Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 36 ja 37 §:n sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain 1 §:n muuttamisesta ( HE 141/2017 vp ): Asia on saapunut sosiaali- ja terveysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Valiokunta on kuullut: 

• hallitusneuvos Pekka Humalto - sosiaali- ja terveysministeriö
• lakimies Mikko Ryynänen - Kansaneläkelaitos
• asiantuntijalääkäri Jan Schugk - Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
• kehityspäällikkö Sonja Lilius - Maatalousyrittäjien eläkelaitos
• työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén - Suomen Yrittäjät ry

Valiokunta on saanut kirjalliset lausunnot: 

• Akava ry
• Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
• Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

• Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslakia, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annettua lakia sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annettua lakia. 

Esityksen mukaan niiden yrittäjien, joilla on työkyvyttömyyden alkaessa voimassa yrittäjän eläkelaissa tarkoitettua eläketurvaa koskeva vakuutus, sairausvakuutuslain mukainen omavastuuaika lyhennettäisiin nykyisestä sairastumispäivästä ja sitä seuraavista kolmesta arkipäivästä sairastumispäivään. 

Sairausvakuutuslain mukaisten vähimmäispäivärahojen määrää ehdotetaan korotettavaksi, jotta niiden nettomäärä olisi toimeentulotuen perusosaa suurempi ja niitä saavat henkilöt olisivat lähtökohtaisesti oikean etuusjärjestelmän piirissä. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiseen viittaussäännökseen perustuen korotus koskisi myös vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa. 

Esityksessä ehdotetaan myös, että molemmille vanhemmille voidaan samalta ajalta maksaa ansionmenetyskorvauksena erityishoitorahaa lapsen kotona tapahtuvan saattohoidon ajalta.  

Edelleen esityksessä ehdotetaan, että työterveyshuollon kustannuksista voidaan myöntää korvausta, vaikka yrittäjällä tai maatalousyrittäjällä ei ole YEL tai MYEL -vakuutus voimassa hänen ollessaan kuntoutustuella tai määräaikaisella tapaturmaeläkkeellä. 

Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että jos henkilö tulee työkyvyttömäksi työskennellessään samanaikaisesti kahdessa tai useammassa työsuhteessa taikka omassa työssä ja on työkyvytön vain johonkin työhönsä, sairauspäiväraha määräytyy sen ansionmenetyksen mukaan, jonka voidaan katsoa aiheutuvan työkyvyttömyydestä. 

Lisäksi sairausvakuutuslakiin ehdotetaan tehtäväksi eräitä teknisluonteisia tarkistuksia. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018. 

Hallituksen esityksessä sairausvakuutuslain mukaisiin vähimmäispäivärahoihin ehdotetaan korotusta, jotta niiden nettomäärä olisi suurempi kuin toimeentulotuen perusosa. Korotus koskee myös vähimmäismääräistä kuntoutusrahaa. Vähimmäismääräinen sairauspäiväraha nousee 616 euroon kuukaudessa. Kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien indeksin jäädyttämistä koskevan hallituksen esityksen (HE 123/2017 vp) mukaan vähimmäismääräisiä päivärahoja ei tarkisteta ensi vuonna, mutta toimeentulotuen perusosaa nostetaan normaalin indeksikorotuksen mukaisesti. Valiokunta pitää nyt käsiteltävässä esityksessä ehdotettua päivärahojen vähimmäismäärien korottamista asianmukaisena perusturvan ja viimesijaisen toimeentuloturvan välisen suhteen kannalta. 

Hallitus esittää, että molemmille vanhemmille voidaan maksaa yhtä aikaa erityishoitorahaa lapsen kotona tapahtuvan saattohoidon ajalta. Ehdotus poikkeaa pääsäännöstä, jonka mukaan erityishoitorahaa ei makseta molemmille vanhemmille yhtä aikaa lapsen kotihoidon ajalta. Valiokunta pitää ehdotusta erittäin myönteisenä ja toteaa, että muutoksella voidaan nykyistä paremmin ottaa huomioon lapsen ja perheen tilanne sekä mahdollistaa molempien vanhempien läsnäolo ja hoitoon osallistuminen hyvin vaikeassa tilanteessa. 

Yrittäjän sairausvakuutuslain mukaista omavastuuaikaa lyhennetään sairastumispäivään. Muutoksella pyritään parantamaan yrittäjien mahdollisuutta huolehtia omasta terveydestään. Esityksen perustelujen mukaan nykyisestä neljän päivän omavastuuajasta johtuu, että yrittäjät tekevät töitä sairaanakin, jolloin sairaus voi pitkittyä. Muutos koskee yrittäjän eläkelain mukaisia yrittäjiä, jotka rahoittavat itse vakuutusmaksuillaan omavastuuajan lyhentämisestä aiheutuneet lisäkustannukset. Valiokunta puoltaa muutosta.  

