Vireilletulo

Eduskunta  on  17  päivänä lokakuuta 2006 lähettänyt  sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laeiksi työttömyysturvalain, aikuiskoulutustuesta annetun lain ja vuorotteluvapaalain muuttamisesta ( HE 195/2006 vp ).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on antanut asiasta lausunnon (TyVL 23/2006 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• hallitusneuvos Esko Salo , sosiaali- ja terveysministeriö
• ylitarkastaja Timo Meling , työministeriö
• lakiasiainpäällikkö Aino Lassila , Eläketurvakeskus
• lakimies Olli Häkkinen , Kansaneläkelaitos
• varatoimitusjohtaja Anja Laatunen , Koulutusrahasto
• toiminnanjohtaja Juhani Talonen , Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö
• lakimies Jarmo Pätäri , Akava ry
• asiantuntija Johan Åström , Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
• sosiaalipoliittinen asiantuntija Petri Mustakallio , Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
• työmarkkina-asiamies Merja Hirvonen , Suomen Yrittäjät

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, aikuiskoulutustuesta annettua lakia ja vuorotteluvapaalakia. Korotetun ansio-osan ja peruspäivärahan korotusosan, lisäpäiväoikeuden,  ansiopäivärahan  korotetun määrän lisäpäiviltä, koulutuspäivärahan, aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan myöntämisen edellytyksenä olevaa työssäoloaikavaatimusta ehdotetaan muutettavaksi siten, että se määritetään työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella. Työllistymisohjelmalisän edellytyksistä poistettaisiin viittaus eläkevakuutettuun työhön. Esitys johtuu vuoden 2007 alusta voimaan tulevista työeläkelainsäädännön muutoksista.

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Perustelut

Hallituksen esityksen tavoitteena on muuttaa työttömyys-,   aikuiskoulutus-   ja   vuorotteluvapaaetuuksien saamisen edellytyksenä olevan työssäoloajan laskenta ansioihin perustuvaksi. Työeläkeuudistuksen  johdosta  työssäoloajan rekisteröintikäytäntö muuttuu siten, ettei työssäoloaikoja rekisteröidä, vaan rekisteriin merkitään saadut ansiot. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että ehdotetut tekniset muutokset etuuksien laskentatapaan ovat eläkelainsäädännön muutosten johdosta välttämättömiä. Samalla muutokset merkitsevät laskentatavan monimutkaistumista,  eikä  etuuden hakijan kannalta uudistus ainakaan selkeytä lainsäädäntöä.

Esityksen tavoitteena on toteuttaa laskentatavan  muutos  siten,  ettei se vaikuta etuuksien nykyisiin saamisedellytyksiin. Työttömyys- ja vuorotteluvapaaetuuksien osalta ansiot muunnetaan työssäoloajaksi jakamalla vuosiansio luvulla 423, joka vastaa pienintä työssäoloehdon täyttävää kuukausituloa. Aikuiskoulutustuen osalta ehdotetaan käytettäväksi jakajana 940. Hallituksen  esityksessä todetaan, ettei laskentatavan oleteta merkittävästi vaikuttavan etuuksien saajien määrään, vaikkakin määräaikainen työ kerryttää nykyistä enemmän työssäoloaikaa. Kuitenkin LEL- ja TaEL-aloilla samoin kuin joissakin osa-aikatöissä kertyminen nykyisestä hidastuu,   mutta   esityksen  mukaan muutos ei ole kovin suuri.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää lausunnossaan, että aikuiskoulutustuen saamisen perusteena olevien ansioiden jakajan tulisi olla sama kuin työttömyysturvalaissa ja vuorotteluvapaalaissa eli 423 euroa. Vaihtoehtoisesti valiokunta esittää, että henkilön vaatimuksesta työssäoloaika voitaisiin laskea todellisten työssäoloaikojen perusteella.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että laskentatavan tekninen muutos aiheuttaa väistämättömästi jonkin verran vähäisiä muutoksia etuuden saamisehtoihin. Aikuiskoulutustuessa työssäoloaikavaatimus on selvästi lyhyempi kuin muissa etuuksissa. Ansioihin perustuva työssäolon  laskentapa  on  sitä epätarkempi, mitä lyhyempää työssäoloaikaa sillä lasketaan. Jotta etuuden  saamisehdot  eivät olennaisesti muuttuisi, on aikuiskoulutustuen osalta päädytty korkeampaan jakajaan.

