Siirry mietintöön
StVM 44/2020 vp -
HE 230/2020 vp
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta ( HE 230/2020 vp ): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten.
Valiokunta on kuullut (etäkuuleminen):
- hallitusneuvos Ismo Tuominen - sosiaali- ja terveysministeriö
- erityisasiantuntija Lasse Ilkka - sosiaali- ja terveysministeriö
- ylilääkäri Tuula Hannila-Handelberg - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
- erityisasiantuntija Eeva Liukko - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
- aluehallintoylilääkäri Sinikka Salo - Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
- turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
- vs. johtajaylilääkäri Juha Paloneva - Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
- johtajaylilääkäri Juhani Sand - Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
- toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
- hallintoylilääkäri Jukka Pellinen - Helsingin kaupunki
- johtaja Taru Kuosmanen - Tampereen kaupunki
- ylilääkäri Johanna Tuukkanen - Jyväskylän kaupunki
- sosiaali- ja terveysjohtaja Mikko Pakarinen - Kaarinan kaupunki
- johtaja Tarja Myllärinen - Suomen Kuntaliitto
Valiokunta on saanut kirjalliset lausunnot:
- oikeusministeriö
- sisäministeriö
- Etelä-Suomen aluehallintovirasto
- Huoltovarmuuskeskus
- Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
- Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira)
- Ahvenanmaan maakunnan hallitus
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuoltolakia ja sosiaalihuoltolakia lisäämällä niihin sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelua ja tilannekuvan luomista koskevia säännökset.
Sairaanhoitopiireille, joissa on yliopistollinen sairaala, annettaisiin tehtäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelun ohjaus valtakunnallisten yhtenäisten periaatteiden mukaisesti omalla erityisvastuualueellaan. Sosiaalihuoltolakiin lisättäisiin sosiaalihuollon valmiussuunnittelua ja varautumista koskeva yleissäännös. Sairaanhoitopiirien alueen kuntien tulisi laatia yhteinen sosiaalihuollon valmiussuunnitelma keskussairaalan sijaintikunnan sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen johdolla. Ylipistollista sairaalaa ylläpitävät sairaanhoitopiirit toimisivat keskenään yhteistyössä ja yhdenmukaisin periaattein, jotta valmiussuunnittelusta muodostuisi valtakunnallinen kokonaisuus.
Yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin tehtävänä olisi luoda terveydenhuollon tilannekuva, joka sisältäisi tiedot perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon häiriötilanteista ja niiden uhkista sekä terveyspalvelujärjestelmän valmiudesta vastata erilaisiin häiriötilanteisiin. Tilannekuvatieto jaettaisiin sosiaali- ja terveysministeriölle, muille yliopistollista sairaalaa ylläpitäville sairaanhoitopiireille, erityisvastuualueen sairaanhoitopiireille ja kunnille sekä aluehallintovirastoille.
Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen tehtävänä olisi luoda sosiaalihuollon tilannekuva, joka sisältäisi tiedot sellaisista häiriöistä ja niiden uhkista, jotka vaarantavat väestön sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä sosiaalihuollon toteuttamisen, sekä tiedot kunnan sosiaalihuollon valmiudesta vastata häiriötilanteisiin. Tilannekuvatieto jaettaisiin toimivaltaisille viranomaisille.
Sosiaali- ja terveysministeriö kokoaisi alueilla yhtenäisin perustein luodut sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvatiedot valtakunnalliseksi sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekuvaksi sosiaali- ja terveysministeriön ja valtion johdon käyttöön.
