HE 31771992

Asian 23 päivänä marraskuuta 1993 pidetyssä toisessa käsittelyssä eduskunta on yhtynyt muutoin perustuslakivaliokunnan mietinnössä n:o 10 tehtyihin ehdotuksiin, paitsi että 1. lakiehdotuksen (ehdotus laiksi Suomen Hallitusmuodon muuttamisesta) 33 a § on hyväksytty näin kuuluvana:

Eduskunta osallistuu kansainvälisissä toimielimissä tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun siten kuin valtiopäiväjärjestyksessä säädetään.

Valtioneuvosto määrää, sen estämättä mitä 33 §:ssä säädetään, 1 momentissa tarkoitetussa kansainvälisessä toimielimessä tehtävän päätöksen kansallisesta valmistelusta ja, siltä osin kuin tällainen päätös ei vaadi eduskunnan hyväksymistä eikä sisältönsä vuoksi myöskään edellytä asetuksen antamista, päättää muistakin siihen liittyvistä Suomen toimenpiteistä."

---

Kun asia on eduskunnan hyväksymän muutoksen johdosta tullut suuren valiokunnan käsiteltäväksi, valiokunta toteaa seuraavaa:

Hallitusmuodon 33 a § täysistunnon hyväksymässä muodossa on suuren valiokunnan käsityksen mukaan kielellisesti onnistuneempi ja sanonnaltaan 1 ja 2 momentin muodostaman kokonaisuuden huomioon ottaen selvempi kuin perustuslakivaliokunnan ehdottama muotoilu. Pykälässä tarkoitetut kansainväliset toimielimet määritellään konkreettisesti valtiopäiväjärjestyksen 54 a §:ssä. Hallitusmuodon 33 a §:n 2 momentin täysistunnossa hyväksytty sanamuoto täyttää myös paremmin kuin perustuslakivaliokunnan ehdotus ne tavoitteet, joita perustuslakivaliokunnan mietinnön perusteluissa on säännökselle asetettu.

Valtioneuvoston toimivalta on täysistunnon tarkentaman lakitekstin pohjalta niin laaja, että valtioneuvosto määrää kansainvälisessä toimielimessä tehtävän päätöksen kansallisesta valmistelusta kokonaisuudessaan ja siten esimerkiksi myös Suomen edustajien toiminnasta ja osallistumisesta päätöksentekoon tässä tarkoitetussa kansainvälisessä toimielimessä. Tämän lisäksi valtioneuvosto päättäisi kansainvälisessä toimielimessä tehtävään päätökseen liittyvistä muistakin Suomen toimenpiteistä, jolleivat päätökset vaadi eduskunnan hyväksymistä eivätkä sisältönsä vuoksi myöskään edellytä asetuksen antamista. Myös suuri valiokunta haluaa osaltaan todeta, ettei ETA-säädöksillä yleensä ole ulkopoliittista merkitystä, joten niitä asiallisesti vastaava sääntely on tähän saakka toteutettu sisäpoliittisen tehtäväjaon mukaisesti. Valiokunta pitää kuitenkin selvyyden vuoksi hyvänä sitä, että pykälä eduskunnan päättämin tavoin kirjoitetaan selkeästi poikkeukseksi hallitusmuodon 33 §:stä.

Tässä yhteydessä suuri valiokunta tähdentää,

että esillä olevassa asiassa ehdotetut muutokset valtiosääntöön liittyvät ainoastaan ETA-sopimuksen voimaantuloon. Suomen mahdollisen EU-sopimuksen voimaansaattamisjärjestys ratkaistaan aikanaan eduskunnassa hallituksen annettua asiasta esityksen. Nyt hyväksyttäviksi ehdotetut Suomen valtioelinten keskinäisiä suhteita koskevat valtiosääntömuutokset eivät ennakoi mahdollisen EU-jäsenyyssopimuksen käsittelyjärjestystä eivätkä vaikuta siihen.

---

Edellä lausutun lisäksi suuri valiokunta toteaa ETA-asioiden ehdotettuun eduskuntakäsittelyyn liittyen pitävänsä sille käsittelyssä ehdotettua asemaa perusteltuna. Suuren valiokunnan toimiala on ollut vanhastaan yleinen eikä sitä tarvitse muuttaa tai täsmentää uusien olosuhteiden kannalta. Valiokunnan jäsenmäärä on puolestaan sellainen, että eduskunnassa edustettuina olevat mielipidesuuntaukset tulevat valiokunnan päätöksenteossa riittävästi edustetuiksi. Tätä on erityisesti korostettava siitä syystä, että valiokunta tulee olemaan toimielin, joka ottaa eduskunnan puolesta kantaa yhdentymisasioiden ennakkokäsittelyssä. Myös valiokunnan muut toimintaedellytykset, muun ohella valiokunnan mahdollisuus kokoontua eduskunnan loma-aikoina, on valiokunnan käsityksen mukaan riittävästi turvattu. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä kuitenkin huomiota siihen, että valiokunnan käyttöön osoitetaan asianmukaiset henkilövoimavarat, jotta valiokunta kykenisi uusista tehtävistä asianmukaisesti suoriutumaan.

ETA-sopimuksen mukaisten yhdentymisasioiden käsittelyn ja niihin liittyvän eduskunnan kannanmuodostuksen antamista täysistunnon sijasta suurelle valiokunnalle on sinänsä pidettävä poikkeuksellisena toimenpiteenä. Suuri valiokunta ilmoittaa tämän vuoksi yhtyvänsä niihin perustuslakivaliokunnan mietinnön perusteluihin, joissa on suositeltu täysistuntokeskustelujen käymistä yleisluontoisista ETA-sopimusta koskevista kysymyksistä. Keskusteluja voitaneen tarpeen mukaan järjestää myös yksittäisestä yhdentymisasiasta.

---

Käsiteltyään asian suuri valiokunta on päättänyt

yhtyä eduskunnan asiassa tekemään päätökseen.

Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1993

---