Vireilletulo

Eduskunta on 11 päivänä maaliskuuta 2008 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen huumausainelaiksi  ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 22/2008 vp ).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• hallitussihteeri Ismo Tuominen , sosiaali- ja terveysministeriö
• lainsäädäntöneuvos  Håkan    Stoor , oikeusministeriö
• ylitarkastaja  Hanna   Vuojela , valtiovarainministeriö
• lakimies  Heidi Laurila , Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
• erikoistutkija Pekka Hakkarainen , Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
• ylilääkäri Kimmo Kuoppasalmi , Kansanterveyslaitos
• yliproviisori Sami Paaskoski , Lääkelaitos
• tulliylitarkastaja Juha Vilkko , Tullihallitus
• farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura , Suomen Apteekkariliitto ry

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi huumausainelaki.

Laissa säädettäisiin huumausaineen määritelmästä, joka edelleen perustuisi pääosin kansainvälisiin sopimuksiin. Esityksen mukaan huumausaineen tuotanto, valmistus, tuonti, vienti, kuljetus, kauttakuljetus, jakelu, kauppa, käsittely, hallussapito ja käyttö olisi kielletty. Kiellosta voitaisiin kuitenkin poiketa lääkinnällisissä, tutkimuksellisissa ja valvonnallisissa tarkoituksissa.  Laissa säädettäisiin näiden toimintojen lupahallintoon liittyvät säännökset.

Lupa- ja valvontaviranomaisena toimisi edelleen Lääkelaitos. Esityksen mukaan lupaviranomaisen toimivallasta sekä huumausaineiden käsittelemisestä, varastoimisesta, kuljettamisesta ja niitä koskevasta kirjanpitovelvollisuudesta samoin kuin takavarikoimisesta ja hävittämisestä säädettäisiin nykyistä täsmällisemmin.

Koska huumausaineiden lähtöaineisiin sovelletaan välittömästi Euroopan yhteisöjen sisäkaupan ja ulkokaupan lähtöaineasetusten säännöksiä,  laissa  ei enää ole tarpeen säätää huumausaineiden raaka-aineista ja niiden valvonnasta. Laissa säädettäisiin kuitenkin Suomen viranomaisten toimivallasta suorittaa asetuksissa edellytetyt valvonta- ja seurantatehtävänsä.

Uuden huumausainelain johdosta muutettaisiin rikoslakia sekä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain ja työterveyshuoltolain viittaussäännöksiä.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Perustelut

Hallituksen esitys uudeksi huumausainelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ei sisällä periaatteellisia muutoksia voimassa olevaan huumausainelainsäädäntöön verrattuna. Esityksen tarkoituksena on saattaa Suomen kansallinen huumausainelainsäädäntö EU:n lainsäädännön mukaiseksi ja ottaa huomioon huumausaineiden väärinkäytön ehkäisyyn liittyvät kansainväliset velvoitteet.  Lisäksi  säännöksiin   ehdotetaan perustuslaista johtuvia täydennyksiä ja täsmennyksiä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää myönteisenä, että huumausainelain ajanmukaistaminen on nyt saatettu eduskunnan käsiteltäväksi. Valiokunta pitää huumausainelainsäädännön  täsmentämistä ja viranomaisten valvontayhteistyön tehostamista tarpeellisena ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin muutosehdotuksin.

Voimassa olevan huumausainelain mukaisesti huumausaineeksi luetaan ehdotuksen 3 §:ssä ne aineet ja valmisteet, jotka on kansainvälisesti hyväksytty huumausaineita ja psykotrooppisia aineita koskevien yleissopimusten luetteloihin. Kansallisesti huumausaineiksi on nykyisen lain mukaan voitu luokitella kasveja, jotka sisältävät jotakin edellä mainituissa kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettua ainetta. Lakiehdotuksessa huumausaineiksi katsotaan myös Euroopan yhteisön neuvoston päätösten nojalla valvontaan otettavat uudet psykoaktiiviset aineet, joita on tällä hetkellä kuusi kappaletta.

