Siirry mietintöön
StVM 27/2005 vp -
HE
130/2005 vp
Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta
Vireilletulo
Eduskunta on 22 päivänä syyskuuta 2005 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ( HE 130/2005 vp).
Lausunto
Eduskunnan päätöksen mukaisesti työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on antanut asiasta lausunnon (TyVL 13/2005 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- hallitussihteeri Kirsi Päivänsalo , sosiaali- ja terveysministeriö
- etuuspäällikkö Suvi Onninen , Kansaneläkelaitos
- lakimies Jarmo Pätäri , Akava ry
- asiantuntija Johan Åström , Elinkeinoelämän keskusliitto ry
- sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen , Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
- lainopillinen asiamies Janne Makkula , Suomen Yrittäjät
- toiminnanjohtaja Juhani Talonen , Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö
Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja Palkansaajajärjestö Pardia.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksessä ehdotetaan, ettei puolison saamaa lasten kotihoidon tukea vähennettäisi toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.
Koulutuspäivärahan saamisen edellytyksiä ehdotetaan muutettaviksi siten, että vaatimusta koulutusta edeltävän työttömyysjakson vähimmäispituudesta lyhennetään 65 maksettua työttömyyspäivää vastaavaksi. Tätä edellytystä ei sovelleta hakijaan, jonka aloittama tai jatkama ammatillisia valmiuksia edistävä koulutus sisältyy työllistymisohjelmaan. Samalla koulutuspäivärahan ja työttömyyspäivärahan yhteenlaskettu korvauspäivien enimmäiskesto ehdotetaan muutettavaksi 565 päivään. Hakijalle, joka on aloittanut työllistymisohjelmaan sisältyvän koulutuksen tai jatkaa siihen sisältyviä opintoja ennen kuin hän on saanut työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään 65 työttömyyspäivältä, koulutuspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivältä lisättynä ennen koulutuksen alkua maksettujen työttömyyspäivien määrällä. Tällöin koulutuspäivärahaan voivat tulla sovellettaviksi myös omavastuuaikaa koskevat säännökset.
Esityksessä ehdotetaan vielä, että koulutuspäivärahan saamisen edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa laskettaessa työhön rinnastettavana aikana otettaisiin huomioon myös aika, jolta hakijalle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa sellaiselta ajalta, jolta hän ei ole ansainnut laissa tarkoitettua eläkettä. Työhön rinnastettavana aikana huomioon otettavaksi ehdotetaan myös aika, jonka hakija on ollut lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla tai suorittanut varusmies- tai siviilipalvelusta ja jona hakija on ollut sairauden, vian tai vamman vuoksi työkyvytön saaden laissa tarkoitettua eläkettä, kuntoutustukea tai tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmaeläkettä.
Jos yleissivistävän koulutuksen puuttuminen on esteenä työllistymiselle tai osallistumiselle ammatilliseen koulutukseen ja koulutuksen tarve todetaan työllistymisohjelmassa, peruskoulun oppimäärän tai aiemmin aloitettujen lukio-opintojen loppuunsaattaminen voi oikeuttaa koulutuspäivärahaan.
Esitys liittyy valtion vuoden 2006 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Yleisperustelut
Hallituksen esitykseen sisältyvät ehdotukset merkitsevät helpotusta työttömyysetuuksien ja koulutuspäivärahan saamisedellytyksiin. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää ehdotuksia tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina.
Valiokunta pitää sosiaalipoliittisesti varsin perusteltuna ehdotusta, jonka mukaan puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, mikäli ensiksi mainittu puoliso itse hoitaa lasta eikä hänellä lapsen hoidon tai samanaikaisesti maksettavan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahan vuoksi ole oikeutta työttömyysetuuteen. Ehdotetulla muutoksella on merkitystä lapsiperheiden köyhyyden ehkäisemisessä, koska uudistuksella turvataan perheen taloudellisen aseman säilyminen silloin, kun perheen lapsiluku kasvaa toisen vanhemman ollessa työtön.
