Vireilletulo

Eduskunta  on 8 päivänä marraskuuta 2011 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ( HE 111/2011 vp ).

Lausunnot

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ovat antaneet asiasta lausunnot (PeVL 2/2012 vp, TyVL 9/2011 vp). Lausunnot ovat tämän mietinnön liitteinä.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• ylitarkastaja   Timo  Meling ,  työ-  ja elinkeinoministeriö
• neuvotteleva virkamies Kirsi Päivänsalo , sosiaali- ja terveysministeriö
• lakimies Antti Klemola , Kansaneläkelaitos
• erityisasiantuntija Ellen Vogt , Suomen Kuntaliitto
• lakimies Jarmo Pätäri , Akava ry
• asiantuntija, OTK Mikko Räsänen , Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
• ekonomisti Ilkka Kaukoranta , Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

• Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
• Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia, kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia, toimeentulotuesta annettua lakia ja merimieseläkelakia.

Työttömyysturvalaissa säädettyä työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää selkeytettäisiin. Samalla tarkoituksena on seuraamusjärjestelmän keinoin nykyistä tehokkaammin ohjata ja kannustaa työnhakijaa aktiiviseen työnhakuun ja työllistymisen edellytysten parantamiseen.

Työttömyysturvalaista kumottaisiin säännös, jonka mukaan työnhakijalla ei lähtökohtaisesti ole oikeutta työttömyysetuuteen ulkomaanmatkan ajalta.

Työvoimapoliittisen lausunnon antamista ja työttömyysturva-asiamiehen tehtävien järjestämistä koskevia työttömyysturvalain säännöksiä muutettaisiin.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2012.

Perustelut

Yleistä

Esityksellä selkeytetään työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää, mikä vähentää työttömyysturvan hoitamiseen työ- ja elinkeinotoimistoissa käytettävää aikaa. Näin nykyistä suurempi osa henkilöstöresursseista voidaan käyttää työvoimapalvelujen tarjontaan. Selkeämpi seuraamusjärjestelmä myös lisää työnhakijoiden oikeusturvaa ja edistää heidän yhdenvertaista kohteluaan.

Seuraamusjärjestelmän tarkoituksena on vaikuttaa siten, että työnhakija toimii tavalla, joka edistää hänen työllistymistään. Tämän vuoksi on tärkeää, että työnhakija saa riittävästi tietoa velvollisuuksistaan ja niiden rikkomisesta aiheutuvista seuraamuksista. Kun työnhakija tietää oikeutensa ja velvollisuutensa, se osaltaan edistää hänen työllistymistään ja estää tietämättömyydestä aiheutuvat etuuden menetykset.

Esitys korostaa työllistymissuunnitelman merkitystä. Suunnitelma olisi aiempaa tarkempi ja sitovampi. Työnhakijan asema paranisi, koska suunnitelma sitoisi työvoimaviranomaisia samalla tavalla kuin työnhakijaa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lausunnossaan esittänyt huolensa TE-toimistojen resursseista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy tähän huoleen, koska hyvän työllistymissuunnitelman laatiminen edellyttää, että TE-toimistojen henkilökunnalla on riittävästi aikaa perehtyä asiakkaiden yksilöllisiin ominaisuuksiin ja elämäntilanteisiin sekä etsiä niihin sopivia ratkaisuvaihtoja.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hyvänä, että esitys kannustaa aktiivisuuteen työnhaussa ja antaa työnhakijalle mahdollisuuden kokeilla sellaista työtä, josta hänellä olisi oikeus kieltäytyä joko ns. ammattitaitosuojan tai työmatkan pituuden perusteella. Nopeampi työllistyminen ei ole pelkästään työnhakijan etu, vaan sillä on myös valtiolle suuri taloudellinen merkitys. Esityksen mukaan työttömyysjaksojen lyheneminen  yhdellä päivällä säästäisi valtion työttömyysetuusmenoja noin 23 miljoonalla eurolla.

