Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

StVM 18/2002 vp - HE 45/2002 vp
Hallituksen esitys laeiksi osa-aikaeläkettä ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien säännösten muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 11 päivänä huhtikuuta 2002 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi osa-aikaeläkettä ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien säännösten muuttamisesta ( HE 45/2002 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta on antanut asiasta lausunnon (TyVL 6/2002 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

  • hallitusneuvos Tuulikki    Haikarainen ,  so-siaali- ja terveysministeriö
  • lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen , työministeriö
  • kehityspäällikkö Riitta Korpiluoma , Eläketurvakeskus
  • lakimies Tarja Waris , Kansaneläkelaitos
  • sosiaalipoliittinen asiamies Vesa Rantahalvari , Palvelutyönantajat
  • sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen , Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
  • asiamies Johan Åström , Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT
  • sosiaalisihteeri Veikko Simpanen , Toimihenkilökeskusjärjestö STTK

Lisäksi valiokunta on saanut Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry:n kirjallisen lausunnon.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yksityisten alojen työeläkejärjestelmää koskevien la-kien säännöksiä osa-aikaeläkkeen alaikärajasta ja osa-aikaeläkkeen jälkeen myönnettävän eläkkeen määräytymisestä.

Osa-aikaeläkkeen alaikäraja muutetaan pysyvästi 58 vuodeksi lain tasolla. Muutos koskee vuonna 1947 ja sen jälkeen syntyneitä henkilöitä. Heillä myös osa-aikaeläkkeellä olosta kertyvän vanhuuseläkkeen määrää pienennetään. Sen sijaan osa-aikaeläkkeen saajalle myönnettävä työkyvyttömyyseläke säädettäisiin kokoaikaista työntekoa vastaavaksi. Tällaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen liitetään samanlainen työnantajan vastuu kuin työnantajalla on muistakin työkyvyttömyyseläkkeistä. Lisäksi ehdotetaan työaikalakiin siirrettäväksi nykyisen määräaikaisen lain säännös siitä, että työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että osa-aikaeläkkeelle haluava työntekijä voisi siirtyä osa-aikatyöhön.

Ennen vuotta 1947 syntyneillä työntekijöillä ja yrittäjillä säilyy osa-aikaeläkkeen nykyinen 56 vuoden alaikäraja. Myös osa-aikaeläkkeen jälkeen myönnettävän vanhuuseläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen määräytyminen pysyy näillä ikäluokilla ennallaan.

Lisäksi ehdotetaan, että yksityisten alojen työeläkejärjestelmästä ja kansaneläkejärjestelmästä ei enää myönnetä yksilöllistä varhaiseläkettä vuoden 1943 jälkeen syntyneille työntekijöille tai yrittäjille. Ennen vuotta 1944 syntyneillä henkilöillä säilyy mahdollisuus saada yksilöllistä varhaiseläkettä nykyisen lain mukaisesti.

Lisäksi ehdotetaan, että työttömyyseläkkeen työhistoriaa koskevaa vaatimusta tarkistetaan eräillä ennen 1945 syntyneillä työntekijöillä kohtuuttomien väliinputoamisten estämiseksi.

Yksityisten alojen työeläkejärjestelmää koskevat muutokset perustuvat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 12 päivänä marraskuuta 2001 tekemään yksityisalojen työeläkkeiden kehittämistä koskevaan periaatesopimukseen.

Hallitus on todennut kannanotossaan 13 päivänä marraskuuta 2001, että työmarkkinoiden keskusjärjestöjen edellä mainittu periaatesopimus vastaa hallituksen tavoitteita työeläkkeiden kehittämiseksi työssä pysymistä, työkykyä ja työllistymistä tukevaan suuntaan sekä varhaiseläkejärjestelmässä työeläkelainsäädännön mukaisen ansiosidonnaisuusperiaatteen kehittämiseksi.

Työttömyyseläkettä koskevat lainmuutokset ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2002 ja muut lainmuutokset 1 päivänä tammikuuta 2003.

Osa-aikaeläkkeen ikärajan nousu toteutuu vuoden 2005 alusta, ja yksilöllinen varhaiseläke poistuisi vuonna 1944 ja sen jälkeen syntyneiltä vuoden 2004 alusta.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Hallitusohjelman mukaisesti esityksen tavoitteena on lisätä työssäolevien osuutta työikäisestä väestöstä ja myöhentää pitkällä aikavälillä keskimääräistä työmarkkinoilta poistumisikää kahdella—kolmella vuodella, lähemmäs normaalia vanhuuseläkeikää ja siten vähentää eläkemaksujen nousupainetta. Esityksen perustana on työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 12 päivänä marraskuuta 2001 tekemä sopimus yksityisalojen työeläkkeiden kehittämisen periaatteista. Sopimuksen tavoitteena on tehdä työeläkejärjestelmään tarpeelliset muutokset, joilla myöhennetään keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää ja sopeutetaan eläkejärjestelmä keskimääräisen elinajan jatkuvaan kasvuun.

