Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kioton mekanismien käytöstä annetun lain 7 §:n muuttamisesta ( HE 5/2021 vp ): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Valiokunta on kuullut: 

• erityisasiantuntija  Eriika  Melkas  - työ- ja elinkeinoministeriö

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

• ympäristöministeriö
• Energiavirasto
• Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

• Suomen luonnonsuojeluliitto ry

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kioton mekanismien käytöstä annettua lakia siten, ettei jatkossa puhtaan kehityksen mekanismin hankkeita voitaisi hyväksyä.  

Esityksen tarkoituksena on saattaa Suomen kansallinen lainsäädäntö vastaamaan kansainvälistä oikeustilaa. Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen alaisen Kioton pöytäkirjan toinen velvoitekausi päättyi vuoden 2020 lopussa, eikä jatkokausia ole. Vastaisuudessa kansainvälinen yhteistyö perustuu vuonna 2015 tehtyyn Pariisin sopimukseen. 

Kioton pöytäkirjalla sovittujen mekanismien soveltamisen kansainvälinen oikeusperusta päättyi niin ikään vuoden 2020 lopussa, ja kansainvälinen yhteistyö päästövähennysten aikaansaamisessa jatkuu Pariisin sopimukseen ja sen markkinamekanismiin perustuen. Ehdotuksen mukaan Suomi ei antaisi puhtaan kehityksen mekanismin hankkeita koskevia hyväksyntöjä lain voimaantulon jälkeen. 

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 

Hallituksen esityksessä on kyse kansallisen lainsäädännön mukauttamisesta vastaamaan vuonna 2015 hyväksytyn Pariisiin sopimuksen myötä muuttunutta kansainvälistä oikeustilaa. Kioton sopimuksen toinen velvoitekausi on päättynyt vuoden 2020 lopussa, ja kansainvälinen yhteistyö päästövähennysten aikaansaamisessa jatkuu Pariisin sopimuksen ja sen markkinamekanismin perusteella. Suomi on poliittisesti sitoutunut siihen, ettei Kioton pöytäkirjan mukaisia päästöyksiköitä enää hyödynnetä. 

Kioton mekanismista annetun lain säännökset puhtaan kehityksen mekanismin ja yhteistoteutushankkeiden hyväksymisestä eivät sisällä harkintavaltaa vaan ovat luonteeltaan oikeusharkintaa. Lakia on sen vuoksi tarpeen muuttaa niin, ettei hyväksyntöjä enää voida myöntää. Muutoin riskinä voisi olla sellaisten hankkeiden hyväksyminen, jotka eivät enää vastaisi muuttunutta kansainvälistä oikeustilaa. Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä perusteltuna ja puoltaa sen hyväksymistä muuttamattomana. 

Pariisin sopimuksen mukaisten markkinamekanismisääntöjen valmistelu on kansainvälisellä tasolla edelleen kesken, ja niistä voidaan sopia aikaisintaan osapuolikokouksessa marraskuussa 2021. Talousvaliokunta pitää keskeisenä, että säännöistä päästäisiin yhteisymmärrykseen mahdollisimman pian kustannustehokkaiden ilmastotoimien mahdollistamiseksi. 

Pariisin sopimuksen mukaisilla ohjauskeinoilla ja sopimukseen sisältyvällä markkinamekanismilla on keskeinen merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Samalla jatkossa myös vapaaehtoisen kompensaation, tätä koskevan kriteeristön ja sääntelyn merkitys korostuu. Tämä ilmastotoimien kokonaisuus edellyttää tiedepohjaista, neutraalia, ennakoitavaa ja mahdollistavaa sääntely-ympäristöä sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. 

Talousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 5/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 

Helsingissä 15.4.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Juhana  Vartiainen  /kok   

varapuheenjohtaja  Hanna  Kosonen  /kesk   

jäsen  Atte  Harjanne  /vihr   

jäsen  Mari  Holopainen  /vihr   

jäsen  Hannu  Hoskonen  /kesk   

jäsen  Eeva  Kalli  /kesk   

jäsen  Riitta  Mäkinen  /sd   

jäsen  Matias  Mäkynen  /sd   

jäsen  Sakari  Puisto  /ps   

jäsen  Minna  Reijonen  /ps   

jäsen  Veikko  Vallin  /ps   

jäsen  Tuula  Väätäinen  /sd   

jäsen  Johannes  Yrttiaho  /vas   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Lauri  Tenhunen  /