Vireilletulo

Eduskunta on 21 päivänä lokakuuta 2014 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmis­televasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta ( HE 202/2014 vp ).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti talousvaliokunta on antanut asiasta lausunnon (TaVL 41/2014 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• ylimatemaatikko Mikko Kuusela , sosiaali- ja terveysministeriö
• finanssineuvos Urpo Hautala , valtiovarain­ministeriö
• johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi , ­Finanssivalvonta
• asiantuntija Johan Åström , Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
• vastaava asiantuntija Katja Veirto , Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
• lakimies Ilkka Geitlin , Työeläkevakuuttajat TELA ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

• Akava ry
• Suomen Yrittäjät
• Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia. Vieraan pääoman käyttö sallittaisiin työeläkevakuutus­yhtiöiden tytäryhtiönä olevalle asunto-osake­yhtiölle tietyin edellytyksin. Tavoitteena on luoda edellytyksiä vuokra-asuntotuotannon kasvattamiselle.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2015 alusta.

Säännöksiä sovellettaisiin 31 päivään joulukuuta 2032 sellaisiin työeläkevakuutusyhtiöiden tytäryhteisöinä oleviin asunto-osakeyhtiöihin, jotka on perustettu lain voimaantulon jälkeen ja viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2017.

Perustelut

Hallituksen esitys perustuu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen elokuussa 2013 tekemiin päätöksiin rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Hallituksen esityksen keskeinen sisältö on, että työeläkevakuutusyhtiön tytäryhtiöksi perustetulle asunto-osakeyhtiölle annetaan ­oikeus rahoittaa asuntotuotantoa lainarahalla. Ehdotettu järjestely olisi määräaikainen; oikeus vieraan pääoman käyttöön koskisi sellaisia työeläkevakuutusyhtiöiden tytäryhtiöinä toimivia asunto-osakeyhtiöitä, jotka on perustettu ­viimeistään 31.12.2017. Velkarahan käyttö olisi sallittua 31.12.2032 saakka.

Työeläkevakuutusyhtiöiden lainanotto on tällä hetkellä pääsääntöisesti kiellettyä. Voimassa olevat säännökset estävät sen, että työeläke­vakuutusyhtiö tai sen tytäryhtiö voisivat suoraan rahoittaa kiinteistösijoittamista vieraalla pääomalla. Epäsuorasti velanotto on jo nyt mahdollista, kuten hallituksen esityksen perusteluissa kuvataan.

Valiokunta korostaa, että työeläkevakuutusyhtiöiden tehtävänä on lakisääteisen työeläketurvan toimeenpano ja sille kertyvien varojen ­sijoittaminen tuottavasti ja turvaavasti. Valiokunta pitää talousvaliokunnan tavoin velan käytön sallimista periaatteellisesti merkittävänä. Talousvaliokunta toteaa, että työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan sallitaan nyt palvelevan muuta kuin sen ensisijaista tarkoitusta ja vähäiseltä vaikuttavalla muutoksella voi olla ­ennakoitua suurempi periaatteellinen merkitys lainsäädännön jatkokehittämisessä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy talousvaliokunnan näkemykseen. Edellä esitetyistä syistä valiokunnan mielestä on erittäin tärkeää, että järjestely sallitaan vain määräaikaisesti, ja on hyvä, että ­oikeus vieraan pääoman käyttöön rajoitetaan 50 %:iin taseesta.

Valiokunta pitää perusteltuna hallituksen ­rakennepoliittisen ohjelman mukaista työ­eläkeyhtiöiden vuokra-asuntosijoittamisen edistämistavoitetta ja siihen sisältyvää pyrkimystä vahvistaa asuntomarkkinoiden toimivuutta ja ­talouden kasvua. Vuokra-asuntotuotannon lisäämisellä on mahdollista vaikuttaa asumisen hintaan ja parantaa edellytyksiä työvoiman saantiin erityisesti pääkaupunkiseudulla. Toisaalta, ­kuten talousvaliokuntakin toteaa, esityksen käsittelyssä on tuotu esiin, että vuokra-asuntojen vajaus pääkaupunkiseudulla johtuu ensisijaisesti kaavoitukseen liittyvistä ongelmista eikä niinkään sijoittajien asuntotuotantoon kohdistaman kiinnostuksen vähäisyydestä. Näin ollen esitetyllä järjestelyllä voi olettaa olevan vain vähäinen merkitys vuokra-asuntotuotannon lisäämisessä.

Esitetyllä järjestelyllä arvioidaan päästävän vuosittain 100—200 asunnon lisäykseen. Asiantuntijakuulemisessa on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa samoin kuin talousvaliokunnassa tuotu esiin, että asunto-osakeyhtiöiden perustamisajaksi esitetty kolme vuotta on lyhyt aika ­ottaen huomioon kunnissa olevat tonttivarannot ja kaavoitusprosessien kesto. Tästä syystä ehdotettu järjestely voi osoittautua vaikutuksiltaan vielä arvioitua vähäisemmäksi. Talousvalio­kunta pitikin lausunnossaan vähintään viiden vuoden määräaikaa soveliaampana esityksessä tarkoitettujen asunto-osakeyhtiöiden perusta­miselle.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy siihen näkemykseen, että asuntorakentamisessa on useita hankkeiden viivästymistä aiheuttavia ­tekijöitä, joiden valossa kolmen vuoden määräaika vaikuttaa lyhyeltä. Toisaalta sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että lyhyt määräaika voi jopa olla tehokkaampi hankkeiden käynnistämiseksi välittömästi lain voimaan tultua kuin esimerkiksi viiteen tai kymmeneen vuoteen pidennetty määräaika.

Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että lain vaikutuksia asuntotuotantoon ja asuntomarkkinoiden toimintaan seurataan tarkkaan. Mikäli määräaika osoittautuu liian lyhyeksi lain tavoitteiden saavuttamiseen, voidaan määräajan jatkamista arvioida uudelleen. Valiokunta pitää myös erittäin tärkeänä seurata ja arvioida uudistuksen vaikutuksia työeläkeyhtiöiden sijoitustoimintaan.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveys­valiokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2014

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Juha Rehula /kesk
vpj. Anneli Kiljunen /sd
jäs. Johanna Jurva /ps
Merja Kuusisto /sd
Sanna Lauslahti /kok
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd
Lasse Männistö /kok
Mikael Palola /kok
Sari Sarkomaa /kok
Anu Vehviläinen /kesk
Ulla-Maj Wideroos /r
Erkki Virtanen /vas
vjäs. Juho Eerola /ps

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eila Mäkipää