Siirry mietintöön
StVM 4/2004 vp -
HE
158/2003 vp
Hallituksen esitys eräiden toimeentuloturvaa koskevien
lakien takaisinperintäsäännösten muuttamiseksi
Vireilletulo
Eduskunta on 9 päivänä joulukuuta 2003 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eräiden toimeentuloturvaa koskevien lakien takaisinperintäsäännösten muuttamiseksi ( HE 158/2003 vp).
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- hallitusneuvos Pasi Koskinen , hallitussihteeri Juha Rossi , sosiaali- ja terveysministeriö
- lainsäädäntöneuvos Marjut Jokela , oikeusministeriö
- hallitussihteeri Raili Hartikka , työministeriö
- asuntoneuvos Raimo Kärkkäinen , ympäristöministeriö
- suunnittelupäällikkö Olli Valpola , vastaava lakimies Lars Appelroth , Kansaneläkelaitos
- vanhempi vakuutustuomari Erkki Noronen , vakuutusoikeus
Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi toimeentuloturvaa koskevia takaisinperintäsäännöksiä takaisinperittävän saatavan vanhentumista koskevilla säännöksillä. Ehdotuksen mukaan aiheettomasti maksettu etuus olisi perittävä takaisin kymmenen vuoden kuluessa sen maksupäivästä lukien. Sen jälkeen, kun takaisinperinnästä on annettu päätös, saatavan vanhentumisaika olisi viisi vuotta. Lisäksi ehdotetaan, että Kansaneläkelaitos, työttömyyskassa ja Koulutusrahasto voisi takaisinperintäpäätöksen tekemisen ja sitä seuranneiden toistuvien perintätoimenpiteiden jälkeen luopua kokonaan aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä, jos takaisinperintä jäisi ilmeisesti tuloksettomaksi tai perinnästä aiheutuvat kustannukset olisivat kohtuuttomat takaisinperittävään rahamäärään nähden.
Ehdotetut muutokset koskisivat etuuksia, joista säädetään kansaneläkelaissa, sairausvakuutuslaissa, opintotukilaissa, asumistukilaissa, työttömyysturvalaissa, aikuiskoulutustuesta annetussa laissa, sotilasavustuslaissa, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa, kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetussa laissa, kuntoutusrahalaissa, äitiysavustuslaissa, lapsilisälaissa, maahanmuuttajien erityistuesta annetussa laissa, vuorotteluvapaalaissa, julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetussa laissa, lapsen hoitotuesta annetussa laissa, vammaistukilaissa, eläkkeensaajien asumistukilaissa, perhe-eläkelaissa, rintamasotilaseläkelaissa ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetussa laissa.
Opintotukilakiin otettaisiin lisäksi säännös opintolainan takaussaatavan vanhentumisesta viidessä vuodessa siitä lukien, kun Kansaneläkelaitos on maksanut opintolainan luottolaitokselle.
Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu, aikaisintaan kuitenkin 1 päivänä tammikuuta 2004. Säännöksiä sovellettaisiin myös ennen lain voimaantuloa aiheettomasti maksettuihin etuuksiin ja syntyneisiin saataviin. Siirtymäsäännöksen mukaan takaisinperittävä saatava voisi vanhentua ehdotetun viiden vuoden vanhentumisajan mukaan vasta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen.
Yleisperustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää asianmukaisena, että toimeentuloturvaa koskeviin etuuslakeihin lisätään takaisinperittävän saatavan vanhentumista koskevat erityissäännökset. Lisäksi on hyvä, että nyt ehdotetut eri etuuksien takaisinperintää ja vanhentumista koskevat säännökset ovat yhdenmukaiset. Valiokunta pitää perusteltuna myös eri etuuslakeihin lisättäväksi ehdotettua uutta säännöstä, jonka perusteella tapauskohtaisesti harkiten voitaisiin luopua aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä vielä takaisinperintäpäätöksen tekemisen jälkeen silloin, kun toistuvat perintätoimenpiteet ovat osoittautuneet tuloksettomiksi ja on todennäköistä, ettei saatavaa saada perittyä, vaikka perintätoimenpiteitä jatkettaisiin. Luopuminen olisi mahdollista myös silloin, kun perinnän jatkamisesta aiheutuisi takaisinperittävään rahamäärään nähden kohtuuttomat perintäkustannukset. Kansaneläkelaitoksella takaisinperinnän kohteena olevien saatavien rahamäärä on vuosi vuodelta kasvanut. Merkittävänä syynä kasvuun on niiden saatavien määrä, joita ei pitkään jatkuneista yrityksistä huolimatta käytännössä saada perityksi. Hallinnolliseen tarkoituksenmukaisuuteen liittyvät seikat puoltavat ehdotettua sääntelyä, joka mahdollistaa hyödyttömästä perinnästä luopumisen.
Hallituksen esityksen mukaan takaisinperintäsaatava vanhentuisi, jos päätöstä takaisinperinnästä ei tehtäisi kymmenen vuoden kuluessa etuuden maksamisesta. Vuoden 2004 alusta voimaan tulleessa velan vanhentumisesta annetussa laissa (728/2003) säädetään yleisestä kolmen vuoden vanhentumisajasta. Yleinen vanhentumisaika on olennaisesti lyhentynyt aiemmasta kymmenestä vuodesta. Velkojen yleisen vanhentumisajan lyhentämisellä on pyritty siihen, että velkasuhteet selvitetään kohtuullisessa ajassa ja edistetään huolellista perintätapaa. Uudistuksella on pyritty suojaamaan luottamusta vallitseviin olosuhteisiin, koska pitkään jatkuneen olotilan rikkomisella on useita kielteisiä vaikutuksia. Yllättävä maksuvelvollisuus pitkän ajan kuluttua voi olennaisesti heikentää perinnän kohteeksi joutuvan elinolosuhteita, koska perintään ei ole ollut mahdollisuutta varautua. Valiokunta toteaa, että mainitut näkökohdat ovat varteenotettavia myös sosiaalietuuksien takaisinperinnässä. Hyvässä uskossa toimineen asianosaisen luottamusta etuuspäätöksen pysyvyyteen on perusteltua suojata. Mitä pidempi aika on kulunut ilman, että takaisinperintään on ryhdytty, sitä perustellumpaa on suojata valintoja, joita edunsaaja on taloudellisen asemansa perusteella tehnyt. Akuuttiin tarpeeseen käytettyjen tukien palauttaminen myöhemmässä vaiheessa johtaa palautusvelvollisen kannalta usein vaikeisiin taloudellisiin ongelmiin.
Perusteetta tai määrältään liian suurena maksetun etuuden takaisinperintään voidaan joutua monesta eri syystä, joita myös esityksen perusteluissa kuvataan. Jotta aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperiminen olisi mahdollista, on annettava uusi etuuspäätös, selvitettävä liikamaksun määrä sekä tehtävä takaisinperintäpäätös. Tarvittaessa on poistettava aikaisempi virheellinen etuuspäätös. Päätöksen poistamista on haettava vakuutusoikeudelta viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin. Vakuutusoikeuden ratkaisukäytännössä erityisen painavana syynä on pidetty asiakkaan tahallaan antamia päätökseen olennaisesti vaikuttaneita tietoja. Kun yli viisi vuotta vanhoja päätöksiä ei voi hakea poistettavaksi ilman erityistä syytä, on mainittu viiden vuoden raja vaikuttanut noudatettuun takaisinperintäkäytäntöön. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Kansaneläkelaitoksen uusista takaisinperintäpäätöksistä v. 2003 alle prosentti kohdistui viittä vuotta vanhempaan etuuserään.
