Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta (HE 214/2021 vp): Asia on saapunut sivistysvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Valiokunta on kuullut: 

• hallitusneuvos  Antti  Randell  - opetus- ja kulttuuriministeriö

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

• Kansaneläkelaitos
• Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
• Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto — SAKKI ry
• Suomen Lukiolaisten Liitto ry
• Suomen Opiskelija-Allianssi — OSKU ry
• Suomen opiskelijakuntien liitto — SAMOK ry
• Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Esityksessä ehdotetaan, että opintotukeen vaikuttavia opiskelijan omia tulorajoja korotetaan määräaikaisesti 25 prosentilla vuodeksi 2022. Lisäksi liikaa maksetun tuen takaisinperintää koskevassa säännöksessä tarkoitettuja euromääriä, jotka huomioidaan opiskelijan vuositulon ylittäessä vapaan tulon määrän vuonna 2022, ehdotetaan vastaavasti korotettavaksi 25 prosentilla. Tulorajojen korotus ehdotetaan tehtäväksi vuoden määräajaksi, joten tulorajoja ei poikkeuksellisesti tarkistettaisi yleisen ansiotasoindeksin muutoksen mukaisesti vuonna 2022. Tulorajojen määräaikainen korottaminen edistäisi opiskelijoiden mahdollisuutta työskennellä opintojen ohessa nykyistä enemmän vuonna 2022 ilman, että se vaikuttaa opintotukeen vähentävästi. Esityksen tavoitteena on parantaa nuorten työllisyyden edellytyksiä ja opiskelijoiden toimeentuloedellytyksiä. 

Esitys liittyy valtion vuoden 2022 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022. 

Lakialoite

Lakialoitteessa LA 10/2019 vp esitetään opiskelijoiden vapaan tulon tulorajojen sekä takaisinperintää koskevan tulonylitysrajan korottamista 50:llä prosentilla.  

Tulorajojen määräaikainen korottaminen.

Esityksessä ehdotettu opiskelijan omien tulorajojen 25 %:n korotus vuodeksi 2022 tehdään v. 2021 voimassa oleviin tulorajoihin ja euromääriin, jolloin tuellisen kuukauden tuloraja nousee nykyisestä 696 eurosta 870 euroon ja tuettoman kuukauden tuloraja 2 078 eurosta 2 600 euroon. Muutos lisää päätoimisen yhdeksän kuukautta vuodessa opintotuen piirissä olevan opiskelijan mahdollisuutta lisätuloihin ensi vuonna n. 3 000 eurolla. 

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja ehdottaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Samalla valiokunta ehdottaa, että esityksen yhteydessä käsitelty lakialoite hylätään. 

Esityksellä on myönteisiä vaikutuksia opiskelijoiden toimeentuloedellytyksiin. Tulorajojen määräaikainen korottaminen antaa opiskelijoille mahdollisuuden työskennellä opintojen ohessa nykyistä enemmän ja sen myötä täydentää opintotukea nykyistä suuremmilla palkkatuloilla.  

Opiskelijoiden toimeentuloedellytysten parantamisen lisäksi esityksellä parannetaan nuorten työllisyyden edellytyksiä. Esitys lisää työvoiman tarjontaa, ja sillä voidaan osaltaan vastata työmarkkinoiden osaajapulaan. Hallituksen esitykseen sisältyvän arvion mukaan ehdotuksen mukainen muutos kasvattaa työllisyyttä noin 2 000 työllisellä v. 2022. 

Saatujen lausuntojen perusteella työnteko ei ole mahdollista kaikille opiskelijoille yhdenvertaisesti elämäntilanteesta ja oppialasta riippuen. Valiokunta kuitenkin korostaa opintojen aikaisen työnteon merkityksellisyyttä myös oppimisen näkökulmasta. Työelämässä toimiminen opintojen aikana kartuttaa opiskelijan tietoja ja taitoja, laajentaa ja syventää osaamista ja kehittää työelämävalmiuksia. 

Riittävästä tiedottamisesta huolehtiminen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että tulorajoja koskevasta määräaikaisesta muutoksesta viestitään opiskelijoille mahdollisimman kattavasti ja selkeästi. 

Ehdotuksen vaikutukset julkiseen talouteen.

