Vireilletulo

Eduskunta on 9 päivänä syyskuuta 2008 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta ( HE 101/2008 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• neuvotteleva virkamies Olli Simonen , sosiaali- ja terveysministeriö
• lainsäädäntöneuvos  Liisa Vanhala , oikeusministeriö
• yli-insinööri   Kirsi    Rajaniemi , sisäasiainministeriö
• ylitarkastaja  Leila  Vilhunen , työ- ja elinkeinoministeriö
• ylilääkäri Tiina Laatikainen , Kansanterveyslaitos
• ympäristöterveyspäällikkö  Merja Vuori , Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus
• ympäristöterveyspäällikkö Antti Pönkä , Helsingin kaupungin ympäristökeskus
• toiminnanjohtaja Pertti Paakkinen , Hengitysliitto Heli ry
• ylilääkäri Matti Rautalahti , Syöpäjärjestöt
• lakiasiainjohtaja Helena Pollari , Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
• toimitusjohtaja Osmo Laine , Päivittäistavarakauppa ry
• lainopillinen asiamies Outi Tähtinen , Suomen Yrittäjät ry
• asiamies Asta Mörsky , Regulatory Engagement Manager Lauri Mäkinen , Tupakkateollisuusliitto
• johtaja Perttu Ratilainen , Philip Morris Finland Oy
• oikeustieteen tohtori Erkki Aurejärvi

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet Suomen Kuntaliitto sekä Suomen Bensiinikauppiaitten ja Liikennepalvelualojen liitto SBL ry.

Esityksessä  ehdotetaan  muutettavaksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annettua lakia. Tavoitteena on tupakoinnista aiheutuvien haittojen vähentäminen tehostamalla alaikäisiä koskevan tupakkatuotteiden myyntikiellon noudattamista ja ehkäisemällä tupakkatuotteiden laitonta vähittäismyyntiä ja säätämällä savukkeille paloturvallisuusvaatimukset.

Esityksen mukaan tupakkatuotteiden myynti olisi luvanvaraista ja luvan myöntäminen ja myynninvalvonta maksullista. Maksujen saaja olisi kunta. Kunta vahvistaisi maksujen perusteet taksassa siten, että maksuilla katettaisiin enintään lupahakemuksen käsittelystä ja päätöksestä  sekä  valvonnasta kunnalle aiheutuvat kustannukset. Kunta voisi tietyin edellytyksin peruuttaa antamansa tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluvan. Myös tupakkatuotteiden osto tukkukaupasta  jälleenmyyntiin    edellyttäisi vähittäismyyntilupaa.

Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten vähimmäiskoot olisivat 20 savuketta, 10 pikkusikaria tai 30 grammaa irtotupakkaa. Lisäksi  savukkeiden olisi itsestään palamista koskevilta  ominaisuuksiltaan täytettävä paloturvallisuusvaatimukset. Rangaistussäännöksistä poistettaisiin  eräitä syytteen nosto-oikeutta ja tunnusmerkistöä koskevia rajoituksia.

Yleisperustelut

Yleistä

Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman päihdepoliittisten linjausten mukaan tupakkalainsäädäntöä uudistetaan rajoittamalla tupakkatuotteiden saatavuutta, tehostamalla valvontaa ja suuntaamalla ennaltaehkäiseviä toimia erityisesti lapsiin ja nuoriin. Lisäksi hallitusohjelman mukaan kansanterveydellisin perustein nostetaan alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden verotusta. Valiokunta on tupakkaverosta antamassaan lausunnossa pitänyt tärkeänä veron  maltillisten  korotusten  jatkamista tulevina vuosina terveyden edistämisen tavoitteiden mukaisesti  (StVL 12/2008 vp).  Sekä tupakkaveron korotuksella että tupakkalain muuttamisella pyritään ehkäisemään erityisesti nuorten tupakointia.