Valiokunta toteaa, että jos etuuden aiheeton maksu johtuu asiakkaan vilpillisestä menettelystä eli asiakas on tahallaan erehdyttänyt viranomaista tietoja salaamalla tai valheellisia tietoja antamalla taikka laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutensa, hänet voidaan saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen ja määrätä vahingonkorvausvelvolliseksi. Rikollisen menettelyn johdosta perusteetonta etua saaneelle voidaan vaatia rangaistusta petoksesta. Petoksen tunnusmerkistön täyttävää rikosta arvioidaan kokonaisuutena siten, että rangaistus voidaan petoksen laadusta riippuen tuomita myös lievästä tai törkeästä petoksesta. Syyteoikeus petoksesta vanhenee viidessä vuodessa ja törkeästä petoksesta kymmenessä vuodessa.
Valiokunta pitääkin edellä esitetyn perusteella ehdotettua kymmenen vuoden takaisinperintäaikaa nykyoloissa tarpeettoman pitkänä. Muun muassa toteutetut lainsäädäntömuutokset, jotka mahdollistavat lisääntyneen yhteistyön ja tietojenvaihdon Kansaneläkelaitoksen, vero- ja työvoimaviranomaisten, rahalaitosten sekä kuntien kesken parantavat paitsi mahdollisuuksia ehkäistä takaisinperintätilanteiden syntymistä myös mahdollisuuksia havaita takaisinperintätilanteet entistä aiemmin. Samalla tavoin vaikuttaa Kansaneläkelaitokselle säädetty oikeus käyttää toista etuutta varten saatuja tietoja toisen etuuden käsittelyssä. Valiokunta ehdottaa määräajaksi, jonka kuluessa takaisinperinnästä on päätettävä, viittä vuotta. Takaisinperintäajan lyhentämisen tavoitteena valiokunta pitää ensisijaisesti sitä, että etuudensaajan velvollisuus etuuden palauttamiseen selvitetään kohtuullisessa ajassa.
Valiokunta kiinnittää vielä huomiota siihen, että useissa tilanteissa, joissa liikamaksu on johtunut etuuden saajan menettelystä, asianosainen ei välttämättä ole tiennyt tai ymmärtänyt menetelleensä virheellisesti. Tästä syystä säännöksiin perustuva mahdollisuus luopua takaisinperinnästä kohtuusnäkökohdilla osaksi tai kokonaan on keskeinen harkittaessa pitkän ajan jälkeen takaisinperintään ryhtymistä. Vaikka kohtuullistaminen on aina tapauskohtaista harkintaa, valiokunta toteaa kuitenkin, että kohtuullistamiskäytäntöjä tulisi mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistaa, jotta etuudensaajien tasavertainen kohtelu turvattaisiin.
Yksityiskohtaiset perustelut
Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa 1.—13. lakiehdotusten takaisinperinnän vanhentumista koskevia lainkohtia muutettavaksi siten, että määräaika, jonka kuluessa takaisinperintäpäätös aiheettomasti maksetun etuuden osalta olisi annettava, olisi viisi vuotta etuuden maksupäivästä lukien. Lisäksi valiokunta ehdottaa säännösten sanamuotoa muutettavaksi siten, että sanamuodosta käy selkeämmin ilmi säännösten perusteluissa mainittu tarkoitus, että takaisinperintäpäätös on tehtävä mainitun määräajan kuluessa.
Valiokunta ehdottaa 1.—13. lakiehdotusten voimaantulosäännösten tarkistamista sen johdosta, että uusi laki velan vanhentumisesta tuli voimaan 1.1.2004, jolloin vuodelta 1868 voimassa ollut vanhentumisasetus kumoutui. Voimaantulosäännöksissä tulee näin ollen viitata vuoden 2003 lopussa voimassa olleisiin vanhentumissäännöksiin eikä lain voimaantulohetken tilanteeseen.
14. lakiehdotuksen voimaantulosäännöksestä ehdotetaan 2 momentti tarpeettomana poistettavaksi.
17.—22. lakiehdotusten viittaussäännöksiä ehdotetaan muutettavaksi sen johdosta, että kansaneläkelain 67 § on kumottu lailla 737/2001 sekä 81 ja 84 § lailla 1313/2003.
Päätösehdotus
Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,
että 15. ja 16. lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina ja
että 1.—14. ja 17.— 22. lakiehdotukset hyväksytään muutettuina seuraavasti:
Valiokunnan muutosehdotukset:
1.
