Siirry mietintöön
TaVM 17/1997 - HE 261/1996
Hallituksen esitys laiksi Suomen Pankista sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Vireilletulo
Eduskunta on 18 päivänä helmikuuta 1997 lähettänyt talousvaliokunnan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen 261/1996 vp laiksi Suomen Pankista sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
Lausunnot
Valiokunta on saanut esityksestä perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan eduskunnan määräyksen perusteella antamat lausunnot, jotka ovat tämän mietinnön liitteinä (PeVL 5/1997 vp ja HaVL 3/1997 vp).
Asiantuntijat
Esityksen johdosta valiokunnassa ovat olleet kuultavina ministeri Arja Alho, lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajanen ja vanhempi hallitussihteeri Seppo Tanninen valtiovarainministeriöstä, johtokunnan jäsen Matti Louekoski, johtokunnan sihteeri Heikki T. Hämäläinen ja varatuomari Maritta Vehmas Suomen Pankista, professori Jukka Pekkarinen Helsingin kauppakorkeakoulusta, professori Kaarlo Tuori ja apulaisprofessori Martin Scheinin Helsingin yliopistosta, hallinto- ja lakiasiainjohtaja Olli Härmänmaa Postipankki Oy:stä ja pääekonomisti Kirsi Hokka Handelsbankenista.
Esityksen keskeisenä tavoitteena on Suomen Pankin toiminnan tavoitteiden selkiinnyttäminen. Suomen Pankin ensisijainen tavoite tulisi olla vakaan rahan arvon turvaaminen. Samalla Suomen Pankille laissa säädetty selkeä toimintatavoite määrittäisi pankin toiminnallisen riippumattomuuden ulottuvuutta ja tarjoaisi lainsäädännöllisen perustan pankin toiminnan arvioimiselle sekä tehokkaalle valvonnalle.
Esityksessä olevilla uudistuksilla pyritään myös vahvistamaan Suomen Pankin mahdollisuutta harjoittaa uskottavaa rahapolitiikkaa. Luottamus rahan arvon pysyvyyteen luo taloudelliselle toiminnalle vakaat ja myönteiset olosuhteet. Lisäksi uskottavuus lisää rahapolitiikan liikkumavaraa.
Suomen Pankin tulisi tukea muidenkin talouspolitiikan tavoitteiden saavuttamista, jos ne eivät vaaranna keskuspankin ensisijaista tavoitetta. Suomen Pankin toimielinten välisen tehtävänjaon ja vastuusuhteiden selkiinnyttäminen vahvistaisi osaltaan rahapolitiikan uskottavuutta.
Esityksen tavoitteena on korostaa pankkivaltuuston asemaa valvontaelimenä ja keskeisten hallinnollisten päätösten tekijänä. Rahapolitiikasta päättäminen ja sen toteuttaminen keskitettäisiin Suomen Pankin johtokunnalle, jolloin johtokunnan jäsenet olisivat nykyistä selkeämmin vastuussa harjoitetusta rahapolitiikasta.
Esityksen eräänä tavoitteena on lisäksi tehdä Suomen Pankin asemaa ja toimintaa koskeviin säädöksiin tarkistukset, jotka tässä vaiheessa aiheutuvat Euroopan taloudellisesta yhdentymisestä. Suomi on EU:n jäsenenä velvollinen noudattamaan talous- ja rahaliiton toiseen vaiheeseen liittyvää julkisen keskuspankkirahoituksen kieltoa.
Talous- ja rahaliiton kolmatta vaihetta koskevat keskuspankkilainsäädännön muutostarpeet selviävät vasta sitten, kun mahdolliseen kolmanteen vaiheeseen siirtymiseen liittyvät kysymykset täsmentyvät. Hallituksen esityksen mukaan käsiteltävänä olevan lakiuudistuksen tarvetta ja sisältöä on arvioitava nykyisen toimintaympäristön ja kansallisten lähtökohtien mukaisesti.
Esityksen mukaan Suomen Pankin toiminnan tavoitteena on turvata vakaa rahan arvo. Suomen Pankin on tuettava muidenkin talouspolitiikan tavoitteiden saavuttamista sekä edistettävä rahoitusjärjestelmän vakautta.
Suomen Pankin tehtävänä on päättää maan rahapolitiikasta ja toteuttaa sitä. Pankin tulee huolehtia myös valuuttavarannosta ja sen sijoittamisesta, osaltaan maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta sekä toimintansa kannalta tarpeellisesta tilastoinnista.
Suomen Pankin on oltava tarvittaessa yhteistoiminnassa valtioneuvoston ja muiden viranomaisten kanssa. Hoitaessaan rahapolitiikkaan liittyviä tehtäviä Suomen Pankki ei saa pyytää tai ottaa vastaan toimintaansa koskevia määräyksiä.
Laissa ehdotetaan säädettäväksi myös Suomen Pankin toimivaltuuksista, oikeudesta määrätä luottolaitosten vähimmäisvarannosta Suomen Pankissa sekä julkisen rahoituksen kiellosta.
Suomen Pankin toimielimiä ovat pankkivaltuusto, johtokunta ja tilintarkastajat.
Pankkivaltuustoon kuuluisi edelleen yhdeksän pankkivaltuutettua, jotka eduskunta valitsisi valtiopäiväjärjestyksessä säädetyllä tavalla.
Pankkivaltuuston tehtävänä olisi muun muassa päättää tilintarkastajien lausunnon perusteella pankin tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle. Lisäksi valtuustolla olisi hallinnollisia tehtäviä. Valtuusto tekisi johtokunnan jäsenen viran täyttämistä koskevat esitykset, päättäisi johtokunnan jäsenen palvelussuhteen ehdoista sekä ratkaisisi johtokunnan jäseniä koskevat kurinpitoasiat sekä muut heidän virkasuhteeseensa liittyvät asiat. Edelleen valtuuston tehtävänä olisi päättää eduskunnalle tehtävistä esityksistä sekä muista kuin rahalain 4 §:ssä tarkoitetuista valtioneuvostolle tehtävistä ehdotuksista periaatteellisesti merkityksellisistä asioista.
