Siirry mietintöön
TaVM 17/2020 vp -
HE 117/2020 vp
Talousvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi ( HE 117/2020 vp ): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty lakivaliokuntaan lausunnon antamista varten.
Asiasta on annettu seuraava lausunto:
lakivaliokunta LaVL 5/2020 vp
Valiokunta on kuullut:
- lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen - oikeusministeriö
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
- Finanssivalvonta
- Suomen Hypoteekkiyhdistys
- Suomen Pörssisäätiö
- Directors' Institute Finland — Hallitusammattilaiset ry
- Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
- Finanssiala ry
- Keskuskauppakamari
- Listayhtiöiden neuvottelukunta
- Osakesäästäjien Keskusliitto ry
- SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
- Suomen Kiinteistöliitto ry
- Suomen Yrittäjät ry
- Säätiöt ja rahastot ry
- WWF Suomi
- professori Seppo Villa
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja rahoitusalan yrityksiä koskevista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi. Tarkoituksena on jatkaa epidemian johdosta keväällä 2020 säädetyn määräaikaisen lain eräiden säännösten voimassaoloa siten, että pörssi- ja First North -listayhtiöt voivat järjestää yhtiökokouksen kokonaan etäosallistumiseen perustuen kesäkuun 2021 loppuun asti ja osuuskunnat, yhdistykset ja eräät rahoitusalan yritykset voivat sallia etäosallistumisen ja asiamiehen käytön kesäkuun 2021 loppuun mennessä järjestetyssä laissa tarkoitetussa kokouksessa. Lakiin ei ehdoteta mahdollisuutta poiketa kokousten pitämisen määräajoista.
Näiden yhteisöjen päätöksenteon häiriöttömyyden turvaaminen myös syksyllä 2020 ja keväällä 2021 on yhteisöjen, niiden osakkaiden, jäsenten, sidosryhmien ja koko yhteiskunnan edun mukaista. Ehdotuksen perusteella yhteisöjen hallituksilla olisi myös syksyllä 2020 ja keväällä 2021 riittävästi keinoja järjestää kokoukset yhteisöjen tarpeiden, resurssien ja terveydensuojeluvaatimusten mukaisesti.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.10.2020 ja olemaan voimassa 30.6.2021 saakka.
Keskeinen sisältö.
Ehdotuksen tarkoituksena on jatkaa eräiden koronavirusepidemian johdosta annettujen yhtiöoikeudellisten säännösten voimassaoloa siten, että pörssi- ja First North -listayhtiöt voivat järjestää yhtiökokouksensa kokonaan etäosallistumiseen perustuen ja osuuskunnat, yhdistykset ja eräät rahoitusalan yritykset voivat sallia etäosallistumisen ja asiamiehen käytön kesäkuun 2021 loppuun mennessä järjestetyissä, laissa tarkoitetuissa kokouksissa. Tavoitteena on mahdollistaa näiden kokousten järjestäminen turvallisesti ja ennakoitavasti.
Suhde keväällä 2020 annettuun poikkeuslainsäädäntöön.
Ehdotuksen pääasiallinen sisältö on yhdenmukainen keväällä 2020 annetun lainsäädännön (290/2020) kanssa. Keskeinen muutos on, ettei nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä ehdoteta poikkeuksia kokouksien järjestämisen määräajoista.
Keskenään ristiriitaisten velvoitteiden ongelma kokousten järjestämisessä.