Laki
kansaneläkelain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 88 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 328/1997, ja
lisätään lakiin uusi 88 b § seuraavasti:
88 a §
(Kuten HE)
88 b §
Päätös aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jol- lei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
Voimaantulosäännös
(1 mom. kuten HE)
Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa aiheettomasti maksettuun etuuteen ja syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.
2.
Laki
sairausvakuutuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun sairausvakuutuslain (364/1963) 57 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 329/1997, ja
lisätään lakiin uusi 57 a § seuraavasti:
57 §
(Kuten HE)
57 a §
Päätös aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jol-lei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
Voimaantulosäännös
(1 mom. kuten HE)
Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa aiheettomasti maksettuun etuuteen ja syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.
3.
Laki
opintotukilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/1994) 27 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 341/1997 ja
lisätään lakiin uusi 27 a ja 38 a § seuraavasti:
27 §
(Kuten HE)
27 a §
Takaisinperintäsaatavan vanhentuminen
Päätös aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jol-lei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
38 a §
(Kuten HE)
Voimaantulosäännös
(1 mom. kuten HE)
Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa aiheettomasti maksettuun etuuteen ja syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.
4.
Laki
asumistukilain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 4 päivänä kesäkuuta 1975 annetun asumistukilain (408/1975) 19 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 755/1993, ja
lisätään lakiin uusi 19 a § seuraavasti:
19 §
(Kuten HE)
19 a §
Päätös aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jol-lei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
Voimaantulosäännös
(1 mom. kuten HE)
Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa aiheettomasti maksettuun etuuteen ja syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.
5.
Laki
työttömyysturvalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002) 11 luvun 10 §:n 2 momentti ja
lisätään lain 11 lukuun uusi 15 a § seuraavasti:
11 luku
Toimeenpanoa koskevat säännökset
10 §
(Kuten HE)
15 a §
Takaisinperintäsaatavan vanhentuminen
Päätös edellä 10, 11 ja 12 §:ssä tarkoitetun liikaa maksetun etuuden, tuen tai avustuksen sekä 11 §:n perusteella määräytyvän koron takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa sen maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava ja sille 11 §:n perusteella määräytyvä viivästyskorko vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan ja viivästyskoron vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
Voimaantulosäännös
(1 mom. kuten HE)
Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa liikaa maksettuun etuuteen, tukeen ja avustukseen sekä syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.
6.
Laki
aikuiskoulutustuesta annetun lain 15 ja 21 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan aikuiskoulutustuesta 28 päivänä joulukuuta 2000 annetun lain (1276/2000) 21 §:n 2 momentti ja
lisätään 15 §:ään uusi 3 momentti ja 21 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
15 §
Etuuden saajan oma rahoitusosuus eräissä tapauksissa
Päätös tämän pykälän 1 momentin mukaisen rahoitusosuuden perinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa siitä, kun henkilöllä on oikeus lain perusteella vanhuuseläkkeeseen. Päätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Päätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
21 §
Takaisinperintä
(2 mom. kuten HE)
Päätös liikaa maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jol-lei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
Voimaantulosäännös
(1 mom. kuten HE)
Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa liikaa maksettuun etuuteen, perittävään rahoitusosuuteen ja syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.
7.
Laki
sotilasavustuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 20 päivänä elokuuta 1993 annetun sotilasavustuslain (781/1993) 18 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 339/1997, ja
lisätään lakiin uusi 18 a § seuraavasti:
18 §
(Kuten HE)
18 a §
Takaisinperintäsaatavan vanhentuminen
Päätös aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jol-lei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
Voimaantulosäännös
(1 mom. kuten HE)
Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa aiheettomasti maksettuun etuuteen ja syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.
8.
Laki
lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1128/1996) 21 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 337/1997, ja
lisätään lakiin uusi 21 a § seuraavasti:
21 §
(Kuten HE)
21 a §
Takaisinperintäsaatavan vanhentuminen
Päätös aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jol-lei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
Voimaantulosäännös
(1 mom. kuten HE)
Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa aiheettomasti maksettuun etuuteen ja syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.
