Vireilletulo

Eduskunta on 19 päivänä lokakuuta 2011 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta ( HE 90/2011 vp ).

Eduskunta-aloitteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä seuraavat aloitteet:

• lakialoitteen laiksi työttömyysturvalain 7 luvun muuttamisesta (LA 10/2011 vp — Markus Mustajärvi /vr ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 26 päivänä lokakuuta 2011 sekä
• lakialoitteen laiksi työttömyysturvalain ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta (LA 17/2011 vp — Kimmo Tiilikainen /kesk. ym), joka on lähetty valiokuntaan 2 päivänä marraskuuta 2011.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• hallitusneuvos Pekka Paaermaa , sosiaali- ja terveysministeriö
• lakimies Mari Köngäs , Kansaneläkelaitos
• toimitusjohtaja Heikki Pohja , Koulutusrahasto
• toiminnanjohtaja Niina Jussila , Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry
• kehittämispäällikkö Jukka Haapakoski , Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry
• ekonomisti Ilkka Kaukoranta , Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
• lakimies Heli Puura , Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Lisäksi Elinkeinoelämän keskusliitto on antanut kirjallisen lausunnon.

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia ja aikuiskoulutustuesta annettua lakia. Esityksen tavoitteena on toteuttaa hallitusohjelman kirjaus työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korottamisesta 100 eurolla kuukaudessa vuoden 2012 alusta alkaen.

Esitys liittyy vuoden 2012 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Lakialoitteet

Lakialoitteessa LA 10/2011 vp ehdotetaan, että työmarkkinatuen tarveharkinnasta ja osittaisesta työmarkkinatuesta luovuttaisiin.

Lakialoitteessa LA 17/2011 vp ehdotetaan, että työttömyysturvan peruspäivärahaa ja aikuiskoulutustuen perusosaa korotetaan kuten hallituksen esityksessä. Tämän lisäksi ehdotetaan, että työmarkkinatuen tarveharkinnassa ei otettaisi huomioon puolison tuloja ja että osittaisesta työmarkkinatuesta luovuttaisiin.

Perustelut

Hallitusohjelmassa on kolme painopistealuetta, joista yksi on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen. Tähän tavoitteeseen liittyen hallitus korottaa työttömyysturvaa ja toimeentulotukea sekä parantaa asumistukea. Käsiteltävänä olevalla esityksellä toteutetaan hallitusohjelman kirjaus työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korottamisesta 100 eurolla kuukaudessa. Samanaikaisesti toteutettavat toimeentulotuen ja asumistuen tulorajojen korotukset turvaavat sen, ettei työttömyysturvan parannus leikkaannu pois muiden tukien pienentymisen seurauksena.

Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat jääneet selvästi jälkeen yleisestä ansiokehityksestä, minkä vuoksi ehdotettu tasokorostus on tarpeellinen ja perusteltu. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hyvänä, että työttömien toimeentuloa kyetään parantamaan merkittävästi tilanteessa, jossa valtiontalouteen kohdistuu huomattavan suuria säästöpaineita. Korotuksesta aiheutuu valtiolle lähes 300 miljoonan euron lisämeno, josta palautuu pelkästään välittöminä veroina noin 90 miljoonaa euroa. Lisäksi työttömyysturvan ja muun perusturvan parannusten arvioidaan vähentävän toimeentulotukimenoja 44 miljoonalla eurolla.

Hallitusohjelman mukaan mahdollisuudet luopua puolison tulojen huomioon ottamisesta työmarkkinatuen tarveharkinnassa selvitetään. Valiokunta pitää tärkeänä, että selvitystyö käynnistetään mahdollisimman pian.

Työttömyysturvaa tulee kehittää nykyistä kannustavammaksi. Työtulojen ja sosiaaliturvan paremmalla yhteensovituksella voidaan lisätä kannustavuutta ja nostaa työllisyysastetta.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että perusturvan kehittämistä jatketaan. Perusturvan tarkoituksena on mahdollistaa kaikille riittävä toimeentulo ja elintaso. Eduskunta korotti viime kaudella alimpia äitiys- ja vanhempainpäivärahoja, sairauspäivärahaa sekä kuntoutusrahaa. Tulevaisuudessa on tärkeää, että näitä edellä mainittuja etuuksia tullaan korottamaan ja siten vähennettäisiin lapsiperheiden ja pitkäaikaissairaiden köyhyysriskiä.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n muuttamisesta

1 §.  Työttömyyspäivärahan   määrä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuoden 2001 indeksitasossa peruspäivärahan tulisi olla 26,08 euron sijasta 26,09 euroa, jotta peruspäivärahan 100 euron tasokorotus toteutuu. Koska KEL-indeksin pisteluku on vahvistettu hieman arvioitua alemmaksi, on vuonna 2012 indeksillä korotetun peruspäivärahan määrä 31,36 euroa.

