Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

TaVM 21/2018 vp - HE 144/2018 vp 
Talousvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 144/2018 vp ): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • ylijohtaja Riku Huttunen - työ- ja elinkeinoministeriö
  • hallitusneuvos Arto Rajala - työ- ja elinkeinoministeriö
  • tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio - tietosuojavaltuutetun toimisto
  • palvelupäällikkö Annika Collin - Väestörekisterikeskus
  • päällikkö Jukka-Pekka Juutinen - Viestintävirasto
  • lakimies Natalia Buddén - Energiavirasto
  • talous- ja varatoimitusjohtaja Jyrki Tammivuori - Caruna Oy
  • asiakkuuspäällikkö Tommi Pyhähuhta - Caruna Oy
  • johtaja Asta Sihvonen-Punkka - Fingrid Oyj
  • toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen - Suomen sähkönkäyttäjät ry
  • varapuheenjohtaja Elias Aarnio - Electronic Frontier Finland — Effi ry
  • johtava asiantuntija Riina Heinimäki - Energiateollisuus ry
  • toiminnanjohtaja Toivo Hurme - Paikallisvoima ry
  • asiantuntija Miko Huomo - Suomen Lähienergialiitto ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • oikeusministeriö
  • valtiovarainministeriö
  • liikenne- ja viestintäministeriö
  • Tilastokeskus
  • Kilpailu- ja kuluttajavirasto
  • Elenia Oy
  • Fortum Oyj
  • Kuluttajaliitto — Konsumentförbundet ry
  • Metsäteollisuus ry
  • Suomen Omakotiliitto ry
  • Teknologiateollisuus ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi sähkömarkkinalakia, sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annettua lakia, väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettua lakia, maakaasumarkkinalakia ja energiatehokkuuslakia. 

Esityksen tavoitteena on siirtyä keskitettyyn tiedonvaihtoon sähkön vähittäismarkkinoiden keskeisten markkinaprosessien, kuten toimittajan vaihtojen ja muuttojen, toteuttamisessa ja mittaustietojen välityksessä. Tavoitteena on myös siirtyä jakeluverkoissa toimivien vähittäismyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden sähkötaseiden keskitettyyn selvitykseen. Vähittäismyyjiä, jakeluverkonhaltijoita ja niiden asiakkaita palvelemaan perustettaisiin sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö eli niin sanottu datahub, jonka toiminnasta vastaisi järjestelmävastaava kantaverkonhaltija. Vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat velvoitettaisiin hoitamaan mainitut markkinaprosessinsa sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön kautta. Koska yksiköllä olisi lakiin perustuva monopoliasema näiden palvelujen tuottamisessa, palvelujen ehdot ja hinnoittelumenetelmät vahvistettaisiin ennen niiden käyttöönottamista. Yksikön toiminnan valvonta annettaisiin kansallisena sääntelyviranomaisena toimivalle Energiavirastolle. 

Sähkömarkkinalaissa säädettäisiin sähkökaupan markkinaprosesseihin liittyvien henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteesta ja sähkökaupan markkinaprosesseihin liittyvien tietojen käsittelystä sähköntoimitusten mittauksessa, tasevastuun täyttämisessä, sähkökaupan tiedonvaihdossa ja niihin liittyvissä muissa sähkökaupan markkinaprosesseissa sekä taseselvityksessä. Esityksessä ehdotetaan säännöksiä, jotka antaisivat sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle oikeusperusteen käsitellä henkilötietoja ja jotka velvoittaisivat vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat luovuttamaan sähkökaupan markkinaprosessien hoitamiseksi välttämättömiä tietoja sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle. 

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön palvelujen tehokas hyödyntäminen ja rekisteröityjen henkilöiden tietosuojan takaaminen edellyttäisivät henkilöasiakkaan yksiselitteistä yksilöimistä henkilötunnuksen tai sitä vastaavan tunnisteen avulla. Jakeluverkonhaltijoiden ja vähittäismyyjien asiakasrekistereissä on useita satojatuhansia henkilöasiakkaita, joiden henkilötunnusta ei ole rekisteröity asiakasrekistereihin. Esityksessä ehdotetaan tämän vuoksi väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin säännöstä, jonka perusteella Väestörekisterikeskus voisi luovuttaa keskitetysti henkilötunnuksia ja eräitä muita sopimussuhteiden yksilöimiseksi tarpeellisia henkilötietoja jakeluverkonhaltijoiden ja vähittäismyyjien asiakastietojärjestelmiin ja sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön tietojärjestelmiin sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön käyttöönoton mahdollistamiseksi. 

Sähkökaupan keskitettyyn tiedonvaihtoon liittyvät muutokset sähkömarkkinalakiin, sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annettuun lakiin sekä väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa. Maakaasumarkkinalain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020 ja energiatehokkuuslain muutos 1 päivänä heinäkuuta 2021. Sähkökaupan keskitettyyn tiedonvaihtoon on tarkoitus siirtyä vuoden 2021 keväällä sen jälkeen, kun tarvittavat tietojärjestelmät ovat käyttöönottovalmiita ja niiden toimivuus on varmistettu. Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönoton ajankohdasta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Esityksen tausta ja tavoitteet

Esityksen taustalla on tavoite toimivaan kilpailuun perustuvista sähkömarkkinoista. Myös sähkön sisämarkkinoita koskeva EU-lainsäädäntö edellyttää sähkömarkkinoiden perustuvan kilpailtuihin sähkön toimituksiin. Tällaisilla sähkömarkkinoilla sähköntuottajat syöttävät sähköverkkoihin tuottamaansa sähköä ja loppukäyttäjät puolestaan saavat käyttämänsä sähkön sähköverkoista. Tuottajien tuottama, toimittajien myymä ja loppukäyttäjien käyttämä sähkö sekoittuvat sähköverkoissa. Käytännössä loppukäyttäjälle toimitettava sähkö koostuu useiden erilaisten sähkötuotteiden yhdistelmästä, jonka vähittäismyyjä on hankkinut eri markkinoilta. Sähkömarkkinalaki sääntelee mm. sähköverkkojen kautta tapahtuvien sähköntoimitusten ja sähkön käytön selvitystä. Jotta markkinat voisivat toimia, sähkömarkkinoiden toimijoiden — tuottajien, toimittajien, verkonhaltijoiden ja loppukäyttäjien — tulee toimia määrämuotoisten menettelytapojen mukaan.  

Esityksen tavoitteena on siirtyä keskitettyyn tietojenvaihtoon perustuvaan järjestelmään sähkön vähittäismarkkinoiden keskeisten markkinaprosessien, kuten toimittajan vaihtojen ja muuttojen, toteuttamisessa ja mittaustietojen välityksessä. Tavoitteena on myös siirtyä jakeluverkossa toimivien vähittäismyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden sähkötaseiden keskitettyyn selvitykseen.  

Talousvaliokunta pitää esityksen tavoitetta ja ehdotettua perusratkaisua keskitetyn tietojenvaihdon yksikön perustamiseksi kannatettavina. Vaikka nykyinen, sähkömarkkinoiden hajautettu tiedonvaihto toimii teknisesti hyvin, se ei tue riittävästi vähittäismarkkinoiden markkinaprosesseja, joista keskeisimpiä ovat mittaustietojen hallinta, sopimusprosessit, laskutus ja perintä. Tiedonvaihto ei ole reaaliaikaista, ja tiedonvaihdon puutteet aiheuttavat osapuolille lisätyötä ja tehottomuutta. Järjestelmä ei vastaa myöskään tulevaisuuden tiedonvaihtotarpeisiin.  

Sähkömarkkinoiden tulee olla valmiita muutokseen, jossa toimijoiden roolit muuttuvat ja sähkön käyttäjien asema aktiivisina markkinatoimijoina kasvaa. Tähän vaikuttavat hajautettu pientuotanto, energiayhteisöt, kysyntäjoustot, älykkäät sähköverkot ja sähköinen liikenne. Keskitetty tietojenvaihdon yksikkö on keskeinen väline älykkään energiajärjestelmän mahdollistamiseksi. Mittaustiedot ovat samalla merkittävä tietopääoma asiakkaille, jotka voivat jatkossa keskitetysti seurata oman sähkönkäyttönsä kehittymistä.  