Nyt eduskunnalle annettu esitys on ensimmäinen osa työelämän ja eläkejärjestelmien kehittämisen kokonaisuutta, jolla tavoitellaan eläkkeelle siirtymisiän myöhentymistä. Valiokunta  to-teaa, että tavoitteen toteutumiseen tuleekin määrätietoisesti pyrkiä, koska suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään työelämästä poistuvien ja työelämään tulevien välinen suhde nopeasti heikkenee.

Hallitusohjelman mukaan työelämässä, työkykyä ylläpitävässä toiminnassa ja koulutuspolitiikassa sekä eläke- ja työttömyysturvajärjestelmässä toteutetaan muutoksia, jotka kannustavat työnantajia pitämään palveluksessaan ja ottamaan palvelukseensa myös ikääntyvää henkilöstöä sekä edistävät ikääntyvien työssä- ja työmarkkinoilla pysymistä. Valiokunta haluaakin kiinnittää huomiota erityisesti niihin vaatimuksiin, jotka kohdistuvat työhön ja työelämään, jotta kannustetta työssä jatkamiseen myös käytännössä olisi myöhemmällä iällä. Valiokunta viittaa tältä osin työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan lausuntoon, jossa on tuotu esiin työssä jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä. Valiokunta  to-teaa, että ikääntyvien työntekijöiden tasavertaisella kohtelulla työelämässä voidaan vaikuttaa myös ikääntyvien haluun pysyä työelämässä.

Yksilöllinen varhaiseläke

Yksilöllisestä varhaiseläkkeestä luovutaan esityksen mukaan siten, että vuoden 1943 jälkeen syntyneillä ei enää ole oikeutta yksilölliseen varhaiseläkkeeseen. Eläkejärjestelmien kehittämistä koskevan työmarkkinajärjestöjen sopimuksen mukaan yksilöllisen varhaiseläkkeen korvaa vuonna 1944 ja sen jälkeen syntyneiden osalta mahdollisuus jäädä 63 vuoden iästä lukien ilman työkyvyttömyysedellytystä ansaitun eläkkeen suuruiselle vanhuuseläkkeelle. Tätä ikärajan muutosta ei vielä sisälly tähän hallituksen esitykseen. Sen sijaan esitykseen sisältyy yksilöllisestä varhaiseläkkeestä luopumisen vastapainoksi mainittuun periaatesopimukseen sisältyvä kohta, jonka mukaan 60 vuotta täyttäneiden työkyvyttömyyseläkeoikeuden arvioinnissa painotetaan työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta silloin, kun ansiotyöura on pitkä ja työn aiheuttama rasittuneisuus ja kuluneisuus ikääntymiseen liittyviin tekijöihin yhdistyneenä tekee työn jatkamisen kohtuuttomaksi. Valiokunta toteaa, että työkyvyttömyyden arvioinnin painottaminen esitetyllä tavalla yli 60 vuotta täyttäneiden osalta on hyvin perusteltua. Samalla valiokunta kuitenkin toteaa, ettei työkyvyttömyyden arviointia ole syytä nykyisestä tiukentaa myöskään alle 60 vuotiaiden kohdalla.

Osa-aikaeläke

Osa-aikaeläkkeen alaikärajan nostaminen ja vanhuuseläkkeen karttuman alentaminen nykyisestä osa-aikaeläkkeellä ollessa ovat muutoksia, joilla pyritään osa-aikaeläkkeen houkuttavuutta vähentämään. Ehdotetut muutokset saattavat johtaa myös päinvastaiseen tulokseen kuin on tavoiteltu kuten työ- ja tasa-arvoasiainvaliokuntakin toteaa. Ikääntyvät työntekijäthän ovat käyttäneet osa-aikaeläkejärjestelmää mahdollisuutena mukauttaa työnteko voimavarojen mukaan ja pysytellä sitä kautta työelämässä pidempään kuin kokoaikatyössä olisi mahdollista. Valiokunta pitää joka tapauksessa tärkeänä, että työelämässä  suhtaudutaan   myönteisesti osa-aikaiseen eläköitymiseen ja että työnantajat ovat valmiita sopimaan työntekijöidensä kanssa tätä tarkoittavista työaikajärjestelyistä.

