin tapahtumat toteutuisivat suunnitellusti. Lakiehdotuksessa määritellään samanaikaisesti voimassa olevien ennakollisten maksusitoumusten ylärajaksi enintään 250 miljoonaa euroa. Lisäksi lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan Valtiokonttorin toimintamenoihin määrärahalisäystä, josta 2,4 miljoonaa euroa kohdentuisi tapahtumatakuun toteuttamiseen.  

Soveltamisalan rajaukset.

Tapahtumatakuun edellytyksiin liittyy peruuntumisen aikaraja: tapahtuma katsotaan peruuntuneeksi lain tai viranomaisen määräyksen vuoksi, jos korkeintaan 60 päivää ennen tapahtuman järjestämistä on voimassa järjestämisen estävä rajoitus. Esitettyä aikarajaa on kritisoitu liian lyhyeksi erityisesti suurten tapahtumien järjestämisen kannalta, ja sen nostamista esimerkiksi 90 tai 120 päivään on ehdotettu. Toisaalta aikarajan pidentäminen voisi johtaa tapahtumien perumiseen varmuuden vuoksi pian takuun myöntämisen jälkeen. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että epidemiatilanne voi muuttua varsin nopeastikin, ja tältä kannalta ehdotettua 60 päivän rajaa voidaan pitää perusteltuna. Talousvaliokunta korostaa kuitenkin, että erityisesti suurten tapahtumien järjestäminen edellyttää tapahtumanjärjestäjältä käytännössä sitovaa päätöksentekoa jo ennen ehdotettua 60 päivän aikarajaa. Myös tapahtumien peruuntumisesta aiheutuvat kustannukset nousevat tapahtuman lähestyessä merkittävästi. Talousvaliokunta pitää sen vuoksi perusteltuna aikarajan nostamista 90 päivään. Lisäksi rajoitusten ohella tulee arvioida ja kokeilla monipuolisesti keinoja mahdollistaa tapahtumien turvallinen järjestäminen ja riskien minimointi. 

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on lisäksi esitetty vaatimuksia jo aiemmin peruttujen tapahtumien sisällyttämisestä tuen piiriin. Talousvaliokunta toteaa, että tapahtumatakuu on luonteeltaan ennakollinen maksusitoumus, ja sen muuttaminen takautuvaksi edellyttäisi koko lain perusajatuksen muuttamista. Jo syntyneiden kustannusten korvaamista mahdollistaa kuitenkin kustannustuki, jota talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan on myös osin sovellettu tämäntyyppisiin tilanteisiin.  

Talousvaliokunta on arvioinut myös tarvetta sisällyttää peruttujen lisäksi siirretyt tapahtumat tapahtumatakuun piiriin. Tämä jättäisi kuitenkin epäselväksi tapahtumatakuun soveltamisajankohdan ja edellytykset. Olisi vaikeaa määritellä, missä kohtaa todettaisiin, onko siirretty tapahtuma tullut peruutetuksi, järjestetty rajoitetusti tai toteutettu suunnitellusti. Lisäksi tapahtumien tyypillinen siirtäminen vuoteen 2022 rajoittaa tapahtumatakuun sovellettavuutta, koska nyt ehdotettu sääntely on valtiontukisääntelyn reunaehtojen mukaisesti ajoitettu päättymään vuoden 2021 lopussa.  

Ehdotetun sääntelyn mukaan peruuntuneen tapahtuman järjestämisestä aiheutuneista ja ennakkoon ilmoitetuista kustannuksista korvattaisiin tapahtumanjärjestäjälle 85 prosenttia. Säännöksen perusteluissa on lisäksi viitattu kustannusten kohtuullisuuteen. Talousvaliokunta pitää sääntelyn johdonmukaisuuden ja mahdollisten väärinkäytösten rajaamiseksi perusteltuna sisällyttää kustannusten kohtuullisuuden vaatimus myös asiaa koskevaan säännökseen. 

