Siirry mietintöön
StVM 50/2014 vp -
HE
278/2014 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän
työtapaturma- ja ammattitautilaiksi ja eräiksi
siihen liittyviksi laeiksi
Vireilletulo
Eduskunta on 2 päivänä joulukuuta 2014 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 278/2014 vp ).
Lausunnot
Eduskunnan päätöksen mukaisesti maa- ja metsätalousvaliokunta (MmVL 47/2014 vp) ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (TyVL 17/2014 vp) ovat antaneet asiasta lausunnot, jotka on otettu tämän mietinnön liitteiksi.
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- hallitussihteeri Tiina Muinonen , hallitusneuvos Mika Mänttäri , sosiaali- ja terveysministeriö
- kehityspäällikkö Sonja Lilius , Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA
- lakimies Maire Lumiaho , Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet
- Työterveyslaitos
- Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC
- Apurahansaajien neuvottelukunta.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki.
Lailla uudistettaisiin nykyinen maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki kokonaisuudessaan. Uudistaminen liittyy työntekijöitä ja muita yrittäjiä koskevan tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamiseen. Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki vastaisi sisällöltään ja rakenteeltaan pitkälti uutta työtapaturma- ja ammattitautilakia. Maatalousyrittäjiä ja apurahansaajia koskeva tapaturma- ja ammattitautiturva on jo nykyisellään keskeisiltä osin yhteneväinen tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön kanssa. Esityksessä on kuitenkin otettu huomioon maatalousyrittäjätyön ja apurahansaajan työn erityispiirteet sekä järjestelmän erilainen rahoituspohja.
Lain pakollisen vakuutuksen soveltamisala seuraisi nykyiseen tapaan maatalousyrittäjän eläkelakia. Tämä tarkoittaisi, että maatalousyrittäjälle ja apurahansaajalle, jolle vahvistetaan maatalousyrittäjän eläkelain mukainen pakollinen eläkevakuutus, vahvistettaisiin samalle ajalle ja samasta työstä myös maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen pakollinen vakuutus. Myös pakolliseen vakuutukseen kuulumaton maatalousyrittäjä voisi edelleen vapaaehtoisella työajan vakuutuksella vakuuttaa itsensä työtapaturmien ja ammattitautien varalta.
Laissa selkiytettäisiin ja täsmennettäisiin nykyisten säännösten sanamuotoja. Oikeus- ja korvauskäytännön varassa olevia tulkintoja ja periaatteita kirjattaisiin lakiin, jolloin laista kävisivät ilmi yksilön oikeudet ja velvollisuudet kuten perustuslaki edellyttää. Laissa säädettäisiin nykyistä yksityiskohtaisemmin muun muassa olosuhteista, joissa maatalousyrittäjälle ja apurahansaajalle sattunut tapaturma ja ilmennyt ammattitauti voitaisiin korvata. Laissa myös määriteltäisiin, mitä tapaturmalla laissa tarkoitettaisiin, sekä säädettäisiin korvausoikeudellisesti keskeisestä lääketieteellisen syy-yhteyden vaatimuksesta. Korvausetuudet ja niiden taso säilyisivät keskeisiltä osin nykyisellään.
Esityksessä ei ehdoteta muutoksia maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutusjärjestelmän perusrakenteisiin, kuten järjestelmän rahoitukseen tai toimeenpanon järjestämiseen.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.
Yleisperustelut
Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki. Uudistus liittyy työntekijöitä ja muita yrittäjiä koskevan tapaturmavakuutus- ja ammattitautilainsäädännön uudistamiseen, jota koskeva esitys ( HE 277/2014 vp) on samanaikaisesti valiokunnan käsiteltävänä. Valiokunta pitää hyvänä, että maatalousyrittäjiä ja apurahansaajia koskeva laki vastaa sisällöltään ja rakenteeltaan pitkälti ehdotettua uutta työntekijöitä ja yrittäjiä koskevaa työtapaturma- ja ammattitautilakia. Esityksessä on kuitenkin huomioitu maatalousyrittäjän sekä apurahansaajan työn erityispiirteet sekä järjestelmän erilainen rahoituspohja vastaavasti kuin voimassa olevassa laissa.
