Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Siirry mietintöön

PuVM 3 /2018 vp - HE 13/2018 vp
Puolustusvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ( HE 13/2018 vp ): Asia on saapunut puolustusvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty perustuslakivaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Lausunto

Asiasta on annettu seuraava lausunto: 

perustuslakivaliokunta PeVL 52/2018 vp

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • hallitussihteeri Perttu Wasenius - puolustusministeriö
  • erityisasiantuntija Suvi Pato-Oja - sisäministeriö
  • lainsäädäntöneuvos Tanja Jaatinen - oikeusministeriö
  • lainsäädäntöneuvos Maarit Huotari - valtiovarainministeriö
  • erityisasiantuntija Marja Penttilä - sosiaali- ja terveysministeriö
  • esittelijäneuvos Mikko Eteläpää - Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
  • ylitarkastaja Heikki Huhtiniemi - tietosuojavaltuutetun toimisto
  • apulaisosastopäällikkö Christel Hägglund - Pääesikunta
  • tiedusteluosaston apul.osastopäällikkö, eversti Pekka Turunen - Pääesikunta
  • sotilaslakimies Miikka Vuorinen - Pääesikunta
  • tiedonhallintapäällikkö Jari Råman - Poliisihallitus
  • rikostarkastaja Simeon Oikarinen - keskusrikospoliisi
  • rajavartioylitarkastaja Anne Ihanus - Rajavartiolaitos
  • ylitarkastaja Antti Wahlroos - suojelupoliisi
  • tulliylitarkastaja Juha Vilkko - Tulli
  • hallituksen jäsen Ahto Apajalahti - Electronic Frontier Finland - Effi ry
  • valmius- ja turvallisuuspäällikkö Mika Peltoniemi - Maanpuolustuskoulutusyhdistys
  • toiminnanjohtaja Janne Kosonen - Suomen Reserviupseeriliitto ry
  • toiminnanjohtaja Olli Nyberg - Reserviläisliitto ry
  • puheenjohtaja Paavo Kiljunen - Suomen Rauhanturvaajaliitto ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa. Lakia sovellettaisiin Puolustusvoimien suorittamaan ja Puolustusvoimien lukuun suoritettavaan henkilötietojen käsittelyyn ja siihen ehdotetaan keskitettäväksi henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely muista puolustushallinnon laeista. Esitys liittyy Suomen tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistukseen, jonka taustalla on Euroopan unionin tietosuojaa koskeva sääntely. 

Esitykseen sisältyy lisäksi ehdotukset laeiksi asevelvollisuuslain, sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain, puolustusvoimista annetun lain, aluevalvontalain, sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain sekä terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain muuttamisesta. Mainituissa laeissa olevat henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset siirrettäisiin ehdotettuun henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annettuun lakiin. Lisäksi esitykseen sisältyy ehdotukset laeiksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain ja turvallisuusselvityslain muuttamisesta. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa. Lakia tullaan soveltamaan Puolustusvoimien suorittamaan ja Puolustusvoimien lukuun suoritettavaan henkilötietojen käsittelyyn, ja siihen ehdotetaan keskitettäväksi henkilötietojen käsittelyä koskeva sääntely muista puolustushallinnon laeista. Hallituksen esityksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on päästä rakenteelliseen yhdenmukaisuuteen poliisin, Rajavartiolaitoksen, Tullin ja Rikosseuraamuslaitoksen henkilötietoja koskevan sääntelyn kanssa. Tätä taustaa vasten valiokunta pitää hyvänä, että myös Puolustusvoimissa näistä asioista säädetään yhdessä laissa. Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että Puolustusvoimien henkilötietojen käsittelyssä pyritään tietojen käsittelyyn elinkaarimallin mukaisesti. 

Ehdotetulla sääntelyllä pyritään muun muassa vähentämään tarpeetonta kaksinkertaista sääntelyä. Saman tiedon luovuttamisesta ei ole tarpeen säätää sekä tiedon luovuttavan että tiedon vastaanottavan viranomaisen laissa. Kaksinkertaisen sääntelyn poistamista ei valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan ole kuitenkaan täysimääräisesti mahdollista toteuttaa, mikä johtuu erityisesti poliisia, Tullia ja Rajavartiolaitosta koskevien uusien henkilötietolakien käsittelyn viivästymisestä. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan tässä esityksessä ehdotettu sääntely on otettu huomioon muiden viranomaisten henkilötietojen uudistustyössä, jotta viranomaisten välinen tiedonvaihto toimii mahdollisimman hyvin. 

Esitys liittyy Suomen tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistukseen, jonka taustalla on Euroopan unionin tietosuojaa koskeva sääntely. EU:n tietosuojauudistus muuttaa merkittävästi oikeustilaa Puolustusvoimien henkilötietolainsäädännön osalta. Siinä missä henkilötietolaki soveltui kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn Suomessa, valtaosa Puolustusvoimien henkilötietojen käsittelystä ei kuulu sen enempää tietosuoja-asetuksen kuin tietosuojadirektiivinkään sovelta-misalaan. Perustuslain 10 §:n mukaan henkilötietojen suojasta on kuitenkin säädettävä lailla, eli lainsäädäntöön jäävä aukko on tältä osin paikattava. Ehdotetun henkilötietojen käsittelystä puolustusvoimissa annetun lain rinnalla sovelletaan jatkossa tietosuojalainsäädännön yleisenä osana henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annettua lakia (1054/2018), joka on tullut voimaan 1.1.2019.  

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. Perustuslakivaliokunta on antanut lausunnon hallituksen esityksestä (PeVL 52/2018 vp). Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, 1. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan syrjintäkiellosta sekä 13, 15, 16, 31 ja 32 §:stä tekemät valtiosääntoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon. 

Valiokunta toteaa, että hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa on merkittäviä liittymäpintoja sotilastiedustelulakiehdotukseen ( HE 203/2017 vp ). Henkilötietolain on tultava voimaan joko ennen sotilastiedustelulakia tai vähintään samaan aikaan. Valiokunta toteaa, että sotilastiedustelua koskevassa hallituksen esityksessä on rajoituksia tietojen luovuttamiselle. 

Keskitetyn rekisterinpidon edut

Puolustusvoimilla ei ole tällä hetkellä keskitettyä lainsäädäntöä henkilötietojen käsittelystä, vaan aihetta koskevat erityissäännökset on hajautettu useisiin eri lakeihin. Henkilötietojen käsittelyä koskevaa erityissääntelyä on tällä hetkellä asevelvollisuuslaissa, Puolustusvoimista annetussa laissa, sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annetussa laissa, aluevalvontalaissa ja sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa. Lisäksi vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetussa laissa on säännöksiä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen suorittamasta henkilötietojen käsittelystä. 

Puolustusvoimien henkilötietojen käsittelyä koskevat säännökset on valmisteltu eri aikoina ja eri yhteyksissä, minkä johdosta säännökset ovat osittain tarpeettoman hajanaisia ja epäyhtenäisiä. Säännösten hajauttaminen useisiin eri lakeihin on lisäksi johtanut siihen, että samoja tai lähes samoja säännöksiä on tarpeen toistaa eri henkilörekisterien osalta useissa eri laeissa. Puolustusvoimien rekistereitä myös käsitellään voimassa olevassa lainsäädännössä erillisinä, eikä esimerkiksi sääntelyä toissijaisista käsittelyn tarkoituksista ole tällä hetkellä. Henkilötietojen siirtämistä Puolustusvoimien rekisteristä toiseen käsitellään tällä hetkellä vastaavana tietojen luovuttamisena kuin tietojen siirtämistä toiselle viranomaiselle, vaikka sekä luovuttavan että vastaanottavan rekisterin rekisterinpitäjänä toimii sama Puolustusvoimien hallintoyksikkö. Henkilötietojen käsittelyä ei ole myöskään tällä hetkellä mahdollista säännellä tietojen elinkaarimallin mukaisesti, eikä henkilötietojen käsittely ylipäänsä muodosta Puolustusvoimissa yhtenäistä ja yhtenäisesti säänneltyä kokonaisuutta.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Puolustusvoimien pysyvien henkilörekisterien tietosisällöistä säädetään tällä hetkellä erittäin yksityiskohtaisesti. Lainsäädännössä säädetään pääosin kunkin rekisterin osalta yksittäisten tietojen tasolla siitä, mitä rekistereihin saa tallettaa. Sääntelytapa on joustamaton, ja yksityiskohtaisten luetteloiden pitäminen ajan tasalla on haastavaa. Poikkeuksena yksityiskohtaisesta sääntelystä on kriisinhallintahenkilöstörekisteriä koskeva tietosisältöluettelo, joka sisältää yksittäisten tietojen sijaan tietoluokkia, joihin kuuluvia henkilötietoja rekisteriin saa tallettaa. 

Rekisterin pitäjä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Puolustusvoimien sisäistä vastuunjakoa rekisterinpidon osalta siten, että Puolustusvoimien kaikkien pysyvien henkilörekisterien rekisterinpitäjänä toimii Pääesikunta. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan rekisterinpito on osittain keskitetty Pääesikunnalle, mutta osittain myös hajautettu joukko-osastoille ja muille hallintoyksiköille. Puolustusvoimien joukko-osastoilla ja muilla hallintoyksiköillä ei kuitenkaan ole välttämättä tarvittavaa osaamista ja mahdollisuuksia varmistaa henkilötietojen käsittelyn asianmukaisuutta, eikä ole myöskään perusteltua, että saman henkilörekisterin rekisterinpidossa on alueellisia eroja. Muut hallintoyksiköt käsittelevät jatkossa henkilötietoja vain Pääesikunnan ohjeistuksen mukaisesti ja valvonnan alaisena. 

Valiokunta pitää hyvänä ja toimivana ratkaisuna sitä, että rekisterien ylläpitäjänä toimii jatkossa vain Pääesikunta. Rekisteröidyillä on näin yhden lain ja yhden rekisterinpitäjän kautta mahdollisuus saada kokonaiskuva omien henkilötietojensa käsittelystä Puolustusvoimissa. Valiokunta toteaa, että yhtenäinen sääntely helpottaa lisäksi lain soveltamisen valvontaa sekä toiminnan sisäisen että ulkoisen valvonnan osalta. 

Sotilastiedustelun henkilötietojen käsittelyn laillisuusvalvonta

Asiantuntijakuulemisessa kiinnitettiin huomiota tietosuojavaltuutetun ja ehdotetun uuden tiedusteluvalvontavaltuutetun toimivaltuuksien suhteeseen. Valiokunta toteaa, ettei ylimpien laillisuusvalvojien toimivaltuuksista säädetä Puolustusvoimien henkilötietolaissa. Tietosuojavaltuutetulla on aiemmin ollut henkilötietolain (523/1999) mukaan yleistoimivalta valvoa henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta Suomessa. Nykyään tietosuojavaltuutetun vastaavasta yleisestä toimivallasta säädetään tietosuojalaissa (1050/2018) sekä henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetussa laissa. Tietosuojavaltuutetun toimivaltaan ei ole säädetty tai suunniteltu säädettävän poikkeusta, joka koskee sotilastiedusteluun liittyvää henkilötietojen käsittelyä. Myös tiedustelutoiminnan valvontaa koskevassa hallituksen esityksessä ( HE 199/2017 vp ) nimenomaisesti korostetaan, ettei lailla muuteta tietosuojavaltuutetun toimivaltaa. Tietosuojavaltuutetun tehtäviin kuuluu siten tällä hetkellä ja ehdotetun lainsäädännön mukaan myös tulevaisuudessa kaikkien Puolustusvoimien henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuuden valvonta. Tämä kattaa luonnollisesti myös sotilastiedusteluun liittyvät asiat. 