Aineiden luokittelussa huumausaineeksi nojaudutaan siten edelleen kansainvälisiin sopimuksiin. Valvonnallisesti ongelmallisia ovat uudet kansainvälisiin sopimuksiin sisältymättömät, lähinnä synteettiset aineet (ns. design-huumeet), joilla on psykoaktiivisia vaikutuksia ja joita hankitaan ja tuodaan Suomeen huumaantumistarkoitukseen. Vaikutustensa perusteella aineet täyttävät lääkelaissa säädetyn lääkkeen määritelmän, joten aineiden maahantuontiin on voitu puuttua lääkelainsäädännön kautta. Valiokunta pitää kansainvälisten sopimusten mukaista luokittelua siihen liittyvistä puutteista huolimatta kokonaisuutena arvioiden tarkoituksenmukaisimpana  ja katsoo, että kansainvälisten sopimusten huumausaineluetteloita on tarpeen pyrkiä jatkuvasti täydentämään.

Huumausainelain tavoitteiden toteuttamisessa myös huumausaineiksi luokiteltujen lääkkeiden väärinkäytön ja levittämisen ehkäiseminen on tärkeää. Päihteiden ja lääkkeiden sekakäytön lisääntyminen on lisännyt laillisesti hankittujen lääkkeiden joutumista väärinkäyttöön, välitykseen ja katukauppaan. Huumausaineiden väärinkäyttöä voidaan osaltaan vähentää lääkkeiden määräämiskäytäntöä valvomalla. Valiokunta katsoo, että käynnissä olevissa valtakunnallisissa terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämishankkeissa on tarpeen ottaa huomioon myös huumausaineseurannan nykyistä tehokkaampi järjestäminen.

Huumausainelain uudistaminen ja viranomaisten välisen yhteistyön kehittäminen ovat osa pitkäjänteistä huumausaineiden vastaista työtä. Keskeisimpiä sosiaali- ja terveydenhuollon  toimenpiteitä  huumausaineiden   käytön vähentämisessä ovat kuitenkin ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen tehostaminen sekä huumausaineriippuvuuden hoitopalvelujen kehittäminen ja hoidon tarjonnan lisääminen. Myös rikosseuraamusten yhteydessä on pyrittävä  päihdeongelmien   hoidon  vaikuttavuuden lisäämiseen.

Yksityiskohtaiset perustelut

6 §. Kauttakuljetus. 

Ehdotetun 6 §:n mukaan huumausaineen kauttakuljetus lähtömaasta Suomen alueen kautta johonkin kolmanteen maahan on mahdollista lähtö- ja kohdemaan viranomaisten luvalla. Koska tullikäytännössä ilmaisulla "kolmas maa" tarkoitetaan yleisesti Euroopan talousalueen ulkopuolisia maita eikä säännöksen ole tarkoitus koskea vain niitä, valiokunta ehdottaa tulkinnanvaraisen ilmaisun muuttamista muotoon "toiseen maahan".

Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että ennen huumausaine-erän maahan saapumista on esitettävä erää koskeva vientilupa ja maahantuontilupa.

26 §. Huumausaineiden varastointi ja säilytys.

Lakiehdotuksen 26 §:n perusteella myös kaikki huumausaineeksi katsottavat lääkkeet tulisi säilyttää erillisessä lukitussa paikassa. Sosiaali- ja terveysministeriön voimassa olevan päätöksen huumausaineita  koskevasta kirjanpito- ja tietojenantovelvollisuudesta sekä huumausaineiden käsittelystä ja hävittämisestä (1708/1993) 9 §:ssä erillissäilytys on rajattu vain osaan psykotrooppisten aineiden luetteloista. Valiokunnan saaman selvityksen perusteella lakiehdotuksen tarkoituksena ei ole ollut laajentaa erillissäilytysvelvollisuutta nykyisestä käytännöstä. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 2 momentin muuttamista siten, että erillissäilytysvelvollisuudesta vapautettavista lääkevalmisteista voitaisiin edelleen säätää asetuksella.

38 §. Oikeus saada tietoja toimijoilta sekä viranomaisilta.

Ehdotetun 38 §:n 2 momentin mukaan Lääkelaitoksella on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada sisä- ja ulkokaupan lähtöaineasetuksissa tarkoitetuilta toimijoilta huumausaineiden lähtöaineita koskevia tietoja, jotka ovat tarpeen mainittujen asetusten säännösten valvomiseksi.