Aikuiskoulutustukeen tulisi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan esittämällä mallilla oikeutetuksi iso joukko sellaisia työntekijöitä, joilla voimassa olevan lain nojalla ei olisi kertynyt työskentelyaikaa tukeen oikeuttavasti. Mikäli aikuiskoulutustuessa käytettäisiin alempaa jakajaa, merkitsisi se aikuiskoulutustuen työssäolovaatimuksen yleistä lyhentämistä. Työssäoloaikaa koskeva vaatimus lyheni vasta neljä kuukautta sitten 10 vuodesta viiteen vuoteen. Tätä lyhyempää työssäoloaikaa ei ole vaadittu työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan eikä sivistysvaliokunnan viitatuissa kannanotoissa eikä sen tarvetta ole arvioitu tämän sisällöltään teknisen hallituksen esityksen yhteydessä. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan  näkemyksen  mukaan on perusteltua saada kokemuksia vasta 1.8.2006 voimaan   tulleen  uudistuksen  vaikutuksista ennen kuin arvioidaan aikuiskoulutustuen työssäoloaikavaatimuksen mahdollista lyhentämistä edelleen.

Uudistus parantaa kaikkien esitykseen sisältyvien etuuksien osalta selvästi määräaikaisia töitä  tekevien  asemaa,  kuten työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan   lausunnossakin  todetaan.  Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa, että kokonaisuutena esitys parantaa erityisesti naisten asemaa, koska määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät ovat useimmin naisia. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa todetaan kuitenkin,  että  aikuiskoulutustuen saantiehtoihin ehdotetut muutokset kohdistuisivat kielteisinä voimakkaimmin naisiin, jotka työskentelevät miehiä useammin pienipalkkaisissa osa-aikatöissä. Esimerkkinä on käytetty nahka- ja kenkäteollisuutta sekä puutarha-alaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että vastaavilla aloilla määräaikaisten kokoaikaisten työntekijöiden asema paranee siten, että noin puolen vuoden työskentely  kerryttää  vuoden  työhistoriaa. Esimerkkinä käytetyllä puutarha-alalla tällä on todellista merkitystä työn kausiluonteisuuden vuoksi. Lisäksi on huomattava, että erilaisissa epätyypillisissä työsuhteissa, kuten määräaikaisissa  kokoaikaisissa  ja  määräaikaisissa  osa-aikaisissa  töissä,  työskentelevät ovat paljolti samoja työntekijöitä. Määräaikaisen kokoaikatyön perusteella aikaisempaa nopeammin kertyvä  etuus   kompensoi useissa tapauksissa osa-aikatyön perusteella mahdollisesti aiempaa hitaammin kertyvän etuuden.

Osa-aikaisten kohdalla mahdollisesti tapahtuvan muutoksen suuruutta on vaikea arvioida tarkasti. Vuonna 2005 koulutusrahaston tilastojen mukaan koulutustuen perusteena oleva ansio oli alle nyt ehdotetun jakajan eli alle 930 euroa noin kolmella prosentilla hakijoista. Ansio ei kuitenkaan kerro, minkälaisessa työssä koulutukseen hakeutunut on työskennellyt ennen opiskelua. Ansiotasoa voivat alentaa esimerkiksi palkattomat vapaat. Lisäksi ansioissa ei tähän asti ole otettu huomioon lomarahaa tai -korvausta, joka tulee huomioon otetuksi uudessa laskentatavassa.

Laskentatavan muutos vaikuttaa kertyneeseen työssäoloaikaan vasta vuoden 2007 alusta laskettavan työajan osalta, ja uuden laskentatavan vaikutukset tulevat esiin vasta asteittain. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että uudistuksen vaikutuksista tullaan tekemään seurantaselvitys viimeistään kolmen vuoden sisällä lakien voimaantulosta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen toimeenpanoa seurataan ja arvioidaan erityisesti sen vaikutukset epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien asemaan.