Valiokunta toteaa, että se seikka, että usealla laillisuusvalvojalla on päällekkäistä toimivaltaa, on täysin normaalia. Esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehellä on yleistoimivalta valvoa kaikkea Puolustusvoimien toimintaa, mukaan lukien sotilastiedustelu ja henkilötietojen käsittely. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan laillisuusvalvontatyön käytännön järjestäminen eri laillisuusvalvojien kesken ei ole aiheuttanut erityisiä vaikeuksia, eikä ole syytä olettaa, että tilanne muuttuisi uuden lainsäädännön myötä tiedusteluvalvontavaltuutetun aloittaessa valvontatyönsä. 

Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen soveltamisala

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kehottanut puolustusvaliokuntaa selkeyttämään 1. lakiehdotuksen soveltamisalasäännöstä. Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, ettei tietosuoja-asetuksen soveltamisalaa voida rajoittaa tai edes selittää kansallisella lainsäädännöllä. Perustuslakivaliokunta ei lausunnossaan ollut aivan vakuuttunut siitä, ettei lain sovelta-misalalla tulisi lainkaan soveltaa yleistä tietosuoja-asetusta. 

Puolustusvaliokunta toteaa, että tietosuoja-asetuksen 2 artiklan mukaan asetusta ei sovelleta henkilötietojen käsittelyyn, jota suoritetaan sellaisen toiminnan yhteydessä, joka ei kuulu unionin lainsäädännön soveltamisalaan. Kansallista turvallisuutta koskevat asiat eivät kuulu unionin lainsäädännön soveltamisalaan. Suomessa on siksi yleisen tietosuojalain sekä henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain säätämisen yhteydessä tehty ratkaisu, jonka mukaan kansalliseen turvallisuuteen liittyvästä henkilötietojen käsittelystä säädetään erikseen kansallisella lainsäädännöllä. Puolustusvoimien osalta kansallinen lainsäädäntö muodostuu henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain sekä ehdotetun henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain muodostamasta kokonaisuudesta. Näiden lakien soveltamisalan ulkopuolelle jäävään Puolustusvoimien toimintaan sovelletaan yleistä tietosuoja-asetusta ja sitä täydentävää tietosuojalakia. 

Esityksen 1. lakiehdotusta sovelletaan ehdotuksen mukaan sellaiseen Puolustusvoimien suorittamaan ja Puolustusvoimien lukuun suoritettavaan henkilötietojen käsittelyyn, jota suoritetaan puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa, 2 kohdan a alakohdassa taikka 3 tai 4 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi 2 § Puolustusvoimien tehtävät Puolustusvoimien tehtävänä on: 1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluvat:a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen;b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen sekä laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen;c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen;2) muiden viranomaisten tukeminen, johon kuuluvat:a) virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi;b) pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja;3) osallistuminen Euroopan union toiminnasta tehdyn sopimuksen 222 artiklaan tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaan perustuvaan apuun, aluevalvontayhteistyöhön tai muuhun kansainvälisen avun antamiseen ja kansainväliseen toimintaan;4) osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muussa kansainvälisessä kriisinhallinnassa.Puolustusvoimien muista tehtävistä säädetään erikseen.. Puolustusvaliokunta toteaa, että lakiehdotuksen soveltamisala vastaa henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain soveltamisalaa. Mainittu laki on tullut voimaan 1.1.2019, ja se on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella. Eduskunta on siten jo kyseistä lakia säätäessään hyväksynyt sen, että puolustusvoimista annetun lain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa, 2 kohdan a alakohdassa ja 3 tai 4 kohdassa säädetyt tehtävät eivät kuulu tietosuoja-asetuksen soveltamisalaan. Tähän viitaten puolustusvaliokunta toteaa, ettei asiaa ole käsittelyssä olevan hallituksen esityksen osalta perusteita arvioida toisin. Valiokunta korostaa, että lainsäädännön ymmärrettävyyden ja selkeyden kannalta on lisäksi tärkeää, että nyt käsittelyssä olevan hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen sekä henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain soveltamisalat ovat Puolustusvoimien osalta samat. Puolustusvaliokunta esittää siksi 1. lakiehdotuksen soveltamisalasäännöksen pysyttämistä hallituksen esityksessä ehdotetussa muodossa. 

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Laki henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa

2 §. Suhde muuhun lainsäädäntöön.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että pykälän 2 momentissa oleva viittaus julkisuuslainsäädäntöön tulee selvyyden vuoksi muotoilla samalla tavalla kuin henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetussa laissa. Puolustusvaliokunta esittää, että lakien sanamuodot yhtenäistetään perustuslakivaliokunnan esittämällä tavalla. 

Säännöksen 4 momentti sisältää viittauksen EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen. Valiokunta ehdottaa asetuksen virallisen nimen käyttämistä säännöksessä (Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). 

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan edellyttänyt lisäksi, että lakiin lisätään viittaus rikoslain (39/1989) 38 luvun 9 §:ssä säädettyyn tietosuojarikokseen. Puolustusvaliokunta esittää viittauksen lisäämistä 2 §:n 5 momentiksi. 

3 §. Henkilötietojen käsittelyssä noudatettavat periaatteet ja syrjintäkielto

(Uusi). Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan esittänyt, että lakiin tulee lisätä poliisilain 2—5 §:n kaltaiset säännökset henkilötietojen käsittelyssä noudatettavista yleisistä periaatteista. Lisäksi perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että lakiin tulee lisätä nimenomainen syrjintäkielto. Puolustusvaliokunta esittää, että lakiin lisätään uusi 3 §, jossa säädetään perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen vaatimuksesta, suhteellisuusperiaatteesta, vähimmän haitan periaatteesta sekä syrjintäkiellosta. Puolustusvaliokunta näkee tarpeettomaksi toistaa 6 §:n 2 momentinKetään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. sanamuotoa ja ehdottaa säännöstä muotoiltavaksi 3 §:n 3 momentissa seuraavasti: "Henkilötietoja on käsiteltävä syrjimättömästi.” Valiokunta huomauttaa, että henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain 5 §:ssä säädetään lisäksi käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatteesta.  

12 (11) §. Sotilasoikeudenhoitorekisterin tietosisältö.

Valiokunta ehdottaa pykälän 2 momentin 4 kohdan poistamista, koska kyseisten tietojen rekisteröinti on mahdollista hoitaa myös poliisin tietojärjestelmien kautta. 

14 (13) §. Sotilastiedustelurekisterin tietosisältö.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan edellyttänyt sotilastiedustelurekisterin sallitun tietosisällön täsmentämistä matkustamiseen liittyvien tietojen sekä henkilön toimintaa ja käyttäytymistä koskevien tietojen osalta. Puolustusvaliokunta esittää, että pykälän 1 momentin 8 ja 14 kohtaa täsmennetään siten, että tietojen käsittely sidotaan niiden osalta tietojen välttämättömyyden vaatimukseen. 

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan katsonut, että pykälän 2 momentti sallii perustuslain näkökulmasta liian laajan ja ennakoimattoman tietojenkäsittelyn. Perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan 2 momentin säännökset on ehdotetussa muodossa poistettava. Puolustusvaliokunta esittää 2 momentin poistamista lakiehdotuksesta.  

16 (15) §. Turvallisuustietorekisterin tietosisältö.

Turvallisuustietorekisteri ei ole sotilastiedustelutehtäviin, vaan Puolustusvoimien rikosten ennalta estämis- ja paljastamistehtäviin tarkoitettu henkilörekisteri. Turvallisuustietorekisteriin ei siten tallenneta ehdotetun sotilastiedustelulain mukaisilla tiedustelumenetelmillä hankittua tietoa. Edellä todettuun viitaten valiokunta toteaa, että määritelmä "tiedustelumenetelmät" voi säännöksessä aiheuttaa tarpeetonta sekaannusta ja ehdottaa käsitteen poistamista 1. lakiehdotuksen 15 §:n 1 momentin 13 ja 14 kohdasta. 

Valiokunta esittää lisäksi perustuslakivaliokunnan kannanottoihin viitaten, että pykälän 1 momentin 8 ja 14 kohtia muutetaan ja 2 momentti poistetaan lakiehdotuksesta. 

17 (16) §. Tilapäiset henkilörekisterit.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan edellyttänyt säännöksen täsmentämistä perustettavien rekisterien käyttötarkoituksilla ja tietosisällöillä tai vaihtoehtoisesti pykälän poistamista lakiehdotuksesta. Puolustusvaliokunnan saaman selvityksen mukaan tilapäisten henkilörekisterien perustaminen on tarpeen lähinnä sotilastiedustelutehtävissä, rikosten ennalta estämis- ja paljastamistehtävissä sekä esitutkintatehtävissä. Puolustusvaliokunta esittää näiden osalta, että pykälän 1 momentin 1—3 kohtaa täsmennetään viittaamalla tilapäisten rekisterien osalta niitä vastaaviin pysyviin henkilörekistereihin. Tämän muutoksen myötä laissa säädettään myös tilapäisten henkilörekisterien osalta perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla rekisterien käyttötarkoituksesta ja sallituista tietosisällöistä. Puolustusvaliokunta katsoo, että pykälän 1 momentin 4 ja 5 kohdat tulee poistaa lakiehdotuksesta. Pykälän otsake ehdotetaan samalla muutettavaksi koskemaan vain tilapäisiä rekistereitä. Säännöksen 1 momentissa on tarpeen täsmentää myös säännösviittauksia. 

23 (22) §. Muu henkilötietojen käsittely muuhun kuin niiden keräämis- ja tallettamistarkoitukseen.

Pykälän 1 momentin säännösviittauksia on tarpeen täsmentää lakiehdotuksen numeroinnin muuttuessa. 

24 (23) §. Tietosuojaselosteen julkaisemista koskevat poikkeukset.

Pykälän 2 momentin säännösviittausta on tarpeen täsmentää lakiehdotuksen numeroinnin muuttuessa. 

25 (24) §. Rekisteröidyn tarkastusoikeutta koskevat poikkeukset.

Pykälän 2 momentin säännösviittausta on tarpeen täsmentää lakiehdotuksen numeroinnin muuttuessa. 

25 §. Yksittäiseen tehtävään liittymättömien tietojen käsittely.

Lakiehdotuksen 25 § on informatiivinen säännös, joka ei luo oikeutta sellaisen tiedon käsittelyyn, johon Puolustusvoimilla ei ole oikeutta jo muiden säännösten nojalla. Säännösehdotus voi aiheuttaa tulkintaongelmia, ja valiokunta ehdottaa sen poistamista lakiehdotuksesta. 

27 §. Muulle kuin virkamiehelle annettava käyttöoikeus Puolustusvoimien henkilörekistereihin.

Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksen 27 §:ssä tulee huomioida asevelvollisten lisäksi myös kriisinhallintahenkilöstö. Kriisinhallintatehtävissä palvelevaa henkilöstöä ei nimitetä virkasuhteeseen, vaan muuhun julkisoikeudelliseen palvelussuhteeseen. Heidän asemaansa viranomaisen henkilörekisterin käyttäjänä voidaan siksi pitää jossain määrin epäselvänä. Valiokunta huomauttaa, että lähtökohtaisesti viranomaisen henkilörekisteriä saavat käyttää vain virkasuhteessa virkavastuulla toimivat henkilöt ja muiden osalta käyttöoikeudesta tulee erikseen säätää. Toisaalta kriisinhallintahenkilöstöllä voi kuitenkin olla tarve käsitellä rekisteritietoja, jotka liittyvät esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioissa tapahtuneisiin sotilasrikoksiin tai tiedustelutehtäviin. Valiokunta ehdottaa kriisinhallintahenkilöstön sisällyttämistä säännökseen. Lisäksi valiokunta esittää säännöksen otsakkeen muuttamista muotoon: Muulle kuin virkamiehelle annettava käyttöoikeus Puolustusvoimien henkilörekistereihin. 

29 §. Oikeus luovuttaa henkilötietoja lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi.

