Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

TaVM 4/2020 vp - HE 104/2019 vp 
Talousvaliokunta 
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maakaasumarkkinalain muuttamisesta ja sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 10 ja 16 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maakaasumarkkinalain muuttamisesta ja sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 10 ja 16 §:n muuttamisesta ( HE 104/2019 vp ): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • hallitusneuvos  Arto  Rajala  - työ- ja elinkeinoministeriö
  • lainsäädäntöneuvos  Virpi  Koivu  - oikeusministeriö
  • tietosuojavaltuutettu  Reijo  Aarnio  - tietosuojavaltuutetun toimisto
  • erityisasiantuntija  Jussi  Pääkkönen  - Kilpailu- ja kuluttajavirasto
  • johtaja  Antti  Paananen  - Energiavirasto
  • toimitusjohtaja  Olli  Sipilä  - Gasgrid Finland Oy
  • toimitusjohtaja  Mika  Paloranta  - Suomen Kaasuenergia Oy
  • johtava asiantuntija  Kimmo  Siira  - Energiateollisuus ry
  • toiminnanjohtaja  Anna  Virolainen-Hynnä  - Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
  • toiminnanjohtaja  Kaija  Savolainen  - Suomen Omakotiliitto ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • työ- ja elinkeinoministeriö
  • Suomen Kaasuyhdistys ry

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maakaasumarkkinalakia ja sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annettua lakia. 

Esityksen tavoitteena on siirtyä maakaasumarkkinoiden avautuessa 1 päivänä tammikuuta 2020 keskitettyyn tiedonvaihtoon maakaasun vähittäismarkkinoiden keskeisten markkinaprosessien, kuten toimittajan vaihtojen ja muuttojen toteuttamisessa ja mittaustietojen välityksessä. Tavoitteena on myös siirtyä jakeluverkoissa toimivien vähittäismyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden maakaasutaseiden keskitettyyn selvitykseen. Vähittäismyyjiä ja jakeluverkonhaltijoita palvelemaan perustettaisiin maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö eli niin sanottu datahub, jonka toiminnasta vastaisi järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija. Vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat velvoitettaisiin hoitamaan mainitut markkinaprosessinsa maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön kautta. Koska yksiköllä olisi lakiin perustuva monopoliasema näiden palvelujen tuottamisessa, palvelujen ehdot ja hinnoittelumenetelmät vahvistettaisiin ennen niiden käyttöönottamista. Yksikön toiminnan valvonta annettaisiin kansallisena sääntelyviranomaisena toimivalle Energiavirastolle. 

Maakaasumarkkinalaissa säädettäisiin maakaasukaupan markkinaprosesseihin liittyvien henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteesta ja maakaasukaupan markkinaprosesseihin liittyvien tietojen käsittelystä maakaasun toimitusten mittauksessa, tasevastuun täyttämisessä, maakaasukaupan tiedonvaihdossa ja niihin liittyvissä muissa maakaasukaupan markkinaprosesseissa sekä taseselvityksessä. Esityksessä ehdotetaan säännöksiä, jotka antaisivat maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle ja maakaasualan yrityksille oikeusperusteen käsitellä henkilötietoja, kun ne hoitaisivat edellä mainittuja lakisääteisiä tehtäviään ja velvoitteitaan. 

Maakaasukaupan keskitettyyn tiedonvaihtoon liittyvät muutokset maakaasumarkkinalakiin ja sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annettuun lakiin on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa. Tavoitteena on, että muutokset tulisivat voimaan mahdollisimman pian 1 päivänä tammikuuta 2020 tapahtuvan maakaasumarkkinoiden kilpailulle avautumisen jälkeen. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Ehdotuksen tausta ja lähtökohdat

Ehdotuksen taustalla on maakaasumarkkinoiden 1.1.2020 tapahtunut avaaminen kilpailulle. EU:n maakaasun sisämarkkinoita koskeva lainsäädäntö (maakaasun sisämarkkinadirektiivi 2009/73/EY sekä maakaasuverkkoasetus (EY) N:o 715/2009 sekä siihen perustuva delegoitu lainsäädäntö) edellyttää maakaasumarkkinoiden perustuvan kilpailtuihin maakaasuntoimituksiin. Uusi maakaasumarkkinalaki 587/2017 sisältää markkinoiden avaamiseen liittyvät perussäännökset.  

Nyt tarkastelun kohteena olevassa esityksessä on kyse täydentävistä säännöksistä, jotka koskevat kaasun vähittäismarkkinoiden keskitettyä tiedonvaihtoa ja markkinaprosesseja. Esitetty sääntelymalli perustuu aiempaan, sähkömarkkinoita koskevaan, vuonna 2018 hyväksyttyyn ns. sähködatahubia koskevaan lainsäädäntöön. Talousvaliokunta on käsitellyt asiaa mietinnössään TaVM 21/2018 vpHE 144/2018 vp . Sähkömarkkinoita koskevaan sääntelyyn verrattuna nyt esitetty kaasumarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä on kuitenkin suppeampi sekä toiminnallisuuksiltaan että merkitykseltään: loppukäyttäjillä ei ole asiakasportaalia datahubiin ja kaasun käyttäjiä on murto-osa sähkömarkkinoihin verrattuna. Säännöksiä on sen vuoksi karsittu sähkömarkkinalakiin verrattuna. 

Talousvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavassa esitetyin perustusteluin ja täsmentävin muutoksin.  

Maakaasun toimitusten selvitysjärjestelmä

Maakaasutoimitusten selvitys muodostaa yhtenäisen järjestelmän, jossa eri osapuolien — tuottajien, toimittajien, verkonhaltijoiden ja loppukäyttäjien — tulee toimia määrämuotoisten menettelytapojen mukaisesti, jotta markkinat voisivat toimia kilpailuun perustuvien toimitusten pohjalta.  

Maakaasun vähittäismarkkinoiden keskeisiä toimijoita ovat jakeluverkonhaltijat, vähittäismyyjät ja loppukäyttäjät. Jakeluverkonhaltija vastaa maakaasun siirtämisestä jakeluverkossaan eli maakaasun jakelusta ja kulutuksen mittauksesta. Vähittäismyyjä huolehtii maakaasun hankinnasta jakeluverkkoihin liittyneille loppukäyttäjille. Vähittäismyyjän loppukäyttäjälle toimittama kaasu koostuu käytännössä useiden erilaisten maakaasutuotteiden yhdistelmästä, jonka myyjä on hankkinut eri markkinoilta. Jotta vähittäismyyjä pystyy laskuttamaan asiakkaaltaan oikean määrän ja hankkimaan itse vastaavan määrän maakaasua, jakeluverkonhaltijan tulee toimittaa vähittäismyyjälle asiakkaan kulutustiedot. Verkonhaltijan tulee asettaa kulutustiedot samanaikaisesti asiakkaan saataville.  

Maakaasumarkkinalain 29 §:n mukaan järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija vastaa maakaasujärjestelmän teknisestä toimivuudesta ja käyttövarmuudesta sekä huolehtii maakaasujärjestelmän tasevastuuseen kuuluvista tehtävistä, maakaasujärjestelmän taseselvityksestä ja maakaasukaupan kauppapaikan ylläpitämiseen ja keskitettyyn tiedonvaihtoon liittyvistä tehtävistä (järjestelmävastuu). Nyt käsiteltävän ehdotuksen 32 a §:n mukaisesti järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija vastaa maakaasujärjestelmässä jakeluverkoissa käytävän maakaasukaupan markkinaprosessien edellyttämän tiedonvaihdon ja -hallinnan keskitetystä järjestämisestä ja taseselvityksestä jakeluverkoissa (maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelut)

Esitetyn mallin mukaan järjestelmävastaavana siirtoverkonhaltijana toimisi Gasgrid Finland Oy, joka vastaisi keskitetyn tiedonvaihdon yksiköstä. Talousvaliokunta yhtyy arvioon siitä, että tiedonvaihdon ja -hallinnan keskitetty järjestäminen ja taseselvitys soveltuvat hyvin järjestelmävastaavan siirtoverkon haltijan tehtäviin.  

Suomen maakaasun vähittäismarkkina on kokonaisuudessaan pieni: ehdotettu jakeluverkonhaltijoiden ja vähittäismyyjien tiedonvaihto ulottuisi vajaaseen 7 000 käyttöpaikkaan. Vähittäismarkkinoilla toimii tällä hetkellä noin 24 jakeluverkonhaltijaa ja vähittäismyyjää. Talousvaliokunta pitää perusteltuna hallituksen esityksen mukaista järjestämistapaa: keskitetty taseselvitys ja tiedonvaihtomalli on kustannustehokkain tapa huolehtia markkinaprosessien järjestämisestä. Keskitetty tiedonvaihtomalli parantaa myös kuluttajien mahdollisuuksia kilpailuttaa kaasun toimittajia, ja sillä on arvioitu saavutettavan hajautettua mallia parempi tietoturvan taso. Keskitetyn tietojenvaihdon toteuttamisessa on toisaalta tärkeää varmistaa, ettei valittu malli mahdollista sellaista keskenään kilpailevien yritysten tietojenvaihtoa, joka mahdollistaisi kilpailukäyttäytymisen yhdenmukaistamisen. 

Kilpailun, toimivien markkinoiden ja ympäristötavoitteiden näkökulmasta on lisäksi tärkeää, että järjestelmä on avoin ja mahdollistaa myös muiden kaasutuotteiden kuin maakaasun, erityisesti biokaasun sisällyttämisen järjestelmään. Nyt ehdotettu keskitetty tietojenvaihto koskee vain verkon yhteydessä olevia laitoksia. Talousvaliokunta pitää tärkeänä kehittää jatkossa myös esimerkiksi off-grid-biokaasun alkuperätakuujärjestelmää. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota myös tarpeeseen varmistaa tulevissa lainsäädäntöuudistuksissa järjestelmän yhteensopivuus EU-tason sääntelyn kehityksen, erityisesti uusiutuvan energian direktiivin (RED II) kanssa.  

