Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Finanssivalvonnasta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta ( HE 7/2020 vp ): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Valiokunta on kuullut: 

• hallitussihteeri  Jonna  Kuparinen  - valtiovarainministeriö
• neuvotteleva virkamies  Jesse  Collin  - valtiovarainministeriö
• lakimies  Pia  Ovaska  - Finanssivalvonta
• johtava asiantuntija  Inna  Aaltonen  - Finanssiala ry
• johtava asiantuntija  Ville  Kajala  - Keskuskauppakamari

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

• Suomen Pankki
• Rahoitusvakausvirasto
• Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
• Nasdaq Helsinki Oy

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Finanssivalvonnasta annettua lakia. Esityksen tarkoituksena on panna kansallisesti täytäntöön kaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta, joilla muutetaan OTC-johdannaisia, keskusvastapuolia ja kauppatietorekistereitä koskevaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta. 

Kansalliseen lainsäädäntöön ehdotettavat muutokset kohdistuisivat pääsääntöisesti Finanssivalvonnan toimivallan alaan kuuluvien hallinnollisten seuraamusten täsmentämiseen. Sääntelymuutokset rajoittuisivat lähinnä määritysvelvollisuuden laiminlyöntiä koskeviin tilanteisiin sekä reilujen, kohtuullisten, syrjimättömien ja avoimien kaupallisten ehtojen vastaisesti tapahtuvaan määrityspalveluiden tarjoamiseen.  

Muilta osin asetukset ovat sellaisenaan sovellettavaa oikeutta, eivätkä edellytä ehdotettuja laajempia kansallisia lainsäädäntömuutoksia. 

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvopaperimarkkinalakia, siten että pk-yritysten kasvumarkkinalla listattu liikkeeseenlaskija olisi velvollinen sisällyttämään sisäpiiriluetteloihin henkilöt, joilla on pääsy sisäpiiritietoon ja jotka työskentelevät niille työsopimuksen perusteella tai muuten suorittavat tehtäviä, joiden kautta niillä on pääsy mainittuihin tietoihin.  

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lisäksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annettua lakia. Muutoksen tarkoituksena on panna kansallisesti täytäntöön sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvontaa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin täsmentävä säännös suuria toimeksiantoja koskevasta hinnanmuutosvälistä. 

Maksulaitoslakiin tehtäisiin teknisluontoinen muutos. 

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja viimeistään 1.4.2020 lukuun ottamatta arvopaperimarkkinalain muutosta, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. 

Ehdotetun sääntelyn lähtökohdat ja keskeinen sisältö.

Hallituksen esityksen tarkoituksena on EMIR-asetusta muuttavien EMIR Refit -asetuksen ((EU) 2019/834) ja keskusvastapuolten valvontaa koskevan asetuksen ((EU) 2019/2099) kansallinen täytäntöönpano. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että Suomessa otettaisiin markkinoiden väärinkäyttöasetukseen (MAR) lisätty kansallinen optio. Lisäksi maksulaitoslakiin tehtäisiin tekninen muutos. 

Nämä asetukset ovat jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa sääntelyä, eikä niihin mainittua kansallista optiota lukuun ottamatta juurikaan sisälly kansallista harkintavaltaa. Talousvaliokunta puoltaa hallituksen esityksessä ehdotettua sääntelyä muuttamattomana, seuraavin huomautuksin. 

Muutokset Finanssivalvonnasta annettuun lakiin.

Ehdotetut muutokset Finanssivalvonnasta annettuun lakiin selkeyttävät määritysvelvollisuuden seuraamussäännön lisäksi lain soveltamisalaa. Talousvaliokunta puoltaa muutoksia todeten niiden olevan valtaosin teknisluontoisia. 

Sisäpiiriluettelot.