Voimaantulosäännös.

Esityksen perustelujen mukaan peruspäivärahan määrä vastaa vuoden 2001 KEL-indeksin pistelukua. Tarkoituksena on, että vuonna 2012 peruspäivärahan määrä on 31,36 euroa. Tämän varmistamiseksi valiokunta ehdottaa, että 1. lakiehdotuksen voimaantulosäännökseen lisätään indeksitasoa koskeva uusi 3 momentti.

2. Laki aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta

12 §. Aikuiskoulutustuen   määrä.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuoden 2001 indeksitasossa peruspäivärahan tulisi olla 26,08 euron sijasta 26,09 euroa, jotta peruspäivärahan 100 euron tasokorotus toteutuu. Koska KEL-indeksin pisteluku on vahvistettu hieman arvioitua alemmaksi, on vuonna 2012 indeksillä korotetun perusosan määrä 31,36 euroa.

Voimaantulosäännös.

Esityksen perustelujen mukaan peruspäivärahan määrä vastaa vuoden 2001 KEL-indeksin pistelukua. Tarkoituksena on, että vuonna 2012 peruspäivärahan määrä on 31,36 euroa. Tämän varmistamiseksi valiokunta ehdottaa, että 1. lakiehdotuksen voimaantulosäännökseen lisätään indeksitasoa koskeva uusi 3 momentti.

Aloitteet

Valiokunta ei ehdota työttömyysturvalain 7 luvun säännöksiä muutettaviksi. Valiokunnan kannasta seuraa, että lakialoitteet on hylättävä.

Päätösehdotus

Edellä  esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotukset hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että lakialoitteet LA 10/2011 vp ja LA 17/2011 vp hylätään.

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 6 luvun 1 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1188/2009, seuraavasti:

6 luku

Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto

1 §

Työttömyyspäivärahan määrä

Peruspäiväraha on 26,09 euroa päivältä.

---

---

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Lain 6 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetty peruspäivärahan rahamäärä sekä 6 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetyt peruspäivärahan korotusosan ja muutosturvalisän rahamäärät vastaavat sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettujen kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. (Uusi)

(4 ja 5 mom. kuten HE:n 3 ja 4 mom.)

---

2.

Laki

aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) 12 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 127/2010, seuraavasti:

12 §

Aikuiskoulutustuen määrä

Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu perusosasta ja ansio-osasta. Perusosa on 26,09 euroa päivältä. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Aikuiskoulutustuki on enintään 90 prosenttia tuen perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään perusosan suuruinen. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena.

---

---

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Aikuiskoulutustuen perusosan määrää korotetaan siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Edellä 12 §:n 1 momentissa mainittu perusosan määrä vastaa sitä kansaneläkeindeksin pistelukua, jonka mukaan vuoden 2001 tammikuussa maksettujen kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. (Uusi)

(4 mom. kuten HE:n 3 mom.)

---

Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Juha Rehula /kesk
vpj. Anneli Kiljunen /sd
jäs. Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
Sanni Grahn-Laasonen /kok
Arja Juvonen /ps
Laila Koskela /ps
Merja Kuusisto /sd
Sanna Lauslahti /kok
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd
Lasse Männistö /kok
Hanna Mäntylä /ps
Annika Saarikko /kesk
Hanna Tainio /sd
Lenita Toivakka /kok
Ulla-Maj Wideroos /r
Erkki Virtanen /vas
vjäs. Elsi Katainen /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Esko Salo