Ehdotetun maakaasumarkkinalain 33 §:n mukaan maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluista perittävillä maksuilla voitaisiin kattaa järjestelmävastaavalle siirtoverkonhaltijalle tehtävän hoitamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset ja kohtuullinen voitto. Säännös vastaa sähkökaupan vastaavien järjestelmäpalvelujen hinnoittelusta annettuja säännöksiä. Sääntelyn taustalla on EU:n valtiontukisääntely ja siihen liittyvä EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö, ja talousvaliokunta pitää perusteltuna noudattaa tässä yhteydessä vakiintunutta sääntelykäytäntöä. Talousvaliokunta pitää tärkeänä seurata järjestelmän kustannustason kehitystä ja varmistaa tiedonvaihdon kustannusten kohtuullisuus. Energiavirastolla olisi lisäksi toimivalta vahvistaa palvelujen ehdot ja hinnoittelumenetelmät ennen niiden käyttöönottoa. 

Vaikka olisi toivottavaa, että myös kuluttajilla olisi suora pääsy keskitetyn tiedonvaihdon palveluihin, tätä ei tässä vaiheessa ole markkinoiden pienen koon ja järjestelmän kustannustehokkuuden vuoksi pidetty tarkoituksenmukaisena. Etäluettavan kulutusmittauksen piirissä olevien käyttöpaikkojen lukumäärää tulee jatkossa pyrkiä kasvattamaan, mutta etäluettavien kaasumittareiden asentaminen kotitalouskohtaisesti olisi tässä vaiheessa kallis ratkaisu: Suomessa on vain noin 23 200 maakaasua käyttävää asiakasta, ja käytetyn kaasun arvo on vähäinen suhteessa kaasumittarien asennus- ja hankintakustannuksiin, jotka ovat olennaisesti sähkömittareiden kustannuksia suuremmat. Talousvaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että nyt käyttöön otettavan järjestelmän merkitystä kuluttajanäkökulmasta vähentää olennaisesti se, että suurin osa maakaasua käyttävistä kotitalousasiakkaista on kaasun käyttöpaikkakohtaisen mittauksen ulkopuolella.  

Tietosuojaa koskeva sääntely

Nyt tarkastelun kohteena olevassa esityksessä on kyse maakaasun vähittäismarkkinoiden markkinaprosesseissa käsiteltävistä tiedoista. Myös talousvaliokunnan arvioinnin keskiössä ovat nimenomaan ehdotuksen tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvät säännökset.  

Markkinaprosesseissa käsiteltävä tieto voi olla luonteeltaan yritysten liikesalaisuutena pidettävää tietoa, yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvää salassa pidettävää tietoa, henkilötietoa tai tietoa, joka ei kuulu edellä mainittuihin luokkiin. Yksityishenkilöiden kaasunkulutusta koskevan mittaustiedon katsotaan olevan henkilötietoa, ja sen käsittelyn on tapahduttava EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen määrittämän sääntelykehyksen mukaisesti. Toisaalta kaikki markkinaprosessissa käsiteltävä tieto ei ole henkilötietoa. Esityksessä ei kuitenkaan ole pidetty mielekkäänä luoda eri tyyppisten tietojen käsittelyä varten eri menettelyitä ja järjestelmiä, vaan kaikkea tietoa käsiteltäisiin yhtenäisesti, niin että se täyttäisi henkilötietojen käsittelylle asetetut vaatimukset.  

Nyt käsiteltävän esityksen keskeinen kysymys on ehdotetun sääntelyn ja EU:n tietosuoja-asetuksen säännösten suhde. Tiedon käsittely tapahtuisi tietosuoja-asetuksen mukaisesti ottaen kuitenkin huomioon ehdotetut kansalliset mukautukset. Vaikka yleinen tietosuoja-asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta, sen lisäksi tarvitaan tarkentavia kansallisia säännöksiä, koska asetus ei yksinään muodosta riittävää sääntelykehystä maakaasumarkkinoiden markkinaprosessien järjestämiseksi. Kansallinen sääntely on toteutettava asetuksen salliman kansallisen liikkumavaran puitteissa.  

Henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus edellyttää, että käsittelyllä on yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen oikeusperuste. Keskeiset säännökset oikeusperusteista on annettu asetuksen 6 artiklassa. Tietosuoja-asetusta täydentävä kansallinen lainsäädäntö on mahdollista, kun henkilötietojen käsittely perustuu asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c tai e alakohtiin, eli silloin kun käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi tai kun käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi.  

Talousvaliokunta pitää perusteltuna esityksen lähtökohtaa siitä, että maakaasumarkkinalaissa säädetyt tehtävät ja velvoitteet, joita yrityksille annetaan osana maakaasuntoimitusten selvitystä, muodostavat tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen lakisääteisen velvoitteen, joka on oikeusperuste tietojen käsittelylle. Tämä ei toisaalta sulje pois sitä, etteikö osalla yrityksistä voisi olla tiedon käsittelylle myös muita perusteita, kuten suostumus tai asiakassopimus.  

Edellä todettu mahdollistaa sen, että maakaasumarkkinalaissa voidaan säätää tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 2 ja 3 kohdissa tarkoitetuista mukautuksista. Mukautuksilla ei ole toisaalta tarkoitus sulkea laissa tarkoitettua henkilötietoa myöskään yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisen ulkopuolelle, vaan tietosuoja-asetusta sovellettaisiin kaikilta muilta osin kuin mukautusten osalta.  