Valtion mahdollisuutta osallistua valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen rahoittamalla toimintaa laajennettaisiin myös sosiaalihuollon toimintaan. Sosiaali- ja terveysministeriö voisi nimetä valtakunnallisia toimijoita myös sosiaalihuollon tehtäviin.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2021 alusta.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yhteistyömallista sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesti yhtenäisen valmiussuunnittelun luomiseksi ja tilannekuvan kokoamiseksi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotettuja terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muutoksia kansallisen turvallisuuden näkökulmasta tärkeinä. Valiokunnan näkemyksen mukaan esitys on merkittävä askel kohti valtakunnallisesti koordinoitua yhtenäistä valmiussuunnittelua. Valiokunta toteaa, että nykyisen pirstaleisen palvelujärjestelmän vuoksi tarve jäsentyneemmälle ja yhtenäiselle tilannekuvan luomiselle sekä valmiussuunnittelulle on ollut olemassa jo ennen koronavirusepidemiaa. Epidemia on osaltaan korostanut tarvetta tuottaa reaaliaikaista kansallista tilannekuvaa valmiussuunnittelua varten. Nykyiset mekanismit häiriötilanteiden tilannekuvan luomiseksi sekä valmiussuunnitelmien laatimiseksi ovat osin riittämättömät ja epäyhtenäiset. Kokonaiskuvaa erityisesti sosiaalihuollon tilasta, toteutuksesta ja puutteista on ollut vaikea luotettavasti muodostaa.
Ehdotus mahdollistaa valiokunnan näkemyksen mukaan yhdenmukaisen valmiussuunnittelun toteutuksen ja parantaa tiedon kulkua toimijoiden välillä. Yhtenäinen ja ajantasainen tilannekuvatieto tukee kutakin toimijaa hallinnon eri tasoilla sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan sekä resurssien johtamisessa ja ohjaamisessa. Näin ollen ehdotetut säännökset mahdollistavat nykyistä paremman tietoon perustuvan päätöksenteon valmiuteen ja varautumiseen liittyvissä toimissa. Esitys selkeyttää nykykäytäntöä ja luo edellytykset kattavalle varautumisen suunnittelulle sekä tiedon kokoamiselle tilannekuvan muodostamista varten. Ehdotetut muutokset yhtenäistävät valmiussuunnittelua ja tilannekuvatiedon muodostamista myös terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä.
Valmiutta ja varautumista koskevien toimivaltasäännösten sisältämät vastuut tulee olla selkeästi säännelty. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on nostettu esiin huoli ehdotetun sääntelyn vaikutuksista toimijoiden vastuisiin sekä mahdollisista epäselvyyksistä sääntelyn tulkinnassa. Valiokunta toteaa, että myös ehdotetun 42 a §:n perustelut voivat olla omiaan lisäämään tulkinnan epäselvyyttä, kun hallituksen esityksen perusteluissa (s. 25) todetaan yliopistollista sairaalaa ylläpitävälle sairaanhoitopiirille säädetyn valmiussuunnittelun ohjaustehtävän tarkoittavan alueellista valmiussuunnittelua ja varautumista. Varautuminen on kuitenkin terveydenhuoltolain 38 §:n nojalla säädetty kunkin sairaanhoitopiirin päätettäväksi yhteistyössä alueensa kuntien kanssa.
Valiokunta toteaa, että ehdotetuilla muutoksilla ei muuteta varautumista koskevaa päätösvaltaa tai johtosuhteita. Yliopistollista sairaalaa ylläpitäville sairaanhoitopiireille annettavassa uudessa tehtävässä on nimenomaisesti kyse yhtenäisen valmiussuunnittelun ohjauksesta sekä tilannekuvaa koskevan tiedon kokoamiseen ja sen jakamiseen liittyvistä tehtävistä siten kuin ehdotetussa 42 a §:ssä säädetään.
Asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin myös kritiikkiä siitä, että valmiussuunnittelua varten ei tarvittaisi uutta toimijatasoa viitaten yliopistoa ylläpitäville sairaanhoitopiireille ehdotettuihin uusiin tehtäviin. Valiokunta näkee yhtenäisen tilannekuvan sekä valmiussuunnittelun näkökulmasta tarpeen ehdotetulle sääntelylle. Kyse ei sellaisenaan ole uudesta toimijatasosta, vaan yhtenäisestä toimintamallista, jossa suunnittelun ohjaamista sekä tiedon keruuta ja sen jakamista varten on perusteltua säätää tehtävistä esitetyin tavoin laissa. Tämä on tarpeen, jotta valmiussuunnittelua ohjataan yhtenäisin perustein ja tilannekuvasta kyetään muodostamaan yhtenäinen ja kattava kokonaisuus.
