K 3/1997

Eduskunta on 13 päivänä toukokuuta 1997 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi edellä tarkoitetun kertomuksen 3/1997 vp.

Asian johdosta ovat valiokunnassa olleet kuultavina apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen ja vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi sosiaali- ja terveysministeriöstä, ylitarkastaja Pasi Järvinen työministeriöstä, neuvotteleva virkamies Leena Koskinen opetusministeriöstä, hallitussihteeri Raimo Kärkkäinen ympäristöministeriöstä, valtuutettujen puheenjohtaja Jorma Huuhtanen ja varapuheenjohtaja Marjatta Vehkaoja, pääjohtaja Pekka Tuomisto ja johtaja Matti Puhakka Kansaneläkelaitoksesta, aluejohtaja Ilkka Ruoppila Kansaneläkelaitoksen Etelä-Suomen aluetoimistosta, aluejohtaja Harry Östberg Kansaneläkelaitoksen Itä-Suomen aluetoimistosta ja puheenjohtaja Brita Järvinen sekä pääluottamusmies Arja Kauppinen Kansaneläkelaitoksen Toimihenkilöjärjestöstä.

Kansainväliset asiat

Kansaneläkelaitoksen hoitamien kansainvälisiin sopimuksiin liittyvien sosiaaliturva-asioiden määrä on merkittävästi lisääntynyt vuodesta 1994 lähtien Suomen liityttyä ETA-sopimukseen sekä Suomen EU-jäsenyyden johdosta. Erityisesti pohjoismaiseen sosiaaliturvasopimukseen perustuvat eläkeasiat ovat aiheuttaneet runsaasti työtä ja ruuhkaa Kansaneläkelaitoksen kansainvälisiä asioita hoitavassa toimistossa.

Tilannetta on kertomuksen mukaan vuonna 1996 voitu helpottaa lisäämällä määräaikaista työvoimaa kansainvälisten asioiden ryhmään. Suomessa sovellettavia kansainvälisiä säännöksiä pidetään kertomuksessa monimutkaisina ja tulkinnanvaraisina.

Etuuksien perustuminen kansainvälisiin sopimuksiin ei kansalaisen näkökulmasta voi olla peruste käsittelyaikojen pitenemiselle. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei etuuksien hakijoiden toimeentulo vaikeudu pitkistä käsittelyajoista johtuen. Yhtä tärkeää valiokunnan mielestä on, ettäkansaneläkelaitoksen henkilökunnan valmiuksia vaikeaselkoisen kansainvälisen lainsäädännön toimeenpanoon jatkuvasti parannetaan.

Valiokunta kiinnittää huomiota kansainvälisten asioiden ryhmän henkilöstörakenteeseen. Määräaikaisia työntekijöitä on ryhmässä enemmän kuin vakituisia viranhaltijoita. EU-jäsenyys merkitsee pysyvää muutosta Suomen kansainvälisessä toimintaympäristössä ja kansainvälisten sosiaaliturva-asioiden merkittävää lisääntymistä Kansaneläkelaitoksessa. Valiokunta katsoo, että kansainvälisten asioiden ryhmän henkilöstörakenne tulisi uudelleenarvioida muuttunutta tilannetta vastaavaksi.

Kansainvälisten etuusasioiden ruuhkan purkautuminen merkitsee myös etuusmenojen tuntuvaa kasvua. Valiokunnan mielestä kansainvälisten sopimusten sosiaaliturvaan liittyvien asioiden käsittelyyn tulisi saada Suomessa kokonaisvaltaisempi ote. Lainsäädännöllisten vaikutusten toteutumisen rinnalla tulisi nykyistä tarkemmin arvioida sopimuksista Suomelle pitemmällä aikavälillä aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia.

Henkilöstön asema

Kansaneläkelaitoksen henkilöstö on henkilöstökyselyn tulosten perusteella melko tyytyväistä ja motivoitunutta. Suomalaisen sosiaaliturvalainsäädännön monimutkaisuudesta aiheutuu henkilökunnalle jatkuvaa koulutustarvetta. Myös ohjeiden selkeyteen ja tulkinnan yksiselitteisyyteen tulee kiinnittää huomiota. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mielestä henkilöstön koulutusodotuksiin tulee vastata nykyistä paremmin. Tärkeää on myös, että kuluvan vuoden alusta käynnistynyttä sosiaaliturvalainsäädännön selkeyttämistyötä jatketaan.

Kansaneläkelaitoksen henkilöstö ei ole edustettuna laitoksen hallituksessa. Valiokunta katsoo, että henkilöstön mahdollisuudet edustautua hallinnossa nykyistä kattavammin tulisi selvittää. Henkilöstön jakansaneläkelaitoksen valtuutettujen välistä vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa tulisi myös syventää.

Valiokunta kiinnittää huomiota paikallistoimistoissa työskentelevien henkilöiden turvallisuuteen. Turvallisuusriskit ovat lisääntyneet ja työntekijät ovat valitettavan usein joutuneet alttiiksi väkivaltaisuuksille. Kansaneläkelaitoksen sisäisten toimien lisäksi tarvitaan viranomaisyhteyksien tiivistämistä riskien ennaltaehkäisemiseksi.

Palvelut

Kansaneläkelaitoksen palveluverkkoa uudistetaan parhaillaan. Uudistukset merkitsevät muutoksia vakuutusalueiden vakuutuspiirirajoihin. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää tärkeänä, että palveluverkkoa kehitettäessä huolehditaan palvelujen laadusta ja saatavuudesta.

Etuuskäytännön yhtenäistäminen

Toimeentuloturvakäytännössä on havaittu eroja maan eri osien välillä. Valiokunta kiinnittää huomiota tähän kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta valitettavaan epäkohtaan. Kansaneläkelaitoksen on henkilökunnan koulutuksella ja ohjeistuksella huolehdittava siitä, että kansalaisten kohtelu eri osissa maata on tasavertaista.

Sosiaali-ja terveysvaliokunta ehdottaa kunnioittavasti,

että eduskunta päättäisi lähettää tä män mietinnön tiedoksi k ansaneläkelaitoksen valtuutetuille.

Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1997

---

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa puheenjohtaja Jouko Skinnari /sd, varapuheenjohtaja Maija Perho /kok ja jäsenet Liisa Hyssälä /kesk, Kari Kantalainen /kok, Paula Kokkonen /kok, Mikko Kuoppa /va-r, Pirkko Peltomo /sd, Maija Rask /sd, Juha Rehula /kesk ja Osmo Soininvaara /vihr sekä varajäsenet Mikko Immonen /vas ja Matti Ryhänen /kesk.

---