Sisäpiiritiedolla tarkoitetaan täsmällistä, julkistamatonta tietoa, joka liittyy liikkeeseenlaskijaan tai rahoitusvälineeseen ja jolla julkistettuna todennäköisesti olisi huomattava vaikutus rahoitusvälineen tai siihen liittyvän rahoitusjohdannaisen hintaan.  

Tiedon katsotaan olevan markkinoiden väärinkäyttöasetuksen tarkoittamalla tavalla luonteeltaan täsmällistä, jos tieto viittaa olosuhteisiin tai tapahtumiin, jotka ovat jo ilmenneet tai tapahtuneet tai joiden voidaan kohtuudella odottaa ilmenevän tai tapahtuvan, ja tieto on riittävän tarkkaa, jotta sen perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä tiedon mahdollisesta vaikutuksesta rahoitusvälineen arvoon ja jota järkevästi toimiva sijoittaja todennäköisesti käyttäisi yhtenä sijoituspäätöksensä perusteena. Olennaisena piirteenä on se, että sisäpiiritiedosta saadaan perusteetonta etua sellaisten osapuolten vahingoksi, joilla ei tällaista tietoa ole. 

Sisäpiirisääntelyä tarvitaan ylläpitämään sijoittajien ja muiden toimijoiden luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimijoihin. Liikkeeseenlaskijat tai niiden puolesta tai lukuun toimivat tahot ovat velvoitettuja pitämään luetteloa niistä henkilöistä, jotka ovat sisäpiiritietoa kulloinkin saaneet. Luettelon tavoitteena on turvata liikeeseenlaskijan asianmukainen sisäpiiritiedon hallinta.  

Suomessa Finanssivalvonta on laatinut komission täytäntöönpanoasetukseen perustuvan hankekohtaisen sisäpiiriluettelon ja pysyvien sisäpiiriläisten täydennysosion mallit. Liikkeeseenlaskija tai sen puolesta tai lukuun toimiva voi hankekohtaisen sisäpiiriluettelon lisäksi laatia pysyviä sisäpiiriläisiä koskevan täydennysosion.  

Pysyvistä sisäpiiriläisistä pidettävä luettelo eroaa hankekohtaisista sekä tietosisällön että henkilöpiirin osalta. Pysyvään luetteloon merkitään henkilöt, joilla on asemansa tai tehtäviensä perusteella säännöllinen pääsy sisäpiiritietoon. Hankekohtaiseen luetteloon merkitään ne, jotka saavat yksittäistä hanketta koskevaa tietoa. 

Voimassaolevan sääntelyn mukaan PK-yritysten kasvumarkkinalla listattujen yhtiöiden ei ole välttämätöntä ylläpitää jatkuvasti hankekohtaisia sisäpiiriluetteloja, jos yhtiö on järjestänyt sisäpiiritiedon hallinnan niin, että yhtiö pystyy tarvittaessa toimittamaan sisäpiiriluettelon viranomaiselle, ja jos yhtiön sisäpiiriläiset ovat olleet tietoisia sisäpiiritietoa koskevista velvoitteista ja kielloista. Hallituksen esityksessä ehdotetaan otettavaksi käyttöön markkinoiden väärinkäyttöasetukseen lisätty optio, jolla nämä yhtiöt voidaan velvoittaa ylläpitämään hankekohtaisia sisäpiiriluetteloja. 

Talousvaliokunta on kuulemiensa asiantuntijoiden lausuntojen perusteella punninnut sisäpiiriluetteloiden ylläpitoon kohdistuvia vaatimuksia markkinoiden luotettavuuden ja läpinäkyvyyden, luettelojen ylläpidon tuoman hallinnollisen taakan, viranomaisen valvontamahdollisuuksien ja sisäpiiriläisten oikeusturvan näkökulmista. Valiokunta toteaa hankekohtaisen luettelon palvelevan pysyvää luetteloa paremmin sekä valvonnan että sisäpiiriläisen oikeusturvan takaamisen intressejä. Pysyvästä luettelosta ei käy ilmi, milloin luetteloon merkitty henkilö on saanut jonkin määrätyn tiedon. Ongelma ilmenee erityisesti silloin, kun tällaiseen luetteloon merkitty henkilö käy kauppaa liikkeeseenlaskijan rahoitusvälineellä tilanteessa, jossa ei ole saanut tietoa juuri määrättyyn hankkeeseen liittyen. Pysyvä luettelo voi siten hämärtää käsitystä siitä, kenellä on tarkkaan ottaen ollut hallussaan väärinkäyttöasetuksen tarkoittamaa sisäpiiritietoa.  

