Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

TaVM 16/2005 vp - HE 123/2005 vp
Hallituksen esitys laiksi julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta an­netun lain sekä julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 22 päivänä syyskuuta 2005 lähettänyt talousvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi julkisesti ­tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain sekä julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ( HE 123/2005 vp ).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

  • apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa , teollisuusneuvos Eeva-Liisa Virkkunen , kauppa- ja teollisuusministeriö
  • varatoimitusjohtaja Topi Vesteri , Finnvera Oyj
  • toimitusjohtaja Jyrki Wirtavuori , Suomen Vientiluotto Oy
  • ryhmäpäällikkö Timo Airaksinen , Tekno­logiateollisuus ry

HALLITUKSEN ESITYS

Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vienti- ja alusluottoja koskevien korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisaikaa jatketaan viidellä vuodella vuodesta 2005 vuoteen 2010. Lisäksi ehdotetaan, että lain nojalla annettavassa kauppa- ja teol­lisuusministeriön asetuksessa säädetään julkisesti tuettujen alusluottojen yleisten ehtojen ohella myös julkisesti tuettujen vientiluottojen yleisistä ehdoista.

Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi korontasausyhtiö Fide Oy:n ja Suomen Vientiluotto Oy:n fuusiosta johtuen siten, että Suomen Vientiluoton tehtävänä on korontasausjärjestelmän hallinnoinnin ohella myöntää OECD:n määrittelemien vientiluottokonsensusehdoin julkisesti tuettuja vienti- ja alusluottoja. Samalla lain nimike ehdotetaan muutettavaksi laiksi Suomen Vientiluotto Oy ‐nimisestä yhtiöstä.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Talousvaliokunta ehdottaa, että 1. lakiehdotus hyväksytään jäljempänä mainituin muutoksin ja että 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Laeilla turvataan suomalaisen viennin rahoituksen nykyisen käytännön jatkuvuus ja vahvistetaan viennin rahoituksen kilpailukykyä kiristyvillä kansainvälisillä markkinoilla. Koron­tasausjärjestelmä tarjoaa yrityksille suojaa vientikauppoihin liittyviltä korkoriskeiltä.

Suomen Vientiluotto Oy:n toimialaan tehtävillä muutoksilla annetaan yhtiölle laajempia mahdollisuuksia edistää ja kehittää Suomesta tapahtuvan viennin sekä alustoimitusten rahoitusta.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain muuttamisesta

Voimassa olevan lain 7 §:n 1 momentin mukaan julkisesti tuettujen alusluottojen yleiset ehdot annetaan kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella niiden perusteiden mukaan, joita kulloinkin kansainvälisesti sovelletaan julkisesti ­tuettujen alustoimitusten rahoituksessa.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella voitaisiin antaa alusluottojen yleisten ehtojen lisäksi myös vientiluottojen yleiset ehdot viennin rahoituksessa.

Asetuksen valmistelussa on todettu, että voimassa olevaa lakia alemmanasteiset säännökset ovat sisällöltään sellaisia, joista perustuslain mukaan tulisi säätää lailla, ja että 7 §:n 1 momentin mukaisen asetuksenantovaltuuden tulee olla perustuslain edellyttämällä tavalla täsmällinen ja tarkkarajainen.

6 b §.

Edellä olevan perusteella talousvaliokunta on lisännyt lakiin uuden 6 b §:n, jossa säädetään korontasaussopimukseen perustuvan korkotuen maksamisen päättymisen perusteista sekä korontasausluoton saajan ja korontasauksen osapuolen velvoitteista.

6 c §.

Samoin perustein valiokunta on lisännyt lakiin uuden 6 c §:n. Siinä säädetään kauppa- ja teollisuusministeriön velvollisuudesta päättää korkotuen maksamisen lakkaamisesta ja korkotuen takaisinperimisestä. Lisäksi pykälässä säädetään korontasaussopimuksen osapuolena olevan luotto- ja rahoituslaitoksen tehtävästä periä korkotuki ja korko korontasaussopimuksen saajalta sekä niiden tilittämisestä Valtiokonttorille.

7 §.

Pykälän 1 momentissa säädettyä kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksenantovaltuutta korontasaussopimuksissa noudatettavista perusteista on täsmennetty ja tarkennettu. Nämä periaatteet voivat koskea vienti- ja alusluottojen yleisiä ehtoja, korontasausyhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n valvonta- ja ilmoitusvelvollisuutta, luotto- ja rahoituslaitoksen ilmoitusvelvollisuutta korontasausyhtiölle ja Valtiokonttorille sekä korontasaussopimuksen ennenaikaista purkamista.