Talousvaliokunta pitää perusteltuna arviota siitä, että nyt esitetyssä sääntelyssä on kyse nimenomaan tietosuoja-asetuksen mahdollistamista mukautuksista tietosuoja-asetuksen sääntelyyn ja että hallituksen esitykseen sisältyvät ehdotukset on tältä osin toteutettu asetuksen salliman sääntelyliikkumavaran puitteissa. Sääntelyn lähtökohtana tulee yleisesti olla se, että tietosuoja-asetuksella sellaisenaan saavutetaan riittävä tietosuojan taso ja erityislainsäädännön käyttöön tietosuojan sääntelyssä suhtaudutaan pidättyvästi. Nyt ehdotetun sääntelyn tarvetta on kuitenkin arvioitu laajasti hallituksen esityksen perusteluissa, ja sääntelylle on talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan selkeät perusteet. Asian valiokuntakäsittelyn yhteydessä on kuitenkin ilmennyt tarvetta täsmentää esitettyä sääntelyä tietyiltä osin yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyllä tavalla.  

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä on lisäksi noussut esille kysymys siitä, tulisiko hallituksen esitykseen sisältyä tietosuoja-asetuksen 35 artiklassa tarkoitettu tietosuojaa koskeva vaikutusten arviointi. Vaikka tietosuoja-asetuksen 35 artiklan 10 kohta mahdollistaa tällaisen arvioinnin toteuttamisen osana lainsäädäntöprosessia, asetuksen lähtökohtana on ensisijaisesti rekisterinpitäjän toteuttama vaikutustenarviointi. Tämä on ollut myös nyt esitetyn sääntelyratkaisun tarkoituksena. Talousvaliokunta korostaa, että järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan tulee tehdä tietosuoja-asetuksen edellyttämä vaikutustenarviointi maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon järjestelmästä.  

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä on kiinnitetty lisäksi huomiota erityisesti esitykseen sisältyvän 1. lakiehdotuksen 34 a, 32 a ja 32 b §:n suhteeseen yleisen tietosuoja-asetuksen 25 ja 32 artikloiden tietoturvallisuutta koskeviin velvoitteisiin. On arvioitu, että tietosuoja-asetukseen ei näiltä osin sisälly kansallista liikkumavaraa. Talousvaliokunta pitää kuitenkin selvitettynä, että ehdotetuilla 34 a, 32 a ja 32 b §:llä ei ole tarkoitus luoda sellaista kansallista säätelyä, jolla mukautettaisiin yleisen tietosuoja-asetuksen 25 ja 32 artikloiden sääntelyä.  

Talousvaliokunta katsoo, että ehdotetussa 34 a §:ssä on kyse siirtoverkonhaltijan riskien hallinnassa huomioon otettavista käyttämiinsä viestintäverkkoihin ja tietojärjestelmiin liittyvästä riskienhallinnasta. Tässä olisi otettava huomioon mm. järjestelmien turvallisuus sekä tietoturvauhkien ja häiriöiden käsittely. Kyse on siten osin erityyppisestä, laajemmin järjestelmien riskinhallintaan liittyvästä säännöksestä kuin tietosuoja-asetuksen 25 ja 32 artiklassa. Talousvaliokunta korostaa, että sovellettaessa 34 a §:ää on henkilötietojen käsittelyn osalta noudatettava tietosuoja-asetuksen sääntelyä. Ehdotettujen 32 a ja 32 b §:n osalta talousvaliokunta korostaa, että pykälissä viitatulla tietoturvan asianmukaisella tasolla henkilötietojen käsittelyssä ei ole tarkoitettu poiketa yleisen tietosuoja-asetuksen määrittelemästä tasosta.  

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Laki maakaasumarkkinalain muuttamisesta

8 §. Järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan maakaasuverkkolupa.

Talousvaliokunta pitää perusteltuna täsmentää säännöstä niin, ettei siinä edellytetä keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen järjestämistä erillisenä liiketoimintayksikkönä. Riittävänä pidetään myös järjestelyä, jossa kyseinen liiketoiminto on kirjanpidollisesti eriytetty muista liiketoiminnoista siten kuin 13 luvussa säädetään. Toiminnan järjestämisessä tulee kuitenkin aina huomioida yksikön hallussa olevien tietojen asianmukaisen käsittelyn ja tietoturvan vaatimukset.  

32 b §. Maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelut.

Talousvaliokunta ehdottaa pykälän 4 momentin henkilötietojen käsittelyyn liittyvien vastuiden täsmentämistä. Säännöksen tarkoituksena on, että järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija toimii rekisterinpitäjänä ja vastaa rekisterinpitäjälle kuuluvista velvoitteista myös siinä tapauksessa, että maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen tuottaminen on ulkoistettu sen tytäryhtiölle tai sähkökaupan keskitetyt palvelut tuottavalle yksikölle.  

58 a §. Velvollisuus käyttää maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluita.