Hallituksen esityksen tavoitteena on tupakoinnista aiheutuvien haittojen vähentäminen tehostamalla alaikäisiä koskevan tupakkatuotteiden myyntikiellon noudattamista ja ehkäisemällä tupakkatuotteiden laitonta vähittäismyyntiä. Valiokunta katsoo, että myynnin luvanvaraistamisella voidaan hillitä tupakan myyntiä alaikäisille ja tehostaa myynnin valvontaa, koska laki mahdollistaa vähittäismyyntiluvan peruuttamisen,  jos  lain  säännösten  vastaista   myyntiä jatketaan viranomaisten asiaan puuttumisesta huolimatta. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna.

Valiokunta katsoo, että tupakkalainsäädännön kehittämistä on edelleen jatkettava ottaen huomioon terveyspoliittiset tavoitteet ja tupakoinnin torjuntaa koskevat kansainväliset velvoitteet.

Nuorten tupakoinnin ehkäiseminen

Tupakan myynnin alaikäraja on ollut 18 vuotta vuodesta 1995. Tupakkatuotteiden alaikäisiä koskevan myyntikiellon rikkominen on kuitenkin edelleen varsin yleistä. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan 14—16-vuotiaille myydään tupakkatuotteita arviolta 180 000 kertaa vuodessa ja 16—18-vuotiaille arviolta 840 000 kertaa vuodessa. Tilastojen mukaan 16—18-vuotiaista nuorista noin neljännes tupakoi. Tupakointia kokeilleiden ja satunnaisesti tupakoivien nuorten ryhmä on merkittävä senkin vuoksi, että nikotiiniriippuvuus syntyy jo lyhytaikaisen tupakoinnin seurauksena. Alaikäisten tupakoinnin tehokkaalla ehkäisemisellä voitaisiin tupakointi ja sen haitat saada kokonaan loppumaan.

Valiokunta on tupakkaverosta antamassaan lausunnossa todennut, että tupakointi on erityisesti  vähiten  koulutettujen ja huonoimmassa sosioekonomisessa  asemassa olevien terveysongelma, mikä ilmenee myös nuorten tupakoinnissa. Tupakoinnin haitat kasaantuvat näihin väestöryhmiin. Tärkeimmät keinot sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen ovat alkoholin ja tupakan osalta hintapolitiikka ja vaikuttaminen saatavuuteen. Valiokunta toistaa mainitussa lausunnossa esittämänsä näkemyksen siitä, että erityisesti nuorten tupakointiin on pyrittävä vaikuttamaan kaikin keinoin, koska se on tehokkain  tapa  vaikuttaa  tupakoinnin yleisyyteen väestötasolla. Taloudellisiin vaikuttimiin kohdistuvilla keinoilla tuetaan terveyskasvatuksen, mainonnan rajoitusten ja myynti-ikärajojen vaikutusta. Valiokunta korostaa lisäksi kaikkien lasten ja nuorten parissa toimivien tahojen, esimerkiksi koulujen ja seurakuntien, vastuuta omalta osaltaan vaikuttaa nuorten tupakoinnin ehkäisemiseksi. Myös vähittäiskaupan tulee omilla  toimillaan,  kuten    tupakkatuotteiden sijoittelulla, vähentää tupakkatuotteiden näkyvyyttä.

Valvonnan tehostamisen lisäksi tupakan myyntipakkausten vähimmäiskokojen sääntelyllä pyritään erityisesti vähentämään nuorten tupakoinnin aloittamista. Koska nuorilla on usein niukasti rahaa käytettävissään, on pienten pakkausten halvempi hinta lisännyt nuorten tupakoinnin aloittamista ja tupakasta riippuvaiseksi tulemista. Valiokunta pitää nuorten tupakoinnin ehkäisemisen   kannalta  tärkeänä pienten pakkausten poistamista myynnistä.

Valvonta

Kuntien kannalta myyntilupamenettely lisää merkittävästi henkilöstövoimavarojen tarvetta erityisesti suurissa kaupungeissa ja lain voimassaolon alkuvaiheessa. Myyntilupien myöntämisestä ja valvonnasta kunnille aiheutuvat kustannukset on tarkoitus kattaa valvottavilta perittävillä maksuilla. Lain soveltaminen voi tästä huolimatta aiheuttaa alueellisesti huomattavia vaikeuksia osaavan henkilöstön saamisessa ja riittävyydessä. Valiokunta toteaa, että lain toteutumista on tältä osin seurattava ja arvioitava kuntien mahdollisuudet hoitaa tehtävä jatkossa.