Ahvenanmaan maakunnan asema. Ahvenanmaan itsehallintolain ( 1144/1991 ) 18 §:n 12 kohdan mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta asioissa, jotka koskevat terveyden- ja sairaanhoitoa 27 §:n 24, 29 ja 30 kohdassa säädetyin poikkeuksin. Itsehallintolain 18 §:n 13 kohdan mukaan myös sosiaalihuolto kuuluu maakunnan lainsäädäntövaltaan. Itsehallintolain 23 §:n mukaan itsehallintoviranomaiset huolehtivat maakunnan lainsäädäntövallan piiriin kuuluvien asioiden hallinnosta. Itsehallintolain 27 §:n 34 kohdan mukaan valmius poikkeusolojen varalta kuuluu valtakunnan toimivaltaan. Tasavallan presidentin asetuksella poikkeusoloihin varautumista koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa ( 900/2000 ) säädetään siitä, mitkä viranomaiset huolehtivat poikkeusoloihin varautumista koskevista tehtävistä. Ahvenanmaan maakunnassa niistä valtakunnan viranomaisille kuuluvista valmistelevista hallintotehtävistä ja muista valmistelevista tehtävistä, jotka kuuluvat väestönsuojeluun, huoltovarmuuteen tai yleiseen poikkeusoloihin varautumiseen, huolehtivat valtakunnan ja maakunnan viranomaiset yhdessä siten kuin kyseisessä asetuksessa säädetään.
Valiokunnan sosiaali- ja terveysministeriöltä saaman selvityksen mukaan lakiehdotukset eivät ole ristiriidassa yllä mainittujen säännösten kanssa eikä esityksestä seuraa uusia velvollisuuksia Ahvenanmaan hallinnolle tai toimijoille. Esitetyt valmiussuunnittelun ja tilannekuvan luomisen säännökset eivät velvoita Ahvenanmaata, vaan — kuten covid 19-pandemiankin aikana — valtakunnan viranomaiset ja Ahvenanmaan maakunnan viranomaiset tekevät yhteistyötä tilannekuvan luomisessa ja valmiussuunnittelussa.
Voimaantulo. Hallituksen esityksen mukaan ehdotettujen muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on pidetty esitettyä voimaantuloaikataulua ongelmallisena. Kuulemisen perusteella valiokunta edellyttää, että lain voimaantuloa myöhennetään ehdotetusta. Voimaantuloajankohta on asetettava siten, että säädösmuutosten toimeenpanon edellyttämälle käytännön valmistelutyölle jää riittävä aika.
1. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta
42 a §. Valmiuteen ja varautumiseen liittyvät tehtävät.
Pykälän 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun tilannekuvatietojen jakamisen tulee valiokunnan näkemyksen mukaan koskea myös 2 kohdassa käsiteltäviä terveydenhuollon häiriötilanteita ja niiden uhkia eikä vain 3 kohdassa tarkoitettua tilannekuvaa, kuten hallituksen esityksessä ehdotetaan. Mainitun 2 kohdan tarkoittamat tiedot häiriötilanteista ja niiden uhkista liittyvät kiinteästi 3 kohdassa tarkoitettuihin tilannekuvatietoihin. Näin ollen valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin 4 kohtaa muutetaan siten, että se kattaa velvollisuuden jakaa myös 2 kohdassa tarkoitetut tiedot. Näin muutettuna säännös myös vastaa sosiaalihuoltolain 33 c §:n sisältöä.
2. Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta
33 c §. Tilannekuvan muodostaminen ja välittäminen.
Pykälän 1 momentissa säädetään eräiden tietojen luovuttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle salassapitosäännösten estämättä. Tietojen luovutusta koskeva säännös on kuitenkin hallituksen esityksessä sidottu esityksen 33 d §:ssä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen. Ehdotetussa 33 d §:ssä säädetään sairaanhoitopiirin alueen kuntien velvollisuudesta laatia keskussairaalan sijaintikunnan sosiaalihuollon viranomaisen johdolla yhteinen valmiussuunnitelma. Ehdotetun 33 c §:n viittaus ei siten kohdistu lainkaan muihin tahoihin, joille tiedot tulee kyseisen säännöksen perusteella luovuttaa.
