Vireilletulo

Eduskunta on 4 päivänä lokakuuta 2006 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ( HE 163/2006 vp ).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• ylitarkastaja Tarja Kahiluoto , sosiaali- ja terveysministeriö
• opetusneuvos Armi Mikkola , opetusministeriö
• ryhmäpäällikkö  Anna-Leena  Välimäki , Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
• erityisasiantuntija Anna-Maija Haliseva-Lahtinen , Suomen Kuntaliitto
• puheenjohtaja Soile Oleander , Lastentarhanopettajaliitto
• erityisasiantuntija Ritva Semi , Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lasten päivähoidosta annettua lakia. Erityistä tukea tarvitsevien  lasten asemaa päivähoidossa parannettaisiin  säätämällä,  että  kunnan käytettävissä tulee olla lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti erityislastentarhanopettajan palveluja.

Esitys liittyy valtion vuoden 2007 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Perustelut

Hallituksen  esityksellä  parannetaan erityistä tukea tarvitsevien päivähoitoikäisten lasten asemaa säätämällä, että kunnan käytettävissä tulee olla lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti erityislastentarhanopettajan palveluja. Sosiaali-  ja  terveysvaliokunta pitää esitystä tärkeänä, koska sillä pyritään vastaamaan päivähoidossa havaitun erityisen tuen tarpeen lisääntymiseen ja toisaalta käytössä olevien henkilöstöresurssien vahvistamiseen.

Lasten päivähoidon ja esiopetuksen valtakunnallista tilannetta kartoittaneen selvityksen mukaan erityisen tuen tarpeessa oleviksi lapsiksi oli määritelty varhaiskasvatus- tai kuntoutussuunnitelmassa noin 7 prosenttia päivähoidossa olevista lapsista. Lasten tukitoimien järjestämisessä on suuria eroja kuntien kesken. Pätevien erityislastentarhanopettajien saatavuudessa monilla kunnilla on ongelmia. Erityislastentarhanopettajia ei ole palkattavissa samanveroisesti eri puolilla maata johtuen muun muassa koulutuksen epätasaisesta sijoittumisesta. Lisäksi noin 20 prosenttia erityislastentarhanopettajan tehtäviä hoitavista on epäpäteviä.

Hallituksen esityksessä on erityislastentarhanopettajien lisätarvetta arvioitaessa tuotu esille kaksi erilaista arviota. Esityksen kustannusvaikutusten arvioinnin lähtökohdaksi on otettu se, että lisätarve on vajaat 100 opettajaa ja uudistuksen rahoitus on mitoitettu tämän laskelman mukaan. Samalla tuodaan kuitenkin esille, että 378 kunnalle osoitetun kyselyn perusteella vain joka neljännessä kunnassa on riittävästi saatavissa erityislastentarhanopettajien palveluja. Kuntakyselyn  tulosten  perusteella erityislastentarhanopettajien lisätarpeeksi arvioidaan 160 opettajaa. Arviosta ei toisaalta käy ilmi, onko lisätarve välitön vai ajoittuuko se tietylle aikavälille. Hallituksen esityksen tavoitteen toteutumisen  kannalta  keskeisintä  on, miten nopeasti opettajien lisätarpeeseen pysytään vastaamaan.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtakunnallisen ja alueellisen erityislastentarhanopettajien koulutustarpeiden ennakoinnin pohjaksi ei ole saatavissa riittäviä tietoja, esimerkiksi  ammattikunnan  kelpoisuuksista ja ikärakenteesta  maan eri alueilla. Koulutusmääriä on vuodesta 2001 alkaen erillisrahoituksella lisätty niin,   että  suomen-  ja  ruotsinkielisiä erityislastentarhanopettajia  valmistuu  vuosittain 120—140. Valiokunta katsoo, että erityislastentarhanopettajien määrällisestä tarpeesta on syytä tehdä sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön yhteistyönä pikaisesti tarpeelliset selvitykset sen arvioimiseksi, tuleeko erityislastentarhanopettajien koulutusta nykyisestään lisätä, ja ottaa selvitykset huomioon arvioitaessa koulutuksen määrärahatarpeita. Valiokunta kiinnittää huomiota myös kuntien rooliin alan rekrytointiongelmien ratkaisemisessa. Työn houkuttelevuutta ja henkilöstön pysyvyyttä voitaisiin kunnissa merkittävästi lisätä vakinaistamalla  työsuhteita,  tarkistamalla palkkausta ja lisäämällä työn ohjausta sekä täydennyskoulutusta.