Sosiaali- ja terveysalan valvontaa tehostetaan äskettäin hyväksytyllä Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen yhdistämisellä. Valiokunta katsoo, että aluehallintouudistuksen yhteydessä on arvioitava myös mahdollisuudet alkoholi- ja tupakkavalvonnan yhdistämiseen. Samalla  on  harkittava  alueellisesti määräytyvien maksujen tarkoituksenmukaisuutta.

Rangaistussäännökset

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota tupakkalain rangaistussäännöksiin erityisesti alaikäiselle tapahtuvan myynnin osalta. Valiokunnan käsityksen mukaan myös rangaistussäännöksillä on merkittävä vaikutus lain velvoitteiden toteutumisessa ja tupakkatuotteiden laittoman myynnin ja markkinoinnin ehkäisemisessä.

Tupakkalain rangaistussäännöksiä ei ole vielä uudistettu osana rikoslain kokonaisuudistusta. Rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksutun periaatteen mukaan vankeusuhkaiset rangaistussäännökset tulisi sijoittaa rikoslakiin. Rangaistussäännösten  porrastus  ei   myöskään vastaa rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksuttua porrastusta lievään tekomuotoon, teon perusmuotoon ja törkeään tekomuotoon.

Oikeusministeriön ilmoituksen mukaan tupakkaa koskevien rangaistussäännösten uudistaminen tulee valmisteltavaksi myöhemmin joko osana rikoslain kokonaisuudistuksen viimeistä vaihetta tai erillisenä uudistuksena. Valiokunta kiirehtii rikoslain kokonaisuudistuksen periaatteiden toteuttamista tupakkalain osalta ja katsoo, että valmistelussa on erityisesti selvitettävä alaikäiselle tapahtuvan tupakan myynnin rangaistustason koventamisen ja hallussapidon rangaistavuuden tarpeellisuus verrattuna esimerkiksi alkoholirikoksista ja huumausainerikoksista säädettyihin rangaistuksiin. Valiokunta ehdottaa asiasta lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotus).

Yksityiskohtaiset perustelut

Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksen säännökset, joissa viitataan Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukseen, muutettavaksi eduskunnan hyväksymän lakiehdotuksen (HE 131/2008 vp) mukaisesti viittauksiksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon.

6 ja 7 §.

6 §:n 2 momentissa ja 7 §:n 3 momentin 3 kohdassa ehdotetaan säädettäväksi paloturvallisuusvaatimusten täyttymistä koskevista merkinnöistä vähittäismyyntipakkauksissa. Euroopan komissio on pitänyt perustamissopimuksen vastaisena lain nojalla annettavaksi suunniteltua asetusta, jossa oli tarkoitus säätää tarkemmin näistä merkinnöistä. Koska sosiaali- ja terveysministeriö on ilmoittanut, ettei asetukseen ole tarkoitus sisällyttää komission tarkoittamia säännöksiä, valiokunta ehdottaa paloturvallisuusmerkintöjä koskevien säännösten poistamista lakiehdotuksesta.

10 c §.

Valiokunta ehdottaa 1 momentin täydentämistä siten, että luparekisterin tietoja voidaan käyttää myös tilastointiin. Valiokunta ehdottaa 3 momentissa tarkoitetun henkilötietolain mukaisen tarkastusoikeuden ja virheen oikaisun täsmentämistä koskemaan luonnollisia henkilöitä. Lisäksi 3 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että internetissä voitaisiin julkaista rekisterin yleiseen käyttöön tarkoitettuja tietoja.

31 ja 31 a §.

Valiokunta ehdottaa rangaistussäännöksiä täsmennettäväksi voimassa olevan lain 18 §:ää vastaavasti siten, että rangaistavuus voi koskea markkinointitoimenpiteen tilaajaa, toimeenpanijaa ja näiden palveluksessa olevaa.

33 a §.