Laissa säädetään nykyistä yksityiskohtaisemmin olosuhteista, joissa maatalousyrittäjälle sattunut työtapaturma ja ilmennyt ammattitauti voidaan korvata. Korvattavat vahinkotapahtumat ja etuudet määräytyvät pitkälti samoin kuin työntekijöillä. Uusi laki täyttää nykyistä lakia paremmin perustuslain vaatimukset siitä, että oikeuksien ja velvollisuuksien perusteet ilmenevät laista. Keskeiset käsitteet on määritelty laissa ja viittaussäännökset työtapaturma- ja ammattitautilakiin on tehty nykyistä tarkkarajaisemmin. Pakollisen tapaturmavakuutuksen soveltamisala seuraa nykyiseen tapaan maatalousyrittäjän eläkelakia, ja työajan vakuutuksen rinnalle on mahdollista saada vapaaehtoinen vapaa-ajan vakuutus kuten nykyisinkin.
Uudella lailla pyritään tehostamaan korvausasian käsittelyä lakiin asetetuilla määräajoilla vastaavasti kuin työtapaturma- ja ammattitautilaissa. Asian selvittely on aloitettava viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa asian vireille tulosta ja päätös korvausasiassa on annettava viimeistään kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun asian ratkaisemiseksi tarpeelliset selvitykset on saatu. Vastaavasti vakuutetulle on säädetty 30 päivän määräaika vahingosta ilmoittamiselle. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy maa- ja metsätalousvaliokunnan vaatimukseen siitä, että muun muassa muuttuneista määräajoista tulee tiedottaa maatalousyrittäjille riittävästi vakuutusta toimeenpanevan laitoksen toimesta, jotta vältytään etuuksien menetyksiltä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että uudessa laissa on tehostettu myös ammatillisen kuntoutuksen tarpeen selvittelyä. Jos vahingoittuneen työkyvyttömyys pitkittyy, vakuutuslaitoksen on selvitettävä ammatillisen kuntoutuksen tarve ja mahdollisuudet viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työkyvyttömyyden alkamisesta. Kuntoutustarpeen aikainen tunnistaminen ja aktiivinen seuranta on tärkeää pysyvän työkyvyttömyyden ehkäisemiseksi.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin kannatettavana sitä, että maatalousyrittäjän nykyisestä vakuutusmaksualennusjärjestelmästä luovutaan. Nykyisin alennus voi johtaa siihen, ettei vahinkotapahtumasta haluta ilmoittaa. Tämä on ristiriidassa sairaanhoidon kustannuksia koskevan täyskustannusvastaavuusperiaatteen ja tapaturmavakuutusjärjestelmän ensisijaisuutta koskevan periaatteen kanssa. Ilmoituskynnystä madaltaa myös lakiehdotuksen uusi säännös, jonka perusteella maatalousyrittäjä saa korvausta ansionmenetyksistään työvahingon tutkimusajalta, vaikka vahinko ei osoittautuisikaan korvattavaksi.
Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksella on maatalousyrittäjien työvahinkojen ilmoituskynnystä alentava, käsittelyaikoja lyhentävä ja hoitoon pääsyä nopeuttava vaikutus. Tämä tukee hallitusohjelman tavoitetta maatalousyrittäjien työurien pidentämisestä.
Apurahansaajien työtapaturmasta on säädetty ehdotetun lain 23—28 §:ssä. Ehdotuksen mukaan apurahansaajalle korvataan tapaturma, joka on sattunut työnteon yhteydessä tai työnteosta johtuvan matkustamisen yhteydessä. Lisäksi korvataan työntekopaikan alueella muutoin kuin työnteon yhteydessä sattunut tapaturma. Lisäksi korvataan tietyissä olosuhteissa, esimerkiksi ruokailun tai virkistystauon aikana sattuneet tapaturmat työntekopaikan ulkopuolella sekä tapaturmat eräissä muissa olosuhteissa, kuten koulutuksessa ja virkistystilaisuuksissa. Tapaturmasuojaa on kuitenkin rajattu asunnossa tai vapaavalintaisessa paikassa tehdyn työn osalta. Apurahansaajilla työntekopaikka vaihtelee ja työtä voidaan tehdä sekä kotona että työtehtävän vaatimassa paikassa. Myös työ- ja vapaa-aika sekoittuvat eri tavoin kuin useimmilla työsuhteessa työskentelevillä. Mainittujen rajausten tulkinnanvaraisuuden vuoksi on tarkoituksenmukaista seurata apurahansaajan työtapaturmaa koskevien säännösten toimivuutta ratkaisukäytännössä.