Tapahtumatakuun puutteita ja soveltamisalan rajauksia lieventää se, että käytössä ja valmisteilla on parhaillaan myös muita tapahtuma-alaan kohdistuvia tukimuotoja. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota erityisesti laajaan tapahtuma- ja kulttuurialan tukitoimenpiteiden kokonaisuuteen, jota on käsitelty hallituksen esityksen jaksoissa 3.2 ja 3.3. Talousvaliokunta pitää perusteltuna myös sitä lähtökohtaa, että yleishyödyllisten toimijoiden ja alle 150 000 euron liikevaihdon tapahtumayrittäjien tuki toteutetaan ensisijaisesti OKM:n tukimuotojen kautta. Tältä kannalta talousvaliokunta pitää perusteltuna myös nyt ehdotetun tuen rajaamista arvonlisäverovelvolliseen toimintaan.  

Valtiontukisääntelyn reunaehdot ja tuen aikarajat.

Ehdotetun sääntelyn mahdollistavana tekijänä on EU:n valtiontukisääntelyn määräaikaisten poikkeusten voimassaolo, joka tämänhetkisen tiedon mukaan päättyy 31.12.2021. Tämä sääntely määrittää osaltaan paitsi tukijärjestelmän ajallista soveltamisalaa myös tuen enimmäismäärää. EU:n valtiontukisääntelyn reunaehdot huomioon ottaen talousvaliokunta pitää tässä vaiheessa perusteltuna myös tuen yrityskohtaisen enimmäismäärän rajaamista 1,8 miljoonaan euroon hallituksen esityksen mukaisesti. Tämä on samalla yrityskohtainen katto covid-tukien enimmäismäärälle. Talousvaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että ehdotettu rajaus vähentää tukijärjestelmän merkitystä sellaisten suurten toimijoiden kannalta, jotka ovat usein myös merkittäviä työllistäjiä alihankintaverkostonsa kautta. Talousvaliokunta pitää edelleen tärkeänä selvittää mahdollisuutta nostaa tuen enimmäismäärää 10 miljoonaan euroon EU:n valtiontukisääntelyn mahdollistamissa rajoissa. 

Valtiontukisääntely on otettava huomioon arvioitaessa tapahtumatakuun ajallista soveltamisalaa ja takuuseen perustuvan korvauksen hakuaikaa. Esityksessä on ehdotettu, että tapahtumatakuu koskisi yleisölle avoimia tapahtumia, jotka järjestetään 1 päivänä kesäkuuta tai sen jälkeen, mutta viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2021. Ehdotuksen mukainen korvauksen hakuaika päättyisi 30 päivänä marraskuuta 2021. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että myös mahdollisimman moni loppuvuodelle suunniteltu tapahtuma tulisi takuun piiriin. On myös yritysten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta perusteltua, että järjestelmää voitaisiin soveltaa mahdollisimman laajasti myös loppuvuonna järjestettäviin tapahtumiin. 

Talousvaliokunnan saaman selvityksen perusteella järjestelmä tulee kuitenkin toteuttaa niin, että takuun piiriin kuuluvat korvaushakemukset ehditään käsitellä EU:n valtiontukisääntelyn poikkeusten voimassaoloaikana, eli vuoden loppuun mennessä, ja tämä rajaus on ollut perusteena ehdotetulle ajalliselle soveltamisalalle ja korvauksen hakuajalle. Talousvaliokunta esittää, että takuuta voitaisiin soveltaa viimeistään 7.12.2021 järjestettäviin tapahtumiin. Korvauksen saaminen edellyttäisi hakemuksen tekemistä säädettynä hakuaikana. Talousvaliokunta esittää vastaavasti 6 momentissa säädetyn tuen hakuajan pidentämistä 7.12.2021 asti, jotta ajallinen soveltamisala olisi mahdollisimman kattava ja jotta samalla varmistettaisiin, että hakemukset ehditään käsitellä vuoden loppuun mennessä. Tapahtumatakuun ajallista soveltamisalaa ei ole arvioitu voitavan siirtää tuen viimeistä hakupäivää pidemmälle loppuvuoteen, koska erityisesti rajoitetusti toteutuvien tapahtumien osalta mahdolliset tappiot ovat tiedossa vasta tapahtuman jälkeen. 