Esityksen mukainen tulorajojen nosto vaikuttaa tehtyjen laskelmien mukaan kokonaisuudessaan myönteisesti julkiseen talouteen. Tulorajojen korottamisen on arvioitu lisäävän opintotukeen varattavan määrärahan tarvetta v. 2022—2024 yhteensä n. 14 miljoonaa euroa. Opintotukimäärärahan lisäykset koostuvat v. 2022 tukikuukausien määrän kasvusta nykyisillä ja uusilla tuen saajilla, opintotuen palautusten määrän pienenemisestä v. 2023 ja takaisinperintöjen vähentymisestä v. 2024. Opiskelijoiden omien tulojen kasvu puolestaan voi vähentää yleisen asumistuen menoja arviolta n. 5 miljoonaa euroa. Lisäksi ehdotetun mukainen tulorajojen korottaminen kasvattaa verotuloja v. 2022 arviolta 24,3 miljoonaa euroa. Ehdotus voi jonkin verran vähentää v. 2022 myönnetyn opintotuen takaisinperintään liittyvää työmäärää Kansaneläkelaitoksessa, ja tämä työmäärän vähentyminen kohdistuu käytännössä vuoteen 2024. Toisaalta muutos lisää Kansaneläkelaitoksen työmäärää lisääntyvän tiedottamistarpeen vuoksi erityisesti v. 2022. 

Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että muutoksen vaikutuksia valtiontalouteen ja myös opintojen etenemiseen seurataan ja arvioidaan. Sen jälkeen on mahdollista tehdä ratkaisuja siitä, voidaanko tulorajoja nostaa pysyvästi ja nyt ehdotettua enemmän. 

Opintorahan mahdollinen tasokorotus.

Valiokunnalle toimitetuissa asiantuntijalausunnoissa on tuotu esille, että opiskelijoiden tilannetta tulisi parantaa opintorahan tasoa korottamalla ja että opintorahan määrän korotus olisi tarpeellinen etenkin niille opiskelijoille, jotka eivät työskentele opintojen ohessa. 

Valiokunta toteaa, että opintorahan varsinainen tasokorotus lisäisi opintotuen lisämäärärahatarvetta merkittävästi. Saadun selvityksen mukaan 10 %:n tasokorotuksen arvioidaan lisäävän valtion opintotukimenoja n. 45 miljoonaa euroa, ja tällöin opintoraha nousisi esimerkiksi itsenäisesti asuvalla opiskelijalla noin 25 euroa/kk. 

Sivistysvaliokunta toteaa, että opintotuen tarkoituksena on mahdollistaa opiskelijoiden päätoiminen opiskelu. Opiskelijoiden toimeentulon haasteisiin tulee valiokunnan näkemyksen mukaan löytää jatkossa pysyviä ratkaisuja. 

Opintotukilain kokonaisuudistuksen tarve.

Sivistysvaliokunta on aiemmissa mietinnöissään (mm. SiVM 28/2014 vp ja SiVM 4/2019 vp) ottanut kantaa opintotuen kehittämistarpeisiin. Sivistysvaliokunta viittaa mietintöönsä vuodelta 2014, jossa on todettu mm. seuraavaa: ”Valiokunta pitää välttämättömänä, että seuraavalla vaalikaudella toteutetaan opintotukilainsäädäntöön kokonaisuudistus, sillä nykyinen opintukijärjestelmä on rakenteellisesta selkeydestään huolimatta monimutkainen ja vaikeasti hahmotettava. Tämä johtuu mm. siitä, että järjestelmään sisältyy useita eri vuosina voimaan tulleita muutoksia, mikä heikentää järjestelmän läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä. Järjestelmään tehdyt lukuisat ja eri aikaan voimaan tulleet muutokset vaarantavat myös opiskelijoiden keskinäistä yhdenvertaisuutta.” 

Eduskunta on myös hyväksynyt asiasta edelleen voimassa olevan lausuman (HE 210/2014 vp — EV 360/2014 vp), jonka mukaan eduskunta edellyttää, että seuraavalla vaalikaudella toteutetaan opintotukilainsäädännön kokonaisuudistus, jolla turvataan päätoimisen opiskelun taloudelliset edellytykset ja jossa otetaan huomioon myös järjestelmän selkeyttä, läpinäkyvyyttä, joustavuutta ja kannustavuutta sekä opiskelijoiden keskinäistä yhdenvertaisuutta parantavat näkökohdat. 