Johtokuntaan kuuluisi puheenjohtaja ja enintään viisi muuta jäsentä, jotka tasavallan presidentti nimittäisi. Johtokunnan puheenjohtaja nimitettäisiin seitsemän vuoden pituiseksi toimikaudeksi ja muut johtokunnan jäsenet viiden vuoden toimikaudeksi. Johtokunnan jäsenellä olisi oltava tehtävien edellyttämä asiantuntemus.
Johtokunnalla olisi yleistoimivaltuus. Johtokunta huolehtisi Suomen Pankin laissa säädettyjen tehtävien hoitamisesta ja pankin hallinnosta, jollei asia ole lailla säädetty pankkivaltuuston tehtäviin tai jollei rahoitustarkastuslaista muuta johdu.
Tasavallan presidentti voi vapauttaa johtokunnan jäsenen tehtävästään, jos tämä on syyllistynyt virkavirheeseen, osoittautunut sopimattomaksi jatkamaan tehtävässään taikka tullut kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa.
Eduskunta valitsisi Suomen Pankin tilinpäätöstä ja kirjanpitoa sekä hallintoa tarkastamaan viisi tilintarkastajaa ja kullekin heistä yhden varajäsenen. Vähintään kahden tilintarkastajan ja heidän varajäsentensä olisi oltava Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinnon suorittaneita. Myös tilintarkastajien sihteerin olisi oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.
Lakiin ehdotetaan otettavaksi myös Suomen Pankin virkamiehiä, pankin tilinpäätöstä, ylijäämän käyttöä ja tilintarkastusta koskevat säännökset.
Ehdotuksen mukaan eduskunnan talousvaliokunnalla olisi oikeus saada pankilta kaikki sellaiset tiedot, jotka ovat tarpeen valiokunnan tehtävien hoitamiseksi.
Esitykseen sisältyy myös ehdotus rahalain muuttamisesta siten, että Suomen Pankin esityksen tekemisestä valtioneuvostolle markan ulkoisesta arvosta päättää johtokunta. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi valuuttalakia, rahoitustarkastuslakia ja työtuomioistuimesta annettua lakia.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä Suomen Pankkia koskevan lainsäädännön uudistamista. Keskuspankin toimintaympäristö ja -muodot ovat olennaisesti muuttuneet lain voimaantulosta. Yksittäisistä säännösmuutoksista huolimatta Laki Suomen Pankista pohjautuu alkuperäiseen vuoden 1925 ohjesääntöön. Se on siksi jo rakenteeltaan ja kirjoitustavaltaan vanhentunut, eikä se keskuspankin tavoitteiden, tehtävien ja toimivaltuuksien määrittelyssä ole riittävän täsmällinen ja selkeä.
Talousvaliokunta katsoo, että lain muutostarve on ilmeinen kansallisistakin lähtökohdista. Lisäksi Euroopan unionin jäsenenä Suomen on talous- ja rahaliiton toisen vaiheen aikana kiellettävä julkisen sektorin keskuspankkirahoitus sekä aloitettava kansallisen keskuspankin aseman itsenäistäminen.
Talous- ja rahaliiton kolmatta vaihetta koskevat muutostarpeet selviävät, kun mahdolliseen kolmanteen vaiheeseen siirtymiseen liittyvät kysymykset täsmentyvät. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan säännöksiä mahdollista kolmanteen vaiheeseen siirtymistä silmällä pitäen valmistellaan parhaillaan valtiovarainministeriössä.
Käsiteltävän hallituksen esityksen merkittävin muutos koskee Suomen Pankin rahapoliittisen päätösvallan siirtymistä pankkivaltuustolta johtokunnalle. Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että hallituksen esitykseen sisältyvä toinen lakiehdotus rahalain muuttamisesta on käsiteltävä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Talousvaliokunta viittaa edellä mainittuun lausuntoon ja ehdottaa toisen lakiehdotuksen hylkäämistä.
Pankkivaltuuston toimivalta markan ulkoista arvoa koskevassa päätöksenteossa jäisi siten ennalleen. Sen johdosta myös Suomen Pankkia koskevan ensimmäisen lakiehdotuksen 13 §:ää pankkivaltuuston tehtävistä on täydennettävä.
Talousvaliokunta viittaa edelleen perustuslakivaliokunnan lausuntoon, jossa todetaan, että ”mikäli Suomi osallistuu yhteiseen rahaan, rahalakia joudutaan vielä joka tapauksessa muuttamaan. Toisessa lakiehdotuksessa tarkoitetun uudistuksen käsittely voitaisiin hyvinkin lykätä tähän yhteyteen”.
Perustuslakivaliokunta on myös pitänyt tärkeänä kehittää lakia Suomen Pankista perustuslain säännöksen suuntaisesti niin, että edistetään sitä, että Suomen Pankki toimii eduskunnan hoidossa silloinkin, jos pankkivaltuuston tehtävät supistuvat.
Myös pankkivaltuuston valvontatehtävän kannalta on tärkeää vahvistaa pankkivaltuuston asemaa niin, että pankkivaltuuston tietojensaantioikeus ja -mahdollisuus turvataan. Pankkivaltuuston tietojensaanti rahapolitiikkaan liittyvistä asioista voidaan turvata säätämällä johtokunnalle velvollisuus säännöllisesti raportoida pankkivaltuustolle noudatetusta rahapolitiikasta ja sen toteuttamisesta.
Perustamissopimuksen 107 artiklassa kansalliselle keskuspankille määrätystä kiellosta pyytää ja ottaa vastaan toimintaansa koskevia määräyksiä tai ohjeita seuraa, ettei ole mahdollista säätää, että johtokunnan on ennen rahapoliittisia päätöksiään kuultava pankkivaltuustoa. Toisaalta säännös ei estä johtokuntaa informoimasta pankkivaltuustoa erilaisista rahapoliittisista vaihtoehdoista ja tältä pohjalta käytävää keskustelua pankkivaltuuston ja johtokunnan välillä ennen lopullisia rahapoliittisia päätöksiä.