Esityksen mukaan työterveyshuollon kustannuksista voidaan maksaa korvausta kuntoutustuen tai määräaikaisen tapaturmaeläkkeen aikana, vaikka yrittäjällä tai maatalousyrittäjällä ei ole YEL- tai MYEL-vakuutus voimassa. Valiokunta pitää tärkeänä, että työterveyshuolto voi näissä tilanteissa olla tukemassa yrittäjän tai maatalousyrittäjän työhön palaamista kuntoutustuen tai tapaturmaeläkkeen päättymisen jälkeen. 

Kahdessa tai useammassa työssä olevan henkilön työkyvyttömyys voi kohdistua vain johonkin työhön, ja hän saattaa jatkaa muissa töissään kuten ennen työkyvyttömyyttä. Valiokunta pitää perusteltuna muuttaa sairauspäivärahan määräytymisperustetta tällaisissa tilanteissa siten, että päivärahan perusteeksi otetaan vain työkyvyttömyydestä aiheutuva ansionmenetys. Valiokunta pitää myös muita esitykseen sisältyviä lainsäädäntöä selkeyttäviä ja lakiteknisiä muutoksia asianmukaisina. 

Valiokunta ehdottaa 1. lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen ja 3. lakiehdotuksen 67 §:n säännösviittauksen lakiteknistä täsmentämistä. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 141/2017 vp sisältyvän 2. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 141/2017 vp sisältyvät 1. ja 3. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

1. 

Laki 

sairausvakuutuslain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 12 luvun 11 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1640/2009, 

muutetaan 8 luvun 10 §:n 1 momentti, 10 luvun 2 §:n 3 momentti, 11 luvun 4 §:n 1 momentti ja 7 §, 12 luvun 4 §:n 2 momentti, 13 luvun 2 §:n 1 momentti sekä 10 §:n 2 momentti, 

sellaisina kuin niistä ovat 8 luvun 10 §:n 1 momentti ja 11 luvun 4 § 1 momentti laissa 1246/2010, 11 luvun 7 § laissa 1142/2010, 13 luvun 2 §:n 1 momentti laissa 1113/2005 ja 10 §:n 2 momentti laissa 943/2016, sekä 

lisätään 8 luvun 13 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 532/2009, uusi 2 momentti, 11 lukuun uusi 5 a § sekä 12 luvun 1 §:ään uusi 2 momentti ja viimeksi mainittuun lukuun uusi 12 §, seuraavasti: 

8 luku 

Sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha 

10 § 

Yrittäjän oikeus sairauspäivärahaan omavastuuajalta 

Sen estämättä, mitä 7 §:n 1 momentissa säädetään, vakuutetulle, jolla on työkyvyttömyyden alkaessa voimassa yrittäjän eläkelaissa tarkoitettua eläketurvaa koskeva vakuutus, maksetaan omavastuuajan korvauksena sairauspäivärahaa työkyvyttömyyden ajalta, lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää 7 §:n 1 momentin mukaisen omavastuuajan päättymiseen asti. 

13 § 

Muut osasairauspäivärahaan sovellettavat säännökset 

Osasairauspäivärahaan ei kuitenkaan sovelleta sairauspäivärahaa koskevaa 11 luvun 5 a §:ää.  

10 luku 

Erityishoitoraha 

2 § 

Erityishoitorahan maksamisen edellytykset 

Erityishoitorahaa maksetaan samalta ajalta molemmille vanhemmille, jos lääkäri on katsonut molempien vanhempien hoitoon tai kuntoutukseen osallistumisen tarpeelliseksi. Edellä tarkoitetun kotihoidon ajalta erityishoitorahaa ei kuitenkaan makseta samalta ajalta molemmille vanhemmille, ellei kyse ole saattohoidosta. 

11 luku 

Päivärahaetuuksien määrä 

4 § 

Vakuutetun esittämä työtulo ja vanhempainpäivärahan suuruus edeltävän vanhempainpäivärahan perusteena olleiden työtulojen mukaan 

Kansaneläkelaitoksen on hakemuksesta arvioitava, mitä on pidettävä vakuutetun työtuloina hänen työkyvyttömyytensä tai vanhempainpäivärahaoikeutensa taikka erityishoitorahaoikeuden alkamista välittömästi edeltäneiden kuuden kuukauden aikana. Päivärahaetuus määräytyy vakuutetun luotettavasti selvittämien kuuden kuukauden työtulojen perusteella edellyttäen, että työtulot ovat jatkuvasti olleet kahdella kerrottuna vähintään 20 prosenttia suuremmat kuin 3 §:ssä tarkoitetut, verotuksessa todetut työtulot, jotka on tarkistettu 1 §:n 4 momentin mukaisesti. Edellä mainitut työtulot otetaan huomioon vain ajalta, jona henkilö on ollut tämän lain mukaisesti Suomessa vakuutettuna. 