Työttömyyseläkkeen työssäoloedellytys

Valiokunta pitää myönteisenä, että esityksessä ehdotetaan työttömyyseläkkeen työssäoloedellytyksestä syntyneitä väliinputoajaongelmia korjattavaksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on edellyttänyt hallituksen ryhtyvän tätä tarkoittaviin toimenpiteisiin ( StVM 23/1999 vp ). Esityksessä ehdotetaan työssäoloehdon lieventämistä niille pitkän työuran omaaville, jotka laman seurauksena jäivät vaille työttömyyseläkeoikeutta. Kun työhistorian tarkastelujakso pidennetään 20 vuoteen niiden henkilöiden osalta, joille 15 vuoden tarkastelujakso ei toisi oikeutta eläkkeeseen, lievennetään työssäolovaatimusta niiltä työttömiltä, jotka ilman laman pitkittymistä ja sen seurauksena myös työttömyyden pitkittymistä olisivat saaneet oikeuden eläkkeeseen. Tämän henkilöryhmän työttömyyseläkkeen saannin helpottamisesta on myös sovittu mainitussa työmarkkinajärjestöjen välisessä sopimuksessa.

Esitykseen sisältyvä määrittely henkilöpiiristä, joka on oikeutettu työttömyyseläkkeeseen väljemmän työssäoloehdon mukaan, on vaikeaselkoinen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämä henkilöpiiri on kuitenkin täysin yksiselitteinen. Henkilöt on selvitettävissä Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen rekisteritietojen perusteella ja täten eläkeoikeuden tarkistaminen on mahdollista tehdä eläkelaitosten aloitteesta.

Valiokunta toteaa, että ilman työttömyyseläkettä saattavat jäädä henkilöt, jotka eivät täytä työttömyyseläkkeen ehtona olevaa työttömyyspäivärahan saamisen edellytystä ennen 1.1.1994 voimassa olleiden peruspäivärahan tarveharkintaa koskevien säännösten vuoksi. Näille henkilöille ei tuo oikeutta eläkkeeseen nyt esitetty tarkastelujakson pidentäminen. Valiokunta edellyttää, että hallitus selvittää edellä tarkoitetusta syystä johtuvat työttömyyseläkkeen saamiseen liittyvät ongelmat ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin (Valiokunnan lausumaehdotus).

Muita huomioita

Valiokunta haluaa työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunnan tavoin painottaa, että samalla kun työmarkkinajärjestöjen periaateratkaisun pohjalta valmistellaan lainsäädäntömuutoksia, tulee muutosehdotusten yhteydessä esittää arvio muutosten vaikutuksista eri sukupuolten eläketurvaan. Tämän esityksen yhteydessä tällaista ar-viointia ei ole tehty.

Valiokunta kiinnittää lopuksi huomiota työeläkkeiden kehittämistä koskevaan menettelytapaan. Valiokunta pitää haittana sitä, että eläkejärjestelmän ja työttömyysturvan kokonaisuutta koskeva uudistus ei ole kaikilta osin samanaikaisesti eduskunnan arvioitavana. Kokonaisuudistuksen muut osat olisi annettava eduskunnalle siten, että niitä voidaan arvioida kokonaisuutena. Valiokunta pitää perusteltuna nyt käsiteltävänä olevan esityksen hyväksymistä erillisenä erityisesti sen vuoksi, että työttömyyseläkkeen väliinputoajia koskeva uudistus saadaan pikaisesti voimaan.

Valiokunta ehdottaa lakiehdotuksiin lakiteknisiä täsmennyksiä ja voimaantulosäännösten tarkistamista osa-aikaeläkettä koskevalta osalta esityksessä tarkoitetun mukaisesti.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että 5. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana,

että 1.—4. lakiehdotukset hyväksytään muutettuina (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

työntekijäin eläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/1961) 4 e §:n 1 momentti, 4 g §:n 1 momentti, 5 §:n 6 momentti ja 12 §:n 1 momentin 2 kohta,

sellaisina kuin ne ovat, 4 e §:n 1 momentti ja 12 §:n 1 momentin 2 kohta laissa 1263/1999, 4 g §:n 1 momentti laissa 559/1993 ja 5 §:n 6 momentti laissa 221/1998, sekä

lisätään 4 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 639/1966, 603/1986, 1482/1995 ja mainitussa laissa 1263/1999, uusi 8 momentti sekä 4 c §:ään, sellaisena kuin se on laissa 50/1985 ja mainituissa laeissa 559/1993 ja 1263/1999, uusi 12 ja 13 momentti sekä 4 f §:ään, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 603/1986 ja 559/1993 sekä laissa 221/1998, uusi 5 momentti seuraavasti:

4 §

(Kuten HE)

4 c §


(12 mom. kuten HE)

Mitä edellä 12 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske työntekijää, joka ei ole ansainnut 8 §:n 4 momentissa tarkoitettua peruseläkettä tai muuta siihen verrattavaa työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa eläkettä yhteensä vähintään 15 vuotta. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa tarkoitetuissa työsuhteissa saatujen ansioiden perusteella ansainta-aika otetaan huomioon niin kuin mainitun lain 4 §:n 6 momentissa säädetään.

4 e—4 g, 5 ja 12 §

(Kuten HE)


(1 mom. kuten HE)

Tämän lain 4 c §:n 12 ja 13 momenttia sovelletaan myös sellaisiin työttömyyseläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on sattunut ennen lain voimaantuloa. Jos työntekijällä   ei   ole  ollut oikeutta työttömyyseläkkeeseen sen vuoksi, että hän ei ole täyttänyt 4 c §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista edellytystä sellaisena kuin se on tämän lain voimaan tullessa, eläke myönnetään hakemuksesta tämän lain sekä muilta osin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden työntekijäin eläkelain säännösten mukaisesti hakemista seuraavan kuukauden alusta, kuitenkin aikaisintaan tämän lain voimaantulosta alkaen. Jos mainittu hakemus tehdään kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta, työttömyyseläke myönnetään lain voimaantulosta alkaen.

Tämän lain 4 §:n 8 momenttia ja 4 e §:n 1 momenttia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2004.

Tämän lain 4 f §:n 5 momenttia, 4 g §:n 1 momenttia ja 5 §:n 6 momenttia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2003 alkaen osa-aikaeläkkeeseen, jossa eläketapahtuma sattuu mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Ennen vuotta 1947 syntyneisiin työntekijöihin sovelletaan kuitenkin 5 §:n 6 momenttia sellaisena kuin se on voimassa tämän lain voimaan tullessa.

(5 mom. kuten HE)


2.

Laki

lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 4 ja 4 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/1962) 4 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1264/1999, sekä

lisätään 4 §:ään (poist.) sellaisena kuin se on laeissa 935/1972 ja 1483/1995 sekä mainitussa laissa 1264/1999 uusi 7 momentti, seuraavasti:

4  ja 4 a §

(Kuten HE)


Voimaantulosäännös

(Kuten HE)


3.

Laki

merimieseläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 26 päivänä tammikuuta 1956 annetun merimieseläkelain (72/1956) 3 a §:n 2 momentin 2 kohta, 14 c §:n 1 momentti, 15 §:n 5 momentti, 16 §:n 4 momentti ja 22 a §:n 6 momentti,

sellaisina kuin ne ovat 3 a §:n 2 momentin 2 kohta ja 15 §:n 5 momentti laissa 1268/1999, 14 c §:n 1 momentti laissa 1595/1993 sekä 16 §:n 4 momentti ja 22 a §:n 6 momentti laissa 223/1998, sekä

lisätään 14 b §:ään, sellaisena kuin se on mainituissa laeissa 1595/1993 ja 223/1998, uusi 5 momentti, 15 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1745/1995 ja mainitussa laissa 1268/1999, uusi 9 momentti sekä 15 e §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 52/1985 ja 1346/1990 sekä mainituissa laeissa 1595/1993 ja 1268/1999, uusi 12 ja 13 momentti seuraavasti:

3 a §


Tämän lain mukaisen eläkkeen työntekijäin eläkelain vähimmäiseläketurvaa vastaavasta osasta ja kuntoutusrahasta eläkekassa on vastuussa seuraavasti:


2) sellaisen työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeen neljästä viidesosasta, joka on myönnetty 12 a §:ää soveltaen, näihin eläkkeisiin luettuna myös työntekijäin eläkelain ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/1962) perusteella ehkä saatavat eläkkeen osat, mutta ei 25 a §:n eikä 15 d §:n mukaista korotusta eikä 18 §:n perusteella eläkkeen alkamisen jälkeen annettuja korotuksia, sekä siitä kuntoutusrahan osasta, joka vastaa 12 a §:ää soveltaen myönnetystä työkyvyttömyyseläkkeestä edellä mainitulla tavalla määräytyvää työntekijäin eläkelain vähimmäiseläketurvaa vastaavaa eläkkeen osaa, vastaa yksin eläkekassa; lisäksi eläkekassa on vastuussa siitä eläkkeen tai kuntoutusraha määrästä, joka ministeriön antamien perusteiden mukaan on erikseen siirretty eläkekassan vastuulla olevaan osaan työntekijäin eläkelain 12 a §:n 5 momentin mukaisesti; sekä