Euroopan rahapoliittinen instituutti on todennut marraskuussa 1996 ilmestyneessä raportissa "Lähentymisen edistyminen 1996" (s. 119), että ”ulkopuolista vaikuttamista koskevaa kieltoa ei tulisi tulkita niin laajasti, että sen katsotaan estävän keskustelun kansallisten keskuspankkien ja hallitusten tai muiden valtiollisten elinten (parlamentin ym.) välillä. Ratkaiseva tekijä on se, onko jollakin kansallisella elimellä tai laitoksella käytettävissään menettelytapa, jolla se voi varmistaa, että sen kanta vaikuttaa lopulliseen päätökseen. Jos laissa selvästi edellytetään kansallista keskuspankkia kuulemaan valtiovaltaa, kyseessä on mainitunlainen menettelytapa, ja säännös on siksi ristiriidassa perustamissopimuksen ja EKPJ:n perussäännön kanssa".
Talousvaliokunta ehdottaa lakia Suomen Pankista täydennettäväksi siten, että lakiehdotuksen 16 §:ään johtokunnan tehtävistä lisätään velvollisuus säännöllisesti raportoida pankkivaltuustolle noudatetusta rahapolitiikasta ja sen toteuttamisesta. Talousvaliokunta on myös perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten muotoillut lakiehdotuksen 38 §:ää niin, että siihen tulee Suomen Pankille velvollisuus antaa tietoja talousvaliokunnalle.
Perustuslakivaliokunta viittaa myös tarpeeseen kehittää edelleen pankkivaltuuston ja talousvaliokunnan välistä kertomusmenettelyä. Talousvaliokunta yhtyy tähän hallituksen esityksen perusteluissakin ilmaistuun näkemykseen ja katsoo, että em. kertomusmenettelyn kehittäminen tulee ottaa huomioon, kun hallitus valmistelee edelleen Suomen Pankkia koskevaa lakia talous- ja rahaliiton kolmatta vaihetta varten.
Erityisesti kolmatta vaihetta ajatellen on tarpeen miettiä myös rahapolitiikan legitimiteettiä, eli miten tavoitteenasettelu on ankkuroitunut yhteiskuntaan. Tämä näkökohta on tärkeä rahapolitiikan onnistumisen ja talouden vakauden kannalta. Erityisesti rahaliittoon osallistuttaessa Euroopan keskuspankin päätöksentekoon osallistuva Suomen Pankin johtokunta toimisi erillään poliittisesta päätöksenteosta ja muusta yhteiskunnasta tavalla, joka voisi vaarantaa rahapolitiikan legitimiteetin.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että tulevassa säädösvalmistelussa selvitetään myös mahdollisuus erityisen kansallisen vakausneuvoston perustamisesta, joka voisi keskustella Euroopan keskuspankin rahapolitiikasta ja peruslinjauksista, joiden pohjalta Suomen Pankki osallistuu Euroopan keskuspankkijärjestelmän päätöksentekoon.
Perustuslakivaliokunnan esiin nostama ajatus Suomen Pankin johtokunnan jäsenten nimittämisen siirtämisestä pankkivaltuuston tehtäväksi olisi sen sijaan niin merkittävä muutos toimivaltasuhteissa, että sitä olisi erikseen pohdittava valtiosääntöä uudistettaessa.
Voimassa olevan Suomen Pankista annetun lain 1 §:n 2 momentissa säädetään, että Suomen Pankin yhteydessä toimivasta rahoitustarkastuksesta säädetään rahoitustarkastuslaissa. Rahoitustarkastuslain 1 §:n 1 momentissa todetaan vastaavasti, että rahoitustarkastus on Suomen Pankin yhteydessä. Nyt käsiteltävänä olevassa lakiehdotuksessa sensijaan ei ole mainintaa rahoitustarkastuksesta.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rahoitustarkastuksen ja vakuutustarkastuksen tulevasta asemasta on menossa selvitystyö. Talousvaliokunta pitää tätä selvitystyötä tärkeänä ja kiirehtii sitä.
Valiokunnan saamissa lausunnoissa on esitetty rahoitustarkastusta koskevan maininnan palauttamista lakiin Suomen Pankista. Talousvaliokunta ei pidä tätä tarpeellisena em. selvitystyön ollessa kesken. Valiokunnalla ei toisaalta ole ollut mahdollisuutta paneutua meneillään olevaan selvitystyöhön, eikä valiokunnan kannanottoa maininnan jättämisestä pois laista hallituksen esityksen mukaisesti voi siten pitää kannanottona rahoitustarkastuksen tulevaan asemaan.
Hallintovaliokunta katsoo lausunnossaan, että Suomen Pankin virkamiehistä tulisi säätää erillislailla eduskunnan ja tasavallan presidentin kanslian virkamiehiä koskevan lainsäädännön tapaan siten, että voidaan luopua viittauksista valtion yleiseen virkamieslakiin. Talousvaliokunta yhtyy hallintovaliokunnan arvioon, että viittaustekniikka on ongelmallinen ja ettei valtion yleinen virkamieslaki pysty riittävästi ottamaan huomioon Suomen Pankin tarpeita. Talousvaliokunta yhtyy hallintovaliokunnan esittämään lausumaan ja edellyttää, että eduskunnalle annetaan mahdollisimman pian esitys erillislaiksi Suomen Pankin virkamiehistä.
Talousvaliokunta on ottanut huomioon perustuslakivaliokunnan tekemän valtiosääntöoikeudellisen huomautuksen 1. lakiehdotuksen 42 §:n 1 momentista, joten 1. lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Valiokunta ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään seuraavin muutoksin ja kommentein.
4 ja 7 § : Valiokunta on korjannut säädöskokoelmien numerot nykyisen kirjoitustavan mukaisiksi.