Valiokunta ehdottaa valtiovarainministeriön ja Tullin asiantuntijalausuntojen perusteella 29 §:n 1 momentin 3 kohdan a alakohtaa muutettavaksi siten, että henkilötietoja on oikeus luovuttaa Tullille tulli- ja verovalvontaa varten. Lisäksi valiokunta esittää 12 kohtaa tarkennettavaksi siten, että tieto luovutetaan väestötietojärjestelmän sijaan maistraatille. 

Puolustusvaliokunta esittää, että 1 momenttiin lisätään säännös (kohta 18) henkilötietojen luovuttamisesta Liikenne- ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskukselle. Kyberturvallisuuskeskuksen tehtävien hoitamisen kannalta on välttämätöntä, että Puolustusvoimat voi luovuttaa myös henkilötietoja tilanteissa, joissa esimerkiksi haitallista tietokoneohjelmaa tai -käskyä koskevalla tiedolla on laajempi merkitys yhteiskunnan kannalta. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että 1 momenttiin lisätään säännös (kohta 19) henkilötietojen luovuttamisesta Liikenne- ja viestintävirastolle Puolustusvoimien ajokorteista ja ajoluvista laissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten. 

31 §. Asevelvollisrekisterin ja sotilasoikeudenhoitorekisterin tietojen luovuttaminen toiselle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan edellyttänyt, että pykälää täydennetään nimenomaisella kiellolla luovuttaa henkilötietoja, jos on perusteltua aihetta epäillä, että jotakin henkilöä uhkaa tietojen luovuttamisen vuoksi kuolemanrangaistus, kidutus, muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu, vaino, mielivaltainen vapaudenriisto tai epäoikeudenmukainen oikeudenkäynti. Puolustusvaliokunta esittää, että pykälän 2 momenttia täydennetään perustuslakivaliokunnan edellyttämällä luovutuskiellolla. 

32 §. Tiedustelutiedon luovuttaminen toiselle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle.

Puolustusvaliokunta esittää, että pykälää täydennetään samoin kuin 31 §:ää. 

33 §. Tietojen luovuttamisesta päättäminen.

Säännöksen 2 momentissa käydään läpi reunaehtoja sen suhteen, mitä seikkoja on huomioitava henkilötietojen luovuttamisesta päätettäessä. Selvyyden vuoksi valiokunta ehdottaa säännökseen lisättäväksi viittaus tässä tai muussa laissa säädettyihin luovutusrajoituksiin henkilötietojen luovuttamisesta päätettäessä. 

34 §. Oikeus saada henkilötietoja asevelvollisuus- ja kriisinhallinta-asioiden hoitamista varten.

Valiokunta ehdottaa 34 §:n 1 momentin 6 kohdan tarkentamista sosiaali- ja terveysministeriön toivomalla tavalla sekä 11 kohdan muotoilujen muuttamista sisällöltään kohtia 9 ja 10 vastaavaksi. Lisäksi 34 §:n 1 momentin 7 kohdassa on virheellinen viittaus "tähän lakiin". Kohdassa on tarkoitus viitata asevelvollisuuslakiin. Liikenteen turvallisuusvirastosta on vuodenvaihteessa tullut Liikenne- ja viestintäviraston osa (Traficom, laki 935/2018), ja viraston nimeä on siksi tarpeen muuttaa. Sama muutos on tehty pykäliin 36 ja 37.  

43 §. Henkilötietojen poistaminen sotilastiedustelurekisteristä.

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan kehottanut arvioimaan pitkien säilytysaikojen tarpeellisuutta sekä selventämään tarpeellisuuden määräaikaista arviointia koskevaa sääntelyä. Puolustusvaliokunta toteaa, että sotilastiedustelutoiminta on luonteeltaan erittäin pitkäjänteistä ja siinä tuotettavat analyysit ja ennakkovaroituskyvyn ylläpitäminen saattavat edellyttää henkilötietojen rekisteröintiä huomattavasti pidemmällä aikavälillä kuin muissa Puolustusvoimien toiminnoissa. Myös tietolähteiden suojaaminen saattaa edellyttää tietojen poikkeuksellisen pitkäaikaista säilyttämistä. Puolustusvaliokunta pitää siten hallituksen esityksessä ehdotettua enimmäissäilytysaikaa perusteltuna. Ottaen kuitenkin huomioon henkilötietojen poikkeuksellisen pitkä enimmäissäilytysaika ja sääntelyn selkeyden tarve puolustusvaliokunta katsoo, että velvollisuuden arvioida tietojen säilyttämisen tarpeellisuutta vähintään viiden vuoden välein tulisi käydä ilmi suoraan säännöksestä. Määräaikaisarviointia koskeva nimenomainen säännös esitetään lisättäväksi pykälän 2 momentiksi. 

44 §. Henkilötietojen poistaminen turvallisuustietorekisteristä.

Puolustusvaliokunta esittää, että turvallisuustietorekisteriä koskevaa säännöstä täydennetään samoin kuin 43 §:ää nimenomaisella velvollisuudella arvioida tietotojen säilyttämisen tarpeellisuutta vähintään viiden vuoden välein.  

4. Laki Puolustusvoimista annetun lain 16 ja 17 §:n muuttamisesta

17 §. Tiedonsaantioikeus.

Valiokunta ehdottaa, että 17 §:ään ehdotettu yleinen tiedonsaantisäännös tulisi tietojen tarpeellisuuden sijaan sitoa tietojen välttämättömyyteen.  

7. Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain muuttamisesta

39 §. Rekisteröiminen asevelvollisuusrekisteriin.

Pykälässä olevaa säännösviittausta on muutettava. 

40 §. Rekisteröiminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rekisteriin.

Säännöksen 3 momentti sisältää viittauksen EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen. Valiokunta ehdottaa tietosuojalain säädösnumeroinnin lisäämistä (1050/2018) säännökseen sekä asetuksen virallisen nimen käyttämistä säännöksessä (Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus). 

41 §. Tietojen luovuttaminen.

Valiokunta ehdottaa lisättäväksi 41 §:n 3 momentiksi säännöstä siitä, että Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä on oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä luovuttaa Puolustusvoimille, pelastusviranomaisille ja poliisille vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuvan henkilön perustietoja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutuksen järjestämiseksi. 

8. Laki terveydenhuollon järjestämisestä Puolustusvoimissa annetun lain 9 a §:n muuttamisesta

Lakiehdotuksen 9 a § sisältää viittauksen EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen. Valiokunta ehdottaa tietosuojalain säädösnumeroinnin lisäämistä (1050/2018) säännökseen sekä asetuksen virallisen nimen käyttämistä säännöksessä (Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus).  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Puolustusvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 13/2018 vp sisältyvät 2., 3., 5., 6. ja 9. lakiehdotuksen. 

Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 13/2018 vp sisältyvät 1., 4., 7., ja 8. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa 

1. 

Laki 

henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 

1 luku 

Yleiset säännökset 

1 § 

Soveltamisala 

Tätä lakia sovelletaan sellaiseen Puolustusvoimien suorittamaan ja Puolustusvoimien lukuun suoritettavaan henkilötietojen käsittelyyn, jota suoritetaan puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa, 2 kohdan a alakohdassa taikka 3 tai 4 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Tätä lakia sovelletaan vain henkilötietojen käsittelyyn, joka on kokonaan tai osittain automaattista tai jos henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa rekisteri tai sen osa. 

2 § 

Suhde muuhun lainsäädäntöön 

Jollei tässä laissa toisin säädetä, 1 §:ssä tarkoitettuun henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tämän lain lisäksi henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain (/) 10 §:n 2 momenttia, 54 §:ää ja 7 lukua lukuun ottamatta.  

Henkilötietojen salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999). Oikeuteen saada tieto ja muuhun henkilötietojen luovuttamiseen viranomaisen henkilörekisteristä sovelletaan, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta säädetään. 

Turvallisuusselvityksiin liittyvästä henkilötietojen käsittelystä säädetään turvallisuusselvityslaissa (726/2014). 

Muusta kuin 1 §:ssä tarkoitetusta henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa säädetään luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) ja tietosuojalaissa (1050/2018).  

Rangaistus tietosuojarikoksesta säädetään rikoslain (39/1889) 38 luvun 9 §:ssä. 

3 § 

Henkilötietojen käsittelyssä noudatettavat periaatteet ja syrjintäkielto 

Puolustusvoimien on henkilötietoja käsitellessään kunnioitettava perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä valittava perusteltavissa olevista vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista. 

Henkilötietojen käsittelytoimien on oltava puolustettavia suhteessa käsiteltävien tietojen merkityksellisyyteen, käsittelytarkoituksiin ja muihin asiaan vaikuttaviin seikkoihin. Henkilötietojen käsittelytoimilla ei kenenkään oikeuksiin saa puuttua enempää eikä kenellekään saa aiheuttaa suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä Puolustusvoimien tehtävien suorittamiseksi. 

Henkilötietoja on käsiteltävä syrjimättömästi. 

2 luku 

Puolustusvoimien henkilörekisterit 

3 4 § 

Puolustusvoimien pysyvät henkilörekisterit ja rekisterinpitäjä 

Puolustusvoimilla on seuraavat pysyvät henkilörekisterit: 

1) asevelvollisrekisteri; 

2) kulkuluparekisteri; 

3) aluevalvonnan lupa- ja valvonta-asioiden rekisteri; 

4) sotilasoikeudenhoitorekisteri; 

5) sotilastiedustelurekisteri; 

6) turvallisuustietorekisteri. 

Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin rekistereihin saa tallettaa ja niissä muuten käsitellä rekisterin käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia henkilötietoja tämän luvun mukaisesti. Henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain 11 §:ssä tarkoitettujen erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen tallettaminen ja muu käsittely on sallittua vain, jos käsittely on rekisterin käyttötarkoituksen kannalta välttämätöntä.  

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen rekisterien rekisterinpitäjänä toimii pääesikunta.  

4 5 § 

Asevelvollisrekisterin käyttötarkoitus 

Asevelvollisrekisteriä käytetään: 

1) palveluskelpoisuuden määrittämistä ja palvelukseen määräämistä varten; 

2) poikkeusolojen tehtäviin sijoittamista ja varautumista varten; 

3) kansallisen ja kansainvälisen koulutuksen ja palveluksen suunnittelua, järjestämistä ja henkilövalintoja varten; 

4) ylentämistä, palkitsemista ja muun huomionosoituksen myöntämistä varten. 

5 6 § 

Asevelvollisrekisterin tietosisältö 

Asevelvollisrekisterissä käsiteltävät henkilötiedot voivat koskea:  

1) asevelvollista;  

2) naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettuun palvelukseen hakeutunutta, palveluksessa olevaa tai palveluksen suorittanutta; 

3) Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen palveluksessa olevaa; 

4) sotilaalliseen kriisinhallintatehtävään hakeutunutta, palveluksessa olevaa tai palveluksen suorittanutta; 

5) vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetussa laissa (556/2007) tarkoitetun sitoumuksen antanutta. 

Asevelvollisrekisteriin saadaan tallettaa 1 momentissa tarkoitetuista henkilöistä seuraavia henkilötietoja: 

1) henkilötunnus; 

2) DNA-näyte ja DNA-tunniste; 

3) henkilökuva, tuntomerkit ja muut tunnistetiedot; 

4) yhteystiedot; 

5) kotipaikka- ja kansalaisuustiedot; 

6) palvelusta, sotilaskoulutusta ja sotilasarvoa koskevat tiedot; 

7) siviilikoulutusta ja ajokorttia koskevat tiedot; 

8) terveyttä koskevat tiedot ja muut palveluskelpoisuutta koskevat tiedot; 

9) muut henkilön sijoitukseen ja palveluksen suorittamiseen vaikuttavat tiedot henkilön osaamisesta ja sopivuudesta; 

10) palveluksen käytännön järjestämiseksi tarpeelliset tiedot;  

11) tiedot rangaistuksista ja kurinpitoseuraamuksista; 

12) perheoikeudellinen asema, lähiomaisen yhteystiedot sekä tiedot vajaavaltaisuudesta, toimintakelpoisuuden rajoituksesta ja edunvalvojasta; 

13) matkustusasiakirjojen tiedot; 

14) tieto kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta. 