Lakiin lisätyt 6 b ja 6 c §:t sekä muutetun 7 §:n 1 momentin 2—4 kohdat vastaavat voimassa olevan julkisesti tuettujen alusluottojen yleisistä ehdoista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen määräyksiä.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella talousvaliokunta ehdottaa,

että 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1137/1996) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 10 kohta ja 7 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 1 §:n 1 momentti laissa 1073/2002, 2 §:n 10 kohta laissa 1099/1999 ja 7 §:n 1 momentti laissa 549/2000, ja

lisätään lakiin uusi 6 b ja 6 c § seuraavasti:

1 ja 2 §

(Kuten HE)

6 b § (Uusi)

Korontasaussopimukseen perustuvan korkotuen maksaminen päättyy, jos:

1) korontasausluoton saaja on käyttänyt luottovaroja muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on korontasaussopimuksessa hyväksytty;

2) korontasausluoton saaja on luottoa hakiessaan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon taikka salannut korontasaussopimuksen hyväksymiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja;

3) korontasaussopimuksen osapuoli on korontasaustarjousta tai -sopimusta hakiessaan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon taikka salannut korontasaussopimuksen hyväksymiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, taikka

4) korontasausluotto siirretään uudelle luotonsaajalle tai korontasausluotolla rahoitettu vienti- tai aluskaupan kohde siirretään uudelle omistajalle ilman kauppa- ja teollisuusministeriön suostumusta.

Korontasausluoton saajan on 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa tapauksissa ja korontasaussopimuksen osapuolen on 1 momentin 3 kohdassa mainitussa tapauksessa suoritettava takaisin valtion korontasaussopimuksen nojalla maksama korkotuki siltä osin kuin se ylittää valtiolle maksetun korkohyvityksen määrän sekä lisäksi maksettava valtion korontasaussopimuksen nojalla maksaman korkotuen määrälle sen maksamispäivästä lukien vuotuista korkoa korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan.

Korontasausyhtiön on otettava korontasausta koskeviin asiakirjoihin maininta 1 momentin 1—4 kohdassa olevista korkotuen maksamisen päättymisen perusteista sekä maininta korontasausluoton saajan ja korontasaussopimuksen osapuolen velvollisuudesta maksaa 2 momentissa tarkoitettu korkotuki ja korko. Korontasaussopimuksen osapuolena olevan luotto- tai rahoituslaitoksen on niin ikään otettava korontasausluottoa koskeviin luottoasiakirjoihin 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa olevat korkotuen maksamisen lakkaamista koskevat maininnat sekä maininta korontasausluoton saajan velvollisuudesta maksaa 2 momentissa tarkoitettu korkotuki ja korko.

Milloin korkotuen maksaminen on 1 momentissa mainituista syistä lakkautettu, on korontasausyhtiöllä oikeus purkaa korontasaussopimus päättymään välittömästi.

Korontasaussopimuksen ennenaikaiseen purkamiseen 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa sovelletaan, mitä siitä 7 §:n mukaisesti erikseen säädetään, kuitenkin siten, että valtio ei ole tällöin velvollinen maksamaan korontasaussopimuksen purkautumisen johdosta korkotukea.

6 c § (Uusi)

Kauppa- ja teollisuusministeriön on edellä 6 b §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päätöksellään todettava, mistä ajankohdasta lukien korkotuen maksaminen lakkaa, ja määrättävä korkotuen takaisin maksamisesta ja perimisestä sekä koron maksamisesta.

Korontasaussopimuksen osapuolena olevan luotto- ja rahoituslaitoksen tehtävänä on periä 6 b §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainituissa tapauksissa 6 b §:n 2 momentin mukainen korkotuki ja korko korontasausluoton saajalta ja tilittää ne viipymättä Valtiokonttorille.

7 §

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset korontasaustoiminnassa noudatettavista periaatteista, jotka koskevat:

1) vienti- ja alusluottojen yleisiä ehtoja;

2) korontasausyhtiön valvonta- ja ilmoitusvelvollisuutta;

3) luotto- ja rahoituslaitoksen ilmoitusvelvollisuutta korontasausyhtiölle ja Valtiokonttorille ja

4) korontasaussopimuksen ennenaikaista purkamista.



Voimaantulosäännös

(Kuten HE)


Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2005

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Jouko Skinnari /sd
vpj. Jari Leppä /kesk
jäs. Arto Bryggare /sd
Sari Essayah /kd
Klaus Hellberg /sd
Esko Kiviranta /kesk
Martti Korhonen /vas
Miapetra Kumpula-Natri /sd
Klaus Pentti /kesk
Antti Rantakangas /kesk
Martin Saarikangas /kok
Sari Sarkomaa /kok
Juhani Sjöblom /kok
Oras Tynkkynen /vihr

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eelis Roikonen

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.