Ehdotetulla lainsäädännöllä pyritään ratkaisemaan ristiriita, joka syntyy siitä, että tämän lainsäädäntöehdotuksen tarkoittamat yhteisöt ovat velvoitettuja noudattamaan muun lainsäädännön sisältämien, sääntömääräisten kokousten järjestämisvelvoitteiden lisäksi aluehallintoviraston antamia, väestön terveyden suojelemiseksi annettuja määräyksiä. Vallitsevissa tartuntatautiolosuhteissa on riskinä, että tämä ristiriita realisoituu, jos aluehallintoviraston määräyksellä rajoitetaan ihmisten kokoontumista kuluvan vuoden kevään tapaan: aluehallintovirastoilla on tartuntatautilain (1227/2016) 58 §:n perusteella laaja toimivalta kieltää toimialueensa kuntien alueella kaikki sisä- ja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset. Tartuntatautilain 58 §:n perusteella annetut viranomaismääräykset ohittavat muun muassa osakeyhtiölainsäädäntöön perustuvat osakkeenomistajan oikeudet.
Talousvaliokunnan saaman asiantuntijaselvityksen mukaan hallituksen esityksen mukaisia rajoituksia voidaan pitää hyväksyttävinä ja oikeasuhtaisina; ehdotus ei rajoita osakkeenomistajan tai jäsenen oikeuksia osallistua yhteisön päätöksentekoon enempää kuin mitä olosuhteet huomioon ottaen on välttämätöntä. Ehdotetun lainsäädännön vaikutukset ovat sekä sisällöltään että kestoltaan ennalta rajoitettuja. Ehdotetun sääntelyn voidaan siten katsoa olevan myös oikeusjärjestelmän kokonaisuuden kannalta hyväksyttävää ja painavan yhteiskunnallisen tarpeen vaatimaa.
Lakivaliokunnan lausunto.
Lakivaliokunta on tarkastellut ( LaVL 5/2020 vp ) esitystä erityisesti yhdistysten ja yhdistyslakia koskevien poikkeusten osalta. Yhdistysten osalta esityksessä tarkoitetut covid-19-epidemiasta johtuvat toimet liittyvät erityisesti asiamiehen käytön ja etäosallistumisen helpottamisen mahdollisuuksien jatkamiseen määräajaksi myös voimassa olevan määräaikaisen lain voimassaolon päättymisen jälkeen. Lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin toive etäosallistumista helpottavan pysyvän lainsäädännön valmistelusta. Lakivaliokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan oikeusministeriön asettama Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla -työryhmä selvittää muun muassa etäosallistumiseen ja virtuaalisen kokouksen järjestämiseen liittyviä sääntelytarpeita ja tekee niistä tarvittaessa ehdotuksia. Lakivaliokunta on puoltanut ehdotettua sääntelyä.
Sääntelyn jatkokehittäminen.
Nyt käsillä oleva lainsäädäntö on tarkoitus olla voimassa 30.6.2021 saakka. Ehdotuksen ja tällä hetkellä voimassa olevan poikkeussääntelyn seurauksena osakkeenomistajien keskeisistä oikeuksista poiketaan siten yhteensä yli vuoden ajan. Jos viruksen tartuntatilanteen vuoksi näyttää siltä, että poikkeussääntelyä on tarpeen jatkaa vielä 30.6.2021 jälkeenkin, talousvaliokunnan näkemyksen mukaan valtioneuvoston tulee valmistella yhteisö- ja muihin relevantteihin lakeihin säännökset osakkeenomistajien ja jäsenten etäosallistamisen mahdollistamisesta siten, että ratkaisut ovat kestäviä pitkällä aikavälillä osakkeenomistajien keskeisten oikeuksien ja osakeyhtiödemokratian toteutumisen kannalta. Talousvaliokunta viittaa lakivaliokunnankin mainitsemaan oikeusministeriön Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020-luvulla -työryhmän työhön ja pitää tarkoituksenmukaisena odottaa työryhmän johtopäätöksiä sen sijaan, että nyt käsillä olevassa lainsäädännössä ennakoitaisiin olosuhteita hallituksen esitystä pidemmälle menevästi. Jatkotyössä on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että osakkeenomistajan osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaiset oikeudet voidaan toteuttaa asianmukaisesti myös pienosakkaiden osalta. Nyt käsillä olevan lakiehdotuksen säännökset voivat johtaa siihen, että osakkeenomistajan omistuksen arvon kulloinkin käsillä olevan pörssiyhtiön kohdalla pitää olla useita miljoonia euroja ennen kuin kyseisellä osakkeenomistajalla on oikeus tehdä vastaehdotuksia.