Valiokunta pitää hyvänä, että erityislastentarhanopettajien tehtävänkuvaus on hallituksen esityksen perusteluissa kuvattu laajasti painottaen ehkäisevää toimintaa sekä ongelmien varhaista tunnistamista. Esityksen tehtävänkuvaus laajentaa ja syventää myös nyt erityislastentarhanopettajien tehtävissä toimivien toimenkuvaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että toimenkuvassa yhteistyö vanhempien sekä muiden lapsen ja perheen kanssa työskentelevien eri asiantuntijoiden kanssa nähdään keskeiseksi tehtäväksi. Lasten hyvinvoinnin ja oppimisvalmiuksien edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi on välttämätöntä, että ongelmat tunnistetaan ajoissa ja että tuen tarpeeseen vastataan oikea-aikaisesti.

Vaikka nyt ehdotettu päivähoitolain muutos vastaa vain osaan päivähoitolain uudistustarpeesta, on uudistus valiokunnan näkemyksen mukaan erittäin tarpeellinen päivähoidon laadun ja alueellisen tasa-arvon parantamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että päivähoitolain uudistamista  myös  muilta osin, kuten muun muassa hallitusohjelmassa mainittujen päivähoidon ryhmäkokojen määrittelyn osalta, pikaisesti jatketaan.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2006

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Valto Koski /sd
jäs. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
Anneli Kiljunen /sd
Marjaana Koskinen /sd
Riikka Moilanen-Savolainen /kesk
Aila Paloniemi /kesk
Leena Rauhala /kd
Juha Rehula /kesk
Paula Risikko /kok
Arto Seppälä /sd
Tapani Tölli /kesk
Raija Vahasalo /kok
Erkki Virtanen /vas
Tuula Väätäinen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eila Mäkipää

Perustelut

Laki ja asetus lasten päivähoidosta tulivat voimaan vuonna 1973. Päivähoitolain voimaantulosta on siis yli 30 vuotta. Voimaantulon jälkeen päivähoidon tehtävä on huomattavasti laajentunut. Tehtävä on muuttunut työvoimapoliittisesta myös perhe-, sosiaali-, varhaiskasvatus- ja koulutuspoliittiseksi. Lasten päivähoitopalvelut ovat läheisessä yhteydessä myös ennalta ehkäisevän lastensuojelun kanssa. Päivähoidossa hoidetaan suuri määrä erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia. Lasten päivähoidossa pyritään myös ennalta ehkäisemään ja korjaamaan oppimisvaikeuksia.

Voimassa  olevassa  päivähoitolaissa  ei  ole nykyaikaista näkemystä perheen ja päivähoidon yhteistyöstä eikä myöskään päivähoidon laadun arvioinnista. Lasten päivähoidosta annettu lainsäädäntö ei nykyisessä muodossaan vastaa 2000-luvun kasvatuksellisia ja perhepoliittisia tarpeita ja tavoitteita. Päivähoitolain kokonaisuudistus on erittäin ajankohtainen ja pikaisesti tehtävä hanke.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hyväksytään yksi lausuma.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy  pikaisesti  toimenpiteisin lasten päivähoidosta  annetun lain (36/1973) kokonaisuudistuksen aikaansaamiseksi.

Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2006

Raija Vahasalo /kok
Sirpa Asko-Seljavaara /kok
Paula Risikko /kok
Leena Rauhala /kd