Pykälän 2 momentin toisen virkkeen tarkoituksena on täsmentää ja selkeyttää maakaasukaupan keskitettyyn tiedonvaihtoon osallistuvien toiminnanharjoittajien vastuita epätarkkojen ja virheellisten tietojen oikaisemisessa. Koska keskitetyssä järjestelmässä käsiteltävä tieto on aina peräisin vähittäismyyjiltä ja verkonhaltijoilta, on tarpeen säätää näiden toimijoiden velvoitteista huolehtia vastuulleen kuuluvan, maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle toimittamansa tiedon täsmällisyydestä ja virheettömyydestä sekä toimittamansa virheellisen tiedon oikaisemisesta viipymättä. Talousvaliokunta ehdottaa pykälän sanamuotoa täsmennettäväksi. Säännöksen käsitteistöä yhtenäistettäisiin yleisen tietosuoja-asetuksen 5 ja 16 artiklan kanssa siten, että siinä todettaisiin velvoitteesta huolehtia tiedon täsmällisyydestä ja virheettömyydestä ja epätarkan tai virheellisen tiedon oikaisemisesta. Henkilötietojen käsittelyn osalta säännös toteutettaisiin yleisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 2 ja 3 kohtaan perustuvan kansallisen liikkumavaran puitteissa. Vähittäismyyjät, jakeluverkonhaltijat ja maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö käsittelisivät henkilötietoja pykälän tarkoittamassa tilanteessa maakaasumarkkinalaissa säädettyjen oikeusperusteiden perusteella. Pykälän sisältämän täsmentävän säännöksen lisäksi yleisen tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan d alakohdan säännökset tietojen täsmällisyydestä ja 16 artiklan säännökset oikeudesta tietojen oikaisemiseen velvoittaisivat suoraan vähittäismyyjiä, jakeluverkonhaltijoita ja maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluista vastaavaa rekisterinpitäjää.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Talousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 104/2019 vp sisältyvän 2. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 104/2019 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset maakaasumarkkinalain muuttamisesta 

1. 

Laki 

maakaasumarkkinalain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan maakaasumarkkinalain (587/2017) 31 §:n 3 momentti, 

muutetaan 8 §:n 2 ja 4 momentti, 17 §:n 1 ja 4 momentti, 33 §, 34 a §:n 1 ja 2 momentti ja 41 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 34 a §:n 1 ja 2 momentti laissa 288/2018, sekä 

lisätään 3 §:ään uusi 15 a kohta sekä lakiin uusi 32 a, 32 b, 40 a ja 58 a—58 c § seuraavasti: 

3 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 


15 a) maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksiköllä toimintayksikköä tai yritystä, joka hoitaa maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluihin kuuluvia tehtäviä; 


8 § 

Järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan maakaasuverkkolupa 


Järjestelmävastaavaksi siirtoverkonhaltijaksi määrättävän on 6 ja 7 §:ssä säädettyjen vaatimusten lisäksi ennen luvan myöntämistä osoitettava järjestäneensä: 

1) maakaasujärjestelmän tasapainotuspalveluihin, maakaasujärjestelmän taseselvitykseen ja maakaasukaupan kauppapaikan ylläpitämiseen liittyvät tehtävät erillisen toimintayksikkönsä tai kokonaan omistamansa tytäryhtiön tehtäviksi;

2) maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluihin liittyvät tehtävät erillisen toimintayksikkönsä tehtäviksi erillisenä liiketoimintana, joka on eriytetty siten kuin 13 luvussa säädetään.

 


Järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija voi Energiaviraston myöntämällä luvalla antaa 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja toimintoja toisista Euroopan talousalueeseen kuuluvista valtioista olevien siirtoverkonhaltijoiden kanssa yhteisesti omistamansa yhden tai useamman osakkuusyhtiön tehtäväksi. Järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija voi antaa 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetut maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluihin liittyvät tehtävät kokonaan omistamansa tytäryhtiön tai sähkökaupan vastaavia tehtäviä Suomessa hoitavan toiminnanharjoittajan tehtäviksi, jos Energiavirasto myöntää siihen luvan. Lupapäätökseen sovelletaan, mitä 5 §:ssä säädetään maakaasuverkkoluvan myöntämisestä ja tämän pykälän 3 momentissa järjestelmävastaavalle siirtoverkonhaltijalle maakaasuverkkoluvassa asetettavista ehdoista. Maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluihin liittyviä tehtäviä hoitavaan tytäryhtiöön ja toiminnanharjoittajaan sovelletaan, mitä luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus), jäljempänä tietosuoja-asetus, säädetään henkilötietojen käsittelijästä. 

17 § 

Verkonhaltijan tehtävät maakaasun toimitusten mittauksessa 

Verkonhaltijan on järjestettävä maakaasuverkossaan taseselvityksen ja laskutuksen perustana oleva maakaasun toimitusten mittaus sekä mittaustietojen rekisteröinti ja ilmoittaminen maakaasumarkkinoiden osapuolille. Taseselvityksessä ja laskutuksessa tarvittavat mittaustiedot on ilmoitettava käyttöpaikka-, syöttöpiste- tai mittauskohtaisesti. 


Tarkempia säännöksiä maakaasun toimitusten mittauksesta maakaasuverkoissa annetaan valtioneuvoston asetuksella. Säännökset voivat koskea: 

1) käyttöpaikan, varastointilaitteiston ja kaasua maakaasuverkkoon syöttävän laitteiston varustamista mittauslaitteistolla; 

2) kaasun laadun mittausta; 

3) mittauslaitteistolle ja -järjestelmälle asetettavia vaatimuksia; 

4)mittauslaitteiston lukemista; 

5) mittaustiedon toimittamista maakaasumarkkinoiden osapuolien hyödynnettäväksi; 

6) mittauspalveluissa käytettävää aikajaotusta. 