5 a § 

Sairauspäivärahan määräytyminen vakuutetun ollessa työkyvytön vain johonkin työhönsä 

Jos vakuutettu tulee työkyvyttömäksi työskennellessään samanaikaisesti kahdessa tai useammassa työsuhteessa taikka omassa työssä ja on työkyvytön vain johonkin työhönsä, sairauspäiväraha määräytyy tästä työstä aiheutuneen ansionmenetyksen perusteella. Vakuutetun tulee esittää työtulot työkyvyttömyyden alkamista välittömästi edeltäneen kuuden kalenterikuukauden ajalta. Yrittäjän tulee esittää selvitys yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vahvistetusta työtulosta. Sen estämättä, mitä muualla tässä laissa säädetään sairauspäivärahan määräytymisestä, sairauspäivärahan perusteena käytetään kuudelta kuukaudelta esitettyjä kahdella kerrottuja työtuloja. Työtuloa määrättäessä työ- tai virkasuhteessa saaduista työtuloista vähennetään 5 prosentin suuruiset tulonhankkimiskulut ja tehdään vakuutusmaksuvähennys siten kuin 4 a §:ssä säädetään. Tätä säännöstä ei kuitenkaan sovelleta, jos kysymyksessä on hyvin vähäinen työskentely toisessa työssä.  

Jos vakuutetun työkyvyttömyys jatkuu ja hän tulee työkyvyttömäksi kaikkiin töihinsä, sairauspäiväraha määräytyy työkyvyttömyyden alkamista edeltäneiden työtulojen perusteella siten kuin tässä luvussa säädetään. 

7 § 

Sairaus- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä 

Sairaus- ja vanhempainpäivärahan sekä erityishoitorahan vähimmäismäärä on 22,89 euroa arkipäivältä. Tätä rahamäärää tarkistetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa säädetään. Päivärahan vähimmäismäärää koskeva rahamäärä vastaa sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 2010 tammikuussa maksettujen kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. 

12 luku 

Päivärahaetuuden suhde muihin etuuksiin 

1 § 

Päivärahaetuuksien keskinäinen yhteensovitus 

Jos vakuutetulle myönnetään takautuvasti samalle ajalle muuta tämän lain mukaista päivärahaetuutta, Kansaneläkelaitoksella on oikeus periä muu etuus maksettua päivärahaa vastaavalta osalta. 

4 § 

Sairauspäivärahan suhde työeläkelakien mukaiseen osatyökyvyttömyyseläkkeeseen 

Jos vakuutettu saa 1 momentin mukaista osatyökyvyttömyyseläkettä tai sitä vastaavaa muuta kuin täyttä työkyvyttömyyseläkettä ja oikeus osatyökyvyttömyyseläkkeeseen tai sitä välittömästi edeltävään työkyvyttömyyseläkkeeseen on alkanut ennen sen kalenterivuoden alkua, jota koskevat työtulot ovat sairauspäivärahan määräämisen perusteena, sairauspäivärahasta ei vähennetä osatyökyvyttömyyseläkettä. Sairauspäivärahasta ei vähennetä osatyökyvyttömyyseläkettä tai muuta kuin täyttä työkyvyttömyyseläkettä myöskään silloin, kun sairauspäivärahan määräämisen perusteena käytetään 11 luvun 4 §:n mukaisia työtuloja ja ne ovat kokonaisuudessaan osatyökyvyttömyyseläkkeellä tai sitä edeltävällä täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oloajalta. Muutoin osatyökyvyttömyyseläke vähennetään sairauspäivärahasta. 

12 § 

Muun etuuden vähentäminen sairauspäivärahasta ja erityishoitorahasta 

Jos sairauspäivärahasta tai erityishoitorahasta vähennetään samalta ajalta kuukausittain maksettavaa muun lain mukaista etuutta, päivärahasta vähennetään arkipäivää kohti muun etuuden kuukausimäärän kahdeskymmenesviidesosa. 

13 luku 

Työterveyshuoltoa koskevat korvaukset 

2 § 

Yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän oikeus työterveyshuollon korvaukseen 

Työterveyshuoltolain 3 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetulla yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä, joka on järjestänyt itselleen edellä 1 §:ssä tarkoitettua työnantajan velvollisuudeksi säädettyä tai määrättyä työterveyshuoltoa, on oikeus saada korvausta tästä toiminnasta aiheutuneista tarpeellisista ja kohtuullisista kustannuksista. Vastaava oikeus on myös edellä tarkoitetulla yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä, joka on työntekijän eläkelain 3 §:ssä tarkoitettujen työeläkelakien mukaisella kuntoutustuella tai työtapaturma- ja ammattitautilain tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisella määräaikaisella tapaturmaeläkkeellä ja jonka maatalousyrittäjän eläkelain tai yrittäjän eläkelain mukainen vakuutus on päätetty työkyvyttömyyden johdosta. Tällaiseen yrittäjään ja muuhun omaa työtään tekevään sovelletaan silloin, mitä tässä luvussa yrittäjästä säädetään.  