Valiokunnan näkemyksen mukaan ehdotettu tiedonsaantioikeus on säännöksessä mainittujen viranomaisten valmiuteen ja varautumiseen liittyvien tehtävien kannalta välttämätöntä. Näin ollen valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin 4 kohdan loppuosan sanamuoto muutetaan vastaamaan terveydenhuoltolain 42 a §:n vastaavaa sanamuotoa siten, että 33 d §:ssä tarkoitettujen tehtävien sijaan viitataan tilannekuvan luomiseen sekä kyseisten viranomaisten tehtäviin.
33 d §. Sosiaalihuollon alueellinen varautuminen.
Pykälän 2 momentin mukaan yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin sijaintikunnan sosiaalihuollon johtava viranomainen osallistuu terveydenhuoltolain 42 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiseen valmiussuunnittelun ohjaamiseen. Kuntalain 56 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kuntayhtymän perussopimuksessa on sovittava kuntayhtymän nimestä, kotipaikasta ja jäsenkunnista. Valiokunta toteaa, että epäselvyyksien välttämiseksi nyt ehdotetussa pykälässä on syytä käyttää sairaanhoitopiirin sijaintikunnan sijaan ilmaisua sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kotipaikka. Näin ollen kyseinen tehtävä säädetään sen kunnan, joka on kuntayhtymän perussopimuksessa sovittu kyseisen kuntayhtymän kotipaikaksi, sosiaalihuollon johtavalle viranomaiselle.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 230/2020 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset)
1.
Laki
terveydenhuoltolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 38 §:n 1 momentti ja
lisätään lakiin uusi 42 a §seuraavasti:
38 §
Terveydenhuollon alueellinen varautuminen ja valtion osallistuminen valmiuden ylläpitämiseen
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on päätettävä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisesta varautumisesta normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on lisäksi velvollinen laatimaan yhteistyössä alueensa kuntien kanssa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman. Valmiussuunnitelma tulee yhteensovittaa sosiaalihuoltolain 33 d §:ssä tarkoitetun sosiaalihuollon alueellisen valmiussuunnitelman kanssa. Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee luovuttaa 42 a §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot salassapitosäännösten estämättä erityisvastuualueensa sairaanhoitopiirille, jossa on yliopistollinen sairaala. Luovutettavat tiedot eivät saa sisältää henkilötietoja.
42 a §
Valmiuteen ja varautumiseen liittyvät tehtävät
Yliopistollista sairaalaa ylläpitävä sairaanhoitopiiri erityisvastuualueellaan:
1) ohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden valmiussuunnittelua valtakunnallisten yhtenäisten periaatteiden mukaisesti;
2) kokoaa ja analysoi tietoa terveydenhuollon häiriötilanteista ja niiden uhkista;
3) muodostaa ja ylläpitää terveydenhuoltojärjestelmän valmiutta kuvaavaa tilannekuvaa, joka sisältää tiedot palvelujärjestelmän toiminnasta ja kuormituksesta, henkilöstö- ja materiaaliresursseista ja tukipalveluiden toiminnasta;
4) jakaa 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun tilannekuvatiedon salassapitosäännösten estämättä sosiaali- ja terveysministeriölle, muille yliopistollista sairaalaa ylläpitäville sairaanhoitopiireille, erityisvastuualueensa kunnille ja sairaanhoitopiireille sekä aluehallintovirastolle niiden tilannekuvan luomiseksi ja tehtäviensä hoitamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriö muodostaa yhteistyössä yliopistollista sairaalaa ylläpitävien sairaanhoitopiirien kanssa valtakunnallisen terveydenhuollon tilannekuvan.