Koulutuspäivärahaan ehdotettavat muutokset parantavat etuuden hakijoiden taloudellista asemaa ja helpottavat kouluttautumista työttömänä. Etuuksien hakijoiden yhdenvertaisuus lisääntyy, kun työssäoloajan laskeminen koulutusrahan osalta yhdenmukaistetaan muiden työttömyysturvan lisäetuuksien kanssa ottamalla perhevapaa- sekä varusmies- ja siviilipalveluajat huomioon rinnasteisina aikoina työssäoloaikaa laskettaessa.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan koulutuspäivärahan edellytyksenä olevan työttömyysajan lyhentämistä 86 päivästä 65 päivään. Työttömyyspäiviä ei edellytetä, jos hakijan aloittama tai jatkama ammatillisia valmiuksia edistävä koulutus sisältyy työllistymisohjelmaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin tärkeänä ehdotusta koulutuspäivärahan edellytyksenä olevan työttömyysajan lyhentämisestä ja erityisen myönteisenä sitä, ettei työttömyysedellytys jatkossa koske edellä kuvatuin tavoin muutosturvan piiriin kuuluvia. Eduskunta hyväksyi muutosturvan toimintamallia koskevan lainsäädännön (HE 48/2005 vp) yhteydessä lausuman, jossa eduskunta edellytti, että hallitus selvittää mahdollisuudet ottaa omaehtoinen koulutus työllistymisohjelmalisään oikeuttavien toimenpiteiden joukkoon ja poistaa koulutuspäivärahan saamiseen liittyvä 86 päivän työttömyysedellytys. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää lausunnossaan tärkeänä, että hallitus jatkaa ponnisteluja työttömyysedellytyksen lyhentämiseksi nyt ehdotetusta 65 päivästä tai sen poistamiseksi kokonaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan esittämään kantaan.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota myös siihen, ettei hallituksen esityksessä ehdoteta työllistymisohjelmalisään oikeuttavaksi toimenpiteeksi omaehtoista koulutusta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että työllistymisohjelmalisä on työttömän toimeentulon kannalta tärkeä taloudellinen etuus ja se suuntaa lisään oikeutettujen henkilöiden kiinnostusta niihin toimenpiteisiin, joissa lisää maksetaan. Monesti kuitenkin sekä työvoimahallinnon että työttömän kannalta olisi huomattavasti mielekkäämpää, jos omaehtoinen koulutus olisi työttömälle työvoimakoulutuksen kanssa taloudellisesti samanarvoinen vaihtoehto, jolloin koulutukseen hakeutuminen voisi tapahtua koulutuksen sisältöä eikä muotoa koskevien kriteerien pohjalta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korostaa, että toimenpiteitä suunniteltaessa ensisijaisena tavoitteena tulee aina olla työttömyysajan lyhentäminen ja työllistymisen nopeuttaminen. Valiokunta pitääkin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan tavoin tärkeänä, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa jatkaa neuvotteluja omaehtoisen koulutuksen sisällyttämiseksi työllistymisohjelmalisään oikeuttavien toimenpiteiden piiriin.
Hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomiota on kiinnitetty työttömyysturvaan vuoden 2005 alusta työeläkelainsäädännön muuttumisen johdosta hyväksyttyjen muutosten vaikutuksiin. Työttömyysturvan saamisen estäväksi etuudeksi on työttömyysturvalain 3 luvun 4 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan vuoden 2005 alusta lähtien katsottu kansaneläkelain ja työeläkelakien mukainen vanhuuseläke. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että aloilla, joilla on ammatillinen erityiseläkeikä, ei enää voi saada työttömyysturvaa eläkkeen ohella uuden säännöksen rajatessa kaikki vanhuuseläkkeen saajat etuuden ulkopuolelle kertyneen eläkkeen määrästä riippumatta. Hyväksyessään työttömyysturvalakiin työeläkeuudistuksesta aiheutuvia muutoksia valiokunta edellytti, että hallitus selvittää, miten työeläkejärjestelmän ja työttömyysturvan yhteensovittamista kehitetään työurien pidentämiseksi ja eläkkeellejäämisen myöhentämiseksi (StVM 43/2004 vp). Valiokunta pitää tarpeellisena, että sosiaali- ja terveysministeriö kartoittaa pikaisesti uusista säännöksistä aiheutuneet ongelmat ja selvittää mahdolliset lainsäädännön muutostarpeet.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,
että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.
Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2005
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj.
Valto
Koski
/sd
vpj.
Eero
Akaan-Penttilä
/kok
jäs.
Sirpa
Asko-Seljavaara
/kok
Anneli
Kiljunen
/sd
Pehr
Löv
/r
Riikka
Moilanen-Savolainen
/kesk
Aila
Paloniemi
/kesk
Leena
Rauhala
/kd
Paula
Risikko
/kok
Arto
Seppälä
/sd
Osmo
Soininvaara
/vihr
Tapani
Tölli
/kesk
Raija
Vahasalo
/kok
Erkki
Virtanen
/vas
Tuula
Väätäinen
/sd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Eila Mäkipää
Perustelut
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa lausunnossaan, että hallituksen esityksen perusteluissa viitataan selvitysmies Pentti Arajärven tekemiin ehdotuksiin koulutuspäivärahan kehittämiseksi ja todetaan esityksen pohjautuvan lähtökohdiltaan näihin ehdotuksiin. Selvitysmies Arajärvi ehdotti selvityksessään, että koulutuspäivärahan työttömyysedellytys lyhennettäisiin 21 päivään nopean koulutukseen hakeutumisen edistämiseksi. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta yhtyi selvitysmies Arajärven näkemyksiin nopean koulutukseen pääsyn merkityksestä työttömän motivaation kannalta ja piti tärkeänä, että hallitus jatkaa ponnisteluja työttömyysedellytyksen lyhentämiseksi tai poistamiseksi kokonaan.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyi työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kantaan. Valiokunnan enemmistö ei kuitenkaan yhtynyt esitykseemme, että asianomaiset pykälät olisi muutettu edellä sanotun mukaisesti.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 10 luvun 3 ja 6 § muutettuina seuraavasti:
10 luku
Koulutuspäivärahaa koskevat säännökset
3 §
Koulutuspäivärahan saamisen erityisedellytykset
Koulutuspäivärahan saamisen edellytyksenä on, että hakija on koulutuksen aloittaessaan:
1) saanut välittömästi edeltäneen 12 kuukauden aikana työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään 21 työttömyyspäivältä; sekä
(3—5 mom. kuten StVM)
6 §
Koulutuspäivärahakauden kesto
Maksetut koulutuspäivärahapäivät luetaan 6 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaan. Koulutuspäivärahana ja työttömyyspäivärahana maksettujen korvauspäivien yhteenlaskettu määrä voi olla enintään 521 päivää. Jos hakija on 3 §:n 3 momentin perusteella aloittanut työllistymisohjelmaan sisältyvän koulutuksen tai opinnot ennen kuin hän on saanut työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään 21 työttömyyspäivältä, koulutuspäivärahaa ja työttömyyspäivärahaa maksetaan yhteensä enintään 500 päivältä lisättynä ennen koulutuksen tai opintojen alkua maksettujen työttömyyspäivien määrällä. Enimmäisajan jälkeiseltä koulutusajalta koulutuspäiväraha maksetaan työmarkkinatuen suuruisena enintään siihen saakka, kun henkilö on saanut koulutuspäivärahaa 500 päivältä.
Helsingissä 22 päivänä marraskuuta 2005
Erkki
Virtanen
/vas
Leena
Rauhala
/kd
Sirpa
Asko-Seljavaara
/kok
Paula
Risikko
/kok
Osmo
Soininvaara
/vihr