Sähkömarkkinoiden keskitettyä tietojenvaihtoa koskevia järjestelmiä on otettu tai ollaan ottamassa käyttöön useissa Euroopan maissa. Mallit vaihtelevat toteuttamistavan ja toiminnallisuuksien laajuuden osalta. Pohjoismaisissa datahubeissa on päädytty nyt ehdotetun kaltaisiin laajan toiminnan ratkaisuihin. Samoin kuin nyt ehdotetussa mallissa vastuu datahubien operoinnista ja kehittämisestä on annettu kunkin maan vastaavalle kantaverkonhaltijalle.  

Talousvaliokunta pitää hallituksen esitykseen sisältyviä ehdotuksia keskeisiltä osin perusteltuina ja tarkoituksenmukaisina ja puoltaa esitykseen sisältyvien ehdotusten hyväksymistä muutettuina yksityiskohtaisissa perusteluissa selvitetyin muutoksin ja perusteluin.  

Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan sähkömarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihdon yksikön perustamista. Ehdotetut muutokset kohdistuisivat sähkömarkkinalakiin, lakiin sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta, lakiin väestötietojärjestelmästä ja väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista, maakaasumakkinalakiin ja energiatehokkuuslakiin.  

Vähittäismyyjiä, jakeluverkonhaltijoita ja niiden asiakkaita palvelemaan perustettaisiin sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö eli datahub. Yksikön toiminnasta vastaisi järjestelmävastaava kantaverkonhaltija Fingrid. Yksikölle luotaisiin monipoliasema: vähittäismyyjät ja jakeluverkonhaltijat velvoitettaisiin hoitamaan keskeiset markkinaprosessinsa yksikön kautta. Palvelujen hinnat ja ehdot vahvistettaisiin ennen niiden käyttöönottoa, ja yksikön toimintaa valvoisi Energiavirasto.  

Ehdotuksen keskiössä ovat säännökset, jotka koskevat sähkökaupan markkinaprosesseihin liittyvien tietojen käsittelyä. Näiden säännösten toimivuus ja arviointi erityisesti tietosuojan näkökulmasta on olennaista arvioitaessa nyt esitettyjen sääntelyratkaisujen hyväksyttävyyttä. Keskeinen muutos nykytilaan olisi siirtyminen vähittäismyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden suoriin yhteyksiin perustuvasta hajautetusta tietojenvaihdosta keskitettyyn tietojenvaihtoon, jossa tiedot siirtyvät sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön kautta ja jossa ne säilytetään keskitetysti. 

Keskitetyn tietojenvaihdon toteuttaminen edellyttää säännöksiä, jotka luovat oikeusperustan henkilötietojen käsittelylle ja velvoittavat vähittäismyyjiä ja jakeluverkonhaltijoita luovuttamaan markkinaprosessien hoitamiseksi välttämättömiä tietoja keskitetyn tietojenvaihdon yksikölle. Samalla palvelujen tehokas hyödyntäminen ja rekisteröityjen henkilöiden tietosuojan takaaminen edellyttävät henkilöasiakkaan yksiselitteistä yksilöimistä. Esityksessä on päädytty toteuttamaan tämä henkilötunnuksen avulla. Esitykseen sisältyvän väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain muutoksen perusteella Väestörekisterikeskus voisi luovuttaa keskitetysti henkilötunnuksia ja eräitä muita sopimussuhteiden yksilöimiseksi tarpeellisia henkilötietoja jakeluverkonhaltijoiden ja vähittäismyyjien asiakastietojärjestelmiin ja keskitetyn tietojenvaihdon yksikön tietojärjestelmiin.  

Lainsäätämisjärjestys

Esityksen valiokuntakäsittelyn yhteydessä on esitetty osin kriittisiä arvioita hallituksen esitykseen sisältyvästä, ehdotetun sääntelyn perustuslainmukaisuutta koskevasta tarkastelusta ja erityisesti sääntelyn suhteesta perusoikeuksien yleisiin rajoitusedellytyksiin. Esitykseen sisältyy varsin laaja arvio esityksen suhteesta perustuslakiin ja lainsäätämisjärjestyksestä. Talousvaliokunta viittaa tältä osin hallituksen esityksessä käsiteltyyn perustuslakivaliokunnan lausuntokäytäntöön. Hallituksen esityksen arvioinnin pääpaino on esitetyn sääntelyn suhteessa henkilötietojen suojaan ja suhteessa yleiseen tietosuoja-asetukseen. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että suhteellisesta laajuudestaan huolimatta erityisesti perusoikeuksien rajoitusedellytysten käsittelyn ja keskitetyn rekisterin osalta asian arviointi hallituksen esityksessä ei ole kaikilta osin käsittelytavaltaan ja rakenteeltaan selkeää. Talousvaliokunta pitää kuitenkin ottaen huomioon esityksessä todetun ja valiokuntakäsittelyn yhteydessä saadun selvityksen hallituksen esitykseen sisältyvää arviota ja säätämisjärjestystä koskevia johtopäätöksiä perusteltuina.  

Tietosuoja

Esityksen valmistelussa ja valiokuntakäsittelyssä keskeiseksi kysymykseksi ovat nousseet henkilötietojen käsittelyyn ja tietosuojaan liittyvät säännökset. Sähköntoimitusten selvittämiseen liittyvät tiedot voivat olla tietosuojanäkökulmasta monentyyppisiä: tieto voi olla 1. henkilötietoa, kuten yksityishenkilön sähkönkulutusta koskeva mittaustieto, 2. liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa tietoa, kuten tieto yrityksen kulutuksesta tai toimittajan taikka tämän asiakkaan nimestä, ja 3. tietoa, joka ei kuulu kumpaankaan näistä kategorioista. Toisaalta markkinaprosessien edellyttämän tietojenkäsittelyn jaottelu henkilötietojen, liikesalaisuustietojen ja näihin kuulumattomien tietojen luokkiin on käytännössä mahdotonta. Tämän vuoksi tietojen käsittely on järjestettävä määrämuotoisesti ja yhtenäisesti niin, että se täyttäisi kaikilta osin henkilötietojen käsittelylle asetetut vaatimukset.  

Tietosuojaa koskevan sääntelyn arvioinnissa keskeiseksi nousee ennen muuta kysymys kansallisen liikkumavaran käytöstä. Yleinen tietosuoja-asetus määrittää sääntelykehyksen, jonka puitteissa tarkentavia kansallisia säännöksiä voidaan antaa. Hallituksen esityksen lähtökohtana on, ettei asetus itsessään anna riittävää sääntelykehystä sähkömarkkinoiden markkinaprosessien järjestämiseksi.  

Nyt käsiteltävän hallituksen esityksen kannalta keskeistä on varmistua sääntelyn yhteensopivuudesta yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa. Asiaa on arvioitu laajasti hallituksen esityksessä. Tietosuoja-asetuksen soveltamisala on laaja, ja perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön mukaisesti kansallisen erityislainsäädännön säätämiseen tulee suhtautua pidättyvästi ja se tulee rajata vain välttämättömään. Henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus edellyttää, että käsittelyllä on yleisen tietosuoja-asetuksen mukainen oikeusperuste. Tältä kannalta keskeinen on tietosuoja-asetuksen 6 artikla.  

Talousvaliokunta katsoo, että ehdotettujen säännösten arvioinnissa keskeisiksi muodostuvat tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdat. Nämä mahdollistavat kansallisen lainsäädännön tilanteissa, joissa käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi tai kun käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi. Talousvaliokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että sähkömarkkinalaissa säädetyt eri tehtävät ja velvoitteet, jotka annetaan alan yrityksille osana sähköntoimitusten selvitystä koskevaa sääntelykokonaisuutta, muodostavat sellaisen tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun lakisääteisen velvoitteen, joka muodostaa oikeusperusteen henkilötietojen käsittelylle. Tietyiltä osin oikeusperusteena voi olla myös 6 artiklan 1 kohdan e alakohta.  