9.
Laki
kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetun lain (610/1991) 8 e §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 333/1997, ja
lisätään lakiin uusi 8 f § seuraavasti:
8 e §
(Kuten HE)
8 f §
Takaisinperintäsaatavan vanhentuminen
Päätös aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jol-lei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
Voimaantulosäännös
(1 mom. kuten HE)
Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa aiheettomasti maksettuun etuuteen ja syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.
10.
Laki
kuntoutusrahalain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 27 päivänä maaliskuuta 1991 annetun kuntoutusrahalain (611/1991) 30 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 334/1997, ja
lisätään 30 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa laissa 334/1997, uusi 5 momentti seuraavasti:
30 §
Takaisinperintä
(2 mom. kuten HE)
Päätös aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika. (Uusi 5 momentti)
30 a §
(Poist.)Voimaantulosäännös
(1 mom. kuten HE)
Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa aiheettomasti maksettuun etuuteen ja syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.
11.
Laki
äitiysavustuslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 28 päivänä toukokuuta 1993 annetun äitiysavustuslain (477/1993) 10 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 783/2002, ja
lisätään lakiin uusi 10 a § seuraavasti:
10 §
(Kuten HE)
10 a §
Takaisinperintäsaatavan vanhentuminen
Päätös aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jol-lei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
Voimaantulosäännös
(1 mom. kuten HE)
Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa aiheettomasti maksettuun etuuteen ja syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.
12.
Laki
lapsilisälain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 21 päivänä elokuuta 1992 annetun lapsilisälain (796/1992) 14 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 335/1997, ja
lisätään lakiin uusi 14 a § seuraavasti:
14 §
(Kuten HE)
14 a §
Takaisinperintäsaatavan vanhentuminen
Päätös aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jol-lei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
Voimaantulosäännös
(1 mom. kuten HE)
Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa aiheettomasti maksettuun etuuteen ja syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.
13.
Laki
maahanmuuttajien erityistuesta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan maahanmuuttajien erityistuesta 20 päivänä joulukuuta 2002 annetun lain (1192/2002) 32 §:n 2 momentti ja
lisätään lakiin uusi 32 a § seuraavasti:
32 §
(Kuten HE)
32 a §
Takaisinperintäsaatavan vanhentuminen
Päätös aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jol-lei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
Voimaantulosäännös
(1 mom. kuten HE)
Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa aiheettomasti maksettuun etuuteen ja syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.
14.
Laki
vuorotteluvapaalain 19 ja 21 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 30 joulukuuta 2002 annetun vuorotteluvapaalain (1305/2002) 19 §:n 2 momentti ja 21 §:n 1 momentti seuraavasti:
19 §
(Kuten HE)
21 §
(Kuten HE)
Voimaantulosäännös
(1 mom. kuten HE)
(2 mom. poist.)
17.
Laki
lapsen hoitotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan lapsen hoitotuesta 4 päivänä heinäkuuta 1969 annetun lain (444/1969) 9 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1314/2003, seuraavasti:
9 §
Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 35—39, 39 b ja 40 §:ssä, 45 §:n 1 ja 4 momentissa, 46, 46 b—46 d, 46 f ja 46 j (poist.) §:ssä, 79 §:n 1 ja 4 momentissa sekä 80, 82, 85, 86, 88, 88 a ja 88 b §:ssä sekä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.
Voimaantulosäännös
(Kuten HE)
18.
Laki
vammaistukilain 8 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1988 annetun vammaistukilain (124/1988) 8 §, sellaisena kuin se on laissa 1315/2003, seuraavasti:
8 §
Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 1 d, 35—39, 39 b, 40, 42, 43 ja 44 §:ssä, 45 §:n 1 ja 4 momentissa, 46, 46 b—46 d, 46 f, 46 i ja 46 j (poist.) §:ssä, 79 §:n 1 ja 4 momentissa sekä 80, 82, 85, 86, 88, 88 a ja 88 b §:ssä sekä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään, viimeksi mainittua lakia ei kuitenkaan tämän lain 2 §:n 3 momentissa mainitun rahamäärän osalta.