Brexit.

Useimpien finanssialan palvelujen tarjoaminen Suomessa tai Suomeen edellyttää toimilupaa tai rekisteröintiä. Palveluntarjoaja voi kotivaltiossaan — joka on jäsenvaltio — myönnetyn toimiluvan perusteella tarjota palveluja toisessa ETA-valtiossa yksinkertaisella ilmoitusmenettelyllä. Tämän ns. europassin nojalla toimimisen oikeus ei kuitenkaan koske kolmansien maiden toimijoita. Valtion muuttuessa EU-jäsenestä kolmanneksi maaksi ei palvelujen tarjoaminen EU-valtioihin ole mahdollista enää ilman erillistä lupaa. Tällaisia lupamenettelyjä (ekvivalenssimenettely, jossa arvioidaan kolmannen maan lupien vastaavuutta EU-sääntelyn mukaisiin vaatimuksiin) ei kuitenkaan voida aloittaa ennen kuin kyseinen valtio on virallisesti kolmas maa. Yhdistyneen kuningaskunnan tapauksessa muodostuu siten välitila, jossa europassin oikeusvaikutukset ovat lakanneet, mutta uutta lupaa ei ole vielä käsitelty.  

Talousvaliokunta pitää tärkeänä (ks. myös TaVM 32/2018 vp — HE 277/2018 vp ), että sellaiset palveluntarjoajat, jotka ovat tehneet kotivaltionsa EU-jäsenyyden aikana palveluntarjontailmoituksen ja jotka hakevat Finanssivalvonnalta toimilupaa rajan yli tapahtuvaan palveluntarjontaan viimeistään päivänä, jolloin kyseisen valtion ero EU:sta tulee voimaan, voisivat jatkaa samojen palvelujen tarjoamista hyväksyttäville vastapuolille ja ammattimaisille asiakkaille, kunnes Finanssivalvonta on saanut toimilupahakemuksen käsiteltyä.  

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta huomioidaan läpileikkaavasti kaikessa finanssisektorin sääntelyssä. Eroneuvottelujen aikana yksittäisiin säädöksiin luotiin siltalausekkeita välitilan aikana sovellettavaksi: erityisesti systeemisesti merkittävien toimijoiden kohdalla on tärkeää, ettei niiden toimintaan tule katkoksia esimerkiksi toimilupamenettelyjen yhteensopimattomuuksien vuoksi. 

Talousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 7/2020 vp sisältyvät 1. — 4. lakiehdotuksen. 

Helsingissä 1.4.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Juhana  Vartiainen  /kok   

varapuheenjohtaja  Arto  Pirttilahti  /kesk   

jäsen  Maria  Guzenina  /sd   

jäsen  Atte  Harjanne  /vihr   

jäsen  Mari  Holopainen  /vihr   

jäsen  Hannu  Hoskonen  /kesk   

jäsen  Eeva  Kalli  /kesk   

jäsen  Riitta  Mäkinen  /sd   

jäsen  Sakari  Puisto  /ps   

jäsen  Minna  Reijonen  /ps   

jäsen  Janne  Sankelo  /kok   

jäsen  Joakim  Strand  /r   

jäsen  Tuula  Väätäinen  /sd   

jäsen  Johannes  Yrttiaho  /vas   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Teija  Miller  /