Perustelut

Vuoden 2012 talousarvioesityksen mukaiset toimeentuloturvajärjestelmän parannukset koskevat perusturvaa ja toimeentulotukea. Esitetyt tasokorotukset ovat kannatettavia, mutta kuten hallituksen esityksessä HE 69/2011 vp , myös tässä hallituksen esityksessä jätetään huomioimatta osa perusturvan keskeisistä etuuksista. Nyt vähimmäismääräisiin kuntoutus-, sairaus- ja vanhempainrahoihin ei ole tulossa korotuksia, vaan ne ovat syyperusteisina etuuksina rinnastettavissa työttömien perusturvaan. Toimeentuloturvajärjestelmän periaatteiden kannalta tämä on ristiriitaista ja asettaa kuntoutus-, sairaus- ja vanhempainrahan saajat eriarvoiseen asemaan suhteessa muihin toimeentuloturvajärjestelmän piiriin kuuluviin.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hyväksytään seuraava lausuma:

Vastalauseen lausumaehdotus:

Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee esityksen, jolla kuntoutus-, sairaus- ja vanhempainrahoihin tehdään työttömyysturvan ja aikuiskoulutustuen korotuksia vastaavat korotukset. Työmarkkinatuen tarveharkinnasta tulee luopua.

Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2011

Arja Juvonen /ps
Hanna Mäntylä /ps
Laila Koskela /ps

Perustelut

Perusturva on niiden syyperusteisten sosiaaliturvan muotojen kokonaisuus, joiden varassa tulisi tulla toimeen niissä elämäntilanteissa, joissa ansiotulojen hankkiminen ei ole mahdollista. Sairaus, vanhuus, työkyvyttömyys, työttömyys, lapsen syntymä ja huoltajan kuolema ovat tällaisia tilanteita. Mainittujen elämäntilanteiden varalta maksetaan myös ansiosidonnaisia etuuksia. Tällöin perusturvan käsite kuitenkin rajautuu kyseisten etuuksien vähimmäismääriin. Perusturvan kokonaisuuteen kuuluvat kansaneläke ja takuueläke, pienimmät vanhempain- ja sairauspäivärahat, kotihoidon tuki sekä työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki. Kansaneläkelaitoksen maksamat kuntoutusraha ja lapsilisä voidaan myös katsoa kuuluviksi perusturvaetuuksiin. Toimeentulotuki on viimesijainen tuen muoto eikä näin ollen kuulu perusturvan piiriin. Ensisijaisten etuuksien tason tulee olla riittävä.

Pääministeri Kataisen hallitus on esiintynyt suurieleisenä perusturvan korottajana, vaikka todellisuudessa etuuksien tason korottaminen kohdistuu vain osaan perusturvasta. Ensi alkuun historiallisena, sittemmin kansainvälisesti vertailtuna merkittävänä mainostettu perusturvaan kohdentuva tason korottaminen koskee kuitenkin vain osaa perusturvan kokonaisuudesta. Eri etuuksien saajien vastakkain asettelu on tarpeetonta. On siis kuitenkin vähintäänkin harhaanjohtavaa puhua historiankirjoittamisesta silloin, kun tasokorotukset kohdentuvat vain osaan perusturvaan kuuluvia etuuksia. Koko perusturvan korotuksen hintalappu 100 euron kuukausittaisella korotuksella olisi noin 1,3 miljardia euroa.

Työttömyysturvassamme on kolmea erilaista työttömyysturvaa, joka jakaa työttömät neljään eri ryhmään. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja työttömän peruspäivärahaa saavat sekä harkinnanvaraista työmarkkinatukea saavat, joita on kahdenlaisia — työmarkkinatuen saajat sekä samassa taloudessa asuvien osalta tarveharkinnan alaiset tuet niin, että tuhansilla työttömillä työttömyysetuuden määrä on nolla euroa. Hallituksen esitys jättää tämän tilanteen ennalleen. Väitteet  kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanteen parantamisesta eivät siis pidä paikkaansa, sillä hallituksen esitys jättää edelleen työttömät eriarvoiseen asemaan — noin 17 000 työttömän työmarkkinatuki leikkautuu, osalla kokonaan.

Sairaus- ja vanhempainrahan vähimmäispäivärahat ovat olennainen osa perusturvaa, ja ne kohdistuvat yhteiskunnan pienituloisimmille. Niillä on mm. lapsiköyhyyttä vähentävä merkitys. Vaalikaudella 2007—2011 keskustavetoinen hallitus teki merkittävän periaatteellisen linjauksen — äitiys-, isyys-, ja vanhempainrahat sekä pienimmät sairauspäivärahat nostettiin työmarkkinatuen tasolle. Hallituksen esitys on romuttamassa tämän periaatteellisesti merkittävän sidoksen.

