Vireilletulo

Eduskunta on 8 päivänä helmikuuta 2006 lähettänyt perustuslakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen ihmis­oikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen neljännentoista pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ( HE 232/2005 vp ).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• yksikönpäällikkö Arto Kosonen , ulkoasiainministeriö
• professori Tuomas Ojanen
• hallintotieteiden tohtori Jukka Viljanen

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

• oikeusministeriö
• professori Martin Scheinin.

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen Strasbourgissa vuonna 2004 tehdyn neljännentoista pöytäkirjan yleissopimuksen valvontajärjestelmän muuttamisesta.

Pöytäkirjan tarkoituksena on yleissopimuksella luodun valvontajärjestelmän tehokkuuden ylläpitäminen ja parantaminen pitkällä aikavälillä. Ihmisoikeustuomioistuimen menettelyllisiä keinoja valitusten käsittelyssä parannetaan. Yksilövalitus voidaan jättää tutkittavaksi ottamatta yhden tuomarin kokoonpanossa, jos tällainen päätös voidaan tehdä asiaa enempää tutkimatta. Komitean toimivaltuudet laajennetaan koskemaan myös toistuvia tapauksia. Valitusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä tiukennetaan. Pöytäkirja mahdollistaa omalta osaltaan Euroopan unionin liittymisen yleissopimukseen.

Pöytäkirja tulee kansainvälisesti voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä sen jälkeen, kun on kulunut kolme kuukautta siitä päivästä, jona kaikki yleissopimuksen osapuolet ovat hyväksyneet tai ratifioineet sen.

Esitys sisältää ehdotuksen laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samana ajankohtana kuin pöytäkirja tulee Suomea sitovaksi.

Esityksen käsittelyjärjestysperustelujen mukaan pöytäkirja voidaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Perustelut

Neljästoista pöytäkirja

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää Euroopan ihmisoikeussopimuksen neljättätoista pöytäkirjaa tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Vireillä olevien valitusten määrä on kohonnut Euroopan neuvoston jäsenmaiden lisääntymisen myötä 81 000:een, minkä johdosta ihmisoikeustuomioistuimen tehokkuus on vaarantunut.

Pöytäkirjalla pyritään parantamaan tuomio­istuimen suodatuskapasiteettia. Yksi tuomari voi 7 artiklan perusteella päättää siitä, ettei yksilövalitusta oteta tutkittavaksi tai että se poistetaan tuomioistuimen asialistalta. Tällainen päätös voidaan tehdä vain hyvin selvissä tapauksissa. Vastaava oikeus on 8 artiklan mukaan komitealla, minkä lisäksi se voi tutkittavaksi otettavan valituksen osalta antaa myös asiasisältöä koskevan tuomion, jos peruskysymyksestä on jo tuomioistuimen vakiintunutta oikeuskäytäntöä.

Pöytäkirjan tärkein kohta on sen 12 artikla. Sillä muutetaan yleissopimuksen 35 artiklan 3 kappaleen määräyksiä valituksen tutkittavaksi ottamisen edellytyksistä. Kyseisen kappaleen b-kohdassa asian ottamiselle tuomioistuimen tutkittavaksi asetetaan kynnys. Yksilövalitusta ei pääsäännön mukaan tutkita, ellei valittaja ole kärsinyt merkittävää haittaa.

Ehdotus puuttuu yksilöiden yleiseen ja suoraan oikeuteen valittaa ihmisoikeustuomioistuimeen, mikä koskettaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen valvontajärjestelmän ydintä. Merkittävän haitan käsite on varsin tulkinnanvarainen, mikä saattaa johtaa tutkinnan painopisteen siirtymisen ihmisoikeusloukkauksen sijasta vahingon määrän tutkimiseen. Järjestelmä rajoittaa yksilövalitusoikeutta. Valitusjärjestelmän tehokkuuden parantaminen ei saa vaarantaa järjestelmän perustaa.

Merkittävän haitan soveltamiselle on asetettu kuitenkin kaksi suojavaatimusta. Valitus tulee tutkia, jos ihmisoikeuksien kunnioittaminen sitä asiasisällön osalta vaatii tai jos kansallinen tuomioistuin ei ole asiaa asianmukaisesti käsitellyt. Sopimusmääräysten selkeällä, yhdenmukaisella ja ennen kaikkea ihmisoikeusmyönteisellä tulkinnalla on määräyksiä sovellettaessa keskeinen merkitys. Sopimusjärjestelmän muutos korostaa jäsenvaltion vastuun merkitystä ja kotimaisten kansallisten valvontamekanismien ensisijaisuutta perus- ja ihmisoikeuksien turvaajana.

Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

Pöytäkirja sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Sen vuoksi eduskunnan hyväksyminen pöytäkirjaan on tarpeen.

Sisällöltään pöytäkirja on sopusoinnussa perustuslain 21 §:n mukaisen oikeusturvavaatimuksen kanssa samoin kuin perustuslain 22 §:n mukaisen julkisen vallan perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteen kanssa. Pöytäkirja on yhdenmukainen myös perustuslain 1 §:n 3 momentin täysivaltaisuusssäännöksen kanssa, jonka mukaan Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi ( PeVM 4/2004 vp , s. 2/II). Pöytäkirjan hyväksymisestä päätetään näin ollen äänten enemmistöllä.

Lakiehdotus

Lakiehdotus pöytäkirjan voimaansaattamisesta käsitellään edellä esitetyn perusteella tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Muuta

Esityksen perusteluissa on tehty niukasti selkoa sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvista määräyksistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että näistä seikoista tehdään tarkemmin selkoa kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä ja voimaansaattamista koskevia hallituksen esityksiä laadittaessa (PeVL 38/2000 vp, s. 3/II).

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella perustuslakivaliokunta ehdottaa,

että eduskunta hyväksyy ihmisoikeuk­sien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen Strasbourgissa 13 päivänä toukokuuta 2004 tehdyn neljännentoista pöytäkirjan ja

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2006

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Kimmo Sasi /kok
vpj. Arja Alho /sd
jäs. Hannu Hoskonen /kesk
Roger Jansson /r
Irina Krohn /vihr
Annika Lapintie /vas
Reino Ojala /sd
Klaus Pentti /kesk
Markku Rossi /kesk
Simo Rundgren /kesk
Arto Satonen /kok
Seppo Särkiniemi /kesk
Ilkka Taipale /sd
Astrid Thors /r
vjäs. Veijo Puhjo /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Kalevi Laaksonen