Säännös mahdollistaa salassapitovelvoitteista poikkeamisen ja on luonteeltaan yleisluonteinen. Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausuntokäytännön ja sääntelyn oikeasuhtaisuuden perusteella tietojensaannin rajaamista tehtävien suorittamisen kannalta välttämättömiin tietoihin. (ks. PeVL 42/2005 vp, s. 3/II ja siinä mainitut kannanotot).

39 §. Tietojen saaminen eräistä rekistereistä.

Ehdotetun 2 momentin mukaan Lääkelaitoksella on oikeus huumausainelaissa säädetyn valvonnan toteuttamiseksi ja yhteisölainsäädännössä tarkoitettujen lupien myöntämistä varten saada tarpeellisia tietoja sakkorekisteristä. Säännöksessä on kyse perustuslain 10 §:ssä turvatuista henkilötiedoista. Valiokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan edellä 38 §:n kohdalla todettujen  kannanottojen  perusteella  tiedonsaannin rajaamista välttämättömiin tietoihin.

40 §. Tietojen luovuttaminen. 

Ehdotetun 40 §:n tarkoituksena on mahdollistaa Lääkelaitoksen valvontatietojen oma-aloitteinen luovuttaminen poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisille. Ehdotuksen mukaan tietoja saa luovuttaa sen mukaan kuin näitä viranomaisia koskevissa laeissa säädetään. Kaikissa kyseessä olevissa laeissa ei kuitenkaan säädetä näiden viranomaisten oikeudesta saada tietoja muilta viranomaisilta.

Huumausaineiksi luokiteltujen lääkkeiden väärinkäytön estämiseksi ja potilasturvallisuuden edistämiseksi on tarpeen, että Lääkelaitos voi toimittaa myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle huumausaineiden seuranta- ja kirjanpitotietoja terveydenhuollon ammatinharjoittamisen valvontaa varten. Oikeusturvakeskuksen tiedonsaantioikeudesta on säädetty terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 40 §:ssä.

Valiokunta ehdottaa säännöksen muuttamista siten, että Lääkelaitokselle annetaan oikeus salassapitosäännösten estämättä omasta aloitteestaan luovuttaa valvontaa koskevia tietoja edellä mainituille viranomaisille. Koska luovutus voi koskea vain tietoja, jotka ovat välttämättömiä viranomaisten lakisääteisten tehtävien hoitamista varten, voidaan ehdotettu 2 momentti poistaa.

41 §. Tietojen kerääminen kansainvälisille valvontaviranomaisille tilastointia ja tutkimusta varten.

Ehdotetun 41 §:n mukaan siinä mainitut viranomaiset  ovat   velvollisia luovuttamaan Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle ja Lääkelaitokselle tietoja, joita nämä voivat luovuttaa edelleen kansainvälisille valvontaviranomaisille ja tiedonkeruutahoille. Kerättävät ja välitettävät tiedot ovat koontitietoja,  jotka eivät sisällä henkilötietoja tai salassapidettäviä tietoja. Ehdotuksen perusteluissa on kuitenkin viitattu sekä tilastolain että julkisuuslain säännöksiin, joissa säädetään tietojen salassapidosta ja salassapidettävien tietojen luovuttamisesta. Valiokunta ehdottaa 41 §:n täsmentämistä  siten, ettei luovutus voi koskea salassapidettäviä tietoja.

42 §.  Poliisi  sekä  tulli- ja rajavartioviranomaiset toimivaltaisina viranomaisina.

Lakiehdotuksen 42 §:n mukaan poliisi sekä tulli- ja rajavartioviranomaiset ovat Lääkelaitoksen lisäksi toimivaltaisia viranomaisia huumausaineiden lähtöaineita koskevissa asioissa. Säännös on tarpeen yhteisön lähtöaineita koskevien asetusten täytäntöönpanemiseksi. Valiokunta ehdottaa säännöksen  täydentämistä  selvyyden  vuoksi siten, että siitä käy ilmi näiden viranomaisten toimivalta myös muissa kuin lähtöaineasetuksissa säädetyissä asioissa.

44 §.  Hävittäminen.