6 7 § 

Kulkuluparekisterin käyttötarkoitus 

Kulkuluparekisteriä käytetään puolustusvoimista annetussa laissa tarkoitettujen liikkumista koskevien lupien myöntämiseksi sekä kieltojen ja rajoitusten valvomiseksi. 

7 8 § 

Kulkuluparekisterin tietosisältö 

Kulkuluparekisteriin saadaan tallettaa Puolustusvoimien kohteessa oleskelevasta tai sinne pyrkivästä henkilöstä seuraavat tiedot: 

1) henkilötunnus tai syntymäaika; 

2) henkilökuva ja muut tunnistetiedot; 

3) yhteystiedot; 

4) kotipaikka- ja kansalaisuustiedot; 

5) matkustusasiakirjojen tiedot; 

6) Puolustusvoimien henkilöstön työturvallisuuteen vaikuttavat tiedot. 

8 9 § 

Aluevalvonnan lupa- ja valvonta-asioiden rekisterin käyttötarkoitus 

Aluevalvonnan lupa- ja valvonta-asioiden rekisteriä käytetään aluevalvontalaissa (755/2000) tarkoitettua maahantuloa, maassaoloa, liikkumista ja muuta luvanvaraista toimintaa koskevan hakemuksen, ilmoituksen, lausunnon ja päätöksen käsittelemistä sekä mainitussa laissa tarkoitettujen kieltojen, rajoitusten ja lupaehtojen noudattamisen valvontaa varten. 

9 10 § 

Aluevalvonnan lupa- ja valvonta-asioiden rekisterin tietosisältö 

Aluevalvonnan lupa- ja valvonta-asioiden rekisteriin saadaan tallettaa Suomen alueelle tulevasta, suoja-alueella tai muussa lupaa edellyttävässä kohteessa oleskelevasta tai luvanvaraista toimintaa harjoittavasta henkilöstä: 

1) henkilötunnus tai syntymäaika; 

2) muut tunnistetiedot; 

3) yhteystiedot; 

4) kotipaikka- ja kansalaisuustiedot; 

5) matkustusasiakirjojen tiedot; 

6) tiedot aluevalvontatehtävään, -toimenpiteeseen tai -tapahtumaan liittyvistä tarpeellisista kuvauksista, olosuhteista ja yksilöinneistä. 

10 11 § 

Sotilasoikeudenhoitorekisterin käyttötarkoitus 

Sotilasoikeudenhoitorekisteriä käytetään:  

1) sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetussa laissa (255/2014) tarkoitetun esitutkintatehtävän suorittamiseksi; 

2) sotilaslakimiehen lausunnon laatimiseksi; 

3) sotilasrikosasiassa annettujen ratkaisujen tekemistä, tallentamista, täytäntöönpanoa ja valvontaa varten.  

11 12 § 

Sotilasoikeudenhoitorekisterin tietosisältö 

Sotilasoikeudenhoitorekisteriin saadaan tallettaa esitutkinnan tai pakkokeinon kohteena olevasta tai olleesta taikka ilmoittajana, todistajana, asianomistajana tai muuna kuultavana esiintyvästä henkilöstä seuraavia perustietoja: 

1) henkilötunnus tai syntymäaika; 

2) muut kuin 1 kohdassa tarkoitetut tunnistetiedot; 

3) yhteystiedot; 

4) kotipaikka- ja kansalaisuustiedot; 

5) palvelusta ja sotilaskoulutusta koskevat tiedot; 

6) oikeushenkilöön liittyvät tiedot; 

7) henkilöä koskevat hänen omaan turvallisuuteensa tai Puolustusvoimien työturvallisuuteen vaikuttavat tiedot. 

Rekisteriin saadaan lisäksi tallettaa: 

1) rikosilmoituksen tai muuta tapahtumaa koskevan ilmoituksen numero, tapahtuma-aika ja paikka, ilmoitusaika, rikosnimikkeet ja muut nimikkeet, törkeimmän rikoksen syyteoikeuden vanhentumisaika, tutkiva hallintoyksikkö, tutkijat, tutkinnan tila, tutkinnanjohtaja, sotilaslakimies, kurinpitoesimies, asian päättämiseksi tehdyt päätökset sekä asian ratkaisutieto; 

2) tiedot pakkokeinoista, esitutkinnan vaiheista ja sotilaslakimiehen lausunnosta; 

3) tietoja rikoksella menetetystä tai haltuun otetusta omaisuudesta omaisuuden löytämiseksi ja omistajalleen tai haltijalleen palauttamiseksi; 

4) rikoksesta epäillyn fyysisiin ominaisuuksiin perustuvat tunnistetiedot sekä ääni- ja kuvatallenteet;  

5 4 ) tiedot muista Puolustusvoimien esitutkintatehtävään, toimenpiteeseen ja tapahtumaan liittyvistä tarpeellisista kuvauksista, olosuhteista ja yksilöinneistä; 

6 5 ) ratkaisutiedot kurinpitopäätöksistä sekä syyttäjän ja tuomioistuimen sotilasoikeudenkäyntiasiana käsittelemistä asioista; 

7 6 ) päätöksen tai tuomion tiedoksiantoa ja muutoksenhakua koskevat tiedot; 

8 7 ) tarkastusmerkinnät ja kurinpitomenettelyn valvonnasta aiheutuneet toimenpiteet; 

9 8 ) seuraamuksen täytäntöönpanoa koskevat tiedot. 

 

12 13 § 

Sotilastiedustelurekisterin käyttötarkoitus 

Sotilastiedustelurekisteriä käytetään sotilastiedustelutehtävien suorittamiseksi. 

13 14 § 

Sotilastiedustelurekisterin tietosisältö 

Sotilastiedustelurekisteriin saadaan tallettaa: 

1) henkilötunnus tai syntymäaika; 

2) henkilön fyysisiin ominaisuuksiin perustuvat tunnistetiedot sekä ääni- ja kuvatallenteet; 

3) muut kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tunnistetiedot;  

4) kansalaisuutta ja perhesuhteita koskevat tiedot; 

5) asuinpaikkatiedot; 

6) koulutusta ja ammattia koskevat tiedot sekä työ- ja palvelushistoria; 

7) yhteystiedot; 

8) välttämättömät matkustamiseen liittyvät tiedot; 

9) tieto kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta; 

10) oikeus- tai luonnolliseen henkilöön yhdistettävissä olevat tunnistamistiedot; 

11) oikeushenkilöön liittyvät tiedot; 

12) tiedot luotettavuuden selvittämisestä ja arvioinnista sekä muut henkilöä koskevat hänen omaan turvallisuuteensa tai Puolustusvoimien työturvallisuuteen vaikuttavat tiedot; 

13) tiedot tiedustelumenetelmien käyttämisestä; 

14) tiedustelumenetelmillä hankitut välttämättömät henkilön toimintaa ja käyttäytymistä koskevat tiedot. 

Sotilastiedustelurekisteriin saadaan tallettaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja myös sen arvioimiseksi, ovatko tiedot merkityksellisiä rekisterin käyttötarkoituksen kannalta. Tietojen merkityksellisyys on arvioitava ja tarpeettomat tiedot poistettava viipymättä, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua niiden tallettamisesta. 

Rekisteriin talletettaviin henkilötietoihin on tarvittaessa liitettävä arvio tietojen antajan tai lähteen luotettavuudesta ja tietojen oikeellisuudesta. 

14 15 § 

Turvallisuustietorekisterin käyttötarkoitus 

Turvallisuustietorekisteriä käytetään sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 86 §:n 1 momentissa tarkoitettujen rikosten ennalta estämis- ja paljastamistehtävien hoitamiseksi. 

15 16 § 

Turvallisuustietorekisterin tietosisältö 

Turvallisuustietorekisteriin saadaan tallettaa: 

1) henkilötunnus tai syntymäaika; 

2) henkilön fyysisiin ominaisuuksiin perustuvat tunnistetiedot sekä ääni- ja kuvatallenteet; 

3) muut kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tunnistetiedot;  

4) kansalaisuutta ja perhesuhteita koskevat tiedot; 

5) asuinpaikkatiedot; 

6) koulutusta ja ammattia koskevat tiedot sekä työ- ja palvelushistoria; 

7) yhteystiedot; 

8) välttämättömät matkustamiseen liittyvät tiedot; 

9) tieto kuolemasta tai kuolleeksi julistamisesta; 

10) oikeus- tai luonnolliseen henkilöön yhdistettävissä olevat tunnistamistiedot; 

11) oikeushenkilöön liittyvät tiedot; 

12) tiedot luotettavuuden selvittämisestä ja arvioinnista sekä muut henkilöä koskevat hänen omaan turvallisuuteensa tai Puolustusvoimien työturvallisuuteen vaikuttavat tiedot; 

13) tiedot tiedustelumenetelmien sekä sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 89 §:n 1 momentissa tarkoitettujen salaisten tiedonhankintakeinojen käyttämisestä; 

14) tiedustelumenetelmillä sekä sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 89 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla salaisilla tiedonhankintakeinoilla hankitut välttämättömät henkilön toimintaa ja käyttäytymistä koskevat tiedot. 

Turvallisuustietorekisteriin saadaan tallettaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja myös sen arvioimiseksi, ovatko tiedot merkityksellisiä rekisterin käyttötarkoituksen kannalta. Tietojen merkityksellisyys on arvioitava ja tarpeettomat tiedot poistettava viipymättä, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua niiden tallettamisesta. 

Rekisteriin talletettaviin henkilötietoihin on tarvittaessa liitettävä arvio tietojen antajan tai lähteen luotettavuudesta ja tietojen oikeellisuudesta. 

16 17 § 

Muut Tilapäiset henkilörekisterit 

Sen lisäksi, mitä 3–15 4—16 §:ssä säädetään, Puolustusvoimat saa perustaa tilapäisen tai muun henkilörekisterin, jos se on tarpeen: 

1) sotilastiedustelutehtävän suorittamiseksi tilapäisen henkilörekisterin, johon saa tallettaa-    14 §:ssä tarkoitettuja tietoja

2) rikosten ennaltaehkäisy- ja paljastamistehtävän suorittamiseksi tilapäisen henkilörekisterin, johon saa tallettaa 16 §:ssä tarkoitettuja tietoja

3) esitutkintatehtävän suorittamiseksi tilapäisen henkilörekisterin, johon saa tallettaa 12 §:ssä tarkoitettuja tietoja.  

4) virka-aputehtävän suorittamiseksi;  

5) puolustusvoimista annetun lain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa, 2 kohdan a alakohdassa taikka 3 tai 4 kohdassa tarkoitetun tehtävän suorittamiseksi.  

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun rekisteriin saa tallettaa Puolustusvoimien yksittäisen tehtävän suorittamisen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen tallettaminen rekisteriin on kuitenkin sallittua vain, jos se on tehtävän suorittamiseksi välttämätöntä. Edellä 1 momentin 1 tai 2 kohdan nojalla perustettuun henkilörekisteriin talletettaviin henkilötietoihin on tarvittaessa liitettävä arvio tietojen antajan tai lähteen luotettavuudesta ja tietojen oikeellisuudesta. 