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa kriittistä huomiota on kiinnitetty siihen, missä määrin yleisen tietosuoja-asetuksen sääntelystä poikkeaminen on mahdollista. Talousvaliokunta painottaa, että nyt esitetyn kansallisen sääntelyn tavoitteena on tehdä tietosuoja-asetuksen 6 artiklan liikkumavaran mahdollistamia mukautuksia asetuksen sääntelyyn. Kyse ei siten ole varsinaisesti tietosuoja-asetuksen sääntelyä koskevista poikkeuksista. Talousvaliokunta korostaa, että nyt ehdotetun sääntelyn tarkoituksena ei ole myöskään poissulkea yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamista henkilötietojen käsittelyyn. Tarkoituksena on, että tietosuoja-asetuksen sääntelyä sovellettaisiin muilta osin kuin edellä mainittujen mukautusten osalta. 

Talousvaliokunta on arvioinut myös kysymystä tietosuoja-asetuksen 35 artiklassa edellytetystä vaikutustenarvionnista. Talousvaliokunta pitää vaikutustenarvioinnin asianmukaista toteuttamista keskeisenä ottaen huomioon erityisesti nyt esitetyn rekisterin laajuuden. Talousvaliokunta yhtyy kuitenkin arvioon siitä, että artiklassa tarkoitettu vaikutustenarviointi on ensisijaisesti rekisterinpitäjän tehtävänä. Talousvaliokunta pitää keskeisenä, että vaikutustenarviointi toteutetaan riittävässä laajuudessa järjestelmän valmistelun ja käyttöönoton yhteydessä. 

Henkilötunnuksen käyttö

Talousvaliokunta on arvioinut ehdotukseen sisältyvää henkilötunnuksen käyttöä. Ehdotetun sääntelyn lähtökohtana on ollut tietosuoja-asetuksen ja kansallista tietosuojalakia koskevan ehdotuksen sääntely. Henkilötunnuksen käyttöä nyt käsiteltävässä ehdotuksessa esitetyllä tavalla on kritisoitu säännösten muotoiluun ja perusteluihin liittyvien puutteiden näkökulmasta. Samoin nyt esitetyn sääntelyn on nähty olevan päällekkäistä asiaa koskevan yleissääntelyn kanssa. Lisäksi on kyseenalaistettu tarve käyttää henkilötunnusta datahubin toiminnallisen tarkoituksen täyttämiseen.  

Hallituksen esityksen mukaan nyt esitetyn sääntelyn tarkoituksena on täydentää asiaa koskevaa yleissääntelyä ja muodostaa säännöksessä tarkoitetuille yrityksille oikeusperuste henkilötunnuksen käsittelyyn. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei sääntelyllä ole tarkoitus rajoittaa henkilötunnuksen käyttöä niissä tilanteissa, joissa se on oikeutettua muun lainsäädännön nojalla. 

Talousvaliokunta katsoo, että henkilötunnuksen käytön välttämättömyyttä henkilöiden yksiselitteisen yksilöinnin välineenä on sinänsä perusteltu hallituksen esityksessä varsin laajasti ja yksityiskohtaisesti. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä esitettyjen kriittisten arvioiden voidaan osittain arvioida liittyvän sääntelyn ja sen perustelujen kirjoitustapaan ja epäselvyyteen sen osalta, mihin tarkoitukseen henkilötunnusta järjestelmässä käytettäisiin. Talousvaliokunta pitää keskeisenä, että nyt ehdotetussa sääntelyssä on kyse henkilötunnuksen käyttämisestä yksilöinnin välineenä. Henkilötunnuksen käytön osalta on erotettava toisistaan vahva tunnistaminen ja yksilöinti. Asiakkaan näkökulmasta kirjautuminen järjestelmään ja vahva tunnistaminen Suomi.fi-portaalissa perustuisi yleisesti käytössä oleviin Viestintäviraston hyväksymiin sähköisiin tunnistuspalveluihin, kuten TUPAS sekä Mobiilivarmenne. Sen sijaan henkilön yksilöinti sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluissa perustuisi henkilötunnukseen. Henkilötunnuksen avulla datahub-järjestelmän sisällä voidaan yksilöidä tiettyyn henkilöön liittyvät tiedot luotettavasti, mikä mahdollistaa myös muun muassa kaikkien tiettyyn henkilöön liittyvien tietojen poistamisen. 

Talousvaliokunta katsoo, että henkilötunnusta tarvitaan vähittäismyyjien ja jakeluverkonhaltijoiden asiakkaiden yksiselitteiseksi yksilöimiseksi sähkökaupan keskitetyn tietojenvaihdon palveluissa. Suomessa ei toistaiseksi ole käyttäjän yksilöintiin sellaista henkilötunnuksen korvaavaa keinoa, jolla olisi vastaavat ominaisuudet. Esitetty sääntely ei toisaalta estä jatkossa käyttämästä yksilöintiin myös muuta tunnistetta, joka täyttää vastaavat ominaisuudet. Talousvaliokunta pitää kuitenkin tarpeellisena täsmentää esitettyä sääntelyä jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyllä tavalla.  

Järjestelmän kustannukset

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa osin kriittistä huomiota ovat herättäneet ehdotetun tietojenvaihtojärjestelmän sähköyhtiöille ja viime kädessä asiakkaille aiheuttamat kustannukset. Hallituksen esityksen taloudellisia vaikutuksia koskevassa luvussa on arvioitu, että ehdotetun sääntelyn välittömät taloudelliset vaikutukset kohdistuvat sääntelyn kohteena oleviin vähittäismyyjiin ja jakeluverkon haltijoihin. Muihin kohderyhmiin, kuten sähkönkäyttäjiin, kohdistuvat vaikutukset olisivat välillisiä. Esitetyn arvion mukaan järjestelmällä ei olisi sähköalan yrityksille merkittäviä välittömiä taloudellisia vaikutuksia. Kokonaisuudessaan järjestelmän on arvioitu tuovan toimialalle noin 6 miljoonan euron välittömät nettohyödyt vuodessa.  

Keskitetyn tietojenvaihtojärjestelmän kustannusten oletetaan siis kompensoituvan datahubin kustannussäästöjen kautta. Nämä perustuisivat ennen muuta sopimusprosessien ja asiakaspalvelun tehostumiseen. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota esitettyihin arvioihin liittyviin epävarmuustekijöihin. Esityksen mukainen rahoitusmalli merkitsee sitä, että järjestelmävastaava kantaverkonhaltija rahoittaisi datahubin toiminnan sen käyttäjiltä perityillä maksuilla, jotka kattaisivat toiminnan kohtuulliset kustannukset ja kohtuullisen voiton. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä on kritisoitu erityisesti järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle annettua mahdollisuutta kohtuullisen voiton tekemiseen datahubin osalta. Vaikka talousvaliokunta pitää perusteltuna sisällyttää järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle maksettaviin korvauksiin myös investointeihin ja riskitasoon suhteutettu pääoman kohtuullinen tuotto, valiokunta pitää tärkeänä kiinnittää huomiota maksujen perusteiden ja voiton kohtuullisuuden valvontaan. Talousvaliokunta korostaa tältä osin Energiaviraston toimivaltaa ehtojen ja hinnoittelumenetelmien vahvistamisessa, josta säädettäisiin sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 10 §:ssä.  

Kokoavia huomioita

Siirtyminen keskitettyyn tietojenvaihtojärjestelmään edellyttää sääntelyä, jossa on huomioitava edellä kuvattuja, osin vaikeasti järjestelmän toimivuuden edellytysten kanssa yhteensovitettavia tietosuojaan, henkilötietoihin ja laajemmin perusoikeuksiin liittyviä kysymyksiä. Samalla erityisesti EU:n tietosuoja-asetukseen ja sen mahdollistamaan kansallisen liikkumavaran käyttöön liittyy tiettyjä epävarmuustekijöitä. Talousvaliokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että esityksen valmistelussa on laajasti punnittu näitä näkökohtia, ja pitää ehdotettuja sääntelyratkaisuja keskeisiltä osin perusteltuina.  