Valiokunta ehdottaa 1 momentin täsmentämistä siten, että 1 kohdassa myyntiluvan määräaikaisen peruuttamisen edellytyksenä on 8 §:n 1 momentin vastaisen markkinoinnin jatkaminen kirjallisen huomautuksen, varoituksen tai sakkorangaistuksen jälkeen. Saman momentin 2 kohtaa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että edellytyksenä myyntiluvan määräaikaiselle peruuttamiselle on 10 §:n 1 momentin vastainen myynti alaikäiselle.

Valiokunta ehdottaa 3 momentin täsmentämistä siten, että lainkohdassa yksilöidään ne tupakkalain säännökset, joiden vastaisten tupakkatuotteiden myynti ja säilyttäminen voivat johtaa myyntiluvan pysyvään peruuttamiseen ilman huomautuksen tai varoituksen huomiotta jättämistä. Kyse on käytännössä tilanteista, joissa myydään esimerkiksi kokonaan kiellettyä nuuskaa tai laittomasti maahantuotuja tupakkatuotteita.

33 b § (Uusi).

Poliisi voi tietyissä tupakkalain valvontatilanteissa määrätä sakkorangaistuksen tai antaa vähäisissä tapauksissa suullisen tai kirjallisen huomautuksen. Valiokunta ehdottaa, että pykälässä säädetään poliisin velvollisuudesta  ilmoittaa  toimenpiteestään vähittäismyyntiluvan myöntäneelle kunnalle.

Voimaantulosäännös.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan savukkeiden paloturvallisuusvaatimusten liian aikainen voimaantulo voi muodostua ongelmaksi, jos asiasta ei voida antaa asetusta  EU:n teknisten määräysten ilmoitusmenettelyn ja odotusaikojen vuoksi. Valiokunta ehdottaa tämän vuoksi 5 momentin muuttamista siten, että paloturvallisuusvaatimuksia koskeva 5 §:n 2  momentti tulee voimaan 1.4.2010. Muutos ei käytännössä pidennä paloturvallisuusvaatimusten soveltamisen siirtymäaikaa hallituksen esittämästä.

Päätösehdotus

Edellä  esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että hyväksytään yksi lausuma.

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi 13 päivänä elokuuta 1976 annetun lain (693/1976) 34 §,

muutetaan 6 §, 6 a §:n 1 ja 3 momentti, 6 c §, 7 §:n 1 ja 2 momentti, 7 a §, 8 §:n 2 momentti, 10 §:n 3 momentti, 17 §, 21 §:n 2 momentti, 25 a §, 28 §:n 1 ja 4 momentti, 30 a ja 31 § sekä 35 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 6 §, 6 a §:n 1 ja 3 momentti, 6 c §, 7 §:n 1 ja 2 momentti, 7 a §, 28 §:n 1 ja 4 momentti ja 30 a § laissa 498/2002, 10 §:n 3 momentti laissa 487/1999, 17 § mainitussa laissa 498/2002 ja laissa 700/2006, 21 §:n 2 momentti laissa 1541/2001, 25 a § ja 35 §:n 1 momentti laissa 286/2006, 31 § mainituissa laeissa 487/1999 ja 498/2002, sekä

lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 953/1992 ja mainituissa laeissa 487/1999, 498/2002 ja 700/2006, uusi 3 b—3 d kohta, 5 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 498/2002, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, lakiin uusi 10 b—d ja 21 a §, sekä lakiin uusi 31 a—31 d, 33 a ja 33 b  § seuraavasti:

2 ja 5 §

(Kuten HE)

6 §

(1 mom. kuten HE)

Savukkeen valmistajan tai maahantuojan on huolehdittava, että savukkeesta poltettaessa syntyvän tervan, nikotiinin ja hiilimonoksidin määrät on mitattu ja pakkauksissa olevien tervaa ja nikotiinia (poist.) koskevien merkintöjen paikkansapitävyys on varmistettu ennen tuotteen luovuttamista vähittäismyyntiin. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset mittauksissa, varmistamisessa ja todentamisessa käytettävistä menetelmistä.