13 §: Pykälän 3 momentin 2 kohdan mukaan pankkivaltuuston tehtävänä on päättää muista kuin rahalain 4 §:ssä tarkoitetuista valtioneuvostolle tehtävistä ehdotuksista periaatteellisesti merkityksellisissä asioissa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan rahalain 4 §:ää muutettavaksi siten, että Suomen Pankin esityksen tekemisestä markan ulkoista arvoa koskevassa asiassa päättäisi Suomen Pankin johtokunta.
Perustuslakivaliokunnan kannan mukaan hallituksen esityksessä oleva rahalain muutosehdotus on käsiteltävä vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä. Tämän johdosta talousvaliokunta ehdottaa, että rahalain muutosehdotus hylätään, jolloin Suomen Pankin esityksen tekemisestä päättää voimassa olevan lain mukaisesti eduskunnan pankkivaltuusto Suomen pankin johtokunnan ehdotuksen perusteella. Kun rahalain muutosehdotus ehdotetaan hylättäväksi, Suomen Pankista annetun lakiehdotuksen 13 §:n 3 momentin 2 kohdasta on poistettu viittaus rahalain 4 §:ään. Samasta syystä poistetaan voimaantulosäännöksen 44 §:n 2 momentti.
Hallintovaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta on täydentänyt pankkivaltuuston tehtäväluetteloa siten, että pankkivaltuusto päättää varoituksen antamisesta johtokunnan jäsenelle sekä ratkaisee muut heidän virkasuhteeseensa liittyvät asiat sekä määrää maksettavaksi 43 §:n 6 momentissa tarkoitetun korvauksen. Vastaava muutos on tehty viimeksi mainittuun momenttiin.
16 §: Valiokunta on lisännyt 16 §:ään uuden 4 momentin, jonka mukaan johtokunta on velvollinen säännöllisesti raportoimaan pankkivaltuustolle noudatetusta rahapolitiikasta ja sen toteuttamisesta.
Valiokunta on vielä korjannut pykälässä olevan säädöskokoelman numeron.
18 §: Pykälässä säädetään johtokunnan jäsenen virkasuhteen päättämisestä. Tasavallan presidentti voi vapauttaa johtokunnan jäsenen tehtävästään, jos tämä on syyllistynyt virkavirheeseen tai muutoin menettelyllään osoittautunut sopimattomaksi jatkamaan tehtävässään taikka tullut kykenemättömäksi hoitamaan virkaansa.
Hallintovaliokunta toteaa lausunnossaan, että johtokunta tai johtokunnan jäsen voidaan vapauttaa tehtävästään sillä perusteella, että rahapolitiikka on epäonnistunut kokonaan. Johtokunta tai johtokunnan jäsen on tällöin menettänyt uskottavuutensa ja siten osoittautunut sopimattomaksi jatkamaan tehtävässään. Vastaavasti yksittäisen jäsenen epäonnistuminen tehtävässään vastuualueellaan saattaa johtaa erottamiseen. Johtokunnan jäsen saattaa menettää luottamuksen, jos hän on jatkuvasti eri mieltä harjoitettavasta rahapolitiikasta.
Talousvaliokunta katsoo, ettei se voi yhtyä hallintovaliokunnan perusteluihin johtokunnan jäsenen erottamisesta.Talousvaliokunta toteaa, että Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 14 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan mukaan kansallisen keskuspankin pääjohtaja voidaan erottaa tehtävästään vain, jos hän ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät tai jos hän on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen. Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen ja perussäännön kansallisia keskuspankkeja koskevat määräykset lähtevät nimenomaan siitä, että Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää ovat rahapolitiikassa itsenäisiä, eikä harjoitettu rahapolitiikka voi olla keskuspankin pääjohtajan tai muun päätöksentekoelimen jäsenen erottamisen perusteena.
Hallintovaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta on poistanut pykälän 2 momentin tarpeettomana sen johdosta, että 21 §:ään on lisätty uusi 2 momentti.
21 §: Valiokunta on lisännyt pykälään hallintovaliokunnan lausunnon mukaisesti uuden 2 momentin, jossa luetellaan ne valtion virkamieslain säännökset, joita ei sovelleta johtokunnan jäseniin.
22 §: Hallintovaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta on muuttanut pykälän otsikon ja pykälän sisältöä siten, että Suomen Pankissa on johtokunnan jäsenen ja johtajan virkoja sekä muita virkoja.
Uuden 2 momentin mukaan johtokunta nimittää pankin virkamiehet lukuun ottamatta johtokunnan jäsenen ja johtajan virkoja. Talousvaliokunta ei yhdy hallintovaliokunnan lausunnossa olleeseen ehdotukseen, että todistukseksi nimittämisestä annetaan nimittämiskirja. Suomen Pankissa on luovuttu nimittämiskirjojen antamisesta vuosia sitten. Nimitetylle annetaan asiakirja, jossa osapuolet toteavat palvelussuhteen ehdot ja niiden sisällön.
23 §: Valiokunta on muuttanut pykälän 5 momenttia, joka koskee valtion virkaehtosopimuslain soveltamista, hallintovaliokunnan lausunnon mukaisesti.
Lisäksi valiokunta on korjannut virheellisen viittauksen ja säädöskokoelman numeron.
24 §: Hallintovaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta on täydentänyt pykälän säännöstä siten, että työrauhaan ja työriitoihin sovelletaan valtion virkamieslain 8―11 §:n säännöksiä soveltuvin osin.
25 §: Valiokunta on täsmentänyt säännöksen sanamuotoa hallintovaliokunnan lausunnon mukaisesti.
Pykälässä säädetään kielletyistä työtaistelutoimenpiteistä, niihin ryhtymisestä sekä Suomen Pankin tehtävien hoidon turvaamisesta työtaistelutoimenpiteestä huolimatta.