  Lakiehdotuksen 44 §:ssä säädettäisiin vain 43 §:n perusteella takavarikoidun ja valtiolle menetetyksi tuomitun huumausaineen hävittämisestä. Koska myös pakkokeinolain (450/1987) nojalla takavarikoidun huumausaineen hävittämisestä on tarpeen säätää, valiokunta ehdottaa, että säännöksen soveltamista rajaava viittaus 43 §:ään poistetaan.

46 §. Uhkasakko.

Lakiehdotuksen 46 §:ssä säädetään hallinnollisista pakkokeinoista, joita Lääkelaitos voi käyttää tilanteissa, joissa huumausainelakia tai   lähtöaineita   koskevia asetuksia rikotaan tai niissä säädettyjä velvollisuuksia laiminlyödään. Ehdotetun 1 momentin mukaan Lääkelaitos voi velvoittaa toimijan täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla tai uhalla, että toiminta keskeytetään määräajaksi tai kokonaan. Valiokunta  ehdottaa   pykälän selkeyttämistä siten, että 1 momentissa säädetään niistä tilanteista, joissa Lääkelaitos voi kohdistaa toimijaan kiellon tai määräyksen.

Valiokunta ehdottaa, että 2 momentissa säädetään pakkokeinoista eli uhkasakosta ja teettämis- ja keskeyttämisuhasta. Toiminnan keskeyttäminen   voi   tämän   pykälän nojalla koskea ainoastaan säännösten vastaista toimintaa tai toiminnan osaa, ei luvanvaraista toimintaa kokonaisuutena. Valiokunta ehdottaa säännökseen selvyyden vuoksi lisättäväksi viittauksen lain 21 §:ään, jossa säädetään luvan peruuttamisen edellytyksistä.

Valiokunta ehdottaa lisäksi pykälän otsikon muuttamista vastaamaan paremmin säännöksen sisältöä.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,

että 2.—4. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina ja

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna.

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Huumausainelaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1—5 §

(Kuten HE)

6 §

Kauttakuljetus

Huumausaineen kuljetus sitä varastoimatta Suomen alueen kautta toiseen maahan on sallittu, jos toimijalla on lähtömaan toimivaltaiselta viranomaiselta saatu vientilupapäätös ja vastaanottajamaan toimivaltaisen viranomaisen myöntämä maahantuontilupa.

Huumausainetta 1 momentin perusteella kuljettavan on tehtävä ilmoitus huumausaineen kauttakuljetuksesta tulliviranomaisille ja esitettävä ennen huumausaine-erän maahan saapumista erää koskeva vientilupa ja tuontilupa.

7 ja 8 §

(Kuten HE)

2 luku

Luvanvarainen toiminta

9—21 §

(Kuten HE)

3 luku

Luvanvaraisuudesta vapautetut aineet ja valmisteet

22—24 §

(Kuten HE)

4 luku

Toimijoiden velvollisuudet

25 §

(Kuten HE)

26 §

Huumausaineiden varastointi ja säilytys

(1 mom. kuten HE)

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetuista huumausaineiden varastoinnista ja säilyttämisestä sekä niistä lääkevalmisteista, joita ei ole tarpeen säilyttää 1 momentissa säädetyllä tavalla.

27—33 §

(Kuten HE)

5 luku

Ohjaus ja yleinen valvonta

34—37 §

(Kuten HE)

38 §

Oikeus saada tietoja toimijoilta sekä viranomaisilta

(1 mom. kuten HE)

Sen estämättä, mitä tietojen salassa pitämisestä säädetään, Lääkelaitoksella on oikeus saada sisäkaupan lähtöaineasetuksessa ja ulkokaupan lähtöaineasetuksessa tarkoitetuilta toimijoilta huumausaineiden lähtöaineita koskevista toimista tietoja, jotka ovat välttämättömiä mainittujen asetusten säännösten noudattamisen valvomiseksi.

39 §

Tietojen saaminen eräistä rekistereistä

(1 mom. kuten HE)

Lääkelaitoksella on oikeus saada tässä laissa tarkoitetun valvonnan toteuttamiseksi ja tässä laissa ja huumausaineiden lähtöaineita koskevassa yhteisölainsäädännössä tarkoitettujen lupien myöntämistä varten välttämättömiä tietoja sakon täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002) 46 §:ssä tarkoitetusta sakkorekisteristä.