Talousvaliokunta pitää sähkömarkkinoiden keskitettyä tiedonvaihtoa keskeisenä välineenä joustavan ja älykkään energiajärjestelmän luomisessa. Ehdotettu sääntely muodostaa perustan myös tulevalle tietojenvaihdon kehittämiselle. Nyt esitetty sääntely luo puitteet tietojenvaihdolle, mutta järjestelmän toimivuuden kannalta ratkaisevaksi muodostuu onnistuminen sen suunnittelussa ja käyttöönotossa. Esitetyn kaltainen keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä itsessään, henkilötietojen suojan toteutuminen ja erityisesti henkilötunnuksen käsittely järjestelmässä asettavat suuria vaatimuksia järjestelmän tietoturvan toteuttamiselle. Talousvaliokunta korostaa, että nämä näkökulmat tulee asianmukaisesti huomioida ennen järjestelmän käyttöönottoa ja jatkossa järjestelmän kehitystyössä.  

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Laki sähkömarkkinalain muuttamisesta

3 §. Määritelmät.

Keskitetyn tiedonvaihtoratkaisun käyttöönotto edellyttää uutta lainsäädäntöä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön tehtävistä, velvollisuuksista ja oikeuksista rekisterinpitäjänä. Järjestelmävastaava kantaverkonhaltija olisi tiedonvaihtojärjestelmän rekisteripitäjä. Ei ole kuitenkaan selvää, että tarkoitettu rekisterinpitäjyys olisi ilman erillistä säännöstä johdettavissa suoraan tietosuoja-asetuksen 4 artiklan määritelmästä. Talousvaliokunta pitää tarpeellisena täsmentää sähkömarkkinalain 3 §:n 27 a kohdan määritelmää niin, että siitä käy ilmi sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön toimiminen tietosuoja-asetuksen 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä. 

49 a §. Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelut.

Vaikka rekisterinpitäjän ja rekisteröidyn oikeudet ja velvollisuudet seuraavat suoraan tietosuoja-asetuksesta, talousvaliokunta pitää säännökseen sisältyvää, sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen määrittelyä välttämättömänä, koska säännös määrittelee monopolipalvelun laajuuden ja sääntelyn kohteen. Säännös määrittelee tehtävän toteuttamistapaa ja muodostaa oikeusperustan henkilötietojen käsittelylle siltä osin kuin se ei ole johdettavissa tietosuoja-asetuksesta. Lisäksi talousvaliokunta painottaa, että sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluissa käsitellään muitakin tietoja kuin henkilötietoja. Talousvaliokunta esittää, että pykälän 1 momentin 7 kohtaa täsmennetään siten, että siitä käy ilmi, että tehtävänä on pääsyn järjestäminen tietoihin. 

75 c §. Sähkökaupan markkinaprosesseihin liittyvän tiedon säilyttäminen.

Pykälässä säädettäisiin kiinteästä säilytysajasta sähkökaupan markkinaprosesseihin liittyvälle tiedolle. Talousvaliokunta on arvioinut säännöstä tietosuoja-asetuksen oikeusperusteiden näkökulmasta ja katsoo, että perusteena säännökselle olisivat tietosuoja-asetuksen 6 artiklan 1 kohdan c alakohtaan perustuen ne säännökset, joissa annetaan sähköalan yrityksille sähkökaupan keskitetyn tietojenvaihdon palveluihin, sähkömarkkinaprosesseihin, tasevastuun täyttämiseen ja taseselvitykseen liittyviä tehtäviä tai velvollisuuksia. Säännös on osa kokonaisuutta, jolla säädetään sähköntoimitusten selvittämiseen liittyvistä lakiin perustuvista sähköalan yrityksille kuuluvista velvoitteista. Talousvaliokunta pitää tarpeellisena selventää säännöksen sanamuotoa siten, että siitä käy yksiselitteisesti ilmi, että kyse on tiedoista, jotka yritykset ovat saaneet suorittaessaan tai täyttäessään tässä laissa säädettyjä tehtäviä tai velvollisuuksia. Pykälän viimeisen virkkeen sanamuotoa esitettäisiin täsmennettäväksi niin, että viitattaisiin muihin oikeusperusteisiin tässä pykälässä tarkoitetuista oikeusperusteista poikkeavien oikeusperusteiden sijasta.  

75 d §. Henkilötunnuksen käyttäminen henkilön yksilöimiseksi.

Pykälässä säädettäisiin henkilötunnuksen käsittelyn edellytyksistä. Henkilöiden yksilöinti sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluissa perustuisi henkilötunnukseen. Hallituksen esityksen mukaisessa säännöksessä kysymyksiä ja täsmentämistarpeita ovat herättäneet henkilötunnuksen käytön tarve, asiaa koskevan erityissääntelyn perusteet ja säännöksen muotoilu. Yleisen tietosuoja-asetuksen 87 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat määritellä tarkemmin erityiset kansallisen henkilönumeron tai muun yleisen tunnisteen käsittelyn edellytykset. Kansallisesti henkilötunnuksen käytön edellytyksistä säädetään tietosuojalain ( EV 108/2018 vpHE 9/2018 vp ) 29 §:ssä. Nyt esitetyssä erityissäännöksessä on kyse yleissääntelyä täydentävästä lainsäädännöstä. Talousvaliokunta korostaa, että säännöksen tarkoituksena ei ole rajata henkilötunnuksen käyttöä sähköalan yrityksissä niissä tilanteissa, joissa se on oikeutettua muun lainsäädännön nojalla. Nyt esitetty erityissääntely on kuitenkin tarpeen henkilötunnuksen käsittelyn oikeusperustan selvyyden varmistamiseksi ja keskitetyn tietojenvaihtojärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi. Talousvaliokunta pitää saamansa selvityksen perusteella tarpeellisena selkeyttää ja täsmentää säännöstä niin, että siitä käy selkeästi ilmi, että sähköalan yritys saa käsitellä henkilötunnusta tässä laissa säädettyjen tehtäviensä tai velvollisuuksiensa täyttämiseksi. Lisäksi vähittäismyyjä tai jakeluverkonhaltija saa käsitellä henkilötunnusta myös loppukäyttäjäasiakkaansa yksiselitteiseksi yksilöimiseksi. Hallituksen esityksen mukainen pykälän 2 momentti on päällekkäinen kansallisen tietosuojalain 29 §:n kanssa ja esitetään poistettavaksi. 

75 f §. Loppukäyttäjään yhdistettävissä olevan tiedon luovuttaminen.

Talousvaliokunta on arvioinut säännöksen muotoilua erityisesti tietojen luovutukseen liittyvän tietosuoja-asetuksen edellyttämän käyttötarkoitussidonnaisuuden näkökulmasta. Talousvaliokunta pitää selvitettynä, että säännöksen tarkoituksena on määritellä käsittelyn oikeusperusteeksi sähkömarkkinalain säännökset. Säännöksessä mainitut luovutusperusteet perustuvat tietosuoja-asetuksen henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteisiin. Talousvaliokunta pitää tarpeellisena täsmentää säännöksen 1 momentin ensimmäistä virkettä viittaamalla nimenomaisesti tässä laissa säädettyihin tehtäviin ja velvoitteisiin.  

86 a §. Loppukäyttäjältä ennen sopimuksen tekemistä pyydettävät tiedot.

Talousvaliokunta pitää perusteltuna täsmentää 86 a §:n muotoilua niin, että säännöksen perusteella on selvää, että henkilötunnusta tai muuta tunnistetta on pyydettävä loppukäyttäjän yksiselitteiseksi yksilöimiseksi. Lainkohdassa ei sen sijaan rajattaisi yksiselitteisen yksilöinnin keinoja henkilötunnukseen tai muuhun tunnisteeseen. Muutos liittyy edellä 75 d §:n osalta tehtyyn täsmennykseen.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Talousvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 144/2018 vp sisältyvät 2.—5. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 144/2018 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset sähkömarkkinalain muuttamisesta 

1. 