Perustuslakivaliokunta toteaa käsityksenään lausunnossaan, että hallitusmuodon 10 a §:n 2 momentista seuraa pidättyvä suhtautuminen siihen, että lailla annetaan virkaehtosopimusjärjestelmästä riippumattomia säännöksiä työtaistelutoimenpiteiden sallittavuudesta. Valiokunta mainitsee esimerkkinä oikeammasta sääntelystä tasavallan presidentin kansliasta annetun lain 56 §:n.
Talousvaliokunta katsoo, että edellä oleva perustuslakivaliokunnan huomautus tulee selvittää viimeistään siinä yhteydessä, kun Suomen Pankin virkamiehiä koskevaa lakiehdotusta valmistellaan.
34 §: Valiokunta on täsmentänyt hallintomenettelyä koskevaa säännöstä, lisännyt pykälään voimassa olevan lain mukaisen uuden 2 momentin virkakielestä ja täydentänyt edellä olevan johdosta pykälän otsikkoa, kuten hallintovaliokunta on lausunnossaan ehdottanut.
35 § ja 36 §: Valiokunta on korjannut säädöskokoelmien numerot.
38 §: Perustuslakivaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta on muuttanut pykälän otsikon ”Valiokunnan tietojensaantioikeus” otsikoksi ”Velvollisuus antaa tietoja valiokunnalle”. Lisäksi valiokunta on muuttanut pykälän säännöksen siten, että Suomen Pankki on velvollinen antamaan valtiopäiväjärjestyksen 50 §:n 1 momentissa tarkoitetulle valiokunnalle, eli eduskunnan talousvaliokunnalle, kaikki ne tiedot, jotka ovat tarpeen valiokunnan tehtävien hoitamiseksi.
Näin muutettuna säännös noudattaa valtiosääntöoikeudellista lainsäädäntösystematiikkaa.
42 §: Valiokunta on korjannut pykälän 1 momentissa olevan virheellisen viittauksen ja korjannut säädöskokoelman numeron.
Perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan lausuntoihin viitaten valiokunta on muuttanut 1 momentin säännöstä siten, että myös uhkasakon asettamista koskevasta päätöksestä, jolla tehostetaan tietojensaantioikeutta maksutasetilastointia varten, saadaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Perustuslakivaliokunta on pitänyt tavallisen lainsäädäntöjärjestyksen käyttämisen edellytyksenä, että poistetaan 42 §:n 1 momentista uhkasakon tuomitsemiseen viittaava sivulause.
43 §: Hallintovaliokunnan lausuntoon viitaten pykälän 3 momentista poistetaan viittaus hallintolainkäyttölakiin. Momenttiin lisätään viittaus valtion eläkelakiin.
Hallintovaliokunnan lausunnon mukaisesti talousvaliokunta on muuttanut 6 momentin säännöstä siten, että korvauksen määrää maksettavaksi pankkivaltuusto. Vastaava lisäys on tehty 13 §:ään.
44 §: Perustelujen 13 §:n kohdalla lausuttuun viitaten valiokunta on poistanut voimaantulosäännöksen 2 momentin.
Valiokunta on poistanut pykälän 3 momentin, koska eduskunta ei hyväksynyt vastaavaa säännöstä valtion virkamieslainsäädäntöön.
Valiokunta on korjannut myös säädöskokoelmien numerot.
48 § (uusi): Hallintovaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta on lisännyt lakiin uuden toimia ja toimenhaltijoita koskevan siirtymäsäännöksen. Ennen lain voimaantuloa perustettu pysyväinen toimi muuttuu vastaavaksi viraksi ja määräaikainen palvelusuhde vastaavaksi virkasuhteeksi.
49 § (48 §): Pykälän 1 momentti on poistettu hallintovaliokunnan lausunnon mukaisesti. Hallituksen esityksessä oleva sivutoimilupaa koskeva 2 momentti siirtyy 1 momentiksi.
Valiokunta on lisännyt pykälään uuden 2 momentin sivutoimi-ilmoituksen tekemisestä.
Tämän pykälän siirtymäsäännökset eivät koske johtokunnan jäseniä. Heidän sivutoimiluvastaan säädetään 19 §:ssä.
Lakiehdotus rahalain 4 §:n muuttamisesta
Voimassa olevan rahalain 4 §:n mukaan markan ulkoista arvoa koskevassa asiassa Suomen Pankin esityksen tekemisestä päättää eduskunnan pankkivaltuusto Suomen Pankin johtokunnan ehdotuksen perusteella.
Lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että Suomen Pankin esityksen tekemisestä päättäisi johtokunta.
Perustuslakivaliokunnan kannan mukaan lakiehdotus on käsiteltävä vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta toteaa, että mikäli Suomi osallistuu yhteiseen rahaan, rahalakia joudutaan vielä joka tapauksessa muuttamaan. Rahalain muutosehdotus voidaan näin ollen valmistella ja käsitellä uudelleen.
Edellä olevan perusteella talousvaliokunta ehdottaa, että lakiehdotus rahalain 4 §:n muuttamisesta hylätään.
Lakiehdotus valuuttalain 6 §:n muuttamisesta
Valiokunta on korjannut johtolauseessa olevan säädöskokoelman numeron nykyisen kirjoitustavan mukaiseksi.
Lakiehdotus rahoitustarkastuslain muuttamisesta
Hallintovaliokunnan lausuntoon viitaten valiokunta on muuttanut 5 §:n 5 kohtaa siten, että pankkivaltuutettujen tehtävänä on päättää varoituksen antamisesta rahoitustarkastuksen johtajalle.
Lakiehdotus työtuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta
Valiokunta on korjannut lakiehdotuksessa olevat säädöskokoelman numerot.
Päätösehdotus
Talousvaliokunta kunnioittaen ehdottaa,
että 2. lakiehdotus hylättäisiin ja
että 1. ja 3―5. lakiehdotus hyväksyttäisiin näin kuuluvina:
1.
Laki
Suomen Pankista
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
(Kuten hallituksen esityksessä)
4 §
Maksuvälineiden liikkeeseen lasku
Suomen Pankin yksinoikeudesta laskea liikkeeseen laillisia maksuvälineitä ja sen muista tehtävistä maan rahaviranomaisena säädetään rahalaissa (358/ 1993).
