Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

Puutteelliset hakuehdot

StVM 27/1999 vp - HE 164/1999 vp
Hallituksen esitys laiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 30 päivänä marraskuuta 1999 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen tapaturmavakuutuslain muuttamisesta (HE 164/1999 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

  • apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen , sosiaali- ja terveysministeriö
  • lainsäädäntöneuvos Markku Helin , oikeusministeriö
  • lakimies Tarja Waris , Kansaneläkelaitos
  • kehityspäällikkö Riitta Korpiluoma , Eläketurvakeskus
  • lakimies Outi Raitoaho , erityisasiantuntija Heli Sahala , Suomen Kuntaliitto
  • toimitusjohtaja Tapani Miettinen , Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto
  • asiamies Markus Äimälä , Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto
  • asiamies Jukka Karhu , Palvelutyönantajat
  • lakimies Markku Kojo , Akava ry
  • johtaja Kaarina Knuuti , Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
  • työmarkkina-asiamies Pertti Rauhio , Suomen Yrittäjät

HALLITUKSEN ESITYS

Tapaturmavakuutuslainsäädäntö ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan uusittua holhouslainsäädäntöä. Asianosaisen puhevalta määräytyisi tapaturmavakuutusjärjestelmässä eräin poikkeuksin samoin periaattein kuin hallintomenettelyssä yleensäkin.

Ehdotuksen mukaan täysivaltaiselle asianosaiselle hänen toimintakelpoisuuttaan rajoittamatta määrätty edunvalvoja käyttäisi puhevaltaa asianosaisen ohella, jos tapaturmavakuutusasia kuuluu edunvalvojan tehtäviin. Mikäli he ovat erimielisiä, asianosaisen oma kanta ratkaisisi, jos hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Jos täysivaltaisen asianosaisen toimintakelpoisuus on rajoitettu tapaturmakorvauksen osalta kokonaan, puhevaltaa käyttäisi edunvalvoja.

Vajaavaltaisen asianosaisen puhevaltaa tapaturmavakuutusasioissa käyttäisi lähtökohtaisesti hänen edunvalvojansa. Alaikäisen edunvalvojina ovat yleensä hänen vanhempansa. Vajaavaltainen käyttäisi kuitenkin itse puhevaltaa sellaisen tapaturmakorvauksen osalta, joka perustuu hänen vajaavaltaisuutensa aikana suorittamaansa työhön. Alle 15-vuotiaan puhevaltaa korvauksen osalta käyttäisi aina hänen edunvalvojansa. Siltä osin kuin asiassa on kysymys vajaavaltaisen henkilöstä, puhevaltaa käyttäisi täysi-ikäinen vajaavaltainen itse, mikäli hän kykenee ymmärtämään asian merkityksen. Alaikäisen 15 vuotta täyttäneen puhevaltaa tällaisissa asioissa käyttäisivät vajaavaltainen ja hänen huoltajansa tai muu laillinen edustajansa kumpikin itsenäisesti.

Tapaturmakorvaus maksettaisiin sille, jolle se on myönnetty, jollei laissa toisin säädetä. Kor­vauksen maksussa vajaavaltaiselle tai henkilölle, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu noudatettaisiin soveltuvin osin holhoustoimesta annetun lain säännöksiä. Vajaavaltaisen korvaus maksettaisiin hänen edunvalvojalleen. Sellainen korvaus, joka perustuu 15 vuotta täyttäneen vajaavaltaisen vajaavaltaisuutensa aikana tekemään työhön maksettaisiin kuitenkin hänelle itselleen.

Korvausta ei enää maksettaisi korvauksensaajan elintapojen tai sairauden vuoksi kunnan so­siaalihuollosta  huolehtivalle toimielimelle kor­vauksensaajan tai hänen omaisensa vastaiseen huoltoon käytettäväksi, vaan asiasta tulisi huolehtia määräämällä edunvalvoja.