6 a §

Testauslaboratorion, joka suorittaa 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut mittaukset, varmistamisen tai todentamisen, on oltava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymä ja valvoma. Lupa- ja valvontavirasto pitää luetteloa hyväksytyistä laboratorioista.

---

(3 mom. kuten HE)

---

6 c §

Tupakkatuotteen valmistajan tai maahantuojan tulee kerran vuodessa toimittaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle:

(1—3 kohta kuten HE)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen luetteloiden rakenteesta, luetteloihin liitettäviä ainesosia koskevista selvityksistä, toksikologisista ja muista tiedoista sekä luetteloiden toimittamisesta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle ja Euroopan yhteisöjen komissiolle. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen tietojen toimittamisesta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle.

Sosiaali-  ja  terveysalan  lupa-  ja valvontavirasto huolehtii siitä, että 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista tiedoista tiedotetaan kuluttajille.

7 §

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Tupakkatuotteen valmistajan tai maahantuojan on ennen tupakkatuotteen elinkeinotoiminnassa tapahtuvaa myyntiä tai muuta luovuttamista merkittävä tupakkatuotteen vähittäismyyntipakkaukseen:

(1 ja 2 kohta kuten HE)

(3 ja 4 kohta poist.)

---

7 a, 8 ja 10 §

(Kuten HE)

10 b §

(1—5 mom. kuten HE)

Vähittäismyyntiluvan haltijan on ilmoitettava kunnalle lupahakemuksessa ilmoitettujen tietojen muutoksista ja myynnin lopettamisesta. Kunnan on ilmoitettava luvan myöntämisestä ja peruuttamisesta, myyntirikkomuksista sekä myynnin lopettamisesta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle.

(7 mom. kuten HE)

10 c §

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto ja kunnat pitävät tässä laissa tarkoitettujen lupa-asioiden käsittelyä, valvontaa ja tilastointia varten tupakkatuotteiden vähittäismyynnin luparekisteriä elinkeinonharjoittajista, joille on myönnetty tässä laissa tarkoitettu lupa tai jotka ovat hakeneet tällaista lupaa. Luparekisterin tietojärjestelmän toimivuudesta vastaa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto.

(2 mom. kuten HE)

Jos edellä 2 momentissa tarkoitettu elinkeinonharjoittaja on luonnollinen henkilö, tietojen tarkastusoikeudesta ja virheen oikaisusta on voimassa, mitä henkilötietolaissa säädetään. Poiketen siitä, mitä  viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 16 §:n 3 momentissa (621/1999) säädetään, luvanhaltijan nimi, lupanumero ja yleiseen käyttöön tarkoitetut osoite- ja yhteystiedot voidaan saattaa rekisterissä sellaisinaan julkisiksi. Elinkeinonharjoittajaa koskevat tiedot säilytetään rekisterissä viisi vuotta myynnin lopettamisen tai vähittäismyyntiluvan peruuttamisen jälkeen.

10 d §

(Kuten HE)

6 luku

Ohjaus ja valvonta

17 §

(1 mom. kuten HE)

Jos tarkastuksessa tai muutoin havaitaan säännösten vastaista toimintaa, kunnan tulee kieltää säännösten vastainen toiminta. Kunta voi ilmoittaa asiasta:

(1 kohta kuten HE)

2) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle, jos kysymys on 5, 6, 6 a—6 c, 7, 7 a, 8 ja 9 §:n vastaisesta menettelystä.

21 §

---

Kunnan tai sen 14 a §:ssä tarkoitetun viranhaltijan 1 momentissa tarkoitetussa asiassa kiellon noudattamisen tehosteeksi asettamaa uhkasakkoa tai teettämisuhkaa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Se, jolle uhkasakko tai teettämisuhka on asetettu, voi saattaa asian hakemuksella Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa ohjeiden tiedoksisaannista. Lupa- ja valvontaviraston päätöksen saanut asianomainen  voi  saattaa  asian edelleen markkinaoikeuden käsiteltäväksi siten kuin 3 momentissa säädetään.