Ulkomaanmatkat

Esityksessä ehdotetaan, että ulkomaanmatka ei olisi työmarkkinoilla olon este. Nykyisin työnhakija on voinut tehdä päivärahaoikeuttaan menettämättä vuoden aikana yhden tai useamman ulkomaanmatkan, joiden yhteenlaskettu kesto on noin viikko. Rajoitussääntö ehdotetaan poistettavaksi, koska sen tasapuolinen valvonta on käytännössä mahdotonta ja koska nykyisin aktiivinen työnhaku ei edellytä Suomessa olemista. Työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä säilyisi edelleen Suomessa asuminen.

Valiokunta pitää ulkomaanmatkoja koskevaa muutosta perusteltuna. Asiaan liittyy kuitenkin seikkoja, joihin muutoksen toimeenpanossa ja sen vaikutusten seurannassa on syytä kiinnittää huomiota. EU-kansalaiset voivat tulla oikeutetuiksi työttömyyspäivärahaan Suomessa neljän viikon työskentelyn jälkeen. Ns. perusasetuksen mukaisena periaatteena on, että työskentelymaa vastaa työttömyysturvan kustannuksista kolmen tai viiden kuukauden ajalta, kun henkilö palaa asuinmaahansa. Lainsäädännön muutos saattaa johtaa siihen, että työttömyyspäivärahojen rahoitusvastuut hämärtyvät, jos Suomessa päivärahaoikeuden saanut oleskelee toisessa EU-maassa saaden samanaikaisesti työttömyyspäivärahaa Suomesta. Myös maahanmuuttajia koskien on esitetty huoli siitä, että ulkomaanmatkoja koskevan säännöksen muuttaminen voi johtaa kotoutumisen epäonnistumiseen, jos maahanmuuttaja oleskelee pitkiä aikoja ulkomailla.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että kaikki työttömät työnhakijat hakevat aktiivisesti työtä ja ovat Suomen työmarkkinoiden käytettävissä. Tämä toteutuu parhaiten, kun työnhakusuunnitelmat laaditaan riittävän konkreettisiksi ja niiden noudattamista valvotaan riittävällä tavalla.

Kuntouttava työtoiminta ja työssäolovelvoitteen karttuminen

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lausunnossaan ehdottanut selvitettäväksi työssäolovelvoitteen karttumista työssäolotuntien perusteella ilman viikoittaista vähimmäismäärää ja työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin osallistuvalle lyhyestä poissaolosta aiheutuvien seuraamusten tarkoituksenmukaisuutta.

Työ- ja elinkeinoministeriön sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antaman selvityksen perusteella  valiokunta  pitää  työssäolovelvoitteen nykyistä laskutapaa perusteltuna. Laskutavan muuttaminen pelkästään tehtyihin tunteihin perustuvaksi lisäisi työttömyysturvajärjestelmän monimutkaisuutta sekä toimeenpanoon liittyvää hallinnollista työtä. Esityksellä työssäolovelvoitteen täyttymistä helpotetaan, kun työmarkkinatoimenpiteet ja kuntouttava työtoiminta nykyisestä laista poiketen täyttäisivät työssäolovelvoitetta.

Työnhakijalle ei makseta työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta niiltä päiviltä, joina hän on ollut ilman pätevää syytä poissa työharjoittelusta, työelämävalmennuksesta, työkokeilusta, yhdistetystä työ- ja koulutuskokeilusta tai kuntouttavasta työtoiminnasta. Poissaolojen seurannasta aiheutuu merkittävästi hallinnollista työtä sekä TE-toimistoille että Kansaneläkelaitokselle. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan työ- ja elinkeinoministeriö on jo ryhtynyt selvittämään, miten poissaoloihin liittyvää hallinnollista työtä voitaisiin vähentää. Valiokunta pitää tärkeänä, että asiaan löydetään ratkaisu, jolla voidaan vähentää etuuksien maksamiseen liittyvää byrokratiaa ilman, että se vaikuttaa heikentävästi työnhakijan kannusteisiin osallistua aktiivisesti työllistymistä edistäviin palveluihin.

Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen

Esityksessä ehdotetaan, että työvoimapoliittisen lausunnon antaisi "työvoimaviranomainen", kun voimassa olevan lain mukaan lausunnon antaa työ- ja elinkeinotoimisto. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa se, että lausunnon voisi antaa myös Työlinja-puhelinpalvelu, joka toimii osana työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskusta. Tarkemmat ohjeet viranomaisten välisestä tehtävänjaosta on tarkoitus antaa työ- ja elinkeinoministeriön ohjeilla.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut, että etenkin perusoikeuskytkentäisen sääntelyn yhteydessä on välttämätöntä, että toimivaltainen  viranomainen ilmenee laista yksiselitteisesti tai muuten täsmällisesti tai ainakin viranomaisten toimivaltasuhteiden lähtökohdat samoin kuin toimivallan siirtämisen edellytykset ilmenevät laista riittävän täsmällisesti. Perustuslakivaliokunnan mielestä ehdotus ei täytä näitä vaatimuksia.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perusteltuna, että Työlinja-puhelinpalvelu antaa lausunnon asiassa, johon ei sisälly työvoimapoliittista harkintaa. Tämä nopeuttaa asioiden käsittelyä ja vähentää työtä työ- ja elinkeinotoimistoissa vaarantamatta kuitenkaan asiakkaiden oikeusturvaa. Valiokunta ehdottaa, että perustuslakivaliokunnan huomautusten johdosta laissa yksiselitteisesti säädetään lausunnonantajat ja niiden toimivalta.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta

1 luku  4 §. Lain toimeenpano.

Pykälän 3 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että termi työvoimaviranomainen muutetaan muotoon työ- ja elinkeinotoimisto tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus.

4 luku 5 §. Etuuden  määrä.

Pykälän 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ansiopäivärahan saaja saisi aina vähintään yhtä paljon soviteltua työttömyyspäivärahaa kuin hän saisi perusturvana. Vastaava muutos on tehty täyttä työttömyyspäivärahaa koskeviin säännöksiin 1 päivänä tammikuuta 2012 voimaantulleella lainmuutoksella (1439/2011).

11 luku  2 §. Velvollisuus tietojen antamiseen.

Pykälän 3 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että termi työvoimaviranomainen muutetaan muotoon työ- ja elinkeinotoimisto tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus.

11 luku  4 §. Työvoimapoliittinen lausunto.

Pykälän 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä säädetään ne asiat, joista työ- ja elinkeinotoimisto antaa työvoimapoliittisen lausunnon. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jossa olisi lueteltu tilanteet, joissa työ- ja elinkeinohallinnon palvelukeskus antaa lausunnon. Momentissa tarkoitetut tilanteet ovat sellaisia, ettei niihin liity työvoimapoliittista harkintaa. Käytännössä työvoimapoliittiset lausunnot antaisi valtakunnallinen Työlinja-puhelinpalvelu.

13  luku  9 §. Työttömyysturva-asiamiehen tiedonsaanti- ja läsnäolo-oikeus.

Pykälän 1 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että termi työvoimaviranomainen muutetaan muotoon työ- ja elinkeinotoimisto tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus.

Voimaantulosäännös.

Toimeenpanon helpottamiseksi ehdotetaan, että voimaantulosäännökseen lisättäisiin uusi 2 momentti, jonka mukaan lain 4 luvun 5 §:n 3 momenttia sovelletaan etuuteen, joka maksetaan lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta. Ehdotus vastaa mainitun, 1 päivänä tammikuuta 2012 voimaan tulleen lain voimaantulosäännöstä.

5. Laki merimieseläkelain 10 §:n muuttamisesta

10 §. Työttömän  oikeus  vanhuuseläkkeeseen alennetussa  eläkeiässä.

Pykälän  2 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi tekninen muutos, joka johtuu merimieseläkelakiin hallituksen esityksen antamisen jälkeen tehdystä muutoksesta.