Tässä pykälässä tarkoitetun henkilörekisterin rekisterinpitäjänä toimii toiminnasta vastaava Puolustusvoimien hallintoyksikkö. Rekisterin perustamisesta on ennen käsittelyn aloittamista laadittava henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain 22 §:ssä tarkoitettu tietosuojaseloste ja toimitettava se pääesikunnalle. Myös tässä pykälässä tarkoitetun henkilörekisterin olennaisesta muutoksesta ja hävittämisestä on ilmoitettava pääesikunnalle.  

3 luku 

Henkilötietojen käsittely 

17 18 § 

Asevelvollisrekisterin tietojen käsittely muuhun kuin niiden keräämis- ja tallettamistarkoitukseen 

Puolustusvoimat saa käsitellä asevelvollisrekisterin henkilötietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen, jos se on tarpeen: 

1) sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 5 luvussa tarkoitettujen esitutkintatehtävien suorittamiseksi; 

2) sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 9 luvussa tarkoitettujen, rikosten ennalta estämistä ja paljastamista koskevien, tehtävien suorittamiseksi; 

3) sotilastiedustelutehtävien suorittamiseksi; 

4) virka-avun antamiseksi. 

DNA-näytteiden ja niistä määritettyjen DNA-tunnisteiden käsittely muuhun käyttötarkoitukseen kuin vainajan tunnistamiseksi on kielletty. 

18 19 § 

Sotilasoikeudenhoitorekisterin tietojen käsittely muuhun kuin niiden keräämis- ja tallettamistarkoitukseen 

Puolustusvoimat saa käsitellä sotilasoikeudenhoitorekisterin henkilötietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen, jos se on tarpeen: 

1) kansallisen ja kansainvälisen koulutuksen ja palveluksen suunnittelua, järjestämistä ja henkilövalintoja varten; 

2) poikkeusolojen tehtäviin sijoittamista ja varautumista varten; 

3) sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 9 luvussa tarkoitettujen, rikosten ennalta estämistä ja paljastamista koskevien, tehtävien suorittamiseksi; 

4) sotilastiedustelutehtävien suorittamiseksi; 

5) ylentämistä, palkitsemista ja muun huomionosoituksen myöntämistä varten. 

Sotilasoikeudenhoitorekisterin tietojen käyttämisestä turvallisuusselvityksissä säädetään turvallisuusselvityslaissa. 

19 20 § 

Turvallisuustietorekisterin tietojen käsittely muuhun kuin niiden keräämis- ja tallettamistarkoitukseen 

Puolustusvoimat saa käsitellä turvallisuustietorekisterin henkilötietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen, jos se on tarpeen: 

1) kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi;  

2) hengelle, terveydelle tai vapaudelle aiheutuvan merkittävän vaaran taikka huomattavan ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon estämiseksi; 

3) sellaisen rikoksen ennalta estämiseksi tai selvittämiseksi, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta; 

4) sotilastiedustelutehtävien suorittamiseksi. 

Turvallisuustietorekisterin tietojen käyttämisestä turvallisuusselvityksissä säädetään turvallisuusselvityslaissa. 

20 21 § 

Kulkuluparekisterin tietojen käsittely muuhun kuin niiden keräämis- ja tallettamistarkoitukseen 

Puolustusvoimat saa käsitellä kulkuluparekisterin henkilötietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen, jos se on tarpeen: 

1) sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 5 luvussa tarkoitettujen esitutkintatehtävien suorittamiseksi; 

2) sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 9 luvussa tarkoitettujen, rikosten ennalta estämistä ja paljastamista koskevien, tehtävien suorittamiseksi; 

3) sotilastiedustelutehtävien suorittamiseksi. 

21 22 § 

Aluevalvonnan lupa- ja valvonta-asioiden rekisterin tietojen käsittely muuhun kuin niiden keräämis- ja tallettamistarkoitukseen 

Puolustusvoimat saa käsitellä aluevalvonnan lupa- ja valvonta-asioiden rekisterin henkilötietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen, jos se on tarpeen: 

1) sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 9 luvussa tarkoitettujen, rikosten ennalta estämistä ja paljastamista koskevien, tehtävien suorittamiseksi; 

2) sotilastiedustelutehtävien suorittamiseksi. 

22 23 § 

Muu henkilötietojen käsittely muuhun kuin niiden keräämis- ja tallettamistarkoitukseen 

Sen lisäksi, mitä 17—21 18—22 §:ssä sekä henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain 5 §:n 3 momentissa säädetään, Puolustusvoimat saa käsitellä rekistereihinsä sisältyviä henkilötietoja myös laillisuusvalvonta-, suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa. Lisäksi tietoja saa käyttää koulutustoiminnassa, jos tiedot ovat koulutuksen toteuttamiseksi välttämättömiä. 

Puolustusvoimat saa käsitellä rekistereihinsä sisältyviä henkilötietoja muuhun kuin niiden alkuperäiseen keräämis- ja tallettamistarkoitukseen myös, jos se on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi taikka hengelle, terveydelle tai vapaudelle aiheutuvan merkittävän vaaran taikka huomattavan ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon estämiseksi. 

23 24 § 

Tietosuojaselosteen julkaisemista koskevat poikkeukset 

Rekisterinpitäjän velvollisuudesta julkaista tietosuojaseloste säädetään henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain 22 §:ssä.  

Velvollisuus julkaista tietosuojaseloste ei koske 16 17 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tilapäisiä henkilörekistereitä.  

24 25 § 

Rekisteröidyn tarkastusoikeutta koskevat poikkeukset 

Rekisteröidyn tarkastusoikeudesta sekä rekisteröidyn oikeuksien rajoittamisesta säädetään henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain 23—25 §:ssä.  

Rekisteröidyllä ei ole lainkaan tarkastusoikeutta seuraavissa henkilörekistereissä olevien tietojen osalta: 

1) sotilastiedustelurekisteri; 

2) turvallisuustietorekisteri; 

3) 16 17 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu tilapäinen henkilörekisteri. 

Rekisteröidyn oikeuksien käyttämisestä Tietosuojavaltuutetun välityksellä säädetään henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain 29 §:ssä. 

25 § 

Yksittäiseen tehtävään liittymättömien tietojen käsittely 

Yksittäisessä sotilastiedustelutehtävässä tai sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 5 tai 9 luvussa tarkoitetussa tehtävässä saatuja henkilötietoja, jotka eivät liity kyseiseen tai muuhun suoritettavana olevaan tehtävään, mutta ovat tarpeellisia muussa tehtävässä, saa kerätä ja tallettaa sotilastiedustelurekisteriin, turvallisuustietorekisteriin tai tilapäiseen henkilörekisteriin 2 luvussa säädetyin edellytyksin. 

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen henkilötietojen muusta käsittelystä säädetään erikseen. 

26 § 

Virheelliseksi todetun tiedon käsittely 

Sen estämättä, mitä henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain 7 ja 25 §:ssä säädetään, virheelliseksi todettu tieto saadaan säilyttää rekisterissä korjatun tiedon yhteydessä, jos se on tarpeen rekisteröidyn, muun asianosaisen tai Puolustusvoimien henkilöstöön kuuluvan oikeuksien turvaamiseksi. 

Virheelliseksi todettu tieto, jota 1 momentin nojalla säilytetään, on hävitettävä heti kun tiedon säilyttäminen ei ole enää tarpeen. 

27 § 

Asevelvollisten käyttöoikeus Puolustusvoimien henkilörekistereihin Muulle kuin virkamiehelle annettava käyttöoikeus Puolustusvoimien henkilörekistereihin 

Puolustusvoimat saa erityisestä syystä myöntää asevelvollisuuslain (1438/2007) nojalla palvelustaan suorittavalle ja kriisinhallintatehtävässä palvelevalle käyttöoikeuden Puolustusvoimien henkilörekisteriin. Asevelvollinen saa käyttää rekisteriä vain Puolustusvoimien virassa olevan johdon ja valvonnan alaisuudessa, eikä käyttöoikeuden myöntäminen saa vaarantaa henkilötietojen suojaa.  

28 § 

Toiselta valtiolta tai kansainväliseltä järjestöltä saatujen henkilötietojen käsittely 

Toiselta valtiolta tai kansainväliseltä järjestöltä saatujen henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava, mitä tietojen luovuttajan asettamissa ehdoissa määrätään salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta, tietojen käytön rajoituksista, tietojen edelleen luovutuksesta ja luovutetun aineiston palauttamisesta. 

Toiselta valtiolta tai kansainväliseltä järjestöltä saatujen henkilötietojen käsittelyssä on lisäksi noudatettava, mitä Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa ja muissa Suomea sitovissa velvoitteissa määrätään. 

4 luku 

Henkilötietojen luovuttaminen ja tiedonsaantioikeudet 

29 § 

Oikeus luovuttaa henkilötietoja lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi 

Puolustusvoimat saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa teknisellä käyttöyhteydellä tai tietojoukkona muulle viranomaiselle ja julkista tehtävää hoitamaan asetetulle yhteisölle henkilötietoja, jotka ovat tarpeen tämän laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi, seuraavasti: 

1) Rajavartiolaitokselle:

a) asevelvollisuuden toimeenpanoa sekä henkilöstön palvelukseen ottamista, henkilöstösuunnittelua ja kunniamerkin myöntämistä varten;

b) rikosten ennalta estämistä, paljastamista, selvittämistä ja syyteharkintaan saattamista varten;

c) henkilöiden maahantulon ja maastalähdön valvontaa ja siihen kuuluvan rajatarkastuksen suorittamista varten;

d) aluevalvontalain mukaista tehtävää varten;

e) Rajavartiolaitoksen merellä suoritettavaksi säädettyä valvontatehtävää varten;

 

2) poliisille:

a) kutsunnan toimittamiseen liittyviä tehtäviä sekä palvelukseen noutamista varten;

b) niitä poliisilain (872/2011) 1 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä varten, jotka liittyvät oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaamiseen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen tai rikosten ennalta estämiseen, paljastamiseen, selvittämiseen ja syyteharkintaan saattamiseen;

c) ampuma-aselain (1/1998) mukaisen luvan hakijan ja haltijan sekä hyväksynnän saajaksi haettavan ja hyväksynnän saaneen henkilökohtaisen sopivuuden arviointia varten;

d) passilain (671/2006) ja henkilökorttilain (663/2016) mukaisen luvan hakijan ja haltijan esteettömyyden selvittämiseksi;

 

3) Tullille:

a) tulli- ja verovalvontaa tullilaissa (304/2016) tarkoitettua ulkomaanliikenteen valvontaa varten;

b) tullirikosten ennalta estämistä, paljastamista, selvittämistä ja syyteharkintaan saattamista varten;

c) henkilöiden maahantulon ja maastalähdön valvontaa ja siihen kuuluvan rajatarkastuksen suorittamista varten;

d) haasteen ja muun tiedoksiannon suorittamista varten;

e) muihin kuin a—d alakohdassa tarkoitettuihin Tullin tehtäviin, jotka vastaavat niitä tehtäviä, joita varten tiedot on kerätty;

 

4) puolustusministeriölle:

a) henkilöstön palvelukseen ottamista, henkilöstösuunnittelua, kunniamerkin myöntämistä, palkitsemista tai muuta huomionosoitusta varten;

b) puolustustarvikkeiden viennistä annetussa laissa (282/2012) tarkoitettujen lupa-asioiden harkintaa varten;

 

5) ulkoministeriölle:

a) asevelvollisuutta koskevan asian hoitamista varten;

b) henkilöiden valitsemista varten sotilaalliseen kriisinhallintaan tai sotilastehtävään muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan;

c) kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetussa laissa (562/1996) tarkoitettujen lupa-asioiden harkintaa varten;

 

6) sisäministeriölle henkilöiden valitsemista varten siviilikriisinhallintaan ja sotilastehtävään muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan; 

7) pelastusviranomaiselle tiedon siitä, onko asevelvollinen vapautettu sodanaikaisesta palveluksesta, henkilöstön väestönsuojelutehtäviin varaamista varten; 