---

21 a, 25 a, 28 ja 30 a §

(Kuten HE)

31 §

Joka mainostaa tupakkaa, tupakkatuotetta, tupakkajäljitelmää tai tupakointivälinettä tai harjoittaa näiden muuta myynninedistämistoimintaa taikka muutoin toimii 7 a §:n 2 momentin, 8 §:n tai 9 §:n säännösten vastaisesti, on tuomittava tupakan markkinointirikkomuksesta sakkoon. Mitä edellä säädetään, koskee mainonta- ja  myynninedistämistoimen  ja  muun   toimen tilaajaa, sen toimeenpanijaa sekä näiden palveluksessa olevaa.

31 a §

Joka  mainostaa tupakkaa, tupakkatuotetta, tupakkajäljitelmää tai tupakointivälinettä tai harjoittaa sen muuta myynninedistämistoimintaa taikka muutoin toimii 7 a §:n 2 momentin, 8 §:n tai 9 §:n säännösten vastaisesti siten, että sitä on pidettävä sen toteuttamistapa, kohderyhmän ikä tai koko taikka menettelystä saatu taloudellinen hyöty huomioon ottaen myös kokonaisuutena  arvostellen törkeänä, on tuomittava tupakan markkinointirikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Mitä edellä säädetään, koskee mainonta- ja myynninedistämistoimen ja muun toimen tilaajaa, sen toimeenpanijaa sekä näiden palveluksessa olevaa.

31 b §

Ennen 31 ja 31 a §:ään perustuvaa tupakan markkinointirikkomusta tai markkinointirikosta koskevan syytteen nostamista virallisen syyttäjän on varattava Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle tilaisuus antaa lausuntonsa ja tuomioistuimen on käsitellessään tällaista asiaa varattava lupa- ja valvontavirastolle tilaisuus tulla kuulluksi.

31 c ja 31 d §

(Kuten HE)

33 a §

Kunta voi korvauksetta peruuttaa vähittäismyyntiluvan määräajaksi, vähintään viikoksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi, jos 10 b §:ssä tarkoitetun vähittäismyyntiluvan haltija kunnan tai muun valvontaviranomaisen kirjallisesta huomautuksesta,varoituksesta tai sakkorangaistuksesta huolimatta:

1) mainostaa tupakkatuotteita tai tupakointivälineitä tai harjoittaa näiden muuta myynninedistämistoimintaa 8 §:n 1 momentin vastaisesti;

2) myy tai muutoin luovuttaa tupakkatuotteita tai tupakointivälineitä elinkeinotoiminnassa 10 §:n 1 momentin vastaisesti;

(3 kohta kuten HE)

(2 mom. kuten HE)

Kunta voi korvauksetta peruuttaa myyntiluvan pysyvästi, jos 10 b §:ssä tarkoitettu myyntiluvan haltija myy, säilyttää tai antaa säilyttää myyntipaikassa tupakkatuotteita, joiden maahantuonti, myynti ja muu luovuttaminen on 10 a §:n mukaan kielletty tai jotka ovat 7 tai 7 a §:n vastaisia.

(4 mom. kuten HE)

33 b § (Uusi)

Poliisin on ilmoitettava sille ilmoitetuista myyntirikkomuksista ja poliisin toimista asiassa myyntiluvan myöntäneelle kunnalle.

35 §

(Kuten HE)

---

(1—4 mom. kuten HE)

Edellä  1 momentista   poiketen  5 §:n   2 momentti tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2010.

(6 mom. kuten HE)

---

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että tupakkalain rangaistussäännösten tarkoituksenmukaisuus selvitetään pikaisesti ja arvioidaan erityisesti tupakan alaikäiselle myymisen rangaistustason asianmukaisuus muiden rikosten rangaistustasoon verrattuna.

Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 2008

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Juha Rehula /kesk
vpj. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
jäs. Risto Autio /kesk
Maria Guzenina-Richardson /sd
Hannakaisa Heikkinen /kesk
Arja Karhuvaara /kok
Anneli Kiljunen /sd
Marjaana Koskinen /sd
Jukka Mäkelä /kok
Håkan Nordman /r
Paula Sihto /kesk
Anni Sinnemäki /vihr
Satu Taiveaho /sd
Lenita Toivakka /kok
Erkki Virtanen /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Harri Sintonen