(3 mom. kuten HE)

40 §

Tietojen luovuttaminen

Sen estämättä, mitä tietojen salassa pitämisestä säädetään, Lääkelaitos saa omasta aloitteestaan luovuttaa poliisille, tulli- ja rajavartioviranomaisille sekä Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle tämän lain mukaista valvontaa koskevia tietoja, jotka ovat välttämättömiä viranomaisten lakisääteisten tehtävien hoitamista varten.

(2 mom. poist.)

41 §

Tietojen kerääminen kansainvälisille valvontaviranomaisille tilastointia ja tutkimusta varten

Kansanterveyslaitoksen, poliisin, tulliviranomaisen,  rajavartioviranomaisen ja muiden huumausaineita käsittelevien ja toimenpiteitä näiden laittoman käytön ehkäisemiseksi suorittavien  viranomaisten  sekä   ulkoasiainministeriön ja oikeusministeriön on annettava Lääkelaitokselle sekä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskukselle ne tiedot, jotka ovat tarpeen tietojen luovuttamiseksi kansainvälisille valvontaviranomaisille ja tiedonkeruutahoille, jollei tietojen salassapitovelvollisuudesta muuta johdu.

6 luku

Rikostorjunta

42 §

Poliisi sekä tulli- ja rajavartioviranomaiset toimivaltaisina viranomaisina

Toimivaltaisia viranomaisia ovat Lääkelaitoksen lisäksi  myös  poliisi huumausaineiden rikostorjuntaan liittyvissä asioissa sekä tulli- ja rajavartioviranomaiset huumausaineiden maahantuontiin, maasta vientiin ja kauttakulkuun liittyvissä asioissa sekä mainitut viranomaiset asioissa, joista säädetään sisäkaupan lähtöaineasetuksen 8 artiklan 1 kohdassa, ulkokaupan lähtöaineasetuksen 8 artiklassa, 9 artiklan 1 kohdassa sekä 14 ja 26 artiklassa sekä lähtöaineasetusten täytäntöönpanoasetuksen 12 artiklan 2 kohdassa, 13 ja 16 artiklassa ja 23 artiklan 2 kohdassa.

43 §

(Kuten HE)

44 §

Hävittäminen

Pidättämiseen  oikeutetun  virkamiehen on todistettavasti hävitettävä tai määrättävä hävitettäväksi (poist.) takavarikoitu tai valtiolle menetetyksi tuomittu huumausaine. Hävittämisessä ja sen kirjaamisessa on noudatettava, mitä 28 ja 30 §:ssä säädetään. Hävitettävä aine tai osa siitä on kuitenkin säilytettävä niin kauan kuin sitä mahdollisesti tarvitaan todisteena oikeudenkäynnissä.

(2 mom. kuten HE)

45 §

(Kuten HE)

7 luku

Pakkokeinot ja seuraamukset

46 §

Hallinnolliset pakkokeinot

Lääkelaitos voi kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia taikka sisäkaupan lähtöaineasetuksen tai ulkokaupan lähtöaineasetuksen säännöksiä, jatkamasta tai toistamasta lainvastaista menettelyä. Lääkelaitos voi myös määrätä sen, joka rikkoo mainittuja säännöksiä, täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa.

Lääkelaitos voi tehostaa tämän lain nojalla annettua kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetyt toimenpiteet teetetään laiminlyöjän kustannuksella, tai uhalla, että toiminta keskeytetään. Luvan peruuttamisesta säädetään 21 §:ssä.

(3 ja 4 mom. kuten HE)

47 ja 48 §

(Kuten HE)

8 luku

Erinäisiä säännöksiä

49 §

(Kuten HE)

9 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

50—52 §

(Kuten HE)

---

Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2008

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Juha Rehula /kesk
vpj. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
jäs. Risto Autio /kesk
Maria Guzenina-Richardson /sd
Hannakaisa Heikkinen /kesk
Arja Karhuvaara /kok
Jukka Mäkelä /kok
Håkan Nordman /r
Paula Sihto /kesk
Anni Sinnemäki /vihr
Satu Taiveaho /sd
Lenita Toivakka /kok
Erkki Virtanen /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Harri Sintonen