8) tuomioistuimille tietoja sotilasarvosta ja sotilasrikosasioista virkatehtävien suorittamista varten; 

9) syyttäjäviranomaisille tietoja sotilasarvosta ja sotilasrikosasioista virkatehtävien suorittamista varten; 

10) Maahanmuuttovirastolle kansalaisuusaseman määrittämistä sekä Suomen kansalaisuudesta vapautumisen edellytysten selvittämistä varten; 

11) Kansaneläkelaitokselle tukien ja avustusten myöntämistä ja täytäntöönpanoa varten; 

12) maistraatille väestötietojärjestelmään tiedon varusmiespalveluksen suorittamisesta kansalaisuutta koskevan rekisterimerkinnän tekemistä varten

13) siviilipalveluskeskukselle siviilipalveluksen toimeenpanoa varten; 

14) kriisinhallintaoperaation toimeenpanijalle henkilöiden valitsemista varten sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtävään muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan; 

15) Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestämistä varten; 

16) suomalaisille yliopistoille ja ammattikorkeakouluille tiedon siitä, onko sen opiskelija suorittanut tai suorittamassa asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelusta sekä tiedon palveluksen ajankohdasta; 

17) ammatillisen koulutuksen järjestäjälle tiedon siitä, onko sen opiskelija suorittamassa asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelusta sekä tiedon palveluksen ajankohdasta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 96 §:n 3 momentissa tarkoitetun opiskeluoikeuden väliaikaisen keskeyttämisen perusteiden arviointia varten ;  

18) Liikenne- ja viestintäviraston kyberturvallisuuskeskukselle Liikenne- ja viestäntävirastosta annetun lain (935/2018) 3 §:ssä säädettyjen tehtävien hoitamista varten;  

19) Liikenne- ja viestintävirastolle tietoja Puolustusvoimien ajokorteista ja ajoluvista laissa säädettyjen tehtävien hoitamista varten.  

Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja saa luovuttaa vain, jos se on välttämätöntä 1 momentissa mainitun tehtävän suorittamiseksi. 

30 § 

Henkilötietojen muu luovuttaminen 

Sen lisäksi, mitä 29 §:ssä ja muualla laissa säädetään, Puolustusvoimat saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitamaan asetetulle yhteisölle yksittäisen tehtävän suorittamiseksi välttämättömiä tietoja, jos on ilmeistä, ettei tiedon luovuttamisesta aiheudu olennaista haittaa niille eduille, jonka suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. 

Puolustusvoimat saa lisäksi salassapitovelvollisuuden estämättä luovuttaa:  

1) viranomaiselle, yhteisölle ja yksityiselle henkilölle tiedon sotilasarvosta kunniamerkin myöntämistä tai muuta palkitsemista varten; 

2) palveluksessa olevan tai olleen asevelvollisen työnantajalle tiedon palveluksen päättymisen ajankohdasta maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) 5 §:n työhön paluuta koskevien säännösten soveltamiseksi, jos työnantaja osoittaa työ- tai virkasuhteen olevan voimassa; 

3) viranomaiselle, yhteisölle ja yksityiselle henkilölle välttämättömiä tietoja hengelle, terveydelle tai vapaudelle aiheutuvan merkittävän vaaran taikka huomattavan ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon estämiseksi. 

31 § 

Asevelvollisrekisterin ja sotilasoikeudenhoitorekisterin tietojen luovuttaminen toiselle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle 

Puolustusvoimat saa salassapitovelvollisuuden estämättä luovuttaa asevelvollisrekisterin tietoja toiselle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle, jos se on tarpeen kriisinhallintatehtävän suorittamiseksi, kansainväliseen avunantoon liittyvän tehtävän suorittamiseksi tai kansainväliseen harjoitukseen liittyen. Puolustusvoimat saa lisäksi salassapitovelvollisuuden estämättä luovuttaa sotilasoikeudenhoitorekisterin tietoja toiselle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle, jos tietojen luovuttaminen on tarpeen esitutkintatehtävän suorittamiseksi.  

Tietojen luovuttamisesta päätettäessä on otettava huomioon henkilötietoja vastaanottavan valtion tietosuojan taso ja luovutuksen merkitys rekisteröidyn oikeuksille. Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen luovuttaminen on sallittua vain, jos se on välttämätöntä 1 momentissa tarkoitetun tehtävän suorittamiseksi. Henkilötietojen luovuttaminen on kielletty, jos on perusteltua aihetta epäillä, että jotakin henkilöä uhkaa tietojen luovuttamisen vuoksi kuolemanrangaistus, kidutus, muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu, vaino, mielivaltainen vapaudenriisto tai epäoikeudenmukainen oikeudenkäynti. 

Luovutettaviin henkilötietoihin on tarpeen mukaan liitettävä ehtoja tietojen käyttötarkoituksesta ja jatkoluovuttamisesta. 

32 § 

Tiedustelutiedon luovuttaminen toiselle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle 

Puolustusvoimat saa luovuttaa sotilastiedustelutehtävässä tai rikosten ennalta estämistä ja paljastamista koskevassa tehtävässä hankittuja henkilötietoja toiselle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle, jos se on välttämätöntä kansallisen turvallisuuden tai rikosten ennalta estämisen ja paljastamisen varmistamiseksi. Päätettäessä tietojen luovuttamisesta on lisäksi otettava huomioon henkilötietoja vastaanottavan valtion ihmisoikeustilanne, luovutuksen merkitys Suomen kansainvälisille suhteille sekä Suomea sitovat kansainväliset sopimukset ja muut velvoitteet. Lisäksi on otettava huomioon henkilötietoja vastaanottavan valtion tietosuojan taso ja luovutuksen merkitys rekisteröidyn oikeuksille.  

Erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen tai muiden yksityiselämän suojan kannalta merkittävien henkilötietojen luovuttaminen laajamittaisesti on kielletty. Henkilötietojen luovuttaminen on kielletty, jos on perusteltua aihetta epäillä, että jotakin henkilöä uhkaa tietojen luovuttamisen vuoksi kuolemanrangaistus, kidutus, muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu, vaino, mielivaltainen vapaudenriisto tai epäoikeudenmukainen oikeudenkäynti. 

Luovutettaviin henkilötietoihin on tarpeen mukaan liitettävä ehtoja tietojen käyttötarkoituksesta ja jatkoluovuttamisesta. 

33 § 

Tietojen luovuttamisesta päättäminen 

Oikeudesta luovuttaa Puolustusvoimien henkilörekisterin tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona päättää rekisterinpitäjä.  

Henkilötietojen luovuttamisesta päätettäessä on otettava huomioon tässä tai muussa laissa säädetyt luovutusrajoitukset, luovutettavien tietojen laatu sekä luovutuksen merkitys henkilötietojen suojalle ja rekisteröidyn oikeuksille. Luovutettaviin henkilötietoihin on tarpeen mukaan liitettävä ehtoja tietojen käyttötarkoituksesta ja jatkoluovuttamisesta. 

34 § 

Oikeus saada henkilötietoja asevelvollisuus- ja kriisinhallinta-asioiden hoitamista varten 

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, Puolustusvoimilla on oikeus saada asevelvollisrekisterin käyttötarkoituksia varten salassapitosäännösten estämättä tarpeellisia tietoja seuraavasti: 

1) väestötietojärjestelmästä tietoja seuraavana vuonna 18 vuotta täyttävistä asevelvollisista kutsuntaa varten sekä muista asevelvollisista palvelukseen määräämistä ja sijoittelua varten; 

2) Kansaneläkelaitokselta ja sosiaaliviranomaiselta tietoja asevelvollisen sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta, jos tiedoilla on merkitystä päätettäessä palveluspaikasta ja palveluksen ajankohdasta sekä palveluksen järjestämisestä; 

3) asevelvollisen sopivuuden arvioimiseksi koulutukseen ja tehtävään sekä hänen sijoitettavuutensa arvioimiseksi taikka asevelvollisen palkitsemisen ja ylentämisen edellytysten arvioimiseksi sakkorekisteristeristä siihen talletettuja tietoja sakkorangaistuksista ja niiden täytäntöönpanosta sekä oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnallisesta käsittelyjärjestelmästä tietoja syyttäjäviranomaisessa tai tuomioistuimessa vireillä olevista tai olleista rikosasioista ja ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmästä tietoja annetuista ratkaisuista rikosasioissa ja niiden lainvoimaisuudesta;  

4) siviilipalvelusviranomaiselta siviilipalvelusvelvollisen perustiedot sekä tietoja hänen palveluksestaan ja palveluskelpoisuudestaan poikkeusolojen aikaiseen tehtävään varautumista varten; 

5) Maahanmuuttovirastolta henkilön kansalaisuutta koskevia tietoja sen selvittämiseksi, onko henkilö velvollinen suorittamaan palvelusta asevelvollisuuslain nojalla; 

6) sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksiköltä laitokselta ja muulta vastaavalta laitokselta tieto laitoksessa olevan kutsunnanalaisen ja palvelukseen määrätyn vapautumisajankohdasta, jos asianomainen ei pääse laitoksesta vapaasti poistumaan , milloin asianomainen voi poistua toimintayksiköstä palvelukseen määräämistä ja hänen palveluksensa järjestämistä varten; 

7) Kansaneläkelaitokselta tieto asevelvollisesta, jolle on myönnetty kansaneläkelain (568/2007) mukainen työkyvyttömyyseläke tai vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukainen vammaistuki asevelvollisuuslaissa tässä laissa tarkoitettuun tehtävään sijoitettavuuden ja palveluskelpoisuuden arvioimiseksi;  

8) Liikenne- ja viestintävirastolta Liikenteen turvallisuusvirastolta tietoja ajokortti- ja ajo-lupa-asioiden käsittelyä varten; 

9) poliisilta tietoja asevelvolliseen kohdistetuista, epäillystä rikoksesta johtuvista virkatoimista ja asevelvolliseen kohdistetuista seuraamuksista, jos tiedoilla on merkitystä asevelvollisen sopivuuden arvioimiseksi koulutukseen ja tehtävään sekä asevelvollisen sijoitettavuuden arvioimiseksi ja hänen palveluksensa järjestämiseksi; 

10) Tullilta tietoja asevelvolliseen kohdistetuista, epäillystä rikoksesta johtuvista virkatoimista ja asevelvolliseen kohdistetuista seuraamuksista, jos tiedoilla on merkitystä asevelvollisen sopivuuden arvioimiseksi koulutukseen ja tehtävään sekä asevelvollisen sijoitettavuuden arvioimiseksi ja hänen palveluksensa järjestämiseksi; 

11) Rajavartiolaitokselta tietoja asevelvolliseen kohdistetuista, epäillystä rikoksesta johtuvista virkatoimista ja asevelvolliseen kohdistetuista seuraamuksista, jos tiedoilla on merkitystä asevelvollisen sopivuuden arvioimiseksi koulutukseen ja tehtävään sekä asevelvollisen sijoitettavuuden arvioimiseksi ja hänen palveluksensa järjestämiseksi. Rajavartiolaitoksessa varusmiespalveluksen suorittaneesta, tämän palveluksesta, palveluskelpoisuudesta ja palveluskelpoisuuden määräytymisen perusteesta ja sijoitettavuudesta tässä laissa tarkoitettuun tehtävään sijoitettavuuden arvioimiseksi.  

Rekisterinpitäjällä on oikeus saada tässä pykälässä tarkoitetut tiedot myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona. Tiedot on oikeus saada maksutta tai tietojen irrottamiskustannuksiin perustuvaa vastiketta vastaan. 

Puolustusvoimien oikeudesta saada terveyttä koskevia tietoja säädetään 35 §:ssä.  