Yksityiskohtaiset perustelut
1. Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki
5 §. Vakuuttamisvelvollisuus.
Eduskunnan 21.1.2015 maatalousyrittäjän eläkelakiin hyväksymien muutosten (EV 258/2014 vp ) johdosta apurahansaajien eläkevakuuttamista koskevat säännökset muuttuvat 1.6.2015 lukien siten, että nykyisen maatalousyrittäjän eläkelain 10 b §:n 2 momentissa oleva säännös apurahansaajan maatalousyrittäjän eläkelain mukaisen vakuutuksen jatkamisesta keskeytyksen jälkeen siirtyy lain 10 c §:n 2 momenttiin. Tästä johtuen pykälän 2 momentin viittaussäännös on muutettava koskemaan maatalousyrittäjän eläkelain 10 c §:n 2 momenttia.
Maatalousyrittäjän eläkelakiin on mainitulla lailla lisätty uusi 10 d §:n säännös, jonka mukaan apurahansaajan hakemuksesta hänelle jo lainvoimaisella päätöksellä vahvistettuun mainitun lain 10 a §:n mukaiseen vakuutukseen voidaan yhdistää vakuutuksessa jo huomioon otetun apurahan myöntämispäivänä tai sen jälkeen myönnetyllä apurahalla työskentely. Yhdistämisen edellytykset on säädetty tarkemmin lain 10 d §:n 1 momentin 1—4 kohdissa. Edellä mainittujen muutosten johdosta pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että sellaisella apurahansaajalla, jonka vakuutuksen voimassaoloaikaa tarkistetaan maatalousyrittäjän eläkelain 10 d §:n mukaisen yhdistämisen johdosta, tarkistetaan vastaavasti tämän lain mukaisen vakuutuksen voimassaoloaika.
45 §. Kodinhoidon lisäkustannusten korvaaminen.
Pykälästä ehdotetaan korjattavaksi kirjoitusvirhe. Sana kotihoidon korjataan sanaksi kodinhoidon.
53 §. Päivärahasta tehtävä palkansaajamaksujen vähennys.
Pykälään ehdotetaan lisättäväksi maininta päivärahan suuruisena maksettavasta kuntoutusrahasta. Lisäys johtuu siitä, että kuntoutusraha ehdotetaan lisättäväksi myös työtapaturma- ja ammattitautilain 62 §:ään, josta se oli jäänyt pois. Tarkoituksena ei ole muuttaa nykytilaa, jonka vuoksi lisäys ehdotetaan tehtäväksi molempiin lakeihin.
61 §. Maatalousyrittäjän ja apurahansaajan vuosityöansio.
Edellä 5 §:ssä mainitun eduskunnan hyväksymän lain nojalla tehtävä apurahojen yhdistäminen vaikuttaa apurahansaajalle vahvistettavan työtulon määrään. Tämän johdosta apurahansaajan vuosityöansiota koskevaa pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että apurahansaajan, jonka vakuutuksen vahvistettua vuotuista työtuloa tarkistetaan maatalousyrittäjän eläkelain 10 d §:ssä tarkoitetun yhdistämisen johdosta, vuosityöansiona pidetään hänelle vahinkotapahtuman sattumishetkelle maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vahvistettavaa vuotuista työtuloa tai työtulojen yhteismäärää. Jos apurahansaajan työtuloa tarkistetaan yhdistämisen johdosta siten, että työtulo vahinkotapahtumahetkellä on suurempi kuin alkuperäisessä vakuutuspäätöksessä vahinkotapahtuman sattumishetkellä, käytetään tätä korkeampaa työtuloa myös tämän pykälän mukaisen vuosityöansion perusteena. Jos maatalousyrittäjän eläkelain 10 d §:ssä tarkoitettu yhdistäminen tapahtuu vasta sen jälkeen, kun apurahansaajalle on jo myönnetty ansionmenetyskorvauksia, ja vahinkotapahtuman sattumishetken vuosityöansio on yhdistämisen johdosta korkeampi, apurahansaajalle jo annetut ansionmenetyskorvauspäätökset tulee oikaista 143 §:n nojalla.