Sosiaali-  ja  terveysvaliokunnan   saaman selvityksen  mukaan aikuiskoulutustuen toimivuutta  ja  koko  aikuiskoulutustukijärjestelmää tullaan   arvioimaan   seuraavalla hallituskaudella. Yhtenä kehittämistavoitteena  on koulutuksellisen  tasa-arvon  parantaminen, jolla pyritään edistämään muun muassa epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien mahdollisuuksia koulutukseen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että aikuiskoulutustuen saamisen ehtoja ja koko ansaintaperiaatteen soveltuvuutta tuen saantiin on syytä arvioida uudelleen selvitystyön yhteydessä.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina.

Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2006

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Valto Koski /sd
jäs. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
Anneli Kiljunen /sd
Pehr Löv /r
Riikka Moilanen-Savolainen /kesk
Aila Paloniemi /kesk
Leena Rauhala /kd
Paula Risikko /kok
Arto Seppälä /sd
Osmo Soininvaara /vihr
Tapani Tölli /kesk
Raija Vahasalo /kok
Erkki Virtanen /vas
Tuula Väätäinen /sd
vjäs. Jaana Ylä-Mononen /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eila Mäkipää

Perustelut

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esitti lakiesityksestä antamassaan lausunnossa (TyVL 23/2006 vp) muun muassa seuraavaa:

"Aikuiskoulutustukeen ehdotettua korkeampaa jakajaa on perusteltu esityksessä sillä, että sen ansainta-aika on lyhyt verrattuna muihin etuuksiin ja etuutta ansaitaan työssäoloajan perusteella. Ehdotettu jakaja 940 vastaa työssäoloehtoon luettavan kokoaikatyön vähimmäispalkkaa.

Aikuiskoulutustuen saaminen edellyttää viiden vuoden työhistoriaa. Ehdotuksen toteuttaminen merkitsisi, että pienipalkkaisilla osa-aikatyötä  tekevillä  työhistoriaa  kertyisi aiempaa hitaammin. Työehtosopimuksen mukaisilla palkoilla kertyisi esimerkiksi nahka- ja kenkäteollisuudessa koko vuoden osa-aikatyöstä työssäoloehtoa 10 kuukautta ja puutarhatyössä 9 kuukautta,  jos  työtä  tehdään  50  prosenttia kokoaikaisesta työstä. Työehtosopimuksen mukaisella minimipalkalla olevalle osapäivätyöntekijälle oikeus aikuiskoulutustukeen syntyisi siten nahka- ja kenkäteollisuudessa 6 vuodessa ja puutarha-alalla 6,7 vuodessa. Jatkuvaa pienipalkkaista osa-aikatyötä tekevien kohdalla lakiehdotuksen toteutuminen merkitsisi siis selvää kiristymistä etuuden saamisen ehdoissa.

Valiokunta toteaa, että aikuiskoulutustuen saantiehtoihin ehdotettujen muutosten kielteiset vaikutukset kohdistuisivat voimakkaimmin naisiin, jotka työskentelevät miehiä useammin pienipalkkaisissa osa-aikatöissä. Monet heistä siirtyisivät mielellään kokoaikaiseen työhön, jos sitä olisi tarjolla. Monessa tapauksessa heillä on vain perusasteen koulutus, ja koulutuksen avulla he voisivat merkittävästi parantaa asemaansa työmarkkinoilla. Heidän rohkaisemisensa koulutukseen olisi osaamisen parantamiseen liittyvien hallitusohjelman tavoitteiden mukaista ja edistäisi ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on käsitellyt aikuiskoulutustukea koskevan työssäoloedellytyksen pituutta mietinnössään vuonna 2003 (TyVM 6/2003 vp). Sivistysvaliokunnan asiasta antamassa lausunnossa oli kiinnitetty huomiota siihen, että aikuiskoulutustuen saaminen edellyttää 10 vuoden työhistoriaa, jos tukikausi alkaa ennen 1.8.2006, ja 5 vuoden työhistoriaa, jos tukikausi alkaa 1.8.2006 jälkeen. Viitaten parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän (OPM:n työryhmien muistioita 3:2002) esitykseen osaamisen nosto-ohjelman tukemisesta työhistoriavaatimusta lyhentämällä sivistysvaliokunta ehdotti harkittavaksi työhistoriavaatimuksen lyhentämisen aikaistamista. Työelämä- ja tasa-­arvovaliokunta yhtyi sivistysvaliokunnan näkemykseen työhistoriavaatimuksen lyhentämisen tarpeellisuudesta ja katsoi, että hallituksen tulee pikaisesti selvittää yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa mahdollisuudet muutoksen voimaantulon aikaistamiseen. Mietinnössään valiokunta korosti opintojen aikaisen toimeentulon turvaamista aikuisten opiskelun keskeisenä edellytyksenä ja painotti koulutuksellisesti heikoimmassa asemassa olevien pienituloisten mahdollisuuksia osallistua koulutukseen.