Kokoavia huomioita

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä on kiinnitetty huomiota siihen, että sääntelyn tulkinnanvaraisuus voi tietyiltä osin aiheuttaa huomattavia soveltamis- ja rajanveto-ongelmia. Tämä on osin seurausta tarpeesta säännellä ja saattaa järjestelmä voimaan mahdollisimman nopeasti tuen tarpeeseen vastaamiseksi. Osin tähän vaikuttaa jo edellä todettu tapahtuma-alan vaikea määriteltävyys. Erityisiä ongelmakysymyksiä liittyy esimerkiksi ympärivuotisten tapahtumien määrittelyyn. Ongelmia voi aiheuttaa myös eri tukijärjestelmien päällekkäisyys ja tästä seuraava mahdollinen tukien takaisinperintä.  

Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että nyt esitetty järjestelmä kattaa vain osin tapahtuma-alan monimuotoisen kokonaisuuden. Esimerkiksi säännöllisten ympärivuotisten tapahtumien rajaamista tapahtumatakuun piiristä on pidetty ongelmallisena. Järjestelmä ei myöskään vastaa tilanteisiin, joissa tilaisuuden järjestäminen tosiasiallisesti estyy, mutta laki tai viranomaismääräys ei kiellä tapahtuman järjestämistä, vaan peruuntuminen johtuu tapahtumanjärjestäjän omaehtoisesta arviosta. Talousvaliokunta ei pidä esitettyjä rajauksia ongelmattomina mutta katsoo, että nyt ehdotetun järjestelmän puitteissa, ottaen erityisesti huomioon tarve varmistaa tapahtumatakuun nopea käyttöönotto, järjestelmän laajentaminen edellyttäisi laajempaa muutosten vaikutusten arviointia kuin tässä yhteydessä on mahdollista toteuttaa.  

Talousvaliokunta pitää kuitenkin välttämättömänä, että valtioneuvosto arvioi järjestelmän toimivuutta, kattavuutta ja riittävyyttä myös sen käyttöönoton jälkeen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että lakiin sisältyvän asetuksenantovaltuuden nojalla voidaan säätää tarkemmin tapahtumatakuuta koskevaan päätökseen otettavista ehdoista kuten hyväksyttävistä kustannuksista ja tukikelpoisuuden edellytyksistä.  

5 b §. Tapahtumatakuu.

Talousvaliokunta esittää sääntelyn ajallisen soveltamisalan pidentämistä siten, että 2 momentin mukaisesti tapahtumatakuu koskisi tapahtumia, jotka järjestetään viimeistään 7 päivänä joulukuuta 2021.  

Talousvaliokunta esittää pykälän 3 momentin 60 päivän perutuksi katsomista koskevan aikarajan nostamista 90 päivään, jotta voidaan turvata erityisesti suurten tapahtumien järjestämistä tai perumista koskevan päätöksenteon oikea-aikaisuus ja korvattavuus. 

Talousvaliokunta esittää pykälän 3 momentin muuttamista niin, että tapahtuma voidaan katsoa lain tai viranomaisen määräyksen vuoksi peruuntuneeksi, jos lain nojalla tai viranomaisen määräyksen vuoksi tapahtumaan voisi osallistua enintään 85 prosenttia tapahtuman suunnitellusta osallistujamäärästä. Tapahtuman peruuttamista pidetään perusteltuna myös tilanteessa, jossa sen pitäminen merkittävien rajoitusten voimassaollessa olisi ilmeisen kannattamatonta. Järjestäjän ja myös korvattavien kustannusten määrän kannalta on järkevää katkaista kulujen kertyminen jo hyvissä ajoin ennen ilmeisen tappiollisen tapahtuman järjestämistä. 