(Kuten hallituksen esityksessä)
7 §
Vähimmäisvaranto
(1―4 mom. kuten hallituksen esityksessä)
Edellä 4 momentissa tarkoitettu taloudellinen hyöty saadaan ulosmitata ilman tuomiota siten kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/ 1961) säädetään.
(Kuten hallituksen esityksessä)
2 luku
Hallinto
(Kuten hallituksen esityksessä)
13 §
Pankkivaltuuston tehtävät
(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)
Pankkivaltuuston tehtävänä pankin hallinnon osalta on:
(1 ja 2 kohta kuten hallituksen esityksessä)
3) päättää varoituksen antamisesta johtokunnan jäsenelle (poist.) sekä ratkaista muut heidän virkasuhteeseensa liittyvät asiat;
(4―7 kohta kuten hallituksen esityksessä)
Lisäksi pankkivaltuuston tehtävänä on:
(1 kohta kuten hallituksen esityksessä)
2) päättää ( poist.) valtioneuvostolle tehtävistä ehdotuksista periaatteellisesti merkityksellisissä asioissa;
3) vahvistaa tilintarkastajille ja heidän sihteerilleen maksettavien palkkioiden ja korvausten perusteet; ( poist.)
4) vahvistaa johtokunnan esityksestä 17 §:n 2 momentissa tarkoitettu johtosääntö; sekä
5) määrätä maksettavaksi 43 §:n 6 momentis-sa tarkoitettu korvaus. (uusi)
(4 mom. kuten hallituksen esityksessä)
(Kuten hallituksen esityksessä)
16 §
Johtokunnan tehtävät
Johtokunta huolehtii Suomen Pankille laissa säädettyjen tehtävien hoitamisesta ja pankin hallinnosta, jollei asia ole muutoin lailla säädetty pankkivaltuuston tehtäviin kuuluvaksi tai jollei rahoitustarkastuslaista (503/ 1993) muuta johdu.
(2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä)
Johtokunta on velvollinen säännöllisesti raportoimaan pankkivaltuustolle noudatetusta rahapolitiikasta ja sen toteuttamisesta. (uusi)
(Kuten hallituksen esityksessä)
18 §
Johtokunnan jäsenen virkasuhteen päättäminen
(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)
(2 mom. poist.)
(Kuten hallituksen esityksessä)
3 luku
Suomen Pankin virkamiehet
21 §
Muiden säännösten soveltaminen
Suomen Pankin virkamiehiin, virkoihin ja virkasuhteisiin sovelletaan sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään soveltuvin osin valtion virkamieslakia (750/1994) lukuun ottamatta sen 2 lukua, 6 §:n 2 momenttia, 7 §:ää, 9 §:n 3 momenttia, 20―22 §:ää, 23 §:n 4 momenttia, 26 §:ää, 35 §:n 2 momenttia, 10 ja 12―14 lukua, 65, 68, 69 ja 70 §:ää ja 16 lukua.
Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, johtokunnan jäseniin ei sovelleta valtion virkamieslain 14 §:n 1 momentin 2 virkettä, 18 §:ää, 25 §:n 1―5 momenttia, 27―34 §:ää eikä 2 lukua. (uusi)
22 §
Virat ja virkaan nimittäminen
Suomen Pankissa on johtokunnan jäsenen ja johtajan virkoja sekä muita virkoja.
Virkamiehet, jollei 13 ja 15 §:stä muuta johdu, nimitttää johtokunta tai se esimies, jolle johtokunta on nimittämisvallan antanut. Muutoin noudatetaan virkojen täyttämisessä, mitä johtokunta siitä määrää.(uusi)
23 §
Palvelussuhteen ehtojen määräytyminen
Virkamiesten palvelussuhteen ehtojen vahvistamiseksi virkaehtosopimuksin ja työrauhan turvaamiseksi neuvotellaan soveltuvin osin siten kuin valtion virkaehtosopimuslaissa (664/ 1970) säädetään sekä virkaehtosopimuksin Suomen Pankin ja sen neuvottelu- ja sopijaosapuoleksi hyväksymän henkilöstöä tai henkilöstöryhmää edustavan rekisteröidyn yhdistyksen kanssa sovitaan. Virkamiesten palvelussuhteen ehdoista on voimassa, mitä niistä virkaehtosopimuksilla sovitaan tai mitä niistä säädetään tai määrätään. Suomen Pankki on sidottu virkaehtosopimukseen.
(2―4 mom. kuten hallituksen esityksessä)
Virkaehtosopimuksessa sovittaviin asioihin, sopimuksen tekemiseen ja voimassaoloon sovelletaan valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n 2, 3, 5 ja 6 momenttia, 4 §: n 1 momenttia, 5 §:n 1 momentin 3―5 kohtaa ja 6 ja 7 momenttia sekä 6 ja 7 §:ää.
(6 mom. kuten hallituksen esityksessä)
24 §
Työrauha ja työriidat
Työrauhaan ja työriitoihin sovelletaan soveltuvin osin valtion virkaehtosopimuslain 8―11 §:n säännöksiä.
25 §
Eräät työtaistelutoimenpiteet
Työtaistelutoimenpiteet, jotka haittaavat Suomen Pankin laissa säädettyjen tehtävien hoitamista siten, että niistä voi aiheutua huomattavaa vahinkoa maalle tai vakavaa häiriötä maksu- tai rahoitusjärjestelmän toiminnalle taikka vakava uhka Suomen Pankin turvallisuudelle, ovat kiellettyjä.
(2 ja 3 mom. kuten hallituksen esityksessä)
(Kuten hallituksen esityksessä)
4 luku
Tilinpäätös, ylijäämän käyttö ja tilintarkastus
(Kuten hallituksen esityksessä)
5 luku
Erinäiset säännökset
34 §
Hallintomenettely ja virkakieli
Suomen Pankissa noudatetaan hallintomenettelylakia (598/ 1982) käsiteltäessä hallintoasioita.