Yksilöllinen perusturva pitkäaikaistyöttömille ja työelämään pyrkiville: työmarkkinatuen tarveharkinnasta on luovuttava

Työmarkkinatuki on tarveharkintainen etuus. Tämä merkitsee sitä, että saajan ja hänen puolisonsa tai avopuolisonsa tulot pienentävät maksettavan työmarkkinatuen määrää. Sama koskee vanhempien kanssa samassa taloudessa asuvaa.

Lapsettomalla työnhakijalla työmarkkinatuki alkaa pienentyä, jos puolison tulot ovat yli 1 704 euroa/kk. Tarveharkinnan takia työmarkkinatukea ei makseta lainkaan, jos puolison kuukausitulot ylittävät 2 786 euroa/kk. Tulorajat ovat alhaiset, ja ne muodostavat tuloloukun, joka pitää työmarkkinatuella elävän perheen köyhyydessä. Tarveharkinnalla on myös kannustinvaikutuksia, ja se ajaa puolisot toisiaan vastaan, koska puolison tulojen noustessa laskee työmarkkinatuella olevan päiväraha.

Vuonna 2010 puolison tulot pienensivät työmarkkinatukea 15 689 henkilön kohdalla ja osittaista työmarkkinatukea sai vanhempiensa taloudessa asumisen ja näiden tulojen huomioon ottamisen takia 18 697 henkilöä. Kokonaan tuki leikkaantui pois 4 631 henkilöltä, jotka olivat hakeneet työmarkkinatukea, mutta eivät sitä saaneet puolison liian suuriksi määriteltyjen tulojen takia.

Tarveharkinnan vaikutuksista ja kohdentumisesta

Tarveharkinta kohdistuu useimmiten työttömiin naisiin. Vuonna 2010 Kelan antamista 4 631 ns. nollaratkaisusta, jolla tuki leikkautuu kokonaan pois, 3 721 päätöstä koski naisten työmarkkinatukea ja 910 miesten.

Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen puolison sekä samassa taloudessa asuvien vanhempien tulojen osalta mahdollistaa työttömyysturvajärjestelmän yksinkertaistamisen ja vähentää sekä viranomaisten että asiakkaiden hallinnollista taakkaa. Tarveharkinta ei sovi yhteen työttömyysturvan yksilöllistä perusoikeutta turvaavan luonteen kanssa, onhan sosiaaliturvajärjestelmämme lähtökohtaisesti yksilöllinen.

Tarveharkinnasta seuraa kannustinongelmia. Työmarkkinatukea saavat perheet saavat usein myös asumis- ja toimeentulotukea. Asumistuki ja toimeentulotuki ovat sekä tarveharkintaisia että tulosidonnaisia. Voidaan osoittaa, että useiden etuuksien tarveharkinnan yhteinen vaikutus johtaa tilanteeseen, jossa työllistymisen seurauksena tuleva tulonlisäys ei tuo joko lainkaan tai tuo vähäisessä määrin käteen jäävän tulon osalta lisähyötyä.

Työtön on päivärahansa ansainnut

Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja ansio-osasta. Perusosa on määrältään peruspäivärahan suuruinen. Peruspäivärahan korottaminen johtaa siten myös ansiopäivärahojen tason nousemiseen. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. Perusosan korotuksen johdosta kyseinen peruspäivärahan määrään sidottu taitekohta nousisi 2 702,70 eurosta 3 295,95 euroon. Ehdotettu peruspäivärahan korotus nostaisi taitteen alapuolella olevia ansiopäivärahoja 3,11 euroa päivässä. Uuden taitekohdan yläpuolella olevat ansiopäivärahat nousisivat 10,00 euroa päivässä. Aikuiskoulutustuki on määrältään työttömyyspäivärahan suuruinen, joten aikuiskoulutustuki nousisi työttömyyspäivärahaa vastaavasti.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää epäoikeudenmukaisena sitä, että kun työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan, suurin korotus tulee suurimpiin ansiopäivärahoihin.

Työttömyysturvan päivärahat ja työmarkkinatuki on sidottu indeksiin. Käsiteltävänä olevaan esitykseen sisältyvässä lakiehdotuksessa ja myös rinnakkaislakiesityksessämme perusosan määrä olisi edelleen vuoden 2001 indeksitasossa 26,08 euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oikea indeksitason mukainen perusosan määrä on 26,09 euroa. Vuoden 2012 indeksitasossa työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen päivärahan suuruudeksi tulee 31,36 euroa eli 674,24 euroa/kk.

Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen puolison ja vanhempien tulojen vaikutusten osalta tarkoittaa 45 miljoonaa euroa suurempia menoja kuin hallituksen esityksessä.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää työmarkkinatuen saajien eriarvoista kohtelua epäoikeudenmukaisena.

Edellä olevan perusteella olemme esittäneet lakialoitteessamme LA 17/2011 vp , että työttömyysturvalain 7 luvun 6 § muutetaan kuulumaan tekemämme lakialoitteen mukaisesti.

Pienimmät sairaus- ja vanhempainpäivärahat työmarkkinatuen tasolle

Sairaus- ja vanhempainrahan vähimmäispäivärahat ovat olennainen osa perusturvaa, ja ne kohdistuvat yhteiskunnan pienituloisimmille. Niillä on muun muassa tärkeä lapsiköyhyyttä vähentävä merkitys. Pienimpien päivärahojen saajia on noin 22 000 henkilöä. He ovat muun muassa opiskelijaäitejä ja -isiä sekä muita kaikkein pienituloisimpia vanhempia ja sairauslomalle joutuneita.

Vaalikaudella 2007—2011 keskustavetoinen hallitus teki merkittävän periaatteellisen linjauksen: äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan vähimmäispäivärahat nostettiin työmarkkinatuen tasolle. Jotta tämä sidos säilyy, sairasvakuutuksen vähimmäispäivärahoja on korotettava samalle tasolle, johon hallitus esittää työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotettavaksi. Ellei korotusta tehdä pienimpiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin, merkitsee se sitä, että pienimpien sairaus- ja vanhempainpäivärahojen  ja  työmarkkinatuen välinen ero repeää ensi vuonna 100 euroon kuukaudessa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on kestämätöntä, että kaikkein pienituloisimpien äitien, isien ja sairaiden perusturva on heikompi kuin työttömän peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella olevan.

Työttömyys- sekä sairaus- ja vanhempainrahat on sidottu indeksiin. Vuoden 2012 indeksitasossa tässä esittämämme sairaus- ja vanhempainpäivärahat nousevat 26,97 euroon päivässä, mikä on 674,25 euroa kuukaudessa. Näin kuukausitasolla pienimmät sairaus- ja vanhempainrahat olisivat samalla tasolla työttömyysturvan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen kanssa. Päiväkohtaisesti pienimmät sairaus- ja vanhempainrahat ovat työttömyysturvan 31,39 euroa matalammalla tasolla siksi, että sairaus- ja vanhempainrahoja maksetaan kuudelta päivältä viikossa ja työttömyysturvaa viideltä päivältä viikossa. Korotuksista aiheutuvat menot ovat vanhempainpäivärahojen osalta 11,3 miljoonaa euroa vuodessa ja sairauspäivärahan osalta 5,4 miljoonaa euroa.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 2. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Vastalauseen muutosehdotus) ja

että hyväksytään yksi lausuma (Vastalauseen lausumaehdotus).

Vastalauseen muutosehdotus

1.

Laki

työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 7 luvun 9 §, sellaisena kuin se on laissa 1188/2009, sekä

muutetaan (poist.) 6 luvun 1 §:n 1 momentti ja 7 luvun 6 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa 1188/2009, seuraavasti:

6 luku

Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto

1 §

(Kuten StVM)

7 luku

Työmarkkinatukea koskevat yleiset säännökset

6 § (Uusi)

Tarveharkinnassa huomioon otettavat tulot

Taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon henkilön omat tulot kokonaan (poist.). Metsätalouden  tulona  otetaan    huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 2 momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna metsän pinta-alalla. Työmarkkinatuki määrätään tuen maksamisajankohdan tilannetta vastaavaksi joko arvioitujen tai muutoin todettavissa olevien tulojen perusteella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin tarveharkinnassa huomioon otettavista tuloista.

---

---

Voimaantulosäännös

(Kuten StVM)

---

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen osana perusturvan  tason  ylläpitämistä pienimpien sairaus- ja vanhempainpäivärahojen korottamisesta työttömän työmarkkinatuen tasolle.

Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2011

Elsi Katainen /kesk
Juha Rehula /kesk
Annika Saarikko /kesk