Talousvaliokunta esittää pykälän 3 ja 4 momenttia täsmennettäväksi niin, että säännöksen perustelujen mukaisesti korvattavien kustannusten enimmäismäärää rajoittavaksi tekijäksi lisättäisiin kustannusten kohtuullisuus, niin että enintään 85 prosenttia kohtuullisista toteutuneista kustannuksista korvattaisiin. Talousvaliokunta korostaa kuitenkin, että tukijärjestelmän tehokkuuden ja riittävän nopean päätöksenteon kannalta tämä ei voi merkitä laajaa yksittäistapauksellista kohtuusarviointia, vaan kyseessä on rajaus, jonka tarkoituksena on poissulkea ilmeisen perusteettomien tai kohtuuttomien kustannusten korvaaminen ja torjua mahdollisia järjestelmään liittyviä väärinkäytöksiä.  

Talousvaliokunta esittää lisäksi pykälän 5 momentin erityisavustuksia koskevan viittauksen muutettavan koskemaan avustuksia yleisesti, koska säännöksen on tarkoitus kattaa kaikki OKM:n samaan tapahtumaan myöntämät avustukset riippumatta siitä, onko kyse yleis- vai erityisavustuksesta.  

Talousvaliokunta esittää 6 momentissa säädetyn tuen hakuajan pidentämistä 7 päivään joulukuuta 2021 asti, jotta takuu kattaisi loppuvuodelle suunniteltuja tapahtumia mahdollisimman laajasti siten, että samalla kuitenkin varmistettaisiin, että hakemukset ehditään käsitellä vuoden loppuun mennessä. 

Talousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 79/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Laki 

yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

lisätään yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annettuun lakiin (508/2020) uusi 5 b § seuraavasti: 

Helsingissä 20.5.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Juhana  Vartiainen  /kok   

varapuheenjohtaja  Hanna  Kosonen  /kesk   

jäsen  Atte  Harjanne  /vihr   

jäsen  Mari  Holopainen  /vihr   

jäsen  Hannu  Hoskonen  /kesk   

jäsen  Pia  Kauma  /kok   

jäsen  Riitta  Mäkinen  /sd  /(osittain)   

jäsen  Matias  Mäkynen  /sd   

jäsen  Minna  Reijonen  /ps   

jäsen  Janne  Sankelo  /kok   

jäsen  Joakim  Strand  /r  /(osittain)   

jäsen  Hussein  al-Taee  /sd   

jäsen  Veikko  Vallin  /ps   

jäsen  Tuula  Väätäinen  /sd   

jäsen  Johannes  Yrttiaho  /vas   

varajäsen  Raimo  Piirainen  /sd  /(osittain)   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Lauri  Tenhunen   

Koronapandemian aikana on yrityksiä taloudellisesti tuettu. On silti joitakin erittäin pahoin rajoituksista kärsiviä toimialoja, jotka ovat jääneet käytännössä kokonaan tukien ulkopuolelle tai tukia on myönnetty liian vähän. Yksi tällainen ala on tapahtuma-ala eli erilaiset festivaalit, kulttuuri-, musiikki- sekä urheilutapahtumat. Ne edellyttävät pääsääntöisesti ihmisten fyysistä läsnäoloa, jotta tapahtumat ylipäänsä voidaan toteuttaa. 

Tapahtuma-ala kohtasi merkittäviä rajoitustoimia jo kesällä 2020, mutta kokoontumisrajoitukset uhkaavat merkittävästi supistaa toimintaa myös kesä- ja syyskaudella 2021. Alan vuosittainen liikevaihto oli ennen pandemiaa yli 2 miljardia euroa, josta se supistui jo viime vuonna murto-osaan. Käynnissä on useiden yritysten alasajoja ja työntekijöiden irtisanomisia. Taloudelliset menetykset ovat moninkertaisia, kun otetaan huomioon peruuntuneiden tapahtumien vaikutus Suomen eri alueiden matkailuun ja talouteen laajemminkin. 