Jatkotyössä tulee arvioida myös, onko ehdotuksen mukaista 2 §:n 1—5 momentin sääntelyä tarkoituksenmukaista laajentaa koskemaan myös yksityisiä osakeyhtiötä; näissä yhtiöissä on osin samoja ongelmia kuin pörssiyhtiöidenkin kokousjärjestelyissä.
Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on herätetty myös kysymys siitä, toteutuisivatko osakkeenomistajan oikeudet paremmin, jos osakkeenomistaja voisi vapaasti valita itseään edustavan asiamiehen. Tällöin olisi tarpeen säätää vastaavasti, ottaen huomioon tämän lainsäädännön tarkoitus rajata kokousosallistujien lukumäärää, että tällaisen asiamiehen on osallistuttava kokoukseen joko teknisen apuvälineen avulla tai edelleen valtuutettava yhtiön nimeämä asiamies. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että tämäkin kysymys tulee jatkotyössä arvioitavaksi.
Johtopäätöksiä.
Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä perusteltuna ja puoltaa sen hyväksymistä seuraavin, yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selvitetyin muutoksin. Talousvaliokunta korostaa, että esityksen ehdottamaa sääntelyä tulee arvioida siinä valossa, että ehdotetuille etäosallistumisen mahdollistaville säännöksille ei ole nähtävissä nopealla aikataululla toteuttamiskelpoista vaihtoehtoa. Siltäkin osin kuin etäosallistumisen katsotaan liudentavan negatiivisella tavalla pienten omistajien osallistumisoikeutta tartuntatautilain määräysten pakottavuus huomioon ottaen näiden osallistumismuotojen vaihtoehto olisi käytännössä, että kokousta ei voitaisi ehkä järjestää.
5 §. Muut yhteisömuodot.
Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan ehdotetut muutokset soveltuvat voimassa olevaa väliaikaista lakia vastaavasti myös vakuutusyhdistyksiin, vakuutuskassoihin ja työttömyyskassoihin. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan mainita poikkeusten soveltuvan vakuutusyhtiölain soveltamisalaan kuuluviin vakuutusyhtiöihin tai keskinäisiin vakuutusyhtiöihin. Lisäksi 2 §:n 5 momentissa ei mainita sitä, että vakuutusyhtiöihin sovellettaisiin osakeyhtiölakiin tehtyjä poikkeussäännöksiä siitä, että yhtiökokouksiin voisi osallistua vain postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan vakuutusyhtiöitä ei ole kuitenkaan ollut tarkoitus jättää poikkeussääntelyn ulkopuolelle.
Lakiehdotuksen ja voimassa olevan väliaikaisen lain 290/2020 säännökset osakeyhtiötä koskevien 2 §:n säännösten soveltamisesta luottolaitokseen koskevat vain luottolaitosta, joka on pörssiyhtiö tai FN-listayhtiö. Lakiehdotuksen 5 §:n 4 momenttia tulee täydentää niin, että sama oikeustila koskee myös vakuutusyhtiötä, joka on pörssiyhtiö tai FN-listayhtiö.
Talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotuksen 5 §:n 4 momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti: ”Lukuun ottamatta työeläkevakuutusyhtiöitä, vakuutusyhtiölain estämättä vakuutusyhtiöön sovelletaan 2 §:ää ja keskinäisen vakuutusyhtiön edustajiston jäsen saa käyttää äänivaltaansa asiamiehen välityksellä.”