Voimaantulosäännös
(Kuten HE)
19.
Laki
eläkkeensaajien asumistukilain 14 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978) 14 §, sellaisena kuin se on laissa 1316/2003, seuraavasti:
14 §
Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin, mitä kansaneläkelain 28 §:ssä, 31 §:n 2 momentissa, 35, 37—39, 39 a, 39 b, 40, 42, 43, 43 a ja 44 §:ssä, 45 §:n 1, 2 ja 4 momentissa, 46 ja 46 b §:ssä, 46 c §:n 2—4 momentissa, 46 d, 46 f, 46 i, 46 j, (poist.) 74 b ja 74 c §:ssä, 79 §:n 1 ja 4 momentissa sekä 80, 82, 85, 86, 88 a ja 88 b §:ssä säädetään.
Voimaantulosäännös
(Kuten HE)
20.
Laki
perhe-eläkelain 37 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 17 päivänä tammikuuta 1969 annetun perhe-eläkelain (38/1969) 37 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1317/2003, seuraavasti:
37 §
Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin, mitä kansaneläkelain (347/1956) 35, 37—39, 39 b, 40—42, 43 ja 44 §:ssä, 45 §:n 1, 2 ja 4 momentissa, 46 ja 46 b §:ssä, 46 c §:n 2—4 momentissa, 46 d—46 f, 46 i, 46 j, (poist.) 73, 73 a, 73 b, 74, 74 b, 74 c, 79, 80, 82, 85, 86, 88, 88 a ja 88 b §:ssä säädetään. Jos lapseneläkkeen saaja ei ole ennen eläkkeen alkamista asunut Suomessa kansaneläkelain 41 §:ssä edellytettyä 10 vuoden aikaa, eläke voidaan ulkomailla asumisen estämättä maksaa, jos lapsen huoltaja täyttää asumisvaatimuksen.
Voimaantulosäännös
(Kuten HE)
21.
Laki
rintamasotilaseläkelain 17 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 28 päivänä tammikuuta 1977 annetun rintamasotilaseläkelain (119/1977) 17 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1318/2003, seuraavasti:
17 §
Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 35, 37—39, 39 a, 39 b, 40—42, 43, 44—46, 46 b, 46 c, 46 f, 46 j, 73, 73 a, 73 b, 74, 74 b, 74 c, 79, 80, 82, 85, 86, 88, 88 a ja 88 b §:ssä sekä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään. Ylimääräistä rintamalisää määrättäessä noudatetaan soveltuvin osin lisäksi, mitä kansaneläkelain 26 §:n 7 momentissa säädetään.
Voimaantulosäännös
(Kuten HE)
22.
Laki
ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 10 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan ulkomaille maksettavasta rintamalisästä 25 päivänä marraskuuta 1988 annetun lain (988/1988) 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1319/2003, seuraavasti:
10 §
Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin, mitä kansaneläkelain 35 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 37, 40, 46 b, 46 f, 46 j, 73, 73 a, 73 b, 74, 74 b, 79, 82, 85, 86, 88, 88 a ja 88 b §:ssä sekä kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.
Voimaantulosäännös
(Kuten HE)
Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2004
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj.
Valto
Koski
/sd
vpj.
Eero
Akaan-Penttilä
/kok
jäs.
Sirpa
Asko-Seljavaara
/kok
Anneli
Kiljunen
/sd
Marjaana
Koskinen
/sd
Pehr
Löv
/r
Riikka
Moilanen-Savolainen
/kesk
Aila
Paloniemi
/kesk
Leena
Rauhala
/kd
Juha
Rehula
/kesk
Paula
Risikko
/kok
Arto
Seppälä
/sd
Osmo
Soininvaara
/vihr
Tapani
Tölli
/kesk
Raija
Vahasalo
/kok
Erkki
Virtanen
/vas
Tuula
Väätäinen
/sd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Eila Mäkipää