Ala koostuu monien erityisosaajien ja pienyritysten verkostosta. Tilanteen pitkään jatkumisen seurauksena suuri määrä toimijoita on häviämässä, mikä vaikeuttaa ja hidastaa alan elpymistä, kun pandemia aikanaan väistyy ja tilaisuuksia voidaan taas alkaa toteuttaa. 

Aiemmat taloudellisen tuen muodot, kuten kustannustuet I—III, eivät ole riittävällä tavalla huomioineet alan erityispiirteitä. Kesän tapahtumien toteuttaminen edellyttää ennakkosuunnittelua, ammattilaisten varaamista, kansainvälisten esiintyjien palkkaamista ja materiaalien tilaamista jo useita kuukausia ennakkoon. Näistä aiheutuu kuluja, joiden katteeksi suunnitellut tulot jäävät saamatta, mikäli tilaisuudet perutaan, ja usein jopa viime hetkellä. Toimintaedellytyksiä rajoittaa jo pelkkä kapasiteetin rajoittaminen ja yleisön liikkuvuuden rajoittaminen, kuten puolikas kapasiteetti ja istumapaikkavaatimus. Tuen tarkastelun aikajänteenä on siksi huomioitava koko tapahtuman tekemisen elinkaari. 

Kokoontumisrajoitukset rajoittavat elinkeinovapautta merkittävällä tavalla. Jos tapahtumat peruuntuvat valtion toiminnasta johtuvasta syystä, on aiheutuneita kustannuksia voitava saada takaisin. Varsinaisten tapahtumajärjestäjien lisäksi on korvausten ulotuttava myös alihankintaketjuille ja sisällöntuottajille. 

Kokoontumisrajoitukset ovat vieneet toimintaedellytykset yrityksiltä tapahtuma-alalta tosiasiassa samaan tapaan kuin ravintola-alalla, mutta tapahtuma-alalle ei ole kohdennettu tähän mennessä erityistukia. Mielestämme tapahtumatakuun tulee ulottua mahdollisimman pitkälle joulukuun tapahtumiin, koska ko. ajalle kohdistuu muun muassa itsenäisyyspäivän ja joulunajan konsertteja. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin talousvaliokunnan mietinnön mukaisena, paitsi uusi 5 b §:n 2 ja 6 momentti muutettuna seuraavasti, (Vastalauseen muutosehdotus) 

että hyväksytään kuusi lausumaa. (Vastalauseen lausumaehdotukset) 

5 b § 

Valtiokonttori voi myöntää tapahtumanjärjestäjälle ja sen ilmoittamille alihankkijoille hakemuksesta ennakollisen maksusitoumuksen (tapahtumatakuu), joka koskee suunnitellun vähintään 200 hengen yleisötapahtuman järjestämistä, jota ei ole peruutettu hakemuksen jättämishetkellä. Myöntämisen edellytyksenä on, että tapahtuman järjestää vakiintunut, ammattimainen tapahtumanjärjestäjä, jolla on pysyvä organisaatio tätä toimintaa varten sekä yritys- ja yhteisötunnus ja jonka arvonlisäverollinen liikevaihto ylitti 150 000 euroa vuonna 2019. Tapahtumatakuuta ei myönnetä säännöllisesti ympäri vuoden järjestettäviin tapahtumiin. Oikeus tapahtumatakuuseen alkaisi hakemuksen jättämishetkestä. 

Tapahtumatakuu koskee yleisölle avoimia tapahtumia, jotka järjestetään 1 päivänä kesäkuuta 2021 tai sen jälkeen, mutta viimeistään 20 päivänä joulukuuta 2021.  