Talousvaliokunta toteaa, että pykälän 1 ja 4 momentin viittaussäännökset koskevat vain sellaista luottolaitosta ja vakuutusyhtiötä, joka on pörssiyhtiö tai FN-listayhtiö. Lakiehdotuksen 2 §:n 1 momentissa mainittu, yhtiön nimeämää asiamiestä koskeva osakeyhtiölain lähipiirin määritelmä vastaa sisällöltään vakuutusyhtiölain 1 luvun 24 b ja 24 c §:ssä tarkoitettuja lähipiirin määritelmiä.
Talousvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 117/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotus)
Valiokunnan muutosehdotus väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi
Laki
väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista covid-19-epidemian leviämisen rajoittamiseksi
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Soveltamisala
Tällä lailla poiketaan väliaikaisesti eräistä yhtiökokouksen, osuuskunnan ja edustajiston kokouksen, yhdistyksen kokouksen, osuuspankin osuuskunnan ja edustajiston kokouksen, säästöpankin isäntien kokouksen, vakuutusyhdistyksen yhdistyskokouksen, vakuutuskassan kassankokouksen ja hypoteekkiyhdistyksen kokouksen järjestämistä koskevista osakeyhtiölain (624/2006), osuuskuntalain (421/2013), yhdistyslain (503/1989), liikepankeista ja muita osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetun lain (1501/2001), osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain (423/2013), säästöpankkilain (1502/2001), vakuutusyhtiölain (521/2008), vakuutusyhdistyslain (1250/1987) vakuutuskassalain (1164/1992) ja hypoteekkiyhdistyksestä annetun lain (936/1978) säännöksistä.
2 §
Osakeyhtiölaki
Osakeyhtiölain 5 luvun 6 §:n 1 momentista ja 8 §:n 1 momentista poiketen pörssiyhtiön yhtiökokous voidaan järjestää niin, että osakkeenomistaja saa käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa vain valitsemansa asiamiehen välityksellä. Yhtiön hallitus nimeää osakkeenomistajien käytettäväksi yhden tai useamman sellaisen asiamiehen, joka ei kuulu osakeyhtiölain 1 luvun 11 eikä 12 §:n mukaiseen yhtiön lähipiiriin. Yhtiön hallitus voi päättää tässä momentissa tarkoitetun kokouksen järjestämisestä.
Osakeyhtiölain 5 luvun 6 §:n 1 momentista ja 16 §:n 2 momentista poiketen pörssiyhtiön yhtiökokous voidaan järjestää niin, että osakkeenomistaja voi käyttää oikeuttaan yhtiökokouksessa vain osakeyhtiölain 5 luvun 16 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Yhtiön hallitus voi päättää tällaisen kokouksen järjestämisestä. Yhtiön hallitus voi lisäksi päättää, että myös 1 momentissa tarkoitettu asiamies voi osallistua yhtiökokoukseen vain tässä momentissa tarkoitetulla tavalla.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua yhtiökokousta varten toimitettavassa kokouskutsussa on oltava osakeyhtiölain 5 luvun 16 §:n 2 momentissa mainitun lisäksi:
1) päätösehdotusten pääasiallinen sisältö ja, jos hallitus ehdottaa jaettavaksi vähemmän osinkoa kuin osakeyhtiölain 13 luvun 7 §:ssä säädetään, vaihtoehtona vähemmistöosingon suuruinen osinko;
2) osakkeenomistajien vastaehdotusten ja osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:ssä tarkoitettujen kysymysten esittämiselle varattu kohtuullinen aika ja hallituksen vastausten aika ja tieto internetsivusta, jolla kysymykset, vastaukset ja vastaehdotukset ovat nähtävänä ennen yhtiökokousta ja äänestyksen päättymistä;
3) yhtiön nimeämien asiamiesten esittely ja yhteystiedot;
4) mahdollisen ennakkoäänestyksen kohtuullinen aika; sekä
5) miten kokouksen puheenjohtaja ja toimihenkilöt valitaan ja ääniluettelo vahvistetaan.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua kokousta koskevassa kutsussa on oltava yhtiölle osakeyhtiölain 5 luvun 5 §:ää vastaavassa ajassa tulleen osakkeenomistajien päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö, jos ehdotuksen tehneillä osakkeenomistajilla on vähintään yksi sadasosa yhtiön kaikista osakkeista. Lisäksi äänestykseen on otettava edellä 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla yhtiölle tullut vastaehdotus, jos ehdotuksen tehneillä osakkeenomistajilla on vastaava osuus yhtiön kaikista osakkeista. Muista vastaehdotuksista ei tarvitse äänestää. Kaikissa päätettävissä asioissa äänestysvaihtoehtoina on oltava kyllä ja ei, jos on vain yksi ehdotus.
Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa yhtiökokouksessa osakkeenomistajalla on osakeyhtiölain 5 luvun säännöksistä poiketen oikeus tehdä vastaehdotuksia ja mainitun luvun 25 §:ssä tarkoitettuja kysymyksiä vain edellä 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
Edellä 1 - 5 momentissa säädetty koskee myös kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain (1070/2017) 1 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetussa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevan osakkeen liikkeeseenlaskijana olevan osakeyhtiön yhtiökokousta.
3 §
Osuuskuntalaki
Osuuskuntalain 5 luvun 9 §:n 1 momentista poiketen ja sääntöjen estämättä asiamies voi edustaa kolmea jäsentä osuuskunnan kokouksessa. Säännöissä tai hallituksen päätöksellä voidaan sallia useamman jäsenen edustaminen. Mainitun lain 5 luvun 41 §:n 1 momentista poiketen myös edustajiston jäsen saa valtuuttaa toisen edustajiston jäsenen käyttämään oikeuttaan edustajiston kokouksessa. Osuuskunnan ja edustajiston kokouksessa järjestettävässä äänestyksessä saman asiamiehen edustamien jäsenten tai edustajien yhteenlaskettu äänimäärä on enintään kymmenesosa kokouksessa edustettujen jäsenten tai edustajien yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei säännöissä sallita suurempaa ääniosuutta.
Osuuskunnan sääntöjen estämättä hallitus voi sallia osuuskuntalain 5 luvun 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun osallistumisen osuuskunnan tai edustajiston kokoukseen postin taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Hallitus voi päättää, että kesäkuun 2021 loppuun mennessä järjestettävään osuuskunnan tai edustajiston kokoukseen osallistumisen edellytyksenä on osuuskuntalain 5 luvun 8 §:ssä tarkoitettu ilmoittautuminen osuuskunnan kokoukseen viimeistään tiettynä päivänä, joka voi olla aikaisintaan viikkoa ennen kokousta. Tällöin mainitun luvun 20 §:ssä tarkoitettu kokouskutsuaika lasketaan viimeisestä ilmoittautumispäivästä.
4 §
Yhdistyslaki
Yhdistyslain 25 §:n 1 momentista ja säännöistä poiketen hallituksen päätöksellä voidaan sallia, että asiamies voi edustaa yhtä tai useampaa jäsentä yhdistyksen kokouksessa. Mainitun lain 21 §:stä poiketen hallitus voi sallia, että myös valtuutettu saa valtuuttaa toisen valtuutetun käyttämään oikeuttaan valtuutettujen kokouksessa. Yhdistyksen tai valtuutettujen kokouksessa järjestettävässä äänestyksessä saman asiamiehen edustamien jäsenten tai valtuutettujen yhteenlaskettu äänimäärä on enintään kymmenesosa kokouksessa edustettujen jäsenten tai valtuutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, jollei säännöissä sallita suurempaa ääniosuutta.
Yhdistyslain 17 §:n 2 momentin ensimmäisestä virkkeestä ja 21 §:stä poiketen yhdistyksen hallitus voi sallia 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun osallistumisen kokoukseen postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, vaikka tällaista menettelyä ei ole sallittu säännöissä ja vaikka yhdistys ei ole hyväksynyt tätä varten mainitun lain 30 §:ssä tarkoitettua äänestys- ja vaalijärjestystä.