35 § 

Oikeus saada terveyttä koskevia tietoja 

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, rekisterinpitäjällä sekä asevelvollisen tai naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneen, palveluksessa olevan tai palveluksen suorittaneen terveydentilaa kutsuntaa edeltävässä terveystarkastuksessa, kutsunnassa tai palveluksen aikana tarkastavalla terveydenhuollon ammattihenkilöllä on oikeus saada palveluskelpoisuuden määrittämistä, palvelusturvallisuuden ylläpitämistä sekä potilaan tutkimuksen ja hoidon järjestämistä varten salassapitosäännösten estämättä välttämättömiä tietoja seuraavasti: 

1) potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä tietoja asevelvollisen ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneen terveydentilasta; 

2) Kansaneläkelaitokselta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) 14 §:ssä tarkoitetusta valtakunnallisesta tietojärjestelmästä tietoja asevelvollisen ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneen terveydentilasta; 

3) terveyskeskukselta, mielenterveystoimistolta, sairaalalta tai muulta mielenterveystyötä tekevältä taholta tietoja mielenterveyslaissa (1116/1990) tarkoitettujen mielenterveyspalvelujen antamisesta asevelvolliselle ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneelle. 

Tiedot on oikeus saada myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona. Tiedot on oikeus saada maksutta tai tietojen irrottamiskustannuksiin perustuvaa vastiketta vastaan.  

36 § 

Oikeus saada henkilötietoja sotilasoikeudenhoitoa koskevien asioiden hoitamista varten 

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, Puolustusvoimilla on oikeus saada sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain 5 luvussa tarkoitettujen esitutkintatehtävien suorittamiseksi salassapitosäännösten estämättä tarpeellisia tietoja seuraavasti: 

1) väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 13—17 §:ssä tarkoitettuja tietoja väestötietojärjestelmästä;  

2) sakkorekisteristä tietoja sakoista ja niiden täytäntöönpanosta sekä oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnalliseen käsittelyjärjestelmään sisältyviä tietoja syyttäjäviranomaisessa tai tuomioistuimessa vireillä olevista tai olleista rikosasioista ja ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään sisältyviä tietoja rikosasioissa annetuista ratkaisuista ja niiden lainvoimaisuudesta; 

3) Liikenne- ja viestintävirastolta Liikenteen turvallisuusvirastolta ajoneuvon omistajaa tai haltijaa koskevia tietoja; 

Rekisterinpitäjällä on oikeus saada tässä pykälässä tarkoitetut tiedot myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona. Tiedot on oikeus saada maksutta tai tietojen irrottamiskustannuksiin perustuvaa vastiketta vastaan. 

37 § 

Oikeus saada henkilötietoja sotilastiedustelutehtävien sekä rikosten ennalta estämis- ja paljastamistehtävien hoitamista varten 

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, Puolustusvoimilla on oikeus saada sotilastiedustelutehtävien sekä sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta annetun lain 86 §:n 1 momentissa tarkoitettujen rikosten ennalta- ja paljastamistehtävien suorittamiseksi salassapitosäännösten estämättä tarpeellisia tietoja seuraavasti: 

1) väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain 13—17 §:ssä tarkoitettuja tietoja;  

2) sakkorekisteristä tietoja sakoista ja niiden täytäntöönpanosta sekä oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän diaari- ja asianhallintatietojen valtakunnalliseen käsittelyjärjestelmään sisältyviä tietoja syyttäjäviranomaisessa tai tuomioistuimessa vireillä olevista tai olleista rikosasioista ja ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään sisältyviä tietoja rikosasioissa annetuista ratkaisuista ja niiden lainvoimaisuudesta;  

3) ulkoministeriön tietojärjestelmistä Suomessa lähettäjävaltiota edustavan diplomaatti- ja konsuliedustuston, kansainvälisen järjestön Suomessa olevan toimielimen ja muun samassa asemassa olevan kansainvälisen toimielimen henkilökuntaan kuuluvista ja näiden perheenjäsenistä sekä yksityisessä palveluksessa olevista henkilöistä, sekä ulkomaalaisrekisteristä annetussa laissa (1270/1997) säädettyyn ulkomaalaisrekisteriin kuuluvasta viisumiasioiden osarekisteristä tietoja viisumihakemuksista ja -päätöksistä;  

4) tietoja ulosottokaaressa (705/2007) tarkoitetusta ulosottorekisteristä;  

5) Liikenne- ja viestintävirastolta Liikenteen turvallisuusvirastolta ajoneuvon omistajaa tai haltijaa koskevia tietoja; 

6) tietoja matkustaja-aluksen henkilöluetteloista annetussa laissa (1038/2009) tarkoitetuista matkustajia koskevista henkilöluetteloista;  

7) majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetussa laissa (308/2006) tarkoitettuja, tarpeellisia, matkustajatietoja majoitustoiminnan harjoittajilta;  

8) tietoyhteiskuntakaaressa (917/2014) tarkoitettuja radiotaajuuksien käyttöä koskevia tietoja;  

9) puolustusministeriöltä tietoja puolustustarvikkeiden viennistä annetussa laissa (282/2012) tarkoitetuista lupa-asioista;  

10) ulkoasiainministeriöltä tietoja kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetuista lupa-asioista;  

11) vesikulkuneuvorekisteristä annetussa laissa (424/2014) tarkoitetusta vesikulkuneuvorekisteristä sekä Ahvenanmaan huvivenerekisteristä veneitä ja niiden omistajia ja haltijoita koskevat tiedot;  

12) Maahanmuuttoviraston tietojärjestelmistä matkustusasiakirjaa, viisumia, oleskelua, kansainvälistä suojelua, maasta poistamista, maahantulokieltoa ja kansalaisuutta koskevia tietoja;  

13) ilmailulaissa (864/2014) tarkoitetusta ilma-alusrekisteristä ilma-aluksia, niiden haltijoita ja omistajia koskevia tietoja;  

14) alusrekisterilaissa (512/1993) tarkoitetuista alusrekisteristä, rakenteilla olevien alusten rekisteristä ja historiarekisteristä tarpeelliset tiedot aluksista, niiden omistajista ja haltijoista;  

15) tietoja liikenteen palveluista annetussa laissa (320/2017) tarkoitetusta liikenneluparekisteristä;  

16) liikenne-, kalastus- ja ympäristöviranomaisilta tietoja kulkuneuvoista ja niiden sijainnista sekä liikenteestä;  

17) tietoja Verohallinnolta verotuksen tietojärjestelmästä; 

18) Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteristä tiedot elinkeinonharjoittajia koskevista ilmoituksista ja tiedonannoista; 

19) tietoja Maanmittauslaitoksen rekistereistä; 

20) tietoja poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen henkilörekistereistä.  

Rekisterinpitäjällä on oikeus saada tässä pykälässä tarkoitetut tiedot myös teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona. Tiedot on oikeus saada maksutta tai tietojen irrottamiskustannuksiin perustuvaa vastiketta vastaan. 

38 § 

Toisen viranomaisen tai julkista tehtävää hoitamaan asetetun yhteisön tietojen luovuttaminen Puolustusvoimille suorakäyttöisesti tallettamalla 

Rekisterinpitäjä voi antaa Rajavartiolaitokselle oikeuden tallettaa 5 6 §:ssä tarkoitettuja henkilötietoja suorakäyttöisesti asevelvollisrekisteriin.  

Rekisterinpitäjä voi antaa poliisille, Rajavartiolaitokselle ja Tullille oikeuden tallettaa suorakäyttöisesti henkilörekistereihinsä tietoja, jotka ovat tarpeen palvelukseen määräämistä, sotilastiedustelutehtävien suorittamista tai rikosten ennalta estämis- tai paljastamistehtävien suorittamista varten. 

Rekisterinpitäjä voi antaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle oikeuden tallettaa vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain mukaiseen koulutukseen osallistumista koskevia tietoja suorakäyttöisesti asevelvollisrekisteriin. 

5 luku 

Henkilötietojen poistaminen Puolustusvoimien henkilörekistereistä 

39 § 

Henkilötietojen poistaminen asevelvollisrekisteristä 

Asevelvollista ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittanutta koskevat henkilötiedot poistetaan asevelvollisrekisteristä viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun rekisteröity ei enää kuulu reserviin eikä varareserviin.  

Sellaisen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuneen henkilön, joka ei ole asevelvollinen, henkilötiedot poistetaan asevelvollisrekisteristä viimeistään kymmenen vuoden kuluttua viimeisen palvelussuhteen päättymisestä. 

Muun kuin 1 tai 2 momentissa tarkoitetun rekisteröidyn henkilötiedot poistetaan asevelvollisrekisteristä viimeistään vuoden kuluttua palveluksen päättymisestä.  

Rikos- ja seuraamustiedot poistetaan asevelvollisrekisteristä viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun saapumiserä, johon kuuluvaa varten tieto on saatu, on kotiutettu tai siitä kun asevelvollinen, jota tieto koskee, on kotiutettu. Myöhemmin saatu tieto poistetaan viimeistään viiden vuoden kuluttua tiedon merkitsemisestä asevelvollisrekisteriin. 

Tiedot vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain 28 §:ssä tarkoitetusta sitoumuksesta poistetaan asevelvollisrekisteristä viimeistään vuoden kuluttua sitoumusajan päättymisestä. 

DNA-näyte ja siitä määritetty DNA-tunniste on rekisteröidyn pyynnöstä välittömästi hävitettävä. 

40 § 

Henkilötietojen poistaminen kulkuluparekisteristä 

Rekisteröityä koskevat henkilötiedot poistetaan kulkuluparekisteristä viimeistään kahden vuoden kuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä. 

41 § 

Henkilötietojen poistaminen aluevalvonnan lupa- ja valvonta-asioiden rekisteristä 

Rekisteröityä koskevat henkilötiedot poistetaan aluevalvonnan lupa- ja valvonta-asioiden rekisteristä viimeistään viiden vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä, luvan raukeamisesta, luvan voimassaoloajan päättymisestä tai viimeisen tiedon rekisteriin merkitsemisestä. 

42 § 

Henkilötietojen poistaminen sotilasoikeudenhoitorekisteristä 

Sotilasoikeudenhoitorekisteristä poistetaan tieto: 

1) muistutuksesta, ylimääräisestä palveluksesta ja enintään kymmenen vuorokauden poistumiskiellosta kolmen vuoden kuluttua kurinpitorangaistuksen tuomitsemisesta tai määräämisestä, jollei asianomaista tänä aikana ole tuomioistuimen päätöksellä tai kurinpitomenettelyssä rangaistu;  

2) varoituksesta, yli kymmenen vuorokauden poistumiskiellosta, kurinpitosakosta ja arestista viiden vuoden kuluttua kurinpitorangaistuksen tuomitsemisesta tai määräämisestä, jollei asianomaista tänä aikana ole tuomioistuimen päätöksellä tai kurinpitomenettelyssä rangaistu. 

Tieto tuomioistuimen sotilasoikeudenkäyntimenettelyssä määräämästä rangaistuksesta poistetaan sotilasoikeudenhoitorekisteristä noudattaen rikosrekisterilain (770/1993) 10 §:ää ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain (672/2002) 52 §:ää. 

Jos henkilöä on rangaistu tuomioistuimen päätöksellä tai kurinpitomenettelyssä useammin kuin kerran, tiedot poistetaan sotilasoikeudenhoitorekisteristä viiden vuoden kuluttua viimeisestä kurinpitorangaistuksesta. 