Laki 

sähkömarkkinalain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sähkömarkkinalain (588/2013) 8 §:n 2 momentti, 22 §:n 1 ja 4 momentti, 47 §, 49 §, 74 §, 76 § ja siirretään se lakiin lisättävään 11 a lukuun sekä 87 §:n 2 momentti, ja 

lisätään 3 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1430/2014, uusi 27 a kohta sekä lakiin uusi 49 a, 49 b ja 75 a §, 11 a luku ja 86 a § seuraavasti: 

3 § 

Määritelmät 

Tässä laissa tarkoitetaan: 


27 a) sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksiköllä 8 §:ssä tarkoitetun järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan tytäryhtiötä, joka hoitaa sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluihin kuuluvia tehtäviä ja toimii luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä näissä tehtävissä


8 § 

Järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan sähköverkkolupa 


Hakijan, joka hakee järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan sähköverkkolupaa, on 6 ja 7 §:ssä säädettyjen vaatimusten lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset: 

1) hakija on järjestänyt tasesähköyksikön toiminnot erillisen toimintayksikkönsä tai kokonaan omistamansa tytäryhtiön tehtäväksi;  

2) hakija on järjestänyt valtakunnallisen taseselvityksen hoitamiseen liittyvät toiminnot tasesähköyksikön tehtäväksi tai toisista ETA-valtioista olevien kantaverkonhaltijoiden kanssa yhteisesti omistamansa osakkuusyhtiön tehtäväksi; 

3) hakija on järjestänyt sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen hoitamiseen liittyvät toiminnot kokonaan omistamansa tytäryhtiön tehtäväksi. 


22 § 

Verkonhaltijan tehtävät sähköntoimitusten mittauksessa 

Verkonhaltijan on järjestettävä sähköverkossaan taseselvityksen ja laskutuksen perustana oleva sähköntoimitusten mittaus sekä mittaustietojen rekisteröinti ja ilmoittaminen sähkömarkkinoiden osapuolille. Taseselvityksessä ja laskutuksessa tarvittavat mittaustiedot on ilmoitettava sähkönkäyttöpaikka- tai mittauskohtaisesti. 


Tarkempia säännöksiä sähköntoimitusten mittauksesta sähköverkoissa annetaan valtioneuvoston asetuksella. Säännökset voivat koskea: 

1) sähkönkäyttöpaikan ja voimalaitoksen varustamista mittauslaitteistolla; 

2) mittauslaitteistolle ja -järjestelmälle asetettavia vaatimuksia; 

3) mittauslaitteiston lukemista; 

4) mittaustiedon toimittamista sähkömarkkinoiden osapuolien hyödynnettäväksi; 

5) mittauspalveluissa käytettävää aikajaotusta. 

5 luku 

Kantaverkkoa ja kantaverkonhaltijaa koskevat säännökset 

47 § 

Valtakunnallinen taseselvitys 

Järjestelmävastaava kantaverkonhaltija vastaa vastuualueensa sähkötaseen sekä vastuualueensa tasevastaavien sähkötaseiden selvittämisestä (valtakunnallinen taseselvitys). Valtakunnallisessa taseselvityksessä selvitetään kunkin taseselvitysjakson osalta tasesähköyksikön ja tasevastaavien väliset tasepoikkeamat sekä tasesähköyksikön ja muiden kantaverkonhaltijoiden vastuualueilla toimivien tasesähköyksiköiden väliset tasepoikkeamat. 

49 § 

Sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämän tiedonvaihdon kehittäminen 

Järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan tehtävänä on sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämän tiedonvaihdon kehittäminen vastuualueellaan yhteistyössä sähköalan yritysten kanssa. Kehittämistoiminnalla on edistettävä tehokkaasti sekä sähkömarkkinoiden osapuolien, verkonhaltijoiden ja tasevastaavien kannalta tasapuolisesti ja syrjimättömästi toteutettua sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämää tiedonvaihtoa sekä tiedonvaihdon tietoturvan asianmukaista tasoa. Lisäksi kehittämistoiminnalla on edistettävä kysyntäjouston ja muiden lisäarvopalvelujen kehittymistä sekä pienimuotoisen sähköntuotannon verkkoon pääsyn edellytyksiä. 

Edellä 1 momentissa tarkoitetun tiedonvaihdon kehittämiseen kuuluvat ainakin: 

1) tiedonvaihtoon liittyvien menettelytapojen ja standardien kehittäminen ja niihin liittyvään kansainväliseen kehitystyöhön osallistuminen; 

2) sähköalan yritysten tiedonvaihtoon käyttämien tietojärjestelmien yhteensopivuuden ja tiedonvaihdon oikeellisuuden edistäminen; 

3) tiedonvaihtoon liittyvien menettelytapojen ja standardien muuttamista koskevien ehdotusten tekeminen ministeriölle; 

4) tiedonvaihtoon liittyvä tiedottaminen, koulutus ja neuvonta. 

49 a § 

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelut  

Järjestelmävastaava kantaverkonhaltija vastaa vastuualueellaan jakeluverkoissa käytävän sähkökaupan markkinaprosessien edellyttämän tiedonvaihdon ja -hallinnan keskitetystä järjestämisestä ja taseselvityksestä jakeluverkoissa (sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelut). Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluja ovat: 

1) vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan asiakastietojen ja sähkönkäyttöpaikkatietojen ylläpito; 

2) vähittäismyynnin ja sähkönjakelun asiakassopimusprosessien edellyttämän tiedonvaihdon järjestäminen; 

3) laskutuksen ja taseselvityksen perustana olevien mittaustietojen tiedonvaihdon järjestäminen; 

4) sähköntoimitusten ja sähkönjakelun katkaisu- ja kytkentäprosessien tiedonvaihdon järjestäminen; 

5) jakeluverkonhaltijan tuote- ja laskurivitietojen ylläpidon järjestäminen sekä vähittäismyyjän tuote- ja laskurivitietojen ylläpitomahdollisuuden järjestäminen; 

6) vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan osapuolitietojen välittäminen; 

7) vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan asiakkaan pääsyn järjestäminen sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön hallussa oleviin omiin tietoihinsa; 

8) sähkökauppojen taseselvitys jakeluverkoissa ja taseselvitykseen liittyvän tiedonvaihdon järjestäminen; 

9) 1—8 kohdassa tarkoitettujen palvelujen kattamien tietojen säilyttäminen. 

Järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan on ylläpidettävä ja kehitettävä 1 momentissa tarkoitettuja toimintojaan ja palveluitaan sekä niiden hoitamiseen tarvittavia järjestelmiään ja rajapintoja toisten sähköalan yritysten järjestelmiin siten, että palvelut ja järjestelmät toimivat tehokkaasti ja niiden käytettävyys on helppoa, niiden tietoturvan taso on asianmukainen ja edellytykset tehokkaasti toimiville sähkön vähittäismarkkinoille voidaan turvata. 

Järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan on tarjottava sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluita vähittäismyyjille ja jakeluverkonhaltijoille tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä huolehdittava siitä, että sen tietojärjestelmissä käsiteltävien henkilötietojen ja liikesalaisuuksien sekä maanpuolustuksen, poikkeusoloihin varautumisen ja väestönsuojelun sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien turvajärjestelyjen kannalta arkaluontoisten tietojen tietoturva on järjestetty asianmukaisesti. 

Järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan on huolehdittava sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen tuottamisessa käyttämiinsä tietojärjestelmiin kohdistuvien riskien hallinnasta. Riskienhallinnassa on otettava huomioon: 

1) järjestelmien ja tilojen turvallisuus; 

2) tietoturvauhkien ja häiriöiden käsittely; 

3) liiketoiminnan jatkuvuuden hallinta; 

4) seuranta, tarkastukset ja testaukset; 

5) mahdollisten kansainvälisten standardien noudattaminen. 

Järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan on ilmoitettava viipymättä Energiavirastolle sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen tuottamisessa käyttämiinsä tietojärjestelmiin kohdistuvista merkittävistä häiriöistä ja sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluihin kohdistuvista tai niitä uhkaavista merkittävistä tietoturvaloukkauksista taikka muista tapahtumista, jotka estävät näiden palvelujen toimivuuden tai häiritsevät niitä olennaisesti. Ilmoituksen käsittelyyn sovelletaan 29 a §:ssä säädettyä menettelyä. Energiavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä ilmoituksen sisällöstä, muodosta ja toimittamisesta. 