Myönnetyn tapahtumatakuun perusteella tapahtumanjärjestäjälle korvataan takuuehtojen mukaisesti lain nojalla tai viranomaisen määräyksen vuoksi peruuntuneen tapahtuman järjestämisestä aiheutuneista ja ennakkoon ilmoitetuista kohtuullisista toteutuneista kustannuksista 85 prosenttia. Valtiokonttoriin ilmoitetulle tapahtumanjärjestäjän alihankkijalle korvataan 85 prosenttia niistä kohtuullisista toteutuneista kustannuksista, joista se ei ole saanut suoritusta tapahtumanjärjestäjältä. Tapahtuma katsotaan peruuntuneeksi lain tai viranomaisen määräyksen vuoksi myös, jos korkeintaan 90 päivää ennen tapahtuman järjestämistä on voimassa järjestämisen estävä rajoitus. Tapahtuma voidaan myös katsoa lain nojalla tai viranomaisen määräyksen vuoksi peruuntuneeksi, jos lain nojalla tai viranomaisen määräyksen vuoksi tapahtumaan voisi osallistua enintään 85 prosenttia tapahtuman suunnitellusta osallistujamäärästä. 

Jos takuuehtojen mukaisesti toteutettu tapahtuma toteutuu takuupäätöksessä määrättyä olennaisesti pienempänä lain tai viranomaisen määräyksen vuoksi ja tapahtuma on tappiollinen, tapahtumatakuusta korvataan tapahtumanjärjestäjälle ja alihankkijalle määrä, joka lasketaan vähentämällä tapahtuman kohtuullisista toteutuneista kustannuksista toteutuneiden tulojen määrä ja kertomalla näiden erotus luvulla 0,85. Olennaisesti suunniteltua pienempänä toteutuneella tapahtumalla tarkoitetaan tapahtumaa, joka on voitu toteuttaa lain tai viranomaisen kokoontumista rajoittavan määräyksen vuoksi siten, että tapahtumaan on voinut osallistua enintään 85 prosenttia tapahtuman suunnitellusta osallistujamäärästä. 

Tapahtumatakuun perusteella maksettavan korvauksen enimmäismäärä on 1 800 000 euroa korvauksen saajaa kohden. Enimmäismäärää määriteltäessä otetaan huomioon, ettei 1 §:ssä mainitun Euroopan komission päätöksen mukainen tukien yrityskohtainen enimmäismäärä ylity. Korvausta myönnettäessä vähennetään 2 momentissa säädetylle tukikaudelle kohdistuvat covid-19-pandemiaan liittyvät vakuutuskorvaukset. Saajan korvauksesta vähennetään myös opetus- ja kulttuuriministeriön samaan tapahtumaan myöntämä avustus. Myönnettyjen ennakollisten maksusitoumusten yhteenlaskettu määrä saa samanaikaisesti olla enintään 250 miljoonaa euroa. 

Tapahtumatakuun hakuaika alkaa 1 päivänä kesäkuuta 2021 ja päättyy 31 päivänä elokuuta 2021. Hakijan on ilmoitettava hakemuksessaan tapahtuman suunniteltu ajankohta, paikka ja kesto, sekä kustannusarvio. Hakijan on esitettävä hakemuksessaan selvitys aiemmasta, vakiintuneesta, ammattimaisesta toiminnastaan tapahtuma-alalla. Tapahtuman järjestäjän on hakemuksessa myös yksilöitävä käyttämänsä alihankkijat sekä niiden rooli ja osuus kustannuksista. Tapahtumatakuuseen perustuvan korvauksen hakuaika alkaa 15 päivänä syyskuuta 2021 ja päättyy 20 päivänä joulukuuta 2021. 

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin tapahtumatakuuta koskevaan päätökseen otettavista ehdoista. 

Tapahtumatakuuseen ei sovelleta 2—5 §:ää eikä 7 §:n 1 momenttia ja 2 momentin 1 kohtaa. 

Helsingissä 20.5.2021

Pia  Kauma  /kok   

Janne  Sankelo  /kok   

Veikko  Vallin  /ps   

Minna  Reijonen  /ps