Päätösehdotus

Edellä  esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,

että 2.—4. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina ja

että 1. ja 5. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

työttömyysturvalain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 8—10 §, 12—18 §, 18 a § ja 19—21 §, 8 luvun 4 a, 6 ja 7 § sekä 10 luvun 2 §:n 5 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 9 § osaksi laeissa 344/2009 ja 764/2011, 10 ja 16 § osaksi laissa 1199/2009, 13 § osaksi laeissa 1560/2009 ja 344/2009, 14, 18, 18 a, 20 ja 21 § laissa 313/2010, 17 § ja 8 luvun 7 § osaksi laissa 313/2010 sekä 2 luvun 19 § laeissa 313/2010 ja 1388/2010, 8 luvun 4 a § laeissa 1217/2005 ja 313/2010 sekä 6 § laeissa 1273/2009 ja 313/2010 sekä 10 luvun 2 §:n 5 momentti laissa 1188/2009,

muutetaan 1 luvun 4 §:n 3 momentti ja 5 §:n 1 momentin 8 ja 9 kohta, 2 luvun otsikko ja 3 §, 4 luvun 5 §:n 3 momentti, 5 luvun 11 § ja 13 §:n 2 momentti, 8 luvun 2 §:n 3 momentin 1 kohta ja 5 momentti, 10 luvun 4 §:n 1 momentti, 11 luvun 2 §:n 3 momentti, 4 ja 4 a §, 12 luvun 1 §:n 5 momentti ja 9 § sekä 13 luvun 1 §:n 2 momentti, 3 §:n 1 momentti ja 9 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 4 §:n 3 momentti ja 2 luvun 3 § laissa 1560/2009, 1 luvun 5 §:n 1 momentin 9 kohta, 8 luvun 2 §:n 5 momentti sekä 11 luvun 2 §:n 3 momentti laissa 313/2010, 5 luvun 11 § ja 11 luvun 4 a § laissa 361/2010, 4 luvun 5 §:n 3 momentti, 5 luvun 13 §:n 2 momentti sekä 10 luvun 4 §:n 1 momentti laissa 1188/2009, 11 luvun 4 § laeissa 1053/2008, 1199/2009 ja 1388/2010 sekä 12 luvun 1 §:n  5 momentti ja 9 § sekä 13 luvun 1 §:n 2 momentti, 3 §:n 1 momentti ja 9 §:n 1 momentti laissa 1053/2008, sekä

lisätään lakiin uusi 2 a luku, 8 luvun 2 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 313/2010 uusi 6 momentti sekä 11 luvun 12 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1188/2009, uusi 2 momentti seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

4 §

Lain toimeenpano

---

Työ- ja elinkeinotoimisto tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus antaa työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä Kansaneläkelaitosta ja työttömyyskassaa sitovan lausunnon siten kuin 11 luvun 4 §:ssä säädetään. Lausuntokäytännön lainmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta valvoo toimialueellaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen määräämä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen virkamies (työttömyysturva-asiamies). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrää lisäksi työttömyysturva-asiamiehen  sijaisen. Työttömyysturva-asiamiehen sijaiseen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään työttömyysturva-asiamiehestä. Useammalla elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella voi olla yhteinen työttömyysturva-asiamies ja tämän sijainen.

5 §

(Kuten HE)

2 luku

Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset

3 §

(Kuten HE)

2 a luku

Työvoimapoliittisesti moitittava menettely

1—14 §

(Kuten HE)

4 luku

Soviteltu ja vähennetty työttömyysetuus

5 § (Uusi)

Etuuden määrä

---

Jos henkilöllä on oikeus 6 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun korotettuun ansio-osaan tai muutosturvan ansio-osaan, soviteltu ansiopäiväraha mahdollisine lapsikorotuksineen voi yhdessä työtulon kanssa olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen, kuitenkin vähintään niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada mahdollisella lapsikorotuksella ja 6 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisella korotusosalla tai muutosturvalisällä korotettua peruspäivärahaa.