14 b, 14 c ja 15 §

(Kuten HE)

15 e §


(11 mom. kuten HE)

Mitä (poist.) edellä 12 momentissa säädetään, ei kuitenkaan koske työntekijää, joka ei ole ansainnut työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettua peruseläkettä tai muuta siihen verrattavaa työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa eläkettä yhteensä vähintään 15 vuotta. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa tarkoitetuissa työsuhteissa  saatujen  an-sioiden perusteella ansainta-aika otetaan huo-mioon niin kuin mainitun lain 4 §:n 6 momentissa säädetään.

16 ja 22 a §

(Kuten HE)


(1—3 mom. kuten HE)

Tämän lain 15 e §:n 12 ja 13 momenttia sovelletaan myös sellaisiin työttömyyseläkkeisiin, joissa eläketapahtuma on sattunut ennen lain voimaantuloa. Jos  työntekijällä    ei  ole ollut oikeutta työttömyyseläkkeeseen sen vuoksi, että hän ei ole täyttänyt 15 e §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista edellytystä sellaisena kuin se on tämän lain voimaan tullessa, eläke myönnetään hakemuksesta tämän lain sekä muilta osin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden merimieseläkelain säännösten mukaisesti hakemista seuraavan kuukauden alusta, kuitenkin aikaisintaan tämän lain voimaantulosta alkaen. Jos mainittu hakemus tehdään kuukauden   kuluessa tämän lain voimaantulosta, työttömyyseläke myönnetään lain voimaantulosta alkaen.

Tämän lain 14 b §:n 5 momenttia, 14 c §:n 1 momenttia, 16 §:n 4 momenttia ja 22 a §:n 6 momenttia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2003 alkaen osa-aikaeläkkeeseen, jossa eläketapahtuma sattuu mainittuna päivänä tai sen jälkeen. Ennen vuotta 1947 syntyneisiin työntekijöihin sovelletaan kuitenkin 16 §:n 4 momenttia ja 22 a §:n 6 momenttia sellaisina kuin ne ovat voimassa tämän lain voimaan tullessa.


4.

Laki

kansaneläkelain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 8 päivänä kesäkuuta 1956 annetun kansaneläkelain (347/1956) 20 §:n 1 momentin 2 kohdan c alakohta ja 22 a §:n 1 momentin johdantokappale,

sellaisina kuin ne ovat laissa 1271/1999, sekä

lisätään 22 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 697/1964, 1487/1995, 837/1998 ja 70/2002, uusi 7 momentti sekä 22 c §:ään, sellaisena kuin se on laissa 53/1985 ja mainitussa laissa 1271/1999, uusi 4 momentti seuraavasti:

20, 22 ja 22 a §

(Kuten HE)

22 c §


Poiketen siitä, mitä 3 momentissa säädetään, työttömyyseläke myönnetään työntekijäin eläkelain 4 c §:n 12 ja 13 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa työttömyyseläkkeen hakemista seuraavan kuukauden alusta.


Voimaantulosäännös

(Kuten HE)


Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää työttömyyseläkkeen saamiseen liittyvät ongelmat niiden osalta, jotka eivät täytä työttömyyseläkkeen ehtona olevaa työttömyyspäivärahan saamisen edellytystä ennen 1.1.1994 voimassa olleiden peruspäivärahan tarveharkintaa koskevien säännösten vuoksi, ja ryhtyy selvityksen pohjalta tarvittaessa toimenpiteisiin.

Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 2002

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Marjatta Vehkaoja /sd
vpj. Timo Ihamäki /kok
jäs. Eero Akaan-Penttilä /kok
Merikukka Forsius /vihr
Tuula Haatainen /sd
Inkeri Kerola /kesk
Niilo Keränen /kesk
Valto Koski /sd
Marjaana Koskinen /sd
Pehr Löv /r
Juha Rehula /kesk
Päivi Räsänen /kd
Sari Sarkomaa /kok
Arto Seppälä /sd
Marjatta Stenius-Kaukonen /vas
Jaana Ylä-Mononen /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eila Mäkipää

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.