Hallitus voi päättää, että kesäkuun 2021 loppuun mennessä järjestettävään yhdistyksen kokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen yhdistyksen kokoukseen viimeistään tiettynä päivänä, joka voi olla aikaisintaan kaksi viikkoa ennen kokousta. Tällöin kokouskutsuaika lasketaan viimeisestä ilmoittautumispäivästä.
5 §
Muut yhteisömuodot
Liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetun lain estämättä tämän lain 2 §:ää sovelletaan myös liikepankkeihin ja osakeyhtiömuotoisiin luottolaitoksiin.
Osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain estämättä tämän lain 3 §:ää sovelletaan myös osuuspankkeihin ja osuuskuntamuotoisiin luottolaitoksiin.
Säästöpankkilain estämättä säästöpankin hallitus voi päättää, että isäntien kokoukseen saa osallistua postin taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Edellytyksenä on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää tavallisessa isäntien kokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Kokouskutsussa on mainittava tässä momentissa tarkoitetusta osallistumismahdollisuudesta, sen käyttämisen edellytyksistä, siihen liittyvistä isännän puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista sekä siinä noudatettavasta menettelystä. Säästöpankkilain estämättä hallitus voi päättää, että isäntä saa valtuuttaa toisen isännän käyttämään oikeuttaan isäntien kokouksessa.
Lukuun ottamatta työeläkevakuutusyhtiöitä, vakuutusyhtiölain estämättä vakuutusyhtiöön sovelletaan tämän lain 2 §:ää ja keskinäisen vakuutusyhtiön edustajiston jäsen saa käyttää äänivaltaansa asiamiehen välityksellä.
Vakuutusyhdistyslain 7 luvun 6 §:stä poiketen yhdistyksen hallitus voi sallia osallistumisen kokoukseen postin taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.
Vakuutuskassalain 42 ja 172 a §:stä poiketen vakuutuskassan hallitus voi sallia osallistumisen kokoukseen postin taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Vakuutuskassalain 41 §:n 4 momentista poiketen vakuutuskassan edustajiston jäsen saa käyttää äänivaltaansa asiamiehen välityksellä.
Hypoteekkiyhdistyksistä annetun lain ja hypoteekkiyhdistyksen sääntöjen estämättä hypoteekkiyhdistyksen hallitus tai hallintoneuvosto voi päättää, että hypoteekkiyhdistyksen kokoukseen saa osallistua postin taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Edellytyksenä on, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan selvittää tavallisessa hypoteekkiyhdistyksen kokouksessa noudatettaviin menettelyihin verrattavalla tavalla. Kokouskutsussa on mainittava tässä momentissa tarkoitetusta osallistumismahdollisuudesta, sen käyttämisen edellytyksistä, siihen liittyvistä jäsenen puhevallan käyttämisen mahdollisista rajoituksista sekä siinä noudatettavasta menettelystä.
6 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 30 päivään kesäkuuta 2021.
Tätä lakia sovelletaan sellaiseen kokoukseen, johon kutsu on toimitettu tämän lain mukaisena ja joka pidetään tämän lain voimassa ollessa.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Helsingissä 10.9.2020
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
varapuheenjohtaja Arto Pirttilahti /kesk
jäsen Mari Holopainen /vihr
jäsen Pia Kauma /kok
jäsen Matias Mäkynen /sd
jäsen Minna Reijonen /ps
jäsen Janne Sankelo /kok
jäsen Hussein al-Taee /sd
jäsen Veikko Vallin /ps
jäsen Tuula Väätäinen /sd
jäsen Johannes Yrttiaho /vas
varajäsen Aki Lindén /sd
varajäsen Heikki Vestman /kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Teija Miller