5 luku

Työttömyyspäivärahan saamisen edellytykset

11 ja 13 §

(Kuten HE)

8 luku

Työmarkkinatuen erityiset työvoimapoliittiset rajoitukset

2 §

(Kuten HE)

10 luku

Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavaa etuutta koskevat säännökset

4 §

(Kuten HE)

11 luku

Toimeenpanoa koskevat säännökset

2 §

Velvollisuus tietojen antamiseen

---

Jos etuuden saajan olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, joka saattaa vaikuttaa oikeuteen saada etuutta tai pienentää etuuden määrää, hänen tulee viipymättä ilmoittaa muutoksesta työttömyysetuuden maksajalle. Jäljempänä 4 §:ssä tarkoitettuja olosuhteita koskevasta muutoksesta etuuden saajan tulee viipymättä ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle.

---

4 §

Työvoimapoliittinen lausunto

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa 1 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun työvoimapoliittisen lausunnon:

1) tarvittaessa 2 luvussa säädetyistä etuuden saamisen yleisistä työvoimapoliittisista edellytyksistä;

(2—9 kohta kuten HE)

Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus voi:

1) antaa 1 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun työvoimapoliittisen lausunnon 2 luvun 1 ja 3 §:ssä säädetyistä etuuden saamisen yleisistä työvoimapoliittisista edellytyksistä;

2) muuttaa työ- ja elinkeinotoimiston antaman työvoimapoliittisen lausunnon, joka koskee oikeutta työmarkkinatukeen, koskemaan oikeutta työttömyyspäivärahaan;

3) siirtää työ- ja elinkeinotoimiston antaman työvoimapoliittisen lausunnon toiselle työttömyysetuutta maksavalle laitokselle;

4) korjata työ- ja elinkeinotoimiston antamassa työvoimapoliittisessa lausunnossa olevan ilmeisen kirjoitus- tai laskuvirheen taikka muun niihin verrattavan selvän virheen. (Uusi)

(3—7 mom. kuten HE:n 2—6 mom.)

4 a ja 12 §

(Kuten HE)

12 luku

Muutoksenhaku

1 ja 9 §

(Kuten HE)

13 luku

Tietojen saamista ja luovuttamista koskevat säännökset

1 ja 3 §

(Kuten HE)

9 §

Työttömyysturva-asiamiehen tiedonsaanti- ja läsnäolo-oikeus

Työttömyysturva-asiamiehellä on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada maksutta työ- ja elinkeinotoimistolta ja työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselta tiedot työvoimapoliittisista lausunnoista siinä laajuudessa kuin asiamiehen tehtävät edellyttävät. Työttömyysturva-asiamies voi määrätä, että Kansaneläkelaitoksen, työttömyyskassan tai työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan tulee antaa nimettyä henkilöä koskeva päätös tiedoksi työttömyysturva-asiamiehelle.

---

---

(1—6 mom. kuten HE)

Lain 4 luvun 5 §:n 3 momenttia sovelletaan etuuteen, jota maksetaan lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta. (Uusi).

(8 mom. kuten HE:n 7 mom.)

---

5.

Laki

merimieseläkelain 10 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan merimieseläkelain (1290/2006) 10 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1429/2011, seuraavasti:

10 §

Työttömän oikeus vanhuuseläkkeeseen alennetussa eläkeiässä

---

Jos työntekijä on ottanut vastaan työvoimaviranomaisen tarjoaman työttömyysturvalain 2 a luvun 4 §:ssä tarkoitetun työn, josta hän ei voi kieltäytyä menettämättä oikeuttaan työttömyyspäivärahaan tai työmarkkinatukeen, (poist.) hänen oikeuteensa saada vanhuuseläkettä alennetussa eläkeiässä sovelletaan 1 momenttia. Edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä on työvoimaviranomaisen välityksellä jatkuvasti hakenut 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua työtä.

---

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

---

Helsingissä 30 päivänä maaliskuuta 2012

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Juha Rehula /kesk
vpj. Anneli Kiljunen /sd (osittain)
jäs. Sanni Grahn-Laasonen /kok
Arja Juvonen /ps
Laila Koskela /ps
Merja Kuusisto /sd
Sanna Lauslahti /kok
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd
Hanna Mäntylä /ps
Hanna Tainio /sd
Lenita Toivakka /kok
Anu Vehviläinen /kesk
Erkki Virtanen /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Esko Salo