Kansaneläkelaitokselle annettaisiin takautumisoikeus tapaturmaeläkkeeseen, perhe-eläkkeeseen ja niitä vastaavaan aikaisempaan kor­vaukseen myös silloin, kun Kansaneläkelaitos on maksanut liikaa kansaneläkettä ajalta, jolta vakuutuslaitos myöhemmin oikaisee tai tarkistaa takautuvasti mainitun korvauksen määrän aikaisempaa suuremmaksi. Lisäksi lakiin tehdään eräitä korvauksen maksamista muulle kuin vahingoittuneelle koskevia teknisiä muutoksia.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä.

Valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena hallituksen esitykseen sisältyvää menettelyä, jonka nojalla etuus maksetaan etuuden saajalle itselleen niissä tapauksissa, joissa hänelle on määrätty edunvalvoja hänen toimintakelpoisuuttaan rajoittamatta. Tästä syystä valiokunta ehdottaa 47 §:n 2 momentin muutettavaksi. Näissä tilanteissa tulee sovellettavaksi holhoustoimesta annetun lain 31 §, jonka mukaan päämiehen saatava on suoritettava edunvalvojalle tai edunvalvojan osoittamalle päämiehen tilille aina kun on kysymys varallisuudesta, josta edunvalvojan tulee huolehtia.

Hallituksen esitykseen ei sisälly säännöstä siitä, että kunnan järjestäessä laitoshoitoa tai huoltoa taikka perhehoitoa, vakuutuslaitoksen on kunnan vaatimuksesta maksettava etuus kunnalle käytettäväksi terveydenhuollon asiakasmaksusta annetun lain 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Vastaava säännös ehdotetaan kuitenkin tämän hallituksen esityksen kanssa rinnakkaiseksi katsottavaan työntekijäin eläkelakiin ja viittaussäännösten nojalla muihin eläkelakeihin. Kun eräät tapaturmavakuutuslain mukaiset etuudet ovat rinnastettavissa eläkkeisiin, ehdottaa valiokunta vastaavan säännöksen ottamista tapaturmavakuutuslain 61 a §:ään.

Ehdotuksen mukaan Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus periä takautuvasti tapaturmavakuutuslain nojalla myönnetty etuus sellaisissa tapauk­sissa, joissa Kansaneläkelaitos on väliaikaisesti maksanut etuutta muutoksenhaun ollessa vireillä ja etuudet kohdistuvat samaan aikaan. Säännöksessä, joka koskee oikaisua ja muuta tarkistusta todetaan kuitenkin takautumisoikeuden käytön perustaksi, että eläke myönnetään. Näissä tapauksissa eläkettä tai muuta etuutta ei kuitenkaan välttämättä myönnetä, jos kysymys on oikaisusta tai muusta tarkistamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä tarkistettavaksi tältä osin.

Korvauksensaajan elämäntapa tai elämäntilanne saattaa olla sellainen, että hänen rahankäyttönsä on tarpeellista hänen suostumuksellaan asettaa valvotuksi. Kyseessä voi olla esimerkiksi sairas, vammainen, päihdeongelmainen tai peliriippuvainen henkilö. Tällaisia tilanteita varten sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää luotavaksi menettelyn, jonka nojalla eläke tai muu etuus voidaan maksaa kunnan monijäseniselle toimielimelle (sosiaalilautakunnalle) käytettäväksi henkilön ja hänen perheensä huoltoon.

Etuus maksetaan etuudensaajalle hänen kanssaan sovittavalla tavalla ja sovituissa erissä. Etuus on käytettävä huoltoon sinä aikana, johon etuus kohdistuu. Vain nimenomaisen erikseen todetun suostumuksen perusteella etuutta voidaan käyttää muuhun tarkoitukseen. Jos etuus on suurempi kuin huoltoon tarvittavat varat, on ylijäämä annettava etuuden saajan vapaaseen käyttöön. Etuudesta on tehtävä tilitys henkilölle.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin muuttamattomana paitsi 47 ja 61 a § muutettuna (Valiokunnan muutosehdotus) .