Suomen Pankin virkakielestä on voimassa, mitä kaksikielisen virka-alueen virkakielestä on säädetty. (uusi)
35 §
Maksut
Suomen Pankki on oikeutettu perimään suoritteistaan maksuja. Pankin viranomais-toiminnan suoritteista perittäviä maksuja määrättäessä on otettava soveltuvin osin huomioon, mitä valtion maksuperustelaissa (150/ 1992) säädetään.
36 §
Salassapitovelvollisuus
(1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä )
Pankin toiminnassa noudatetaan muutoin, mitä yleisten asiakirjain julkisuudesta annetussa laissa (83/ 1951) säädetään.
(Kuten hallituksen esityksessä)
38 §
Velvollisuus antaa tietoja valiokunnalle
Suomen Pankki on velvollinen antamaan valtiopäiväjärjestyksen 50 §:n 1 momentissa tarkoitetulle valiokunnalle kaikki ne tiedot, jotka ovat tarpeen valiokunnan tehtävien hoitamiseksi.
(Kuten hallituksen esityksessä)
42 §
Muutoksenhaku
Edellä 7 §:n 1 ja 4 momentissa (poist.) sekä 39 §:n 2 momentissa tarkoitetuista päätöksistä (poist.) saadaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/ 1996) säädetään.
(2 mom. kuten hallituksen esityksessä)
43 §
Muutoksenhaku virkasuhdeasioissa
(1 ja 2 mom. kuten hallituksen esityksessä)
Johtokunnan päätökseen eläkettä koskevassa asiassa haetaan muutosta valittamalla vakuutusoikeudelta ( poist.). Muutoksenhausta eläkettä koskevassa asiassa on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä valtion eläkelaissa (280/1996) säädetään:
(4 ja 5 mom. kuten hallituksen esityksessä)
Virkamiehellä, joka ilman valtion virkamieslain 9 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettua perustetta on nimitetty määräajaksi tai joka ilman pätevää syytä on toistuvasti peräkkäin nimitetty määräajaksi, on oikeus virkasuhteen Suomen Pankkiin päättyessä sen vuoksi, ettei häntä enää nimitetä Suomen Pankin virkamieheksi, saada pankilta vähintään kuuden ja enintään 24 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Korvauksen määrää maksettavaksi pankkivaltuusto, jolle korvausvaatimus on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa virkasuhteen päättymisestä.
(7 mom. kuten hallituksen esityksessä)
6 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
44 §
Voimaantulo
(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)
(2 ja 3 mom. poist.)
Tällä lailla kumotaan Suomen Pankista 21 päivänä joulukuuta 1925 annettu laki (365/ 1925) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen; 5 päivänä helmikuuta 1926 annettu Suomen Pankin johtosääntö (48/ 1926) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen; 20 päivänä kesäkuuta1984 hyväksytty Suomen Pankin tilintarkastajien johtosääntö (601/ 1984); sekä 20 päivänä tammikuuta 1943 vahvistettu Suomen Pankin palkkaussääntö. (uusi 2 mom.)
(3 mom. kuten hallituksen esityksen 5 mom.)
(Kuten hallituksen esityksessä)
48 § (uusi)
Toimia ja toimenhaltijoita koskeva siirtymäsäännös
Ennen tämän lain voimaantuloa perustettu pysyväinen toimi muuttuu tämän lain voimaan tullessa vastaavaksi, 22 §:ssä tarkoitetuksi viraksi.
Tämän lain voimaan tullessa määräaikaisessa palvelussuhteessa oleva henkilö siirtyy valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentissa säädettyyn virkasuhteeseen siksi määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, joksi hänet on määrätty tai otettu hoitamaan virkaa tai tointa.
49 § (48 §)
Virkamiehiä koskevat muut siirtymäsäännökset
(1 mom. poist.)
(1 mom. kuten hallituksen esityksen 48 §:n 2 mom.)
Suomen Pankin virkamiehen, joka tämän lain voimaan tullessa hoitaa valtion virkamieslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitettua sivutointa ja joka ei ole tehnyt siitä ilmoitusta, on kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta tehtävä siitä ilmoitus Suomen Pankille. (uusi 2 mom.)
3.
Laki
valuuttalain 6 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 13 päivänä joulukuuta 1985 annetun valuuttalain (954/ 1985) 6 § seuraavasti:
(Kuten hallituksen esityksessä)
(Kuten hallituksen esityksessä)
4.
Laki
rahoitustarkastuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 11 päivänä kesäkuuta 1993 annetun rahoitustarkastuslain (503/ 1993) 5, 6 ja 9 § sekä
lisätään lakiin uusi 16 e § seuraavasti:
5 §
Eduskunnan pankkivaltuutetut
(1 mom. kuten hallituksen esityksessä)
Pankkivaltuutettujen tehtävänä on:
(1―4 kohta kuten hallituksen esityksessä)
5) päättää varoituksen antamisesta johtajalle sekä muut hänen virkasuhteeseensa liittyvät asiat; sekä
(6 kohta kuten hallituksen esityksessä)
(Kuten hallituksen esityksessä)
4 luku
Rahoitustarkastuksen virkamiehiä koskevat säännökset
(Kuten hallituksen esityksessä)
(Kuten hallituksen esityksessä)
5.