Esitutkintaa koskevat tiedot poistetaan sotilasoikeudenhoitorekisteristä: 

1) viimeistään vuoden kuluttua rikoksen syyteoikeuden vanhentumisesta, jos rikoksen syyteoikeuden vanhentumisaika on yli kymmenen vuotta; 

2) viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon syyttäjän oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 1 luvun 7 tai 8 §:n taikka muun vastaavan lainkohdan nojalla tekemästä päätöksestä jättää ryhtymättä toimenpiteisiin rikokseen syyllisen saattamiseksi syytteeseen taikka syyttäjän tekemästä päätöksestä, jonka mukaan asiassa ei ole kyseessä rikos tai näyttöä rikoksesta; 

3) viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon syyttäjän päätöksestä, että rikos on vanhentunut; 

4) viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun rekisterinpitäjä on saanut tiedon, että syyte on lainvoimaisesti hylätty tai nostettu syyte syyteoikeuden vanhentumisen vuoksi hylätty; 

5) viimeistään vuoden kuluttua rikoksesta epäillyn kuolemasta; 

6) viimeistään kymmenen vuoden kuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä. 

43 § 

Henkilötietojen poistaminen sotilastiedustelurekisteristä 

Rekisteröityä koskevat henkilötiedot poistetaan sotilastiedustelurekisteristä viimeistään 50 vuoden kuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä. 

Sotilastiedustelurekisterin henkilötietojen säilyttämisen tarpeellisuutta on arvioitava vähintään viiden vuoden välein. 

44 § 

Henkilötietojen poistaminen turvallisuustietorekisteristä 

Rekisteröityä koskevat henkilötiedot poistetaan turvallisuustietorekisteristä viimeistään 25 vuoden kuluttua viimeisen tiedon merkitsemisestä. 

Tiedot turvallisuusselvityksestä poistetaan vuoden kuluessa vastaavan uuden selvityksen antamisesta ja joka tapauksessa viimeistään kymmenen vuoden kuluttua selvityksen antamisesta. 

Turvallisuustietorekisterin henkilötietojen säilyttämisen tarpeellisuutta on arvioitava vähintään viiden vuoden välein. 

45 § 

Tilapäisen henkilörekisterin hävittäminen 

Tilapäinen henkilörekisteri on hävitettävä välittömästi sen jälkeen, kun se ei enää ole käyttötarkoituksensa kannalta tarpeellinen. Tilapäisen henkilörekisterin tarpeellisuutta on arvioitava vähintään kolmen vuoden välein. 

6 luku 

Voimaantulo  

46 § 

Voimaantulo 

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. 


2. 

Laki 

asevelvollisuuslain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan asevelvollisuuslain (1438/2007) 92—94, 96, 97, 97 a, 98 ja 99 §, sellaisina kuin niistä ovat 92 § laissa 510/2013, 96 § osaksi laeissa 147/2010, 404/2010 ja 646/2015, 97 § osaksi laeissa 306/2009 ja 147/2010 sekä 97 a § laissa 127/2011, 

muutetaan 10 luvun otsikko, 91 § ja 95 §:n 2 momentti sekä  

lisätään lakiin uusi 63 a § seuraavasti: 

63 a § 

DNA-näytteet 

Puolustusvoimat saa palveluksessa menehtyneiden tulevaa tunnistamista varten suorittaa asevelvolliselle tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa tarkoitettua palvelusta suorittavalle DNA-tunnisteen määrittämistä varten tarpeellisen henkilönkatsastuksen. Henkilöllä on oikeus kieltäytyä DNA-näytteen antamisesta. 

DNA-näytteiden ja DNA-tunnisteiden käsittelystä säädetään henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetussa laissa (/). 

10 luku 

Henkilötietojen käsittely ja tiedonantovelvollisuus 

91 § 

Henkilötietojen käsittely 

Asevelvollisuuteen liittyvästä henkilötietojen käsittelystä säädetään henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetussa laissa.  

95 § 

Asevelvollisen tiedonantovelvollisuus 


Asevelvollisen on annettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot Puolustusvoimille tämän niitä tiedustellessa sekä vastattava Puolustusvoimien tekemään kirjalliseen kyselyyn 14 päivän kuluessa päivästä, jona hän on saanut kyselystä tiedon. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20.  


3. 

 Laki 

sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 32 ja 33 §, sellaisina kuin ne ovat, 32 § osaksi laissa 1439/2007 ja 33 § laeissa 1439/2007 ja 576/2015, 

muutetaan 31 §, sellaisena kuin se on osaksi laissa 576/2015, sekä  

lisätään lakiin uusi 6 a § seuraavasti: 

6 a § 

DNA-näytteet 

Puolustusvoimat saa palveluksessa menehtyneiden tulevaa tunnistamista varten suorittaa kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalle tai valittavalle DNA-tunnisteen määrittämistä varten tarpeellisen henkilönkatsastuksen. Henkilöllä on oikeus kieltäytyä DNA-näytteen antamisesta. 

DNA-tunnisteiden käsittelystä säädetään henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetussa laissa (/). 

31 § 

Henkilötietojen käsittely 

Kriisinhallintahenkilöstön henkilötietojen käsittelystä säädetään henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetussa laissa.  


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. 


4. 

Laki 

puolustusvoimista annetun lain 16 ja 17 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 16 ja 17 §, sellaisena kuin niistä on 16 § osaksi laeissa 262/2014 ja 744/2014, seuraavasti:  

16 § 

Henkilötietojen käsittely 

Henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa säädetään henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetussa laissa (/). 

17 § 

Tiedonsaantioikeus 

Puolustusvoimilla on oikeus saada viranomaiselta sekä julkista tehtävää hoitamaan asetetulta yhteisöltä laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi välttämättömät tarpeelliset tiedot ja asiakirjat salassapitovelvollisuuden estämättä, jollei sellaisen tiedon tai asiakirjan antamista Puolustusvoimille tai tietojen käyttöä todisteena ole laissa kielletty tai rajoitettu. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. 


5. 

Laki 

aluevalvontalain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan aluevalvontalain (755/2000) 36 a ja 36 b §, sellaisina kuin ne ovat laissa 195/2015, sekä  

muutetaan 37 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 195/2015, seuraavasti:  

37 § 

Salassa pidettävien tietojen antaminen aluevalvontatehtävää varten  

Aluevalvontaviranomaisella, ilmaliikennepalvelujen tarjoajalla ja ilmatilan hallintayksiköllä on oikeus salassapitosäännösten estämättä antaa toisilleen 30 a §:ssä tarkoitettuja ja henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain (/) 9 §:ssä tarkoitetussaaluevalvonnan lupa- ja valvonta-asioiden rekisterissä olevia tietoja, joita tiedon saaja tarvitsee aluevalvontatehtävässään. 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. 


6. 

Laki 

sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

kumotaan sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain (255/2014) 42 ja 91 §, 133 §:n 3 ja 4 momentti sekä 11 luku, sellaisena kuin niistä on 91 § osaksi laissa 653/2015, sekä 

lisätään 2 §:ään uusi 2 momentti seuraavasti: 

2 § 

Suhde muuhun lainsäädäntöön 


Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, henkilötietojen käsittelystä säädetään henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetussa laissa (/). 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. 


7. 

Laki 

vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annetun lain (556/2007) 39—41 §, sellaisena kuin niistä on 39 § osaksi laissa 1440/2007, seuraavasti:  

39 § 

Rekisteröiminen asevelvollisrekisteriin 

Tiedot henkilöistä, jotka 28 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin ilmoittautuvat Puolustusvoimille ja antavat mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitetun sitoumuksen osallistumisesta Puolustusvoimien vapaaehtoisiin harjoituksiin ja Puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilaamaan koulutukseen sekä 23 ja 27 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin, merkitään henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain (/) 3 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun asevelvollisrekisteriin mainitun lain mukaisesti. 

40 § 

Rekisteröiminen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rekisteriin 

Maanpuolustuskoulutusyhdistys pitää rekisteriä 7 ja 27 §:ssä säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rekisteriin saadaan tallettaa yhdistyksen tehtävään sitoumuksen antaneista sekä koulutukseen osallistuneista henkilöistä: 

1) henkilötunnus ja muut tunnistetiedot; 

2) yhteystiedot; 

3) kotipaikka- ja kansalaisuustiedot; 

4) tiedot osallistumisesta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämään koulutukseen ja muuhun toimintaan; 

5) palvelusta, sotilaskoulutusta ja sotilasarvoa koskevat tiedot; 

6) tiedot jäsenyydestä maanpuolustusjärjestössä ja huomionosoituksista; 

7) Maanpuolustusyhdistyksen järjestämän koulutuksen ja muun toiminnan kannalta merkitykselliset sitoumusta, voimassa olevia lupia, koulutusta ja erityisosaamista koskevat tiedot. 

Sitoumusta koskevat tiedot on poistettava rekisteristä viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun rekisteröidyn sitoumusaika on päättynyt.  

Henkilötietojen käsittelystä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen rekisterissä säädetään tämän lain lisäksi luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) sekä ja tietosuojalaissa (1050/2018). 

41 § 

Tietojen luovuttaminen 

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä on oikeus salassapitosäännösten estämättä luovuttaa henkilötietoja Puolustusvoimille ja pelastusviranomaisille poikkeusolojen tehtävään sijoitettavuuden arvioimiseksi. 

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä on oikeus salassapitosäännösten estämättä luovuttaa henkilötietoja Puolustusvoimille sotilastiedustelutehtävän sekä sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annetun lain (255/2014) 5 luvussa tarkoitetun esitutkintatehtävän ja 9 luvussa tarkoitetun rikosten ennalta estämistä ja paljastamista koskevan tehtävän hoitamista varten. Lisäksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä on oikeus salassapitosäännösten estämättä luovuttaa henkilötietoja poliisille ampuma-aselain (1/1998) mukaisen luvan hakijan ja haltijan sekä hyväksynnän saajaksi haettavan ja hyväksynnän saaneen henkilökohtaisen sopivuuden arviointia varten. 

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksellä on lisäksi oikeus salassapitovelvollisuuden estämättä luovuttaa Puolustusvoimille, pelastusviranomaisille ja poliisille vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistuvan henkilön perustietoja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutuksen järjestämiseksi. 

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut tiedot voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla tai tietojoukkona. Tiedot voidaan luovuttaa maksutta tai tietojen irrottamiskustannuksiin perustuvaa vastiketta vastaan. 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. 


8. 

Laki 

terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain 9 a §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain (322/1987) 9 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 513/1999, seuraavasti:  

9 a § 


Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annettua lakia (/), jos tietojen käsittely on tarpeen puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa, 2 kohdan a alakohdassa sekä 3 ja 4 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi. Muusta henkilötietojen käsittelystä säädetään luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) ja tietosuojalaissa (1050/2018). 


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. 


9. 

Laki 

turvallisuusselvityslain 25 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 

muutetaan turvallisuusselvityslain (726/2014) 25 §:n 1 momentin 5 kohta seuraavasti: 

25 § 

Perusmuotoisen henkilöturvallisuusselvityksen tietolähteet 

Henkilöturvallisuusselvitys voi perustua vain sellaisiin rekisteritietoihin, jotka sisältyvät: 


5) pääesikunnan pitämiin sotilasoikeudenhoitorekisteriin ja turvallisuustietorekisteriin; 



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20. 


Helsingissä 30.1.2019 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja Ilkka Kanerva /kok

varapuheenjohtaja Mika Kari /sd

jäsen Thomas Blomqvist /r

jäsen Timo Heinonen /kok / (osittain)

jäsen Antti Kaikkonen /kesk

jäsen Seppo Kääriäinen /kesk

jäsen Krista Mikkonen /vihr

jäsen Markus Mustajärvi /vas

jäsen Riitta Mäkinen /sd

jäsen Sirpa Paatero /sd

jäsen Markku Pakkanen /kesk /(osittain)

jäsen Jaana Pelkonen /kok

jäsen Mika Raatikainen /ps

jäsen Jari Ronkainen /ps

varajäsen Pertti Hakanen /kesk

varajäsen Reijo Hongisto /sin

varajäsen Eero Reijonen /kesk

varajäsen Eerikki Viljanen /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Heikki Savola

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.