Valiokunnan muutosehdotus

47 §


Korvaus maksetaan sille, jolle se on myönnetty, jollei laissa toisin säädetä. Korvauksen maksamisesta sille, jolla on edunvalvoja, on soveltuvin osin voimassa, mitä holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) säädetään. Alle 15-vuotiaan korvaus maksetaan kuitenkin hänen edunvalvojalleen.

(3 ja 4 mom. kuten HE)

Jos korvauksen maksamista korvauksensaajalle itselleen ei voida pitää tarkoitustaan vastaavana hänen elämäntapojensa, sairautensa tai muun erityisen syyn vuoksi eikä hänelle ole määrätty edunvalvojaa, vakuutuslaitos voi korvauksensaajan suostumuksella päättää, että päiväraha, tapaturmaeläke, elinkorko, perhe-eläke tai huoltoeläke maksetaan korvauksensaajan asuinkunnan sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle käytettäväksi korvauksensaajan ja sellaisen henkilön huoltoon, jonka elatuksesta korvauksensaaja on toimeentulotuesta annetun lain 2 §:n mukaan velvollinen huolehtimaan. Näin maksettua korvausta ei saa vastoin korvauksensaajan nimenomaista suostumusta käyttää muuhun kuin sen kuukauden aikana annettavaan huoltoon, jolta korvaus on suoritettu. Jos korvauksensaaja on 61 a §:n 3 momentissa tarkoitetussa hoidossa tai huollossa, tulee korvaus käyttää 61 a §:n 3 momentin mukaisesti. Esityksen eläkkeen maksamisesta 1 momentin mukaisesti voi tehdä korvauksensaaja, hänen puolisonsa, muu omaisensa, henkilö, joka hänestä pääasiallisesti huolehtii, tai kunnan asianomainen monijäseninen toimielin. (Uusi)

61 a §

(1 mom. kuten HE)

Jos työntekijä on tämän lain mukaista tapaturmaeläkettä, elinkorkoa, perhe-eläkettä ja huoltoeläkettä koskevan muutoksenhaun ollessa vireillä saanut väliaikaisesti Kansaneläkelaitoksen maksamaa eläkettä kansaneläkelain (347/1956) 45 §:n 2 momentin mukaan samalta ajalta, jolta hänelle myönnetään takautuvasti edellä mainittua korvausta, vakuutuslaitoksen on suoritettava takautuvasti maksettava tapaturmaeläke, elinkorko, perhe-eläke ja huoltoeläke Kansaneläkelaitokselle siltä osin kuin se vastaa Kansaneläkelaitoksen samalta ajalta liikaa maksaman eläkkeen määrää. Samoin voidaan menetellä, jos työntekijä on saanut kansaneläkelain mukaista eläkettä samalta ajalta, jolta vakuutuslaitos oikaisee tai muutoin tarkistaa (poist.) tapaturmaeläkkeen, elinkoron, perhe-eläkkeen ja huoltoeläkkeen määrän.

Jos kunta on järjestänyt korvaukseen oikeutetulle laitoshoitoa tai -huoltoa taikka perhehoitoa, vakuutuslaitoksen on kunnan vaatimuksesta maksettava hänelle tuleva tapaturmavakuutuslain mukainen tapaturmaeläke, elinkorko, perhe-eläke ja huoltoeläke laitoshoidon tai -huollon taikka perhehoidon ajalta kunnalle käytettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla. (Uusi)

Korvaus maksetaan 1—3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa työttömyyskassalle, (poist.) Kansaneläkelaitokselle tai kunnalle vain sillä edellytyksellä, että se on ilmoittanut vakuutuslaitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen kor­vauksen maksupäivää oikeudestaan mainittuun korvaukseen.


Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1999

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Marjatta Vehkaoja /sd
jäs. Eero Akaan-Penttilä /kok
Merikukka Forsius /vihr
Tuula Haatainen /sd
Saara Karhu /sd
Niilo Keränen /kesk
Valto Koski /sd
Marjaana Koskinen /sd
Pehr Löv /r
Juha Rehula /kesk
Päivi Räsänen /skl
Sari Sarkomaa /kok
Marjatta Stenius-Kaukonen /vas

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.