Sosiaali- ja terveysministeriö voi määrätä yliopistollista sairaalaa ylläpitävien sairaanhoitopiirien keskinäisestä työnjaosta 1 momentissa tarkoitetuissa tehtävissä. Tällöin kunnalla ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on 38 §:n 1 momentista poiketen velvollisuus luovuttaa tämän pykälän 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot sille yliopistollista sairaalaa ylläpitävälle sairaanhoitopiirille, jolle sosiaali- ja terveysministeriö on tehtävän määrännyt.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2021.
2.
Laki
sosiaalihuoltolain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) uusi 33 b—33 e § seuraavasti:
33 b §
Sosiaalihuollon valmiuteen ja varautumiseen liittyvät tehtävät
Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen tulee valmiussuunnitelmin sekä häiriötilanteissa että poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin ja muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Sosiaalihuollon valmiussuunnitelmat tulee sovittaa yhteen kunnan muiden hallintokuntien valmiussuunnitelmien kanssa.
33 c §
Tilannekuvan muodostaminen ja välittäminen
Kunnan sosiaalihuollosta vastaavan viranomaisen tulee omalla alueellaan:
1) koota ja analysoida tietoa sellaisista häiriöistä ja niiden uhkista, jotka vaarantavat väestön sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin sekä sosiaalihuollon toteuttamisen;
2) muodostaa ja ylläpitää sosiaalihuollon valmiutta kuvaavaa tilannekuvaa, joka sisältää tiedot vallitsevista olosuhteista, palvelujärjestelmän toiminnasta ja kuormituksesta, henkilöstö- ja materiaaliresursseista sekä tukipalveluiden toiminnasta;
3) yhteensovittaa sosiaalihuollon tilannekuva perusterveydenhuollon tilannekuvan kanssa;
4) luovuttaa välttämättömät 1—3 kohdassa tarkoitetut tiedot salassapitosäännösten estämättä aluehallintovirastolle, alueensa sairaanhoitopiirille, alueensa sairaanhoitopiirin keskussairaalan sijaintikunnan sosiaalihuollon johtavalle viranomaiselle ja sosiaali- ja terveysministeriölle niiden tilannekuvan luomiseksi ja tehtäviensä hoitamiseksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut tiedot eivät saa sisältää henkilötietoja.
33 d §
Sosiaalihuollon alueellinen varautuminen
Sairaanhoitopiirin alueen kuntien tulee laatia keskussairaalan sijaintikunnan sosiaalihuollon viranomaisen johdolla yhteinen sosiaalihuollon valmiussuunnitelma. Valmiussuunnitelmaan tulee sisältyä kuvaus menettelystä, jolla yhteistä tilannekuvaa muodostetaan, ylläpidetään ja jaetaan. Valmiussuunnitelma tulee yhteensovittaa terveydenhuollon alueellisen valmiussuunnitelman kanssa.
Yliopistollista sairaalaa ylläpitävän sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kotipaikan sosiaalihuollon johtava viranomainen osallistuu sosiaalihuollon asiantuntijana terveydenhuoltolain 42 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnittelun ohjaamiseen.
33 e §
Valtion osallistuminen valmiuden ylläpitämiseen
Valtio voi osallistua sosiaalihuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen rahoittamalla sellaista toimintaa, jonka korvaaminen valtion varoista on erityisestä syystä tarkoituksenmukaista. Toimintaa varten sosiaali- ja terveysministeriö voi nimetä ja valtuuttaa valtakunnallisia toimijoita.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2021.
Helsingissä 11.12.2020
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja Markus Lohi /kesk
varapuheenjohtaja Mia Laiho /kok
jäsen Anna-Kaisa Ikonen /kok
jäsen Kaisa Juuso /ps
jäsen Arja Juvonen /ps
jäsen Noora Koponen /vihr
jäsen Aki Lindén /sd
jäsen Hanna-Leena Mattila /kesk
jäsen Ilmari Nurminen /sd
jäsen Veronica Rehn-Kivi /r
jäsen Minna Reijonen /ps
jäsen Hanna Sarkkinen /vas
jäsen Juhana Vartiainen /kok
jäsen Heidi Viljanen /sd
varajäsen Anneli Kiljunen /sd
varajäsen Mirka Soinikoski /vihr
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Päivi Salo /