32 a § 

Maakaasukaupan ja taseselvityksen edellyttämän tiedonvaihdon kehittäminen 

Järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan tehtävänä on maakaasukaupan ja taseselvityksen edellyttämän tiedonvaihdon kehittäminen maakaasujärjestelmässä. Kehittämistoiminnalla on edistettävä tehokkaasti sekä maakaasumarkkinoiden osapuolien ja verkonhaltijoiden kannalta tasapuolisesti ja syrjimättömästi toteutettua maakaasukaupan ja taseselvityksen edellyttämää tiedonvaihtoa sekä tiedonvaihdon tietoturvan asianmukaista tasoa. Kehittämistoiminnassa on tehtävä yhteistyötä muiden maakaasualan yritysten kanssa. 

Edellä 1 momentissa tarkoitetun tiedonvaihdon kehittämiseen kuuluvat ainakin: 

1) tiedonvaihtoon liittyvien menettelytapojen ja standardien kehittäminen ja niihin liittyvään kansainväliseen kehitystyöhön osallistuminen; 

2) maakaasualan yritysten tiedonvaihtoon käyttämien tietojärjestelmien yhteensopivuuden ja tiedonvaihdon oikeellisuuden edistäminen; 

3) tiedonvaihtoon liittyvien menettelytapojen ja standardien muuttamista koskevien ehdotusten tekeminen työ- ja elinkeinoministeriölle; 

4) tiedonvaihtoon liittyvä tiedottaminen, koulutus ja neuvonta. 

32 b § 

Maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelut  

Järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija vastaa maakaasujärjestelmässä jakeluverkoissa käytävän maakaasukaupan markkinaprosessien edellyttämän tiedonvaihdon ja -hallinnan keskitetystä järjestämisestä ja taseselvityksestä jakeluverkoissa (maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelut). Maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluja ovat: 

1) jakeluverkoissa sijaitsevia käyttöpaikkoja ja kaasun syöttöpisteitä koskevien käyttöpaikkatietojen ylläpito; 

2) vähittäismyynnin sopimusprosessien edellyttämän tiedonvaihdon järjestäminen jakeluverkoissa sijaitsevissa päivittäin luettavissa käyttöpaikoissa; 

3) laskutuksen ja taseselvityksen perustana olevien mittaustietojen tiedonvaihdon järjestäminen jakeluverkoissa sijaitsevissa päivittäin luettavissa käyttöpaikoissa ja kaasun syöttöpisteissä; 

4) maakaasukauppojen taseselvitys jakeluverkoissa ja taseselvitykseen liittyvän tiedonvaihdon järjestäminen; 

5) 1—4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen kattamien tietojen säilyttäminen. 

Järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan on ylläpidettävä ja kehitettävä 1 momentissa tarkoitettuja toimintojaan ja palveluitaan sekä niiden hoitamiseen tarvittavia järjestelmiään ja rajapintoja toisten maakaasualan yritysten järjestelmiin siten, että palvelut ja järjestelmät toimivat tehokkaasti ja niiden käytettävyys on helppoa, niiden tietoturvan taso on asianmukainen ja edellytykset tehokkaasti toimiville maakaasun vähittäismarkkinoille voidaan turvata. 

Järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan on tarjottava maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluita vähittäismyyjille ja jakeluverkonhaltijoille tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä huolehdittava siitä, että sen tietojärjestelmissä käsiteltävien henkilötietojen ja liikesalaisuuksien sekä poikkeusoloihin varautumisen ja väestönsuojelun sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien turvajärjestelyjen kannalta arkaluontoisten tietojen tietoturva on järjestetty asianmukaisesti. 

Järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija Maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö toimii tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluihin kuuluvissa tehtävissä. 

33 § 

Järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan tiedonvaihtopalvelujen maksut 

Edellä 32 a ja 32 b §:ssä tarkoitetut tehtävät rahoitetaan erillisillä maksuilla, joita järjestelmävastaava siirtoverkonhaltija on oikeutettu perimään siirtoverkkopalvelun, taseselvityspalvelun ja maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttäjiltä. Maksuilla voidaan kattaa järjestelmävastaavalle siirtoverkonhaltijalle tehtävien hoitamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset ja kohtuullinen voitto. Maksujen määräytymisperusteiden tulee olla tasapuolisia ja syrjimättömiä. 

Maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön palvelumaksujen tulee perustua käyttäjien hyödyntämiin palveluihin. Maksut eivät saa perustua yksikön 32 b §:n perusteella keräämien tietojen markkina-arvoon. 

Maksut ja niiden määräytymisperusteet on julkaistava. 

34 a § 

Siirtoverkonhaltijan velvollisuus huolehtia viestintäverkkoihin ja tietojärjestelmiin kohdistuvien riskien hallinnasta ja tietoturvallisuuteen liittyvästä häiriöstä ilmoittaminen 

Siirtoverkonhaltijan on huolehdittava käyttämiinsä viestintäverkkoihin ja tietojärjestelmiin kohdistuvien riskien hallinnasta. Riskienhallinnassa on otettava huomioon: 

1) järjestelmien ja tilojen turvallisuus; 

2) tietoturvauhkien ja häiriöiden käsittely; 

3) liiketoiminnan jatkuvuuden hallinta; 

4) riskien seuranta sekä järjestelmien tarkastukset ja testaukset; 

5) mahdollisten kansainvälisten standardien noudattaminen. 