125 §. Apurahansaajan vakuutuksen voimassaolo.
Edellä 5 §:ssä mainitun lain mahdollistamasta apurahojen yhdistämisestä johtuen pykälän 1 ja 2 momenttiin ehdotetaan muutoksia. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi maininta vakuutuksen voimassaoloajan tarkistamisesta. Vapaa-ajan vakuutus on voimassa enintään saman ajan, jolta apurahansaajan vakuutuksen voimassaoloaikaa on tarkistettu maatalousyrittäjän eläkelain 10 d §:n 2 momentin mukaisesti. Lähtökohtaisesti apurahansaajan vakuutus on voimassa vahvistetun määräajan. Jos kuitenkin määräajan päättyessä apurahansaajalla on vireillä uusi vakuutushakemus tai keskeytyksen jälkeen jatkuva vakuutus ja uusi vakuutus jatkuu keskeytyksettä aikaisempaan vakuutukseen nähden, myös vapaa-ajan vakuutuksen voimassaolo jatkuu ilman erillistä hakemusta.
Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi kolmas virke, jonka mukaan vapaa-ajan vakuutuksen voimassaoloaika voi jatkua myös apurahojen yhdistämistilanteessa edellyttäen, että apurahojen yhdistämistä koskeva hakemus on vireillä sen vakuutuksen päättyessä, johon työskentely yhdistetään.
10. Lakiehdotus
Lain nimikkeestä ja 9 §:n 2 momentista ehdotetaan korjattavaksi kirjoitusvirheet.
12. Lakiehdotus
Muutettavaksi ehdotettua 8 §:n 2 momenttia on muutettu 1.1.2015 voimaan tulleella lailla 939/2014. Tästä syystä lakiehdotusta on muutettava.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,
että 2.—9., 11. ja 13.—18. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina ja
että 1., 10. ja 12. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset).
Valiokunnan muutosehdotukset
1.
Maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilaki
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
I Osa
Yleiset säännökset
1 luku
Lain keskeinen sisältö ja soveltamisala
1—4 §
(Kuten HE)
5 §
Vakuuttamisvelvollisuus
(1 mom. kuten HE)
Apurahansaajalle, jolle vahvistetaan maatalousyrittäjän eläkelain 10 a §:n mukainen vakuutus, vahvistetaan samalla samalle ajalle ja samasta apurahansaajan työstä myös tämän lain mukainen vakuutus. Vastaavasti tämän lain mukaista vakuutusta jatketaan sellaisella apurahansaajalla, jonka maatalousyrittäjän eläkelain mukaista vakuutusta jatketaan keskeytyksen jälkeen mainitun lain 10 c §:n 2 momentin mukaisesti. Jos apurahansaajan maatalousyrittäjän eläkelain mukaisen vakuutuksen voimassaoloaikaa tarkistetaan mainitun lain 10 d §:n mukaisen yhdistämisen johdosta, myös tämän lain mukaisen vakuutuksen voimassaoloaikaa tarkistetaan vastaavasti.
(3 mom. kuten HE)
6—10 §
(Kuten HE)
II OSA
Korvattavat vahinkotapahtumat
2 luku
Yleiset säännökset
11—13 §
(Kuten HE)
3 luku
Tapaturmaa koskevat säännökset
14—16 §
(Kuten HE)
4 luku
Maatalousyrittäjän työtapaturmaa koskevat säännökset
17—22 §
(Kuten HE)
5 luku
Apurahansaajan työtapaturmaa koskevat säännökset
23—28 §
(K uten HE)
6 luku
Ammattitauteja koskevat säännökset
29—32 §
(Kuten HE)
7 luku
Työliikekipeytyminen, pahoinpitely ja toisen henkilön muu tahallinen teko sekä henkinen järkytysreaktio
33—35 §
(Kuten HE)
III OSA
Etuudet
8 luku
Sairaanhoidon korvaukset
36—41 §
(Kuten HE)
9 luku
Muut kustannusten korvaukset
42—44 §
(Kuten HE)
45 §
Kodinhoidon lisäkustannusten korvaaminen
Vahingoittuneelle korvataan kodinhoidon lisäkustannukset noudattaen, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 53 §:ssä säädetään kodinhoidon lisäkustannusten korvaamisesta.