49 b § 

Järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan tiedonvaihtopalvelujen maksut 

Edellä 49 ja 49 a §:ssä tarkoitetut tehtävät rahoitetaan erillisillä maksuilla, joita järjestelmävastaava kantaverkonhaltija on oikeutettu keräämään kantaverkkopalvelun, tasepalvelun ja sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttäjiltä. Maksuilla voidaan kattaa järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle tehtävien hoitamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset ja kohtuullinen voitto. Maksujen määräytymisperusteiden tulee olla tasapuolisia ja syrjimättömiä. 

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön palvelumaksujen tulee perustua käyttäjien hyödyntämiin palveluihin. Maksut eivät saa perustua yksikön 49 a §:n perusteella keräämien tietojen markkina-arvoon. 

Maksut ja niiden määräytymisperusteet on julkaistava. 

74 § 

Taseselvitys 

Verkonhaltija ja tasevastaava ovat velvollisia huolehtimaan taseselvityksestä. Taseselvityksen tulee perustua sähkön mittaukseen tai mittauksen ja tyyppikuormituskäyrän yhdistelmään sekä toimituksia koskeviin ilmoituksiin. Jos taseselvitysjakso on tuntia lyhyempi, jakeluverkkoon liitetyn käyttöpaikan tai voimalaitoksen tuntimittauslaitteiston mittaama tuntienergia on jaettava taseselvityksessä kuormituskäyrän tai muun säädetyn laskentasäännön mukaisesti kysymyksessä olevaan tuntiin sisältyville taseselvitysjaksoille. Tarkemmat säännökset taseselvityksessä käytettävistä menetelmistä annetaan valtioneuvoston asetuksella. 

Sen lisäksi, mitä 4 luvussa säädetään verkkopalveluista, on taseselvityspalveluja tarjottava tasapuolisin ja syrjimättömin ehdoin sähkömarkkinoiden osapuolille. Taseselvityspalvelujen tarjonnassa ei saa olla perusteettomia eikä sähkökaupan kilpailua ilmeisesti rajoittavia ehtoja. 

75 a § 

Velvollisuus käyttää sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluita 

Vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan, joka harjoittaa sähköverkkotoimintaa jakeluverkossa, on käytettävä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluita sekä huolehdittava siitä, että sen tietojärjestelmät ja tiedonsiirtoon käyttämät järjestelmät toimivat yhteensopivasti sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön tietojärjestelmien kanssa. Vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan on huolehdittava vastuulleen kuuluvan, sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikölle toimittamansa tiedon virheettömyydestä sekä toimittamansa virheellisen tiedon korjaamisesta viipymättä. 

11 a luku 

Sähkökaupan markkinaprosesseihin liittyvän tiedon hallinta 

75 b § 

Sähkökaupan markkinaprosesseihin liittyvän tiedon hallinta 

Sähköalan yrityksen on ylläpidettävä ja kehitettävä sähkökaupan markkinaprosesseihin, tasevastuun täyttämiseen ja taseselvitykseen liittyviä toimintojaan ja palveluitaan sekä niiden hoitamiseen tarvittavia järjestelmiään sekä yhteyksiä näihin toimintoihin liittyvien toisten sähköalan yritysten järjestelmiin siten, että palvelut ja järjestelmät toimivat tehokkaasti ja niiden käytettävyys on helppoa, niiden tietoturvan taso on asianmukainen ja edellytykset tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille voidaan turvata. 

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen järjestämisestä säädetään 5 luvussa. 

75 c § 

Sähkökaupan markkinaprosesseihin liittyvän tiedon säilyttäminen 

Sähköalan yrityksen on säilytettävä tässä laissa säädettyjä, sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluihin, sähkökaupan markkinaprosesseihin, tasevastuun täyttämiseen ja taseselvitykseen liittyviä tehtäviä tai velvollisuuksia suorittaessaan tai täyttäessään saamansa tiedot kuuden vuoden ajan tapahtumasta, jota tieto koskee tai, jos kysymyksessä on sopimusta koskeva tieto, kuuden vuoden ajan sopimuksen päättymisestä. Henkilötiedot on poistettava sähköalan yrityksen rekisteristä tämän ajan päätyttyä, ellei niiden käsittelyyn tämän ajan jälkeen ole muuta oikeusperustetta. 

75 d § 

Henkilötunnuksen käyttäminen henkilön yksilöimiseksi  

Henkilön yksiselitteiseksi yksilöimiseksi sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluissa voidaan käyttää henkilötunnusta tai muuta tunnistetta, joka täyttää henkilötunnusta vastaavat ominaisuudet henkilön yksilöimiseksi. Sen lisäksi, mitä muutoin säädetään henkilötunnuksen käsittelystä, sähköalan yritys saa käsitellä henkilötunnusta tässä laissa säädettyjen tehtäviensä tai velvollisuuksiensa suorittamiseksi tai täyttämiseksi. Lisäksi vähittäismyyjä tai jakeluverkonhaltija saa käsitellä henkilötunnusta myös loppukäyttäjäasiakkaansa yksiselitteiseksi yksilöimiseksi. 

Henkilötunnusta tai muuta 1 momentissa tarkoitettua tunnistetta ei saa merkitä tarpeettomasti rekisterin perusteella tulostettuihin tai laadittuihin asiakirjoihin

75 e § 

Loppukäyttäjän ja sähköntuottajan oikeus itseään koskevan tiedon hyödyntämiseen 

Verkonhaltijan on luovutettava loppukäyttäjälle ja sähköntuottajalle tai näiden nimeämälle taholle jäljennös loppukäyttäjän tai sähköntuottajan omaa sähkönkäyttöä ja sähköntuotantoa koskevista mittaus- ja kulutustiedoista, jotka verkonhaltija on kerännyt sähkönkäyttöpaikan mittauslaitteistosta. Tiedot on luovutettava koneluettavassa ja helposti muokattavassa vakiotietomuodossa sähkönkäyttöpaikka- tai mittauskohtaisesti. Energiavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä tietojen muodosta ja tietojen luovuttamisessa noudatettavasta menettelystä. 

Sähköalan yrityksen on luovutettava asiakkaanaan olevalle loppukäyttäjälle tai tämän nimeämälle taholle tiedot loppukäyttäjän sähkösopimuksesta sekä muut tätä koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen sähköntoimittajan vaihtamista varten. 

Vähittäismyyjä ja jakeluverkonhaltija voivat osoittaa sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikön 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen luovuttajaksi. Tiedot on luovutettava loppukäyttäjälle ilman erillistä korvausta. 

75 f § 

Loppukäyttäjään yhdistettävissä olevan tiedon luovuttaminen  

Sähköalan yrityksellä on oltava loppukäyttäjän nimenomainen suostumus luovuttaa toiselle loppukäyttäjään yhdistettävissä oleva mittaus- tai kulutustieto, joka koskee loppukäyttäjän sähkönkäyttöä tai -tuotantoa sekä muu tieto, jota loppukäyttäjä tarvitsee sähköntoimittajan vaihtamiseen, jos se on saanut mainitun tiedon haltuunsa suorittaessaan tai täyttäessään tässä laissa säädettyjä, sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluihin, sähkökaupan markkinaprosesseihin, tasevastuun täyttämiseen tai taseselvitykseen liittyviä tehtäviään tai velvoitteitaan. Tiedon saa kuitenkin luovuttaa ilman loppukäyttäjän suostumusta, jos luovutus: 

1) on tarpeen tiedon luovuttajan tässä tai muussa laissa säädetyn velvollisuuden täyttämiseksi; 

2) on tarpeen tiedon vastaanottajan tässä tai muussa laissa säädetyn tiedonsaantioikeuden täyttämiseksi; 

3) on tarpeen sähköalan yrityksen ja loppukäyttäjän välisen sopimuksen täyttämiseksi, sähköalan yrityksen ja loppukäyttäjän väliseen sopimukseen perustuvan asiakassuhteen hoitamisessa tai sähköalan yrityksen ja loppukäyttäjän väliseen asiakassuhteeseen liittyvän tässä tai muussa laissa säädetyn velvoitteen täyttämiseksi; 

4) on tarpeen rakennuksen tai sen osan tai siinä olevan omaisuuden suojelemiseksi sähkönsiirron, -jakelun tai -toimituksen keskeytyksestä aiheutuvilta vahingoilta tai tällaisen vahingon selvittämiseksi ja luovutettavan tiedon vastaanottajana on rakennuksen tai sen osan omistaja tai haltija taikka rakennusta koskevan liittymissopimuksen osapuoli; 

5) tapahtuu sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksiköstä Tilastokeskukselle ja on tarpeen Tilastokeskuksen lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi; 

6) tapahtuu sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksiköstä ja on tarpeen yleistä energiamarkkinoihin tai energian käyttöön liittyvää tieteellistä tutkimusta tai yleistä energiamarkkinoihin tai energian käyttöön liittyvää päätöksentekoa palvelevaa viranomaisselvitystä varten. 

Sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö ei saa luovuttaa 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa sellaisia tietoja, joiden perusteella loppukäyttäjä ja tämän sopimuspuoli voidaan tunnistaa suoraan. Yksikkö saa tällöin kuitenkin antaa käyttöoikeuden tietoihin, joiden perusteella loppukäyttäjä voidaan tunnistaa välillisesti. Luovutettuja tai käyttöoikeuden kautta saatuja tietoja ei saa luovuttaa edelleen, ellei sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon yksikkö anna siihen lupaa. 

76 § 

Salassapitovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto 

Sähköalan yritys on velvollinen pitämään salassa tässä laissa, sähkökauppa-asetuksessa tai energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1227/2011 tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan tietoonsa saamansa asiakkaansa tai muun verkon käyttäjän liikesalaisuuden, jollei tiedon ilmaiseminen toiselle perustu tässä laissa tai mainituissa asetuksissa säädettyyn oikeuteen tai se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. 

Sähköalan yritys on velvollinen pitämään salassa tässä laissa tai sähkökauppa-asetuksessa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan tietoonsa saamansa tiedon, joka koskee: 

1) maanpuolustusta palvelevia rakenteita, laitteita tai järjestelmiä, maanpuolustuksen kannalta muutoin merkityksellisiä kohteita tai puolustusvalmiuteen varautumista, jollei ole ilmeistä, että tiedon ilmaiseminen ei vahingoita eikä vaaranna maanpuolustuksen etua; 

2) poikkeusoloihin varautumista tai väestönsuojelua, jos tiedon ilmaiseminen vahingoittaisi tai vaarantaisi turvallisuutta tai sen kehittämistä, väestönsuojelun toteuttamista tai poikkeusoloihin varautumista; 

3) tieto- ja viestintäjärjestelmiin kuuluvia rakenteita, laitteita tai kohteita tai tieto- ja viestintäjärjestelmien turvajärjestelyjä, jollei ole ilmeistä, että tiedon ilmaiseminen ei vaaranna tieto- ja viestintäjärjestelmien turvajärjestelyjen toteutumista. 

Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa myöskään yhtiökokoukselle, osuuskunnan kokoukselle tai edustajistolle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkeenomistajalle tai jäsenelle. Salassapitovelvollisuus koskee myös sähköalan yrityksen toimielimen jäsentä ja varajäsentä ja sen palveluksessa tai toimeksiannosta työskentelevää henkilöä, joka tässä pykälässä tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan on saanut tietää salassa pidettävän seikan. 

Sähköalan yrityksellä on kuitenkin velvollisuus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja viranomaiselle, jolla on lain mukaan oikeus niitä saada. 

Sähköalan yritys ja tässä pykälässä tarkoitettu henkilö eivät saa käyttää salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja omaksi hyödykseen eivätkä toisen hyödyksi tai vahingoksi. 

86 a § 

Loppukäyttäjältä ennen sopimuksen tekemistä pyydettävät tiedot 

Loppukäyttäjältä on pyydettävä sähköverkkosopimuksen ja sähkönmyyntisopimuksen tekemistä varten ainakin seuraavat tiedot: 

1) loppukäyttäjän nimi ja yhteystiedot; 

2) tiedot loppukäyttäjän yksiselitteiseksi yksilöimiseksi

3) sopimuksen kohteena olevan sähkönkäyttöpaikan osoite. 

87 § 

Sopimuksen tekeminen 


Kutakin sähkönkäyttöpaikkaa koskevan sähköverkkosopimuksen ja sähkönmyyntisopimuksen saa tehdä vain samalle loppukäyttäjälle tai samoille loppukäyttäjille. Sähköverkkosopimus ja sähkönmyyntisopimus on tehtävä kirjallisesti, jos sopijapuoli sitä vaatii. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Ajankohdasta, jolloin 49 a §:ssä tarkoitetut sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelut on otettava käyttöön, säädetään valtioneuvoston asetuksella. 

Vähittäismyyjä ja jakeluverkonhaltija saavat sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönottoon saakka poiketa 87 §:n 2 momentissa säädetystä velvollisuudesta tehdä sähkönmyyntisopimus ja sähköverkkosopimus samalle loppukäyttäjälle tai samoille loppukäyttäjille. 

Vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan, jolla on velvollisuus käyttää sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluita, on toteutettava sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönoton edellyttämät valmistelutoimet ennen palveluiden käyttöönottoa. Valmistelutoimet on tehtävä järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan yhteistyössä sähköalan yritysten kanssa laatiman sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen tietokonversiosuunnitelman ja käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta itselleen suunnitelma, joka sisältää sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönoton edellyttämät valmistelutoimet tietokonversiosuunnitelman ja käyttöönottosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaa on täydennettävä tarvittaessa. Suunnitelma ja siihen tehtävät muutokset on toimitettava Energiavirastolle ja järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle. Vähittäismyyjän ja jakeluverkonhaltijan on toimitettava Energiavirastolle ja järjestelmävastaavalle kantaverkonhaltijalle näiden pyynnöstä tarpeelliset tiedot valmistelutoimiensa toteutumisesta. Energiavirastolla on oikeus päätöksellään vaatia vähittäismyyjää ja jakeluverkonhaltijaa tekemään muutoksia suunnitelmaan tai valmistelutoimiin, jos on syytä epäillä, että suunnitelma tai valmistelutoimet eivät täytä sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönoton vaatimuksia tai, jos on syytä epäillä, että sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen käyttöönotto viivästyisi puutteellisten valmistelutoimien vuoksi. 


2. 

Laki 

sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 10 ja 16 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain (590/2013) 10 §:n 1 momentti ja 16 §:n 1 momentin 1 kohta, sellaisina kuin ne ovat, 10 §:n 1 momentti laissa 1432/2014 ja 16 §:n 1 momentin 1 kohta osaksi laissa 589/2017, seuraavasti: 

10 § 

Energiaviraston vahvistamat ehdot ja menetelmät 

Energiaviraston tulee päätöksellään (vahvistuspäätös) vahvistaa verkonhaltijan, järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan ja järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan sekä nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksen haltijan noudatettaviksi seuraavat palvelujen ehdot ja palvelujen hinnoittelua koskevat menetelmät ennen niiden käyttöönottamista: 

1) menetelmät verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämiseksi valvontajakson aikana; 

2) ehdot, edellytykset ja tariffit, jotka koskevat oikeutta käyttää nesteytetyn maakaasun käsittelylaitteistoja; 

3) verkonhaltijan siirtopalvelun ehdot; 

4) verkonhaltijan liittämispalvelun ehdot ja menetelmät liittämisestä perittävien maksujen määrittämiseksi; 

5) ylikuormituksen hallintaa ja siirtokapasiteetin jakamista kantaverkossa ja siirtoverkossa koskevat ehdot sekä menetelmät ylikuormituksesta perittävien maksujen määrittämiseksi ja menetelmät ylikuormituksen hallinnasta saatujen tulojen käyttämiseksi; 

6) järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan ja järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan järjestelmävastuun piiriin kuuluvien palvelujen ehdot sekä menetelmät palveluista perittävien maksujen määrittämiseksi; 

7) järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palvelujen ehdot sekä menetelmät järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämän tiedonvaihdon kehittämistehtävästä ja sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluista perimien maksujen määrittämiseksi. 