Viitaten edellä mainitussa lausunnossa esittämiinsä näkemyksiin aikuiskoulutustuen työssäoloehdon lyhentämisen tarpeellisuudesta valiokunta ei katso voivansa yhtyä hallituksen esityksen ehdotukseen luvun 940 käyttämisestä jakajana aikuiskoulutustuen työssäoloehtoa laskettaessa. Ehdotus heikentäisi toteutuessaan varsinkin pienipalkkaisten osa-aikatyötä tekevien naisten mahdollisuuksia päästä opiskelemaan aikuiskoulutustuen avulla. Valiokunta esittää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että aikuiskoulutustukea koskevaa lakiehdotusta muutettaisiin siten, että jakajana käytettäisiin samaa kuin työttömyysturvalaissa ja vuorotteluvapaalaissa.

Jos jakajaa ei katsota voitavan muuttaa samaksi kuin työttömyysturvalaissa ja vuorotteluvapaalaissa, valiokunta pitää välttämättömänä, että pienipalkkaisten osa-aikatyöntekijöiden asema  turvataan  heitä koskevalla poikkeussäännöksellä. Turvaava säännös voidaan ottaa omana momenttina 2. lakiehdotuksen 7 §:ään esimerkiksi  näin  kuuluvana:  Edellä  1  ja 2 momentissa säädetyn estämättä voidaan henkilön vaatimuksesta hänen työssäoloaikansa laskea todellisten työssäoloaikojen perusteella, jos ne pystytään  luotettavalla tavalla selvittämään hänen   toimittamiensa   todistusten  tai  muun aineiston perusteella."

Edellä esitetyn perusteella esitimme sosiaali- ja   terveysvaliokunnassa,  että aikuiskoulutustuen työssäoloehto lyhennettäisiin muuttamalla jakajaksi 423. Valitettavasti valiokunnan enemmistö ei hyväksynyt esitystämme. Tämä merkitsee, että aikuiskoulutustuen osalta erityisesti pienipalkkaiset naiset joutuvat muita heikompaan asemaan.

Valiokunnan enemmistö totesi mietinnössään: työssäoloaikaa koskeva vaatimus lyheni vasta neljä kuukautta  sitten 10 vuodesta viiteen vuoteen. Tätä lyhyempää työssäoloaikaa  ei ole vaadittu työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan eikä sivistysvaliokunnan viitatuissa kannanotoissa eikä sen tarvetta ole arvioitu tämän sisällöltään teknisen hallituksen esityksen yhteydessä."  Tämä  ei kuitenkaan ole mikään perustelu aikuiskoulutustuen suuremmalle jakajalle, koska esittämämme 423 päivän jakaja ei pienennä "vanhaan" tapaan määriteltyä kertymäaikaa alle viiden vuoden.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotukset hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisina paitsi 2. lakiehdotuksen 7 § seuraavasti muutettuna:

2. lakiehdotus

7 §

Aikuiskoulutustuen ansainta-aika

(1 mom. kuten StVM)

Työssäolokuukausien lukumäärä saadaan jakamalla kunkin kalenterivuoden ansiot luvulla 423. Kalenterivuosikohtainen osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Eri vuosien osamäärät lasketaan yhteen.

(3 ja 4 mom. kuten StVM)

---

Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2006

Erkki Virtanen /vas
Osmo Soininvaara /vihr
Leena Rauhala /kd
Paula Risikko /kok
Raija Vahasalo /kok