10 § 

Korvauksen suorittaminen muulle kuin työnantajalle 

Jos 2 §:ssä tarkoitetut yrittäjän tai muun omaa työtään tekevän työterveyshuoltopalvelut on järjestetty työterveyshuoltolain 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, Kansaneläkelaitos voi yrittäjän tai muun omaa työtään suorittavan suostumuksella sopia korvauksen suorittamisesta palvelujen tuottajalle 15 luvun 9 §:n 2 momentin mukaista suorakorvausmenettelyä käyttäen. Jos palvelut on järjestetty työterveyshuoltolain 7 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, edellytyksenä on lisäksi, että kyseessä on terveyskeskusta ylläpitävän kunnan ostopalvelu. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Tämän lain 8 luvun 10 §:n 1 momenttia, 11 luvun 5 a §:ää ja 12 luvun 12 §:ää sovelletaan, jos työkyvyttömyys tai etuusoikeus alkaa 1 päivänä tammikuuta 2018 tai sen jälkeen. 

Lain 8 luvun 13 §:n 2 momenttia sovelletaan osasairauspäivärahaan, kun vakuutetun oikeus osasairauspäivärahaan alkaa 1 päivänä tammikuuta 2018 tai sen jälkeen. 

Lain 13 luvun 2 §:ää sovelletaan yrittäjän tai muun omaa työtään tekevän sellaisten työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen, jotka syntyvät 1 päivänä tammikuuta 2018 tai sen jälkeen. 

2. 

Laki 

maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain 1 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (859/1984) 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 817/2008, seuraavasti: 

1 § 

Sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua maatalousyrittäjää koskevasta työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 §:n mukaiseen työterveyshuoltoon kuuluvasta tilakäynnistä tai työpaikkaselvityksestä aiheutuneet kustannukset korvataan valtion varoista. Korvauksesta vähennetään se määrä, joka korvataan sairausvakuutuslain nojalla. 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

3. 

Laki 

Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 36 ja 37  §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 37 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1143/2010 ja 67 §, sellaisena kuin se on laissa 1344/2016, sekä 

lisätään 36 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 

36 § 

Kuntoutusrahaa vähentävät ansionmenetyskorvaukset ja ulkomailta maksettavan korvauksen vaikutus 

Jos kuntoutusrahasta vähennetään samalta ajalta kuukausittain maksettavaa muun lain mukaista etuutta, kuntoutusrahasta vähennetään arkipäivää kohti muun etuuden kuukausimäärän kahdeskymmenesviidesosa. 

37 § 

Osittain yhteensovitettavat tulot 

Jos kuntoutuja saa ammatillisena kuntoutuksena järjestetyn koulutuksen tai siihen liittyvän harjoittelun ajalta säännöllisesti työtuloja, nämä tulot vähennetään samalta ajalta maksettavasta kuntoutusrahasta siltä osin kuin niiden määrä ylittää 32 §:n 3 momentin mukaisesti määräytyvän kuntoutusrahan määrän kerrottuna kahdellakymmenelläviidellä. Yhteensovitusta tehtäessä tulot kohdistetaan lukukausittain ajalle, jolta kuntoutusrahaa myönnetään. 

67 § (Uusi) 

Indeksitarkistus 

Kuntoutusraha, joka määräytyy 32 tai 33 §:n mukaan, tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain 98 §:ssä tarkoitetulla työeläkeindeksillä. Vastaavasti 35 §:n mukaan määräytyvä kuntoutusraha sekä 35 ja 37 §:ssä tarkoitettu rahamäärä tarkistetaan noudattaen kansaneläkeindeksistä annettua lakia (456/2001). 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 

Lain 36 §:n 3 momenttia sovelletaan, kun kuntoutus alkaa 1 päivänä tammikuuta 2018 tai sen jälkeen. 

Helsingissä 29.11.2017 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja Tuula Haatainen /sd

varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen /kesk

jäsen Outi Alanko-Kahiluoto /vihr

jäsen Arja Juvonen /ps

jäsen Niilo Keränen /kesk

jäsen Anneli Kiljunen /sd

jäsen Sanna Lauslahti /kok

jäsen Anne Louhelainen /sin

jäsen Ulla Parviainen /kesk

jäsen Aino-Kaisa Pekonen /vas

jäsen Pekka Puska /kesk

jäsen Veronica Rehn-Kivi /r

jäsen Kristiina Salonen /sd

jäsen Sari Sarkomaa /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Harri Sintonen