Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

StVM 27/2005 vp - HE 130/2005 vp
Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta  on  22  päivänä syyskuuta 2005 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ( HE 130/2005 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on antanut asiasta lausunnon (TyVL 13/2005 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

  • hallitussihteeri Kirsi Päivänsalo , sosiaali- ja terveysministeriö
  • etuuspäällikkö Suvi Onninen , Kansaneläkelaitos
  • lakimies Jarmo Pätäri , Akava ry
  • asiantuntija Johan Åström , Elinkeinoelämän keskusliitto ry
  • sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen , Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • lainopillinen asiamies Janne Makkula , Suomen Yrittäjät
  • toiminnanjohtaja Juhani Talonen , Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja Palkansaajajärjestö Pardia.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksessä ehdotetaan, ettei puolison saamaa lasten kotihoidon tukea vähennettäisi toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

Koulutuspäivärahan saamisen edellytyksiä ehdotetaan muutettaviksi siten, että vaatimusta koulutusta edeltävän työttömyysjakson vähimmäispituudesta lyhennetään 65 maksettua työttömyyspäivää vastaavaksi. Tätä edellytystä ei sovelleta hakijaan, jonka aloittama tai jatkama ammatillisia valmiuksia edistävä koulutus sisältyy työllistymisohjelmaan. Samalla koulutuspäivärahan ja työttömyyspäivärahan yhteenlaskettu korvauspäivien enimmäiskesto ehdotetaan muutettavaksi 565 päivään. Hakijalle, joka on aloittanut työllistymisohjelmaan sisältyvän koulutuksen tai jatkaa siihen sisältyviä opintoja ennen kuin hän on saanut työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään 65 työttömyyspäivältä, koulutuspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivältä lisättynä ennen koulutuksen alkua maksettujen työttömyyspäivien määrällä. Tällöin koulutuspäivärahaan voivat tulla sovellettaviksi myös omavastuuaikaa koskevat säännökset.

Esityksessä ehdotetaan vielä, että koulutuspäivärahan saamisen edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa laskettaessa työhön rinnastettavana aikana otettaisiin huomioon myös aika, jolta hakijalle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa sellaiselta ajalta, jolta hän ei ole ansainnut laissa tarkoitettua eläkettä. Työhön rinnastettavana aikana huomioon otettavaksi ehdotetaan myös aika, jonka hakija on ollut lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla tai suorittanut varusmies- tai siviilipalvelusta ja jona hakija on ollut sairauden, vian tai vamman vuoksi työkyvytön saaden laissa tarkoitettua eläkettä, kuntoutustukea tai tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmaeläkettä.

Jos yleissivistävän koulutuksen puuttuminen on esteenä työllistymiselle tai osallistumiselle ammatilliseen koulutukseen ja koulutuksen tarve todetaan työllistymisohjelmassa, peruskoulun oppimäärän tai aiemmin aloitettujen lukio-opintojen loppuunsaattaminen voi oikeuttaa koulutuspäivärahaan.

Esitys liittyy valtion vuoden 2006 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esitykseen sisältyvät ehdotukset merkitsevät helpotusta työttömyysetuuksien ja koulutuspäivärahan saamisedellytyksiin. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotuksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina.

Valiokunta pitää sosiaalipoliittisesti varsin perusteltuna ehdotusta, jonka mukaan puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, mikäli ensiksi mainittu puoliso itse hoitaa lasta eikä hänellä lapsen hoidon tai samanaikaisesti maksettavan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahan vuoksi ole oikeutta työttömyysetuuteen. Ehdotetulla muutoksella on merkitystä lapsiperheiden köyhyyden ehkäisemisessä, koska uudistuksella turvataan perheen taloudellisen aseman säilyminen silloin, kun perheen lapsiluku kasvaa toisen vanhemman ollessa työtön.

Koulutuspäivärahaan ehdotettavat muutokset parantavat etuuden hakijoiden taloudellista asemaa ja helpottavat kouluttautumista työttömänä. Etuuksien hakijoiden yhdenvertaisuus lisääntyy, kun työssäoloajan laskeminen koulutusrahan osalta yhdenmukaistetaan muiden työttömyysturvan lisäetuuksien kanssa ottamalla perhevapaa-  sekä  varusmies- ja siviilipalveluajat huomioon rinnasteisina aikoina työssäoloaikaa laskettaessa.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan koulutuspäivärahan edellytyksenä olevan työttömyysajan  lyhentämistä  86 päivästä 65 päivään. Työttömyyspäiviä ei edellytetä, jos hakijan aloittama tai jatkama ammatillisia valmiuksia edistävä koulutus sisältyy työllistymisohjelmaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin tärkeänä ehdotusta koulutuspäivärahan edellytyksenä olevan työttömyysajan lyhentämisestä ja erityisen myönteisenä sitä, ettei työttömyysedellytys jatkossa   koske  edellä  kuvatuin tavoin muutosturvan piiriin kuuluvia. Eduskunta hyväksyi muutosturvan toimintamallia koskevan lainsäädännön (HE 48/2005 vp) yhteydessä lausuman, jossa  eduskunta  edellytti,  että hallitus selvittää mahdollisuudet ottaa omaehtoinen koulutus työllistymisohjelmalisään oikeuttavien toimenpiteiden   joukkoon  ja  poistaa  koulutuspäivärahan saamiseen liittyvä 86 päivän työttömyysedellytys.  Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää lausunnossaan tärkeänä, että hallitus jatkaa ponnisteluja työttömyysedellytyksen lyhentämiseksi nyt ehdotetusta 65 päivästä tai sen poistamiseksi kokonaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan esittämään kantaan.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota myös siihen, ettei hallituksen esityksessä ehdoteta työllistymisohjelmalisään oikeuttavaksi toimenpiteeksi omaehtoista koulutusta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että työllistymisohjelmalisä on työttömän toimeentulon kannalta tärkeä taloudellinen etuus ja se suuntaa lisään oikeutettujen henkilöiden kiinnostusta niihin toimenpiteisiin, joissa lisää maksetaan. Monesti kuitenkin sekä työvoimahallinnon että työttömän kannalta olisi huomattavasti mielekkäämpää, jos omaehtoinen koulutus olisi työttömälle työvoimakoulutuksen kanssa taloudellisesti samanarvoinen vaihtoehto, jolloin koulutukseen hakeutuminen voisi tapahtua koulutuksen sisältöä eikä muotoa koskevien  kriteerien  pohjalta.  Sosiaali-  ja terveysvaliokunta korostaa, että toimenpiteitä suunniteltaessa ensisijaisena tavoitteena tulee aina olla työttömyysajan lyhentäminen ja työllistymisen nopeuttaminen. Valiokunta pitääkin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin tärkeänä, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa jatkaa  neuvotteluja omaehtoisen koulutuksen sisällyttämiseksi työllistymisohjelmalisään oikeuttavien toimenpiteiden piiriin.

Hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomiota on kiinnitetty työttömyysturvaan vuoden 2005 alusta työeläkelainsäädännön muuttumisen johdosta hyväksyttyjen muutosten vaikutuksiin. Työttömyysturvan saamisen estäväksi etuudeksi on työttömyysturvalain 3 luvun 4 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan vuoden 2005 alusta lähtien katsottu kansaneläkelain ja työeläkelakien mukainen vanhuuseläke. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että aloilla, joilla on ammatillinen erityiseläkeikä, ei enää voi saada työttömyysturvaa eläkkeen ohella uuden säännöksen rajatessa kaikki vanhuuseläkkeen saajat etuuden ulkopuolelle kertyneen eläkkeen määrästä riippumatta. Hyväksyessään työttömyysturvalakiin työeläkeuudistuksesta aiheutuvia muutoksia valiokunta edellytti, että hallitus selvittää, miten työeläkejärjestelmän ja työttömyysturvan yhteensovittamista kehitetään työurien pidentämiseksi ja eläkkeellejäämisen myöhentämiseksi (StVM 43/2004 vp). Valiokunta pitää tarpeellisena, että sosiaali- ja terveysministeriö kartoittaa pikaisesti uusista säännöksistä aiheutuneet ongelmat ja selvittää mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2005

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Valto Koski /sd
vpj. Eero Akaan-Penttilä /kok
jäs. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
Anneli Kiljunen /sd
Pehr Löv /r
Riikka Moilanen-Savolainen /kesk
Aila Paloniemi /kesk
Leena Rauhala /kd
Paula Risikko /kok
Arto Seppälä /sd
Osmo Soininvaara /vihr
Tapani Tölli /kesk
Raija Vahasalo /kok
Erkki Virtanen /vas
Tuula Väätäinen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eila Mäkipää

VASTALAUSE

Perustelut

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa lausunnossaan, että hallituksen esityksen perusteluissa viitataan selvitysmies Pentti Arajärven tekemiin ehdotuksiin koulutuspäivärahan kehittämiseksi ja todetaan esityksen pohjautuvan lähtökohdiltaan näihin ehdotuksiin. Selvitysmies Arajärvi ehdotti selvityksessään, että koulutuspäivärahan työttömyysedellytys lyhennettäisiin 21 päivään nopean koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyi selvitysmies Arajärven näkemyksiin nopean koulutukseen pääsyn merkityksestä työttömän motivaation kannalta ja piti tärkeänä, että hallitus jatkaa ponnisteluja työttömyysedellytyksen lyhentämiseksi tai poistamiseksi kokonaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kantaan. Valiokunnan enemmistö ei kuitenkaan yhtynyt esitykseemme, että asianomaiset pykälät olisi muutettu edellä sanotun mukaisesti.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 10 luvun 3 ja 6 § muutettuina seuraavasti:

10 luku

Koulutuspäivärahaa koskevat säännökset

3 §

Koulutuspäivärahan saamisen erityisedellytykset


Koulutuspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että hakija on koulutuksen aloittaessaan:

1) saanut välittömästi edeltäneen 12 kuukauden aikana työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään 21 työttömyyspäivältä; sekä


(3—5 mom. kuten StVM)

6 §

Koulutuspäivärahakauden kesto


Maksetut koulutuspäivärahapäivät luetaan 6 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaan. Koulutuspäivärahana ja työttömyyspäivärahana maksettujen korvauspäivien yhteenlaskettu määrä voi olla enintään 521 päivää. Jos hakija on 3 §:n 3 momentin perusteella aloittanut työllistymisohjelmaan sisältyvän koulutuksen tai opinnot ennen kuin hän on saanut työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään 21 työttömyyspäivältä, koulutuspäivärahaa ja työttömyyspäivärahaa maksetaan yhteensä enintään 500 päivältä lisättynä ennen koulutuksen tai opintojen alkua maksettujen työttömyyspäivien määrällä. Enimmäisajan jälkeiseltä koulutusajalta koulutuspäiväraha maksetaan työmarkkinatuen suuruisena enintään siihen saakka, kun henkilö on saanut koulutuspäivärahaa 500 päivältä.


Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2005

Erkki Virtanen /vas
Leena Rauhala /kd
Sirpa Asko-Seljavaara /kok
Paula Risikko /kok
Osmo Soininvaara /vihr

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.