Laki
työtuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan työtuomioistuimesta 31 päivänä heinäkuuta 1974 annetun lain (646/ 1974) 1 §:n 1 momentti, 2 §:n 3 momentti, 11 §:n 1 momentti ja 13 §:n 2 ja 5 momentti,
sellaisina kuin ne ovat 8 päivänä huhtikuuta 1994 annetussa laissa (252/ 1994), seuraavasti:
Työtuomioistuin käsittelee ja ratkaisee erikoistuomioistuimena työntekijöiden työehtosopimuksia ja virkamiesten virkaehtosopimuksia sekä työehtosopimuslakiin (436/ 1946), valtion virkaehtosopimuslakiin (664/ 1970), kunnalliseen virkaehtosopimuslakiin (669/ 1970), evankelis―luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annettuun lakiin (968/ 1974) ja Suomen Pankista annettuun lakiin ( / ) perustuvat riita―asiat, kun kysymys on:
(1―3 kohta kuten hallituksen esityksessä)
(Kuten hallituksen esityksessä)
Työtuomioistuimeen kuuluva riita―asia saadaan työehto― tai virkaehtosopimuksessa olevan määräyksen perusteella jättää välimiesten välimiesmenettelystä annetun lain (967/ 1992) mukaan ratkaistavaksi, ei kuitenkaan, milloin työehtosopimus työehtosopimuslain tai virkaehtosopimus valtion virkaehtosopimuslain, kunnallisen virkaehtosopimuslain, evankelisluterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain tai Suomen Pankista annetun lain säännösten nojalla vaaditaan julistettavaksi purkautuneeksi.
(Kuten hallituksen esityksessä)
(Kuten hallituksen esityksessä)
(Kuten hallituksen esityksessä)
Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1997
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Tuulikki Hämäläinen /sd, varapuheenjohtaja Seppo Kääriäinen /kesk, jäsenet Arto Bryggare /sd, Mikko Immonen /vas, Paula Kokkonen /kok, Pekka Kuosmanen /kok, Leena Luhtanen /sd, Vuokko Rehn /kesk, Ola Rosendahl /r, Matti Ryhänen /kesk (osittain), Juhani Sjöblom /kok, Sakari Smeds /skl, Osmo Soininvaara /vihr ja Janne Viitamies /sd sekä varajäsenet Klaus Hellberg /sd, Pekka Leppänen /vas ja Riitta Prusti /sd.
Vastalause
Hallitus esitti laissa Suomen Pankista sekä eräissä siihen liittyvissä laeissa huomattavia muutoksia eduskunnan pankkivaltuuston asemaan ja tehtäviin. Perustuslakivaliokunta ja monet asiantuntijat katsoivatkin lakiehdotuksen olevan ristiriidassa kansallisen keskuspankin toimintaa ”eduskunnan hoidossa” edellyttävän hallitusmuodon 73 §:n kanssa.
Talousvaliokunta on jonkin verran ottanut huomioon asiantuntijoiden huomautuksia lisäämällä mietintöön mm. Suomen Pankin raportointivelvollisuuden eduskunnalle. Lisäksi talousvaliokunta esittää kokonaan hylättäväksi hallituksen esityksen laiksi rahalain 4 §:n muuttamisesta.
Perustuslakivaliokunnan yksimielinen lausunto ja useiden asiantuntijoiden lausunnot ovat vakavasti nostaneet keskusteluun hallituksen alkuperäisen esityksen huonon yhteensopivuuden rahapolitiikan legitimiteetin eli yleisen hyväksyttävyyden kanssa. On myönteistä, että hallituksen esitys on tältä osin edes vähän parantunut talousvaliokunnassa.
Valiokunnankin esittämässä muodossa jää kuitenkin kyseenalaiseksi, kuinka hyvin laki täyttäisi rahapolitiikan legitimiteetin vaatimukset. Tämän erittäin keskeisen asian huolelliseksi harkitsemiseksi aikataulu on muodostunut liian kiireiseksi.
Mikään aikataulu ei kuitenkaan pakota päättämään asiasta nyt tapahtuvalla kiireellä. Päinvastoin ― kun rahalain muutos nyt hylätään, täytynee Suomen Pankkia koskeviin kysymyksiin lähitulevaisuudessa palata. Suomen Pankkia koskeva mahdollinen järjestely ja siihen liittyvä rahapolitiikan legitimiteettiharkinta pitäisikin valmistella suunnilleen samalla aikataululla kuin Suomen EMU-ratkaisusta päättäminen.
Esitämme kriittisen huomautuksen siitä, ettei Suomen Pankkia koskevien lakiehdotusten perusteluissa ole selkeästi sanottu niiden todellista syytä: Suomen valmistautumista EMU:n kolmanteen vaiheeseen.
Ehdotamme, että hallitus ottaisi lakiesitykset uudelleen valmisteltaviksi mm. perustuslakivaliokunnan ja talousvaliokunnan kuulemien asiantuntijalausuntojen pohjalta.
Uudessa valmistelussa tulee rahapolitiikan legitimiteettiä voimakkaasti korostaa. Uuden lakiehdotuksen on vastattava nykyistä hallituksen esitystä ja talousvaliokunnan mietintöä huomattavasti paremmin hallitusmuodon 73 §:n vaatimukseen siitä, että ”Suomen Pankki toimii eduskunnan hoidossa”.
Laadittavan uuden lakiehdotuksen tulee sisältää kannanotot ainakin seuraaviin kysymyksiin:
― Millä tavoin parhaiten turvataan parlamentaarisen järjestelmämme mahdollisuus vaikuttaa rahapolitiikan tavoitteiden asettamiseen ja määrittämiseen?
― Miten turvataan rahapolitiikan legitimiteettiä vahvistava kansanvaltainen menettely Suomen Pankin johtokunnan valinnassa? (Paras vaihtoehto mitä ilmeisimmin olisi antaa johtokunnan nimitysoikeus eduskunnan pankkivaltuuston tehtäväksi.)
― Miten varauduttaisiin poikkeusoloihin eli miten täsmennettäisiin, millä tavoin hallitus voisi kansallisen edun niin vaatiessa antaa rajoitetun ajan sitovia rahapolitiikkaa koskevia määräyksiä?
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että valiokunnan mietintöön sisältyvät 1. ja 3―5. lakiehdotukset hylättäisiin ja otettaisiin uuteen valmisteluun tässä vastalauseessa esiin tuodut näkökohdat huomioon ottaen.
Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1997
Seppo Kääriänen /kesk
Matti Ryhänen /kesk
Vuokko Rehn /kesk
Sakari Smeds /skl