46 §
(Kuten HE)
10 luku
Ansionmenetyskorvaukset ja pysyvän haitan korvaaminen
Yleiset säännökset
47 §
(Kuten HE)
Päiväraha
48—52 §
(Kuten HE)
53 §
Päivärahasta tehtävä palkansaajamaksujen vähennys
Siltä osin, kuin päiväraha tai sen suuruisena maksettava kuntoutusraha perustuu työsuhteen ansioihin, päivärahaan sovelletaan, mitä työtapaturma- ja ammattitautilain 62 §:ssä säädetään palkansaajamaksujen vähentämisestä päivärahasta.
Tapaturmaeläke
54—58 §
(Kuten HE)
Kuntoutusraha
59 §
(Kuten HE)
Opiskelijan ansionmenetyskorvaus opiskelun estyessä
60 §
(Kuten HE)
Vuosityöansion määrittäminen
61 §
Maatalousyrittäjän ja apurahansaajan vuosityöansio
(1 mom. kuten HE)
Maatalousyrittäjän ja apurahansaajan, joka on velvollinen ottamaan maatalousyrittäjän eläkelain mukaisen vakuutuksen vahinkotapahtuman sattumishetkelle, mutta jolla ei ole vakuutusta voimassa vahinkotapahtuman sattuessa tai jolla on vahinkotapahtuman sattuessa vireillä maatalousyrittäjän eläkelain mukainen työtulon tarkistamisasia tai jonka 1 momentissa tarkoitettua vuotuista työtuloa tarkistetaan maatalousyrittäjän eläkelain 10 d §:n mukaisen yhdistämisen johdosta, vuosityöansiona pidetään hänelle vahinkotapahtuman sattumishetkelle maatalousyrittäjän eläkelain mukaan vahvistettavaa vuotuista työtuloa tai työtulojen yhteismäärää.
(3—6 mom. kuten HE)
62—66 §
(Kuten HE)
Pysyvän haitan korvaaminen
67 §
(Kuten HE)
11 luku
Kuntoutuskorvaukset
68—71 §
(Kuten HE)
12 luku
Vahingoittuneen kuoleman johdosta maksettavat korvaukset
72 ja 73 §
(Kuten HE)
IV OSA
Etuuksien toimeenpano
13 luku
Korvausasian vireilletulo ja asianosaiset
74—81 §
(Kuten HE)
14 luku
Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitosta koskevat menettelysäännökset korvausasiassa
82—85 §
(Kuten HE)
15 luku
Vahingoittunutta ja muuta korvauksenhakijaa koskevat menettelysäännökset korvausasiassa
86—92 §
(Kuten HE)
16 luku
Korvauksen maksaminen
93—99 §
(Kuten HE)
17 luku
Velvoitteiden laiminlyönnin vaikutus korvausasian käsittelyyn
100—104 §
(Kuten HE)
V OSA
Vakuuttaminen ja vakuutusmaksut
18 luku
Vakuuttaminen ja vakuutusmaksun määräytyminen
105—109 §
(Kuten HE)
19 luku
Vakuutusmaksun perintä, vanhentuminen ja maksamattomien vakuutusmaksujen vähentäminen etuuksista
110—113 §
(Kuten HE)
VI OSA
Vapaaehtoiset vakuutukset
20 luku
Yleiset säännökset
114 ja 115 §
(Kuten HE)
21 luku
Työajan vakuutus
116—123 §
(Kuten HE)
22 luku
Vapaa-ajan vakuutus
124 §
(Kuten HE)
125 §
Apurahansaajan vakuutuksen voimassaolo
Apurahansaajan vapaa-ajan vakuutus on aina määräaikainen ja voimassa enintään saman ajan, jolle apurahansaajalle on 5 §:n 2 momentin mukaisesti joko vahvistettu vakuutus tai hänen vakuutustaan on keskeytyksen jälkeen jatkettu taikka vakuutuksen voimassaoloaikaa on tarkistettu.