Sivistysvaliokunta uudistaa aiemmin esille tuodut näkemykset opintotukilain kokonaisuudistuksen tarpeellisuudesta. 

Sivistysvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 214/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 

Eduskunta hylkää lakialoitteeseen LA 10/2019 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 

Helsingissä 24.11.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja  Paula  Risikko /kok  

varapuheenjohtaja  Eeva-Johanna  Eloranta /sd  

jäsen  Sanna  Antikainen /ps  

jäsen  Marko  Asell /sd  

jäsen  Jukka  Gustafsson /sd  

jäsen  Kaisa  Juuso /ps  

jäsen  Ville  Kaunisto /kok  

jäsen  Mikko  Kinnunen /kesk  

jäsen  Pasi  Kivisaari /kesk  

jäsen  Mikko  Ollikainen /r (osittain)  

jäsen  Pirkka-Pekka  Petelius /vihr  

varajäsen  Mia  Laiho /kok  

varajäsen  Juha  Mäenpää /ps  

varajäsen  Jouni  Ovaska /kesk (osittain)  

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Maiju  Tuominen /  

Hallituksen esityksessä opintotuen tulorajoja ollaan korottamassa vain 25 prosentilla ja määräaikaisesti vuodeksi 2022. Käytännössä tämä tulee johtamaan niin opiskelijoiden kuin tulonvalvonnan osalta hankalaan tilanteeseen. Myöskään tämän toimenpiteen vaikutuksia tulee olemaan mahdotonta arvioida, koska yksi vuosi on liian lyhyt aika kokeilulle.  

Kannatamme hallituksen tavoitetta opintotuen tulorajojen nostamisesta, mutta katsomme, että esitetyssä muodossaan se on riittämätön. Määräaikaisen tulorajojen korotuksen sijaan on toteutettava pysyvä 50 prosentin tulorajojen korotus. Työnteon on oltava aina kannattavaa ja kannustinloukkuja on pyrittävä purkamaan. 

Joka vuosi yli 40 000 opiskelijaa saa Kansaneläkelaitokselta päätöksen opintotuen takaisinperinnästä. Opintotuen matalat tulorajat aiheuttavat keinotekoista köyhyyttä. Tulorajojen korotus parantaa opiskelijoiden mahdollisuuksia työntekoon ja elintason nostamiseen opintojen aikana.  

Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan opintotuen tulorajojen korottaminen 50 prosentilla lisäisi opiskelijoiden keskimääräisiä tuloja vuodessa 600 eurolla. Valtion vuotuisia nettotuloja korotus lisäisi noin kuusi miljoonaa euroa.  

Esitämme, että opintotukilainsäädäntöä tarkastellaan tulevaisuudessa kokonaisuutena. Opintotukea koskeva lainsäädäntö on hyvin pirstaleinen ja monimutkainen, koska siihen on tehty eri vaalikausina osauudistuksia. Lisäksi opintotuen kannustinelementtejä, kuten opintolainahyvitystä, on kehitettävä. 

Katsomme, että opintotuen tulorajoja on korotettava 50 prosentilla pysyvästi.  

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hylkää hallituksen esitykseen HE 214/2021 vp sisältyvän lakiehdotuksen, 

että eduskunta hyväksyy muutettuna lakialoitteeseen LA 10/2019 vp sisältyvän lakiehdotuksen (Vastalauseen muutosehdotukset) ja 

että hyväksytään yksi lausuma (Vastalauseen lausumaehdotus). 

Laki 

opintotukilain 17 ja 27 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun opintotukilain (65/1994) 17 §:n 1 momentti ja 27 §:n 4 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 17 §:n 1 momentti laissa 1173/2018 ja 27 §:n 4 momentti laissa 1388/2007, seuraavasti: 

Helsingissä 24.11.2021

Paula  Risikko /kok  

Sanna  Antikainen /ps  

Kaisa  Juuso /ps  

Ville  Kaunisto /kok  

Mia  Laiho /kok  

Juha  Mäenpää /ps