16 § 

Seuraamusmaksu 

Elinkeinonharjoittajalle voidaan määrätä seuraamusmaksu, jos tämä tahallaan tai huolimattomuudesta: 

1) rikkoo tai jättää noudattamatta sähkömarkkinalain:

a) 18, 20—24, 24 a, 24 b, 25, 26, 43, 53, 53 a tai 54—56 §:n säännöksiä verkkoon pääsyn ja verkkopalvelujen järjestämisestä tai verkkopalvelujen hinnoittelusta;

b) 19, 40, 41 tai 50—52 §:n säännöksiä sähköverkon kehittämisestä tai verkon toiminnan laatuvaatimuksista;

c) 30 §:n säännöksiä kantaverkonhaltijan ja oikeudellisesti eriytetyn jakeluverkonhaltijan oikeudesta harjoittaa sähkön hankintaa ja toimitusta taikka 60 tai 61 §:n säännöksiä oikeudellisesti eriytetystä jakeluverkkotoiminnasta;

d) 33 tai 34 §:n säännöksiä liiketointa tai toimenpidettä koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta tai 37 §:ssä säädettyä liiketoimen täytäntöönpanoa tai toimenpiteen toteuttamista koskevaa kieltoa;

e) 42, 45—47 tai 49 a §:ssä säädettyjä kantaverkonhaltijalle kuuluvia tehtäviä tai niihin liittyviä velvoitteita;

f) 57 tai 69 §:n säännöksiä jakeluverkonhaltijan tai vähittäismyyjän laskutuksesta;

g) 65 §:ssä säädettyä voimalaitoksen huoltoseisokkia koskevaa ilmoitusvelvollisuutta tai Energiaviraston päätöstä huoltoseisokin siirtämisestä;

h) 66 §:n säännöksiä sopimustietojen säilyttämisestä;

i) 67 §:n säännöksiä toimitusvelvollisuudesta tai siihen liittyvistä velvoitteista;

j) 73 tai 75 §:n säännöksiä sähkömarkkinoiden osapuolen tai verkonhaltijan tasevastuusta tai ilmoitusvelvollisuudesta;

k) 74 §:n säännöksiä verkonhaltijan tai tasevastaavan taseselvitykseen kuuluvista velvollisuuksista;

l) 75 a §:n säännöksiä velvollisuudesta käyttää sähkökaupan keskitetyn tiedonvaihdon palveluita;

m) 75 b §:n säännöksiä sähkökaupan markkinaprosesseihin liittyvän tiedon hallinnasta;

n) 76 §:n säännöksiä salassapitovelvollisuudesta, vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta edellyttäen, että elinkeinonharjoittaja on oikeushenkilö; taikka

o) 77—80 tai 82 §:n säännöksiä toimintojen eriyttämisestä;

 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .  


3. 

Laki 

väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

lisätään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annettuun lakiin (661/2009) uusi 31 a § seuraavasti: 

31 a § 

Tietojen luovuttaminen sähköalan yritykselle 

Väestötietojärjestelmästä voidaan luovuttaa sähkömarkkinalaissa (588/2013) tarkoitetulle jakeluverkonhaltijalle ja sähkön vähittäismyyjälle asiakkaan yksiselitteiseksi yksilöimiseksi ja oikeustoimikelpoisuuden varmistamiseksi tarpeelliset tiedot jakeluverkonhaltijan ja sähkön vähittäismyyjän asiakkaan etu- ja sukunimestä, henkilötunnuksesta tai syntymäajasta, osoite- ja muista yhteystiedoista, oikeustoimikelpoisuudesta sekä kuolinajasta tai kuolleeksi julistamisajasta. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .  


4. 

Laki 

maakaasumarkkinalain 21 ja 59 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan maakaasumarkkinalain (587/2017) 21 ja 59 § seuraavasti: 

21 § 

Verkkoonpääsyn järjestäminen maakaasujärjestelmässä 

Verkonhaltijan on järjestettävä edellytykset sille, että: 

1) loppukäyttäjä voi sopia kaikista verkkopalveluista sen verkonhaltijan kanssa, jonka maakaasuverkkoon hän on liittynyt; 

2) maakaasun toimittaja voi sopia verkkoonpääsyn edellyttämistä verkkopalveluista sen verkonhaltijan kanssa, jonka maakaasuverkkoon hän toimittaa maakaasua tai joka siirtää tai jakelee hänen maakaasuaan.  

Verkonhaltijan on osaltaan järjestettävä edellytykset sille, että verkon käyttäjä saa asianomaiset siirto- ja jakelusopimukset tekemällä ja niihin liittyvät maksut suorittamalla oikeuden käyttää koko maakaasujärjestelmää. 

59 § 

Salassapitovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto 

Verkonhaltija, nesteytetyn maakaasun käsittelylaitteiston haltija ja varastointilaitteiston haltija ovat velvollisia pitämään salassa tässä laissa, maakaasuverkkoasetuksessa tai energian tukkumarkkinoiden eheydestä ja tarkasteltavuudesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1227/2011 tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan tietoonsa saamansa asiakkaansa tai muun verkon käyttäjän liikesalaisuuden, jollei tiedon ilmaiseminen toiselle perustu tässä laissa tai mainituissa asetuksissa säädettyyn oikeuteen tai se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. 

Verkonhaltija, nesteytetyn maakaasun käsittelylaitteiston haltija ja varastointilaitteiston haltija ovat velvollisia pitämään salassa tässä laissa tai maakaasuverkkoasetuksessa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan tietoonsa saamansa tiedon, joka koskee: 

1) maanpuolustusta palvelevia rakenteita, laitteita tai järjestelmiä, maanpuolustuksen kannalta muutoin merkityksellisiä kohteita tai puolustusvalmiuteen varautumista, jollei ole ilmeistä, ettei tiedon ilmaiseminen vahingoita eikä vaaranna maanpuolustuksen etua; 

2) poikkeusoloihin varautumista tai väestönsuojelua, jos tiedon ilmaiseminen vahingoittaisi tai vaarantaisi turvallisuutta tai sen kehittämistä, väestönsuojelun toteuttamista tai poikkeusoloihin varautumista. 

Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa myöskään yhtiökokoukselle, osuuskunnan kokoukselle tai edustajistolle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkeenomistajalle tai jäsenelle. Salassapitovelvollisuus koskee myös verkonhaltijan, nesteytetyn maakaasun käsittelylaitteiston haltijan tai varastointilaitteiston haltijan toimielimen jäsentä ja varajäsentä ja niiden palveluksessa tai niiden toimeksiannosta työskentelevää henkilöä, joka tässä pykälässä tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan on saanut tietää edellä tarkoitetun toimijan tai tämän asiakkaan taikka muun verkon käyttäjän liikesalaisuuden. 

Verkonhaltijalla, nesteytetyn maakaasun käsittelylaitteiston haltijalla ja varastointilaitteiston haltijalla on kuitenkin velvollisuus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja viranomaiselle, jolla on lain mukaan oikeus niitä saada. 

Verkonhaltija, nesteytetyn maakaasun käsittelylaitteiston haltija tai varastointilaitteiston haltija ja tässä pykälässä tarkoitettu henkilö eivät saa käyttää salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja omaksi hyödykseen eivätkä toisen hyödyksi tai vahingoksi. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .  


5. 

Laki 

energiatehokkuuslain 25 §:n 5 momentin kumoamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

1 § 

Tällä lailla kumotaan energiatehokkuuslain (1429/2014) 25 §:n 5 momentti. 

2 § 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 


Helsingissä 30.11.2018 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja Martti Mölsä /sin

varapuheenjohtaja Harri Jaskari /kok

jäsen Harry Harkimo /liik

jäsen Hannu Hoskonen /kesk

jäsen Lauri Ihalainen /sd

jäsen Katri Kulmuni /kesk

jäsen Markus Lohi /kesk

jäsen Lea Mäkipää /sin

jäsen Arto Pirttilahti /kesk

jäsen Hanna Sarkkinen /vas

jäsen Ville Skinnari /sd

jäsen Antero Vartia /vihr

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Lauri Tenhunen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.