Vapaa-ajan vakuutuksen voimassaolo kuitenkin jatkuu määräajan päättymisestä huolimatta niin pitkään, kuin apurahansaajalla on yhdenjaksoisesti voimassa 5 §:n 2 momentin mukaisesti vahvistettu (poist.), jatkettu tai tarkistettu vakuutus. Vapaa-ajan vakuutuksen voimassaolon jatkuminen edellyttää kuitenkin, että määräajan päättyessä apurahansaajalla on joko vireillä vakuutushakemus, jonka perusteella hänellä alkaa tai jatkuu 5 §:n 2 momentissa tarkoitettu vakuutus viimeistään määräajan päättymispäivää seuraavasta päivästä, tai hänelle on jo vahvistettu tällainen vakuutus. Mitä edellä säädetään vapaa-ajan vakuutuksen voimassaolon jatkumisesta, noudatetaan myös hakemukseen, jonka perusteella apurahansaajan vakuutuksen voimassaoloaikaa tarkistetaan 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.
(3 mom. kuten HE)
126—134 §
(Kuten HE)
VII OSA
Muutoksenhaku, oikaisumenettelyt ja takaisinperintä
23 luku
Muutoksenhaku
135—141 §
(Kuten HE)
24 luku
Oikaisumenettely, päätöksen poistaminen ja takaisinperintä
142—145 §
(Kuten HE)
VIII OSA
Toimeenpanojärjestelmä
25 luku
Toimeenpano- ja rahoitussäännökset
146—155 §
(Kuten HE)
IX OSA
Erinäiset säännökset
26 luku
Tietojen antaminen, saaminen ja salassapito
156—166 §
(Kuten HE)
27 luku
Erinäisiä säännöksiä
167—175 §
(Kuten HE)
28 luku
Voimaantulo
176—180 §
(Kuten HE)
10.
Laki
sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvaamisesta maatalousyrittäjille annetun lain (118/1991) 10 §:n 4 momentti,
muutetaan 4 §, 7—9 § sekä 10 §:n 1 ja 3 momentti, sellaisena kuin niistä ovat 7 § osaksi laissa 1313/2006 ja 8 § laissa 1313/2006, ja
lisätään 6 §:ään uusi 2 ja 3 momentti ja lakiin uusi 9 a §, seuraavasti:
4 ja 6—9 §
(Kuten HE)
9 a §
(1 mom. kuten HE)
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella ja muutoksenhakuelimellä on oikeus saada tietoja tämän lain toimeenpanoa varten siten kuin maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 157 §:n 1 momentin 1—3 kohdassa sekä 2 ja 3 momentissa säädetään. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella on oikeus antaa tämän lain toimeenpanoon perustuvia tietoja noudattaen, mitä maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain 158 §:n 1 ja 2 kohdassa säädetään.
(3 mom. kuten HE)
10 §
(Kuten HE)
Voimaantulosäännös
(Kuten HE)
12.
Laki
eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 8 ja 14 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 8 §:n 1 momentin 5 kohta, sellaisena kuin se on laissa 939/2014 sekä 14 §:n 1 momentin 11 kohta ja 2 momentti, seuraavasti:
8 §
Oikeus asumistukeen
Oikeus asumistukeen on (poist.) henkilöllä, joka on täyttänyt 16 vuotta ja saa:
5) työtapaturma- ja ammattitautilain ( / ) tai maatalousyrittäjän työtapaturma- ja ammattitautilain ( / ) mukaista jatkuvaa kuntoutusrahaa; kuitenkin vasta vuoden kuluttua vahinkotapahtumasta sekä liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (626/1991) mukaista jatkuvaa työkyvyttömyyseläkettä tai ansionmenetyskorvausta; viimeksi mainittu kuitenkin vasta vuoden kuluttua vahingon sattumisesta;
14 §
(Kuten HE)
Voimaantulosäännös
(Kuten HE)
Helsingissä 18 päivänä helmikuuta 2015
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj.
Juha
Rehula
/kesk
vpj.
Anneli
Kiljunen
/sd
jäs.
Outi
Alanko-Kahiluoto
/vihr
Ari
Jalonen
/ps
Johanna
Jurva
/ps
Merja
Kuusisto
/sd
Sanna
Lauslahti
/kok
Merja
Mäkisalo-Ropponen
/sd
Hanna
Mäntylä
/ps
Mikael
Palola
/kok
Terhi
Peltokorpi
/kesk
Sari
Sarkomaa
/kok
Hanna
Tainio
/sd
Raija
Vahasalo
/kok
Ulla-Maj
Wideroos
/r
Erkki
Virtanen
/vas
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Eila Mäkipää