Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain muuttamisesta ( HE 5/2020 vp ): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty sivistysvaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Asiasta on annettu seuraava lausunto: 

sivistysvaliokunta  SiVL 1/2020 vp

Valiokunta on kuullut: 

• sosiaalineuvos  Juha  Luomala  - sosiaali- ja terveysministeriö
• johtaja  Erja  Heikkinen  - opetus- ja kulttuuriministeriö
• osaston va. johtaja  Anu  Muuri  - Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Valiokunta on saanut kirjalliset lausunnot: 

• Lounais-Suomen aluehallintovirasto
• professori  Juho  Saari  - Tampereen yliopisto
• professori  Heikki  Hiilamo 
• Helsingin yliopisto
• Itä-Suomen yliopisto
• Socca - Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus
• Valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet
• Sosiaalityön tutkimuksen seura

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuoltolakia.  

Esityksen tavoitteena on mahdollistaa yliopistotasoisen sosiaalityön tutkimuksen rahoittaminen valtion varoista. Sosiaali- ja terveysministeriö voisi myöntää vuosittain rahoitusta tutkimushankkeille, joiden arvioidaan sopivan yhteen sosiaalityön tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden kanssa. Painoalueet ja tavoitteet valmisteltaisiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa arviointiryhmässä, joka myös seuraisi hankkeiden toteutumista. 

Esitys toteuttaa pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman kirjauksia, joiden mukaan voimavarat sosiaalialan tutkimukseen sekä kehittämiseen turvataan pitkäjänteisesti, rakennetaan Suomeen sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämisrakenne ja luodaan erillinen sosiaalityön tutkimusta ja sen osaamisen vahvistamista tukeva valtion rahoitus. 

Esitys liittyy esitykseen valtion vuoden 2020 ensimmäiseksi lisätalousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian keväällä 2020. 

Yleistä

Esityksen tavoitteena on valtion tutkimusrahoituksen ulottaminen yliopistotasoiseen sosiaalityön tutkimukseen. Hallitusohjelman mukaan voimavarat sosiaalialan tutkimukseen ja kehittämiseen turvataan pitkäjänteisesti, rakennetaan Suomeen sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämisrakenne ja luodaan erillinen sosiaalityön tutkimusta ja sen osaamisen vahvistamista tukeva valtion rahoitus. Esityksen tavoitteena on myös vahvistaa tutkimusperusteista työotetta sosiaalityössä sekä kehittää sosiaalityön palvelujärjestelmätutkimusta ja luoda siten edellytyksiä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation monitieteelliselle tutkimukselle Suomessa. Lisäksi tavoitteena on lisätä tietoa sosiaalityön menetelmien vaikuttavuudesta. 

Sosiaalialan tutkimukseen ei ole toistaiseksi ollut terveyden tutkimuksen kaltaista valtionkorvaukseen perustuvaa järjestelmää. Sosiaalihuollosta puuttuvat myös yliopistollisia keskussairaaloita vastaavat toimintayksiköt, joissa sosiaalityön tieteellinen tutkimus, tieteellis-ammatillinen koulutus ja käytännön työ yhdistyvät. Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen siitä, että sosiaalityön ja sosiaalihuollon käytäntöjä kehittävälle tutkimukselle on selkeä tarve. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä. Valiokunta ehdottaa 60 c §:n 1 momentin kielellistä korjausta. 

Korvausmenettely

Ehdotetun 60 c §:n mukaan sosiaali- ja terveysministeriö voi myöntää vuosittain hakemusten perusteella valtion rahoitusta yliopistotasoisille sosiaalityön tutkimushankkeille. Ehdotuksen perustelujen mukaan perusteltua olisi rahoittaa etenkin laajempia, useamman eri toimijan yhteistyöhankkeita. Tällaisilla hankkeilla voidaan luoda parhaat edellytykset sosiaalityön tutkimusperusteisen työkulttuurin vahvistamiselle ja tutkimuksen kytkeytymiselle palvelujärjestelmään.  

Rahoitusta voidaan esityksen mukaan myöntää myös esimerkiksi kuntien ja kuntayhtymien, tutkimuslaitosten, sosiaalialan osaamiskeskusten tai ammattikorkeakoulujen taikka muiden yliopistojen ulkopuolisten tahojen suunnittelemalle hankkeelle, jos hanketta voidaan sisältönsä ja metodiensa puolesta pitää tieteellisesti korkealaatuisena sekä määriteltyjen painoalueiden mukaisena. Hankehakemuksista olisi tehtävä vertaisarviointi, joka voitaisiin perustelujen mukaan toteuttaa esimerkiksi tehtävää varten koottavalla sosiaalityön tutkimuksen asiantuntijoista koostuvalla arviointipaneelilla. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää sivistysvaliokunnan tavoin tärkeänä, että ehdotetulla säännöksellä voidaan varmistaa tutkimuksen korkea tieteellinen laatu rajaamatta tutkimusta vain tiettyihin organisaatioihin. 

Rahoituksen määrä

Vuoden 2020 talousarviossa on hyväksytty 25 miljoonaa euroa momentille 33.60.32 (Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen). Momentille lisättiin 4 miljoonaa euroa vuoden 2020 talousarvioesityksessä. Lisäys perustui hallitusohjelmaan, jonka perusteella 4 miljoonan euron vuosittainen rahoitus kohdistetaan sosiaalityön tutkimukseen vuodesta 2020 lukien. Nyt käsiteltävänä oleva lakiehdotus ja lisätalousarvioesityksessä tehtävä käyttötarkoituksen muutos mahdollistavat hallitusohjelman mukaisen erillisrahoituksen yliopistotasoiselle sosiaalityön tutkimukselle. 

Kuluvalle vuodelle varattu neljän miljoonan euron rahoitus on hyvin maltillinen, mutta saadun selvityksen mukaan alkuvaiheessa kriteerit täyttävien hakemusten määrä ei todennäköisesti ole suuri. Valiokunta pitää tärkeänä, että valtion tutkimusrahoitusta sekä terveydenhuollon yksiköille että sosiaalityön yliopistotasoiseen tutkimukseen vahvistetaan väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävän, korkeatasoisen ja vaikuttavan tutkimuksen turvaamiseksi.  

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 5/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotus) 

Laki 

sosiaalihuoltolain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  

lisätään sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) uusi 60 c § seuraavasti: 

Helsingissä 12.5.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Anu  Vehviläinen  /kesk   

varapuheenjohtaja  Mia  Laiho  /kok   

jäsen  Kim  Berg  /sd   

jäsen  Anna-Kaisa  Ikonen  /kok   

jäsen  Kaisa  Juuso  /ps   

jäsen  Arja  Juvonen  /ps   

jäsen  Noora  Koponen  /vihr   

jäsen  Aki  Lindén  /sd   

jäsen  Hanna-Leena  Mattila  /kesk   

jäsen  Ilmari  Nurminen  /sd   

jäsen  Veronica  Rehn-Kivi  /r   

jäsen  Minna  Reijonen  /ps   

jäsen  Heidi  Viljanen  /sd   

jäsen  Sofia  Virta  /vihr   

varajäsen  Anneli  Kiljunen  /sd   

varajäsen  Mikko  Kinnunen  /kesk   

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Harri  Sintonen  /