Siirtoverkonhaltijan on ilmoitettava viipymättä Energiavirastolle palvelujen tuottamisessa käyttämiinsä tietojärjestelmiin kohdistuvista merkittävistä häiriöistä ja palveluihin kohdistuvista tai niitä uhkaavista merkittävistä tietoturvaloukkauksista sekä muista tapahtumista, jotka estävät näiden palvelujen toimivuuden tai häiritsevät niitä olennaisesti. 


40 a § 

Rekisterinpitäjä 

Jakeluverkonhaltija toimii tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä, kun se suorittaa tässä laissa säädettyjä, maakaasukaupan markkinaprosesseihin, tasevastuun täyttämiseen ja taseselvitykseen liittyviä tehtäviä tai velvollisuuksia. 

41 § 

Suljettua jakeluverkkoa koskevat erityissäännökset 


Edellä 26 §:n 1 momenttia verkkopalveluiden myyntiehtojen julkaisemisesta ja 2 momenttia niiden ilmoittamisesta Energiavirastolle sekä 58 a §:ää velvollisuudesta käyttää maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluita sovelletaan suljetun jakeluverkon haltijaan vain, jos Energiavirasto on vahvistanut suljetun jakeluverkon haltijalle sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 11 §:ssä tarkoitetut ehdot ja menetelmät. 

58 a § 

Velvollisuus käyttää maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluita 

Vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan on käytettävä maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluita sekä huolehdittava siitä, että sen tietojärjestelmät ja tiedonsiirtoon käyttämät järjestelmät toimivat yhteensopivasti maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön tietojärjestelmien kanssa. Vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan on huolehdittava vastuulleen kuuluvan, maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle toimittamansa tiedon täsmällisyydestä ja virheettömyydestä sekä toimittamansa epätarkan tai virheellisen tiedon korjaamisesta oikaisemisesta viipymättä. 

58 b § 

Maakaasukaupan markkinaprosesseihin liittyvän tiedon säilyttäminen 

Maakaasualan yrityksen on säilytettävä tässä laissa säädettyjä, maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluihin, maakaasukaupan markkinaprosesseihin, tasevastuun täyttämiseen ja taseselvitykseen liittyviä tehtäviä tai velvollisuuksia suorittaessaan tai täyttäessään saamansa tiedot kuuden vuoden ajan sen kalenterivuoden päättymisestä, jota tieto koskee. Henkilötiedot on poistettava maakaasualan yrityksen rekisteristä tämän ajan päätyttyä, ellei niiden käsittelyyn tämän ajan jälkeen ole muuta oikeusperustetta. 

58 c § 

Loppukäyttäjään yhdistettävissä olevan tiedon luovuttaminen  

Maakaasualan yrityksellä on oltava loppukäyttäjän nimenomainen suostumus luovuttaa toiselle loppukäyttäjään yhdistettävissä oleva mittaus- tai kulutustieto, joka koskee loppukäyttäjän maakaasunkäyttöä, sekä muu tieto, jota loppukäyttäjä tarvitsee maakaasun toimittajan vaihtamiseen, jos se on saanut mainitun tiedon haltuunsa suorittaessaan tai täyttäessään tässä laissa säädettyjä maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluihin, maakaasukaupan markkinaprosesseihin, tasevastuun täyttämiseen tai taseselvitykseen liittyviä tehtäviään tai velvoitteitaan. Tiedon saa kuitenkin luovuttaa ilman loppukäyttäjän suostumusta, jos luovutus: 

1) on tarpeen tiedon luovuttajan tässä tai muussa laissa säädetyn velvollisuuden täyttämiseksi; 

2) on tarpeen tiedon vastaanottajan tässä tai muussa laissa säädetyn tiedonsaantioikeuden täyttämiseksi; 

3) on tarpeen maakaasualan yrityksen ja loppukäyttäjän välisen sopimuksen täyttämiseksi, maakaasualan yrityksen ja loppukäyttäjän väliseen sopimukseen perustuvan asiakassuhteen hoitamisessa tai maakaasualan yrityksen ja loppukäyttäjän väliseen asiakassuhteeseen liittyvän tässä tai muussa laissa säädetyn velvoitteen täyttämiseksi; 

4) koskee tietoa maakaasun siirron, jakelun tai toimituksen keskeyttämisestä ja on tarpeen rakennuksen tai sen osan tai siinä olevan omaisuuden suojelemiseksi keskeytyksestä aiheutuvilta vahingoilta tai tällaisen vahingon selvittämiseksi ja luovutettavan tiedon vastaanottajana on rakennuksen tai sen osan omistaja tai haltija taikka rakennusta koskevan liittymissopimuksen osapuoli; 

5) tapahtuu maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksiköstä Tilastokeskukselle ja on tarpeen Tilastokeskuksen lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi; 

6) tapahtuu maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksiköstä ja on tarpeen yleistä energiamarkkinoihin tai energian käyttöön liittyvää tieteellistä tutkimusta tai yleistä energiamarkkinoihin tai energian käyttöön liittyvää päätöksentekoa palvelevaa viranomaisselvitystä varten. 

Maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö ei saa luovuttaa 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa sellaisia tietoja, joiden perusteella loppukäyttäjä ja tämän sopimuspuoli voidaan tunnistaa suoraan. Yksikkö saa tällöin kuitenkin antaa käyttöoikeuden tietoihin, joiden perusteella loppukäyttäjä voidaan tunnistaa välillisesti. Luovutettuja tai käyttöoikeuden kautta saatuja tietoja ei saa luovuttaa edelleen, ellei maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö anna siihen lupaa. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


2. 

Laki 

sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 10 ja 16 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain (590/2013) 10 §:n 1 momentin 7 kohta ja 16 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 10 §:n 1 momentin 7 kohta laissa 109/2019 ja 16 §:n 1 momentin 2 kohta laissa 589/2017, sekä 

lisätään 10 §:n 1 momenttiin uusi 8 kohta seuraavasti: 

10 § 

Energiaviraston vahvistamat ehdot ja menetelmät 

Energiaviraston tulee päätöksellään (vahvistuspäätös) vahvistaa verkonhaltijan, järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan ja järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan sekä nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksen haltijan noudatettaviksi seuraavat palvelujen ehdot ja palvelujen hinnoittelua koskevat menetelmät ennen niiden käyttöönottamista: 


7) järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen ehdot sekä menetelmät järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämän tiedonvaihdon kehittämistehtävästä ja sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluista perimien maksujen määrittämiseksi; 

8) järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen ehdot sekä menetelmät järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan maakaasukaupan ja taseselvityksen edellyttämän tiedonvaihdon kehittämistehtävästä ja maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluista perimien maksujen määrittämiseksi. 


16 § 

Seuraamusmaksu 

Elinkeinonharjoittajalle voidaan määrätä seuraamusmaksu, jos tämä tahallaan tai huolimattomuudesta: 


2) rikkoo tai jättää noudattamatta maakaasumarkkinalain:

a) 14 §:n säännöstä verkon kehittämisvelvollisuudesta, jos kysymys on velvollisuuden olennaisesta tai pitkäkestoisesta rikkomisesta tai laiminlyönnistä, jonka Energiavirasto on 9 §:n nojalla velvoittanut korjaamaan, jos elinkeinonharjoittaja ei ole noudattanut päätöstä;

b) 13, 15—17, 20—23 tai 25 §:n säännöksiä verkkoon pääsyn ja verkkopalvelujen järjestämisestä tai verkkopalvelujen hinnoittelusta;

c) 29, 31, 32, 32 b tai 35 §:ssä säädettyjä siirtoverkonhaltijalle kuuluvia tehtäviä tai niihin liittyviä velvoitteita;

d) 39 tai 46 §:n säännöksiä jakeluverkonhaltijan tai vähittäismyyjän laskutuksesta;

e) 42 tai 44 §:n säännöksiä toimitusvelvollisuudesta tai siihen liittyvistä velvoitteista;

f) 43 §:n säännöksiä sopimustietojen säilyttämisestä;

g) 49 tai 53 §:n säännöksiä nesteytetyn maakaasun käsittelylaitteiston tai varastointilaitteiston haltijan nimeämisestä ja toiminnan aloittamista koskevasta ilmoituksesta;

h) 50 tai 51 §:n säännöksiä nesteytetyn maakaasun käsittelylaitteiston taikka 54 tai 55 §:n säännöksiä varastointilaitteiston tai putkilinjavarastoinnin käyttöoikeusjärjestelmästä, laitteistojen käyttöoikeuden järjestämisestä tai palvelujen hinnoittelusta;

 

i) 56 §:n säännöksiä maakaasun varastointilaitteiston haltijan riippumattomuudesta; 

j) 57 tai 58 §:n säännöksiä maakaasumarkkinoiden osapuolen tai verkonhaltijan tasevastuusta tai ilmoitusvelvollisuudesta; 

k) 58 a §:n säännöksiä velvollisuudesta käyttää maakaasukaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluita; 

l) 59 §:n säännöksiä salassapitovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta edellyttäen, että elinkeinonharjoittaja on oikeushenkilö; tai 

m) 60—63 tai 65 §:n säännöksiä toimintojen eriyttämisestä; 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


Helsingissä 24.3.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Juhana  Vartiainen  /kok   

varapuheenjohtaja  Arto  Pirttilahti  /kesk   

jäsen  Maria  Guzenina  /sd   

jäsen  Atte  Harjanne  /vihr   

jäsen  Mari  Holopainen  /vihr   

jäsen  Hannu  Hoskonen  /kesk   

jäsen  Eeva  Kalli  /kesk   

jäsen  Pia  Kauma  /kok   

jäsen  Riitta  Mäkinen  /sd   

jäsen  Sakari  Puisto  /ps   

jäsen  Minna  Reijonen  /ps   

jäsen  Joakim  Strand  /r   

jäsen  Veikko  Vallin  /ps   

jäsen  Tuula  Väätäinen  /sd   

jäsen  Johannes  Yrttiaho  /vas   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Lauri  Tenhunen  /   

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.